SISÄLLYSLUETTELO

SISÄLLYSLUETTELO

KUMITEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1.2.2012 – 28.2.2014

LIITTEENÄ TT:N JA SAK:N YLEISET SOPIMUKSET

KUMITEOLLISUUS RY

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

KUMITEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 9

KUMITEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2012-28.2.2014. 18

I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 18

1 § Sopimuksen soveltamisala 18

Kotityöntekijät 18

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 18

3 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen sekä järjestäytymisvapaus 18

Työnjohto-oikeus 18

Työsopimuksen irtisanomisajat 18

Varoituksesta sekä työsopimuksen purkamisesta ilmoittaminen 19

Järjestäytymisvapaus 19

Esittelytilaisuudet uusille työntekijöille 19

Takaisinottamisesta toisin sopiminen 19

4 § Lomauttaminen 19

Ennakkoselvitys 19

Lomautusilmoitus 19

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2. momentissa tarkoitetut tapaukset 20

Menettelytavat vajaita vuosilomia koskien 20

II TYÖPALKAT 20

AIKAPALKKATYÖ 20

5 § A. Työkohtaiset tuntipalkat 20

Työkohtaiset tuntipalkat 1.2.2012 20

Työkohtaiset tuntipalkat 1.3.2013 20

Nuorten alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat (euroa/tunti) 1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 21

Nuorten alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat (euroa/tunti) 1.3.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 21

Opiskelijat sekä harjoittelijat 21

5 § B. Töiden sijoittaminen palkkaluokkiin 21

5 § C. Erityismääräyksiä 22

Erittäin vaativat työt 22

1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 22

1.3.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 22

Erityissäännös koskien tiettyjä vieraalla paikkakunnalla tehtäviä töitä 23

Kuukausipalkat 23

SUORITUSPALKKATYÖ 23

6 § A. Urakkatyön tekeminen ja urakkahinnoittelu 23

1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 24

1.3.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 24

Palkkiourakka- sekä tuotantopalkkiotyö 24

6 § B. Urakkahinnoittelun tarkistus 25

Urakkahinnan pysyvyys / olosuhteiden muutos 25

Ns. hiipivät muutokset 25

Työn- ja aikatutkimukset 25

Uudet urakat 25

Voimassa olevat urakkahinnat 25

Alistaminen liittojen ratkaistavaksi 26

Työehtosopimuksen 6 § B soveltaminen 26

ERILLISET LISÄT 26

7 § A. Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 26

Vuorotyölisien määräytyminen 26

Vuorolisät 1.1.2012 lukien 26

Rajoitus 26

Limittäiset vuorot 26

Vuorotyölisä ylityössä 26

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen 27

Ilta- ja yötyö 27

7 § B. Puhdistautumislisä 27

7 § C. Työpaikkakohtainen työnluokitukseen perustuva olosuhdelisä 27

7 § D. Palvelusvuosilisä 27

Lisän soveltamisperuste 27

Palvelusvuosilisän määrä 27

Palvelusvuosilisän maksuajankohta 28

Työsuhteen päättyminen ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksua. 28

Paikallinen sopiminen maksamisajankohdasta ja maksutavasta 28

MUUT PALKKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 28

8 § Keskituntiansio 28

Käyttötilanteet 28

Laskenta 28

Käyttöajanjaksot 29

Paikallinen sopiminen laskentatavasta sekä käyttöjaksoista 29

9 § Siirto toiseen työhön ja keskeytykset työssä 29

Pääsääntö 29

Poikkeukset tilapäisiä siirtoja koskien 29

Työnteon keskeytyminen 30

Paikallinen sopiminen tehtäväsiirtojen yhteydessä 30

10 § Luontoisedut 30

11 § Palkanmaksu 30

Suositus palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä 31

Erityissäännös koskien työsopimuksen purkamis- tai purkautumistilanteita 31

III TYÖAIKA 31

12 § Säännöllisen työajan määräytymistavat 31

Työaikalain noudattaminen 31

Perussääntö 31

Keskimääräinen viikkotyöaika 31

Vuorokautisen työajan pidentäminen 31

Jaksotyö 31

Liittojen kannanotto koskien paikallista sopimista 12 tunnin pituisista työvuoroista 31

13 § Vapaapäivät 32

14 § Arkipyhäviikkojen työaika 32

Rajoitus 32

Helatorstaiviikon työaika 32

15 § Päivittäisen työajan järjestäminen sekä päivittäiset lepoajat 32

Lepoaika päivätyössä 32

Vuorotyö 32

Virvokkeiden nauttiminen 33

16 § Työviikon ja työvuorokauden alkaminen 33

17 § Muutoksista ilmoittaminen 33

18 § Työaika päivätyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä 33

Työajan tasaamisen soveltamisala 33

Työajan tasaamisvapaan kertyminen. 33

Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät 34

Ylimääräisten vapaiden huomioon ottaminen 34

Kertyneen vapaan antaminen 34

Työsuhteen päättymistilanteet 35

Paikallinen sopiminen vapaiden pitämättä jättämisestä 35

Ansiotaso 35

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan 35

Vuosiloman ansaitseminen 35

19 § Keskeytyvä kolmivuorotyö 35

Työajan pituus ja työajan tasaaminen 35

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen 35

Vuosiloman ansaitseminen 36

Viikoittainen ylityö 36

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen 36

20 § Keskeytymätön kolmivuorotyö 36

Työajan pituus ja työajan tasaaminen 36

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen 36

Viikoittainen ylityö 37

Arkipyhäkorvaukset 37

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen 37

21 § Ylityö, lisätyö sekä sunnuntaityö 37

Ylityön teettäminen 37

Vuorokautinen ylityö 37

Viikoittainen ylityö 37

Rahakorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan 38

Eri työaikamuodot 38

Sunnuntaityökorotuksen maksaminen tietyissä erityistapauksissa 38

Yli- ja sunnuntaityökorotuksen laskentaperuste 38

Ylitöiden tarkastelujakso. 38

22 § Hälytysluontoinen työ sekä varallaolo 38

Hälytysluontoisen työn edellytykset sekä siitä maksettava korvaus 38

Varallaolo 39

IV SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 39

23 § Vuosiloma 39

Vuosiloman määräytyminen 39

Työssäoloon rinnastettavat ammattiliiton kokoukset 39

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 40

Lomaraha 40

24 § Sairausajan palkka 41

Sairausajan palkan maksamisen ajallinen kesto 41

Saman sairauden uusiutuminen 41

Karenssipäivän poistuminen 42

Sairastuminen kesken työpäivän 42

Työkyvyttömyyden toteaminen pääsääntöisesti lääkärintodistuksella 42

Edellytykset työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan todistuksen hyväksymiselle epidemiatilanteissa 43

Sairauslomatodistuksiin mahdollisesti liittyvät epäselvyydet 43

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus sairastumisestaan 43

Sairausajan palkan epääminen 43

Palkka synnytysloman ajalta 43

Isyysvapaan palkka 43

Vähennykset sairausajan palkasta. Työnantajan palautusoikeus. 43

Työnantajan maksamien korvausten laskentaperuste 44

Muu järjestely paikallisesti sopien 44

25 § Lapsen sairastuminen 44

Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset 44

Selvitys lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta 45

Lapsen sairastuminen kesken työpäivän 45

Saman sairauden uusiutuminen 45

Poissaolon pituus 45

Vuosiloman ansainta 46

Sopimusmääräyksessä tarkoitettu yksinhuoltaja 46

Xxxxxx vanhemmat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä 46

26 § Lääkärintarkastukset 46

1.1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset 46

1.2 Muut lääkärintarkastukset 46

1.3 Laskenta 48

27 § Ryhmähenkivakuutus 48

28 § Työturvallisuus 48

Yleissääntö 48

Suojavaatteet tai -varusteet 49

V ERINÄISET KORVAUKSET 49

29 § Matkakustannusten korvaaminen 49

Matkojen suorittaminen 49

Matkan alkaminen ja päättyminen 49

Matkustusajan määrittely 49

Matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen 50

Päivärahat 50

Majoittumiskustannusten korvaaminen 51

Työnantajan järjestämän asunnon taso 51

Ateriakorvaus. 51

Työ ulkomailla 52

Erityismääräyksiä matkatyötä koskien 52

30 § Arkipyhäkorvaus 53

Korvattavat arkipyhät 53

Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset 53

Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle 53

Itsenäisyyspäivä 54

Viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät 54

Kotityöntekijät 54

31 § Muita korvauksia 54

Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen sekä vaalilautakunnan kokoukset 54

50- ja 60-vuotispäivät 54

Asevelvollisuuskutsunta 54

Reservin harjoitukset 55

Omat häät. Läheisen omaisen kuolema 55

Korvausten laskentaperuste 55

VI LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO 55

32 § Luottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut 55

Varaluottamusmies 56

Työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaus 56

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimistovälineitä 56

Luottamushenkilön asemaan liittyvä liittokäsittely 56

33 § Työpaikan ilmoitustaulujen käyttö 57

34 § Ammattiosaston kokoukset 57

Kokousten järjestäminen työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä 57

35 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen 58

VII JÄRJESTYSMÄÄRÄYKSIÄ 58

36 § Työvälineiden hoito 58

37 § Työajan tarkkailu 58

38 § Työsääntöjen ja muiden määräysten noudattaminen 58

39 § Työstä poissaolo 58

VIII NEUVOTTELUJÄRJESTYS 58

40 § Henkilökohtaiset työsuhdeasiat 58

41 § Paikallinen sopiminen 59

Sopimisoikeus ja sopimusosapuolet 59

Sopimuksen voimassaolo, sitovuus ja muoto 59

42 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 59

Paikalliset neuvottelut sekä asian alistaminen liittojen ratkaistavaksi 59

Liittojen väliset neuvottelut. Työtuomioistuin 59

Työrauhavelvoite 59

IX ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 59

43 § Teollisuusalojen ammattiliiton hallintoelinten kokoukset (sopimusmääräys tulee voimaan 1.3.2013) 59

KORJAUSPAJOJEN AMMATTITYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAPERUSTEET 61

1 § Palkkaperusteet 61

2 § Vähimmäispalkat 62

3 § Palkkojen kehityksen seuraaminen 62

4 § Suositus työvuoroluettelon laatimiseksi 62

5 § Pöytäkirjan soveltaminen tiettyihin laitosmiehiin 62

6 § Voimassaolo ja sitovuus 62

7 § Pöytäkirjan tarkastaminen ja hyväksyminen 63

TT-SAK YLEISSOPIMUS 10.5.2001 64

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 64

2 LUKU YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA 65

3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT 67

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 67

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 68

3.3 Ilmoitukset 69

4 LUKU LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 69

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 69

4.2 Asema 70

4.3 Työsuhdeturva 71

5 LUKU TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 73

6 LUKU HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 75

7 LUKU KOULUTUS 75

7.1 Ammatillinen koulutus 75

7.2 Yhteinen koulutus 76

7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 76

7.4 Korvaukset 77

7.5 Sosiaaliset edut 77

8 LUKU ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 78

8.1 Yleistä 78

8.2 Alihankinta 78

8.3 Vuokratyövoima 78

9 LUKU SOPIMUKSEN SITOVUUS 79

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 80

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN LASKEMINEN 82

LOMAPALKKASOPIMUS 2005 83

1 § Soveltamisala 83

2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 83

3 § Työssäolon veroinen aika 84

4 § Voimaantulo 84

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK) 86

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 86

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 90

III LOMAUTUS 92

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 96

KUMITEOLLISUUS RY

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

KUMITEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 15.12.2011

Paikka Kemianteollisuus ry, Helsinki

Läsnä Xxxxx Xxxxxxxxxx, Kumiteollisuus ry

Xxxx Xxxxxxxx, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

1 Työehtosopimuksen uudistaminen

Todettiin, että osapuolet ovat tänään allekirjoittaneet kumiteollisuuden työehtosopimuksen samalla uudistaen edellisen työehtosopimuksen vuosille 2012–2014 liittojen välillä 22.11.2011saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti.

2 Työehtosopimuksen voimassaolo

Uudistettu työehtosopimus on voimassa 1.2.2012 – 28.2.2014 jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

3 Palkankorotukset

3.1 Vuosi 2012 Yleiskorotus 1.2.2012

Palkkoja korotetaan 1.2.2012 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 %.

Paikallinen erä 1.2.2012

1.2.2011 käytetään palkkojen korottamiseen 0,8 % suuruinen toimipaikkainen erä. Paikallisen erän suuruus lasketaan toimipaikan kumiteollisuuden työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden tammikuu 2012 tuntipalkkojen yhteenlasketusta summasta. Laskenta-aineistona käytetään säännöllisen työajan ansiota erillisine lisineen eli ansiota ilman yli- ja sunnuntaityökorotusta.

Palkankorotuserän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti.

Toimipaikkakohtaisen palkankorotuserän jakamisesta sovitaan paikallisesti.

Mikäli paikalliset osapuolet eivät 15.2.2012 mennessä pääse yhteisymmärrykseen toimipaikkakohtaisen palkankorotuserän jakamisesta, maksetaan se 0,8 % suuruisena yleiskorotuksena kaikille työntekijöille ja korotus lasketaan työntekijän 1,6 % yleiskorotuksella korottamattomasta palkasta.

Kertakorvaus helmikuu 2012

Työntekijöille maksetaan helmikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä 150 euron suuruinen kertaerä.

Kertaerä maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.11.2011 ja joiden työsuhde on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä.

Osa-aikaiselle työntekijälle maksettavan kertakorvauksen määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

Jos työnantajalla ei kertaerän maksamisajankohtana ole palkanmaksuvelvollisuutta työntekijälle, kertaerä maksetaan työntekijälle hänen työhön paluutaan seuraavana työnantajan säännöllisenä palkanmaksupäivänä edellyttäen, että työntekijä palaa työhön sopimuskauden 1.2.2012–28.2.2014 aikana.

Kertaerä ei ole tehdyltä työajalta maksettua palkkaa eikä kertaerää siksi oteta huomioon muun muassa vuosilomapalkkaa, ylityökorvausta tai keskituntiansiota laskettaessa.

Puhdistautumislisä 1.2.2012 lukien

Työehtosopimuksen 7 § B:n tarkoittaman puhdistautumislisän suuruus on 11 senttiä/työtunti

Olosuhdelisät 1.2.2012 lukien

Työehtosopimuksen 7 § C:n tarkoittamat olosuhdelisät ovat:

Olosuhdepisteitä Pisteen hinta

1-3 2 senttiä tunnilta

4-7 2,5 senttiä tunnilta

8- 3,0 senttiä tunnilta

Palkkataulukot 1.2.2012

Työehtosopimuksen 5 §:n A-kohdan mukaisia työkohtaisia tuntipalkkoja korotetaan 1.2.2012 lukien lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,4 %.

Samalla tavalla menetellään korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkkataulukoiden osalta sekä työehtosopimuksen 5 §:n C-kohdassa tarkoitettujen työntekijöiden palkkoja koskien.

Alkupalkkaa sekä nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkkoja (TES 5 § A-kohta) korotetaan 2,4 %.

Urakkatyön hinnoittelupalkat (TES 6 § A-kohta) lasketaan työkohtaisista tuntipalkoista voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

Työkohtaiset tuntipalkat 1.2.2012

Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työkohtaiset tuntipalkat (euroa/tunti) ovat seuraavat:

4. palkkaluokka 9,89

5. palkkaluokka 10,22

6. palkkaluokka 10,56

7. palkkaluokka 10,90

8. palkkaluokka 11,19

Nuorten alle 18 -vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat (euroa/tunti)

Alle 17-vuotiaat 8,14

17 vuotta täyttäneet 8,27

Erittäin vaativat työt (euroa/tunti)

9. palkkaluokka 11,40

10. palkkaluokka 11,59

11. palkkaluokka 11,78

12. palkkaluokka 11,99

13. palkkaluokka 12,20

Urakkatyön hinnoittelupalkat (euroa/tunti)

1. palkkaluokka 10,87

2. palkkaluokka 11,16

3. palkkaluokka 11,47

4. palkkaluokka 11,87

5. palkkaluokka 12,26

6. palkkaluokka 12,67

7. palkkaluokka 13,08

8. palkkaluokka 13,43

Korjauspajojen ammattityöntekijät (euroa/tunti)

Ns. nuoremmat ammattityöntekijät 10,49 Ns. vanhemmat ammattityöntekijät 11,19 Erikoisammattityöt 11,66

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaus 1.2.2012 lukien

Pääluottamusmiehen kuukausikorvaus 1.2.2012 alkaen

Työntekijöiden lukumäärä vapautus työstä/viikko korvaus €/kk

Alle 25 työntekijää 1 tuntia 57

25-50 6 tuntia 66

51-100 10 tuntia 72

101-150 15 tuntia 84

151-200 18 tuntia 95

201-350 23 tuntia 102

351-450 33 tuntia 114

451- kokonaan vapautettu 119

Alkupalkka	8,37
1. palkkaluokka	9,06
2. palkkaluokka	9,30
3. palkkaluokka	9,56

3.2 Vuosi 2013 Yleiskorotus 1.3.2013

Palkkoja korotetaan 1.3.2013 lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,3 %.

Paikallinen erä 1.3.2013

1.3.2013 käytetään palkkojen korottamiseen 0,6 % suuruinen toimipaikkainen erä. Paikallisen erän suuruus lasketaan toimipaikan kumiteollisuuden työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden helmikuun 2013 tuntipalkkojen yhteenlasketusta summasta. Laskenta-aineistona käytetään säännöllisen työajan ansiota erillisine lisineen eli ansiota ilman yli- ja sunnuntaityökorotusta.

Palkankorotuserän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti.

Toimipaikkakohtaisen palkankorotuserän jakamisesta sovitaan paikallisesti.

Mikäli paikalliset osapuolet eivät 15.3.2013 mennessä pääse yhteisymmärrykseen toimipaikkakohtaisen palkankorotuserän jakamisesta, maksetaan se 0,6 % suuruisena yleiskorotuksena kaikille työntekijöille ja korotus lasketaan työntekijän 1,3 % yleiskorotuksella korottamattomasta palkasta.

Palkkataulukot 1.3.2013

Työehtosopimuksen 5 §:n A-kohdan mukaisia työkohtaisia tuntipalkkoja korotetaan 1.3.2013 lukien lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,9 %.

Samalla tavalla menetellään korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkkataulukoiden osalta sekä työehtosopimuksen 5 §:n C-kohdassa tarkoitettujen työntekijöiden palkkoja koskien.

Alkupalkkaa sekä nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkkoja (TES 5 § A-kohta) korotetaan 1,9 %.

Urakkatyön hinnoittelupalkat (TES 6 § A-kohta) lasketaan työkohtaisista tuntipalkoista voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

Työkohtaiset tuntipalkat 1.3.2013

Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työkohtaiset tuntipalkat (euroa/tunti) ovat seuraavat:

Alkupalkka 8,53

1. palkkaluokka 9,23

2. palkkaluokka 9,48

3. palkkaluokka 9,74

4. palkkaluokka 10,08

5. palkkaluokka 10,41

6. palkkaluokka 10,76

7. palkkaluokka 11,11

8. palkkaluokka 11,40

Nuorten alle 18 -vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat (euroa/tunti)

Alle 17-vuotiaat 8,29

17 vuotta täyttäneet 8,43

Erittäin vaativat työt (euroa/tunti)

9. palkkaluokka 11,62

10. palkkaluokka 11,81

11. palkkaluokka 12,00

12. palkkaluokka 12,22

13. palkkaluokka 12,43

Urakkatyön hinnoittelupalkat (euroa/tunti)

1. palkkaluokka 11,08

2. palkkaluokka 11,38

3. palkkaluokka 11,69

4. palkkaluokka 12,10

5. palkkaluokka 12,49

6. palkkaluokka 12,91

7. palkkaluokka 13,33

8. palkkaluokka 13,68

Korjauspajojen ammattityöntekijät (euroa/tunti)

Ns. nuoremmat ammattityöntekijät 10,69 Ns. vanhemmat ammattityöntekijät 11,40 Erikoisammattityöt 11,88

3.3 Palkankorotusten toteuttaminen sekä palkkojen laskenta-aika vuosina 2012 ja 2013

Taulukkopalkkojen tarkistukset eivät aiheuta palkkojen yleiskorotusta suurempaa korotusta, mikäli palkat yleiskorotuksella korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen ohjepalkkamääräykset. Uuden työehtosopimuksen edellyttämät palkkojen ja urakkahintojen tarkistukset on suoritettava kuukauden kuluessa korotusten voimaantulosta, ellei paikallisesti toisin sovita. Tarkistusten aiheuttamat mahdolliset palkankorotukset maksetaan taannehtivasti uusien palkkamääräysten voimaantulosta lukien. Laskenta-aikana yleiskorotus voidaan maksaa erillisenä lisänä.

4 Tekstimuutokset 1.3.2013 lukien 21 § Ylityö, lisätyö sekä sunnuntai

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan (ns. TES -ylityö)

Lisätään toiseen kappaleeseen

Mikäli työntekijä.. , TT-SAK Yleissopimuksen 7 luvun 1 kohdan mukaiseen ammatilliseen ja 2 kohdan mukaiseen sekä 3 kohdan mukaiseen ay- koulutukseen osallistumisen vuoksi, …

31 § Muita korvauksia Reservin harjoitukset

Muutetaan kohdan ensimmäinen lause kuulumaan:

Työantaja maksaa reservin harjoitukseen osallistuvalle työntekijälle harjoituksen ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

32 § Luottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut Varaluottamusmies

Muutetaan kappale kuulumaan:

Varaluottamusmies ja työsuojeluvaravaltuutettu

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen tai työsuojeluvaravaltuutetun työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimusmääräyksen mukainen olettama on voimassa varamiehen toimikauden aikana ja kuusi kuukautta sen päättymisen jälkeen.

Lisätään uusi 43 § Teollisuusalojen ammattiliiton hallintoelinten kokoukset

Työntekijällä, joka on valittu jäseneksi TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n hallitukseen, valtuustoon tai liittokokousedustajaksi, on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelinten virallisiin kokouksiin. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistumisesta niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys työstä vapautuksen tarpeesta.

5 Matkakustannusten korvaukset

Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet vuosina 2012, 2013, 2014 määräytyvät verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

6 Työhyvinvoinnin edistäminen

Sopijapuolet korostavat työpaikan yhteistyön merkityksen tärkeyttä työntekijöiden työelämän laadun ja työuran keston edistämisessä, joilla seikoilla voidaan muiden tekijöiden ohella edesauttaa yrityksen tuottavuuskehitystä.

Sopijapuolet toteavat, että työpaikalla tehtävillä ennakoivilla ja aktiivisilla toimenpiteillä on suuri merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä ja sairauspoissaolojen vähentämisessä. Työhyvinvointia edistävässä ja sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävässä toiminnassa on tarkoituksenmukaisella tavalla hyödynnettävä työterveyshuollon asiantuntemusta.

Liitot asettivat vuonna 2010 Hyvää huomenta - Hyvää huomista -hankkeen, jonka tavoitteena on edistää työhyvinvointia, kehittää osaamista, pidentää työuria, vähentää sairastavuutta ja lisätä tuottavuutta. Hankkeen tarkoituksena on etsiä uusia näkökulmia, ideoita sekä konkreettisia keinoja ja työvälineitä työhyvinvointiin yhdessä työmarkkinaosapuolten ja yritysten kanssa. Liitot kannustavat ja tukevat työpaikkoja hyvinvointihankkeiden toteuttamisessa.

Vuonna 2013 osapuolet tiedottavat hankkeesta kertyneistä hyvistä käytännöistä alan yrityksille.

7 Korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkkaperusteet

Liittojen välinen työryhmä jatkaa toimintaansa tavoitteena saada aikaan esitys 31.12.2013 mennessä.

8 Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myös niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita tämä pöytäkirja koskee, välttävät tällaisia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko tämän pöytäkirjan ja mainittujen työehtosopimusten määräyksiä.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.

9 Poikkeamat taloudellisessa kehityksessä

Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi raamisopimuksen tekohetkellä arvioidusta ja suosittelevat alakohtaisten

sopimusten irtisanomista, sopijaosapuolet neuvottelevat ja sopivat poikkeaman vaikutuksista sopimuskorotuksiin ja/tai sopimuksen voimassaoloon.

Jos talouden kehityksen poikkeaman vaikutuksista ei edellä olevan mukaan sovita, kumpi tahansa sopijaosapuoli voi irtisanoa työehtosopimuksen päättymään kahden (2) kuukauden irtisanomisajalla. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.

10 Raamisopimuksen mahdollisen raukeamisen vaikutukset

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat 25.11.2011, onko raamisopimus saavuttanut riittävän kattavuuden työmarkkinoilla. Jos tällaista kattavuutta ei ole saavutettu eivätkä keskusjärjestöt yhdessä valtiovallan kanssa sitoudu raamisopimukseen ja sen osana oleviin työelämän kehittämishankkeisiin, raukeaa keskusjärjestöjen välinen raamisopimus.

Keskusjärjestöjen välisen raamisopimuksen rauetessa, raukeaa myös tämä neuvottelutulos muilta osin paitsi 1.2.2012 lukien sovitun yleiskorotuksen, paikallisen erän, taulukkopalkkakorotusten ja olosuhde- ym. lisin korotusten osalta.

Mikäli osapuolten välinen raamisopimuksen mukainen neuvottelutulos raukeaa, noudatetaan osapuolten välillä 19.2.2010 sopimuskaudelle 3.2.2010–31.1.2013 allekirjoitettua työehtosopimusta.

11 Muuta

Liitot toteavat, että maan hallitus on ilmoittanut tietyistä työelämän kehittämistä koskevista toimenpiteistä, mikäli alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset sovitaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaisesti riittävän kattavasti. Xxxxxxxxxxx kannanotto, joka ei ole työehtosopimuksen osa, on allekirjoituspöytäkirjan liitteenä.

14 Sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa 28.2.2014 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Liite allekirjoituspöytäkirjaan 14.12.2011/Kumiteollisuuden työntekijät

15 Pöytäkirjan tarkastaminen

Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle. Pöytäkirja todettiin sopijaliittojen allekirjoituksilla tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi.

Kumiteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Hallituksen kannanotto

Työ- ja virkaehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjaan:

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 13.10.2011 signeeratun raamiratkaisun osana hyväksyneet maan hallituksen tavoitteen työnantajien kannustamiseksi lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta seuraavasti:

Työelämän kehittäminen

Valtio käynnistää osana työmarkkinajärjestöjen sopimusta kolmikantaisten lainsäädäntöhankkeiden valmistelun.

Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön osaamiseen kehittämiseksi hallitus on valmis käynnistämään valmistelun myös koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä verovähennyksellä.

Tavoitteena on, että työnantajia kannustetaan lisäämään henkilöstön osaamista kehittävää koulutuspanostusta. Näin työntekijä voi työnantajan määrällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Tällä tavalla voidaan henkilöstön osaamista kehittävää koulutusta lisätä ja kohdistaa sitä lisäämään nykyistä koulutukseen osallistuvien työntekijöiden määrää. Näitä päiviä voidaan yli 55 -vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen.

Verovähennyksen tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentämistä.

Uuden järjestelmän kriteereistä, käyttöönoton pelisäännöistä ja toimeenpanosta valmistellaan kolmikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä. Vastaava järjestely toteutetaan julkisella sektorilla. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2013.

KUMITEOLLISUUS RY

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

KUMITEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2012-28.2.2014 I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan Kumiteollisuus ry:n jäsenyritysten tuotanto- laitosten ja niiden työntekijäin välisissä työsuhteissa.

Kotityöntekijät

Sopijapuolet suosittelevat, että työehtosopimuksen palkkamääräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös kotityöntekijöihin.

Kotityöntekijöitä koskevia määräyksiä on lisäksi kirjattu työehtosopimuksen 23 ja 30 §:ään.

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Seuraavia keskusjärjestöjen EK (TT/STK) ja SAK:n välisiä sopimuksia noudatetaan työehtosopimuksen osana.

Yleissopimus 4.6.1997 siihen 10.5.2001 tehtyine muutoksineen

Lomapalkkasopimus 21.3.2005

Irtisanomissuojasopimus 10.5.2001

3 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen sekä järjestäytymisvapaus Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työnjohdosta.

Työsopimuksen irtisanomisajat

Jollei muusta ole sovittu, työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja:

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

Enintään vuoden 14 päivää

Yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta 1 kuukausi Yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta 2 kuukautta Yli kahdeksan vuotta, mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta Yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

Enintään viisi vuotta 14 päivää

Yli viisi vuotta 1 kuukausi

Työsopimuslain 7 luvun 5 ja 8 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa noudatetaan laissa säädettyä irtisanomismenettelyä.

Varoituksesta sekä työsopimuksen purkamisesta ilmoittaminen Työntekijälle rikkomuksen tai laiminlyönnin vuoksi annetusta varoituksesta ilmoitetaan myös asianomaiselle luottamusmiehelle, mikäli tämä ei ollut läsnä varoitusta annettaessa. Työsopimuksen purkamisesta annetaan tieto pääluottamusmiehelle ennen purkamisen toimeenpanoa.

Järjestäytymisvapaus

Työnantajalla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään omiin järjestöihinsä.

Esittelytilaisuudet uusille työntekijöille

Yrityksissä, joissa se työpaikan suuruus ja muut olosuhteet huomioon ottaen on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista, järjestetään uusille työntekijöille yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevia esittelytilaisuuksia. Niissä selostetaan paitsi yrityksen organisaatiota ja työehtosopimusasiain neuvottelujärjestystä, myös työturvallisuuteen, sosiaalisiin kysymyksiin, työmarkkinajärjestöjen toimintaan kuuluvia sekä mahdollisesti muita työsuhteeseen liittyviä asioita. Myös työpaikan pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tulee näissä tilaisuuksissa antaa mahdollisuus selostaa edellä mainittuja kysymyksiä.

Takaisinottamisesta toisin sopiminen

Irtisanomissuojasopimuksen 19 §:n tarkoittamasta takaisinottamisesta ja työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välillä tehtävällä kirjallisella sopimuksella.

4 § Lomauttaminen

Työntekijöitä lomautettaessa noudatetaan keskusjärjestöjen EK (TT):n ja SAK:n välistä irtisanomissuojasopimusta.

Ennakkoselvitys

Ennakkoselvitystä koskien noudatetaan EK (TT):n ja SAK:n välisen irtisanomissuojasopimuksen 15 §:n määräyksiä.

Lomautusilmoitus

Lomautuksen johtuessa taloudellisista tai tuotannollisista syistä on lomautusilmoitusaika vähintään 14 päivää ja tällaisesta lomautuksesta ilmoitetaan asianomaiselle luottamusmiehelle sekä työvoimaviranomaiselle. Lomautus- ilmoitusajasta voidaan työnantajan ja asianomaisen luottamusmiehen kesken sopia toisinkin.

Niin ikään taloudellisesta tai tuotannollisista syistä johtuvasta työvoiman vähentämisestä ilmoitetaan asianomaiselle luottamusmiehelle sekä työvoima- viranomaiselle.

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2. momentissa tarkoitetut tapaukset

Turvauduttaessa lomauttamiseen työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa noudatetaan lain määräyksiä.

Menettelytavat vajaita vuosilomia koskien

Mikäli työntekijällä ei ole lainkaan oikeutta vuosilomaan tai hänellä ei ole oikeutta täyteen vuosilomaan ja työt työpaikalla keskeytetään pisimpien vuosilomien ajaksi, ei tällaiselle työntekijälle makseta keskeytysajalta palkkaa enempää, kuin hänelle vuosilomalain säännösten perusteella mahdollisesti on tuleva. Työntekijän työsuhde ei kuitenkaan katkea, mikäli hän töiden alettua ilmoittautuu työhön.

II TYÖPALKAT AIKAPALKKATYÖ

5 § A. Työkohtaiset tuntipalkat

Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työkohtaiset tuntipalkat (euroa/tunti) ovat seuraavat:

Työkohtaiset tuntipalkat 1.2.2012

Alkupalkka 8,37

1. palkkaluokka 9,06

2. palkkaluokka 9,30

3. palkkaluokka 9,56

4. palkkaluokka 9,89

5. palkkaluokka 10,22

6. palkkaluokka 10,56

7. palkkaluokka 10,90

8. palkkaluokka 11,19

Työkohtaiset tuntipalkat 1.3.2013

Alkupalkka 8,53

1. palkkaluokka 9,23

2. palkkaluokka 9,48

3. palkkaluokka 9,74

4. palkkaluokka 10,08

5. palkkaluokka 10,41

6. palkkaluokka 10,76

7. palkkaluokka 11,11

8. palkkaluokka 11,40

Alkupalkkaa voidaan maksaa lyhyehkön ajan teollisuustyöhön tottumattomalle työntekijälle.

Mikäli työntekijä ei omaa työnluokituksen työltä edellyttämää kokemusaikaa eikä ammattitaitoa, maksetaan työntekijälle yhtä palkkaluokkaa alempaa palkkaa.

Vastaavasti työntekijän pystyessä työnsä tai työryhmänsä normaalisaavutukseen, maksetaan hänelle ammattikokemusajasta riippumatta kyseisen työn palkkaluokan mukainen palkka.

Nuorten alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat (euroa/tunti) 1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

Alle 17-vuotiaat 8,14

17 vuotta täyttäneet 8,27

Nuorten alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tuntipalkat (euroa/tunti) 1.3.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

Alle 17-vuotiaat 8,29

17 vuotta täyttäneet 8,43

Edellä mainittuja nuorten työntekijöiden palkkoja sovelletaan alkupalkkoina työhön otettaessa. Nuoren työntekijän saavutettua tarpeellisen harjaantumisen tarkistetaan hänen tuntipalkkaansa hänen työtaitonsa ja työtehonsa kehittymistä vastaavasti.

Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin 18 vuotta täyttäneet ja hänen omatessaan kyseisen työn edellyttämän työtaidon ja ammattikokemuksen, määräytyy hänen palkkansa asianomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.

Opiskelijat sekä harjoittelijat

Ammattioppilaitoksissa, teknillisissä kouluissa ja opistoissa sekä muualla opiskelevien harjoittelijoiden palkkamääräyksiä ei ole kirjattu työehtosopimukseen.

5 § B. Töiden sijoittaminen palkkaluokkiin

Työt sijoitetaan edellä 5 § A-kohdassa mainittuihin palkkaluokkiin työnluokituksen pistetaulukon perusteella ympäristöolosuhteiden ja ammattitautivaaran mahdollisesti antamia pisteitä lukuun ottamatta seuraavasti:

1. palkkaluokka – 7 pistettä

2. palkkaluokka 8 – 11 pistettä

3. palkkaluokka 12 – 15 pistettä

4. palkkaluokka 16 – 19 pistettä

5. palkkaluokka 20 – 23 pistettä

6. palkkaluokka 24 – 27 pistettä

7. palkkaluokka 28 – 31 pistettä

8. palkkaluokka 32 – pistettä

Töiden vaativuuden puoleen tai toiseen olennaisesti muuttuessa tai uusien töiden ollessa kysymyksessä sovitaan liittojen välillä siitä, kuinka mainitut tilanteet työehtosopimuksen palkkaluokittelussa otetaan huomioon. Samoin menetellään, mikäli sopimuskauden aikana otetaan käyttöön uusi työnluokitusjärjestelmä.

Varsinainen töiden luokitus suoritetaan työpaikkakohtaisesti työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken.

Paikallisesti sopimalla voidaan ottaa käyttöön palkkaluokkiin sijoittelun pohjaksi myös muu työnluokituksen tai työn vaativuuden arviointijärjestelmä tai käyttää palkkauksen perusteena jotain muuta dokumentoitua menetelmää.

5 § C. Erityismääräyksiä

Erikoisammattityöntekijälle, koulutustehtäviin määrätylle työntekijälle tai kokeilu- luontoista työtä tekevälle työntekijälle, jolla ammattitaitonsa perusteella on edellytys urakkatyössä päästä tavanmukaiseen urakka-ansioon, mutta joka työn laadusta johtuen työnantajan määräyksestä joutuu suorittamaan työtä pääasiassa aikapalkalla, voidaan tapauskohtaisesti määrätä korkeampi tuntipalkka. Ohjeena on, että tuntipalkka tällöin on samassa suhteessa asianomaisessa työssä työehto- sopimuksen 6 §:n A-kohdan mukaisesti normaalilla urakkatyövauhdilla saavutettavaan ansioon, kuin mitä työntekijän työsuoritus vaativuutta, laatua, määrää sekä tehtävän edellyttämää vastuuta silmällä pitäen on kulloiseenkin keskimääräiseen urakkasaavutukseen. Edellä mainittuihin työntekijöihin rinnastetaan vastaavin edellytyksin vaativaa työtä tekevä täysin ammattitaitoinen työntekijä. Samoin menetellään, vaikka kysymyksessä ei ole edellä tarkoitettu vaativa ammattityö, mutta työ sen laadusta tai muista siihen verrattavista syistä johtuen työnantajan nimenomaisesta määräyksestä tehdään aikapalkalla.

Erittäin vaativat työt

Työn vaativuuden selvästi ylittäessä edellä 5 § B-kohdassa määritellyn kahdeksannen palkkaluokan töiden vähimmäisvaativuuden, on tämä työnluokitusta hyväksi käyttäen vastaavassa suhteessa otettava huomioon. Tällöin noudatetaan seuraavia palkkaperusteita:

1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta Euroa/tunti

9. palkkaluokka 11,40

10. palkkaluokka 11,59

11. palkkaluokka 11,78

12. palkkaluokka 11,99

13. palkkaluokka 12,20

1.3.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

Euroa / tunti

9. palkkaluokka 11,62

10. palkkaluokka 11,81

11. palkkaluokka 12,00

12. palkkaluokka 12,22

13. palkkaluokka 12,43

Erityissäännös koskien tiettyjä vieraalla paikkakunnalla tehtäviä töitä Korjauspajojen ulkopuolisilla apuosastoilla sekä kumitus- ja asennustöissä aika- palkalla työskenteleville työntekijöille maksetaan edellä tämän sopimuskohdan ensimmäisessä kappaleessa mainituin edellytyksin suuruudeltaan vähintään 20 % kyseisen työn työkohtaisen ylittävä palkka siinä tapauksessa, että työ tehdään vieraalla paikkakunnalla.

Kuukausipalkat

Muut aikapalkat määräytyvät tuntipalkkojen mukaisessa suhteessa.

Työntekijän aikatuntipalkkaa kuukausipalkaksi muutettaessa käytetään kertoimena lukua 170. Näin laskettua kuukausipalkkaa korotetaan erillisesti korvattavien arkipyhien vaikutukseksi katsottavalla 4,7 prosentilla. Keskeytymättömässä kolmi- vuorotyössä työskentelevien työntekijöiden osalta määräystä sovelletaan ottaen huomioon, mitä liittojen välisessä pöytäkirjassa 22.2.2002 helatorstaiviikon työajan järjestelystä on sovittu.

Kuukausipalkan jakajana käytetään vastaavasti lukua 170.

SUORITUSPALKKATYÖ

6 § A. Urakkatyön tekeminen ja urakkahinnoittelu

Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijöiden ansion kohottamiseksi työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi. Työt, jotka kumiteollisuudessa vakiintuneen tavan mukaan tai teknillisistä taikka tuotannon järjestelyn edellyttämistä syistä on järjestetty urakkatyöksi, suoritetaan urakkatyönä.

Urakkatyö on, mikäli mahdollista aikatutkimuksia hyväksi käyttäen, hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee alla sovittuun asianomaisen palkkaluokan urakkatyön hinnoittelupalkkaan ja että ansio työn suorituksen tai työtehon lisääntyessä kasvaa vähintään samassa suhteessa.

Urakkatyön hinnoittelupalkat ovat seuraavat:

1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

Euroa / tunti

1. palkkaluokka 10,87

2. palkkaluokka 11,16

3. palkkaluokka 11,47

4. palkkaluokka 11,87

5. palkkaluokka 12,26

6. palkkaluokka 12,67

7. palkkaluokka 13,08

8. palkkaluokka 13,43

1.3.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

Euroa / tunti

1. palkkaluokka 11,08

2. palkkaluokka 11,38

3. palkkaluokka 11,69

4. palkkaluokka 12,10

5. palkkaluokka 12,49

6. palkkaluokka 12,91

7. palkkaluokka 13,33

8. palkkaluokka 13,68

Urakkatyötä tehtäessä on asianomaisen työn työkohtainen tuntipalkka taattu.

Palkkiourakka- sekä tuotantopalkkiotyö

Sellaisissa töissä, joissa se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi, voidaan soveltaa palkkiourakkaa tai tuotantopalkkiojärjestelmää. Tuotantopalkkiotyössä noudatetaan soveltuvin osin, mitä edellä tämän sopimuskohdan ensimmäisessä ja neljännessä kappaleessa urakkatyön osalta on sovittu sekä nk. palkkiourakka- työssä myös, mitä kolmannessa kappaleessa on hinnoitteluperusteen osalta sovittu. Tuotantopalkkiotyössä maksetaan kiinteänä palkkaosana asianomaisen työn työkohtainen tuntipalkka.

Tuotantopalkkiojärjestelmää voidaan soveltaa myös niihin työntekijöihin, joiden työvauhdin voidaan työntutkimuksen avulla tai muulla tavalla todeta olevan suuremman kuin mitä aikatyössä yleensä edellytetään johtuen siitä, että he työskentelevät välittömästi sellaisten työntekijäryhmien kanssa, jotka suorittavat urakka- tai tuotantopalkkiotyötä.

Työsuorituksen tuotantopalkkiotyössä vastatessa urakkatyön hinnoittelupalkan mukaista työsuoritusta, tulee ansion nousta kyseiseen hinnoittelupalkkaan.

Työnantaja huolehtii siitä, että työntekijä voi tarkastaa urakka- ja tuotantopalkkio- työstä saamansa ansion.

6 § B. Urakkahinnoittelun tarkistus

Jos urakkahinnoittelu ei ole työehtosopimuksen 6 § A-kohdan toisen ja kolmannen kappaleen mukainen tai jos työ- ja tuotantomenetelmissä, työn järjestelyssä tai työvälineissä taikka raaka-aineen laadussa on tapahtunut tai tapahtuu muutoksia, määritellään työlle uusi urakkahinta.

Urakkahinnan pysyvyys / olosuhteiden muutos

Urakkahinnan perustuessa voimassa olevaan työntutkimukseen tai suoritettuun hinnoitteluun ja sen muutoin vastatessa todellisia olosuhteita ja menetelmiä, pidetään urakkahinta ennallaan. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden muuttuessa korjataan hintaa muutosta vastaavasti. Hinnoittelu suoritetaan tällöin työehto- sopimuksen 6 § A-kohdan toisen ja kolmannen kappaleen perusteita noudattaen ottaen samalla huomioon työssä saavutettu normaali suoritustaso.

Ns. hiipivät muutokset

Edellä tarkoitettujen muutosten tulee olla urakkahinnoitteluun vaikuttavia ja siten perusteltuja. Työn suorittamiseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä esiintyvät ns. hiipivät muutokset saattavat myös antaa aiheen hinnoittelun muuttamiseen.

Näidenkin hinnoittelumuutosten tulee perustua selvästi todettaviin olosuhteiden muutoksiin. Ns. hiipivien muutosten toteamisen helpottamiseksi on pyrittävä tarkkoihin työnkuvauksiin työntutkimuksia suoritettaessa.

Työn- ja aikatutkimukset

Työn- ja aikatutkimusten osalta noudatetaan TT:n ja SAK:n välisessä yleis- sopimuksessa sovittuja periaatteita.

Uudet urakat

Uusista urakkahinnoista sovitaan ensisijaisesti asianomaista työtä suorittavan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa. Ellei työnantaja voi heti tarjota jatkuvaksi tarkoitettua urakkahintaa, suoritetaan työ aluksi tilapäisellä urakkahinnalla, jonka tulee täyttää työehtosopimuksen 6 § A-kohdan määräykset urakkatyön hinnoittelu- perusteista.

Jos työntekijä katsoo, että jatkuvaksi tarkoitettu uusi urakkahinta on virheellinen, tulee hänen ilmoittaa tästä työnantajan edustajalle silmällä pitäen tarjotun urakka- hinnan tarkistamista, mutta työtä ryhdytään kuitenkin suorittamaan tilapäiseksi katsottavalla tarjotulla urakkahinnalla. Jatkuvaksi tarkoitetun urakkahinnan määrittelemistä varten tarpeellisiin tutkimuksiin tai neuvotteluihin on ryhdyttävä ensi tilassa, ja mikäli paikallisissa neuvotteluissa ei yksimielisyyttä saavuteta, alistetaan erimielisyys sopijaliittojen käsiteltäväksi. Mikäli urakkahinta tarkistuksen perusteella muuttuu, sovelletaan tarkistettua urakkahintaa siitä päivästä alkaen, jolloin urakkahinnan tarkistusta oli pyydetty.

Voimassa olevat urakkahinnat

Jos työntekijä perustellusti esittää, että voimassa oleva urakkahinta ei ole työehto- sopimuksen mukainen ja sen nojalla pyytää uutta aikatutkimusta tai uutta selvitystä urakkahinnoittelun perusteista, on tällaisen tutkimuksen tai selvityksen suorittamiseen ryhdyttävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Mikäli urakka- hinta suoritetun tutkimuksen tai selvityksen perusteella todetaan virheelliseksi,

sovelletaan tarkistettua urakkahintaa siitä lukien, kun tällaista tarkistusta tai selvitystä oli pyydetty.

Alistaminen liittojen ratkaistavaksi

Jos urakkahinnoittelun tarkistuksesta työpaikalla syntyy erimielisyyttä, jota ei siellä voi selvittää, voidaan kysymys alistaa sopijaliittojen käsiteltäväksi. Erimielisyys- kysymystä ratkaistessaan tai antaessaan suosituksen sen selvittämisestä, tulee liittojen huomioon ottaa ne tekijät, jotka ovat vaikuttaneet asian vireilläoloajan pituuteen ja niiden perusteella määrätä uuden urakkahinnoittelun voimaantulo- ajasta.

Työehtosopimuksen 6 § B soveltaminen

Mitä edellä tässä sopimuskohdassa 6 § B on sanottu urakkahintojen sopimisesta ja tarkistamisesta, koskee vastaavasti myös palkkiourakkatyötä. Samaten noudatetaan tämän sopimuskohdan 6 § B menettelytapoja käsiteltäessä palkkaustavan muuttamista työssä.

ERILLISET LISÄT

7 § A. Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö Vuorotyölisien määräytyminen

Iltavuorolisän määrä on 7,50 prosenttia ja yövuorolisän määrä 14,00 prosenttia laskettuna kumiteollisuuden työntekijöiden toisen vuosineljänneksen säännöllisen työajan ansiosta ilman olosuhde- ja vuorotyölisiä sekä ilman (ylityö-) ja sunnuntaityökorotuksia (TT:n palkkatilasto sarake F).

Vuorotyölisien rahamäärät todetaan liittojen välillä vuosittain loka - marraskuussa toisen vuosineljänneksen palkkatilastojen valmistuttua. Mahdolliset muutokset tulevat voimaan tätä toteamista seuraavan tammikuun 1. päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Vuorolisät 1.1.2012 lukien

Vuorolisät 1.1.2012 lukien ovat Iltavuorolisä 1,16 €/tunti

Yövuorolisä 2,15 €/tunti

Rajoitus

Vuorotyölisää ei makseta viimeistään kello 18.00 päättyvältä vuorolta.

Limittäiset vuorot

Iltavuoron alkaessa ennen aamuvuoron päättymistä maksetaan iltavuorolisää vasta aamuvuoron päättymisajankohdasta lukien. Yövuoron puolestaan alkaessa ennen iltavuoron päättymistä maksetaan yövuorolisää vastaavasti iltavuoron normaalista päättymisajankohdasta lukien, kuitenkin enintään kello 6.00 saakka.

Vuorotyölisä ylityössä

Ylityön ajalta vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään.

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Työntekijää voidaan kuitenkin hänen kanssaan erikseen sopien myös jatkuvasti pitää samassa vuorossa.

Ilta- ja yötyö

Työntekijän säännöllisen työajan sijoittuessa kello 16 ja kello 22 välille työn kuitenkaan olematta vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä, katsotaan sanotulle aikavälille sijoittuva työ iltatyöksi ja maksetaan sanotun aikavälin työtunneilta ilta- vuorolisän suuruista lisää. Samoin edellytyksin katsotaan kello 22 ja kello 6 välisenä aikana tehtävä työ yötyöksi ja maksetaan tämän aikavälin työtunneilta yövuorolisän suuruista lisää.

7 § B. Puhdistautumislisä

Mikäli työntekijä joutuu työssään jatkuvasti käsittelemään nokea tai erityisen tahraavia väriaineita, maksetaan hänelle korvauksena työajan ulkopuolisesta puhdistautumisesta 11 senttiä jokaiselta työtunnilta.

7 § C. Työpaikkakohtainen työnluokitukseen perustuva olosuhdelisä

Työskentelyolosuhteiltaan normaalia teollisuustyötä olennaisesti epäedullisemmiksi katsottavissa töissä maksetaan työnluokituksella määritettyä erillistä olosuhdelisää. Lisän suuruus määräytyy seuraavasti:

Olosuhdepisteitä Pisteen hinta

1-3 2 senttiä tunnilta

4-7 2,5 senttiä tunnilta

8- 3,0 senttiä tunnilta

Mikäli työskentelyolosuhteet suuntaan tai toiseen ovat työnluokitukseen verrattuna olennaisesti muuttuneet, voidaan olosuhdelisiä työehtosopimuskaudenkin aikana vastaavasti tarkistaa.

7 § D. Palvelusvuosilisä

Työntekijälle maksetaan työsuhteen yhdenjaksoisen keston perusteella määräytyvää palvelusvuosilisää seuraavasti:

Lisän soveltamisperuste

Lisän soveltamisperuste todetaan vuosittain 30. päivänä marraskuuta, jota perustetta noudatetaan aina seuraavaan tarkastusajankohtaan saakka.

Työsuhteen yhdenjaksoisuutta tarkastellaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä noudattaen.

Palvelusvuosilisän määrä

Palvelusvuosilisän suuruus saadaan kaavasta:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Lisän määrä

5 -9 vuotta Lkk x 1,0 x KTA

10–14 vuotta Lkk x 2,0 x KTA

15–19 vuotta Lkk x 4,0 x KTA

20–24 vuotta Lkk x 6,0 x KTA

25- vuotta Lkk x 8,0 x KTA

Kaavassa Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä sekä KTA työehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettu III vuosineljänneksen keskituntiansio.

Palvelusvuosilisän maksuajankohta

Palvelusvuosilisä maksetaan erillisenä lisänä lähinnä 15. päivää joulukuuta ajoittuvan palkanmaksun yhteydessä, kuitenkin viimeistään 18. päivänä joulukuuta. Sitä ei oteta huomioon työehtosopimuksen 8 §:n mukaista keski- tuntiansiota eikä vuosilomapalkkaa laskettaessa.

Työsuhteen päättyminen ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksua Palvelusvuosilisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhteen päättyessä ennen lisän vuosittaista maksua todetaan työsuhteen päättymiseen mennessä kertyneiden lomaan oikeuttavien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä työsuhteen päättymistä edeltävän joulukuun alusta laskettuna. Työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä jokaiselta näin lasketulta lomaan oikeuttavalta lomanmääräytymiskuukaudelta 1/12 hänelle palvelusvuosilisänä viimeksi maksetusta summasta.

Esimerkki: Työntekijän työsuhde päättyy 30. päivänä huhtikuuta kaikkien edeltävän joulukuun alusta laskettavien lomanmääräytymiskuukausien ollessa täysiä ja siten lomaan oikeuttavia. Työntekijälle maksetaan 5/12 edeltävän joulukuun puolivälissä maksetusta palvelusvuosilisästä.

Paikallinen sopiminen maksamisajankohdasta ja maksutavasta Palvelusvuosilisän maksamisajankohdasta ja maksutavasta voidaan paikallisesti sopien poiketa edellä tässä sopimuskohdassa 7 § D sanotusta. Paikallista sopimusta tehtäessä suositeltavana pidetään kirjallista muotoa sekä selkeästi määriteltyä voimassaoloaikaa.

MUUT PALKKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

8 § Keskituntiansio Käyttötilanteet

Keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamisessa työehtosopimuksessa erikseen määrätyissä tilanteissa.

Laskenta

Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen työajalta palkkaustavasta riippumatta saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen jaetaan kyseisen vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Keskituntiansiolaskelmaan ei sisällytetä ylityö- eikä sunnuntaityölisiä, kuten ei myöskään palvelusvuosilisää eikä työajan tasaamisesta maksettavia korvauksia.

Uuden työntekijän keskituntiansio lasketaan käyttäen laskentajaksona vuosi- neljänneksen asemesta sellaista lähinnä edeltävää tilikautta, jolta keskituntiansio voidaan luotettavasti laskea. Samoin menetellään työntekijän oltua vuosi- neljänneksen aikana työssä vähemmän kuin 160 tuntia.

Käyttöajanjaksot

Edellä kolmannen kappaleen mukaisesti laskettua keskituntiansiota käytetään seuraavasti:

Helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keski- tuntiansiota

Touko-, kesä- ja heinäkuun aikana I vuosineljänneksen keskituntiansiota Elo-, syys- ja lokakuun aikana II vuosineljänneksen keskituntiansiota Marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota

Tilikauden jakautuessa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle tilikausi luetaan kuuluvaksi suuremman määrän säännöllisiä työtunteja sisältävään jaksoon.

Paikallinen sopiminen laskentatavasta sekä käyttöjaksoista Keskituntiansion laskentatavasta ja sen käyttöjaksoista voidaan paikallisesti sopien poiketa siitä, mitä edellä tässä pykälässä on sanottu.

9 § Siirto toiseen työhön ja keskeytykset työssä Pääsääntö

Työnantajan siirtäessä työntekijän toiseen työhön työntekijälle maksetaan heti

siirron alusta alkaen uuden työn mukainen palkka.

Poikkeukset tilapäisiä siirtoja koskien

Edellisen kappaleen mukaisesta pääsäännöstä poiketaan tilapäisiä siirtoja koskien seuraavasti:

Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään tilapäisesti toiseen aikapalkka- työhön, hänelle maksetaan siirron ajalta entinen aikapalkka, kuitenkin enintään seuraavan tilikauden loppuun saakka.

Jos normaaliin urakkasuoritukseen pystyvä jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä siirretään tilapäisesti aikapalkalla tehtävään toiseen työhön, hänelle maksetaan siirron ajalta enintään seuraavan tilikauden loppuun saakka 90 % hänen keski- tuntiansiostaan, kuitenkin vähintään entisen työn mukainen urakkatyön hinnoittelupalkka. Mikäli työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen 5 § C-kohdan ensimmäisen kappaleen mukaista korotettua aikapalkkaa, ei edellistä virkettä sovelleta.

Työntekijän säännönmukaisesti suorittaessa eri töitä ei tällaista työjärjestelyä pidetä siirtona toiseen työhön eikä edellä tilapäisiä siirtoja koskevia määräyksiä siten sovelleta. Mikäli eri töiden palkkausmuotona on yksinomaan aikapalkka, voidaan työntekijän kanssa sopia henkilökohtaisesta aikapalkasta hänen pääasiallisesti tekemiensä töiden perusteella.

Jos normaaliin urakkasuoritukseen pystyvä jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä siirretään tekemään tai hänelle annetaan tehtäväksi toista urakkatyötä, jossa hän ei aluksi pysty normaaliin urakkasuoritukseen, hänelle maksetaan 90 % hänen keskituntiansiostaan, kuitenkin vähintään uuden työn urakkatyön hinnoittelupalkka. Sanotun suuruista palkkaa maksetaan seuraavan työviikon loppuun saakka, mikäli uuden työn vaatima kohtuullinen harjaantumisaika ei edellytä pidempää määräaikaa.

Edellä tässä pykälässä urakkatyöntekijän osalta sanottua sovelletaan myös palkkiourakkatyötä tekevään työntekijään sekä työntekijään, jolle maksetaan työehtosopimuksen 5 § C- kohdassa tarkoitettua korotettua aikapalkkaa.

Työnteon keskeytyminen

Jos työntekijän työ keskeytyy tavanomaisesta poikkeavan teknisen tai tuotannollisen häiriön vuoksi eikä työnantaja voi järjestää keskeytyksen ajaksi toista työtä, maksetaan työntekijälle keskeytysajalta työkohtainen tuntipalkka edellyttäen, että työntekijä on ilmoittanut keskeytyksestä työnjohtajalleen.

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa työn keskeytymis- tapauksissa noudatetaan palkanmaksun osalta lain määräyksiä.

Paikallinen sopiminen tehtäväsiirtojen yhteydessä

Palkkauksesta tehtäväsiirtojen yhteydessä voidaan paikallisesti sopia toisinkin, kuin edellä tässä pykälässä on sanottu.

10 § Luontoisedut

Palkkaan mahdollisesti sisältyvien luontoisetujen raha-arvo määräytyy verohallituksen vahvistamien laskentaperusteiden mukaan.

11 § Palkanmaksu

Palkat maksetaan joko kaksi kertaa kuukaudessa tai joka toinen viikko.

Tilikauden käsittäessä puoli kuukautta ja palkanmaksupäivän sattuessa sunnuntaiksi tai muuksi vapaapäiväksi palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä. Palkan laskemista varten saadaan jättää viiden (5) työpäivän palkka sisään.

Tilikauden käsittäessä kaksi työviikkoa palkat maksetaan tilikautta seuraavan viikon viimeisenä arkityöpäivänä.

Suositus palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä

Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan rahalaitosten välityksellä tapahtuvasta palkanmaksusta. Rahalaitoksen tällöin ollessa palkanmaksupäivänä suljettuna palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.

Erityissäännös koskien työsopimuksen purkamis- tai purkautumistilanteita Työsuhteen päättyessä purkamisen tai purkautumisen johdosta koeaika mukaan lukien, voidaan erääntynyt palkka maksaa yrityksen seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä, kuitenkin viimeistään kuudentena arkipäivänä työsuhteen päättymisestä.

III TYÖAIKA

12 § Säännöllisen työajan määräytymistavat Työaikalain noudattaminen

Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevaa työaikalakia.

Perussääntö

Säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

Keskimääräinen viikkotyöaika

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on päivä- ja kaksivuorotyössä keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 26 viikon pituisena ajanjaksona tai paikallisesti sopien enintään vuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään sen pituiseksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Keskeytyvän sekä keskeytymättömän kolmi- vuorotyön työajasta on säädetty jäljempänä työehtosopimuksen 20 ja 21 §:ssä.

Vuorokautisen työajan pidentäminen

Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopien pidentää enintään kymmeneen tuntiin viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia. Työajan tulee tällöin enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa.

Jaksotyö

Työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n 1 momentin mukaan.

Liittojen kannanotto koskien paikallista sopimista 12 tunnin pituisista työvuoroista

Liittojen yhteisen kannan mukaisesti 12 tunnin pituisia työvuoroja voidaan paikallisesti sopien käyttää, milloin se työn laatu sekä työterveys- ja työturvallisuusseikat huomioon ottaen on tuotantoteknisesti perusteltua. Liitot vahvistavat tehdyn paikallisen sopimuksen.

13 § Vapaapäivät

Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on sunnuntain lisäksi viikon aikana toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen mikäli mahdollista olla lauantai. Toisen viikoittaisen vapaapäivän puolestaan ollessa liikkuva tulee sen ilmetä ennalta laaditusta työvuoroluettelosta.

14 § Arkipyhäviikkojen työaika

Arkipyhäviikolla on arkipyhäksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Samaten on uudenvuodenpäiväviikon, loppiaisviikon, vapunpäivä- viikon, helatorstaiviikon ja itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai vapaapäivä sellaisessa työssä, jossa lauantai on säännön- mukaisesti työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä. Vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä suoritetaan vastaava työajan lyhennys työvuoroluettelon puitteissa.

Rajoitus

Edellisen kappaleen määräystä ei sovelleta keskimääräistä viikkotyöaikaa käytettäessä eikä myöskään silloin, kun vuorokautinen säännöllinen työaika on järjestetty edellä työehtosopimuksen 12 §:n kolmannen kappaleen mukaisesti.

Helatorstaiviikon työaika

Helatorstaiviikon vaikutuksesta työaikaan on sovittu liittojen välillä 22.2.2002 allekirjoitetulla pöytäkirjalla.

15 § Päivittäisen työajan järjestäminen sekä päivittäiset lepoajat

Päivittäisen säännöllisen työajan järjestää työnantaja yksityiskohtaisesti työaikalain sekä työehtosopimuksen määräysten pohjalta.

Lepoaika päivätyössä

Säännöllisen työajan ollessa päivätyössä yli kuusi tuntia on työntekijällä tunnin kestävä lepoaika, jolloin hän saa vapaasti poistua työpaikaltaan, mikäli työn tekninen laatu ei aseta estettä. Työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella päivätyön lepoaika voidaan lyhentää vähintään puoleen tuntiin edellyttäen, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

Arkipyhäviikkojen arkipyhien aattoja koskien voidaan paikallisesti sopia työajan sijoituksesta ja työskentelystä myös päivätyössä ilman ruokailutaukoa. Tällöin työntekijällä on oikeus työnsä ääressä pitää kaksi kymmenen minuutin pituista taukoa, mikäli se on mahdollista tuotannon jatkuvaa kulkua keskeyttämättä. Mikäli tämä ei työn luonteen vuoksi ole mahdollista, työntekijälle järjestetään yksi 15 minuutin pituinen tauko.

Vuorotyö

Vuorotyössä ei työntekijällä ole lepoaikaa, mutta hänelle varataan tilaisuus työn aikana tapahtuvaan ruokailuun työn suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana pyrkimyksenä ruokailun ajoittuminen työvuoron puolivälin tienoille.

Mikäli työn laatu ja tuotannon järjestely eivät sitä estä, voidaan kaksivuorotyössä sopia puolen tunnin lepoajasta, jonka aikana työntekijä saa vapaasti poistua työpaikalta.

Virvokkeiden nauttiminen

Työntekijällä on oikeus kahdesti päivässä nauttia työpaikalla virvokkeita tuotannon jatkuvan kulun kuitenkaan keskeytymättä ja siten, että siitä mahdollisimman vähän koituu haittaa tuotannolle.

16 § Työviikon ja työvuorokauden alkaminen

Työviikko lasketaan alkavaksi yksi- ja kaksivuorotyössä maanantaina aamuvuoron alkamisajasta sekä kolmivuorotyössä sunnuntaina yövuoron alkamisajasta.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä lasketaan sunnuntaivuorokausi kolmi- vuorotyössä alkavaksi lauantaina yövuoron alkamisajasta.

17 § Muutoksista ilmoittaminen

Työvuoroluettelon sekä työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava asianomaisille työntekijöille hyvissä ajoin ja, mikäli mahdollista, kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Muutoksen aiheutuessa sellaisesta äkillisestä tai yllättäen ilmenneestä syystä, johon työnantaja ei ole voinut ennakolta varautua, asiasta on ilmoitettava ensi tilassa.

Työaikamuodon muuttamista lyhyeksi ajaksi ei tule suorittaa, ellei se johdu poikkeuksellisesta tarpeesta.

18 § Työaika päivätyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä Työajan tasaamisen soveltamisala

Työajan tasaaminen koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Sellaisia ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuukaudeksi määrä- aikaiseen työsuhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajan tasausvapaat työsuhteen alusta lukien.

Työajan tasaamisvapaan kertyminen

Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana edellä ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

Vähintään 17 työpäivää 1 vapaa

” 34 ” 2 vapaata

” 51 ” 3 ”

” 68 ” 4 ”

” 85 ” 5 ”

” 102 ” 6 ”

” 119 ” 7 ”

” 136 ” 8 ”

” 153 ” 9 ”

” 170 ” 10 ”

” 187 ” 11 ”

” 204 ” 12 ”

” 212 ” 12,5 ”

Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät

Tehtyihin säännöllisiin työpäiviin rinnastetaan vapaan kertymistä laskettaessa

- Päivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaisesti maksaa palkkaa työntekijän sairauden tai synnytysloman sekä alle 10-vuotiaan lapsen sairauden ajalta karenssipäivä kummassakin sairaustapauksessa mukaan lukien

- Työnantajan korvattava koulutus- ja matkustusaika säännöllisen työajan osalta

- Työehtosopimuksen 31 §:ssä tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät

- TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton liittovaltuuston ja/tai -hallituksen kokouksiin säännöllisen työajan osalta käytetty aika

- Enintään 30 työpäiväksi sattuvaa lomautuspäivää vuodessa, ei kuitenkaan lomautuksen johtuessa muiden työntekijöiden vuosilomista

- Tässä sopimuskohdassa tarkoitetut vapaapäivät

Annettavan vapaan sisältyessä edellä mainittuun säännöllisiä työpäiviä kerryttävään aikaan katsotaan vapaapäivä pidetyksi.

Ylimääräisten vapaiden huomioon ottaminen

Työajan tasaamisvapaan määrästä vähennetään muut kuin tämän pykälän ensimmäisessä kappaleessa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Kertyneen vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Vapaan antamistavan ja ajankohdan määrää työnantaja. Ajankohdasta ilmoitettaessa noudatetaan työehtosopimuksen 17 §:n ilmoitusaikoja, ellei paikallisesti toisin sovita.

Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerrallaan sekä täyden työvuoron yli ansaittu vapaa (neljä tuntia) yhdenjaksoisesti, ellei paikallisesti toisin sovita.

Työsuhteen päättymistilanteet

Työntekijän työsuhteen päättyessä hyvitetään kertyneet, mutta siihen mennessä pitämättömät vapaat maksamalla niistä korvaus keskituntiansiota laskenta- perusteena käyttäen.

Vastaavasti työnantaja voi työsuhteen päättyessä pidättää lopputilistä liikaa annetut vapaat.

Paikallinen sopiminen vapaiden pitämättä jättämisestä

Työntekijän kanssa voidaan myös sopia siitä, ettei vapaata pidetä. Tällöin vapaan ajalta maksettavan korvauksen lisäksi työntekijälle maksetaan tehdystä työstä yksinkertainen palkka.

Ansiotaso

Tuntipalkkaisille työntekijöille maksetaan vapaan ajalta korvaus keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden kuukausipalkka säilytetään vastaavasti ennallaan.

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan

Annettavien vapaapäivien lyhentäessä työntekijän säännöllistä viikkotyöaikaa maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä.

Vuosiloman ansaitseminen

Vuosiloman pituutta laskettaessa pidetään tässä pykälässä tarkoitettuja vapaa- päiviä työssäolon veroisina.

19 § Keskeytyvä kolmivuorotyö Työajan pituus ja työajan tasaaminen

Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Vuosityöaika saadaan kertomalla työviikot luvulla 35,8. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työtä varten tulee ennalta laatia työvuoroluettelo vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään keskeytyvässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuoron.

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta keskeytyvässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 11,0 prosenttia työntekijän työehtosopimuksen 8 §:n mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työehtosopimuksen mukaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Mikäli ansaittujen lisien maksamisajankohdista ei paikallisesti toisin sovita, lisät maksetaan palkanmaksukausittain.

Vuosiloman ansaitseminen

Vuosiloman pituutta laskettaessa työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolon veroisina, kuitenkin vähennettynä päivätyöntekijöiden asian- omaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

Viikoittainen ylityö

Työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa 8 §:n mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.

20 § Keskeytymätön kolmivuorotyö Työajan pituus ja työajan tasaaminen

Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 8 tuntia vuoro-

kaudessa ja keskimäärin 35 tuntia viikossa. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työtä varten tulee ennalta laatia työtunti- järjestelmä vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään keskeytymättömässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuoron.

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 14,3 prosenttia työntekijän työehtosopimuksen 8 §:n mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työehtosopimuksen mukaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Ansaittujen lisien maksamisajankohdista voidaan paikallisesti sopia käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaan sekä sitä silmällä pitäen, että suositeltavaa on mahdollisimman tasaisen ansion aikaan saaminen.

Vuosiloman antaminen

Työajan tasaamisen tapahtuessa 5-vuorojärjestelmää käyttäen annetaan työntekijälle vuosilomaa varten 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika

20.5 ja 20.9 välisenä aikana. Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenteri- vuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy. Paikallisesti sopien voidaan tämän kappaleen vuosiloman antamista koskevista määräyksistä poiketa.

Käytettävästä vuorojärjestelmästä riippumatta annetaan 24 päivää ylittävä loman osa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä

seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Paikallisesti sopien voidaan tämän kappaleen määräyksistä poiketa.

Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa, kuten myös vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa, vuosilomalain määräyksiä.

Viikoittainen ylityö

Työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Keskeytymättömän kolmivuorotyön päättyessä kesken tasoittumisjakson, lasketaan vuorokautista ylityötä mukaan lukematta, montako tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä ajanjaksona on viikkoa kohti 35 tuntia pidempi. Näin lasketuilta sanotun tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan korvaus, kuten viikoittaisesta ylityöstä.

Arkipyhäkorvaukset

Arkipyhäkorvaukset maksetaan työehtosopimuksen 30 §:n mukaisin edellytyksin.

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa 8 §:n mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.

21 § Ylityö, lisätyö sekä sunnuntaityö Ylityön teettäminen

Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin sekä maksetaan

sen ajalta palkka ja ylityökorvaus siten, kuin jäljempänä tässä pykälässä sanotaan.

Työnantajan tulee, mikäli mahdollista, ilmoittaa työntekijälle ylityöstä ennen edellisen työvuoron päättymistä.

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työaikalain mukaisesti korotettu palkka. Siten kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 prosentilla ja sen jälkeisiltä ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Työehtosopimuksen 13 §:n

3. kappaleen tarkoittamassa tapauksessa ylityökorotus maksetaan sovitun säännöllisen työajan jälkeisiltä tunneilta.

Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö luetaan kuuluvaksi sen vuorokauden tunteihin, jolloin ylityö alkoi.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta (8) ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan (ns. Tes-ylityö) Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä. Samaa sääntöä noudatetaan arkipyhä-

viikkojen työvuoroluettelon ylittävään työhön, mikäli sitä ei korvata vuorokautisena ylityönä. Tämä kappale ei koske keskeytymätöntä vuorotyötä.

Mikäli työntekijällä vuosiloman, sairauden, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan tai muun hänestä riippumattoman hyväksyttävän syyn takia ei ole työviikon työvuoroluettelon mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta työskennellä koko säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tällöin tekee työtä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään, maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus, kuten viikoittaisesta ylityöstä.

Edellä oleva kappale muuttuu 1.3.2013 lukien seuraavan sisältöiseksi:

Mikäli työntekijällä vuosiloman, sairauden, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, TT-SAK Yleissopimuksen 7 luvun 1 kohdan mukaiseen ammatilliseen ja 2 kohdan mukaiseen sekä 3 kohdan mukaiseen ay- koulutukseen osallistumisen vuoksi tai muun hänestä riippumattoman hyväksyttävän syyn takia ei ole työviikon työvuoroluettelon mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta työskennellä koko säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tällöin tekee työtä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään, maksetaan vapaapäivänä tehdystä työstä korvaus, kuten viikoittaisesta ylityöstä.

Rahakorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan

Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan työaikalain 23 §:n mukaisesti sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana.

Eri työaikamuodot

Ylityötä koskevia määräyksiä on myös työehtosopimuksen 18, 19 ja 20 §:ssä.

Sunnuntaityökorotuksen maksaminen tietyissä erityistapauksissa Työaikamuodosta riippumatta maksetaan sunnuntaityökorotus niissä arkityö- vuoroissa, jotka sisältyvät jouluaaton ja juhannusaaton aamuvuorolla alkavaan kolmen vuorokauden jaksoon. Pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorotus jokaisessa työvuorossa.

Yli- ja sunnuntaityökorotuksen laskentaperuste

Yli- ja sunnuntaityökorotuksen laskentaperusteena käytetään työehtosopimuksen 8 §:n mukaista keskituntiansiota.

Ylitöiden tarkastelujakso

Paikallisesti sopimalla ylitöiden enimmäismäärän tarkasteluajanjaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta.

22 § Hälytysluontoinen työ sekä varallaolo

Hälytysluontoisen työn edellytykset sekä siitä maksettava korvaus Hälytysluontoista työtä on työ, jota tehdään hälytyskutsun perusteella ja työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella ja poistuttuaan työpaikalta. Mikäli työntekijä tulee tekemään työtä hälytyskutsun perusteella varsinaisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällöin tehdyn työn lisäksi kahden (2) tunnin palkkaa vastaava korvaus ilman ylityökorotusta. Työajalta

maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Yhtä tuntia lyhyemmältä työajalta maksetaan tunnin palkka.

Mikäli päivätyötä tekevälle työntekijälle ilmoitetaan hänen kello 16 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajallaan, että hänen tulisi säännöllisen työaikansa päätyttyä ja työpaikalta jo poistuttuaan, samana päivänä palata kello 21 jälkeen alkavaan ylityöhön, maksetaan hänelle ylimääräinen kahden (2) tunnin palkkaa vastaava korvaus ilman ylityökorotusta. Tehdystä ylityöstä maksetaan palkka sekä ylityökorotus, kuten edellä työehtosopimuksen 21 §:ssä on sanottu. Yhtä tuntia lyhyemmältä työajalta maksetaan tunnin palkka.

Työhön käytettyä aikaa, jolta työntekijälle edellä tässä pykälässä sanotun mukaisesti on maksettu korotettua palkkaa, ei lueta säännölliseen työaikaan.

Varallaolo

Xxxxxxx työntekijä sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaiselta asuntovarallaoloajalta puoli palkkaa varalla- oloaikaa työaikaan lukematta. Muunlaisesta varallaolosta sovittaessa on samalla sovittava siitä maksettavan korvauksen määrästä ottaen huomioon tällaisen vapaamuotoisen varallaolon työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheuttamat rajoitukset.

Varallaoloaikana ei sovelleta tämän pykälän hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

IV SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

23 § Vuosiloma

Vuosiloman määräytyminen

Työntekijä saa voimassa olevan lain mukaisen vuosiloman.

Mikäli työntekijä on työnantajan aloitteesta siirtynyt saman työnantajan toiseen tuotantolaitokseen, luetaan vuosiloman pituutta laskettaessa työntekijän hyväksi hänen yhtämittaisesti saman työnantajan palveluksessa oloaikansa.

Työssäoloon rinnastettavat ammattiliiton kokoukset

Mikäli työntekijälle on annettu vapautusta työstä hänen osallistuakseen

- TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton liittokokoukseen

- TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton valtuuston tai hallituksen kokoukseen

- SAK:n edustajakokoukseen tai SAK:n valtuuston kokoukseen

katsotaan tällainen työstä vapautuksen aika työssäolon veroiseksi vuosiloman pituutta laskettaessa. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys edellä mainittuihin kokouksiin osallistumiseen tarvittavasta ajasta.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät keskusjärjestöjen välisen loma- palkkasopimuksen 21.3.2005 mukaisesti.

Lomaraha

Pääsääntö

Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan. Lomarahasta puolet maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Jäljelle jäävä osuus lomarahasta maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön. Edellytyksenä lomarahan jälkimmäisen osuuden maksamiselle on kuitenkin se, että työntekijän työsuhde on voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä.

Maksaminen useammassa erässä

Lomaraha voidaan maksaa myös siten, että puolet siitä maksetaan yhtenä tai useampana eränä (esimerkiksi tilikausittain) 24 arkipäivää käsittävää loman osaa välittömästi edeltävän kahden kuukauden aikana sekä vastaavasti jäljelle jäävä osuus lomarahasta kyseistä loman osaa välittömästi seuraavan kahden kuukauden aikana.

Lomarahan maksaminen lomakorvauksen yhteydessä

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä siinä tapauksessa, että työsuhde päättyy lomakautena (= 2.5. – 30.9.) muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Tällöin lomaraha maksetaan ainoastaan edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta. Viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta lomaraha ei sen sijaan makseta. Tätä kappaletta sovellettaessa määräaikaisen työsopimuksen päättymistä ei pidetä työntekijästä itsestään johtuvana työsuhteen päättymisen syynä.

Työsuhteen päättyminen lomakauden aikana

Työnantajan päättäessä työntekijän työsuhteen lomakauden aikana muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken työntekijän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osuus. Mikäli työntekijä ei ennen tällä tavoin tapahtunutta työsuhteensa päättämistä ole ehtinyt saada lainkaan vuosilomaa, maksetaan työntekijälle koko lomaraha.

Xxxxxxxxx maksaminen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä

Työntekijän siirtyessä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle, lomaraha maksetaan siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Täten eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

Asevelvollisuutta suorittamaan lähtevän työntekijän lomaraha

Asevelvollisuutta suorittamaan lähtevän työntekijän lomaraha maksetaan siitä vuosilomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän palvelukseen astuessaan on oikeutettu.

Paikallinen sopiminen lomarahan maksamisen ajankohdasta

Päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta kertyneeseen vuosilomaan liittyvä lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään kyseisen kalenteri- vuoden loppuun mennessä.

Lomarahan maksamisen siirrosta tulee sopia ennen vuosiloman tai sen osan alkamista. Maksuajankohdista tulee sopia niin täsmällisesti, että lomarahan erääntymispäivä – tai päivät ovat riidattomat.

Työntekijän työsuhteen päättyessä ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksu- ajankohtaa lomaraha maksetaan työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopimuksen mukaan oikeutettu. Mikäli lomarahasta on jo osa maksettu, koskee edellä sanottu lomarahan vielä maksamatta olevaa osuutta.

Kotityöntekijät

Kotityöntekijälle maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä lomakorvausta ja lomarahaa vastaava 14 prosentin suuruinen erillinen lisä. Mikäli kotityöntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään vuoden, lisän suuruus on 16,5 prosenttia.

24 § Sairausajan palkka

Sairausajan palkan maksamisen ajallinen kesto

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä ja jonka työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään yhden kuukauden, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairaus- päivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, jäljempänä määriteltyjen ajanjaksojen työpäiviltä.

Työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua

jatkunut yhtäjaksoisesti Ajanjakso

Vähintään yhden kuukauden, mutta alle kolme vuotta 28 päivää Kolme vuotta, mutta alle viisi vuotta 35 päivää

Viisi vuotta, mutta alle kymmenen vuotta 42 päivää

Kymmenen vuotta tai kauemmin 56 päivää

Alle yhden kuukauden kestäneet työsuhteet

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen, kuin työntekijän työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 prosenttia työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta enintään työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeiset yhdeksän (9) arkipäivää käsittävän ajanjakson työvuoroluettelon mukaisilta työpäiviltä. Muilta osin (esimerkiksi karenssipäivä) noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.

Saman sairauden uusiutuminen

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairaus-

päivärahaa, käsitellään tapausta yhtenä sairautena. Tällöin sairausajan palkan maksamista jatketaan tämän pykälän mukaisesti, kuitenkin enintään edellä toisessa kappaleessa tarkoitetun ajanjakson päättymiseen saakka. Saman sairauden uusiutuessa korvausajanjakso voi koostua myös useammasta työkyvyttömyysjaksosta; sairausajan palkkaa maksetaan siinäkin tapauksessa enintään edellä mainitun ajanjakson päättymiseen saakka. Ratkaisu sen seikan suhteen, onko kyseessä sama vaiko eri sairaus, tapahtuu epäselvissä tapauksissa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.

Saman sairauden uusiutuessa ei uuteen työkyvyttömyysjaksoon enää liitetä karenssipäivää. Myös ensimmäisen työkyvyttömyysjakson mahdollinen karenssi- päivä poistuu siinä tapauksessa, että työkyvyttömyysjaksot yhteen laskettuina ovat ensimmäisen sairastumispäivän jälkeen jatkuneet vähintään kuusi (6) arkipäivää.

Karenssipäivän poistuminen

Sairausajan palkka maksetaan myös karenssipäivältä seuraavissa tapauksissa:

- Työntekijän työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden

- Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän

- jälkeen vähintään kuusi (6) arkipäivää sekä

- Työkyvyttömyyden aiheuduttua työpaikalla todistettavasti sattuneesta työtapaturmasta

- Saman sairauden uusiutuessa siten, kuin edellä tässä pykälässä on sanottu

Sairastuminen kesken työpäivän

Työntekijän sairastuessa kesken työpäivänsä hänelle maksetaan palkka sairastumispäivän loppuun ja seuraavaa työpäivää (jos työntekijä olisi työssä) pidetään karenssipäivänä.

Työkyvyttömyyden toteaminen pääsääntöisesti lääkärintodistuksella Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Edellisen virkkeen mukaisesti taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen perusteet taannehtivuudelle.

Työntekijällä on edelleen oikeus valita lääkärinsä. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että työntekijä valitsisi toispaikkakuntalaisen tai sellaisen lääkärin palveluksia, joita hänen ei ole mahdollista saada oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

Sairausajan palkan maksamisen perusteena oleva työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin antamalla todistuksella, ellei työntekijä esitä perusteltua syytä muun lääkärin käyttöön.

Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi oma lääkäri –järjestelmän käyttäminen, erikoislääkärin tarve, pitkäaikainen hoitosuhde, työterveysaseman aukioloajat tai pitkä matka työterveyslääkärin vastaanotolle. Omankin työterveyslääkärin palvelujen osalta tarkoituksena on, että niitä, mikäli mahdollista, käytetään työntekijän säännöllisen työajan ulkopuolella.

Edellytykset työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan todistuksen hyväksymiselle epidemiatilanteissa

Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkäriin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun lääkärin palveluksia asian hoitamiseksi ei riittävässä määrin ole saatavissa.

Tällaisissa tapauksissa sairaus voidaan katsoa todistetuksi, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuksensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairasloman tarpeen enintään kolmeen vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama työterveys- hoitaja tai terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärinhoidon tarpeeseen. Lisäksi työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan on ennen sairauslomatodistuksen antamista täytynyt yhdessä lääkärin kanssa todeta edellä tarkoitettujen tilanteiden olemassaolo.

Sairauslomatodistuksiin mahdollisesti liittyvät epäselvyydet Sairauslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti saattaen asia tarvittaessa sairauslomatodistuksia käsitteleviin viranomais- ja asiantuntijaelimiin.

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus sairastumisestaan

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle, mikäli mahdollista jo ennen työvuoron alkua. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon. Jos ilmoituksen tekeminen tahallisesti laiminlyödään, alkaa työnantajan sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.

Sairausajan palkan epääminen

Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella. Myös sairausajan palkkaetujen tahallinen väärin- käyttö aiheuttaa sairausajan palkan epäämisen.

Palkka synnytysloman ajalta

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta ennen synnytystä, maksetaan synnytysloman ajalta palkkaa 42 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä työsopimuslaissa tarkoitetun synnytysloman alkamis- päivästä lukien.

Isyysvapaan palkka

Sairausvakuutuslain mukaiseen 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen liittyen maksetaan työntekijälle säännöllisen työajan palkka yhdeltä kuuden (6) arkipäivän isyysvapaajaksolta. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja muita säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.

Vähennykset sairausajan palkasta. Työnantajan palautusoikeus. Sairauden tai synnytysloman ajalta maksettavasta palkasta vähennetään, mitä työntekijä lain tai työsuhteeseen liittyvän tai muutoin työnantajan kanssa tehdyn

sopimuksen nojalla saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen perusteella samalta ajanjaksolta päivä- tai äitiysrahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta, kuten esimerkiksi työ- tai tapaturmaeläkettä. Vähennysoikeutta ei kuitenkaan ole siltä osin, kuin korvausta maksetaan työntekijän itse kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisessä kappaleessa tarkoitetun päivä- tai äitiysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan tai synnytysloman palkkaa, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Jos päivä- tai äitiysrahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai se maksetaan vähäisempänä, kuin mihin työntekijällä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairaus- tai synnytysloman palkasta työntekijän laiminlyönnin johdosta suorittamatta jäänyt päiväraha tai sen osa.

Työnantajan maksamien korvausten laskentaperuste

Tässä pykälässä tarkoitetut korvaukset maksetaan työehtosopimuksen 8 §:n mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.

Muu järjestely paikallisesti sopien

Paikallisesti sopien sairausajan palkan maksaminen voidaan järjestää sitä varten perustetun erityisen kassan välityksellä hoidettavaksi.

25 § Lapsen sairastuminen

Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset

Työehtosopimuksen 24 §:n sairausajan palkkaa koskevan säännöksen sisältämiä periaatteita noudattaen maksetaan alle 10-vuotiaan oman lapsen tai muun kodissa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa äidille tai isälle, tai jälkimmäisen tapauksen ollessa kyseessä asianomaiselle huoltajalle, korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä, tilapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehto- sopimuksen 24 §:n sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.

Korvaus maksetaan myös siinä tapauksessa, että toinen vanhemmista on sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi tilapäisesti estynyt osallistumasta lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän pykälän mukaisesti. Tätä kohtaa sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista. Tarvittaessa työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että vain toinen vanhemmista on käyttänyt tässä pykälässä tarkoitettua etuutta hyväkseen.

Selvitys lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama selvitys, kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työpaikalla hyväksytään työntekijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi. Niin ikään sovelletaan lapsen sairastumistapauksessa ensisijaisesti epidemiatilanteisiin tarkoitettuja määräyksiä sairaslomatodistusten antamisesta.

Edellytyksenä poissaololle on molempien vanhempien ansiotyössä olo. Lähtö- kohtana on, että työntekijän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, hän voi itse jäädä hoitamaan lasta.

Poissaolotapauksissa työntekijältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Tämä merkitsee sitä, ettei työnantajalle tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ynnä muiden hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen vanhempia, isovanhempia, lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.

Lapsen sairastuminen kesken työpäivän

Mikäli sopimuksen muut edellytykset ovat olemassa, tulee työntekijälle korvata poissaolotapauksessa palkka työehtosopimuksen mukaisesti. Yleensä tämä merkitsee sitä, että työntekijä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairasloman ensimmäinen päivä, johon sovelletaan muun muassa työehtosopimuksen karenssiaikaa koskevia määräyksiä.

Saman sairauden uusiutuminen

Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusiutumisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään työntekijän ja lapsen peräkkäiset sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.

Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämis- mahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pidemmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pidempäänkin, kuin sen ajan, jolta korvausta suoritetaan.

Vuosiloman ansainta

Vuosilomalain 3 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. Keskusjärjestöt ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä työntekijän vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan kyseiset poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

Sopimusmääräyksessä tarkoitettu yksinhuoltaja

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Xxxxxx vanhemmat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä Xxxxxx lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle

vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuorostaan kotiin.

Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, joka kuluu edestakaiseen työmatkaan.

26 § Lääkärintarkastukset

1.1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1.1.1 Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen hyvän työterveyshuolto- käytännön periaatteita, työterveyshuollon sisältöä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutusta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) ja säteilylaissa (592/1991) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä tartuntatautilain (583/1986) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

1.1.2 Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

1.1.3 Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista tarveharkintaisen päivärahan määrää.

1.2 Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

1.2.1 Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia 1.2.21 – 1.2.25)

1.2.11 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärin- tarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esimerkiksi lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotuksineen ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

1.2.12 Muissa kuin kohdassa 1.2.11 tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esimerkiksi normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajanulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

1.2.13 Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

1.2.14 Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

1.2.15 Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastuksia koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

1.2.16 Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

1.2.2 Erityisedellytykset Ansionmenetys korvataan:

1.2.21 Uusi tai uusiutuva sairaus

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

Lääkärin toimenpiteestä johtuneen enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

1.2.22 Aikaisemmin todettu sairaus

Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on asianomaisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen asianomaisen erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen, esimerkiksi silmälasien, hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

1.2.23 Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgen- tutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä edellä mainittuun laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

1.2.24 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärintodistuksen tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

1.2.25 Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammas- lääkärin antamalla todistuksella.

1.3 Laskenta

Edellä kohdissa 1.1 – 1.2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehto- sopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Samoin sovelletaan kohdassa 1.1.2 tarkoitetun päivärahan osalta työehto- sopimuksen matkakustannusten korvausmääräyksiä.

27 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja kustantaa työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen keskus- järjestöjen välillä sovitun mukaisesti.

28 § Työturvallisuus Yleissääntö

Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään työntekijöiden turvallisuutta silmällä pitäen kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin. Erityisesti milloin tuotannon yhteydessä joudutaan käyttämään erilaisia kemikaaleja, on työturvallisuuslain niitä koskevat määräykset otettava huomioon. Sanottu merkitsee muun muassa sitä, että työnantajan on selvitettävä, missä määrin ne ovat terveydelle vaarallisia sekä

huolehdittava tarpeellisista suojatoimenpiteistä. Lisäksi työturvallisuuskysymysten kaikin puolin tärkeää merkitystä korostaen liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota myös tällä alueella tapahtuvaan rakentavaan yhteistoimintaan.

Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten viranomaisten määräämiä varmuuslaitteita ei ole tehty, ei ole pidettävä työehtosopimuksen vastaisena kieltäytymisenä työstä.

Suojavaatteet tai -varusteet

Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitautitilastojen perusteella tai muuten yhteisesti todetaan, että suojavaatteiden tai –varusteiden käytöllä työssä on työturvallisuutta tai työterveyttä tässä työssä olennaisesti parantava vaikutus, työnantaja hankkii tällaisen suojavaatteen tai –varusteen työntekijän käyttöön, vaikka toimenpide ei työtuvallisuuslain mukaan olisikaan välttämätöntä. Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta.

Xxxxxxxxx kappaleen määräystä sovelletaan ensisijaisesti

-Nokisiilojen täyttäjiin

-Ns. pienkemikaalien ja noen punnitsijoihin

-Nokisekoituskoneen hoitajiin sekä

-Nokisekoitusosastolla siivoojina työskenteleviin

V ERINÄISET KORVAUKSET

29 § Matkakustannusten korvaaminen Matkojen suorittaminen

Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten,

ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

Matkan alkaminen ja päättyminen

Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi komennus- paikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Mikäli työntekijä ei voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katsotaan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.

Matkustusajan määrittely

Matkustusaika lasketaan etukäteen määriteltyjen kulkuneuvojen lähtö- ja saapumisaikojen mukaan, mikäli ennalta ei ole toisin sovittu. Matkustusaikaan luetaan myös julkisten liikennevälineiden kulkuvuoroista johtuva välttämätön odotus.

Työkomennuksen kestäessä yli seitsemän (7) vuorokautta lisätään varsinaiseen matkustusaikaan yhden tunnin pituinen valmistautumisaika.

Matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

Matkaliput

Työnantaja korvaa kaikki komennuspaikkakunnalle ja sieltä takaisin tai edelleen toiselle komennuspaikkakunnalle tapahtuvasta matkustamisesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustannukset. Tällaisiksi luetaan II-luokan määräiset matka- lippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä yöllä matkustettaessa edellä mainitun luokan määräiset makuupaikkalippujen hinnat.

Oman auton käyttö

Työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä sekä mahdollisesta muiden henkilöiden ynnä tavaran kuljettamisesta sovitaan ennen matkan alkamista. Milloin näin on sovittu, työntekijälle maksettava korvaus on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Matka-ajan korvaus

Työntekijälle maksetaan matka-ajan korvausta enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työajan tuntimäärän rajoissa tehdyt työtunnit.

Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matkatunteja maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus. Vapaa-aikana tapahtuvasta matkustamisesta maksetaan enintään 8 matkatunnilta keskituntiansion mukainen korvaus. Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään 8 tunnilta, maksetaan 90 % keskituntiansiosta.

Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei matka-ajan korvausta makseta kello 22 ja kello 7 väliseltä ajalta.

Päivärahat

Päivärahan maksamisen edellytykset

Työn tekemispaikkakunnan sijaitessa yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti yli 55 kilometrin päässä työntekijän vakituisesta työpaikasta ja asunnosta työntekijälle maksetaan kultakin matkavuorokaudelta päivärahaa seuraavasti:

- Kokopäiväraha maksetaan työmatkan kestettyä yli kymmenen (10) tuntia

- Osapäiväraha maksetaan työmatkan kestettyä yli kuusi (6) tuntia

- Osapäiväraha maksetaan myös täyden matkavuorokauden jatkeesta, joka käsittää vähintään kaksi (2) ja enintään kuusi (6) tuntia.

Matkavuorokausi lasketaan alkavaksi matkan alkamisesta. Päivärahan määrä

Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyvän ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kyseessä ollen kahta sekä osapäivärahan kyseessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Määräystä sovellettaessa ilmainen ruoka voi olla muunkin kuin työnantajan järjestämä.

Majoittumiskustannusten korvaaminen

Mikäli työntekijälle ei ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, korvaa työnantaja työkomennuksen aikaisena majoittumiskorvauksena ensisijaisesti majoitusliikkeen antaman tositteen mukaisen määrän ja toissijaisesti muuhun luotettavaan selvitykseen perustuvan määrän tai kulloinkin voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaisen majoittumiskorvauksen määrän.

Majoittumiskustannuksia ei korvata matkustusajalta silloin, kun työntekijälle on järjestetty ilmainen tyydyttävä asunto. Määräystä sovellettaessa ilmainen asunto voi olla muukin kuin työnantajan järjestämä.

Vajailta alle kuusi (6) tuntia käsittäviltä majoitusvuorokausilta ei korvausta makseta.

Matkustusajalta majoittumiskustannuksia ei korvata eikä myöskään silloin, kun työntekijälle on järjestetty ilmainen tyydyttävä asunto. Määräystä sovellettaessa ilmainen asunto voi olla muunkin kuin työnantajan järjestämä.

Työnantajan järjestämän asunnon taso

Kiinteät työkohteet

Työkohteen ollessa kiinteä ja työnantajan tällöin järjestäessä työntekijälle komennuspaikkakunnalta asunnon, tulee tarkoitukseen varatun majoituskaluston olla sellaista, että asumistilaa kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on vähintään 10 kuutiometriä ja että samaan huoneeseen majoitetaan enintään kaksi henkilöä. Lisäksi majoitustilojen yhteyteen varataan olosuhteisiin nähden riittävät sosiaali- ja virkistystilat.

Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asuntovaunussa asumistilaa on oltava 7 kuutiometriä majoitettavaa työntekijää kohti.

Liikkuvat työryhmät

Osapuolet toteavat, että edellä sanotut asunnon tasoa koskevat määräykset eivät kaikissa olosuhteissa ole sovellettavissa. Esimerkiksi työn edistymisen myötä paikasta toiseen siirtyvät ns. liikkuvat työryhmät joutuvat työnsä laadun vuoksi asumaan tilapäismajoituksessa. Tällöin asumismuodot määräytyvät olosuhteiden mukaan.

Ateriakorvaus

Työn suorituspaikan sijaitessa yli 5 kilometrin päässä työntekijän vakinaisesta työpaikasta ja asunnosta työntekijälle maksetaan

- Matkakustannukset

- Matka-ajan korvaus edellä tässä pykälässä sanotun mukaisesti sekä

- Ateriakorvauksena ¼ kotimaan päivärahasta, mikäli työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla vakinaisella työpaikallaan tai kotonaan ja työpaikalla ei anneta ilmaista ruokaa.

Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän edellisessä kappaleessa tarkoitettu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja työntekijä sen vuoksi voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella

ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.

Jos työntekijä kesken työpäivän joutuu kulkemaan vakinaisen työpaikan ja työn suorituspaikan välillä, hänelle maksetaan matkakustannukset ja matka-ajan korvaus, vaikka työn suorituspaikka sijaitsee alle 5 kilometrin päässä työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta.

Työ ulkomailla

Päiväraha

Ulkomaan komennuksella työntekijälle maksetaan ateriakorvauksen ja majoittumiskustannusten korvauksen asemesta kokonaiskorvauksena tavanomaisista kuluista maakohtaista päivärahaa verohallituksen vuosittain vero- vapaaksi vahvistama määrä. Työntekijän saadessa ilmaisen asunnon tai ruoan tai molemmat, päivärahaa vähennetään vastaavasti.

Ulkomaan päivärahan maksaminen alkaa sinä päivänä, kun työntekijä ylittää Suomen rajan.

Muut työehdot

Työajan osalta noudatetaan sen maan ja työpaikan työaikoja, missä työ suoritetaan.

Muilta osin sovelletaan myös ulkomaan matkoihin tämän pykälän määräyksiä.

Erityismääräyksiä matkatyötä koskien

Korvaus ruoasta rahana pyhä- ja juhlapäivinä

Työskennellessään vieraalla paikkakunnalla, jossa hänelle kustannetaan vapaa ylöspito, työntekijä on pyhä- ja juhlapäivinä halutessaan oikeutettu saamaan korvauksen ruoasta rahana.

Kotimatkat

Työkomennuksen kestettyä kotimaassa vieraalla paikkakunnalla yhdenjaksoisesti vähintään kuusi viikkoa työntekijä on oikeutettu matkustamaan kotiinsa, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä. Tällöin työnantaja maksaa hänelle edellä tässä pykälässä sanotun mukaisesti matkan kotipaikkakunnalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä matkustamisen ajalta kulloinkin kysymykseen tulevan kotimaan päivärahan. Kotimatkan johdosta mahdollisesti menetettyä työaikaa ei sen sijaan korvata. Tämän kappaleen määräyksiä sovelletaan myös Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa tehtävään työhön.

Oleskelun kotipaikkakunnalla kestäessä tavanomaisen viikonloppuvapaan ajan ei edellä tässä pykälässä tarkoitettua laskua vastaan maksettavaa majoittumis- kustannusten korvausta kyseiseltä ajalta keskeytetä.

Rajoitus pykälän soveltamista koskien

Tätä pykälää sovellettaessa työntekijän kotipaikkakunnalla tarkoitetaan tehdas- paikkakuntaa. Mikäli työtä komennuspaikkakunnalla kuitenkin suorittaa paikka- kuntalainen tai muu työntekijä, joka on siellä työhön otettu, ei hän ole oikeutettu tässä pykälässä tarkoitettuihin etuihin.

Työturvallisuus

Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi matkatyössä ryhdytään työntekijän turvallisuutta silmällä pitäen kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten viranomaisten määräämiä varmuuslaitteita ei ole tehty, ei ole pidettävä työehtosopimuksen vastaisena työstä kieltäytymisenä.

30 § Arkipyhäkorvaus Korvattavat arkipyhät

Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena kahdeksan (8) tunnin palkka

työehtosopimuksen 8 §:n keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen:

- Uudenvuodenpäivältä

- Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvalta loppiaiselta

- Pitkäperjantailta

- Toiselta pääsiäispäivältä

- Vapunpäivältä

- Helatorstailta

- Juhannusaatolta

- Pyhäinpäivältä

- Jouluaatolta sekä

- Ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä

Liittojen välillä 22.2.2002 allekirjoitetun pöytäkirjan mukaisesti helatorstain arkipyhäkorvaus ei koske keskeytymätöntä kolmivuorotyötä eikä niitä jatkuvia (keskeytymättömiä) työaikamuotoja, joissa vuosityöaika on yli kahdeksan (8) tuntia päivätyön vuosityöaikaa lyhyempi.

Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset

Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiselle on, että työntekijän työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta ennen kyseistä arki- pyhää. Lisäksi edellytetään, että työntekijä on ollut työvuoroluettelon mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja sitä lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaoloon on ollut työnantajan lupa tai se on johtunut työntekijän sairaudesta, reservin harjoituksesta tai muusta niihin verrattavasta syystä.

Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle

Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös arkipyhiltä, jotka sattuvat

- Vuosiloman ajaksi

- Enintään kolme (3) kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ajaksi

- Työehtosopimuksen 25 §:ssä tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi

- Lakisääteisen vanhempainloman ajaksi

- Taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi (2) viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajaksi

- Työntekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä, onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä. Jos poissaolo työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväksi sattuvana

arkipyhänä on johtunut muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorva usta kuitenkaan makseta.

Itsenäisyyspäivä

Jos työntekijä ei edellisessä kappaleessa mainittujen tilanteiden takia ole oikeutettu lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan itsenäisyys- päivältä arkipyhäkorvaus tässä pykälässä määrätyin edellytyksin.

Viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät

Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle.

Kotityöntekijät

Kotityöntekijälle maksetaan tämän pykälän määräyksiä soveltuvin osin noudattaen kunkin palkanmaksun yhteydessä hänen ansaitsemastaan rahapalkasta arkipyhä- korvausta vastaava 4,7 prosentin suuruinen erillinen lisä.

31 § Muita korvauksia

Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen sekä vaalilautakunnan kokoukset

Työnantaja maksaa

a) kunnallisvaltuuston tai –hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle sekä

b) valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai –toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle

valtuuston tai hallituksen kokouksesta (a-kohta) tai tällaisen lautakunnan tai toimi- kunnan kokouksesta (b-kohta) aiheutuvasta säännöllisen työajan ansion- menetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

50- ja 60-vuotispäivät

Työntekijällä, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä merkkipäivän sattuessa hänen työvuoro- luettelon mukaiseksi työpäiväkseen.

Asevelvollisuuskutsunta

Kutsuntapäivän korvaus

Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.

Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle edellisessä kappaleessa mainitun korvauksen lisäksi palkka työssäoloajalta.

Kutsuntaan liittyvä erillinen lääkärintarkastus

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan tästä johtuva ja hyväksyttävästi selvitetty säännöllisen työajan ansion- menetys.

Reservin harjoitukset

Työnantaja maksaa reservin harjoitukseen osallistuvalle työntekijälle harjoituksen ajalta palkkaa siten, että perheellinen työntekijä saa valtion maksaman reserviläis- palkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön 2/3 niistä. Määräystä sovelletaan myös väestönsuojelulain nojalla väestönsuojelun erikoistehtäviin koulutettaviin.

Sopimuskohta muuttuu 1.3.2013 lukien seuraavan sisältöiseksi: Työnantaja maksaa reservin harjoitukseen osallistuvalle työntekijälle harjoituksen ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös väestönsuojelulain nojalla väestönsuojelun erikoistehtäviin koulutettaviin.

Omat häät. Läheisen omaisen kuolema

Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaaseen omana hääpäivänään. Työntekijällä on niin ikään oikeus saada yksi päivä palkallista vapaata läheisen omaisen kuoleman johdosta. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän xxxx- puolisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, vakiintunutta avopuolisoa, vanhempia, veljiä ja sisaria sekä aviopuolison vanhempia.

Korvausten laskentaperuste

Tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan työehtosopimuksen 8 §:ssä tarkoitettua keskituntiansiota laskentaperusteena noudattaen.

VI LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO

32 § Luottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut Pääluottamusmiehen vapautus työstä ja kuukausikorvaus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään TT:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä sekä maksetaan hänelle kuukausittain korvausta seuraavasti:

Pääluottamusmiehen vapautus työstä ja kuukausikorvaus 1.2.2012 alkaen

Työntekijöiden lukumäärä Vapautus työstä/viikko Kuukausikorvauksen määrä Alle 25 työntekijää 1 tuntia 57

25-50 6 tuntia 66

51-100 10 tuntia 72

101-150 15 tuntia 84

151-200 18 tuntia 95

201-350 23 tuntia 102

351-450 33 tuntia 114

451- kokonaan vapautettu 119

Varaluottamusmies

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimusmääräyksen mukainen olettama on voimassa varamiehen toimikauden aikana ja kuusi kuukautta sen päättymisen jälkeen.

Sopimuskohta muuttuu 1.3.2013 lukien seuraavan sisältöiseksi: Varaluottamusmies ja työsuojeluvaravaltuutettu

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen tai

työsuojeluvaravaltuutetun työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisenjohtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimusmääräyksen mukainen olettama on voimassa varamiehen toimikauden aikana ja kuusi kuukautta sen päättymisen jälkeen.

Työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaus

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan edellisen taulukon mukainen kuukausikorvaus noudattaen pääluottamusmiesten työstä vapautuksen määrän porrastusta siten, että esimerkiksi taulukon pääluottamusmiehen työstä vapautuksen määrää 4 tuntia / viikko vastaa työsuojeluvaltuutetun ajankäytön laskentakaavan (toimiala- kohtainen) mukainen vapautus 16 tuntia / neljä viikkoa.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimistovälineitä

Työehtosopimuksen liitteenä olevan TT:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen 4.2 kohdan toista kappaletta koskien liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavan- omaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähkö- posti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, pääluottamus- miehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Luottamushenkilön asemaan liittyvä liittokäsittely

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päättämiseen liittyvistä riidoista työnantajan on ilman tarpeetonta viivytystä ilmoittaa työnantajaliitolle, jonka on saatettava asia työntekijäliiton tietoon.

Liittojen on ilman aiheetonta viivytystä selvitettävä paikallisten osapuolten myötä- vaikutuksella työsuhteen päättämiseen liittyvät taustat.

Liittojen on viikon kuluessa selvitystyön päättymisestä käsiteltävä pääluottamus- miehen työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet liittojen välisessä

neuvottelussa ja esitettävä omat kantansa asiassa. Liittojen kannat saatetaan tiedoksi työantajalle

33 § Työpaikan ilmoitustaulujen käyttö

TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton sekä sen paikallisen ammattiosaston ja edunvalvontaryhmän ilmoituksia ja tiedotteita saadaan tehdasalueella kiinnittää työnantajan niitä varten osoittamille ilmoitustauluille. Ne eivät saa olla ristiriidassa tämän työehtosopimuksen kanssa.

34 § Ammattiosaston kokoukset

Kokousten järjestäminen työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä sekä sen työpaikalla olevalla edunvalvontaryhmällä tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokailutauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikoittaisena vapaa-aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

Sopiminen työnantajan kanssa

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa jäljempänä b-kohdassa tarkoitetussa paikassa on sovittava työnantajan kanssa mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

Kokouspaikka

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan joko työpaikalta tai sen läheisyydessä olevasta tarkoitukseen soveltuvasta tilasta. Ellei tällaista ole, on asiasta tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. työturvallisuutta, työhygieniaa ja paloturvallisuutta koskeviin määräyksiin sekä siihen, että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

Kokouksen järjestäjän vastuu

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

Ammattiliiton edustajat

d) Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja sen alayhdistyksen, kuten myös asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton toimihenkilöiden vierailut työpaikoilla

e) TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton toimihenkilöillä on oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla työpaikoilla siitä asianomaiselle työnantajan edustajalle ilmoitettuaan.

35 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työntekijän palkasta palkanmaksukausittain TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton osoittamalle pankkitilille.

Jäsenmaksujen pidättäminen suoritetaan siten, kuin Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) välillä on erikseen sovittu. Työntekijälle annetaan verotusta varten todistus pidätetystä summasta kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä.

VII JÄRJESTYSMÄÄRÄYKSIÄ

36 § Työvälineiden hoito

Työntekijän tulee hyvin ja huolellisesti hoitaa työnantajan työtä varten antamia työvälineitä.

37 § Työajan tarkkailu

Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun kellokorttia tai muuta siihen rinnastettavaa laitetta apuna käyttäen. Järjestely ei saa aiheuttaa työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

38 § Työsääntöjen ja muiden määräysten noudattaminen

Työpaikalle yhteistoimintalain mukaisesti sovittuja työsääntöjä ovat sekä työnantaja että työntekijät velvolliset noudattamaan.

Työntekijän on lisäksi noudatettava työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa.

39 § Työstä poissaolo

Sairastumisesta tehtävästä ilmoituksesta työnantajalle on säädetty työehto- sopimuksen 24 §:ssä. Muun pätevän syyn takia voi työnjohtaja tai muu esimies työntekijän pyynnöstä myöntää luvan poissaoloon, mikäli sille ei ole tuotannollista estettä. Ilman pätevää estettä ei työntekijä saa jäädä pois työstään.

VIII NEUVOTTELUJÄRJESTYS

40 § Henkilökohtaiset työsuhdeasiat

Mikäli kysymys ei ole tämän työehtosopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta, työntekijän tulee häntä itseään henkilökohtaisesti koskevassa asiassa kääntyä työnjohtajansa tai muun esimiehensä puoleen.

41 § Paikallinen sopiminen

Sopimisoikeus ja sopimusosapuolet

Työehtosopimuksessa erikseen mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Jälkimmäinen menettely tulee kysymykseen silloin, kun sovittava asia koskee koko tuotanto- laitosta, työosastoa tai siihen verrattavaa suurempaa työntekijäryhmää.

Sopimuksen voimassaolo, sitovuus ja muoto

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Luottamus- miehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmies TT:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen mukaan edustaa ja se on solmittava kirjallisesti, mikäli jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Kirjallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

42 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Paikalliset neuvottelut sekä asian alistaminen liittojen ratkaistavaksi

Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se jommankumman paikallisen osapuolen niin halutessa alistaa liittojen ratkaistavaksi. Tällöin asiasta on laadittava muistio , jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat. Itse erimielisyyden aihetta koskevan selostuksen lisäksi muistioon kirjataan kummankin paikallisen osapuolen kanta asiaan yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava kappale kummallekin paikalliselle osapuolelle.

Liittojen väliset neuvottelut. Työtuomioistuin

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä TT:n ja SAK:n välisessä yleissopimuksessa on sovittu. Jos erimielisyyttä ei liittojenkaan välillä pystytä selvittämään, voidaan se saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Työrauhavelvoite

Turvautuminen työnseisaukseen (lakkoon tai työsulkuun) tai muuhun toimen- piteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi riitakysymyksen yhteydessä on kielletty.

IX ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

43 § Teollisuusalojen ammattiliiton hallintoelinten kokoukset (sopimusmääräys tulee voimaan 1.3.2013)

Työntekijällä, joka on valittu jäseneksi TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n hallitukseen, valtuustoon tai liittokokousedustajaksi, on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelinten

virallisiin kokouksiin. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistumisesta niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys työstä vapautuksen tarpeesta.

44§ Työehtosopimuksen voimassaolo. Sopimuskappaleet Työehtosopimuksen voimassaolo

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2012 ollen voimassa 28.2.2014 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta (2) kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Sopimuskappaleet

Tätä työehtosopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Helsingissä 15. päivänä joulukuuta 2011

KUMITEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

KUMITEOLLISUUS RY

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

KORJAUSPAJOJEN AMMATTITYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAPERUSTEET

Aika 15. päivänä joulukuuta 2011

Paikka Kemianteollisuus ry, Helsinki

Läsnä Xxxxx Xxxxxxxxxx Kumiteollisuus ry

Xxxx Xxxxxxxx TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

1 § Palkkaperusteet

Kumiteollisuuden korjauspajojen ammattityöntekijöiden vähimmäispalkat määräytyvät työehtosopimuksen 5 §:stä poiketen seuraavasti:

Nuoremmat ammattityöntekijät

Työntekijä, joka yleisen 2- tai 3-vuotisen oman alan ammattikoulun hyväksytysti suoritettuaan on työskennellyt ammatissa kaksi vuotta tai hyvää kehityskykyä osoittaneena yhden vuoden.

Vanhemmat ammattityöntekijät

Työntekijällä tulee ammatissaan omata seuraava pätevyys:

a) Työskentely piirustusten tai vastaavien työohjeiden mukaan

b) Itsenäinen työsuoritus

c) Xxxxxx työkoneiden tuntemus ja käytön hallinta

d) Mitta- ja työvälineiden hallitseminen

Mainittu pätevyys saavutetaan yleensä työntekijän työskenneltyä ammatissaan viisi vuotta. Tällöin opetusohjelman mukaan hyväksytysti loppuun suoritetusta lähinnä oman alan ammattikoulusta lasketaan puolet ammatissaoloaikaa korvaavaksi ajaksi.

Pätevyyttä määritettäessä apuna voidaan käyttää pätevyydenluokitusjärjestelmiin sisältyviä periaatteita.

Vaativat tai vastuulliset erikoisammattityöt

Ottaen huomioon paikalliset erot tehtävien vaativuudessa sekä työntekijöiden yksilöllisessä pätevyydessä pidetään asianmukaisena, että noin 25 prosenttia edellä ns. vanhemman

ammattityöntekijän pätevyyden omaavista korjauspajojen ammattityöntekijöistä kuuluisi tähän ryhmään.

Tehtävän vaativuudesta ja työntekijän pätevyydestä riippuen porrastetaan ns. nuorempien ja ns. vanhempien ammattityöntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat jäljempänä seuraavissa taulukoissa mainittujen vähimmäispalkkojen välisille palkka-alueille sekä vaativissa tai vastuullisissa erikoisammattitöissä työskentelevien ammattityöntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat näistä ylöspäin.

2 § Vähimmäispalkat

1.2.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

Euroa / tunti

Ns. nuoremmat ammattityöntekijät 10,49 Ns. vanhemmat ammattityöntekijät 11,19 Erikoisammattityöt 11,66

1.3.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

Euroa / tunti

Ns. nuoremmat ammattityöntekijät 10,69 Ns. vanhemmat ammattityöntekijät 11,40 Erikoisammattityöt 11,88

3 § Palkkojen kehityksen seuraaminen

Sopimuskauden aikana neuvotellaan paikallisesti kahdesti vuodessa korjauspaja- työntekijöiden palkoista yleisen palkkakehityksen pohjalta kiinnittäen erikoisesti huomiota metallin ansiokehitykseen.

4 § Suositus työvuoroluettelon laatimiseksi

Liitot suosittelevat, että työnantaja laatii työvuoroluettelon niitä korjauspajojen työntekijöitä varten, jotka työnantajan määräyksestä tekevät kunnossapitotyötä viikonvaihteessa. Työvuoroluettelo laaditaan ajaksi, jonka kuluessa työntekijän säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa.

5 § Pöytäkirjan soveltaminen tiettyihin laitosmiehiin

Tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan myös sellaisiin laitosmiehiin, jotka tehtävänsä vaativuuden ja ammattipätevyytensä kannalta ovat rinnastettavissa korjauspajojen ammattityöntekijöihin.

6 § Voimassaolo ja sitovuus

Tällä pöytäkirjalla sovitut palkkaperusteet sekä niiden nojalla tarkistetut henkilö- kohtaiset aikapalkat tulevat voimaan samasta ajankohdasta lukien kuin kumiteollisuuden työehtosopimus.

Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin kumiteollisuuden työehtosopimuksella.

7 § Pöytäkirjan tarkastaminen ja hyväksyminen

Pöytäkirja todettiin molempien osapuolten allekirjoituksilla tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi.

KUMITEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

TT-SAK YLEISSOPIMUS 10.5.2001 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pyrkivät kumpikin itse ja omien jäsenjärjestöjensä keskuudessa sekä työpaikoilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimus- toimintaa sekä vaikuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimus- määräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

TT:n tai SAK:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä. Järjestöt myötävaikuttavat alakohtaisten työehtosopimusten syntymiseen sääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.

Jäsenjärjestöt voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle

mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsen- liittojen jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteis- toiminnasta yrityksissä annettua lakia (725/78) sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasiassa annettua lakia (131/73) ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta (954/73), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seuranta- järjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväis- luonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveyden- huoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamus- miehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu

Toimikunta

on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on työehtosopimukseen sidotuilla liitoilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelu- tehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUKU LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Asiamies

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteis- toimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Vara- valtuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan

3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi

Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee

työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojelu- valtuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimiala- kohtaisten kerrointen mukaan. Vapautus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelu- toimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtaisesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

4.2 Asema

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojelu- valtuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.

Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Liikkeen luovutus

Työsuhde

Toimitilat

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden

4.4

Varamiehet

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä.

Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestys- määräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoiminta- elimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

5 LUKU TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada TT:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi TT:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamus- miehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkaus- muodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan.

Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimi- henkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään

12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan mikäli mahdollista myös työsuojelu- valtuutetulle.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojelu- valtuutetulla lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilin- päätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

6 LUKU HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 LUKU KOULUTUS

7.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan laskettuna, ellei ao. työehto- sopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaatti- kurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia.

Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

7.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksen- mukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Perus- kurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelu- toimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumis- järjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa

yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutus- tilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamus- miehelle, työsuojeluvaltuutetulle -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

7.5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8 LUKU	ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ		Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.
8.1	Yleistä	9 LUKU	SOPIMUKSEN SITOVUUS
	Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-		Tämä sopimus tulee voimaan 1.10.1997 ja on voimassa toistaiseksi kuuden
	, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. sopimukseen,		kuukauden irtisanomisajalla.
	jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopija- puolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen		Keskusliittojen jäsenliitot voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän
	sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.		sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojelu- valtuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa
	Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen,		on siitä ilmoitettava keskusliitoille.
	jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.		Helsingissä 4. kesäkuuta 1997
	Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä		TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
	alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.		Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx
	Xxxxxxxxxxxx tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto,		SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK
	jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.		Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx
8.2	Alihankinta
	Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan
	vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä
	tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.
	Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä
	olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
8.3	Vuokratyövoima
	Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen
	tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaito-
	vaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida
	teettää omilla työntekijöillä.
	Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen
	vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisen pidemmän ajan.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 4.6.1997

Paikka TT

Xxxxx Xxxxx, Tapani TT puheenjohtaja Xxxxx, Seppo TT

Xxxxxxxxx, Xxxxx XXX Xxxxxxx-Xxxxx, Xxxxxx XXX Xxxxxxx, Xxxxx XXX

Hietala, Xxxxx TT sihteeri

1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkistetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat allekirjoittavat sen.

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-SAK yleissopimus.

Sopimuksella kumotaan allekirjoituspöytäkirjoineen, muine pöytäkirjoineen ja liitteineen seuraavat sopimukset:

TT-SAK yleissopimus 15.5.1946.

TT-SAK luottamusmiessopimus 15.1.1990.

Sopimus yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä 8.5.1989

TT-SAK ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimus 11.9.1969

TT-SAK -STTK sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 10.9.1990 liitteineen.

TT-SAK koulutussopimus 15.11.1990.

TT-SAK rationalisointisopimus 15.3.1986

3 Sopimus sitoo kaikkia niitä keskusliittoihin kuuluvia jäsenliittoja, jotka eivät viimeistään 15.9.1997 ole ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

4 Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat TT:stä osallistuneet Xxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx sekä SAK:sta Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx.

5 Merkittiin, että sopimus on lukemisen helpottamiseksi varustettu numeroimattomilla sivuotsikoilla, jotka eivät ole sopimuksen osia.

6 Tämän sopimuksen koulutusasioiden toimeenpanoa varten on koulutus- työryhmä, johon kumpikin keskusjärjestö nimeää kolme edustajaa. Koulutus- työryhmä on lisäksi yleinen yhteistyöelin keskusjärjestöjen välisissä koulutus- asioissa. Koulutustyöryhmälle tulee ennen tiettyä kurssia koskevaa päätöstä antaa selvitys kurssin opetusohjelmasta ja ilmoittaa kurssin ajankohta, järjestämispaikka ja mahdolliset muut koulutustyöryhmän pyytämät tiedot. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on myös mahdollisuus seurata opetusta. Päätöksiä tehdessään koulutustyöryhmän tulee kiinnittää huomiota

siihen, että myös viikkoa lyhyempiä kursseja hyväksytään korvausten piiriin. Keskusjärjestöt tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit ja ateriakorvauksen suuruuden viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

Koulutustyöryhmä voi hyväksyä 7.4 kohdassa tarkoitettuja kursseja korvausten piiriin enintään 38.000 kurssipäivää kalenterivuotta kohti.

7 TT ja SAK jatkavat perustamansa pysyvän rationalisointineuvottelukunnan toimintaa. Neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa edistää tuottavuuden ja tuottavuuden seurantajärjestelmien kehittämistä sekä laatia tarvittavat tiedotus- ja koulutusohjelmat sekä kerätä ja jakaa alalta saatuja kokemuksia ja tietoutta. Neuvottelukunta on velvollinen ottamaan jomman kumman keskusliiton pyynnöstä käsiteltäväkseen rationalisointia koskevia teknisiä kysymyksiä sekä antamaan niistä lausuntonsa. Kumpikin keskusliitto valitsee neuvottelukuntaan kuusi edustajaa ja asettaa neuvottelukunnan käyttöön yhden sihteerin. Edustajat valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheen- johtajan. Keskusliitot osallistuvat puoliksi neuvottelukunnan toiminnan rahoittamiseen.

Liitot, jotka ovat yhtyneet tähän sopimukseen, asettavat, jolleivat toisin sovi, yhteisen toimikunnan, jonka tehtävänä on muun muassa edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä paikallista yhteistyötä rationalisointia koskevissa asioissa. Asianomaisen liiton pyynnöstä toimikunta ottaa käsiteltäväkseen rationalisointia koskevan kysymyksen sekä antaa siitä lausuntonsa.

Toimikuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä, elleivät liitot sovi muusta parillisesta jäsenluvusta. Kumpikin liitto valitsee puolet toimikunnan jäsenistä. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin.

8 Osapuolet toteavat, että työpaikkaruokailun järjestäminen riippuu paikallisista järjestämisedellytyksistä. Näistä ja erilaisista laatu- ja tasovaatimuksista riippuen työpaikkaruokaloissa tarjottavien aterioiden hinta saattaa vaihdella. Osapuolet suosittelevat kuitenkin, että työpaikkaruokailun tapahtuessa työnantajan omistamissa tai hallitsemissa tiloissa ruoan hintaan sisällytetään enintään raaka-aine- ja työvoimakustannukset.

9 Liitteenä on Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL, syyskuu 1972) perustuva laskentakaava työsuojeluvaltuutetun vapautuksen määrittelemiseksi.

Vakuudeksi:

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Tarkistettu:

Kahri, Xxxxxx Xxxxx, Xxxxx

Xxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx-Xxxxx, Kirsti

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN LASKEMINEN

Kaava työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä x toimialakohtainen kerroin = aika tunteina/4 viikkoa

LOMAPALKKASOPIMUS 2005

Allekirjoittaneet keskusliitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:

Toimialakohtainen kerroin 1.4.1986 lähtien	Toimialat	1 § Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan El
0.305	1	Malmikaivos- ja kaivannaistoiminta; räjähteiden valmistus palveluksessa oleviin, vuosiloma
0.291	2	Talonrakennustoiminta; kivenhakkuu ja hionta; xxxxxxx xxxxxxxx yritys on jäsenenä sellaisessa
0.276	3	Puutavaran ja rakennusmateriaalin valmistus Työnantajain Keskusliiton jäsen
0.261	4	Muualla mainitsematon kivennäisteosten valmistus (esim. vuorivilla); merimiestä, työntekijää metsä-
		metallien valmistus; teurastamot työntekijää sellaisella alalla, jo
0.246	5	Metallituotteiden valmistus; laivojen ja veneiden valmistus; kiskoilla
		kulkevien ajoneuvojen valmistus laskettaessa ja maksettaessa
0.216	6	Puupakkausten ja puuteosten valmistus; lasin ja lasituotteiden allekirjoitusaikana rakennusalan
		valmistus; massan ja paperin valmistus; maa- ja vesirakennustoiminta työehtosopimuksia.
0.208	7	Virvoitusjuomien valmistus; koneiden valmistus; autojen ja lento-
		koneiden sekä muu kulkuneuvojen valmistus; ei-metallisten kalusteiden Edellä todettu soveltamisalan
		valmistus; rakennuskeramiikan, sementin ja laastin valmistus sopimusalojen osalta ja muita
0.201	8	Muovituotteiden valmistus; teollisuuskemikaalien valmistus; liittymästä tähän sopimukseen.
		lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistus; renkaiden valmistus; muu
		kemiallisten ja kumituotteiden valmistus; maalin, lakan, pesu-
		valmisteiden sekä kosmeettisten aineiden valmistus Yrityksessä, joka liittyy edellä
0.193	9	Posliinituotteiden ja saviastiain valmistus; lihanjalostus; öljyjen ja lomanmääräytymisvuotta, tule
		rasvojen valmistus; myllytuotteiden valmistus; juomien (paitsi määräytymisvuoden alusta.
		virvoitusjuomien) valmistus; polku- ja moottoripyörien valmistus;
		kalatuotteiden valmistus; sokerin valmistus; muun (kuin 1 kohdan) 2 § Vuosilomapalkka ja lomakor
		kaivannaisten talteenotto
0.186	10	Maaöljyn jalostus; sähköteknisten teoll. ja kotitalouskoneiden valmistus;
		nahan valmistus; tekoaineiden valmistus 1) Työntekijäin vuosilomapalkan
0.179	11	Kasvisten, hedelmien, leipomotuotteiden, suklaan ja makeisten sekä keskituntiansio, joka saadaan
		muu elintarvikkeiden valmistus; rehujen valmistus; tieto- ja konttori- ajalta työntekijälle maksettu ta
		koneiden valmistus lain tai sopimuksen mukaisesta
0.171	12	Köysien, sidenarujen ja verkkojen sekä muu tekstiilitavaran valmistus; korotusta lukuun ottamatta, jaet
		paperi- ja kartonkipakkausten ja muiden paperituotteiden valmistus;
		turkisten muokkaus; laukkujen ja nahkateosten valmistus 2) Työntekijän vuosilomapalkka j
0.164	13	Instrumenttien ym. hienomekaanisten tuotteiden valmistus;
		kultasepänteosten, soitinten, urheiluvälineiden ym. valmistus; lääke- kohdassa tarkoitettu keskitunti
		valmisteiden tuotanto; radioiden, televisioiden ja muiden tieto- tarkoitettujen lomapäivien luku
		liikennevälineiden valmistus taulukosta ilmenevällä kertoime
0.156	14	Veden puhdistus ja jakelu; mattojen valmistus; tekstiilien kehruu,
		kudonta ja viimeistely, trikootuotteiden valmistus; tekstiiliompelu; Lomapäivien kerroi
		kenkien valmistus; sähkön, kaasun, kaukolämmön tuotanto ja jakelu, Lukumäärä
		tupakkatuotteiden valmistus
0.150	15	Graafinen tuotanto; vaatteiden valmistus
0.112	16	Konttori- ja toimistotyöt 2 16,0 3 23,5

inkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten

lain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin, jos työnantajaliitossa, joka on ollut Teollisuuden ja

31.12.2004. Sopimus ei kuitenkaan koske

ja uittotyössä tai lastaus- ja purkaustyössä eikä lla vuosilomapalkkaa ja loman korvausta noudatetaan tämän sopimuksen

työntekijäin vuosilomia koskevia

rajaus ei estä jäsenliittoja siinä tarkoitettujen Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja

tarkoitetun työnantajaliiton jäseneksi kesken

e sopimus voimaan liittymistä seuraavan loman-

vaus

ja lomakorvauksen laskentaperusteena on siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon i maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja

ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa aan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

a lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) ansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä

määrän perusteella määräytyvällä seuraavasta lla:

n

160 tuntia tai yli oikeuttaa yhteen täysin vapaaseen työsuojeluvaltuutettuun	4	31,0
	5	37,8
	6	44,5
	7	51,1
	8	57,6

9 64,8

10 72,0

11 79,2

12 86,4

13 94,0

14 101,6

15 108,8

16 116,0

17 123,6

18 131,2

19 138,8

20 146,4

21 154,4

22 162,4

23 170,0

24 177,6

25 185,2

26 192,8

27 200,0

28 207,2

29 214,8

30 222,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

3 § Työssäolon veroinen aika

Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

4 § Voimaantulo

Tällä sopimuksella kumotaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n syyskuun 10. päivänä 1990 tekemä lomapalkkasopimus.

Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2005 siten, että sopimusta sovelletaan voimassaoloajalta ansaittuun vuosilomaan, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen.

Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Irtisanominen on tällöin toimitettava viimeistään syyskuun loppuun mennessä.

Tämä sopimus sitoo kaikkia niitä sopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuja Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliittoja ja SAK:n jäsenliittoja, jotka eivät ennen toukokuun 1. päivää 2005 ole ilmoittaneet sopijapuolina oleville keskusliitoille jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

Helsingissä 21. maaliskuuta 2005

Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry.

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2001 (TT-SAK) I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

1. merimieslaissa (423/78),

2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.

Soveltamisohje Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.

3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.

4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.

5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7-8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti

työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä

mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomis- perusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään vuoden 14 päivää

2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

5. yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään 5 vuotta 14 päivää

2. yli 5 vuotta 1 kuukausi

Soveltamisohje

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määrä- aikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määrä- aikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun

työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määrä- aika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymis- päivä.

Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomis- aikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvaus- velvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

Soveltamisohje

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.

5 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraa- vana päivänä.

6 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

7 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

8 §

Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 §

Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

10 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

11 § Välimiesmenettely

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomio- istuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.

12 §

Xxxxxxx työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomis- perusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

13 §

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivä- rahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohje

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan.

Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.

III LOMAUTUS

14 § Lomauttaminen

Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitus- aikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautus- ilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain

13:5 §:ssä.

Soveltamisohje

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

15 § Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamus- miehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

16 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitus- aikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauk- sista.

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista

Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.

Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi".

Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä

tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päätty- mistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.

Xxxxxxxxxxx tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäis- aikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhden- jaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työn- antajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkan- maksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.

Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta

lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautus- ilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Esimerkki:

Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.

Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika

Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaika- järjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.

Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys keskusjärjestöjen välisen sopimuksen määräykset.

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautus- ajaksi muuta työtä.

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauk- sessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

Asunto lomautusaikana

Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikka- kunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden.

Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

17 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittuja kanneaikoja.

Soveltamisohje

Määräyksellä ei ole kumottu vuonna 1997 tehdyn TT-SAK yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.

18 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asian- omaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.

19 § Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä 9 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Soveltamisohje

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoima- toimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoima- toimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työvoima- toimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa.

Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavan- omaiseen tapaan työhönosoitukset.

20 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehto- sopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

21 § Voimaantulomääräys

Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2001 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jossa SAK:ta ovat edustaneet osasto- päällikkö Xxxxxx Xxxxxxx-Xxxxx ja vastaava lakimies Xxxxx Xxxxxxx sekä TT:tä varatuomari Xxxxx Xxxxxxxxxx ja varatuomari Xxxx Xxxx.

Helsingissä 10. päivänä toukokuuta 2001 TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK