SISÄLLYSLUETTELO
toimihenkilöiden työehtosopimus 26.1.2017-31.3.2021
SISÄLLYSLUETTELO
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 1
3 § Keskusjärjestöjen ja liittojen väliset sopimukset 1
5 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen 2
10 § Varallaolo ja päivystystyö 7
12 § Matkakustannusten korvaus 8
19 § Tulliselvitysrikosten tutkinta ja oikeudenkäynti 13
20 § Jäsenmaksujen periminen 13
22 § Kokoontuminen työpaikoilla 14
25 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 14
27 § Sopimuksen voimassaoloaika 15
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA HUOLINTA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTO- SOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI 24
Sopimus paikallisesta sopimisesta 30
Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta 31
Pöytäkirja luottamusmiessopimukseen 39
Liite työajan lyhentämisestä 43
Huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden palve- luksessa olevien toimihenkilöiden
TYÖEHTOSOPIMUS
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Työehtosopimuksessa määrätään huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoitta- vien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Toimihenkilöiksi katsotaan myös autonselvittäjät.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Työehtosopimusta noudatetaan myös oppisopimusoppilaisiin.
2. Sopimus ei koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työehtoja määrättäessä.
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.
2. Jos toimihenkilö on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on velvollinen tarpeen vaatiessa te- kemään muutakin työtä.
3. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
4. Jos toimihenkilö katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräystä irtisanottu hänen toimihenkilöiden järjestöön kuulumisensa vuoksi, hänen on, ennen kuin muihin toimenpitei- siin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta tässä asiassa.
3 § Keskusjärjestöjen ja liittojen väliset sopimukset
1. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen (LTK-STTK) välisiä so- pimuksia:
Yleissopimus (16.3.1989)
Työpaikkaruokailusopimus (12.2.1976)
Yhteistoimintasopimukset (1.3.1990)
Tilastoyhteistyösopimus (21.5.1981)
2. Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet muutosten liittämisestä tähän työehtosopimukseen.
3. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen (ETL-ERTO) välisiä sopimuksia:
Sopimus paikallisesta sopimisesta sekä liitepöytäkirja Koulutussopimus
Luottamusmiessopimus
II TYÖSUHDE
4 § Työhön ottaminen
1. Koeajan pituus työnteon aloittamisesta määräytyy työsopimuslain mukaan. Koeaikaehdon voimassaolo edellyttää siitä työsopimuksessa sopimista.
2. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat työsopimuksen tekemistä kirjallisena. Työsopimus laadi- taan sovittavalla kielellä, kuten kyseisen toimihenkilön pääasiallisella työkielellä. Mikäli sovi- taan työehtosopimusta paremmista ehdoista, liitot suosittelevat ehtojen kirjaamista. Jom- mankumman osapuolen niin vaatiessa on työsopimus tehtävä kirjallisena ja sen tulee sisäl- tää vähintään ne asiat, jotka on merkitty liittojen sopimaan työsopimusmalliin. Sopimuksen liitteenä on järjestöjen yhteisesti hyväksymä työsopimusmalli.
Pöytäkirjamerkintä:
Työnteon keskeiset ehdot on selvitettävä työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukaisesti, jolleivat työsuhteen ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.
3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenkilölle alan järjestö- ja neu- vottelusuhteet ja ilmoittaa työpaikan luottamusmiehen.
5 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen
1. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan osalta seuraavia irtisanomisaikoja, ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu:
Irtisanomisaika | Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto |
14 päivää | enintään vuosi |
kuukausi | yli vuosi ja enintään 4 vuotta |
2 kuukautta | yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta |
4 kuukautta | yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta |
6 kuukautta | yli 12 vuotta |
Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja, ellei muuta ole sovittu:
Irtisanomisaika | Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto |
14 päivää | enintään 5 vuotta |
kuukausi | yli 5 vuotta |
Toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksen on maksimi irtisanomisaika neljä kuukautta. Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.
2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on määrätty tämän sopimuk- sen 4 §:ssä.
3. Toimihenkilön irtisanomisesta äitiys-, isyys- vanhempainvapaan tai hoitovapaan aikana on säädetty työsopimuslaissa.
4. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.
5. Ennen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tapahtuvaa irtisanomista työnantajan on sel- vitettävä työsopimuslain ja yhteistoimintalain mukaisesti onko yrityksellä muissa toimipis- teissä tarjolla muuta työtä.
6 § Harjoittelijat
1. Toimihenkilön tullessa huolinta-alalle on harjoitteluaika enintään 6 kuukautta. Harjoittelu- ajasta on sovittava työsopimusta tehtäessä.
Harjoitteluaika tulee kyseeseen ainoastaan yhden kerran.
2. Mikäli harjoittelijalla on aikaisempaa kokemusta vastaavista tehtävistä huolinta-alan ulkopuo- lella, otetaan tämä huomioon harjoitteluaikaa määrättäessä.
3. Koulutuksen huomioimisesta harjoitteluaikaa lyhentävänä tekijänä on erikseen sovittu.
7 § Palkat
1. Työpalkoista on voimassa eri sopimus.
2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla toimihenkilön nostettavissa.
Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä, jolloin palkan siten tulee olla toimihenkilön nos- tettavissa.
Mikäli työsopimus purkautuu tai se puretaan puolin tai toisin voidaan loppupalkka maksaa tarpeellisen laskenta-ajan kuitenkin viimeistään viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä. Mikäli irtisanomistapauksissa ylityökorvauksia ei ole voitu laskea työsuhteen päättyessä, voi- daan ne maksaa yrityksen seuraavana palkanmaksupäivänä.
III TYÖAIKA
8 § Säännöllinen työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 - 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 - 40 tuntia viikossa.
2. Mikäli säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa toteutetaan työ- ajan lyhennys liitteen mukaisesti.
3. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan etukäteen sovittaessa tilapäisesti pidentää enin- tään tunnilla edellyttäen, että työaika enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1 kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. Työajan pidentämisestä on sovittava viimeistään muutosta edeltävänä työpäivänä.
4. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, mikäli mahdollista, lepotaukoa lukuun otta- matta yhdenjaksoisesti. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, lepo- taukoa ei lueta työaikaan.
5. Säännöllinen työaika voi olla 1, 2 ja 3 kohdista poiketen enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa kuitenkin siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa tasoittumisajan- jaksossa, joka on enintään 16 viikkoa.
Lisätään työehtosopimukseen 1.1.2019 lukien seuraava määräys:
Säännöllinen työaika voi olla paikallisesti sopimalla enintään 12 tuntia vuorokaudessa ja 50 tuntia viikossa siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia viikossa tasoittumisjaksossa, joka on enintään 16 viikkoa.
6. Työviikko järjestetään pääsääntöisesti 5-päiväiseksi. Edellä olevasta voidaan poiketa, milloin se paikallisista olosuhteista johtuen tai yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista. Työviikko alkaa maanantaina.
7. Mikäli säännöllinen viikkotyöaika määritellään keskimääräisesti, on määrättävä sen ajanjak- son enimmäispituus, jonka kuluessa viikkotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään. Liitot suosittelevat, että tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa.
8. Työaikajärjestelmän käyttöönottoon on oltava painava ja perusteltu syy tai se on paikallisista olosuhteista johtuen tarpeellista ja siitä on neuvoteltava yhteistoimintalain mukaisesti suun- nitteluvaiheessa. Päätöksestä on ilmoitettava toimihenkilöille mahdollisimman hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään kolme viikkoa ennen sen voimaanastumista. Työnantajan ja toimihen- kilön kesken voidaan yksittäistapauksissa sopia toisinkin.
Soveltamisohje (8.4 – 8.7 §)
Neuvottelujen yhteydessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota työntekijöiden mahdollisuu- teen siirtyä uuteen työaikajärjestelmään. Esimerkiksi työmatkat ja perhepoliittiset tilanteet ovat asioita, jotka on mahdollisuuksien mukaan huomioitava.
9. Arkipyhäviikon lauantai on vapaapäivä, mikäli toimihenkilön työ on yleisesti järjestetty kiin- tein lauantaiksi sijoitetuin vapaapäivin.
Ellei yrityksen toiminnan kannalta muuta johdu, arkipyhäviikkojen työaika sopimuskaudella on seuraava:
2017 | ||
1. viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
15. viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
16. viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
18. viikko | vappuviikko | 4 pv |
21. viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
52. viikko | jouluviikko | 3 pv |
2018 | ||
1. viikko | uudenvuodenpäivä- ja loppiaisviikko | 4 pv |
13. viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
14. viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
18. viikko | vappuviikko | 4 pv |
19. viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
52. viikko | jouluviikko | 2 pv |
2019 | ||
1. viikko | uudenvuodenpäivä- ja loppiaisviikko | 4 pv |
16. viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
17. viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
18. viikko | vappuviikko | 4 pv |
22. viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
52. viikko | jouluviikko | 2 pv |
2020 | ||
1. viikko | uudenvuodenpäiväviikko | 4 pv |
2. viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
15. viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
16. viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
18. viikko | vappuviikko | 4 pv |
21. viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 5 pv |
52. viikko | jouluviikko | 3 pv |
53. viikko | uudenvuodenpäiväviikko | 4 pv |
2021 | ||
1. viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
13. viikko | pääsiäistä edeltävä viikko | 4 pv |
10. Säännöllisenä työaikana klo 17.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan iltatyölisää, jonka suu- ruus on 15 % toimihenkilön henkilökohtaisesta tuntipalkasta. Iltatyölisää ei makseta, mikäli kysymyksessä on lisä- tai ylityö ja mikäli säännöllinen työaika on päättynyt ennen klo 17.00.
Vastaavilla perusteilla maksetaan yötyölisää klo 22.00 – 06.00 väliseltä ajalta. Yötyölisän suuruus on 30 % toimihenkilön henkilökohtaisesta tuntipalkasta.
Vuorotyötä käytettäessä iltavuorolisä on 15 % ja yövuorolisä 30 % toimihenkilön henkilökoh- taisesta tuntipalkasta ja niitä maksetaan koko vuoron ajalta.
11. Säännöllisenä työaikana lauantaina tehdystä työstä maksetaan 30 %:lla korotettua palkkaa.
12. Xxxxxxx toimihenkilö harjoittelijaa lukuun ottamatta hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toi- sen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toi- mesta maksettavan palkan lisäksi 10-30 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan.
Työmäärän lisääntymisestä tai sijaisuudesta johtuvan korotuksen maksamisen edellytyksenä on, että työmäärässä on todellisuudessa tapahtunut olennainen lisääntyminen tai sijaisena hoideltavaan toimeen sisältyy olennaisesti suurempi vastuu.
Ryhmätyötapauksissa sijaisuuskorotus jaetaan ryhmän toimihenkilöiden kesken.
Sijaisuuskorotus maksetaan vain yli kaksi viikkoa kestävissä sijaisuuksissa. Korotus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee sopia ennen sijaisuuden alkamista tai yhdenjak- soisen sijaistamisen ylittäessä kaksi viikkoa.
Sijaisuuskorotusta ei makseta, mikäli sijaisena toimiminen on otettu huomioon toimihenkilön omassa vaativuusluokituksessa ja palkassa.
8 § 12. kohdan määräys on voimassa 31.12.2017 saakka. Määräys poistetaan työehtosopi- muksesta 1.1.2018 lukien.
9 § Lisä- ja ylityö
1. Lisätyötä on työ, joka tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lain mukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tai sovittaessa ai- kahyvitys.
Lisätään työehtosopimukseen 1.1.2019 lukien seuraava määräys:
Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylit- tävästä lisätyöstä 50 % korotettu palkka.
2. Ylityötä on työ, jota tehdään tämän pykälän 1 kappaleessa määrätyn työajan lisäksi. Vuoro- kautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu tuntipalkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu tuntipalkka.
3. Sunnuntaina ja pyhäpäivänä tehdystä ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 % ja seuraavilta tunneilta 200 % korotettu tuntipalkka.
4. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja toimihenkilön suostumuksella vaihtaa vastaavasti korotettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.
5. Ylityö tulee korvata toimihenkilölle viimeistään 2 kuukauden kuluttua ylityön suorittamisesta.
6. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 159 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa ja luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on enemmän kuin 37,5 tuntia viikossa. Sään- nöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa tehtyjen työtuntien lukumäärää.
7. Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana kunkin kuukauden todellis- ten työpäivien lukumäärää, ellei yrityskohtaisesti toisin ole sovittu.
10 § Varallaolo ja päivystystyö
1. Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä perus- palkasta. Varallaoloon käytettyä aikaa ei lueta työaikaan. Varallaolokorvausta maksetaan vä- hintään neljältä tunnilta.
2. Mikäli toimihenkilö on tänä aikana kutsuttu työhön, maksetaan varallaolokorvausta ja työ- palkkaa yhteensä vähintään neljältä tunnilta.
3. Varallaolokorvaus voidaan ennalta sopien vaihtaa annettavaksi vapaana säännöllisenä työ- aikana. Yhden tunnin varallaoloa vastaa tällöin puolen tunnin vapaa työaikana. Tällainen va- paa on annettava ja otettava kolmen kuukauden kuluessa varallaolosta. Mikäli vapaata ei ole voitu antaa työnantajasta ja toimihenkilöstä riippumattomasta syystä, maksetaan vapaan si- jasta varallaolokorvaus.
4. Xxxxxx toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen päivystämään ohjeiden antamista tai työhön lähtöä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnossaan, maksetaan tästä kor- vaus, jonka suuruutta sovittaessa on otettava huomioon päivystysajan pituus, päivystyksen aiheuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.
5. Mikäli toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön palkkauksessa esimerkiksi työsopimusta tehtäessä tai muutettaessa.
11 § Hälytysluontoinen työ
1. Xxxxxxx toimihenkilö kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin palkka sekä ylityökorvaus, milloin työ sa- malla on ylityötä.
2. Jos kutsu annetaan klo 21 ja 7 välillä, maksetaan erityisenä hälytysrahana peruspalkka 2 tunnilta. Työhön käytetyltä ajalta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
3. Lyhyemmältä kuin yhden tunnin pituiselta työajalta maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimihenkilön säännöllistä työaikaa.
12 § Matkakustannusten korvaus
1. Toimihenkilön joutuessa matkustamaan työnsä puolesta, korvataan matkakustannukset yri- tyksen matkustusohjesäännön tai sen puuttuessa valtion virkaehtosopimuksen matkustus- säännön mukaan.
2. Päivärahojen euromäärät tulevat voimaan samoina ajankohtina ja samansuuruisina kuin val- tion virkaehtosopimuksessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Xxxxxx toimihenkilö joutuu käyttämään omaa ajoneuvoaan työtehtävien hoitoon, mak- setaan tästä aiheutuneet kustannukset kuitenkin valtion virkaehtosopimuksen mat- kustussäännön mukaan.
3. Jos toimihenkilön suorittama työ alkaa sellaisena ajankohtana tai kestää niin kauan, ettei hän pääse yleisiä kulkuneuvoja käyttäen työpaikalle tai kotiin, eikä hän asu työpaikan välittö- mässä läheisyydessä, maksetaan hänelle matkustamisesta aiheutuneet kustannukset voi- massa olevan valtion virkaehtosopimuksen mukaan.
IV VUOSILOMA JA LOMARAHA
13 § Vuosiloma
1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.
2. Toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
14 § Lomaraha
1. Toimihenkilölle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen työehtosopimuksen mukaisen vuosilo- mansa palkasta.
2. Xxxxxxxx suoritetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä, ellei pai- kallisesti toisin sovita.
3. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päättyessä sitä vastaava osa lo- marahasta noudattaen vastaavasti mitä edellä on määrätty, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.
4. Vanhuus-, rintamamies- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaraha edellä mai- nittuna prosenttina toimihenkilön vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.
5. Lomarahaa ei makseta, mikäli työntekijä irtisanoutuessa ei noudata irtisanomisaikaa.
6. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työso- pimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan.
7. Toimihenkilö ja työnantaja voivat sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaseen. Lomarahava- paan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 §:n (säästövapaa) mukaisesti, mutta va- paan ajankohdasta on sovittava. Lomarahavapaasta ei makseta lomarahaa.
Liitot suosittelevat, että lomarahan vaihtaminen vapaaseen sovitaan suoritettavaksi seuraa- vasti: 24 lomapäivää vastaava lomaraha sovitaan pidettäväksi kahden viikon (12 päivää) va- paana.
V POISSAOLO
15 § Tilapäinen poissaolo Sairaus
1. Toimihenkilölle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta, lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja eikä ansioita vähen- netä.
Lähiomaisena pidetään toimihenkilön avio- ja avopuolisoa, lapsia, ottolapsia, vanhempia, isovanhempia, veljiä ja sisaria sekä avio- ja avopuolisonsa vanhempia.
2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sai- rausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.
Soveltamisohje:
Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Poissaolo ei kuitenkaan saa ylittää neljää työ- päivää.
Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta xxxxxxxx- suutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.
Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.
Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.
Alle 18-vuotiaan vammaisen lapsen huoltajalla on oikeus olla poissa töistä valtioneuvoston päätöksen mukaisesti (vnp 130/85).
Yhteiskunnallinen toiminta
3. Toimihenkilölle maksetaan palkan ja ansionmenetyksen korvauksen erotus hänen osallistu- essaan kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan kokouksiin. Erotus maksetaan, kun toimihenkilö on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta. Toimihenkilön vuosilomaetuja ei vähennetä sen vuoksi, että kokoukset pidetään työaikana.
4. Toimihenkilölle annetaan palkallista vapaata STTK:n, ERTO:n, ERTO:n Työttömyyskassan ja Logistiikan Toimihenkilöiden hallinnon kokouksia varten.
Vihkiäiset ja merkkipäivät
5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omana vihkipäivänä tai parisuhteen rekisteröinti- päivänä, mikäli nämä pidetään toimihenkilön työpäivänä.
6. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60 -vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
Kutsunta ja kertausharjoitukset
7. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.
8. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reser- viläispalkan erotus osallistumispäivältä.
Muut määräykset
9. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön ilmoitettava työnantajalle hy- vissä ajoin.
16 § Sairausajan palkka Edellytykset
Työnantaja maksaa toimihenkilölle sairausajalta palkkaa, jos toimihenkilö estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturma vuoksi ja toimihenkilö ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahal- lisesti tai törkeällä tuottamuksella.
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan.
Toimihenkilön on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työn- antajan hyväksymä selvitys. Työnantajan nimetessä lääkärin suorittaa työnantaja lääkärinto- distuksen hankkimiskustannukset.
Toimihenkilöllä on oikeus lähinnä eräissä epidemiatapauksissa esittää selvitys sairaudestaan työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella keskusjärjestöjen välillä 12.2.1976 allekirjoitetussa sosiaalipaketissa mainituilla edellytyksillä.
Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyshuollon lääkärintodistuksella tai työterveyshoitajan antamalla todistuksella. Muun lääkärin tai terveydenhoitajan antama todis- tus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli toimihen- kilö esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin tai terveydenhoitajan käyttöön.
Pöytäkirjamerkintä:
Hyväksyttävä syy muun lääkärin tai terveydenhoitajan käyttöön voi olla esimerkiksi sairauden laadusta, matka-ajan pituudesta (enintään 45 minuuttia työterveyshuollon toimipisteeseen), hoitosuhteesta tai vastaavasta johtuva hyväksyttävä syy.
Työnantajan on tiedotettava tehokkaasti henkilöstöään menettelytavoista ja niihin liit- tyvistä mahdollisista muutoksista.
Palkanmaksu
a) Työnantaja maksaa toimihenkilölle palkkaa työkyvyttömyyden ajalta työsuhteen kestettyä seuraavasti:
28 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt 1 kuukauden
35 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt vähintään 3 vuotta 42 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta 56 päivän ajanjaksolta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.
b) Saman sairauden uusiutuessa seitsemän päivän kuluessa lasketaan sairausajanjaksot yhteen.
c) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi päiväpalkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä ainoastaan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Jälkimmäisen palkanosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty toimihenkilölle maksettavan tai jo maksetun päi- värahan määrä.
Pöytäkirjamerkintä:
Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella toimihenkilölle, joka ter- veydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.
d) Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutus- lain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus mak- samatta jääneellä määrällä.
e) Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen verrattava korvaus, joka maksetaan työnantajan kannatusmak- sua saavasta sairausavustuskassasta tai lain perusteella, Jos sairausajan palkka on mak- settu, ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oi- keus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin xxxxxxxxxx määrän.
f) Sairausajan palkasta ei vähennetä työehtosopimuksen edellyttämän vapaa-ajan tapatur- mavakuutuksen perusteella myönnettäviä korvauksia.
17 § Lääkärintarkastukset
Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa ta- pauksissa edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta me- netystä välttäen.
a. Muut kuin lakisääteiset tarkastukset
Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi
• välttämättömässä lääkärintarkastuksessa
• tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- tai röntgentutkimuksessa ja
• toimihenkilö ei ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
b. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos
• hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työkyvyttömyyden
• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja
• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.
c. Raskaus
Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai ter- veyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen sekä synnytystä edeltävien äidin tai lapsen terveyden kannalta välttämättömien lääketieteellisten tutkimusten (ml. hammaslääkärin tutkimuksen) ajalta.
d. Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Toimihenkilön käydessä:
• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritetta- vissa terveystarkastuksissa näihin liittyvine matkoineen
• nuorten työntekijäin suojelusta annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa
• terveydenhoitolain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat toimihenkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kysei- nen lääkärintarkastus vaaditaan.
Toimihenkilölle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällai- sessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättö- mistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakun- nalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.
Määräykset siitä, ettei toimihenkilön palkkaa vähennetä, eivät tule sovellettaviksi siinä ta- pauksessa, että toimihenkilö saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.
18 § Perhevapaat
1. Kehittyneessä raskaudentilassa olevaa toimihenkilöä ei pidetä työssä, joka siinä tilassa ole- valle voi olla vahingollista.
2. Toimihenkilön oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
3. Työnantaja maksaa naispuoliselle toimihenkilölle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, äitiysvapaan ajalta täyden palkan 72 arkipäivän pituiselta ajanjaksolta. Edellytyk- senä on, ettei toimihenkilö muun järjestelyn kautta saa vastaavaa tai parempaa etua ja että toimihenkilö sitoutuu palaamaan takaisin työhön.
4. Työnantaja maksaa miespuoliselle toimihenkilölle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään yh- deksän kuukautta, isyysvapaan ajalta palkan viideltä työpäivältä.
5. Toimihenkilön ollessa hoitovapaalla ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.
6. Toimihenkilöllä, joka on ottanut hoitoonsa kahta vuotta nuoremman lapsen tarkoituksenaan ottaa hänet ottolapseksi, on oikeus adoptiolomaan siten kuin työsopimuslaissa ja sairausva- kuutuslaissa on säädetty.
VI ERITYISET MÄÄRÄYKSET
Lisätään työehtosopimukseen 1.1.2018 lukien seuraava määräys:
19 § Tulliselvitysrikosten tutkinta ja oikeudenkäynti
Työnantaja huolehtii asian edellyttämästä oikeusavusta ja tuesta toimihenkilölle, joka joutuu osallistumaan viranomaisen suorittamaan tutkintaan (ml. kuulustelut) tai oikeudenkäyntiin epäiltyä tulliselvitysrikosta koskevassa asiassa.
Jos toimihenkilö tuomitaan rangaistukseen tulliselvitysrikoksesta, vastaa hän oikeusavusta työnantajalle aiheutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 5 000 euroa.
20 § Jäsenmaksujen periminen
1. Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, Erityisalojen Toimihenkilöliiton jäsenmak- sut peritään toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Erityisalojen Toimihenkilöliiton ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.
21 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
22 § Kokoontuminen työpaikoilla
Työehtosopimuksen osapuolena olevan Erityisalojen Toimihenkilöliiton rekisteröidyllä alayhdis- tyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella työnantajan osoittamassa paikassa järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysy- myksistä seuraavin edellytyksin:
1. Kokouksen pidosta on sovittava työnantajan kanssa, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen kokousta.
2. Kokouksen järjestäjä vastaa kokouksesta. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla ko-kouk- sessa saapuvilla.
3. Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena ole- van liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
4. Erityisalojen Toimihenkilöliiton asiamies voi käydä työpaikalla sovittuaan siitä työnantajan kanssa.
5. Erityisalojen Toimihenkilöliiton ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun alaosaston il- moituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.
23 § Luottamusmies
Luottamusmieheen noudatetaan tämän sopimuksen liitteenä olevaa luottamusmiehiä koskevaa pöytäkirjaa sekä liittojen välillä solmittua luottamusmiessopimusta.
24 § Voimassa olevat edut
Mikäli toimihenkilö on ollut oikeutettu saamaan parempia etuja, kuin mitä tässä sopimuksessa on määrätty annettavaksi tai kyseiset edut ovat jääneet kokonaan tässä sopimuksessa määrit- telemättä, jäävät ne edelleen voimaan ellei muuta sovita työehtosopimuksen 24 §:n mukaisessa järjestyksessä tai ellei kyseinen paikallinen järjestely johda toimihenkilölle vähintään yhtä edulli- seen lopputulokseen mahdollisesti annetut lisäedut huomioon ottaen.
Pöytäkirjamerkintä:
Niissä yrityksissä, joissa voimassa olevan käytännön mukaan on annettu toimihenki- lölle heidän kanssaan tehtävän sopimuksen perusteella mahdollisuus siirtää osa la- kisääteisestä vuosilomasta 1.10.- 30.4. väliseen aikaan ja loma tällöin on annettu puolitoistakertaisena kuitenkin enintään viikolla pidennettynä, tämä käytäntö katso- taan saavutetuksi eduksi eikä sitä poisteta edellä tässä pykälässä määrättyä menet- telyä noudattamatta.
25 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työn- antajan tai tämän edustajan ja toimihenkilön tai asianomaisen luottamusmiehen kesken, ja ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten järjestöjen kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.
3. Xxxxxxxxxxxx puolen esittäessä neuvotteluja, on ne aloitettava ensi tilassa esityksen te- kemisestä sekä käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.
26 § Työnseisaukset
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai jo- honkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.
27 § Sopimuksen voimassaoloaika
1. Tämä sopimus on voimassa 26.1.2017 alkaen 31.3.2021 saakka jatkuen senkin jälkeen vuo- den kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
2. Sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai so- pijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.
Helsingissä 27. helmikuuta 2017 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
Huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoittavien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden palve- luksessa olevia toimihenkilöitä koskeva
PALKKASOPIMUS
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Palkkasopimuksessa määrätään huolintaliikkeiden ja kansainvälistä kuljetusta harjoitta- vien kuljetus- ja kuljetusvälitysliikkeiden palveluksessa olevien toimihenkilöiden palkkaeh- dot.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Toimihenkilöiksi katsotaan myös autonselvittäjät.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Työehtosopimusta noudatetaan myös oppisopimusoppilaisiin.
2. Sopimus ei koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten toimihenkilöiden työehtoja määrättäessä.
2 § Vähimmäispalkat
Edellä 1 §:ssä mainittujen toimihenkilöiden vähimmäispalkat ilmenevät sopimuksen liitteestä.
3 § Toimihenkilöiden vaativuusryhmittely
Toimihenkilöiden vaativuusryhmittely on tämän sopimuksen liitteenä.
4 § Toimihenkilöiden vaativuusryhmittelyyn liittyviä soveltamisohjeita
1. Yleistä
Määriteltäessä vaativuusryhmää, on ensin selvitettävä työtehtävä nimikkeestä riippumatta. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuustasojen yleiskuvausten perusteella minkä ryhmän vaati- vuustasoa tehtävä lähinnä vastaa. Vaativuustasojen yleiskuvaukset perustuvat kolmeen pääkriteeriin:
a) tehtävän edellyttämiin tieto- ja taitovaatimuksiin.
b) Työn vaatimaan itsenäisyyteen ja työssä vaadittavan harkinnan määrään.
c) Työnantajan valvonnan määrään.
Tehtävän muodostuessa kahdesta tai useammasta joko samantasoisista tai eritasoisista teh- tävistä, jotka myös erikseen voivat muodostaa käytännössä työtehtävä kokonaisuuden, on verrattava näin muodostunutta useamman osatehtävän kokonaisuutta vaativuusryhmien yleismääritelmiin. Eri osatehtävien merkitystä on tarkasteltava kokonaisuutena, jolloin tehtä- väkokonaisuuden vaativuusryhmä voi olla korkeampi kuin osatehtävien pääosan vaativuus- ryhmä.
Mikäli työtehtävä on mainittu muussa vaativuusryhmässä kuin mihin vaativuustasojen yleis- kuvauksen perusteella on päädytty tai työtehtävää ei ole mainittu lainkaan, suoritetaan vaati- vuusryhmän määrittely ensisijaisesti vaativuustasojen yleiskuvausten perusteella. Vaativuus- ryhmittely tehtäväesimerkein määrittää tehtävästä toimihenkilölle maksettavan palkan vähim- mäistason.
Pöytäkirjamerkintä:
Rajatapauksissa suositellaan huolellisesti laadittujen tehtäväkuvausten tekemistä työnantajan ja toimihenkilön yhteistyönä. Liitot laativat yhteisen toimenkuvauslomak- keen.
5 § Palkkaryhmien yläpuoliset tehtävät
Mikäli X. vaativuusryhmän tehtävää hoitava toimihenkilö ja hänen tehtävänsä täyttävät jäl- jempänä tässä pykälässä mainitut tiedoille ja taidoille, itsenäisyydelle sekä harkinnan ja val- vonnan asteelle asetetut vaatimukset, toimihenkilölle maksetaan vähintään palkkataulukon ao. kalleusluokan D kohdasta ilmenevää palkkaa.
1. Tieto - Taito - vaatimus:
Edellyttää oman osatoiminnon erittäin hyvää hallintaa muuttuvien olosuhteiden asettamat vaatimukset huomioiden sekä erikoistietoja ja taitoja myös oman osatoiminnon ulkopuolelta.
Liikkeen erilaisten toimintojen tuntemus perustuu kokemukseen. Koordinointikykyä edellyte- tään myös liikkeen ulkopuolelle. Tehtävä edellyttää useimmiten asiakassuhteiden oma-aloit- teista hoitoa, ylläpitämistä ja kehittämistä sekä vastuuta liikkeen palvelutason säilyttämisestä ja edistämisestä omalla osa-alueella.
Valmiudet edellyttävät useamman vuoden kokemusta alalta C. ryhmän tasoisesta tehtävästä ja yleensä ammattia tukevaa jatkokoulutustasoista tutkintoa.
2. Itsenäisyyden ja harkinnan aste:
Toiminta tapahtuu etukäteen tehtyjen suunnitelmien, asetettujen tavoitteiden (ei välttämättä euromääräisten), yrityksen toimintapolitiikan ja ennakkotapausten perusteella. Toiminta edel- lyttää itsenäistä suunnittelua, arvostelukykyä, tulkinallista ja soveltavaa ajattelua sekä taitoa esittää esiin tuleviin ongelmiin ratkaisumalleja. Toimi on usein operatiivisen tason esimiesteh- tävä.
3. Valvonnan aste:
Valvonta perustuu asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaan.
Tämän vaativuustason tehtäviä esiintyy esimerkiksi huolitsijan ja liikenteenhoitajan työssä. Myös muilla C. vaativuusryhmän osa-alueilla voi esiintyä tämän tason tehtäviä.
Lisätään palkkasopimukseen 1.1.2018 lukien uusi 6 §:n määräys seuraavasti:
6 § Tulliselvitystyötä tekevät toimihenkilöt
Tulliselvitystyötä tekevien toimihenkilöiden henkilökohtaisten kuukausipalkkojen tulee ylittää kun- kin toimihenkilön vaativuusluokituksen mukainen taulukkopalkka 3,0 prosentilla.
7 § Harjoittelijan palkka
Harjoittelijan palkka on vähintään 90 % ensimmäisen vuoden toimihenkilön palkasta siinä vaativuusryhmässä, jonka mukaisia tehtäviä harjoittelija harjoitteluaikanaan pääasiallisesti suorittaa.
8 § Siirtäminen vaativampaan tehtävään
1. Xxxxxx toimihenkilö siirretään vaativampaan tehtävään, hänellä on uudessa tehtävässä pe- rehdyttämiskausi, joka tehtävän vaativuustasoon nähden vaihtelee kahdesta kuuteen kuu- kauteen. Mikäli hän jää perehdyttämiskauden jälkeen uuteen tehtävään, hänelle suoritetaan tämän jälkeen uuden tehtävän edellyttämä palkka. Perehdyttämiskauden pituus on etukä- teen ilmoitettava toimihenkilölle. Perehdyttämiskauden aikana suoritetaan toimihenkilön ai- kaisemman tehtävän ja uuden tehtävän välinen palkanerotus puolitettuna toimihenkilölle.
2. Xxxxxxx toimihenkilö määrätään tilapäisesti korkeamman vaativuusryhmän työhön ja siirto jat- kuu yli kahden viikon, maksetaan hänelle sen yli menevältä ajalta ensiksi sattuvan palkan- maksukauden alusta lukien palkka sen vaativuusryhmän mukaan, johon hänet on siirretty. Ko. järjestely ei vaikuta ao. toimihenkilön omaan vuosilomapalkkaan.
3. Jos toimihenkilö siirretään tilapäisesti tehtävään, josta maksetaan toimihenkilön omaa palk- kaa pienempää palkkaa, maksetaan kuitenkin edelleen palkkaa vakinaisen tehtävänsä mu- kaisena.
9 § Työkohtaisuuslisä
1. Sen mukaan, poikkeavatko toimihenkilön työtaito, työteho tai kokemus tahi hänen tehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan toimihenkilöryhmän yleisestä keskita- sosta, suositellaan hänelle maksettavaksi työkohtaisuuslisää.
2. Tämän pykälän 1. kohdassa tarkoitettua korkeampaa palkkaa suositellaan maksettavaksi sellaisille toimihenkilöille, jotka työssään osoittavat keskimääräistä suurempaa työtehoa, aloi- tekykyä ja ammattiinsa perehtyneisyyttä, kysymyksessä olevan erikoisalan hallitsemista, tai- tavaa asiakaspalvelua samoin kuin sellaisille toimihenkilöille, jotka ovat lisänneet ammattipä- tevyyttään itseopiskelun tai muun lisäkoulutuksen kautta.
10 § Kielilisä
1. Mikäli vaativuusryhmiin sijoitetun toimihenkilön tehtävissä on katsottava lisäansioksi, että hän kotimaisten kielten lisäksi hallitsee yhden tai useamman muun kielen, maksetaan hänelle kielilisää, jonka suuruus on vähintään 5 % taulukkopalkasta.
Soveltamisohje:
Lisäansioksi vieraan kielen taito on katsottava silloin, kun toimihenkilö työnantajan tosiasial- lisesti edellyttämänä käyttää kielitaitoaan huomattavassa määrin lähes päivittäin ja sen käy- töstä on toimipaikan töiden järjestely huomioon ottaen todettavissa olevan olennaista hyötyä toimihenkilön töiden käytännön hoidossa.
2. Kielitaidon edellyttäminen työhönoton yhteydessä ei sinänsä ratkaise kielitaidon lisäansio- edellytystä.
3. Lisän suuruutta määrättäessä otetaan huomioon vaadittava käyttötarve sekä kielten luku- määrä. Vaadittaessa on kielitaito osoitettava virallisella kielikokeella tai muulla vastaavalla tavalla.
4. Mahdollinen kielilisä on merkittävä työsopimukseen sitä tehtäessä tai muutettaessa.
11 § Palvelusajan laskeminen
1. Huolinta-alan palvelus otetaan huomioon täysimääräisesti.
2. Palvelus vastaavissa tehtävissä muilla aloilla otetaan kohtuullisessa määrin huomioon pal- velusvuosia laskettaessa. Vastaavista tehtävistä hyväksi luettava aika määritellään työ- hönoton yhteydessä. Kohtuullista määrää harkittaessa kiinnitetään huomiota aikaisemman tehtävän ja nykyisen tehtävän vastaavuuteen.
3. Siirryttäessä vaativuusryhmästä toiseen huomioidaan aikaisemmat palvelusvuodet täysi- määräisinä.
12 § Koulutuksen huomioiminen palvelusaikaa laskettaessa
1. Alallaolovuosia määriteltäessä katsotaan kaupallisen ammatillisen peruskoulutuksen (esim. merkonomi) suorittanut toimihenkilö välittömästi toisen vuoden toimihenkilöksi asianomai- sessa vaativuusryhmässä.
2. Neljännen vuoden toimihenkilöksi kuuden kuukauden saman työnantajan palveluksessa työskentelyn täytyttyä katsotaan seuraavat koulutustasot:
• alalle erikoistunut ammatillinen koulutus
• ulkomaankaupan ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto
• alalle soveltuva yliopisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto (esim. ekonomi, tradenomi, insinööri)
3. Muun ammattitaitoa lisäävän koulutuksen huomiointi alalla olovuosia määrättäessä tulee työnantajan ja toimihenkilön välillä sopia työsopimuksesta sovittaessa. Sopiminen tulee täl- löin pyrkiä perustamaan alalle tulevan toimihenkilön koulutuksellisesti hankittuihin erityisval- miuksiin, huomioon ottaen koulutuksesta työnantajalle oletettava hyöty.
13 § Työnseisaukset
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.
14 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvotel- tava työnantajan tai tämän edustajan ja toimihenkilön tai asianomaisen luottamusmiehen
kesken ja, ellei tässä sovintoa synny, asianomaisten järjestöjen kesken. Jollei yksimielisyy- teen näin päästä, voi kumpikin sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.
3. Xxxxxxxxxxxx puolen esittäessä neuvotteluja, on ne aloitettava ensi tilassa esityksen te- kemisestä sekä käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.
15 § Sopimuksen voimassaoloaika
1. Tämä sopimus on voimassa 26.1.2017 alkaen 31.3.2021 saakka jatkuen senkin jälkeen vuo- den kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
2. Sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai so- pijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.
Helsingissä 27. helmikuuta 2017 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
TAULUKKOPALKAT
A | B | C | D | |
4.v | 1786,07 | 1925,19 | 2131,24 | 2307,06 |
6.v | 1852,15 | 1994,02 | 2213,67 | 2404,38 |
8.v | 1916,50 | 2067,02 | 2300,02 | 2503,24 |
12.v | 1985,77 | 2145,27 | 2398,94 | 2614,18 |
15.v | 2054,10 | 2224,43 | 2496,45 | 2723,11 |
20.v | 2085,76 | 2262,34 | 2541,38 | 2772,88 |
25. v - | 2147,25 | 2329,13 | 2616,54 | 2854,96 |
Taulukkopalkat 1.4.2017 Pääkaupunkiseutu
Muu Suomi
A | B | C | D | |
4.v | 1709,60 | 1835,22 | 2028,14 | 2186,06 |
6.v | 1770,18 | 1903,81 | 2104,27 | 2275,27 |
8.v | 1830,13 | 1967,56 | 2181,89 | 2367,14 |
12.v | 1896,17 | 2038,82 | 2266,50 | 2465,32 |
15.v | 1959,94 | 2109,76 | 2355,05 | 2565,29 |
20.v - | 1989,17 | 2143,29 | 2397,82 | 2612,39 |
25. v - | 2047,75 | 2206,51 | 2468,66 | 2689,67 |
VAATIVUUSRYHMITTELY
Soveltamisohje eri tehtävien arviointiin.
Esimerkkitehtävät | Ryhmä A Perusosaamista vaati- vat tehtävät | Ryhmä B Ammattiosaamista vaativat tehtävät | Ryhmä C Vahvaa ammattiosaa- mista vaativat tehtävät | Ryhmä D Erityistä ammattiosaamista vaativat tehtävät ja asian- tuntijatehtävät |
Huolintatehtävät (Tehtäväryhmän ni- mikkeet vaihtelevat yhtiöittäin) | Tehtävät sisältävät mm. tuonti- ja vienti- asiakirjojen valmista- mista, avisointia, lähe- tysten luovuttamista sekä arkistointia ja tulli- kirjanpitoa annettujen työohjeiden mukai- sesti. | Tehtävät sisältävät mm. vaativaa tilastoin- tia ja vastuullista tulli- kirjanpitoa. Tehtäviin kuuluu yh- teydenpitoa asiakkai- siin ja muihin sidosryh- miin. | Tehtävät sisältävät mm. vaativaa huolintaa, tarif- fiointia. Yhteydenpito kuin ryhmä B:ssä. | Tehtävät sisältävät mm. kokonaisvaltaista huolintaa tai operatiivisia esimiesteh- täviä ilman budjettivastuuta Erikoishuolinta, kuten lai- vanselvitys. |
Liikenteenhoito (Tehtäväryhmän ni- mikkeet vaihtelevat yhtiöittäin, pitäen si- sällään kaikki kuljetus- muodot) | Tehtävät sisältävät mm. tuonti- ja vienti- asiakirjojen laadintaa sekä muita vaativam- pia tehtäviä tukevia tehtäviä. | Tehtävät sisältävät mm. liikenteenhoitoa, tuonti- ja vientiliiken- teenhoitoa kuorma- suunnittelijan ohjeiden mukaan sekä kuljetus- dokumenttien laadin- taa, sisältäen passi- tukset. Tehtäviin kuu- luu yhteydenpitoa asi- akkaisiin ja asiakas- palvelua. | Tehtävät sisältävät mm. ulko- ja kotimaan kulje- tusjärjestelyjä, tuonti- ja vientiliikenteenhoitoa, vastaten omasta lii- kenne-suunnasta ja kuorman suunnittelusta sekä liikenteiden kustannus- tehokkuuden ylläpitämi- sestä. Tehtäviin kuuluu yhteydenpitoa asiakkai- siin ja yhteistyökumppa- neihin sekä vaativaa asiakaspalvelua. | Tehtävät sisältävät mm. lii- kenteiden kehittämistä sekä erityistoimenpiteitä vaativia kuljetus. Muuten ryhmän C mukaisia tehtä- viä, mutta tehtävän hoita- jalla on itsenäinen päätök- sentekomahdollisuus ja vastuu liikenteenhoidosta. |
Hinnoittelu- ja laskutus sekä kulunkohdistus | Tehtävät sisältävät muita tehtäviä avusta- via tallennustehtäviä. | Tehtävät sisältävät mm. hinnoittelua ja laskutusta tarjousten mukaan. Tehtäviin kuuluu yhteydenpitoa asiakkaisiin ja asia- kaspalvelua. | Tehtävät sisältävät mm. tarjousten laadintaa, kustannusseurantaa sekä hinnoittelua ja las- kutusta vapaan hinnoit- telun mukaan. Tehtäviin kuuluu yhteydenpitoa asiakkaisiin ja yhteis- työkumppaneihin sekä vaativaa asiakaspalve- lua. | Tehtävät sisältävät vaati- vien kokonaisuuksien hal- lintaa. |
Taloushallinto (Vaativuutta määritel- täessä tulee ottaa huomioon kassan raha-, tosite- ja asia- kasmäärän suuruus.) | Tehtävät sisältävät mm. asiakkaan luotto- tietojen tarkastamista, osakirjanpitoa, ala- ja sivukassan hoitoa sekä muita vaativampia teh- täviä tukevia tehtäviä. | Tehtävät sisältävät mm. pankkimaksa- tusta, pankkitapahtu- mien kirjausta, likvidi- teetin seurantaa, myynti- ja ostores- kontraa, asiakasrekis- tereiden ylläpitoa sekä juoksevaa kirjanpitoa. | Tehtävät sisältävät mm. luotonvalvontaa, itse- näistä kassanhoitoa, ra- portointia, kassavirran suunnittelua sekä kir- janpitotyötä, jolla tarkoi- tetaan juoksevan kirjan- pidon hoitamista ja tilin- päätösten valmistelua. | Tehtävät sisältävät mm. pääkirjanpitoa ja pääkas- sanhoitoa, vaativia kassa- toimintoja esim. likviditeetin hallinta, sijoitukset, laina- järjestelyt ja valuutta-asioi- den hoito. |
Tietohallinto (Vaativuutta määritel- täessä tulee ottaa huomioon palvelukon- taktien määrä ja laatu.) | Tehtävät sisältävät yleisiä tietohallintoa avustavia tehtäviä. | Tehtävät sisältävät mm. tietohallinnon eri- laisten tukihenkilöiden tehtävät. | Tehtävät sisältävät mm. ohjelmointia tai tietohal- linnon suunnitteluun liit- tyviä tehtäviä. | Tehtävät sisältävät mm. vaativia tietohallinnon suunnittelu- ja ohjelmointi- tehtäviä. |
Myynti- ja markkinoin- titehtävät (Vaativuutta määritel- täessä tulee ottaa huo- mioon sisäisten ja ul- koisten asiakasyhteyk- sien määrä ja laatu.) | Tehtävät sisältävät yleisiä myyntiä ja mark- kinointia avustavia teh- täviä. | Tehtävät sisältävät mm. yhteydenpitoa asiakkaisiin ja muihin intressiryhmiin. Tehtä- vissä hoidetaan mm. tarjousten laadintaa saatujen ohjeiden mu- kaisesti, tuotetaan myyntiä tukevaa ma- teriaali tai tuetaan myyntityöstä vas- tuussa olevien työtä. | Tehtävät sisältävät mm. itsenäistä myynti- ja markkinointityötä sekä erityisen vaativia myyn- nin tukitehtäviä. Tehtä- viin kuuluu asiakastilan- teiden hoitamista. | Tehtävät sisältävät mm. ta- voitteisiin perustuvaa myynti- ja markkinointi- työtä, jossa itsenäinen pää- töksentekomahdollisuus ja vastuu tai myynnin ja mark- kinoinnin suunnittelutehtä- viä. |
Asiakaspalvelutehtä- vät (silloin kun ne on eriytetty omaksi toi- minnoksi) (Vaativuutta määritel- täessä tulee ottaa huo- mioon sisäisten ja ul- koisten asiakasyhteyk- sien määrä ja laatu.) | Tehtävät sisältävät mm. asiakaspalvelua annettujen ohjeiden mukaisesti, mm. kulje- tustoimeksiantojen kä- sittelyä, lähetysten seurantakyselyiden ja jäljitysten hoitamista Reklamaatioiden käsit- telyä, asiakasneuvon- taa, korvauskäsittelyä edeltävää valmistele- vaa työtä | Tehtävät sisältävät mm. itsenäistä asia- kaspalvelua, erilaisten palvelujen suosittele- mista ja lisämyynnin tukemista. Vahinkokäsittelyä ja korvaus-päätösten valmistelua | Tehtävät sisältävät mm. itsenäistä asiakaspalve- lua, joka edellyttää laa- jempien asiakaspalve- lullisten kokonaisuuk- sien hallitsemista, kulje- tusketjun ja kustannus- rakenteen tuntemusta. Vaativaa vahinkokäsit- telyä ja vaativien kor- vauspäätösten valmis- telua. | Tehtävät sisältävät mm. asiakaspalvelutoimintojen kehittämistä ja vaativien asiakastilanteiden hoitoa, joissa itsenäinen päätök- senteko-mahdollisuus ja vastuu tai asiantuntija- tai esimiestehtävä. Vaativien asiakastilantei- den hoitoa, esimies- tai eri- koisasiantuntijatehtävät. |
Henkilöstöhallinnon tehtävät | Tehtävät sisältävät do- kumenttien järjestelyä, arkistointia, tietojen tal- lentamista henkilöstö- rekistereihin sekä muita rutiininluonteisia tehtäviä. Työtä teh- dään yksityiskohtaisten työohjeiden mukai- sesti. | Tehtävät sisältävät henkilöstöön liittyvän tiedon keräämistä, kä- sittelyä ja ylläpitoa sekä erilaisten doku- menttien laadintaa. Tehtäviä suoritetaan ennalta sovittujen pro- sessien mukaisesti. Tehtävät voivat sisäl- tää myös sisäisten asiakkaiden neuvon- taa. Esim. henkilöstö- assistentin tehtävät. | Tehtävät sisältävät itse- näistä harkintaa vaati- vaa tiedon soveltamista ja edellyttävät vankkaa ammattitaitoa. Tehtäviin kuuluu mm. raporttien tuottamista ja analy- sointia sekä neuvontaa sisäisille asiakkaille ja sidosryhmille. Esim. palkanlaskijan tehtävät tai henkilöstöjärjestel- män pääkäyttäjän teh- tävät. | Tehtävät edellyttävät laajo- jen ja vaativien kokonai- suuksien hallintaa. Tehtävä on asiantuntija- tai esimies- tehtävä, johon sisältyy vas- tuu osa-alueesta tai toimin- nosta. Tehtävä sisältää mm. henkilöstöhallinnon prosessien kehittämistä sekä niihin liittyvien muu- tosten toimeenpanoa. |
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA HUOLINTA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTO- SOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI
Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet huolinta-alan toimihenkilöiden työehtosopimuksen uu- distamisesta seuraavasti:
1. Sopimuskausi
Päätettiin uudistaa liittojen välinen huolinta-alan toimihenkilöitä koskeva työeh- tosopimus ajalle 26.1.2017 – 31.3.2021.
2. Vuosi 2017
2.1. Taulukkopalkat
Työehtosopimuksen taulukkopalkkoja korotetaan 0,5 prosentilla 1.4.2017 lu- kien.
2.2 Koeaika
Muutetaan työehtosopimuksen 4 § 1. kohta kuulumaan seuraavasti:
Koeajan pituus työnteon aloittamisesta määräytyy työsopimuslain mukaan. Koeaikaehdon voimassaolo edellyttää siitä työsopimuksessa sopimista.
2.3. Luottamusmiesehdokassuoja
Lisätään luottamusmiessopimuksen 4 §:än uusi kohta seuraavasti:
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työ- paikalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kir- jallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kk ennen valittavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalituloksen.
3. Vuosi 2018
3.1. Yleiskorotukset
Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuk- sella, jonka suuruus määritellään 31.12.2017 mennessä seuraavalla laskenta- mallilla:
A) Vientiteollisuuden malli
Jos on syntynyt ns. vientiteollisuuden määrittelemä työehtosopimusten uudis- tamisen kustannusvaikutus, on yleiskorotuksen määrä sama kuin em. mallin
mukaisesti sovittu kustannusvaikutus. Yhteisenä tavoitteena on huolinta-alan toimihenkilöiden sopimusalan yleiskorotusten kustannusvaikutusten yhdenver- taisuus koko sopimuskauden aikana em. mallin mukaisiin sopimuksiin.
Jos osapuolet eivät pääse 31.10.2017 mennessä yksimielisyyteen em. mallin mukaista kustannusvaikutusta vastaavasta yleiskorotuksesta tarkastelujak- solle, asetetaan asiaa ratkaisemaan välityslautakunta, johon molemmat osa- puolet asettavat kumpikin kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakun- nansovittelijan.
Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.12.2017 mennessä. Jos ratkaisu on, että ns. vientiteollisuuden mallia ei ole syntynyt tai kustannusvaikutuksen määritte- leminen ei ole jostain syystä mahdollista, sovelletaan vaihtoehtoa b ja lauta- kunta antaa ratkaisun mallin b mukaisesta yleiskorotuksesta.
Osapuolten sopima kohdan A tarkennus:
Jos ns. vientiteollisuuden mallissa sovitaan 20 kuukauden sopi- muskaudesta, jonka kustannusvaikutus on 2 %, on huolinta-alan toimihenkilöiden yleiskorotus 12/20 x 2 % eli 1,20 %. Loppuosa 0,80 % eli 8/20 x 2 % annetaan seuraavan yleiskorotuksen yhtey- dessä.
Jos sopimuskauden lopussa jää em. periaatteen mukaisesti jokin osa kustannusvaikutuksesta antamatta, annetaan se erikseen so- vittavalla tavalla.
B) Verrokkisopimukset
Yleiskorotuksen suuruus määritellään 31.12.2017 mennessä seuraavalla las- kentamallilla:
Yleiskorotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopi- musten 31.12.2017 mennessä tiedossa olevien ja 1.8.2017 – 30.9.2018 ai- kana toteutettujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia):
- Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus (Teknologiateolli- suus ry ja Ammattiliitto Pro ry),
- Kemianalan toimihenkilösopimus (Kemianteollisuus ry ja Ammattiliitto Pro ry) ja
- Paperiteollisuuden toimihenkilösopimus (Metsäteollisuus ry sekä Ammatti- liitto PRO ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry).
Verrokkialojen yleiskorotuksiin lisätään mahdolliset paikallisesti sovittavat erät sen suuruisina kuin ne on työehtosopimuksessa määritelty.
Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkaste- lujakson aikana kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten laskennalli- sesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kertaeristä kaikkien kolmen verrokkialan matemaattinen keskiarvo. Laskelman mukainen kertaerä toteutetaan huolinta-alan toimihenkilöillä yleis- korotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon). Kertaerän laskennassa jakajaan otetaan mukaan myös ne verrokkialat, joissa kertaerä on nolla. Mi- käli jonkun verrokkialan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.12.2017, jätetään se myös kertaerän laskennassa pois jakajasta.
Mikäli jonkun yksittäisen sopimusalan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä ole- valle ajalle puuttuu 31.12.2017 tai jonkun yksittäisen sopimusalan em. periaat- tein laskettu yleiskorotus on nolla tai miinusmerkkinen, jätetään se laskennan ulkopuolelle 1.1.2018 yleiskorotusta laskettaessa.
Jos millään verrokkialalla ei ole 31.12.2017 mennessä saavutettu neuvottelu- ratkaisua, osapuolet sopivat tarkasteluajankohtien ja palkantarkistusten toteut- tamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.
Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen yleiskorotuksen määrästä 31.12.2017 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välitys- lautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin kaksi jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 31.1.2018 mennessä.
3.2. Taulukkopalkat
Työehtosopimuksen taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1,0 prosentilla samasta ajankohdasta lukien.
3.3 Tulliselvitysrikosten tutkinta- ja oikeudenkäynti
Lisätään työehtosopimukseen uusi määräys (19 §) seuraavasti:
Työnantaja huolehtii asian edellyttämästä oikeusavusta ja tuesta toimihenki- lölle, joka joutuu osallistumaan viranomaisen suorittamaan tutkintaan (ml. kuu- lustelut) tai oikeudenkäyntiin epäiltyä tulliselvitysrikosta koskevassa asiassa.
Jos toimihenkilö tuomitaan rangaistukseen tulliselvitysrikoksesta, vastaa hän oikeusavusta työnantajalle aiheutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 5 000 euroa.
3.4 Tulliselvitystyötä tekevät toimihenkilöt
Tulliselvitystyötä tekevien toimihenkilöiden henkilökohtaisten kuukausipalkko- jen tulee ylittää kunkin toimihenkilön vaativuusluokituksen mukainen taulukko- palkka 3,0 prosentilla.
Tehdään soveltamisohje yhdessä 31.12.2017 mennessä.
3.5 Sijaisuuskorvaus
Poistetaan työehtosopimuksen 8 § 12.kohta.
3.6. Luottamusmiesten koulutus
Lisätään Luottamusmiessopimuksen 10 §:än uusi 3. kohta:
Paikallisen sopimisen edellytysten parantamiseksi pääluottamusmiehellä, luot- tamusmiehellä ja heidän varahenkilöillään on oikeus osallistua enintään kaksi työpäivää kestävään koulutukseen, jonka tarkoituksena on luoda valmiuksia paikallisten sopimusten tekemiseen.
Koulutukseen voi em. luottamushenkilö osallistua vain kerran ja yrityksestä koulutukseen osallistuu yksi luottamushenkilö kerrallaan, ellei paikallisesti so- vita toisin.
Työnantaja maksaa ansionmenetyksen koulutuksen ajalta. Säännöllisenä työ- aikana järjestettävän koulutuksen osalta yksi koulutuspäivä lyhentää säännöl- listä työaikaa 7,5 tuntia ansion alenematta.
Koulutuksen järjestää ERTO ry. Palta ry voi osallistua koulutuksen suunnitte- luun.
4. Vuosi 2019
4.1. Yleiskorotukset
Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuk- sella, jonka suuruus määritellään 31.12.2018 mennessä kohdassa 3.1. määri- tellyllä laskentamallilla (päivämäärät muutetaan vastaavasti).
4.2. Taulukkopalkat
Työehtosopimuksen taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1,0 prosentilla samasta ajankohdasta lukien.
4. 3 Säännöllinen työaika
Lisätään työehtosopimuksen 8 §:än uusi kohta seuraavasti:
Säännöllinen työaika voi olla paikallisesti sopimalla enintään 12 tuntia vuoro- kaudessa ja 50 tuntia viikossa siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia vii- kossa tasoittumisjaksossa, joka on enintään 16 viikkoa.
4.4 Lisätyö
Lisätään työehtosopimuksen 9 § 1. kohtaan seuraava määräys:
Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tun- tia viikossa, maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä 50 % korotettu palkka.
5. Vuosi 2020
5.1. Yleiskorotukset
Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 1.1.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuk- sella, jonka suuruus määritellään 31.12.2019 mennessä kohdassa 3.1. määri- tellyllä laskentamallilla (päivämäärät muutetaan vastaavasti).
5.2. Taulukkopalkat
Työehtosopimuksen Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1,0 prosentilla samasta ajankohdasta lukien.
5.3. Luottamusmieskorvaukset
Työehtosopimuksen Luottamusmiessopimuksen pöytäkirjan 5 §:n luottamus- mieskorvauksia korotetaan 1.1.2020 lukien toteuttamalla sopimuskauden yleiskorotukset luottamusmieskorvauksiin.
6. Vuosi 2021
6.1 Yleiskorotukset
Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 1.1.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuk- sella, jonka suuruus on neljäsosa (1/4) kohdassa 3.1. määritellyllä laskenta- mallilla määritellystä yleiskorotuksesta (päivämäärät muutetaan vastaavasti). Yleiskorotuksen suuruus määritellään 31.12.2020 mennessä.
6.2. Taulukkopalkkojen korotus
Työehtosopimuksen taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen prosentilla yleiskorotuksen ajankohdasta lukien (pyöristys lähimpään euroon).
7. Työryhmät
Osapuolet perustavat seuraavat työryhmät:
1. Koulutussopimuksen mukainen koulutustyöryhmä, jonka tehtä- vänä on vahvistaa ammattiyhdistyskoulutuksen kurssit sopimus- kauden aikana.
2. Tekstityöryhmä, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana sel- kiyttää työehtosopimuksen määräyksiä.
3. Tilastoyhteistyötyöryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella sopimus- kauden aikana palkkatilastotietoja ja alan palkkakehitystä.
Helsingissä helmikuun 27. päivänä 2017
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry
Sopimus paikallisesta sopimisesta
1 §
Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poik- keavasti tämän sopimuksen mukaisesti.
Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä. Lisäksi tuotannollis-ta- loudellisissa ongelmatilanteissa on mahdollista sopia palkka- tai vastaavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista tämän sopimuksen liitepöytäkirjan mukaisesti.
2 §
Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät, rekisteröity yri- tyskohtainen työntekijöiden yhdistys. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.
3 §
Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen koh- dasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkeamiselle. Paikallinen sopimus on ollakseen pätevä oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Mikäli sovittu järjes- tely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.
4 §
Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Työehtosopimusosapuolilla on kuitenkin oikeus riitauttaa paikallinen sopimus tämän sopimuksen 1 §:n 2. kappa- leen perusteella. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikal- lista sopimusta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtoso- pimusosapuolten sopimana ajankohtana. Tämän sopimuksen mukainen paikallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi työehtosopimusosapuolille.
5 §
Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopimusta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimassa oleva paikal- linen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.
6 §
Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimus- ten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyy- det.
Helsinki 1. päivänä helmikuuta 1995
LTK:N ERITYISALOJEN TYÖNANTAJALIITTO ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
Liitepöytäkirja paikallisesta sopimisesta
1 §
Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäiseh- doista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.
2 §
Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koskien ja sopijapuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät sekä rekisteröity yrityskohtainen työn- tekijöiden yhdistys.
3 §
Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 30 tai 37a §:n mukaisen perusteen olemassaolo (ns. taloudellinen tai tuotannollinen pe- ruste).
Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta sopimuksesta noudattaa työnantaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia ja keskusjärjestöjen välistä yhteistoimintasopimusta. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asian- tuntijoita.
4 §
Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuodeksi kerrallaan.
5 §
Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä annetaan tieto työehtosopimusosapuolille. Sopimus voidaan alistaa työehtosopimusosapuolten tar- kistettavaksi.
6 §
Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimusosapuolten vä- lillä sovittu.
Helsinki 1. päivänä helmikuuta 1995
LTK:N ERITYISALOJEN TYÖNANTAJALIITTO ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
Luottamusmiessopimus
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTAn jäseniä sekä niiden pal- veluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekir- joittaneeseen työntekijäliittoon.
2 § Luottamusmies
1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen sidot- tujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä ja varaluot- tamusmiestä.
2. Pääluottamusmiehestä sovitaan tarvittaessa työehtosopimusosapuolten välillä.
Pöytäkirjamerkintä:
Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun yrityksessä on sovittu luotta- musmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osasto- kohtaisia luottamusmiehiä.
3. Yritykseen luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat työehto- sopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen liittoon järjestäytyneet toimihen- kilöt.
Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa:
Pöytäkirjamerkintä 1:
Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työehtosopimuksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan liittoon, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yhteisen luottamusmiehen valinnasta.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan konserniin tai yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voidaan sopia yhteisen luottamusmiehen valinnasta.
4. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kan- nalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alu- eellisesti hajautettuun yritykseen voidaan valita tämän sopimuksen tarkoittamia useampia luottamusmiehiä yrityksen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yk- siköihin.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli yrityksessä on järjestetty luottamusmiehille vuotuisia luottamusmies- kokouksia, jatketaan entistä käytäntöä.
5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen es- tyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.
6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen palveluksessa oleva toimi- henkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopimuk- seen sidotun työntekijäliiton jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli on sovittu 3. kappaleen mukaisesti yhteisistä luottamusmiehistä, tu- lee luottamusmiehen työskennellä jollakin yhteisistä työehtosopimusaloista.
7. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentu- essa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.
3 § Luottamusmiehen valitseminen
1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäy- tyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestämi- nen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettä- vien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa vii- meistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.
Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.
2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näi- den eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnanta- jalle asianomainen ammattiosasto, työhuonekunta tai vastaava taikka työnteki- jäliitto.
4 § Luottamusmiehen työsuhde
1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu luottamusmies on työsuhteessaan työn- antajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjoh- don määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.
2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heiken- tää luottamusmiestehtävän takia.
Pöytäkirjamerkintä:
Samaa periaatetta noudatetaan myös pääluottamusmiehen ansioiden ke- hittymisen suhteen.
3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamus- mieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaa- vaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.
4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voi- daan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.
5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopimus- lain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suostu- musta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan toimihenkilöjär- jestön toimesta.
6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8:1 §:n nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3:1 §:ään sisältyviä järjestys- määräyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.
7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.
8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pää- luottamusmiehenä tai yrityksen luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.
9. Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työpai- kalla asetettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjalli- sesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan 3 kk en- nen valittavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta yhdistyksen todettua vaalituloksen.
10. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmie- helle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työn- tekijäliitolle.
11. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kuusi ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12:2 §:n 2 momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä teki- jänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päätty- neen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huoli- matta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.
12. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä. Mikäli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen pur- kamisesta.
5 § Luottamusmiehen tehtävät
1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehto- sopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehto- sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön so- veltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Xx. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskeva tiedot:
1. Toimihenkilön suku- ja etunimet.
2. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lomaute- tuista toimihenkilöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan määräai- kaisuuden peruste ja työsuhteen sovittu kestoaika.
3. Palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuu- luu.
4. Yrityksen koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsut- tavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.
5. Kohdissa 1 ja 3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuo- dessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa ole- vista toimihenkilöistä. Uusien toimihenkilöiden osalta on luottamusmiehellä oi- keus saada kohdissa 1-3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.
Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.
6. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan. Pääluottamusmiehellä on kuitenkin oikeus kaikkiin tietoihin.
7. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luotta- musmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
8. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä
1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoitamista varten.
2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, annetaanko työstä vapau- tus tilapäisenä vai säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityk- sen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asi- anmukaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjestelyt tätä silmällä pitäen (esim. määräämällä sijainen).
8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat
Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakir- joille ja toimistovälineille. Yrityskohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamus- miehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoita- miseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toi- mistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen.
9 § Ansionmenetyksen korvaaminen
1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.
3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tä- män määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannus- ten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti. Mikäli matkus- taminen tapahtuu työvuoroluettelon mukaisena vapaa-aikana, maksetaan mat- kustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka, kuitenkin enintään 8 tunnilta. Korvausta maksetaan vain siltä osin kuin työaika ja matka-aika yh- teensä ylittävä työvuovuoroluettelon mukaisen säännöllisen työajan tuntimää- rän. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.
10 § Luottamusmiesten koulutus
1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan vara- taan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen päte- vyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.
2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa kou- lutussopimuksessa.
Lisätään uusi 3. kohta 1.1.2018 lukien seuraavasti:
3. Paikallisen sopimisen edellytysten parantamiseksi pääluottamusmiehellä, luot- tamusmiehellä ja heidän varahenkilöillään on oikeus osallistua enintään kaksi työpäivää kestävään koulutukseen, jonka tarkoituksena on luoda valmiuksia paikallisten sopimusten tekemiseen.
Koulutukseen voi em. luottamushenkilö osallistua vain kerran ja yrityksestä koulutukseen osallistuu yksi luottamushenkilö kerrallaan, ellei paikallisesti so- vita toisin.
Työnantaja maksaa ansionmenetyksen koulutuksen ajalta. Säännöllisenä työ- aikana järjestettävän koulutuksen osalta yksi koulutuspäivä lyhentää säännöl- listä työaikaa 7,5 tuntia ansion alenematta.
Koulutuksen järjestää ERTO ry. Palta ry voi osallistua koulutuksen suunnitte- luun.
11 § Neuvottelujärjestys
1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.
2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenki- lön itsensä välillä.
3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.
4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista anne- taan yksi kummallekin osapuolelle.
5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvot- teluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
6. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.
7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnis- tettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitau- tettu.
12 § Sopimuksen voimassaolo
1. Tämä sopimus tulee voimaan 26. päivänä tammikuuta 2017.
2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kir- jallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen väli- sissä neuvotteluissa.
3. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin.
Helsingissä 27. päivänä helmikuuta 2017. PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
Pöytäkirja luottamusmiessopimukseen
Allekirjoittaneiden liittojen kesken on sovittu huolintaliikkeiden konttoritoimihenkilöitä koske- van työehtosopimuksen osalta seuraavista tarkennuksista ja lisäyksistä liittojen väliseen luottamusmiessopimukseen:
1 § Luottamusmies
1. Yrityksen järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus keskuudestaan valita luotta- musmies ja varaluottamusmies edustamaan heitä asioissa, jotka koskevat työeh- tosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä.
2. Milloin paikallisen neuvottelumenettelyn onnistumisen ja luottamusmiesjärjestel- män kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan alueellisesti hajautetun yrityksen toimipaikkaan valita luottamusmies edustamaan tämän toimipaikan toimihenkilöitä työehtosopimus- ja työsuhdekysymyksissä.
3. Milloin yritykseen on valittu 2-kohdassa tarkoitettuja toimipaikkakohtaisia luotta- musmiehiä, voidaan näistä yksi nimetä pääluottamusmieheksi edustamaan yrityk- sen kaikkia järjestäytyneitä toimihenkilöitä.
2 § Luottamusmiehestä ilmoittaminen
Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään tulee työhuonekunnan tai Erityisalojen Toi- mihenkilöliiton ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle.
3 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja
1. Liittojen välisen luottamusmiessopimuksen 6 §:n 2. kohdassa tarkoitetut tiedot an- netaan koko yrityksen osalta pääluottamusmiehelle ja toimipaikan osalta toimipaik- kakohtaiselle luottamusmiehelle.
2. Työnantajan on ilmoitettava luottamusmiehelle uusien toimihenkilöiden nimet ja toimipisteet vähintään kahden kuukauden välein
4 § Luottamusmiehen ajankäyttö
1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi aikaa luottamustehtävien hoitamista varten.
2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, annetaanko työstä vapautus tilapäisenä vai säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toi- minnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukai- sesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjestelyt tätä silmälläpitäen (esim. mää- räämällä sijainen).
5 § Korvaukset
1. Luottamusmiestehtävät hoidetaan säännöllisen työajan ansiota vähentämättä.
2. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoidosta korvausta 1.4.2014 lukien seuraavasti:
Edustettavien toimihenkilöiden määrä | Pääluottamusmiehen kuukausikorvaus / € |
- 199 | 92 |
200 - | 104 |
Edustettavien toimihenkilöiden määrä | Luottamusmiehen kuukausikorvaus / € |
5 - 50 | 46 |
51 - 100 | 58 |
101 - 200 | 69 |
201 - | 81 |
3. Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin pääluottamusmies tai luottamusmies vuosi- loman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida luottamusmies- tehtäviään.
4. Ellei paikallisesti ole sovittu edellä tarkoitetusta korvauksesta ja pääluottamusmies tai luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työai- kansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hä- nen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
6 § Xxxxxxxxx säännöksiä
1. Niissä yrityksissä, joissa on pääluottamusmies, työnantaja järjestää 1-2 kertaa vuo- dessa yrityksen luottamusmiehille tilaisuuden, jossa työnantajan edustaja ja luotta- musmiehet käsittelevät yhteistoimintalaissa mainittuja asioita.
2. Keskusjärjestösopimuksen mukaisesti on pääluottamusmiehelle annettu oikeus käyt- tää yrityksen ja yhteisön tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Keskusjärjestöt totea- vat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuu- luu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liitty- vät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
7 §
Tällä kaksin kappalein laaditulla pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin liit- tojen välillä voimassa olevalla työehtosopimuksella.
Helsingissä 4. joulukuuta 2013 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
Koulutussopimus
1 § Koulutustyöryhmä
Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on kou- lutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.
Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.
Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutus- työryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.
Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeis- tään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.
2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus
Toimihenkilölle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua sellaiseen kou- lutukseen, joka on omiaan edistämään hänen ammattitaitoaan.
Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihen- kilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheut- tamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
3 § Yhteinen koulutus
Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikka- kohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöeli- messä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamus-miehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.
4 § Ammattiyhdistyskoulutus
1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryh- mässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurs- sille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa. Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.
Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.
Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojelu- ja varavaltuutettuihin.
2. Korvaukset
Luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, varatyösuojeluvaltuu- tettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mai- nituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuu- kautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edelly- tyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.
Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayh- distysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaik- kaosastossa vähintään 20 jäsentä.
5 § Sosiaaliset edut
Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
6 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.1995 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisanotta- vissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.
Helsingissä 1. päivänä helmikuuta 1995.
LTK:N ERITYISALOJEN TYÖNANTAJALIITTO ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
Liite työajan lyhentämisestä
1. Työaikaa lyhennetään niiden toimihenkilöiden osalta, joiden säännöllinen työ- aika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa ja joiden lomat ja työaika on jär- jestetty tämän työehtosopimuksen mukaisesti.
2. Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraa- vasti:
Työaikakertymä | Lyhennys | |
17 työpäivää eli | 136 tuntia | 8 tuntia |
34 työpäivää eli | 272 tuntia | 16 tuntia |
51 työpäivää eli | 408 tuntia | 24 tuntia |
68 työpäivää eli | 544 tuntia | 32 tuntia |
86 työpäivää eli | 688 tuntia | 40 tuntia |
103 työpäivää eli | 824 tuntia | 48 tuntia |
120 työpäivää eli | 960 tuntia | 56 tuntia |
137 työpäivää eli | 1096 tuntia | 64 tuntia |
154 työpäivää eli | 1232 tuntia | 72 tuntia |
172 työpäivää eli | 1376 tuntia | 80 tuntia |
189 työpäivää eli | 1512 tuntia | 88 tuntia |
206 työpäivää eli | 1648 tuntia | 96 tuntia |
215 työpäivää eli | 1720 tuntia | 100 tuntia |
3. Tehdyksi säännölliseksi työajaksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät tai työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutus- aika siltä osin kuin työnantaja kustantaa ansionmenetyksen.
4. Työajan lyhennys annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana yhdessä tai useammassa osassa seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennys toteute- taan kokonaisina vapaapäivinä, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennyksen antamistavasta. Lyhennys toteutetaan siten, että lyhennyksen yhteismäärä on edellisen kertymän mukainen.
5. Lyhennysvapaista on ilmoitettava vähintään kahta viikkoa ennen vapaan alka- mista.
6. Toimihenkilöiden kuukausipalkkaa ei vähennetä annetun vapaan johdosta.
Työsopimusmalli
HUOLINTA-XXXX TOIMIHENKILÖN TYÖSOPIMUS | |
1. Osapuolet | Työnantaja, Y-tunnus ja osoite: Toimihenkilö, henkilötunnus ja osoite: Toimihenkilö tekee työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. |
2. Voimassaolo | □ Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuk- sen 5 §:n mukaan. □ Työsuhde on määräaikainen ja sen kalenterijakso tai arvioitu kesto on: Määräaikaisuuden peruste on (esim. perhevapaan sijaistaminen): |
3. Työnteon alkamisajankohta | |
4. Koeaika (TES 4.1 §) | □ Koeajasta on sovittu ja se päättyy: |
5. Työntekopaikka / -paikat | |
6. Pääasialliset työ- tehtävät | |
7. Työaika (TES 8 §) | |
8. Palkkaus | Koulutus (palkkasopimuksen 11 §): Palvelusaika huolinta-alalla (palkkasopimuksen 10 §): Palvelusaika vastaavissa tehtävissä muilla aloilla: Palvelusaika yhteensä: Palkkasopimuksen palkkataulukon mukainen vaativuusryhmä (A, B, C tai D) on: Kalleusluokka on □ pääkaupunkiseutu tai □ muu Suomi. Työsuhteen alussa palkka on: |
9. Vuosiloma | Vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 13 §:n ja vuosilomalain 2 luvun mukaan. |
10. Muut ehdot (Mahdolliset luon- toisedut, kielilisä, vuosilomajärjestelyt, päivystystyön kor- vaaminen ym.) | |
11. Liitteet | |
12. TES | Lainsäädännön lisäksi työsuhteessa noudatetaan yleissitovaa Huolinta-alan toimihenki- löiden työehtosopimusta sekä yrityksen sisäisiä ohjeita ja sääntöjä siltä osin, kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu toimihenkilölle paremmista ehdoista. |
13. Allekirjoitukset | Tämä työsopimus on laadittu kahtena samasanaisena kappaleena, yksi kummallekin so- pijalle. Aika ja paikka: Xxxx ja paikka: Työnantajan edustaja Toimihenkilö |
Jälkipainos kielletään.
Xxxxxxxxxxxxxxx 0
00520 Helsinki
puh. (09) 613 231