HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen

1.2.2014 – 31.1.2017

SISÄLLYSLUETTELO

I YLEISTÄ 1

1 § Soveltamisala 1

2 § Yleiset sopimukset 1

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus 1

4 § Työrauhavelvoite 2

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen 2

II TYÖPALKAT 2

6 § Palkkaperusteet 2

7 § Suorituspalkka 10

8 § Erilliset lisät 11

9 § Keskituntiansio 13

III TYÖNTUTKIMUKSET 14

10 § Perusteita 14

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 15

11 § Säännöllinen työaika 15

12 § Vuosityöajan lyhentäminen 17

13 § Ylityö, sunnuntaityö ja viikkolevon aikana tehty työ 20

14 § Hälytysluontoinen työ- ja varallaolo 23

V ERINÄISET KORVAUKSET 24

15 § Työskentely korjaamoalueen ulkopuolella 24

16 § Arkipyhäkorvaus 32

17 § Muita korvauksia ja etuja 33

VI TYÖTURVALLISUUS 36

18 § Työturvallisuus 36

VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 40

19 § Sairausajan ja äitiys- ja isyysvapaan palkka 40

20 § Lääkärintarkastukset 44

21 § Ryhmähenkivakuutus 49

22 § Vuosiloma 49

VIII ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 52

23 § Palkanmaksu 52

24 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 52

25 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta 52

26 § Koulutustoiminta 53

27 § Luottamusmiehet 53

28 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 56

29 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 57

30 § Sopimuksen voimassaoloaika 58

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 59

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA PALKKALIITE 62

TURUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA PALKKALIITE 65

LIITE: LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 68

LIITE: SOPIMUS MENETTELYTAVOISTA JA AIKATAULUISTA KOSKIEN SIIRTYMÄAJAN LIIKENNÖINTISOPIMUKSIA 73

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITON

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITON

välinen HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

1.2.2014 – 31.1.2017

Allekirjoittaneiden järjestöjen välillä sovitaan seuraavaa:

I YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsen- yritysten huoltokorjaamoiden työntekijäin työsuhteissa.

2. Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, etteivät niiden alaiset yhdistyk- set, työnantajat ja työntekijät riko sen määräyksiä.

2 § Yleiset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitto- jen välillä solmittuja sopimuksia.

- Yleissopimus 12.2.1995

- Lomapalkkasopimus 9.3.2006

- Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 1.2.2012

- Luottamusmiessopimus 3.3.2010

- Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 12.2.1995

- Koulutustoimintaa koskeva sopimus 3.3.2010

- Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus 1.3.2003 3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määrä- yksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpitei- siin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Mom. 1. Kts. Yleissopimus (YS) 3. kohta.

Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena.

Työsopimuslain tarkoittama varoitus, irtisanominen tai työsuh- teen purku ilmoitetaan työntekijän niin vaatiessa hänelle kirjalli- sesti viivytyksettä, jolloin työntekijällä on halutessaan mahdolli- suus saattaa asia luottamusmiehen tietoon.

Mom. 2. Jokainen uusi työntekijä saa työhön ja yhtiön toimintatapoihin perehdytyksen.

II TYÖPALKAT

6 § Palkkaperusteet

Vähimmäistuntipalkat

Mom. 1. 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden vähimmäistuntipalkat ovat:

1	13,00
2	13,19
3	13,53
4	14,23
5	15,07
6	15,97

1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien (€/t)

Palkkaryhmä

1	13,12
2	13,31
3	13,65

4	14,35
5	15,19
6	16,09

1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

Palkkaryhmä

1	13,14
2	13,33
3	13,67
4	14,37
5	15,21
6	16,11

1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

Palkkaryhmä

1	13,19
2	13,38
3	13,72
4	14,42
5	15,26
6	16,16

1.12.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

Palkkaryhmä

1	13,21
2	13,40
3	13,74
4	14,44
5	15,28
6	16,18

YTV (Pääkaupunkiseutu)

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa liikennöivissä ja näiden kuntien sisällä paikallis- ja lähiliikennettä kunnallisena sopimusliikenteenä harjoittavissa linja-autoyrityksissä sovelle- taan huoltokorjaamoiden työntekijöihin tämän työehtosopimuk- sen liitteessä mainittuja palkkaehtoja.

Turku

Turun kaupungin alueella liikennöivissä linja-autoyrityksissä noudatetaan tämän työehtosopimuksen liitteessä mainittuja palkkaehtoja siltä osin, kuin huoltokorjaamotyöntekijät ovat työssä Turun kaupungin sisällä kunnallisena sopimusliikentee- nä harjoitettavan paikallisliikenteen kaluston huolto- ja korjaus- tehtävissä.

Mom. 2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen jaetaan työntekijät palkkaryhmiin seuraavasti:

Palkkaryhmä 1.

Aputyöt, yksinkertaiset vaihetyöt ja näihin verrattavat muut au- tokorjaamotyöt, joiden suorituksen oppiminen vaatii lyhyehkön käytännön kokemuksen.

Palkkaryhmät 2-3.

Raskaat aputyöt sekä vaativat vaihetyöt ja näihin verrattavat muut autokorjaamotyöt, mitkä edellyttävät tiettyä kokemusta, työmenetelmän tuntemusta tai pitempiaikaista tottumusta työn suorittamiseen taikka jotka suoritetaan vaikeissa työolosuhteis- sa. Näihin ryhmiin kuuluvat myös varsinaisten ammattityönteki- jäin apuna ammatissa kehittyäkseen työskentelevät työntekijät.

S o v e l t a m i s o h j e:

Työntekijät sijoitetaan palkkaryhmiin 2 ja 3 sen mukaan ovatko useimmat seuraavista työn vaatimustekijöistä huomattavassa tai erittäin suuressa määrin tunnusomaisia töille, joita he pää- asiassa suorittavat: työn edellyttämä kokemus, tarkkuus ja vas- tuu sekä työn raskaus ja työolosuhteiden rasittavuus.

Palkkaryhmä 4.

Ammattityöt, joiden suorittajalta vaaditaan yli 3 vuoden työsken- telyä ammatissa, jolloin oppilas, tai muu koulutusaika lasketaan ammatissaoloajaksi, siten kuin jäljempänä olevista täydentävis- tä määräyksistä käy ilmi.

Edellisen lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään ne työt, jotka kysyvät tunnetusti suurempaa taitavuutta, tarkkuutta tai koke- musta kuin palkkaryhmään 3 kuuluvat työt, työn kuitenkaan olematta edellisessä kappaleessa mainittua ammattityötä, tä- män silti oikeuttamatta määräajan jälkeen palkkaryhmään 5.

Palkkaryhmä 5.

Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät työskentelyä ao. amma- tin ammattimiestehtävissä ajan, joka yhdessä ammattikoulutuk- sesta hyväksi lasketun ajan kanssa tekee 5 vuotta.

Palkkaryhmä 6.

Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät monipuolista erikois- ammattiosaamista ja itsenäistä vaativien työkokonaisuuksien hallintaa.

Palkkaryhmiin 4, 5 ja 6 sijoittamista koskevat täydentävät määräykset:

A. Pääsy palkkaryhmään 4

Kaikissa jäljempänä mainituissa tapauksissa on edellytyksenä

4. palkkaryhmään siirtämiselle, että asianomainen työskentelee ammattitehtävässä ja että hän on kehittynyt siten, että hän pys- tyy tätä hoitamaan itsenäisesti.

T a p a u s 1 (ei ammattikoulutusta):

Pääsy edellyttää 3 vuoden työskentelyä kyseessä olevaan ammattiin jatkuvasti ja monipuolisesti kehittävissä töissä. Lä- hiammatissa työskentely otetaan huomioon siltä osin kuin se ko. tapauksessa on kehittävää tarkoitettuun ammattiin oppimi- sessa.

T a p a u s 2 (lyhyen kurssin suorittanut):

Samoin kuin tapauksessa 1 sillä poikkeuksella, että kurssi ly- hentää vaadittavaa kokemusaikaa siltä osin kuin se laatunsa, pituutensa ym. seikat huomioonottaen on ko. tapauksessa tar- koitettuun ammattiin kehittävää.

T a p a u s 3 (ammattikoulutuksena 2- tai 3-vuotinen yleinen ammattikou- lu):

Opetusohjelman mukaan hyväksytysti loppuunsuoritetusta kou- lusta lasketaan puolet ammatissaoloaikaa korvaavaksi ajaksi.

T a p a u s 4 (ammattikoulutuksena 4-vuotinen teollisuuden ammattikou- lu):

Opetusohjelman mukaan hyväksytysti loppuunsuoritettu koulu lasketaan työssäoloajaksi.

T a p a u s 5 (ammattikoulutuksena 2- tai 3-vuotinen yleinen ammattikoulu

+ 2-vuotinen teollisuuden ammattikoulu):

Kouluaika otetaan huomioon ammatissaoloaikaa laskettaessa siten kuin tapauksien 3 ja 4 kohdalla on sanottu.

T a p a u s 6 (ammattikoulutuksena oppisopimus työpaikalla; 3- tai 4-vuotinen):

Suunnitelman mukaisesti ja hyväksytysti suoritettu oppisopi- musaika lasketaan työssäoloajaksi. 4.palkkaryhmään siirto edellyttää kypsyyskokeen hyväksyttyä suoritusta.

H u o m. Tapausten 2-6 kohdalla mainituista kouluajoista ei kuitenkaan lasketa ammatissaoloajaksi yhteensä enempää kuin 4 vuotta. Ammatissaoloajaksi ei myöskään lasketa keskeneräiseksi jää- neen koulun tai oppisopimuksen aikaa.

B. Pääsy palkkaryhmään 5

Kaikissa tapauksissa on 5. palkkaryhmään siirtämiselle edelly- tyksenä, että asianomainen työskentelee 5. palkkaryhmän mu- kaisessa vaativassa ammattityössä ja pystyy tätä hoitamaan it- senäisesti.

Eri tapauksissa edellytetään seuraavaa:

T a p a u k s i s s a 1-2 (ei ammattikoulun suoritusta tai pelkkä kurssi):

Vaativat ammattityöt edellyttävät kahden vuoden työskentelyä ao. ammattiin kuuluvassa tehtävässä 4. palkkaryhmään pääsyn jälkeen.

T a p a u k s i s s a 3-6 (ammattikoulun suoritus tai täydellinen oppisopi- muskoulutuksen suoritus):

Vaativat ammattityöt edellyttävät työskentelyä ao. ammattiin kuuluvassa tehtävässä ajan, joka yhdessä hyväksytysti suorite- tun 2- tai 3-vuotisen yleisen ammattikoulun tai oppisopimuskou- lutuksen virallisesti hyväksyttyjen kestoaikojen kanssa on 5 vuotta. Kuitenkin 4. palkkaryhmässä työskentelyä tulee olla vä- hintään 1 vuosi.

Pöytäkirjamerkintä:

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että em. esimerkit eivät peitä kaikkia ammatissa etenemisen ja ammattikoulutuksen yhdis- telmiä, mutta ne antavat ohjeen myös käsiteltyjen esimerkkien ulkopuolella oleville tapauksille.

C. Pääsy palkkaryhmään 6

Edellytyksenä 6. palkkaryhmään siirtämiselle on, että asian- omaisen työntekijän tekemiin säännönmukaisiin töihin kuuluvat

monipuolisesti 6. palkkaryhmän mukaiset vaativat xxxxxxxxx- xxxxxxxxx.

Nuoret työntekijät

Mom. 3. Alle 18-vuotiaat nuoret työntekijät:

1. työvuosi	8,53
2. työvuosi	8,86

1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

1. työvuosi	8,65
2. työvuosi	8,98

1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

1. työvuosi	8,66
2. työvuosi	8,99

1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

1. työvuosi	8,69
2. työvuosi	9,03

1.12.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

1. työvuosi	8,70
2. työvuosi	9,04

Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja hänen omatessaan työn edellyttämän työtaidon ja

-kokemuksen sekä pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsäädännöstä johtu- via rajoituksia, määritellään hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.

S o v e l t a m i s o h j e:

Alle 18-vuotiaiden osalta on ohjetuntipalkkojen sovellutus mää- ritelty siten, että alempaa ohjetuntipalkkaa sovelletaan tällaisiin nuoriin työntekijöihin heidän ensimmäisen työvuotensa aikana

ja ylempää seuraavina vuosina. Työntekijä, joka aloittaa työs- kentelynsä esimerkiksi 15-vuotiaana, pääsee jo yhden vuoden työskentelyn jälkeen ylempään palkkaryhmään. Henkilö, joka vasta 17-vuotiaana tulee autokorjaamoalan töihin, siirtyy 18 vuotta täytettyään suoraan nuorten alemmasta palkkaryhmästä

18 vuotta täyttäneiden vähimmäistuntipalkkojen piiriin. Edellä mainittua yhden vuoden työskentelyaikaa laskettaessa otetaan huomioon työskentely auto- ja konekorjaamoalalla sekä korja- uspajatyöskentely kaikilla teollisuusaloilla.

Xxxxxxx työntekijä iän perusteella siirtyy alemmasta palkkaryh- mästä ylempään ja hänen palkkansa tämän johdosta nousee, maksetaan korotettua palkkaa seuraavan tilikauden alusta.

S o v e l t a m i s o h j e :

Asianomaisen työntekijän ja luottamusmiesten on syytä myös itse valvoa tämän momentin tarkoittamia palkkaryhmäsiirtoja.

Oppilaiden tuntipalkat

Mom. 4. Oppisopimuslain alaisten 15 vuotta täyttäneiden oppilaiden tun- tipalkat ovat:

1. oppivuosi	8,82
2. oppivuosi	9,15
3. oppivuosi	9,53
4. oppivuosi	9,91

1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

1. oppivuosi	8,94
2. oppivuosi	9,27
3. oppivuosi	9,65
4. oppivuosi	10,03

1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

1. oppivuosi	8,95
2. oppivuosi	9,28
3. oppivuosi	9,66
4. oppivuosi	10,05

1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

1. oppivuosi	8,99
2. oppivuosi	9,32
3. oppivuosi	9,70
4. oppivuosi	10,09

1.12.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

1. oppivuosi	9,00
2. oppivuosi	9,33
3. oppivuosi	9,71
4. oppivuosi	10,11

Suorituspalkkaus

Mikäli alle 18-vuotiaat työntekijät tai oppisopimusoppilaat suorit- tavat suorituspalkkatyötä, noudatetaan heidän palkkaukses- saan käytössä olevia yksikköhintoja.

S o v e l t a m i s o h j e :

Oppilaita koskevat, taulukoissa mainitut palkkaluvut ovat tunti- palkkoja, joita sovelletaan sellaisenaan ilman mitään lisiä.

Oppilaspaikkoja sovelletaan konepajakoulujen oppilaisiin sil- loinkin, kun heidän kanssaan ei ole laadittu oppisopimuslain edellyttämää oppisopimusta.

Harjoittelijoiden palkkaus

Mom. 5. Momentissa 1 mainituista palkoista voidaan poiketa harjoitteli- joina työskenteleviin opiskelijoihin nähden, joilla ei ole asian- omaisen työn edellyttämää kokemusta sekä sellaisten työnteki- jöiden suhteen, joiden työkyky ko. työssä sairauden tai muun syyn takia on pysyvästi alentunut.

Mikäli harjoittelijat suorittavat suorituspalkkatyötä, noudatetaan heidän palkkauksessaan käytössä olevia yksikköhintoja, mikäli toisin ei sovita.

Yleisiä määräyksiä

Maastossa suoritettavat työt

Mom. 6. Ennen maastossa suoritettavien korjaustöiden aloittamista on suojavaatetukseen liittyvistä erikoiskysymyksistä sovittava pai- kallisesti.

Suojapuvut

Mom. 7. Työnantaja hankkii ja pesettää kustannuksellaan työntekijäin suojapuvut sopiviksi katsominsa väliajoin. Työnantaja hankkii kustannuksellaan autonpesijöille, rasvareille ja alustansuojaajil- le tarkoituksenmukaisen suojavaatetuksen ja jalkineet sekä myös niille työntekijöille, jotka tilapäisesti joutuvat työskentele- mään ulkosalla ilmastolliset olosuhteet huomioon ottaen käy- tännön tarvetta vastaavan, riittävän suojavaatetuksen.

Viikko- ja kuukausipalkat

Mom. 8. Viikko- tai kuukausipalkasta sovittaessa noudatetaan 6 §:n edellyttämiä vähimmäistuntipalkkoja palkan perustana.

S o v e l t a m i s o h j e :

Muutettaessa aikatuntipalkkaa kuukausipalkaksi korotetaan voimassa olevaa tuntipalkkaa ensiksi 3,9 %, joka vastaa erilli- sesti maksettujen arkipyhäkorvausten vaikutusta ansioon. Näin saatu luku kerrotaan kuukauteen sisältyvällä keskimääräisellä työehtosopimuksen mukaisella säännöllisen työajan tuntimää- rällä 170.

Työnluokitus

Mom. 9. Liitot toteavat, että niissä tapauksissa, jolloin työnluokituksesta sovitaan korjaamokohtaisesti, käytetään metalliteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä ja menettelytapaohjeita.

7 § Suorituspalkka

Mom. 1. Työntekijän ansiotason kohottamiseksi pyritään suorituspalkka- työn osuutta lisäämään.

Mom. 2. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, työn- tekijälle on varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla.

Liitot suosittelevat suorituspalkkatöiden perusteena käytettä- väksi merkkikohtaisia ohjeaikoja.

Mikäli ohjeajoissa todetaan keskimääräisiä epäsuhteita, tarkis- tuksen suorittaa korjaamokohtaisesti asetettu työnantajien ja työntekijöiden edustajista koottu toimikunta.

Suorituspalkkatapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palk- kiopalkkaus.

Mom. 3. Urakkatyöhinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän urak- ka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % työehto- sopimuksen vähimmäistuntipalkkaa korkeammaksi.

Mom. 4. Suorituspalkkatyöhön vaikuttavien tekijöiden (menetelmä, väli- neet, olosuhteet) pysyessä muuttumattomina, suorituspalkka- työn hinnoitteluperusteet pidetään ennallaan. Toisaalta jos suo- rituspalkkatyöhön vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutosta, muutetaan suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteita vastaavasti. Suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteiden tulee pääsääntöisesti perustua 6 §:n 1 momentin vähimmäistuntipalkkoihin ja vastata työpaikan todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

Mom. 5. Suorituspalkkatyötä tehtäessä on työntekijän työehtosopimuk- sen mukainen vähimmäispalkka taattu. Tämä todetaan tilikau- sittain.

8 § Erilliset lisät

Vuorotyö, ilta- ja yötyö

Mom. 1. Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneil- ta erityistä vuorotyölisää seuraavasti:

- iltavuoro (esim. klo 14-22) 15 %

- yövuoro (esim. klo 22-06) 20 % Palkkaryhmän 4 taulukosta laskettuna.

Vuorotyölisä katsotaan myös sopimuksen mukaan suoritetuksi, milloin vuorokautta kohti maksettu lisäkorvaus eri vuoroilla muullakin tavalla jaettuna yhteensä vastaa yllä mainittuja mää- riä.

Mom. 2. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mutta jota teh- dään normaalipituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta säännöllisestä työajasta poiketen (ilta- ja yötyö), mak- setaan korotusta seuraavasti:

Klo 16-23 välisenä aikana suoritetusta työstä iltavuoron lisää vastaava korvaus ja klo 23-06 välisenä aikana suoritetusta työstä yövuoron lisää vastaava korvaus.

Ulkotyölisä

Mom. 3. Sellaisille huoltokorjaamotyöntekijöille, jotka tilapäisesti joutuvat työskentelemään ulkona tai siihen verrattavissa olosuhteissa

30.9. - 1.5. välisenä aikana, maksetaan tehdyiltä työtunneilta li- sä, jonka suuruus on 53 senttiä tunnilta.

Palvelusvuosilisä

Mom. 4. Joulukuun 1 päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhtey- dessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marras- kuun loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt.

Lisä määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto Lisänä suoritettava euro- määrä lasketaan kaavasta:

10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA

15 mutta ei 20 vuotta 3.5 x Lkk x KTA

20 mutta ei 25 vuotta 5 x Lkk x KTA

25 vuotta tai enemmän 6.5 x Lkk x KTA

Jossa: Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oi- keuttavien kuukausien lukumäärä.

KTA on työehtosopimuksen 9 §:ssä tarkoitettu keskituntiansio, III neljännes.

Perusteen toteaminen

1. Kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuo- sittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraa- vaan tarkastusajanjaksoon asti. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta laskettaessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.

Työsuhteen päättyminen

2. Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, suoritetaan työntekijäl- le lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 osa siitä summasta, joka hänelle viimeksi pal- velusvuosilisänä suoritettiin.

Käsittely palkkahallinnossa

3. Palvelusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomioon työehtosopimuksen 9 §:n mukaista eikä lomapalkka- sopimuksen 2 §:n 1. kohdan mukaista keskituntiansiota lasket- taessa.

9 § Keskituntiansio

Mom. 1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamiseen siten kuin tässä työehtosopimuk- sessa erikseen määrätään.

Mom. 2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamat- ta ylityö- ja sunnuntaityölisiä jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Laskenta

Milloin työntekijä 4 momentin nojalla käytettävän vuosineljän- neksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, kes- kituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa. Pitkäaikaises- ta, eri vuosineljännesten osalle jakautuneesta urakasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota laskettaessa jakaa suoritettujen työtuntien osoittamassa suhteessa ko. vuosinel- jänneksien kesken, mikäli urakkaan käytettyjen työtuntien lu- kumäärä tällöin on tiedossa.

Mom. 3. Milloin keskituntiansio on vähimmäistuntipalkkaa pienempi tai sitä ei 2. momentin mukaan lasketa, maksetaan 1 momenttiin perustuva palkka tai korvaus kuitenkin vähimmäispalkan mu- kaan.

Tämän pykälän 1 momentti ei koske kuukausipalkalla olevia työntekijöitä.

S o v e l t a m i s o h j e :

Keskituntiansiota säännöllisenä työaikana käytettäessä makse- taan sen lisäksi erilliset lisät työehtosopimuksen sitä edellyttä- essä.

Keskituntiansion käyttöajanjakso

Mom. 4. Edellisen momentin mukaan laskettua eri vuosineljänneksien keskituntiansiota käytetään seuraavasti:

- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuo- sineljänneksen keskituntiansiota

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden 1 vuosineljännek- sen keskituntiansiota

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota sekä

- marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.

Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllä mainituista kuukausijak- soista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunte- ja.

III TYÖNTUTKIMUKSET

10 § Perusteita

Mom. 1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja työnmittauksen tuotan- toa edistävän merkityksen sekä sen, että näitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 4. kohdassa tarkoitettuja pe- riaatteita.

Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoitteista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelle- taan työntekijöiden palkkaukseen.

Kun on kysymyksessä välittömästi työntekijän työhön kohdistu- va työnmittaus, annetaan ennen tutkimisen aloittamista hänelle ilmoitus tästä ja sen tarkoituksesta.

Niillä työpaikoilla, joilla töiden hinnoittelu perustuu tarkkoihin työntutkimuksiin, joiden tarkkuuden ja tason liitot ovat yhteisesti todenneet ja hyväksyneet, sovitaan paikallisesti erillisten suu- rentavien välikertoimien käytöstä tutkituissa töissä.

Työarvo

Mom. 2. Silloin, kun työnmittauksen tuloksia käytetään suorituspalkka- uksen hinnoittelun perusteena, on yksikköhinnan perustavaksi tulevan työn aika-arvon eli työarvon vastattava työpaikan todel- lisia työolosuhteita.

Tarkistustutkimus

Mom. 3. Osastoilla, joissa työt hinnoitellaan yleensä työntutkimuksen pohjalta, on työntekijöillä oikeus ehdottaa, että tietystä työstä suoritetaan työntutkimus siinä laajuudessa kuin se on tarpeen ko. työn hinnoittelun saattamiseksi työnmittaukseen ohjautu- vaksi. Ellei työnantaja esitä perusteltua syytä toisenlaiseen rat- kaisuun, on tarvittava tutkimus suoritettava mahdollisimman nopeasti.

Jos on syntynyt erimielisyyttä työntutkimuksen perusteella mää- ritetystä yksikköhinnasta ja tämän vuoksi työstä suoritetaan tar- kistustutkimus, on luottamusmiehelle annettava mahdollisuus työpaikalla tutustua tarkistustutkimuksen yksityiskohtaiseen suoritustapaan ja tulokseen.

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

11 § Säännöllinen työaika

Työviikko

Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työviikko alkaa maanantaina.

Työvuorokausi

Työvuorokausi alkaa klo 7.00, ellei paikallisesti muuta sovita. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkolepokorvauksen las- kemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan.

Keskimääräinen työaika

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa.

Päivätyössä, kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä kolmivuoro- työssä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen työaika tasoit- tuu sanottuun keskimäärään.

Vuorokautisen työajan tilapäinen pidentäminen

Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäisesti piden- tää 9 tuntiin edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Tällöin on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäi- vänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Virvokkeiden nauttiminen

Työntekijällä on oikeus nauttia virvokkeita työn ääressä työn kannalta sopivana ajankohtana kerran aamupäivällä ja kerran iltapäivällä.

T y ö a j a n s i j o i t u s

Työtuntijärjestelmä

Mom. 2. Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tarpeelliset väliajat työssä sovitaan paikallisesti lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.

Xxxxxxx se työn laatuun nähden on mahdollista, on työpaikalla laadittava työtuntijärjestelmä, josta edellä mainitut seikat käyvät ilmi.

Työaika sijoitetaan työpäiville ensisijaisesti työn teettämisen kannalta tarkoituksenmukaisimpaan ajankohtaan.

Työajan sijoittelussa liitot pitävät suotavana, että päivätyössä työaika määritetään klo 7.00-18.00 välille.

Tilapäiset muutokset

Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan en- nen muutoksen toimeenpanemista pääluottamusmiehen kans- sa. Muutoksista ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei ole kysymys hätätyöstä tai siihen verrattavasta.

Kaksivuorotyön lepoaika

Kaksivuorotyössä pidetään puolen tunnin pituinen lepoaika, ellei ole sovittu siitä, että työntekijällä on tilaisuus aterioida työn aikana.

Ruokailu kolmivuorotyössä

Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa työnjohdon määräämänä aikana ja sen osoittamassa paikassa.

Tarkkailu

Mom. 3. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyt- tämällä kontrollikelloa tai muita vastaavia laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajan- hukkaa.

Lepoajan lyhentäminen

Mom. 4. Työneuvoston luvalla tai paikallisesti sopien voidaan myös päi- vätyössä noudattaa tuntia lyhyempää lepoaikaa, ei kuitenkaan

lyhyempää kuin puoli tuntia. Tänä aikana työntekijä saa esteet- tömästi poistua työpaikalta.

Vapaapäivät

Mom. 5. Työaikajärjestelmää laadittaessa pidetään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin va- paapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikon- päivä, tulee sen, mikäli mahdollista olla lauantai. Toisen vapaa- päivän ollessa liikkuva viikonpäivä tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työaikajärjestelmästä.

Arkipyhäviikot

Mom. 6. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia, lukuun ottamatta pääsi- äislauantaita, juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.

Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantait sekä pääsiäisen ja joulun jäl- keiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoin- kin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.

Vuorojen vaihtuminen ja muuttaminen

Mom. 7. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enin- tään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.

Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan, pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

Työaikalain noudattaminen

Mom. 8. Muuten noudatetaan työaikaan nähden voimassa olevan työ- aikalain määräyksiä.

12 § Vuosityöajan lyhentäminen

1. Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännölli- nen työaika on 80 tuntia kaksiviikkojaksossa tai 40 tuntia vii- kossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 ar- kipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen työaikaansa enin- tään lyhentävät sopijaliittojen työehtosopimuksessa mainitut ar- kipyhät.

Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riip- pumatta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-

aikaisen työntekijän työaikaa lyhennetään 2 kohdassa esitetyn taulukon perusteella suhteessa hänen tekemäänsä säännölli- seen työaikaan.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytän- töön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

2. Vapaan kertyminen

Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työ- ajan kertymän mukaan seuraavasti:

Kalenterivuoden työtuntimäärä

lyhennys

vähintään	136	h	8	h	eli	1	päivä
	271	h	16	h	eli	2	päivää
	407	h	24	h	eli	3	päivää
	543	h	32	h	eli	4	päivää
	678	h	40	h	eli	5	päivää
	814	h	48	h	eli	6	päivää
	950	h	56	h	eli	7	päivää
	1085	h	64	h	eli	8	päivää
	1221	h	72	h	eli	9	päivää
	1357	h	80	h	eli	10	päivää
	1492	h	88	h	eli	11	päivää
	1696	h	100	h	eli	12,5	päivää

Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työnte- kijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja mak- saa sairausajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustanta- ma koulutusaika siltä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmene- tyksen. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin kunnan- valtuuston ja hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton liittovaltuuston tai -toimikunnan kokouksiin sekä liittojen väli- seen valtakunnalliseen työehtosopimusneuvotteluun käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, siltä osin kuin työnan- tajalla on palkanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, kertausharjoi- tukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pykälän mukaisesti annettu vapaa.

3. Vapaan antaminen

Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymä- vuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaa- päivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennysvapaapäivän antamis- tavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä.

Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden ansaitsemista, mikäli työntekijä siihen suostuu.

Yksi viiden päivän jakso

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 7 lyhennysvapaapäi- vää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu yksi viiden päivän pituinen yhdenjak- soinen vapaa.

Kaksi viiden päivän jaksoa

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 12,5 lyhennysvapaa- päivää, annetaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu kaksi viiden päivän pituista yhdenjak- soista vapaata.

Yllämainittu 5 lyhennyspäivän jakso sisältää 7 kalenteripäivää.

Pöytäkirjamerkintä:

Täysi 12,5 vapaapäivän lyhennys toteutetaan vapaata annetta- essa vuorovuosina siten, että parillisina vuosina annetaan 12 vapaapäivää ja parittomina 13 vapaapäivää.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartut- tavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este va- paan pitämiseen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoi- tettaessa. Jos työntekijä kuitenkin sairastuu ennen viiden päi- vän pituista yhdenjaksoista lyhennysvapaata ja sairaus kestää yhtämittaisesti vähintään viiden päivän lyhennysvapaajakson ajan, siirretään työntekijän sitä pyytäessä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annettavaksi myöhemmin. Siirto teh- dään vain yhden viiden päivän lyhennysvapaajakson osalta ka- lenterivuodessa.

Mikäli työntekijälle on tämän sairasloman aikana ilmoitettu työ- ajan lyhennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilme- nevän sairasloman jälkeen ja työntekijän sairasloma jatkuu, siir-

retään sairauden alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhemmin.

Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhenne- tään lyhennyksen tuntimäärällä.

4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus vapaan ajankohdasta on annettava työntekijälle vähin- tään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.

5. Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa olevan keskituntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työajan lyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansaittujen kertymätaulukon mu- kaisten vapaapäivien lukumäärän perusteella sen hetkisen kes- kituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin makse- tun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.

6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt te- kemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

13 § Ylityö, sunnuntaityö ja viikkolevon aikana tehty työ Ylityö

Mom. 1. Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin ja maksetaan siitä työpalkka ja ylityökorvaus siten kuin tässä pykälässä on määrätty. Ylityökorotusten suhteen noudatetaan alempana mainittuja laskentasääntöjä, ellei paikallisesti ole so- vittu muusta tämän pykälän ehdot täyttävästä laskentatavasta. Ylityökorotusta kutsutaan seuraavassa ylityölisäksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella ei kuitenkaan tarvitse noudattaa työaikalain 19 § 1 momenttiin sisältyvää nel- jän kuukauden tarkastelujaksoa.

Vuorokautinen ylityö

Mom. 2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 11 §:n 1 momentissa mainitun säännöllisen vuorokautisen työ-

ajan eli 8 tunnin tai enintään 9 tuntiin tilapäisesti pidennetyn työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

Mikäli työaika on työehtosopimuksen 11 §:n 1 momentin nojalla järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, kat- sotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuoro- kautena ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuoro- kauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Viikottainen ylityö

Mom. 3. Viikottaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ottamatta huomi- oon saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä ylittää työehtosopimuksen 11 §:n 1 momentin mukaan määräytyvän säännöllisen viikottaisen eli 40 tunnin työajan.

Mikäli viikottainen säännöllinen työaika työehtosopimuksen 11

§:n 1 momentin nojalla on järjestetty siten, että se on keskimää- rin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikottaiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työtuntijärjestelmän mukaan asianomaisen työviikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, keskeytymättömän vuorotyön osalta kuitenkin vain edellyttäen, ettei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaami- sesta vastaavalla vapaa-ajalla.

Viikottaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Mom. 4. Keskituntiansion laskemisesta ovat määräykset tämän työehto- sopimuksen 9 §:ssä.

Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan

Mom. 5. Mikäli työntekijällä vuosiloman, sairauden, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan tai reservin harjoituksen takia ei ole työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia että se vastaisi hä- nen säännöllistä viikottaista työaikaansa ja hän tekee työtä työ- tuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä, maksetaan vapaa-

päivänä tehdyistä työtunneista ylityölisää siten kuin viikottaises- ta ylityöstä on sovittu.

S o v e l t a m i s o h j e :

Edellä olevassa momentissa oleva maininta lomautuksesta ei koske lyhennettyä työviikkoa.

Työ eräinä vapaapäivinä

Mom. 6. Muusta kuin säännöllisesti tehdystä lauantaityöstä korvaus suo- ritetaan samoin perustein kuin viikottaisesta ylityöstä.

Mom. 7. Pääsiäisviikolla, pääsiäispäivää seuraavana viikkona, helators- tai-, juhannus-, itsenäisyyspäivä-, vapunpäivä-, joulu-, uuden- vuodenpäivä- ja loppiaispäiväviikkona, jona työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisen työajan, maksetaan va- paapäivänä tehdystä työstä siten kuin viikottaisesta ylityöstä.

Ellei pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehty työ edellisen kappaleen perusteella tule korvatuksi 100 %:n viikkoylityölisällä, suoritetaan tämä lisä sanotusta työstä 100

%:n suuruisena.

Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 18 §:n 4 momentin mukaisin edellytyksin.

Tämä momentti ei koske keskeytymätöntä vuorotyötä.

Vuorotyölisän ylityökorotus

Mom. 8. Vuorotyölisän ylityökorotus sisältyy tämän työehtosopimuksen 9

§:n 2 momentin mukaisen keskituntiansion perusteella lasketta- vaan ylityölisään. Vuorotyöntekijälle suoritetaan näin ollen yli- työajalta vuorotyölisä yksinkertaisena.

Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä.

Sunnuntaityö

Mom. 9. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työs- tä suoritetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaan maksettavana sunnuntaityökorotuksena kultakin työ- tunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Viikkolepo ja viikkolepokorvaus

Mom. 10. Työntekijälle, joka tilapäisesti on työssä sunnuntaina, on, mikäli mahdollista, järjestettävä lain määräämä viikkolepo ensisijai- sesti saman viikon lauantaina.

Työntekijälle, joka tilapäisesti tarvitaan viikkolevon aikana työ- hön liikkeessä, laitoksessa tai yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi, korvataan menetetty viikko-

xxxx lyhentämällä säännöllistä työaikaa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana viikkolevon aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla. Työntekijän suostumuksella voidaan viikkole- pokorvaus antaa myös siten, että hänelle suoritetaan työpalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % keskituntiansiosta. Tätä laskettaessa otetaan huomioon ne työtunnit, joina hän on ollut työssä sen työvuoron aikana, jona viikkolepo olisi viimeistään ollut annettava.

Työntekijän kanssa on sovittava ennen viikkolepopäivänä teh- tävää työtä, korvataanko menetetty viikkolepo antamalla vas- taava vapaa vai maksamalla siitä rahakorvaus.

14 § Hälytysluontoinen työ- ja varallaolo

Mom. 1. Xxxxxxx työntekijä kutsutaan hänen poistuttuaan jo työpaikalta hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle vähintään 1 tunnin työpalkka sekä ylityökor- vaus, milloin työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jäl- keen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen klo 21.00, 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus ja

b) jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja 06.00 välisenä aika- na, 4 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Mikäli työ on samalla ylityötä, on ylityökorvaus tämän kohdan mukaisissa ta- pauksissa heti 100 %. Xxxxxxx työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, et- tä hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana päi- vänä ylityöhön, joka alkaa klo 21.00 jälkeen, maksetaan hänelle edellä kohdassa a) tarkoitettu ylimääräinen 2 tunnin keskitun- tiansiota vastaava korvaus ilman ylityölisää.

Mom. 2. Xxxxxxx työntekijä sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnos- saan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, makse- taan hänelle tällaiselta varallaoloajalta puoli keskituntiansion mukaista palkkaa varallaoloaikaa työaikaan lukematta. Tämän

momentin tarkoittamassa mielessä varalla olleen työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koske- via määräyksiä.

V ERINÄISET KORVAUKSET

15 § Työskentely korjaamoalueen ulkopuolella Mom. 1.

Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä Matkustamisvelvollisuus

Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmu- kaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enempää kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

Matkan alkaminen ja päättyminen

Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välit- tömästi komennuspaikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työ- paikalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen säännölli- sen työajan kuluessa, katsotaan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.

S o v e l t a m i s o h j e :

Matkaan katsotaan kuuluvan matkan kestäessä mahdollisesti aiheutuva välttämätön odotus, joka johtuu julkisten liikenneväli- neiden kulkuvuoroista.

Komennuspaikkakunta

Komennuspaikkakunnalla tarkoitetaan muuta työskentelypaik- kakuntaa kuin vakinaisen työpaikan sijaintipaikkakuntaa tai työntekijän kotipaikkakuntaa.

Milloin yrityksen toiminnan luonteesta johtuen työntekijä joutuu jatkuvasti työskentelemään eri työpaikoilla, tulee työnantajan työhönoton yhteydessä selvittää työntekijälle, mikä on hänen vakinainen työpaikkansa tätä pykälää sovellettaessa. Tähän määrittelyyn vaikuttavien olosuhteiden olennaisen muuttumisen johdosta tulee työnantajan antaa työntekijälle vastaava selvitys.

Lyhyt työkomennus

Lyhyt työkomennus on kyseessä silloin, kun matka edellyttää yöpymistä sekä oleskelun vieraalla paikkakunnalla arvioidaan kestävän enintään 14 kalenterivuorokautta.

Pitkä työkomennus

Pitkä työkomennus on kyseessä silloin, kun matkan ja oleske- lun vieraalla paikkakunnalla arvioidaan kestävän yli 14 kalente- rivuorokautta.

Ilmoitusvelvollisuus työkomennuksista

Lyhyestä työkomennuksesta ilmoitetaan työntekijälle viimeis- tään kolmantena matkaa edeltävänä päivänä.

Pitkästä työkomennuksesta ilmoitetaan mikäli mahdollista, viik- koa ennen matkan alkamista, kuitenkin viimeistään kolmantena matkaa edeltävänä päivänä.

Edellä mainittua ilmoitusaikaa noudattaen selvitetään työnteki- jälle matkaan liittyvät erityiskysymykset, esimerkiksi asunnon varaaminen työnantajan toimesta tai asunnon saantimahdolli- suudet komennuspaikkakunnalla.

Edellä mainituista määräajoista voidaan kuitenkin poiketa sel- laisen työntekijän osalta, jonka kanssa tehty työsopimus tai hä- nen normaalit työtehtävänsä muuten edellyttävät jatkuvaa mat- kustamista tai toistuvia lyhyitä työkomennuksia tai milloin on kysymyksessä kiireellinen työkomennus.

S o v e l t a m i s o h j e :

Työkomennus on kiireellinen, kun kyseessä on hätätyö tai mat- kan aiheuttaa muu ennalta odottamaton syy, esimerkiksi toisen työntekijän sairastuminen, ja tuotannon tekniset syyt edellyttä- vät välitöntä lähtöä komennuspaikkakunnalle.

Oman auton käyttö

Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovi- tusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta omalla autol- la korvaus matkakustannusten korvaamista koskevassa kul- loinkin voimassa olevassa valtion virkaehtosopimuksessa ole- vien määrien mukaisesti.

Mom. 2. Työ suoritetaan komennuspaikkakunnalla, jolta työntekijä ei voi saapua yöksi kotiinsa.

Työntekijälle suoritetaan korvaus matkakustannuksista ja kor- vausta työvuorokautena matkustamiseen käytetyltä ajalta sekä korvausta komennuspaikkakunnalla syntyvistä ylimääräisistä kustannuksista seuraavasti:

a) Matkakustannukset

Kaikki komennuspaikkakunnalle tai sieltä takaisin tai toiselle komennuspaikkakunnalle tapahtuvasta matkustamisesta aiheu- tuvat tarpeelliset matkakustannukset korvaa työnantaja. Tar- peellisiksi matkakustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalippujen hinnat II luokassa, matkatavarakustannukset sekä, milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat vastaavassa luokassa.

b) Matka-ajan korvaus

Työntekijälle maksetaan matkatunneilta matka-ajan korvausta enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Tästä tuntimää- rästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työajan tuntimäärän rajoissa tehdyt työtunnit.

Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastavalta määrältä matka- tunteja suoritetaan keskituntiansion mukainen korvaus.

Vapaapäivänä tapahtuvalta matkalta maksetaan enintään 8 tunnin matka-ajalta keskituntiansion mukainen korvaus.

Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään 8 tunnilta, suoritetaan korvaus, jonka suuruus on 85 % keskituntiansiosta.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet ovat neuvotteluissa olleet yhtä mieltä siitä, että mat- kustamisen jälkeen tulisi välttää tilannetta, jossa työntekijän korvattavien matkatuntien ja työtuntien yhteismäärä saman työ- vuorokauden aikana ylittää 12 tuntia, ellei työn kiireellisyys sitä välttämättä vaadi.

Makuupaikka

Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei klo 21.00-07.00 väliseltä ajalta edellä mainittua korvausta suoriteta.

c) Päiväraha- ja yöpymiskustannukset

Päivärahaa maksetaan kultakin matkan alkamisesta lasketta- valta vuorokaudelta, jonka työntekijä on ollut matkalla tai ko- mennuspaikkakunnalla.

Päiväraha on suuruudeltaan sama kuin valtion virkaehtosopi- muksen mukainen kulloinkin voimassa oleva kotimaan päivära- ha.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä tarkoitetun päivärahan määrä on työehtosopimuksen voimaan tullessa 38,00 euroa ja 1.6.2014 tai lähinnä sitä alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 39,00 euroa.

Milloin työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka, maksetaan työntekijälle 1/3 päivärahasta.

Vajaavuorokausi

Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokau- desta, joka käsittää vähintään kolme ja enintään kuusi tuntia, maksetaan työehtosopimuksen voimaan tullessa 17,00 euroa ja 1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien 18,00 euroa.

Majoittumiskustannukset

Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset suorittamal- la joko majoittumiskustannusten korvaus tai yömatkaraha seu- raavasti:

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikana syntyneet majoittu- miskustannukset työnantajan hyväksymän selvityksen mukai- sesti tämän kohdan 2 kappaleessa tarkoitetun päivärahan enin- tään puolitoistakertaiseen määrään saakka.

Yömatkaraha

Yömatkaraha 12,00 euroa suoritetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole jär- jestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskor- vausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa. Yömatkarahaa ei kui- tenkaan suoriteta, milloin työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoitusmahdollisuuden.

Yömatkarahan suuruus on 1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 12,00 euroa.

S o v e l t a m i s o h j e :

Kun työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka tai asunto, ei merkitystä ole sillä seikalla, ovatko nämä työnantajan tai jonkun muun, esim. tilaajan järjestämiä.

d) Asunnon hankkiminen

Työnantaja selvittää ennen työkomennukselle lähtöä asunnon saantimahdollisuudet komennuspaikkakunnalla tai sen lähistöl- lä tai varaa tarvittaessa työntekijälle sieltä asunnon.

Asunnon taso

Mikäli työnantaja komennuspaikkakunnalla kiinteässä työkoh- teessa järjestää työntekijälle asunnon, tulee työnantajan tähän tarkoitukseen hankkiman majoituskaluston olla vähintään sel- laista, että asumistilaa kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on vähintään 10 m3 ja että samaan huoneeseen majoitetaan enintään kaksi henkilöä. Tämän lisäksi majoitustilojen yhtey- teen varataan olosuhteisiin nähden riittävät sosiaaliset ja virkis- tystilat.

Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asuntovau- nussa tulee olla asumistilaa 7 m3 majoitettua työntekijää kohti.

S o v e l t a m i s o h j e :

Mm. ns. liikkuvien työryhmien, jotka työnsä laadun vuoksi asu- vat tilapäismajoituksessa liikkuen työn edistymisen mukaan paikasta toiseen, kyseessä ollen voidaan edellä olevista, asun- non tasoa koskevista säännöksistä joutua olosuhteiden vuoksi poikkeamaan. Tällöin tulevat kyseeseen erilaiset, olosuhteisiin soveltuvat asumismuodot.

e) Erikoismääräyksiä Henkilökohtaisten asioiden hoito

Pitkän työkomennuksen ollessa kyseessä sovitaan työnantajan ja työntekijäin kesken niistä perusteista, joiden nojalla työnteki- jälle voidaan kussakin tapauksessa erikseen myöntää työstä vapaata välttämättömien henkilökohtaisten asioiden hoitoa var- ten hänen kotipaikkakunnallaan edellyttäen, että vapaan myön- täminen on mahdollista työn säännöllisen kulun häiriintymättä.

Matkakorvaukset komennuspaikkakunnalla

Xxxxxxx komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydes- sä saatavissa asuntoa ja työntekijä tämän vuoksi joutuu asu- maan yli 5 kilometrin etäisyydellä työmaalta, maksetaan työnte- kijälle korvaus matkakustannuksista. Korvauksen suuruus mää- räytyy ensisijaisesti yleisten kulkuvälineiden kyseiseltä matkalta perimän maksun mukaisesti. Milloin sopivien yleisten kulkuyh- teyksien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovel- letaan oman auton käyttöä koskevaa sopimuskohtaa.

Korvaus ruoasta

Xxxx- ja juhlapäivinä on työntekijä ollessaan työssä komennus- paikkakunnalla, jossa hänelle kustannetaan ilmainen ruoka ja asunto, oikeutettu saamaan, mikäli hän niin haluaa, vastaavan korvauksen ruoasta rahana.

Sairaalapäiväraha

Jos työntekijä komennuspaikkakunnallaan määrätään sairaala- hoitoon, maksaa työnantaja hänelle päivärahan asemasta sai- raalapäivärahana 2,52 euroa vuorokaudelta siihen saakka, kunnes työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa tämän työkyvyttömyyden johdosta lakkaa. Edellä olevaa oikeut- ta työntekijällä ei kuitenkaan ole, mikäli hän on oikeutettu saa- maan sairaalan perimän hoitopäivämaksun korvatuksi työnan- tajan kustantaman vakuutuksen nojalla.

Aiheeton poissaolo ja päiväraha

Tapauksissa, joissa työntekijä komennuspaikkakunnalla on poissa työstä ilman hyväksyttävää syytä, menetellään päivära- han suhteen seuraavasti:

1. Vapaapäiviltä maksettava päiväraha

Jos poissaolo välittömästi liittyy työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltävään vapaapäivään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltävältä vapaapäivältä suoriteta.

2. Päiväraha työpäivältä

Päivärahan määrää poissaolopäiviltä vähennetään suhteessa siihen aikaan, jonka työntekijä on ollut työtä tekemättä.

S o v e l t a m i s o h j e :

Hyväksyttävällä syyllä tarkoitetaan tässä sopimuskohdassa samaa kuin 16 §:n 2 momentissa.

Kotimatkat pääsiäisenä, juhannuksena ja jouluna

Milloin työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on komennuspaikkakunnalla yhtäjaksoisesti tehnyt työtä vähintään 3 viikkoa, on hän, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakotta- vat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi juhlapäiviksi mat- kustamaan kotiinsa. Tällöin työnantaja korvaa hänelle a)-kohdan mukaisesti matkakustannukset kotipaikkakunnalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä matkan ajalta b)-kohdan mukai- sen matka-ajan korvauksen sekä edelleen c)-kohdan 1 tai 2

kappaleen mukaisen päivärahan ja 6 kappaleen mukaisin edel- lytyksin yömatkarahan.

Sama koskee muitakin työntekijöitä, jotka työnantaja mainituiksi juhlapyhiksi lähettää kotiin, sekä vuosiloman johdosta tapahtu- vaa kotimatkaa.

S o v e l t a m i s o h j e :

Tässä sopimuskohdassa tarkoitettujen matkojen osalta kestää työnantajan korvausvelvollisuus työntekijän tosiasialliseen kotiin saakka.

Työntekijän tulee pyynnöstä antaa työnantajalle selvitys kotinsa sijaintipaikasta.

f) Rajoitus

Milloin työtä komennuspaikkakunnalla suorittaa paikkakuntalai- nen tai muu työntekijä, joka siellä on otettu työhön, ei hän ole oikeutettu tässä momentissa määrättyihin etuihin.

Mom. 3. Työ suoritetaan korjaamoalueen ulkopuolella paikassa, josta työntekijä voi saapua yöksi kotiinsa.

Ylimääräiset matkakustannukset

Työntekijälle korvataan ylimääräiset matkakustannukset. Mat- kaan käytetyn ajan korvaamisesta sopivat asianomaiset keske- nään.

Ateriakorvaus

Jos tässä momentissa tarkoitettu työ suoritetaan sellaisessa paikassa, että työntekijä tästä syystä tavallisuudesta poik- keavasti on estynyt ruokailutauon aikana käymästä ruokaile- massa kotonaan tai korjaamolla suoritetaan hänelle, ellei työ- paikalla anneta ilmaista ruokaa, ateriakorvauksena 1/4 siitä päivärahan määrästä, jota 2 momentin c)-kohdan 2. kappalees- sa tarkoitetaan.

Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän tässä momentissa mainittu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla joutuen tämän vuoksi järjestämään myös päivällisensä vastaa- valla poikkeuksellisella tavalla, korvataan syntyvät kustannuk- set toisella ateriakorvauksella. Mainittuun 12 tuntiin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokau- den aikana tehdyt työtunnit.

S o v e l t a m i s o h j e :

Tätä kappaletta ei sovelleta tapauksiin, joissa työntekijä joutuu liikkumaan saman yrityksen eri työpaikoilla silloin, kun nämä työpaikat ovat samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisi- aan ja ruokailumahdollisuudet ja -olosuhteet ovat näillä työpai- koilla vastaavia.

Myöskin sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijä tässä mo- mentissa mainitun työn takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla ja jossa hän tämän vuoksi joutuu järjestämään päiväl- lisensäkin vastaavalla poikkeuksellisella tavalla, korvataan syn- tyneet kustannukset ateriakorvauksella.

Jos matka ei edellytä tosiasiallista yöpymistä, mutta työntekijä on kuitenkin matkalla tai komennuspaikkakunnalla klo 21.00 ja klo 6.00 välillä vähintään 6 tuntia, on hän oikeutettu 2 momentin c)-kohdan mukaan määräytyvään päivärahaan, mutta ei sen si- jaan yömatkarahaan. Sanottua ei kuitenkaan sovelleta vuoro- työhön.

Mom. 4. Työ ulkomailla

Ulkomailla tehtävän ns. matkatyön palkkaehdoista, palkanmak- sutavasta ym. työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista on työnantajan ja työntekijän ennen matkan alkamista sovittava liit- tojen yhteisesti hyväksymien periaatteiden mukaisesti, ellei asi- asta ole aiemmin sovittu.

Liitot suosittelevat, että ulkomaan komennuksen työehdoista sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä kirjallisesti.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Ulkomaan komennukselle ei työntekijää tule määrätä ilman hä- nen suostumustaan, ellei kyseessä ole työntekijä, jonka kanssa tehty työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille tai jonka normaaleihin tehtäviin tämä on aikaisemmin kuulunut tai ellei työkomennus ole tuotannon teknisten syiden vuoksi kiireel- linen.

Päivärahat

Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Matkustussääntö

Työpaikkaa varten voidaan sopia vahvistettavaksi matkustus- sääntö, jossa työntekijän ulkomaan komennuksen matkakus-

tannusten korvaamisesta määrätään toisinkin. Edellytyksenä on, että matkustussäännön mukaiset edut ovat kokonaisuutena samantasoiset kuin tämän momentin mukaiset edut.

Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään kaksi kuukautta, voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työn- antaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

Muuten sovelletaan ulkomailla tehtävän matkatyön osalta tä- män työehtosopimuksen määräyksiä, mikäli ne eivät ole ristirii- dassa kyseisen maan lainsäädännön kanssa.

16 § Arkipyhäkorvaus

Mom. 1. Uudenvuodenpäivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäiväl- tä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannuspäivältä, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä maksetaan työnte- kijälle arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan.

Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina, siltä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan.

Vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä sekä milloin työn- tekijä ei sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyy- tensä vuoksi ole oikeutettu lain mukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukai- sesti.

Korvattavat arkipyhät

Mom. 2. Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 3 kuukautta en- nen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työtunti- järjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltä- neenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, reservin harjoituksesta, lo- mautuksesta tai muusta hyväksyttävästä syystä.

S o v e l t a m i s o h j e :

Hyväksyttävänä syynä voidaan pitää myös myöhästymistä, mi- käli sen on aiheuttanut liikennevälineitä kohdannut odottamaton vaurio tai kulkuyhteyksissä sattunut normaalista poikkeava häi- riö.

Yleistä sääntöä hyväksyttävän myöhästymisen pituudesta ei voida antaa. Asia on näin ollen ratkaistava tapauksittain huomi-

oon ottaen kuitenkin, ettei mikä tahansa lyhyt viivytys sinänsä aiheuta arkipyhäkorvauksen menetystä.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli edellä tässä momentissa olevat työtuntijärjestelmän mu- kaisen työajan noudattamista koskevista edellytyssäännöt ai- heuttaisivat arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäi- siltä arkipyhiltä, koskee menetys vain yhtä mainituista arkipyhis- tä.

Arkipyhäkorvauksien edellytykset

Mom. 3. Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työn- tekijälle myös vuosiloman, enintään 3 kuukautta arkipyhää en- nen kestäneen sairauden 17 §:n 7 momentissa tarkoitetun lap- sen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ja lakisääteisen vanhempainloman sekä taloudellisesta tai tuotannollisista syistä tapahtuneen enintään 2 viikkoa arkipyhää ennen kestäneen xxxxxxxxxxx aikana sattuvilta arkipyhiltä sekä myös silloin, kun arkipyhä sattuu työntekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä vai ei. Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipy- hänä on johtunut muusta kuin 2. momentissa mainitusta syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.

Milloin työntekijä ei edellä tässä momentissa mainituista tilan- teista johtuen ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukai- sesti.

Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiseksi lomautuksen ajalta on lisäksi se, ettei työntekijä itsestään riippuvasta syystä jätä käyttämättä hyväkseen hänelle tarjottua mahdollisuutta pa- lata takaisin työhön lomautuksen päätyttyä.

Mom. 4. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla ole- valle työntekijälle.

17 § Muita korvauksia ja etuja

Kunnallisvaltuusto tai -hallitus Mom. 1. Työnantaja maksaa

a) Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä toimivalle työnteki- jälle sekä

Valtiolliset ym. vaalit

b) Valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä toimivalle työnteki- jälle.

Valtuuston tai hallituksen kokouksesta (a-kohta) tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta (b-kohta) aiheutuvas- ta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyk- sen korvauksesta.

Merkkipäivät

Mom. 2. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa samassa työsuhteessa vähintään 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava pal- kallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työ- tuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväkseen.

Kutsunta

Mom. 3. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kut- suntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsun- tapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan mää- rän.

Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistu- valle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyt- tävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

Reservin harjoitukset

Mom. 4. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reservi- läispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön 2/3 niistä.

S o v e l t a m i s o h j e :

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojalain no- jalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

Hautaus- ja hääpäivä

Mom. 5. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä lähei- sen omaisensa hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään.

S o v e l t a m i s o h j e :

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan, veljiään ja xxxxxxxxx sekä xxxx- ja avopuolison vanhempia.

Mom. 6. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset suoritetaan työeh- tosopimuksen 9 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaan.

Lapsen sairaus

Mom. 7. Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lap- sen sairastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle taikka lapsen muulle huoltajalle, joka asuu vakituisesti yhteisessä ta- loudessa lapsen ja lapsen äidin tai isän kanssa, tämän työehto- sopimuksen sairausajanpalkkaa koskevan määräyksen mukai- sesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Korvauk- sen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopi- muksen sairausajan palkan maksamisesta koskevien määräys- ten mukainen selvitys.

Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyö- hön.

Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toi- selle huoltajista.

S o v e l t a m i s o h j e :

Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2, 3 tai 4 päi- vää pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolo- na. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sai- raudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta. Palkalliset poissaolot lapsen sairastumisen johdos- ta rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien ve- roisiin päiviin.

Mom. 8. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytän- töönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla pois- sa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kun- toutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

Ajokortti ja pätevyystodistukset

Mom.9 Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajo- kortin uudistamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia kyseisessä työsuhteessaan.

Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaati- miensa pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskus- tannukset sekä ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mu- kaisen jatkokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipätevyysmerkinnästä aiheutuvat kustannukset sellaisel- le työntekijälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvol- linen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkin- töjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimi- sesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kortti- en, todistusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

VI TYÖTURVALLISUUS

18 § Työturvallisuus

Yleiset velvollisuudet

Mom. 1. Työnantajan on työturvallisuuslain edellyttämin tavoin tarkoin otettava huomioon kaikki, mikä on tarpeen työntekijän suojele- miseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen.

Työntekijän on työturvallisuuslain edellyttämin tavoin tarkoin noudatettava, mitä hänen velvollisuudekseen lain tai työehto- sopimuksen nojalla on määrätty ja käytettävä hänelle tapatur-

mien ja terveydenhaitan estämiseksi määrättyjä suojeluvälineitä sekä muutoinkin noudatettava työssä tarpeellista varovaisuutta.

Kun työntekijä kokemuksensa perusteella havaitsee, että hänel- le osoitetun työn suorittamiseen tai jatkamiseen sisältyy ilmei- nen vaara terveydelle tai turvallisuudelle, hänen on välittömästi ilmoitettava tästä työnantajalle sekä työsuojeluasiamiehelle tai luottamusmiehelle. Työnantajan velvollisuus on ryhtyä toimen- piteisiin vaaran poistamiseksi tai, milloin tämä ei ole välittömästi mahdollista, erityisiin suojatoimenpiteisiin.

S o v e l t a m i s o h j e :

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus ei vaikuta korvausvastuuseen, joka määräytyy yksinomaan lain määräysten mukaisesti.

Mom. 2. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten ei ole asennettu viranomaisen tai työsuojelupäällikön yksimielisesti ehdottamia varmuuslaitteita, ei ole pidettävä työehtosopimuksen vastaisena työstä kieltäytymisenä.

Suojavaatetus

Mom. 3. Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitautiti- lastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voi- daan todeta, että erityisten suojavaatteiden tai -varusteiden käytöllä työssä on työturvallisuus- tai terveysolosuhteita tässä työssä olennaisesti parantava vaikutus tahi siten voidaan työn- tekijä työssä, jossa hän työn laadun vuoksi joutuu olemaan alt- tiina erityiselle kosteudelle, märkyydelle, vedolle, kuumuudelle tai kylmyydelle, voimakkaalle valolle taikka muulle vaaralliselle säteilylle, tehokkaasti suojata näistä aiheutuvista haitoista, hankkii työnantaja tällaisen suojavaatetuksen tai -varusteen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työtur- vallisuuslain 15 tai 20 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä. Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta.

S o v e l t a m i s o h j e :

1. Yhteistyöelin edellä tarkoitetussa suhteessa on yrityksen työ- suojelutoimikunta. Myös yrityksen terveydenhuoltohenkilöstölle tulee antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä hankittaviksi eh- dotetuista suojavaatteista tai -varusteista.

2. Sovellettaessa työehtosopimuksen 18 §:n 3 momentin määrä- yksiä on pääsääntönä pidettävä sitä, että suojavaatteen tai va- rusteen hankkimisvelvollisuus arvostellaan työturvallisuuslain (738/2002) 15 §:n mukaisesti. Hankintaratkaisun tekee työnan- taja todettuaan lain mainitsemien edellytysten olevan olemassa. Jos työnantaja katsoo, ettei työturvallisuuslain 15 §:n määräyk- siä ole tapaukseen sovellettava, mutta jos työtapaturma tai

ammattitautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yh- teisesti työsuojelutoimikunnassa todetaan, että muissakin kuin työturvallisuuslain 15 §:n mainitsemissa tapauksissa voidaan mainitunlaisia varusteita hankkimalla työturvallisuus- tai terve- ysolosuhteita tietyssä työssä olennaisesti parantaa tai työnteki- jä suojata tehokkaasti sopimuskohdassa mainittujen työn laa- tuun liittyvien erityistekijöiden aiheuttamilta haitoilta, hankkii työnantaja työpaikalle työntekijän käyttöön työehtosopimus- määräyksessä tarkoitetun suojavaatteen tai -varusteen.

Yhteisellä toteamuksella tarkoitetaan määräyksessä sitä, että työsuojelutoimikunnassa edustettuna olevat eri ryhmät ovat hankintaehdotuksesta samaa mieltä.

Tavanomaisella suojavaatetuksella tarkoitetaan vaatetusta, jota työntekijä käyttää estääkseen omia vaatteitaan tai itseään li- kaantumasta työssään. Sanotunlainen suojavaatetus ei lain- kaan kuulu tämän sopimuskohdan soveltamispiiriin.

Suojajalkineet

Mom. 4. Työnantaja hankkii toistaiseksi voimassa olevassa tai yli vuo- den määräaikaisessa työsuhteessa olevalle huoltokorjaamon asennustyöntekijän käyttöön kustannuksellaan tarkoituksenmu- kaiset suojajalkineet yleisenä hankinta-ajankohtana työsuhteen jatkuttua neljä kuukautta.

Suojajalkineet hankitaan kertahankintana yleisenä hankinta- ajankohtana, joka on kaksi kertaa vuodessa, noin puolen vuo- den välein.

Asennustyöntekijä on oikeutettu saamaan käyttöönsä uudet jalkineet vuoden kuluttua aiemmasta hankinnasta.

Irtisanotulle tai irtisanoutuneelle työntekijälle ei hankita jalkinei- ta.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin 2 kk on kulunut jalkineiden hankkimisesta, on työntekijä oikeutettu ja velvollinen lunastamaan jalkineet jäännösarvosta, joka on 50 % hankinta- hinnasta. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

Työntekijä on velvollinen käyttämään hankittuja suojajalkineita työssään.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus lausua mielipiteensä hankit- tavien suojajalkineiden hankinta-ajankohdasta ja mallista.

S o v e l t a m i s o h j e :

Työsuojeluvaltuutetun vapautuksen määrääminen

Työsuojeluvaltuutetulle myönnettävän vapaa-ajan määrää vah- vistettaessa todetaan työsuojeluvaltuutetun edustamien työnte- kijäin lukumäärä välittömästi ennen työsuojeluvaltuutetun vaale- ja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jäl- keen. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta noudate- taan seuraavaan tarkastukseen saakka.

Mom. 5. Jos työntekijä joutuu työssään työturvallisuussyistä käyttämään sekä silmälaseja että suojalaseja, työnantaja on velvollinen hankkimaan kolmen vuoden välein työntekijän näkökyvyn mu- kaan hiotut suojalasit.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut työntekijän hiottujen suoja- lasien hankkimisesta, työntekijä on velvollinen lunastamaan suojalasit niiden hankintahinnalla. Jos työsuhde päättyy työnte- kijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen, kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut suojalasien hankinnasta, työntekijä on velvollinen lunastamaan suojalasit 50 %:lla niiden hankintahin- nasta. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

Mom. 6. Mikäli tuotannolle tärkeitä kemikaalioita otetaan käyttöön, on työnantajan selvitettävä, missä määrin ne ovat terveydelle vaa- rallisia ja huolehdittava tarpeellisista suojatoimenpiteistä.

Mom. 7. Liitot ovat yksimielisiä siitä, että korjaamoiden työsuojelutoimi- kuntien on Työsuojelun Keskustoimikunnan ja Työterveyslai- toksen julkaisemat työpaikkojen ergonomian tarkastusohjeet huomioon ottaen kohdistettava keskeinen huomio työhygienian tutkimuksiin ja tarkkailun tehostamiseen. Erityisesti työsuojelu- toimikuntien tulee työssään kohdistaa huomio häkä- ja muiden kaasujen, savun, pölyn, sisälämpötilan sekä kemiallisten ainei- den aiheuttamien haittojen ennalta ehkäisyyn.

Ulkoasennustyöt

Liitot toteavat, että työntekijää ei tarpeettomasti tule määrätä ulkoasennustöihin kohtuuttoman pakkasen vallitessa ellei työs- kentelyä varten ole järjestää työolosuhteita helpottavia varustei- ta.

Häkämyrkytys

Mom. 8. Häkämyrkytystapausten välttämiseksi työnantaja velvoitetaan kustantamaan niille työläisille, joilla työnantajan tai työntekijän puolesta katsotaan häkämyrkytysvaaran olevan olemassa ja

jotka lääkärintarkastusta haluavat, tällaisen tarkastuksen vähin- tään kaksi kertaa vuodessa.

VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

19 § Sairausajan ja äitiys- ja vapaan palkka Korvausjakso

Mom. 1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta tai mikäli työkyvyttömyys on ai- heutunut työtapaturmasta, ensimmäisen sellaisen sairauspäi- vän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yh- täjaksoisesti

vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää

Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastu- mispäivän jälkeen vähintään kuusi (6) arkipäivää maksaa työn- antaja palkan myös odotuspäivältä.

Työnantaja maksaa palkan myös odotuspäivältä, mikäli työsuh- de on jatkunut vähintään 6 kuukautta.

Mikäli työntekijä kesken työpäivänsä tulee sairauden tai tapa- turman vuoksi työkyvyttömäksi, hänelle maksetaan hänen sinä päivänä menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansi- on mukainen korvaus.

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % keskituntiansiolla laske- tusta palkasta. Sairausajan palkkaa maksetaan enintään niiltä työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Sairausajan palkan maksamisen edellytykset samoin kuin karenssipäivä määräytyvät tämän pykälän mukaisesti.

S o v e l t a m i s o h j e :

Tätä soveltamisohjetta noudatetaan niissä tapauksissa, joissa sairauspoissaolo aikaisemmin on todistettu yksinomaan lääkä- rintodistuksella.

1. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muul- la työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaan- otolla. Muun työnantajan hyväksymän lääkärin kuin työterveys- lääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteek- si sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työterveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaan- ottoajan soveltumattomuuden, erikoislääkärin tutkimuksen tar- peellisuuden, matkatyön tai muun perustellun syyn vuoksi työ- terveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista.

2. Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodis- tusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkas- tettavaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimisesta johtuvat kustannukset.

3. Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enin- tään 3 päiväksi silloin, kun työterveyshuollon tai julkisen tervey- denhuollon lääkärinpalveluksia ei ole saatavilla. Työntekijän xx- xxx käydä tällöinkin ensisijaisesti työterveyshuollon vastaanotol- la. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.

4. Sairauslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyt- tävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoitta- maan väärinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet on tällöin ensi- sijassa selvitettävä paikallisesti asianosaisten kesken. Mikäli tämä ei onnistu, saatetaan asia työmarkkinoilla vallitsevan nor- maalin neuvottelujärjestelmän välityksellä sairaslomatodistuksia käsitteleviin viranomais- ja asiantuntijaelimiin.

5. Momentin 4. kappaleessa oleva säännös työnantajan velvolli- suudesta korvata ansionmenetys silloin, kun työntekijä sairas- tuu kesken työpäivänsä, tarkoittaa sitä, että jos sairaus xxxx- xxxx jatkuu, on vasta seuraavaa työpäivää pidettävä karenssi- päivänä.

6. Xxxxxxx työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydes- tään ja sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ei ole epä- selvyyttä, tulisi ensisijaisena menettelytapana pitää sitä, että työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan säännölli- sen palkanmaksun yhteydessä odottamatta päivä-, äitiys- tai isyysrahan tai siihen verrattavan korvauksen saamista.

Sairausajaksi luetaan sairausloman viimeisen kalenteripäivän aikana alkanut koko työvuoro.

Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoit- tamisesta.

Sairausajan palkan epääminen

Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Äitiys- ja isyysvapaan palkka

Mom. 2. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkkaa 42 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä työsopimus- lain 4 luvun 1 §:n nojalla tulevan äitiysvapaan alkamishetkestä lukien.

Xxxxxxx naispuolinen työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välit- tömästi liittyvänä 42 päivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastet- tava vapaa, jonka ajalta työnantaja maksaa työntekijälle palk- kaa äitiysvapaan palkan maksamista koskevien työehtosopi- musmääräysten mukaisesti.

Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyys- vapaansa ajalta palkkaa sairausajan palkan säännösten mukai- sesti enintään viideltä työpäivältä.

Vähennykset

Mom. 3. Xxxxxxxxxxx, äitiys- tai isyysvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden, synnytyksen tai lapsen syntymän takia samalta ajanjaksolta päivä-, äitiys- tai isyysra- haa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuk- sen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähen- tää ko. korvausta sairausajan, äitiys- tai isyysvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen koko- naan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairaus- ajan, äitiys- tai isyysvapaan palkan, on hän oikeutettu nosta- maan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä-, äitiys- tai isyysrahan tai siihen ver-

rattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työn- tekijältä.

Jos äitiys- tai isyysrahaa ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työn- antajalla oikeus vähentää äitiys- tai isyysvapaan palkasta se äi- tiys- tai isyysraha tahi sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

Ilmoitusvelvollisuus

Mom. 4. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

Sairauskassa

Mom. 5. Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jä- sen, on työnantaja velvollinen maksamaan 1 momentin mukai- sen sairausajan palkan ehdolla, että sairauskassa vapautetaan suorittamasta hänelle sairausavustusta siltä ajalta, jolta työnan- taja 1 momentin mukaisesti on palkkaa maksanut. Mikäli sai- rauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu yli sen ajan, jolta työnantaja 1 momentin nojalla on velvollinen palkkaa maksamaan, vastaa sairauskassa sääntöjen mukaisesti jatku- van avustuksen suorittamisesta.

Työpaikkakassa

Mom. 6. Mikäli työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, voi työnantaja toteuttaa momenttiin 1 perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös 1 momentin edellyttämän saira- usajan palkan ja työnantaja suorittaa kassalle kannatusmaksua, joka vastaa puheena olevasta sairausvakuutuslain ulkopuolella suoritettavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Korvausperuste

Mom. 7. Xxxxxxxxxxx, äitiysvapaan ja isyysvapaan palkka lasketaan työ- ehtosopimuksen 9 §:n mukaisen keskituntiansion perusteella.

Korvaava työ Mom. 8.

Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Aika voidaan myös hyödyntää työntekijän koulutuk- seen.

Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vam- ma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteelli- sesti perusteltuun kannanottoon.

Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittui- hin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkä- rin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työnte- kijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

Sairauspoissaolojen ennalta ehkäiseminen

Mom. 9. Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspois- saolojen ennalta ehkäisevään toimintaan.

20 § Lääkärintarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Mom. 1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen hänen ter- veystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä annetun valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) 4 §:ssä, nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) ja säteily- laissa (592/1991) tarkoitetuissa työsuhteen aikana suoritetuissa tutkimuksissa menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samaa sääntöä noudatetaan myös niissä terveydenhoi- tolain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka tapahtuvat ja johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuk- sessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnan- taja myös päivärahan.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

S o v e l t a m i s o h j e :

Matkakorvausten ja päivärahojen maksamisvelvollisuus koskee vain pykälän 1 momentin 1. kappaleessa tarkoitettuja lakisää- teisiä terveystarkastuksia. Tällaisten terveystarkastusten osalta työnantaja korvaa matkakustannukset myös silloin, kun tarkas- tus tapahtuu toisella paikkakunnalla. Mikäli tarkastus tapahtuu

toisella paikkakunnalla, suorittaa työnantaja matkakustannusten korvauksen lisäksi myös päivärahan. Pykälän 2 momentissa mainittujen lääkärintarkastusten osalta työnantaja on velvollinen korvaamaan vain ansionmenetyksen, vaikka tarkastus tapah- tuisikin toisella paikkakunnalla.

Sairauden toteamiseksi välttämättömät lääkärintarkastukset

Mom. 2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastet- tavan tutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanot- toa työajan ulkopuolella.

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheut- taa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajal- ta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslää- kärin antamalla todistuksella.

Raskauden aikaiset tarkastukset

Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmene- tyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin- tai terveyskeskuksen todistuk- sen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Edellä tarkoitettujen korvausten suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Mom. 3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän no- jalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

Työhöntulo

Mom. 4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työ- suhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintar- kastusta työsuhteen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdol- lisesti liittyvistä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansion- menetys, xxxxx vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuo- lella.

S o v e l t a m i s o h j e:

Kun lääkärintarkastus tapahtuu työnantajaa tai työntekijää kos- kevaan lakiin perustuvan velvoitteen nojalla, korvaus suorite- taan ao. säännökseen mahdollisesti sisältyvien määräysten mukaisesti.

Ennen työsuhteen alkua suoritetusta lääkärintarkastuksesta johtuvaa ansionmenetystä ei korvata. Tarkastuksesta aiheutu- neet kustannukset korvataan tällaisessa tapauksessa, mikäli tarkastusta edellyttänyt työnantaja ottaa ko. henkilön työsuh- teeseen.

Mom. 5. Edellä mainitut korvaukset ansionmenetyksestä maksetaan tämän työehtosopimuksen 9 §:n sekä matkakustannukset ja päiväraha 15 §:n mukaisesti.

S o v e l t a m i s o h j e :

Ansionmenetyksen korvaaminen

Ansionmenetyksen korvaaminen määräytyy työehtosopimuksen

9 §:n mukaisesti. Ansionmenetyksen korvaamisen lisäksi ei työnantaja ole velvollinen maksamaan 1 momentin toisessa kappaleessa tarkoitetuilta matkapäiviltä korvausta säännöllisen työajan ylittäviltä matkatunneilta.

Pykälän 1 momentin 1 kappaleessa tarkoitetut lakisääteiset lääkärintarkastukset on pyrittävä järjestämään niin, ettei tarkas- tus estä työntekijää pitämästä työaikalain tarkoittamaa viikkole- poa.

Matkakorvaus ja päiväraha

Xxxxxxx matkakustannuksista ja päiväraha on maksettava siten kuin työehtosopimuksen 15 §:ssä määrätään. Tämän työehto- sopimusmääräyksen osalta omaksutun tulkinnan mukaisesti on siis myös ratkaistava käsitteiden "toinen paikkakunta" ja "muu paikkakunta" sisältö. Todettakoon kuitenkin, että sopimuksella ei ole tarkoitettu näiden käsitteiden kautta päätyä sellaiseen ti- lanteeseen, että työntekijä saisi kotipaikkakunnallaan tapahtu- van lääkärintarkastuksen ajalta suuremman korvauksen kuin mitä hän saisi palkkaa ollessaan vastaavan ajan työssä toisella paikkakunnalla sijaitsevalla työpaikallaan. Kun päivärahalla korvattavaksi tarkoitetut kustannukset maksetaan työehtosopi- muksen 15 §:n mukaisesti, työntekijä saa päivärahan tai ruoka- rahan riippuen tarkastuksen vaatiman ajan pituudesta.

Matkakorvausten ja päivärahan maksamisvelvollisuus koskee vain pykälä 1 momentin 1 kappaleessa tarkoitettuja tutkimuksia. Pykälän 2 momentissa mainittujen lääkärintarkastusten osalta

työnantaja on velvollinen korvaamaan vain ansionmenetyksen, vaikka tarkastus tapahtuisikin toisella paikkakunnalla.

Lääkärintarkastukset sairaustapauksissa

Ansionmenetys korvataan mahdollisen sairauden toteamiseksi ja hoidon määrittelemiseksi tarpeellisten lääkärintarkastusten ja niihin liittyvien lääkärin määräämien laboratorio- ja röntgentut- kimusten ajalta. Todetun sairauden (esim. sokeritauti) edellyt- tämät toistuvat tarkastukset kuuluvat myös määräyksen piiriin. Onko kysymyksessä sairauden toteaminen tai hoidon määritte- leminen vaiko terveystarkastus on viime kädessä selvitettävissä sairausvakuutuksen tulkintoja noudattaen. Epäselvissä tapauk- sissa sairausvakuutuskäytäntö nojaa ratkaisunsa siihen, onko ao. henkilö itse tuntenut sairauteen viittaavia oireita (subjektiivi- set oireet) lääkärille mennessään. Lääkärintarkastusta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimisek- si, pidetään hoidon määrittelemiseksi tarpeellisena tutkimukse- na, joten tällaisen tarkastuksen ajalta maksetaan korvaus ansi- onmenetyksenä.

Ansionmenetyksen korvaamisen rajoituksista

Terveydenhoitoon liittyvien toimenpiteiden ajalta ei korvausta suoriteta. Terveydenhoidon piiriin kuuluvien lääkärintarkastus- ten osalta ei ole olemassa sopimuksen tarkoittamaa sairastu- misriskiin liittyvää ansion turvaamistarvetta. Näistä yleensä ao. henkilön omien etujen vuoksi suoritetuista toimenpiteistä mainit- takoon esimerkkeinä lääkärintarkastukset, joiden päätarkoituk- sena on ollut todistuksen saaminen paikanhakua, oppilaitok- seen pyrkimistä, ajokorttia, eläkettä, verohuojennusta, invalidi- huollon hakemista tms. syytä varten. Terveydenhoidon piiriin kuuluvat myös terveydenhoitolain nojalla järjestettävät yleistar- kastukset (esim. pienoisröntgenkuvaus, syöpätarkastukset). Nämä tarkastukset järjestetään myös säännönmukaisesti niin, että tarkastuksissa käyminen on mahdollista muuna kuin työ- aikana. Kuitenkin poikkeustapauksissa voidaan korvata ansi- onmenetys työntekijälle lakimääräisen tarkastusvelvollisuuden täyttämiseksi suoritetun erillistarkastuksen ajalta, jos hän on es- tynyt käymästä yleistarkastuksessa sen toimeenpanoaikana pä- tevän esteen (esim. sairauden) vuoksi.

Sairauden toteamiseksi suoritettu lääkärintarkastus työajalla

Työntekijän on aina pyrittävä järjestämään 2 momentissa mai- nittu lääkärintarkastus työajan ulkopuolella. Työnantajalla on velvollisuus maksaa korvaus ansionmenetyksestä vain, jos työntekijä ei ole voinut saada vastaanottoa muuna kuin työ- aikana. Lisäksi on edellytettävä, että kysymyksessä on tapaus, jossa on ollut välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastuk- seen.

Muissa kuin välitöntä lääkärinhoitoa vaativissa hätätapauksissa on vaadittava, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Kohtuullisena vähimmäisodotusaikana voitaneen normaalitapauksissa pitää yhtä viikkoa, ellei sairauden laatu muuta edellytä.

Ilmoitusvelvollisuus

Epäselvyyksien välttämiseksi on yleensä edellytettävä, että työntekijä korvauksen saadakseen ilmoittaa etukäteen työnan- tajalle menostaan tässä tarkoitettuun lääkärintarkastukseen se- kä antaa luotettavan selvityksen siitä, että hän ei ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella edellä esitetyn koh- tuullisen ajan kuluessa. Ennakkoilmoitus on annettava niin pal- jon etukäteen, että ohjeluontoista viikon sääntöä on mahdollista valvoa. Ansionmenetyksen korvaamisen edellytyksenä on myös, että työntekijä esittää lääkärintarkastuksesta luotettavan selvityksen, esim. lääkärintodistuksen tai lääkärinpalkkiokuitin. Yleisesti omaksutun oikeusperiaatteen mukaisesti on vielä kat- sottava, että työnantaja ei ole velvollinen korvaamaan ansion- menetystä, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tahallises- ti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen

Pykälän 2 momentin neljännen kappaleen määräyksellä ei ole haluttu puuttua työntekijän oikeuteen valita vapaasti lääkärinsä. Näillä korvaussäännöksillä ei ole kuitenkaan tarkoitettu aikaan- saada sellaista käytäntöä, että työntekijä varta vasten valitsisi toispaikkakuntalaisen ja sellaisen lääkärin palveluksia, joita hä- nen ei ole mahdollista saada oman säännöllisen työaikansa ul- kopuolella. On siis toisin sanoen edellytetty, että työntekijä en- sisijaisesti käyttää oman paikkakuntansa lääkärinpalveluja ja näitäkin, mikäli mahdollista, oman säännöllisen työaikansa ul- kopuolella. Samoin on edellytetty, ettei tarpeettomasti hakeudu- ta suoraan erikoislääkärin tarkastukseen, jos erikoislääkäripal- veluksia on saatavissa vain toiselta paikkakunnalta. Epäselvis- sä tapauksissa voidaan saada jälleen johtoa sairausvakuutuk- sesta omaksutuista periaatteista.

Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Ansionmenetyksen korvaamisen edellytyksenä laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta on, että nämä tutkimukset ovat lää- kärin määräämiä ja että ne liittyvät tarkastukseen sen osana. Lisäksi on edellytettävä, että kyseessä on lääkintöhallituksen hyväksymä laboratorio- tai röntgenlaitos. Milloin mainitut labora- torio- tai röntgentutkimukset eivät tapahdu välittömästi lääkärin-

tarkastuksen yhteydessä, tulee ansionmenetyksen korvaami- nen niiden ajalta kysymykseen vain poikkeustapauksissa, kos- ka näitä palveluksia on yleensä saatavissa työajan ulkopuolella. On otettava huomioon, että tutkimuksen ajankohdan voi määrä- tä myös tutkimuksen laatu tai sitä edeltävä paasto, kuten esim. sokeritautipotilaan laboratoriotutkimuksessa ja mahalaukun röntgentutkimuksessa.

Työnantajan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät tapauk- set, joissa työntekijä on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tut- kittavaksi sekä varsinaiset hoitotoimenpiteet, kuten esim. lääkä- rin määräaikaishoidot ja tavanomainen hammashoito.

Pykälän 2 momentin 2 kappaleeseen sisältyvät määräykset niistä edellytyksistä, joilla ns. äkillinen, työkyvyttömyyden aihe- uttama hammashoito korvataan. Määräyksessä tarkoitetun hoi- totoimenpiteen tarpeen tulee olla äkillinen. Tämä on ilmaistu määräyksessä maininnalla "ennen hoitotoimenpiteitä". Määräys edellyttää lisäksi, että hoitoa äkillisen hammassairauden takia tarvitaan samana päivänä tai saman työvuoron aikana.

Äkillisen hammassairauden aiheuttama hoitotoimenpide korva- taan siten kuin lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta on sovittu.

21 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

22 § Vuosiloma

Vuosiloma ja lomapalkka

Mom. 1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan noudattaen liittojen välillä 9.3.2006 allekirjoitettua lomapalkkasopimusta.

Mom. 2. Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt suo- rittamasta työtä työnantajan määräyksestä tapahtuneen mat- kustamisen takia.

Työssäolon veroiseksi luetaan myös aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä AKT:n liittokokoukseen tai liittoval- tuuston taikka liittotoimikunnan kokoukseen osallistumista var- ten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallis- tumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esit- tää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvit- semastaan ajasta.

Lomaltapaluuraha

Mom. 3. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lo- maltapaluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

Lomaltapaluurahasta puolet suoritetaan ennakkona vuosiloma- palkan maksamisen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske jäljem- pänä olevat lomaltapaluurahan saamista koskevat edellytykset.

S o v e l t a m i s o h j e:

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy lo- makautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös lomakorvauk- sesta.

Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välit- tömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suos- tumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosiloma- lain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.

Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edelly- tyksenä on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopi- muslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perus- tellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.

S o v e l t a m i s o h j e:

Jos em. este vallitsee vuosiloman jälkeisen lomaltapaluurahan saamisen edellytyspäivän ajan, suoritetaan lomaltapaluuraha riippumatta siitä, palaako työntekijä tämän esteen poistuttua työhön vai ei.

Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syys- tä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman

aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos laiminlyönti työtuntijärjestelmän noudattamisessa ilmenee ainoastaan jommallakummalla puolella vuosilomaa, koskee lo- maltapaluurahan menetys vain puolta loman jälkeen maksetta- vasta lomaltapaluurahasta.

Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomalta- paluuta seuraavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin lomanosan päätyttyä si- tä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä 1-4 kappaleissa on määrätty. Edellä 2 kappaleessa mainittu ennakko maksetaan kuitenkin vain pisimmän lo- manosan jälkeen.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle van- huus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesti vuosilomakorvauksesta, jo- hon työntekijä on oikeutettu.

Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuulu- van lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mi- käli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuut- ta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.

Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopi- muksen osoittamana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomal- ta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti työntekijälle makse- tun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.

Työntekijän oikeutta lomaltapaluurahaan ei saa loukata käyttä- mällä irtisanomista lomakautena tavalla, jonka ilmeisenä tarkoi- tuksena on välttyä lomaltapaluurahan maksamisesta.

Pöytäkirjamerkintä:

Lomaltapaluurahamääräyksen soveltamisen yksityiskohdista liitot antavat edellä olevan lisäksi ohjeita kiertokirjeitse.

VIII ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

23 § Palkanmaksu

Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä.

Työntekijälle on annettava palkkalaskelma mahdollisimman pian palkanmaksun jälkeen kuitenkin viimeistään ennen seu- raavaa palkanmaksua.

24 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä

Työnantaja perii, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuk- sen, tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsen- maksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen liiton ni- meämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin kes- kusjärjestöjen 13.1.1969 allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjas- sa on erikseen sovittu. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

25 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta

Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuo- lena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpai- kalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvan aikana) järjestää ko- kouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraa- vin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikä- li mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoi- tukseen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löy- tämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja palotur- vallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokousti- lojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt jär- jestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla ko- kouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen työehto- sopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen se- kä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

S o v e l t a m i s o h j e :

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kans- sa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe ko- kouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyn- tö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopimuksen osapuolena ole- van liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjär- jestöjen edustajia.

26 § Koulutustoiminta

Koulutustoiminnassa noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliit- to ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välillä 3.3.2010 sovittua koulutustoimintaa koskevaa sopimusta.

Niissä tapauksissa, joissa työnantaja mainituin sopimuksen mukaan tulee korvata ansionmenetys, maksetaan korvaus työ- ehtosopimuksen 9 §:ssä tarkoitettua keskituntiansiota laskupe- rusteena käyttäen.

27 § Luottamusmiehet

Mom. 1. Luottamusmiesten osalta noudatetaan liittojen välistä luotta- musmiessopimusta 3.3.2010.

Mom. 2. Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään pääluot- tamusmiehelle luottamusmiessopimuksen 8 §:n edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:

Työpaikan työntekijäin Säännöllisen vapautuksen

lukumäärä määrä / viikko

5 – 9 1 t

10 – 19 3 t

20 – 49 5 t

50 – 100 10 t

yli 100 13 t

S o v e l t a m i s o h j e :

1. Yllä oleva pääluottamusmiehen työstä vapauttamisen määrää osoittava taulukko perustuu normaalipituiseen viikkotyöaikaan.

Mikäli työpaikalla on käytössä lyhennetty työviikko, säännöllisen vapautuksen määrä muuttuu samassa suhteessa.

Mikäli työpaikalla on ennen tämän työehtosopimuksen voi- maantuloa pääluottamusmiehelle myönnetty työstä vapautta- mismäärien suhteen pidemmälle meneviä etuja, ei niitä sopi- muskauden aikana muuteta.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot toteavat, että pääluottamusmiehen, hoitaessaan luotta- musmiestehtäviään säännöllisen työstä vapauttamisen puitteis- sa, on ensisijaisesti oltava työpaikan työntekijöiden tavattavissa työpaikalla.

Mikäli työpaikan työntekijöiden työsuhteisiin välittömästi liittyvät kiireelliset asiat, joita muutoin ei voida hoitaa, vaativat pääluot- tamusmiehen tilapäistä poistumista työpaikan ulkopuolelle va- pautusaikana, tulee hänen ennen lähtöään ilmoittaa lähimmälle esimiehelleen poissaolostaan, sen tarkoituksesta ja kestoajas- ta.

Paikallista neuvottelumenettelyä edellyttävien työsuhdekysy- mysten nopean ja joustavan ratkaisun helpottamiseksi pääluot- tamusmiehen toimintaedellytyksiä tulisi kehittää antamalla hä- nelle olosuhteisiin soveltuvin tavoin luottamusmiestehtävien hoitoa varten puhelimen käyttömahdollisuus.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli yritykseen on liittojen välisen luottamusmiessopimuksen 3 §:n 3 momentin mukaisesti sovittu valittavaksi kuljettajille ja asentajille yhteinen pääluottamusmies ja korjaamolle osaston luottamusmies, sovelletaan osaston luottamusmieheen tämän pykälän määräyksiä.

Mom. 3. Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta vah- vistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittö- mästi ennen pääluottamusmiesvaaleja sekä vastaavana ajan- kohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Tämän mukaan tode- tun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistuk- seen saakka.

Mom. 4. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat yrityksen työntekijöitä koskevat

A. Henkilötiedot:

1. Työntekijän suku- ja etunimet

2. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä ja irtisanomis- ja lomautustapauksissa kaikista työntekijöistä

3. Organisatorinen osasto

4. Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorit- tamansa työ kuuluu.

Edellä kohdissa 1, 3 ja 4 mainitut tiedot annetaan kerran vuo- dessa, ensimmäisen kerran tämän työehtosopimuksen aiheut- tamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankoh- tana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusista työntekijöistä annetaan em. kohdissa 1-4 mainitut tiedot joko kustakin erikseen välittömästi työsuhteen alettua tai ajanjaksoit- tain, kuitenkin ainakin neljännesvuosittain. Kaikista työntekijöis- tä annetaan palvelukseentuloaikatieto irtisanomis- ja lomautta- mistapauksissa.

B. Tilastotiedot palkoista:

1. Keskimääräinen tuntiansio ilman erillisiä vuorotyö- ja olosuhde- lisiä sekä sunnuntai- ja ylityökorotuksia

a) aikatyössä

b) urakkatyössä

c) osaurakka- ja palkkiotyössä sekä

d) palkkausmuodosta riippumatta

2. Keskimääräinen tuntiansio erillisine vuorotyö- ja olosuhdelisi- neen ilman sunnuntaityö- ja ylityökorotuksia

3. Keskimääräinen tuntiansio erillisine vuorotyö- ja olosuhdelisi- neen ja sunnuntaityökorotuksineen, mutta ilman ylityökorotuk- sia

4. Keskimääräinen kokonaistuntiansio, joka sisältää kaikki tehdyl- tä työajalta maksetut palkat, myös ylityökorotukset.

Edellä mainitut keskimääräistä tuntiansiota koskevat tiedot an- netaan palkkaryhmittäin erikseen miesten ja naisten osalta ja erikseen eri palkkaryhmien osalta (1-5) sekä kaikista palkka- ryhmistä yhteensä jokaiselta vuosineljännekseltä sen jälkeen, kun työpaikkoja koskevat palkkatilastot ovat valmistuneet.

Pääluottamusmies on oikeutettu saamaan myös tiedot suorite- tuista työtunneista ja työajan prosentuaalisesta jakautumisesta palkkausmuodoittain (aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palkkio- työ) sekä ylityön prosentuaalisesta osuudesta kaikista työtun- neista.

Tiedot koskevat yksinomaan täysin työkykyisiä, 18 vuotta täyt- täneitä työntekijöitä. Palkkaryhmistä, joissa työntekijäin luku- määrä on alle 6, ei tietoja kuitenkaan anneta.

C. Työvoimatiedot

Työvoimaa koskevina tietoina pääluottamusmies on oikeutettu saamaan vuosineljänneksittäin tiedot yrityksen tai työpaikan täysin työkykyisten työntekijöiden, oppilaiden ja harjoittelijoiden ja mahdollisten osa-aikatyöntekijöiden, erikseen miesten ja naisten, lukumäärästä sekä työvoiman jakaantumisesta vuoro- työlajeittain. Työvoimaa koskevat tiedot annetaan kunkin vuo- sineljänneksen sellaiselta ajanjaksolta, jonka voidaan katsoa kuvaavan vuosineljänneksen normaalia työvoimatilannetta.

Hinnoitteluperusteet ym.

Mom. 5. Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työn hinnoittelujärjestelmiin, kuten suoritus- palkkatyössä noudatettaviin hinnoitteluperusteisiin ja eri palk- kausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin.

Hätä- ja ylityöluettelo

Mom. 6. Ammattiyhdistyksen valitsemalla pääluottamusmiehellä on sa- ma oikeus kuin lain mukaan on työsuojeluvaltuutetulla perehtyä hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

Tietojen luottamuksellisuus

Mom. 7. Pääluottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisi- na.

Koulutus

Mom. 8. Luottamusmiehelle korvataan se ansionmenetys, mikä aiheutuu hänen osallistumisestaan työnantajan tai työnantajan ja työnte- kijän yhteisesti järjestämään koulutukseen.

Vuosiloman pituutta määrättäessä lasketaan kaikki sellainen koulutukseen käytetty aika työssäolon veroiseksi, joka kerral- laan on kestänyt enintään kuukauden.

28 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatetaan liittojen 12.2.1995 allekirjoittamaa sopimusta.

29 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen Neuvotteluvelvollisuus

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koske- vassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottele- malla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitet- tava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neu- votteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivy- tystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen ei- kä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostami- seksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu eri- mielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yk- sityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava mo- lemmille paikallisille osapuolille kappale.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioon ottamista paikallisia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä:

- työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri- tasoilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjohtajille, kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään

- välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvitte- ly on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut

- työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merkitystä omaavissa taikka useita työntekijöitä tai työryh- mää koskevissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merki- tään sopivalla tavalla muistiin

- uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua syste- maattiseen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esitte- lyyn.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjes- töjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

Työtuomioistuin

Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopijapuol- ten kesken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudat- taen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistui- men ratkaistavaksi.

30 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa 31. päivään tammikuuta 2017 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä vii- meistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika: 23.10.2013

Paikka: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki Läsnä: Xxxxx Xxxxxxxxx AKT

Xxxx Xxxxxxx AKT

Xxxxx Xxxxxxx AKT

Xxxxxx Xxxxxxxx AKT

Xxxx Xxxxxxxxxx ALT

Xxxx Xxxxxxxx ALT

Xxxxx Xxxxx XXX

Xxxx Xxxxxxx XXX

1 § UUDISTAMINEN

Todettiin, että Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä 20.12.2011 allekirjoitetun huoltokorjaamoi- den työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.1.2014.

Päätettiin uudistaa liittojen välinen huoltokorjaamoiden työehtosopimus työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 tekemän työllisyys- ja kasvuso- pimuksen mukaisesti työehtosopimukseen merkityin muutoksin ajalle 1.2.2014 – 31.1.2017. Osapuolet ovat sopineet työllisyys- ja kasvusopi- musta pidemmästä sopimuskaudesta, mikä on otettu huomioon kohdan

2.2. taulukkopalkkakorotuksissa.

2 § PALKANKOROTUKSET

2.1. Yleiskorotukset

2.1 1. Vuonna 2014

Palkkoja korotetaan 1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä tunnilta.

2.1 2. Vuonna 2015

Palkkoja korotetaan 1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 5 senttiä tunnilta.

Huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen nuorten (6 § 3 mom) ja oppilaiden (6 § 4) palkkoja korotetaan 1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %.

2.2. Työehtosopimuksen taulukkopalkkojen korotukset

2.2.1. Vuonna 2014

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

2.2.2. Vuonna 2015

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankohdasta lukien.

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.12.2015 tai lähinnä sitä alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

3 § VUOSI 2016

Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkas- telemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteu- tumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikut- taneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kus- tannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tar- kastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työllisyys- ja kas- vusopimuksen mukaisen toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaiku- tuksesta ja toteutusajankohdasta. Työmarkkinakeskusjärjestöjen tuolloin sopima palkkaratkaisu toteutetaan huoltokorjaamoiden työehtosopimuk- sen piirissä ns. kevään yleis- ja taulukkopalkkakorotuksena sekä 1.12.2016 taulukkopalkkakorotuksena.

Mikäli edellä mainitussa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotte- luissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry neuvotte- levat kolmatta sopimusvuotta koskevan palkantarkistuksen toteutuksesta edellä mainittua selvitystyötä apuna käyttäen ja siten, että ratkaisu vahvis- taa maantiekuljetusalan kilpailukykyä ja työllisyyttä. Mikäli palkantarkistuk- sia koskevissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, huoltokorjaa- moiden työehtosopimus voidaan irtisanoa kirjallisesti viimeistään 31.12.2015 päättymään 31.1.2016.

4 § PÄIVÄRAHAT

Työehtosopimuksen päivärahat ovat sopimuskauden alussa seuraavat:

- Kokopäiväraha	38,00 €
- Osapäiväraha	17,00 €
- Yömatkaraha	12,00 €

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY 3 (3) AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

Työehtosopimuksen päivärahoja tarkistetaan 1.6.2014 tai lähinnä sitä al- kavan palkanmaksukauden alusta lukien ja 1.6.2015 tai lähinnä sitä alka- van palkanmaksukauden alusta lukien liittojen välillä aikaisemmin nouda- tetun käytännön mukaisesti.

5 § TEKSTIMUUTOKSET TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Sovitut tekstimuutokset on merkitty uudistettuun huoltokorjaamoiden työ- ehtosopimukseen.

6 § TYÖRYHMÄ

Liitot perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on tehdä sopimuskauden aikana tarpeelliset tekniset päivitykset työehtosopimukseen.

7 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Huoltokorjaamoiden työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 saakka jat- kuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta en- nen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

8 § ALLEKIRJOITUS

Tällä kahtena samansanaisena kappaleena laaditulla pöytäkirjalla, joka liittojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.

Vakuudeksi

Xxxx Xxxxxxxx

Pöytäkirjan tarkistaminen ja hyväksyminen

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

Xxxx Xxxxxxxxxx

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

LIITE

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA PALKKALIITE

1. Palkkaliitteen soveltamisala

Tätä palkkaliitettä noudatetaan Helsingissä, Espoossa, Vantaal- la, Kauniaisissa ja Keravalla liikennöivien ja näiden kuntien si- sällä paikallis- ja lähiliikennettä kunnallisena sopimusliikenteenä harjoittavien linja-autoyritysten huoltokorjaamoiden työntekijöi- hin.

Työryhmä:

Liitot perustavat työryhmän, joka selvittää ja seuraa muiden kuntien mahdollista liittymistä pääkaupunkiseudun kunnalliseen sopimusliikenteeseen (ns. YTV-liikenteeseen). Mikäli liittyminen tapahtuu ja siitä aiheutuva järjestelmä on sisällöltään ja kor- vauksiltaan samanlainen kuin huoltokorjaamoiden työehtoso- pimuksen pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen palkkaliitteen soveltamisalassa tarkoitettu paikallis- ja lähiliiken- ne, kyseinen kunta sisällytetään pääkaupunkiseudun kunnalli- sen sopimusliikenteen palkkaliitteen soveltamisalaan (1 §) ky- seisen kilpailutetun liikenteen alkamisajankohdasta lukien. Lii- kenteen kilpailutukseen sovelletaan ns. Lonka-sopimusta en- simmäisestä kilpailuttamisesta lukien.

Jos kyseinen liikenne edellä mainitussa muodossa loppuu, pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen palkkaliit- teen ja Lonka-sopimuksen soveltaminen päättyy samasta ajan- kohdasta lukien.

2. Vähimmäistuntipalkat

18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden vähimmäistuntipalkat ovat liitteen lopussa.

Mikäli linja-autoyritys harjoittaa edellä tarkoitetun liikenteen ohella muuta liikennettä vähintään 20 %:n määrän, muodoste- taan yrityskohtainen palkkataulukko yrityksen harjoittaman lii- kenteen osuuksien suhteessa. Mikäli kunnallisen sopimusliiken- teen osuus on alle 20 %:n määrän, noudatetaan työehtosopi- muksen 6 §:n palkkamääräyksiä.

3. Palkankorotusten toteuttaminen

Todettiin, että vähimmäispalkoissa suoritettua yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus tulee aiheuttamaan sen, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot tulevat supistumaan.

Palkkaperusteiden yleiskorotusta suhteellisesti suurempi koro- tus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korot- tamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuk- silla korotettuina täyttävät tämän palkkaliitteen määräykset.

4. Muut työ- ja palkkaehdot

Mikäli tässä liitteessä ei ole muuta sovittu, noudatetaan Autolii- kenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijä- liitto AKT ry:n välistä huoltokorjaamoiden työehtosopimusta.

Pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen huoltokorjaamoiden työntekijäin pal- kat

Palkkaryhmä

1	13,96
2	14,22
3	14,63
4	15,36
5	16,33
6	17,34

1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

Palkkaryhmä

1	14,08
2	14,34
3	14,75
4	15,48
5	16,45
6	17,46

1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

Palkkaryhmä

1	14,10
2	14,36
3	14,77
4	15,50
5	16,47
6	17,49

1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lu- kien (€/t)

Palkkaryhmä

1	14,15
2	14,41
3	14,82
4	15,55
5	16,52
6	17,54

1.12.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

Palkkaryhmä

1	14,17
2	14,43
3	14,84
4	15,57
5	16,54
6	17,57

LIITE

TURUN KUNNALLISEN SOPIMUSLIIKENTEEN HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA PALKKALIITE

1. Palkkaliitteen soveltamisala

Tätä palkkaliitettä noudatetaan huoltokorjaamoiden työntekijöi- hin siltä osin kuin nämä ovat työssä Turun kaupungin alueella liikennöivissä linja-autoyrityksissä Turun kaupungin sisällä kun- nallisena sopimusliikenteenä harjoittavan paikallisliikenteen ka- luston huolto- ja korjaustehtävissä.

2. Palkkataulukot

Palkkataulukot ovat liitteen lopussa.

3. Palkankorotusten toteuttaminen

4. Palkkaliitteen voimaansaattaminen

Mikäli yrityksissä on toteutettu huoltokorjaamoiden työehtoso- pimuksen ylittäviä palkkajärjestelyjä, lakkaavat ne tämän palk- kaliitteen voimaansaattamisella.

5. Muut työ- ja palkkaehdot

Mikäli tässä palkkaliitteessä ei ole muuta sovittu, noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä huoltokorjaamoiden työehtoso- pimusta.

Turun kaupungin kunnallisen sopimusliikenteen huoltokorjaamoiden työntekijäin palkat

18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden vähimmäistuntipalkat ovat:

Palkkaryhmä

1	13,57
2	13,82
3	14,18
4	14,88
5	15,80
6	16,75

1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

Palkkaryhmä

1	13,69
2	13,94
3	14,30
4	15,00
5	15,92
6	16,87

1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

Palkkaryhmä

1	13,71
2	13,96
3	14,32
4	15,02
5	15,94
6	16,90

1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

Palkkaryhmä

1	13,76
2	14,01
3	14,37
4	15,07
5	15,99
6	16,95

1.12.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€/t)

Palkkaryhmä

1	13,78
2	14,03
3	14,39
4	15,09
5	16,01
6	16,98

LIITE

LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖ- SUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

1 §

Sopimuksen soveltamisala

Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työ- ehdot silloin, kun muutos perustuu palvelusopimusasetuksen mukaiseen linjaliikenteen kilpailutukseen, joka johtaa yksinoi- keuteen kilpailutetun linjaliikenteen hoitamisessa ja joka toteu- tetaan joukkoliikennelain (13.11.2009/869) 14 §:n 1 momentin mukaisen, seuraavan kunnallisen viranomaisen toimesta tai toimeksiannosta seuraavilla liikennealueilla:

1) Joensuun kaupunki Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kun- tien muodostamalla alueella;

2) Jyväskylän kaupunki Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kuntien muodostamalla alueella;

3) Kuopion kaupunki Kuopion ja Siilinjärven kuntien muodos- tamalla alueella;

4) Lahden kaupunki Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kuntien muodostamalla alueella;

5) Oulun kaupunki Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Mu- hoksen, Oulun ja Tyrnävän muodostamalla alueella;

6) Porin kaupunki Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan, Porin ja Ulvilan kuntien muodostamalla alueella;

7) Tampereen kaupunki Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Ori- veden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kun- tien muodostamalla alueella;

8) Turun kaupunki Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Rus- kon ja Turun kuntien muodostamalla alueella.

9) Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hämeenlinnan ja Janak- kalan kuntien muodostamalla alueella; (kun tarjouksen te- kemiselle asetettu viimeinen määräpäivä on 30.11.2013 tai sen jälkeen)

10)Hyvinkään, Imatran, Kajaanin, Kemin, Kokkolan, Kotkan, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Rauman, Riihimäen, Rovaniemen, Salon, Savonlinnan, Seinäjoen tai Vaasan kaupunki yksinomaan asianomaisen kaupungin alueella. (kun tarjouksen tekemiselle asetettu viimeinen määräpäivä on 30.11.2013 tai sen jälkeen)

Sopimusta ei sovelleta tilanteessa, jossa kilpailumenettely joh- tuu liikenteenharjoittajan konkurssista.

2 §

Neuvottelumenettely kilpailuttamistilanteen ratkettua ja työntekijöiden irtisanominen

Jos tarjouskilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan, johon sovelletaan lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334), on toiminnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hänen on aloitettava yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut neuvottelut viimeistään 2 viikon kuluttua tar- jouskilpailun ratkeamisesta. Käytävissä yhteistoimintaneuvotte- luissa noudatetaan enintään 3 viikon neuvotteluaikaa.

Hävinnyt liikenteenharjoittaja ei saa irtisanoa kilpailuttamisen takia työntekijöitä ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut on käy- ty. Joutuessaan kilpailuttamisen takia irtisanomaan työntekijöitä hävinnyt liikenteenharjoittaja voi irtisanoa ko. työntekijät yhteis- toimintaneuvotteluiden päätyttyä siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voittaneen liiken- teenharjoittajan hoidettavaksi.

Jos tarjouskilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan, johon ei sovelleta lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334), on toiminnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hänen on toteutettava irtisanomiset viimeistään 4 viikon kulut- tua tarjouskilpailun ratkeamisesta. Työsuhteet päättyvät vii- meistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voittaneen liiken- teenharjoittajan hoidettavaksi.

Hävinneen liikenteenharjoittajan tulee toimittaa välittömästi tie- dot irtisanomistaan työntekijöistä (nimi, yhteystiedot) voittaneille liikenteenharjoittajille. Mikäli irtisanottu työntekijä kieltää tieto- xxxxx toimittamisen voittaneille liikenteenharjoittajille, häneen ei sovelleta tämän sopimuksen 3 §:ä, 5 §:ä ja 6 §:ä.

3 §

Lisähenkilöstön palkkaaminen

Jos tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja aikoo palkata uusia työntekijöitä sen vuoksi, että hän voitti tarjouskilpailun, osapuolet sitoutuvat huolehtimaan siitä,

- että tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja palkkaa tarvitsemansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävinneen liikenteenharjoittajan kilpailun häviä- misen vuoksi irtisanotuille työ- ja elinkeinotoimistossa työn- hakijoina oleville työntekijöille, joista hävinnyt liikenteenhar- joittaja on toimittanut tiedot voittaneelle liikenteenharjoittajal- le, ja

- että voittanut liikenteenharjoittaja tarjoaa työtä 2 kuukauden kuluessa kilpailun ratkeamisen jälkeen. Työnhakijoina olevi-

en työntekijöiden, xxxxxx voittanut liikenteenharjoittaja on tar- jonnut työtä, on ilmoitettava halukkuutensa työhön 2 viikon kuluessa työtarjouksen saatuaan. Tämän jälkeen voittaneen liikenteenharjoittajan on tehtävä työsopimukset 3 viikon ku- luessa tarvitsemiensa hävinneen liikenteenharjoittajan työn- tekijöiden kanssa.

Tarjouskilpailun voittaneella liikenteenharjoittajalla ei ole kuiten- kaan velvollisuutta tarjota työtä eikä palkata sellaista työnteki- jää, jonka työsuhteen voittanut liikenteenharjoittaja on aiemmin päättänyt työntekijästä johtuvista syistä.

Edellytyksenä työsuhteen alkamiselle voittaneen liikenteenhar- joittajan palveluksessa on työsopimuslain yleisten periaatteiden lisäksi, että

- hävinneen irtisanoma työntekijä ei kiellä hävinnyttä liiken- teenharjoittajaa toimittamasta tietojaan voittaneelle liiken- teenharjoittajalle, ilmoittautuu mahdollisimman nopeasti tä- män sopimuksen mukaiseksi työnhakijaksi työ- ja elinkeino- toimistoon sekä noudattaa muutenkin tämän sopimuksen menettelysääntöjä ja -aikoja;

- työntekijän työsuhde hävinneen liikenteenharjoittajan kans- sa ei ole päättynyt ennen kilpailuttamisen kohteen siirtymis- hetkeä osapuolten sopimuksella, työntekijän omasta toimes- ta tai hävinneen työnantajan toimesta työntekijästä johtuvis- ta syistä;

- työntekijä on käynyt voittaneen liikenteenharjoittajan niin vaatiessa sen osoittamassa työhöntuloterveystarkastukses- sa ja hänet on todettu siinä sopivaksi asianomaiseen työteh- tävään; ja

- voittaneen liikenteenharjoittajan työvoimatarve ei ole vähen- tynyt työsopimuksen tekemisen jälkeen työsopimuslain 7 lu- vun 3 §:ssä mainituilla perusteilla.

4 §

Määräaikojen laskeminen

Jos edellä 2 §:n tai 3 §:n mukainen määräpäivä on lauantai, sunnuntai, kirkollinen juhlapäivä, itsenäisyys- tai vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto, määräpäivänä pidetään kyseistä päi- vää lähinnä seuraavaa arkipäivää.

5 §

Liikenteen kilpailuttamisessa noudatettavat työsuhteen ehdot

Kilpailussa voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen 3 §:n mukaisesti siirtyvien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työehtosopimusta, joka sitoo tarjouskilpailun voittanutta liiken- teenharjoittajaa.

Kilpailussa voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen 3 §:n mukaisesti siirtyvän työntekijän työsuhteen pituus säilyy sen suuruisena, kuin se oli työntekijällä ennen siirtymistä voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen palkkaryhmään määräytymi- sessä samoin kuin vuosiloman ja sairausajan palkan sekä irti- sanomisaikojen määräytymisessä.

Muutetaan edellinen kappale seuraavaksi alkaen niistä kilpailu- tuksista, joiden tarjouksen tekemiselle asetettu viimeinen mää- räpäivä on 1.2.2014 tai sen jälkeen:

Kilpailussa voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen 3 §:n mukaisesti siirtyvän työntekijän työsuhteen pituus säilyy sen suuruisena, kuin se oli työntekijällä ennen siirtymistä voittaneen liikenteenharjoittajan palvelukseen palkkaryhmään määräytymi- sessä samoin kuin vuosiloman, sairausajan palkan, irtisano- misaikojen sekä huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen palve- lusvuosilisän määräytymisessä.

Uuden työnantajan palvelukseen siirtyvällä työntekijällä on oi- keus liikenteen siirron jälkeiseen ensimmäiseen vuosiloma- aikaan ikään kuin työnantajan vaihdosta ei olisi tapahtunutkaan. Vuosiloma-aika on annettava viimeistään 4 kuukauden kulues- sa liikenteen siirrosta silloin, kun liikenteen siirto tapahtuu kesä- lomakauden aikana.

Vuosiloma-ajan antamisesta on pyrittävä sopimaan työnantajan ja työntekijän tai työntekijöiden edustajien kanssa. Työntekijän on ilmoitettava halustaan pitää vuosiloma-aika 2 viikon kulues- sa työsuhteen alkamisesta.

Jollei työntekijä muuta ilmoita, hävinnyt liikenteenharjoittaja maksaa erääntyneen lomakorvauksen ja siirtohetkeen saakka kertyneen lomaltapaluurahan voittaneelle uudelle työnantajalle, joka siirtää rahat työntekijän palkkatilille uuden työnantajan il- moitettua vuosiloma-ajan pitämisestä.

6 §

Irtisanomisaika eräissä tapauksissa

Jos kilpailun voittanut työnantaja on edellä olevista määräyksis- tä huolimatta velvollinen palkkaamaan hävinneen liikenteenhar- joittajan työttömyysuhan alaista henkilöstöä enemmän kuin voi- tetun linjan tai linjojen hoitamiseen tarvitaan, työnantajalla on oikeus irtisanoa tällöin työntekijä noudattaen 2 viikon irtisano- misaikaa.

Mikäli hävinneen yrityksen irtisanoma työntekijä jää työttömäk- si, koska tarjouskilpailun voittanut liikenteenharjoittaja ei palk- kaa häntä siksi, että voittaneen uusien työntekijöiden tarve on lukumäärältään pienempi kuin hävinneen irtisanomien määrä, työntekijään sovelletaan linja-autohenkilökunnan työehtosopi- muksen 6 §:n 4 kohdan mukaista irtisanomisaikaa. Edellytyk-

senä on lisäksi, että työntekijä on noudattanut tämän sopimuk- sen menettelysääntöjä ja -aikoja.

7 § Muutosturvalainsäädäntö

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että muutosturvalainsäädän- nön yhteydessä voimaantulleet yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain säädökset tai työsopimuslain 9 luvun 3a §:n ja 3b

§:n säännökset eivät tule tämän sopimuksen piirissä sovelletta- viksi.

Tilanteessa, jossa työntekijän työsuhde jatkuu keskeytyksettä hänen siirtyessään tarjouskilpailun voittaneen liikenteenharjoit- tajan palvelukseen, ei sovelleta työsopimuslain 7 luvun 12 §:n säännöksiä.

8 § Seurantaryhmä

Sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet nimeävät kukin 2 edus- tajaa tämän sopimuksen seurantaryhmään, jonka tehtävänä on sopimuksen toimivuuden seuranta. Seurantaryhmä kokoontuu välittömästi kumman tahansa osapuolen kutsusta tarvittaessa yhdessä asianomaisten työvoimaviranomaisten kanssa sopi- maan niistä erityisjärjestelyistä, jotka turvaavat joustavan työ- voiman siirtymisen kilpailuttamistilanteessa.

Seurantaryhmä huolehtii tämän sopimuksen tarkoituksen to- teuttamisesta.

9 §

Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan huhtikuun 1. päivänä 2013 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa.

Tätä sopimusta noudatetaan osana allekirjoittajaosapuolten välistä linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta ja huoltokor- jaamoiden työehtosopimusta.

Tällä kahtena samansanaisena kappaleena laaditulla sopimuk- sella, joka liittojen allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hy- väksytyksi, on sama voima ja velvoittavuus kuin linja- autohenkilökunnan työehtosopimuksella ja huoltokorjaamoiden työehtosopimuksella.

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

LIITE

LINJA-AUTOHENKILÖKUNNAN JA HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖEHTOSOPIMUS- TEN OSANA NOUDATETTAVA SOPIMUS MENETTELYTAVOISTA JA AIKATAU- LUISTA KOSKIEN SIIRTYMÄAJAN LIIKENNÖINTISOPIMUKSIA

1 §

Liitot sopivat seuraavista menettelytavoista ja aikatauluista koskien niitä Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsenyritysten linjaliikennelupiin perustuvia liikennöintisopimuksia (joukkoliikennelain 62 §),

- joiden voimassaolo päättyy 30.6.2014 – 2.12.2019,

- joihin ei sovelleta pääkaupunkiseudun, Turun, Porin tai Tam- pereen ns. Lonka-sopimusta taikka liittojen välistä ns. valta- kunnallista Lonka-sopimusta ja

- joita koskevia uusia liikennöintisopimuksia joukkoliikennelain mukainen viranomainen ei ole tehnyt vielä 8 kuukautta ennen nykyisen liikennöintisopimuksen päättymistä.

1. Yhtiöt, joihin sovelletaan lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007)

Liikenteenharjoittajan tulee aloittaa yhteistoiminnasta yrityksis- sä annetussa laissa tarkoitetut neuvottelut 7-8 kuukautta ennen nykyisen liikennöintisopimuksen päättymistä riippuen siitä, nou- datetaanko lain 51 §:n mukaisesti 14 päivän vai 6 viikon neu- votteluaikaa (= 6 kk + 14pvä/6 vko + 5 pvä).

Joutuessaan liikennöintisopimuksen päättymisen tai muuttumi- sen vuoksi irtisanomaan työntekijöitä liikenteenharjoittaja voi ir- tisanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen vi- ranomaisen tehtyä liikennöintiä koskevan päätöksen siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään liikennöintisopimuksen päät- tymispäivänä.

Mikäli viranomainen ei ole kuitenkaan tehnyt liikennöintisopi- muksia koskevaa päätöstä vielä 3 kuukautta ennen nykyisen lii- kennöintisopimuksen päättymistä, liikenteenharjoittaja voi tuol- loin irtisanoa ko. työntekijät siten, että työsuhteet päättyvät vii- meistään liikennöintisopimuksen päättymispäivänä.

Irtisanotun työntekijän oikeus työsopimuslain 7 luvun 12 §:n mukaisiin työllistymisvapaisiin määräytyy lyhentämättömän irti- sanomisajan mukaan.

2. Yhtiöt, joihin ei sovelleta lakia yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007)

Joutuessaan liikennöintisopimuksen päättymisen tai muuttumi- sen vuoksi irtisanomaan työntekijöitä liikenteenharjoittaja voi ir- tisanoa ko. työntekijät viranomaisen tehtyä liikennöintiä koske- van päätöksen siten, että työsuhteet päättyvät viimeistään lii- kennöintisopimuksen päättymispäivänä.

Irtisanotun työntekijän oikeus työsopimuslain 7 luvun 12 §:n mukaisiin työllistymisvapaisiin määräytyy lyhentämättömän irti- sanomisajan mukaan.

3. Irtisanomisten peruuttaminen

Mikäli liikenteenharjoittajalle tulee tieto esimerkiksi uusista lii- kennöintisopimuksista irtisanomisen jälkeen mutta ennen ny- kyisen liikennöintisopimuksen päättymistä, edellä mainittujen ir- tisanomisten peruuttamisessa noudatetaan työsopimuslakia.

2 §

Liitot toteavat työn tarjoamisjärjestyksen osalta tietyissä tilanteissa seuraavaa:

Ensimmäiseksi tarjotaan työtä liikenteenharjoittajan taloudellisil- la tai tuotannollisilla syillä irtisanomille työntekijöille, joiden irti- sanomisaika on vielä kesken ja joiden työsuhde ei ole siten vie- lä päättynyt.

Sen jälkeen tarjotaan työtä liikenteenharjoittajan taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä irtisanomille työntekijöille, joiden työ- suhde on jo päättynyt, mutta joita koskee vielä työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen takaisinottovelvollisuus.

Viimeiseksi tarjotaan työtä niille työntekijöille, joihin sovelletaan ns. Lonka-sopimusta ja jotka hävinnyt liikenteenharjoittaja on Lonka-sopimuksen mukaisesti irtisanonut.

Document Metadata

Table of Contents

HUOLTOKORJAAMOIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata