VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 13.5.2020 Valtion työmarkkinalaitos OHJE VN/8606/2020 SUOSITUS kohdan 12 osalta VN/8606/2020-VM-1

VALTIOVARAINMINISTERIÖ	MÄÄRÄYS	13.5.2020
Valtion työmarkkinalaitos	OHJE	VN/8606/2020
	SUOSITUS kohdan 12 osalta	VN/8606/2020-VM-1

Sisältöalue

Virka- ja työehtosopimustoiminta Palvelussuhteen ehdot Palkkaukset

Säännökset joihin määräysten/ohjeiden antaminen perustuu

Valtioneuvostolaki 12 § ja valtioneuvoston ohjesääntö 17 §

Kohderyhmät

Ministeriöt ja virastot

Voimassaoloaika

13.5.2020 - 28.2.2022

Kumoaa määräyksen (pvm nro)

VM/504/00.00.00/2018, 12.3.2018

SOPIMUSKAUDEN 2020-2022 TOIMEENPANO- JA NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET

1. Valtion sopimusratkaisu kaudelle 2020-2022

Valtiovarainministeriö ja pääsopijajärjestöt ovat 8.4.2020 allekirjoittaneet valtion keskustason virka- ja työehtosopimuksen sopimuskaudelle 2020-2022. Valtion virka- ja työehtosopimus sopimuskau- delle 2020-2022 (jäljempänä keskustason sopimus) on hyväksytty valtioneuvostossa 23.4.2020 siltä osin kuin se on virkaehtosopimus ja eduskunta on hyväksynyt sen 5.5.2020.

Keskustason sopimus ja sen allekirjoittamispöytäkirja ovat näiden määräysten liitteenä 1. Sopi- musratkaisuun sisältyvät virka- ja työehtosopimukset ovat valtiovarainministeriön verkkosivulla xxx.xx.xx kohdassa Virka- ja työehdot, henkilöstöhallinnon asiakirjat - > Henkilöstöhallinnon asia- kirjat - > Sopimukset.

Keskustason sopimuksen 3 §:ssä on uudistettu valtion yleinen virka- ja työehtosopimus sekä val- tion virka- ja työehtosopimukset työajoista, vuosilomista ja matkakustannusten korvaamisesta, niistä ilmenevin tavoin muutettuina.

Sopimuksen 4 §:ssä on uudistettu myös alakohtaiset virka- ja työehtosopimukset.

Valtion työmarkkinalaitos antaa nämä määräykset hallinnonalan neuvotteluviranomaisille ja työ- ehtosopimusvirastoille sopimusratkaisun toimeenpanemiseksi.

Keskeiset toimenpiteet ja niiden aikataulut sopimuskaudella

15.6.2020 mennessä virastotason sopimusosapuolten tulee yhteisesti todeta, mitkä niiden virka- ja työehtosopimukset ja allekirjoittamispöytäkirjasopimukset ovat sopimuskaudella voi- massa. Toteamisesta tehdään virastotasolla pöytäkirja. Pöytäkirjoihin sisällytetään myös 1.8.2020 toteutettavalla yleiskorotuksella tarkistetut palkkataulukot.

15.3.2021 mennessä virastotason sopimusosapuolet neuvottelevat ja sopivat tarkentavilla vir- kaehtosopimuksilla ja työehtosopimuksilla 1.5.2021 toteutettavasta virastoerästä. Neuvottelut on syytä aloittaa viimeistään marraskuussa 2020. Neuvottelutulokseen sisällytetään myös 1.6.2021 voimaan tulevan yleiskorotuksen sisältävä palkkataulukko.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Puhelin 0295 16001

Valtion työmarkkinalaitos Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx.xx

PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTO xxxx://xx.xx/xxxxxx-xxxxxxxxxxxx

2. Virastotason sopimusten uudistaminen ja pöytäkirjamenettely

Keskustason sopimuksen 4 §:ssä uudistetaan sopimuskaudelle 2020-2022 virastojen virka- ja työ- ehtosopimukset, jotka olivat voimassa 31.3.2020 silloin päättyvin sopimuskausin. Tämä koskee paitsi virastotason virka- ja työehtosopimuksia, myös vpj-palkkausjärjestelmien allekirjoittamispöy- täkirjasopimuksia. Alakohtaisten virka- ja työehtosopimusten työaikalain (872/2019) alaista henki- löstöä koskevia sopimusmääräyksiä ei kuitenkaan uudistettu siltä osin kuin ne poikkeavat työaika- lain säännöksistä.

Selvyyden vuoksi virastotason sopimusosapuolten tulee yhteisesti todeta, mitkä niiden virka- ja työehtosopimukset ja allekirjoittamispöytäkirjasopimukset ovat edellä sanotun perusteella uudella sopimuskaudella voimassa. Erikseen on syytä todeta ne työaikalaista poikkeavat sopimusmää- räykset, jotka eivät enää ole voimassa. Toteamisesta tehdään virastotasolla pöytäkirja.

Virastotason osapuolten tulee sisällyttää edellä sanottuihin pöytäkirjoihin myös 1.8.2020 toteutet- tavalla yleiskorotuksella tarkistetut palkkataulukot. Yleiskorotusta selostetaan tarkemmin jäljem- pänä kohdassa 3.

Pöytäkirjat toimitetaan 15.6.2020 mennessä Valtion työmarkkinalaitokseen sähköpostitse osoit- teeseen xxxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx. Liitteenä 2 on sopimusten uudistamisen ja yleiskorotuksen to- teamisen sisältävä pöytäkirjamalli.

3. Yleiskorotukset

3.1. Yleiskorotusten määrät ja niillä tarkistettujen palkkataulukoiden toteaminen

Keskustason sopimuksen 5 §:n mukaan palkkoja korotetaan 1.8.2020 lukien 1,10 prosentin suu- ruisella yleiskorotuksella. Lisäksi palkkoja korotetaan 1.6.2021 lukien yleiskorotuksella, jonka suu- ruus on 0,97 prosenttia, kuitenkin vähintään 20,37 euroa.

Tehtäväkohtaisten palkanosien taulukoita ja vastaavia sekä henkilökohtaisia palkanosia, kokemus- osia ja muita suhteessa taulukkopalkkaukseen määräytyviä palkanosia tarkistetaan yleiskorotusta vastaavasti.

Selvyyden vuoksi virastotason osapuolten tulee sisällyttää 1.8.2020 toteutettavalla yleiskorotuk- sella tarkistetut palkkataulukot edellä kohdassa 2 tarkoitettuihin pöytäkirjoihin.

Vuoden 2021 yleiskorotus on siis sekalinjainen. Tämän korotuksen vaikutus on 0,97 prosentin ja 20,37 euron välisen taitekohdan 2100 euron alapuolella suurempi kuin 0,97 prosenttia. Tämä eu- romääräinen yleiskorotus kohdennetaan taitekohdan alapuolella oleviin tehtäväkohtaisiin pal- kanosiin ja se kertaantuu 5 §:n 2 momentissa sanotun perusteella, kuten kertaantuu prosentuaali- nenkin yleiskorotus.

Vuoden 2021 yleiskorotuksella tarkistetut palkkataulukot tulee sisällyttää virastoerän 1.5.2021 koh- dentamisesta saavutettuun neuvottelutulokseen ja virka- ja työehtosopimukseen. Jos virastoerää kohdennetaan tehtävänkohtaisen palkanosan taulukkoon, neuvottelutulos sisältää palkkaustaulu- kot 1.5.2021 alkaen ja 1.6.2021 alkaen. Yleiskorotus 1.6.2021 alkaen siis lasketaan palkkataulu- kosta, joihin on ensin kohdennettu virastoerä.

Virastotason vpj-sopimuksissa on yleensä mallisopimuksen 8 §:n 4 momentin mukaiset määräyk- set yleiskorotuksen määräytymisestä takuupalkan osalta. Takuupalkan yleiskorotus määräytyy si- ten, että sekalinjainen yleiskorotus lasketaan takuupalkan kokonaismäärän perusteella, mutta toi- saalta vpj-palkastakin lasketaan yleiskorotus, siten kuin edellä on sanottu, ja takuupalkkaa tarkis- tetaan sillä yleiskorotuksella, joka on näistä suurempi.

Eräissä uudemmissa fuusio- ja vpj:n kehittämissopimuksissa ovat määräykset niissä tarkoitetun vanhan palkan turvaamisesta. Vanhaa palkkaa tarkistetaan yleiskorotuksella, joka määräytyy sen kokonaiseuromäärän perusteella ja vpj-palkkaa siten kuin vpj-palkkaa yleensäkin. Näissä tapauk- sissa ei ole noudatettavana ainoastaan takuupalkkaa koskevaa, edellä sanottua suuremman yleis- korotuksen valintasääntöä.

3.2. Euromääräisten palkkojen yleiskorotukset

Keskustason sopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 8 §:n 1 momentin mukaisesti myös virka- ja työehtosopimusten piirissä olevien virkamiesten ja työntekijöiden euromääräisinä vahvistettuja tai sovittuja kuukausipalkkoja ja tuntipalkkaisten virkamiesten ja työntekijöiden tuntipalkkoja tarkiste- taan yleiskorotuksilla, 1.8.2020 lukien 1,10 prosentilla ja 1.6.2021 lukien 0,97 prosentilla. Vuoden 2021 yleiskorotuksen sekalinjaisuus ei siis koske edellä sanottuja euromääräisiä kuukausipalkkoja eikä tuntipalkkoja. Niitä tarkistetaan siis kaikilla palkkatasoilla 1.6.2021 lukien 0,97 prosentilla.

3.3. Euromääräisten palkanlisien ja lisäpalkkioiden yleiskorotukset sekä mahdollisuus sopia niistä Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa

Allekirjoittamispöytäkirjan 8 §:n 2 momentin mukaisesti myös niitä euromääräisiä palkanlisiä ja li- säpalkkioita, joita on ennestään voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten vakiintuneen käy- tännön perusteella tarkistettava yleiskorotuksilla, korotetaan myös edellä sanotuilla vuosien 2020 ja 2021 yleiskorotuksilla.

Allekirjoittamispöytäkirjan 8 §:n 3 momentissa on Puolustusvoimia ja Rajavartiolaitosta koskien sovittu, että virastotason osapuolet voivat virkaehtosopimuksella sopia, että edellä sanottuja pal- kanlisiä ja lisäpalkkioita ei tarkisteta yleiskorotuksilla tai että niitä tarkistetaan prosenttimäärältään alemmilla yleiskorotuksilla. Tällöin voidaan virkaehtosopimuksella sopia muista sopimusmuutok- sista, jotka vastaavat kustannusvaikutuksiltaan ja ajankohdiltaan toteuttamattomia yleiskorotuksia tai niiden osuuksia. Mikäli Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa on halukkuutta tällaiseen sopimiseen, on asiasta tehtävistä virkaehtosopimuksista neuvoteltava 1.8.2020 voimaan tulevan yleiskorotuksen osalta 30.6.2020 mennessä. Vuoden 2021 yleiskorotuksen osalta neuvottelut tulee käydä samassa yhteydessä kuin vuoden 2021 virastoerästä neuvotellaan eli 15.3.2021 mennessä.

3.4. Eräiden virastojen yleiskorotukset

Keskustason sopimuksen 8 §:n 2 momentissa on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoria, Opetushallitusta ja Ruokavirastoa koskien sovittu mahdollisuus käyttää osa vuoden 2021 yleisko- rotuksesta vpj-sopimuksen rahoitukseen. Mikäli näissä virastoissa päädytään tällaisiin sopimuk- siin, maksetaan vuoden 2021 yleiskorotus vastaavasti alennettuna.

Keskustason sopimuksen 8 §:n 3 momentissa on sovittu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus- ten (ELY-keskus) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) osalta, että osa vuosien 2020 ja 2021 yleiskorotuksista suunnataan siirtymäkau- den toteuttamiseen. Tästä johtuen ELY- ja KEHA-keskuksissa palkkoja korotetaan keskustason sopimuksen 5 §:stä poiketen 1.8.2020 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,50 prosenttia ja 1.6.2021 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,47 prosenttia. Valtion työmarkkinalaitos an- taa tarvittaessa 8 §:ssä mainituille virastoille tarkempia ohjeita palkkojen tarkistamisesta yleiskoro- tuksilla.

4. Virastoerä

4.1. Yleistä virastoerästä

Keskustason sopimuksen 6 §:n mukaan on sopimusalakohtaisesti toteutettavana 1,00 prosentin suuruinen virastoerä 1.5.2021 lukien.

Virastoerän toteuttamista ja suuntaamista koskevat yleiset määräykset sisältyvät sanottuun 6

§:ään. Erän neuvottelumääräykset sisältyvät sopimuksen 7 §:ään.

4.2. Virastoerän kohdentaminen vpj:n kehittämiseen

Virastoerän toteuttamiseksi käytävissä neuvotteluissa on tavoitteena virka- ja työehtosopimusta koskevan neuvottelutuloksen saavuttaminen siitä, keskustason sopimuksen 6 §:n mukaisesti.

Erä on kohdennettava siten, että palkkauksella edistetään valtionhallinnon ja sen toimintayksiköi- den tuloksellisuutta, parannetaan kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja palveluk- sessa pysyttämiseksi sekä parannetaan naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa.

Erä suunnataan ensisijaisesti ja pääosin vpj:n kehittämiseen sanottujen tavoitteiden toteutta- miseksi. Erän toteuttaminen tapahtuu jäljempänä kerrotuin tavoin. Erää ei tulisi ilman perusteltua syytä osittainkaan toteuttaa yleiskorotuksena tai muuna kaikille tulevana korotuksena. Palkkaus- järjestelmän yleinen kannustavuus tulee säilyttää.

4.3. Vpj:n rakenteelliset muutokset

Käytettäessä erä vpj:n kehittämiseen se kohdennetaan vpj-järjestelmien rakenteellisiin muutoksiin, erityisesti tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan perusteiden ja taulukoiden asettami- seen ja porrastamiseen kannustavasti ja johdonmukaisesti sekä parantamaan palkanosien rea- gointikykyä vaativuus- ja suoritusmuutoksiin.

Rakenteellisilla muutoksilla tarkoitetaan virka- ja työehtosopimuksiin tai allekirjoittamispöytäkirja- sopimuksiin sisältyvien vpj:n palkkaperusteiden muuttamista sopimalla ja kohdentaen erä muutok- sen kustannusten kattamiseen. Vpj:n kehittämiseksi on näin ollen mahdollista muuttaa tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen taulukoita, esimerkiksi niiden vaativuus- ja suori- tustasojen ja rahamäärien porrastuksia sekä portaiden lukumääriä ja välyksiä. Myös on mahdollista kehittää vaativuus- ja suoritusarviointijärjestelmiä, kuten niiden kriteereiden rakennetta, sisältöä ja painoarvoja. Näitä toimenpiteitä voidaan tehdä muuttaen varsinaista virka- ja työehtosopimusta ja

/ tai niitä täydentävää paikallista sopimusta (ns. allekirjoittamispöytäkirjasopimukset, joissa täs- mennetään vpj-arviointijärjestelmät, käsikirjat ym.). Rakenteellisena muutoksena voidaan pitää myös esimerkiksi samoja tehtäviä suorittavien henkilöiden ryhmän siirtämistä vaativuustasolta toi- selle.

Sen sijaan yksilöllisesti kohdennettuja vaativuus- ja suoritustasomuutoksia ei pidetä vpj:n raken- teellisina muutoksina.

Virastoeräneuvotteluissa voidaan tarkastella myös mahdollisuutta irrottaa rahaa kokemusosasta ja kohdentaa se tehtävän vaativuuden tai henkilökohtaisen työsuorituksen mukaan määräytyvien palkkaustekijöiden taulukoihin ja perusteisiin.

Vpj:tä voidaan kehittää myös siten, että sovitaan kehittämistoimenpiteistä vaiheittain, siirtymäkau- simenettelyä käyttäen ja kattaen rahoittaminen virastoerällä ja mahdollisilla myöhemmillä paikalli- sesti toteutettavilla erillä siten, että vaiheiden ja erien ajankohdat ja rahavaikutukset kytketään toi- siinsa (keskustason sopimuksen 10 §:n 5 momentti).

Henkilön vaativuustaso voi erän toteuttamisen kautta muuttua. Tämä voi johtua vaativuuden arvi- ointijärjestelmän muuttamisesta tai muulla tavoin sopimusteitse tapahtuvasta muutoksesta, kuten vaativuuskriteereitä tai niiden painoarvoja muutettaessa taikka siirrettäessä edellä mainituin tavoin samoja tehtäviä suorittavien henkilöiden ryhmä vaativuustasolta toiselle. Tällöin ei kysymys välttä- mättä ole itse tehtävien muuttumisesta, jolla olisi vaikutusta asianomaisten suoritustasoihin. Näissä tapauksissa tarkastellaan neuvotteluissa tällaisten vaativuuden muutosten vaikutusta suo- ritustasoon ja henkilökohtaiseen palkanosaan, ja vastaavasti erien kustannuslaskentaan. Erityi- sesti on tällöin huomiota kiinnitettävä siihen, kuinka nämä määräytyvät muutosta seuraavan kuu- den kuukauden ajan kuluessa ja sen päättyessä. Tämä määräytyminen kirjataan selvyyden vuoksi neuvottelujen yhteydessä pöytäkirjaan, ja tarvittaessa siitä sovitaan itse virka- ja työehtosopimuk- sessa.

Osassa aikaisempien vuosien virastoeräratkaisuja on alustavasti tai aikeena kirjattu myös, miten tulevia eriä suunnataan. Nämä kirjaukset on syytä ottaa huomioon virastoeräneuvotteluissa.

4.4. Eräät muut virastotason sopimustoiminnan kohteet ja kustannuspuite

Kuten edeltä ilmenee, vpj:n kehittäminen on virastotason sopimustoiminnan ja virastoerän toteut- tamisen pääasiallinen kohde.

Virastoerä voidaan kohdentaa myös tulospalkkiojärjestelmien rahoitukseen ja alakohtaisiin, viras- totason neuvottelujen piiriin kuuluviin tuloksellisuutta edistäviin työaikaratkaisuihin (keskustason sopimuksen 6 §:n 6 momentti sekä allekirjoittamispöytäkirjan 12 §).

Keskustason sopimuksen 10 §:n 1 momentin mukaan virastotason neuvottelu- ja sopimustoimin- nassa noudatetaan ns. jatkuvan neuvottelun periaatetta, jonka mukaan osapuolet voivat sopimus- kauden aikana tarkoituksenmukaisella tavalla tarkastella esille tulevia sopimusten kehittämistar- peita ja neuvotella niistä.

Keskustason sopimuksen 6 - 9 §:ssä ovat virastotason neuvotteluja koskevat määräykset, joita 10

§:ssä täydennetään. Virastotason sopimisesta on määräyksiä myös valtion virkaehtosopimusasi- oiden pääsopimuksessa sekä muissa keskustason virka- ja työehtosopimuksissa. Neuvotella ja sopia voidaan 10 §:n 3 momentissa sanotusti asioiden osalta, joissa on kysymys ns. sopimus- ja lakiaukoista. Palkkausten ja muiden palvelussuhteen ehtojen osalta voidaan muutoinkin neuvotella ja sopia varsinkin samoista asioista, joista kullakin sopimusalalla on ennestään ollut sovittuna virka- ja työehtosopimuksin.

Keskustason sopimuksen 10 §:n 6 momentin mukaan viraston tarkentavaa virkaehtosopimusta tai työehtosopimusta ei saa tehdä siten, että sopimuksesta aiheutuisi valtiolle lisäkustannuksia. Sa- man momentin mukaan virka- ja työehtosopimusten rahoitus katetaan kunkin alan paikallisesti to- teutettavilla sopimuserillä. (Kustannuspuite)

Virastojen sopimustoiminnan alaan kuuluvista asioista on määräyksiä lisäksi kohdassa 6.

4.5. Palkkausjärjestelmät organisaatiomuutostilanteissa

Viime vuosina on tehty uusia fuusio-vpj-sopimuksia virastoissa, jotka ovat muodostuneet kahden tai useamman aikaisemman viraston kokonaan tai osittain yhdistyessä. Tiedossa on lisäksi tapauk- sia, joille on tarkoitus tehdä tällainen virka- tai työehtosopimus. Sopimuskaudella voi ilmaantua muitakin tällaisia tapauksia.

Keskustason sopimuksen 9 §:n mukaan fuusio-vpj:n valmistelu sekä siihen liittyvä neuvottelu- ja sopimustoiminta järjestetään ja ajoitetaan siten, että sopimuksesta voidaan saavuttaa neuvottelu- tulos ennen organisaatiomuutoksen voimaantuloa. Tällöin pidetään ensisijaisesti harkittavana, voi- daanko jokin lakkaavissa virastoissa noudatettava vpj-järjestelmä ottaa uuden vpj:n kehittämisen lähtökohdaksi.

Näitäkin sopimuksia koskee edellä kohdassa 4.4. sanottu kustannuspuite, seuraavassa kohdassa selostetuin täsmennyksin.

Fuusio-vpj-sopimus on tarpeen tehdä vain, jos organisaatiomuutoksessa on perustettu uusi vi- rasto, jota ei koske jokin ennestään voimassa oleva sopimus ja jossa näin ollen palkkaukset mak- setaan euromääräisinä, kunnes uusi vpj-sopimus on voimassa. Tämä koskee vastaavasti koko- naan uuden viraston perustamistilanteita. Uutta sopimusta ei tarvita tilanteessa, jossa organisaa- tiomuutoksessa toimintoja liitetään olemassa olevaan virastoon, ilman, että se uudistuksessa lak- kautetaan ja perustetaan uutena virastona.

Kuitenkaan myöskään edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa tilanteissa palkkausjärjestelmien yh- teensovittaminen ja soveltaminen ei saa johtaa valtion menojen lisäämiseen. Kustannukset on otettava ennakoivasti huomioon ja tasapainotettava säästöillä. Ministeriöiden ja virastojen johdon tulee huolehtia, että aina organisaatiomuutoksia valmisteltaessa palkkausjärjestelmien tällaisen yhteensovittamisen ja soveltamisen lisäkustannukset pyritään välttämään tai minimoimaan sekä ne arvioidaan ja otetaan erikseen huomioon jo määriteltäessä perustettavan viraston määräraha- tasoa ja säästövelvoitteita.

4.6. Virastoerät eräissä fuusiovirastoissa

Keskustason sopimuksen 8 §:n 1 momentissa on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoria, Opetushallitusta ja Ruokavirastoa koskien sovittu, että niiden osalta noudatetaan eräissä organi- saatiomuutostilanteissa tehtävien vpj-sopimusten rahoituksesta 9.1.2018 ja 14.5.2018 sovittuja

virka- ja työehtosopimuksia, joiden voimassaoloa jatkettiin sopimuskaudelle 2020-2022. Sanottu- jen sopimusten 6 §:n mukaisesti näiden virastojen virastoerät on sidottu kunkin vpj-sopimuksen kustannusten rahoitukseen.

4.7. Siirtymäkaudet

Vpj voidaan toteuttaa tai sitä kehittää myös siten, että sovitaan toimenpiteistä vaiheittain, siirtymä- kausimenettelyä käyttäen ja kattaen rahoittaminen myöhemmillä virastoerillä (vast.) siten, että vai- heiden ja erien ajankohdat ja rahavaikutukset kytketään toisiinsa.

Tällä hetkellä fuusio-vpj:n siirtymäkausi on kesken kahden sopimusalan osalta (Elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskukset ja Luonnonvarakeskus). Museoviraston osalta jäljellä on 0,02 %:n määräinen jäännösvekseli. Mikäli virastoerä tai osa siitä on sidottu siirtymäkauden toteuttamiseen, sitä ei voida toteuttaa muulla tavalla.

Edellä mainituissa virastoissa siirtymäkaudet päättyvät ja vekselit tulevat katetuiksi vuoden 2021 virastoerällä. Osassa vain jokin osuus virastoerästä menee siirtymäkauden rahoitukseen. Tällöin vain jäljelle jäävästä osasta ja sen kohdentamisesta voidaan neuvotella kyseisessä virastossa. Näissä tilanteissa sopijaosapuolet toteavat erän tilanteen ja käyttörajoitukset sekä kirjaavat sen pöytäkirjaan.

Tiedossa ja valmisteltavina ja jo neuvoteltavina ovat edellä kohdassa 4.6. mainittujen virastojen fuusio-vpj:t, joissa saatetaan tarvita siirtymäkausimenettelyä (Valtion tieto- ja viestintätekniikkakes- kus Valtori, Opetushallitus ja Ruokavirasto). Sopimuskaudella ilmaantuu todennäköisesti muitakin tällaisia tapauksia.

Siirtymäkausien yhteydessä vekselillä tarkoitetaan sitä prosentuaalisesti ilmaistua erämäärää, joka vpj-sopimuksessa on sidottu sopimuksen siirtymäkauden vaiheiden rahoitukseen, tai siitä siirtymä- kaudella kulloinkin jäljellä olevaa osaa.

4.8. Tasokuvausten edistäminen tehtävien vaativuusarvioinnissa

Keskustason sopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 14 §:ssä on siitä tarkemmin ilmenevästi viras- totason osapuolet osoitettu yhteisesti tarkastelemaan mahdollisuutta ottaa tasokuvaukset (vast.) vaativuuden arviointijärjestelmän selkeän soveltamisen tueksi sekä pyrkimään neuvottelemaan siitä. Pykälän 2 momentissa edellytetään kiinnitettäväksi erityistä huomiota tasokuvausten ja niiden vaativuusarvioinnin yhtäpitävyyteen alan vaativuusarviointijärjestelmän kanssa ja perustumiseen järjestelmään sekä siihen, etteivät osapuolten, luottamusmiesten ja arviointiryhmän tietojensaanti- ja vaikutusmahdollisuudet heikkene.

Tasokuvausten käyttöönottamisen on ajateltu tapahtuvan lähinnä muuttamalla vaativuusarvioinnin käsikirjaa (vast.), mikä tapahtuu yleensä vpj-allekirjoittamispöytäkirjasopimuksella.

Tasokuvausten käyttöönottamisen ensisijainen tarkoitus on siis tukea ja helpottaa vaativuusarvi- ointityötä eikä muuttaa palkkapolitiikkaa. Käyttöönottaminen ei välttämättä johda henkilöiden vaa- tivuusarviointien ja palkkausten muutoksiin. Jos käyttöönottamisella kuitenkin olisi kustannusvai- kutuksia, niitä koskee jaksossa 4.4. sanottu kustannuspuite. Kustannusvaikutuksia aiheuttava muutos, vaikka nollasummainenkin, on syytä toteuttaa virka- ja työehtosopimuksella.

5. Neuvottelut virastoerästä

Keskustason sopimuksen 7 §:n mukaisesti neuvottelut virastoerästä on käytävä 15.3.2021 men- nessä. Neuvottelujen määräaikaa ei voida sopia siirrettäväksi myöhemmäksi.

Neuvottelut virastoerästä aloitetaan ja käydään hyvissä ajoin ennen neuvottelujen määräaikaa. Riittävän neuvotteluajan varaamisessa on otettava huomioon myös sopimuksissa olevat määräyk- set ajantasaisten tietojen toimittamisesta neuvotteluosapuolille kaksi viikkoa ennen neuvottelujen alkamista. Neuvottelut virastoerästä on syytä aloittaa viimeistään marraskuussa 2020.

Keskustason sopimuksen 7 §:n 2 momentissa on sovittu, että jos neuvottelutulosta virka- ja työeh- tosopimukseksi virastoerän toteuttamisesta ei saavuteta edellä sanottuun määräaikaan mennessä, toteutetaan erä prosentuaalisena yleiskorotuksena.

Tällöin asiasta laaditaan pöytäkirja, jossa todetaan neuvottelujen lopputulos ja perälautaratkaisun tuloksena syntyvä uusi palkkaustaulukko 1.5.2021 alkaen. Samassa pöytäkirjassa tulee todeta myös 1.6.2021 voimaan tuleva palkkataulukko, johon on laskettu yleiskorotus 0,97 %, kuitenkin vähintään 20,37 euroa. Yleiskorotus lasketaan palkkataulukoista, johon on ensin laskettu perälau- taratkaisun mukainen korotus. Pöytäkirja toimitetaan Valtion työmarkkinalaitokseen sähköpostitse osoitteella xxxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx.

6. Neuvottelumääräys

Keskustason sopimuksen 10 §:n 3 momentin mukaan virastotason sopiminen edellyttää, että val- tiovarainministeriö on antanut siihen tarvittavan neuvottelumääräyksen. Virkamiesten osalta tämä perustuu myös valtion virkaehtosopimuslain 3 §:n 4 momenttiin.

Valtiovarainministeriö antaa täten virastoille neuvottelumääräyksen sopimuksen 6 §:ssä sovitun virastoerän kohdentamisesta sopimuksen 6-10 §:ssä sanotuilla tavoilla.

Lisäksi valtiovarainministeriö antaa puolustusministeriölle ja Rajavartiolaitoksen esikunnalle neu- vottelumääräyksen tarvittaessa sopia

1) työajan pidennyksen poistumista korvaavista järjestelyistä keskustasolla sovitusta poiketen (keskustason sopimuksen 12 §:n 2 momentti) sekä

2) siitä, että palkanlisiä ja lisäpalkkioita ei tarkisteta yleiskorotuksilla tai että niitä tarkistetaan pro- senttimäärältään alemmilla yleiskorotuksilla ja kustannusvaikutuksiltaan ja ajankohdiltaan tätä vas- taavan sopimusvarallisuuden toteuttamisesta muulla tavalla (allekirjoittamispöytäkirjan 8 §:n 3 mo- mentti).

Virastot voivat neuvotella myös alla kohdissa a) – h) olevista asioista. Neuvotteluja koskevat tämän kirjeen eri kohdissa sanotut ehdot.

a) Keskustason sopimuksen 10.4 §:ssä tarkoitetut asiat eli palkkausten ja muiden palvelussuh- teen ehtojen osalta samat asiat, joista kullakin sopimusalalla on ennestään ollut sovittuna virka- ja työehtosopimuksin

b) Yleisen virka- ja työehtosopimuksen 12.2 ja 16.3 §, sairauslomalisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot

c) Vuosilomasopimuksen 18.2 §, vuosilomalisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot, sekä

24.5 §, lomarahan maksuajankohta

d) Työaikasopimuksen 32 §:ssä tarkoitetut työaikasopimuksen 6 §:n mukaiset työajan järjestelyt ja työaikakorvaukset

e) Fuusio-vpj-neuvottelut (keskustason sopimuksen 9 §)

f) Tuloksellisuutta edistävät työaikaratkaisut (allekirjoittamispöytäkirjan 12 §)

g) Tasokuvausten edistäminen (allekirjoittamispöytäkirjan 14 §)

h) Selviytymislausekkeen mukaiset sopimusneuvottelut (allekirjoittamispöytäkirjan 18 §). Virasto- osapuolten on informoitava keskustason osapuolia (koordinaatioryhmä) ennen neuvottelujen aloittamista. Neuvotteluviranomaisen on siis otettava tällöin yhteys Valtion työmarkkinalaitok- seen.

Jos neuvotteluviranomaisella on tarvetta käydä neuvotteluja muista kuin niistä asioista, joita tässä annettu neuvottelumääräys koskee, neuvotteluviranomaisen on otettava yhteyttä Valtion työmark- kinalaitokseen.

Keskustason sopimuksen 10 §:n 7 momentissa on määrätty, ettei hallinnonalan neuvotteluviran- omaisen tekemällä tarkentavalla virkaehtosopimuksella tai viraston työehtosopimuksella voida poi- keta määräyksistä, jotka koskevat säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pi- tuutta tai sairaus- ja äitiyslomaetuuksia.

Valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 3.2 §:ssä on sovittu keskustason menettelystä, jolla virastotason sopimisen piiriä voidaan laajentaa asioihin, joiden osalta sopimusaukkoa ei en- nestään ole.

7. Virastoerän vaikutuksia koskevat tarkastelut

7.1. Tuloksellisuusvaikutuksia koskeva tarkastelu

Keskustason sopimuksen 6 §:n 2 momentin mukaan virastoerä on suunnattava siten, että palk- kauksella edistetään valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuutta, parannetaan kilpai- lukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja palveluksessa pysyttämiseksi sekä parannetaan naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa.

Virastoerän toteuttamisesta virastotasolla neuvoteltaessa on tarkasteltava, kuinka erän toteuttami- nen edistää tuloksellisuutta sekä parantaa kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja pal- veluksessa pysyttämiseksi. Tarkastelu toimitetaan Valtion työmarkkinalaitokselle jäljempänä koh- dassa 10 selostettujen tarkastuspyyntöjen yhteydessä.

Tuloksellisuudella tarkoitetaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tuottavuutta ja taloudellisuutta, laa- tua ja palvelukykyä sekä henkisten voimavarojen hyvää hallintaa. Keskeisiä ovat henkilöstöjohta- misen strategia ja ammattimainen johtaminen sekä erityisesti osaamisen ja suorituksen johtami- nen. Palkkapolitiikka on osa viraston johtamista. Tärkeitä ovat työnantajan palkkakilpailukyky ja viraston oma palkkapolitiikka. Tuloksellisuutta edistävä palkinta voi tapahtua sekä kannustamalla tuloksellisuuteen että palkitsemalla toteutuneesta tuloksellisuudesta.

7.2. Tasa-arvovaikutuksia koskeva tarkastelu

Neuvoteltaessa ja sovittaessa erästä on aiheellista tehdä myös erän toteuttamisen naisten ja mies- ten välistä palkkatasa-arvovaikutusta koskeva tarkastelu. Tämä tarkastelu tehdään sopimusaloit- tain ja palkkausjärjestelmittäin yhdessä sopijaosapuolten kanssa. Virastoerän tasa-arvovaikutuk- sia tarkastellaan sekä suhteessa erän toteuttamiselle keskustason sopimuksen 6 §:ssä asetettui- hin muihin tavoitteisiin ja käyttötarkoituksiin, että sopimusalan palkkauksellisen tasa-arvon tilan- teeseen.

8. Tiedonhallinta sekä virastoerän ja sen vaikutusten ja kustannusten laskenta

8.1. Tiedonhallinta

On tärkeää, että osapuolilla on riittävät, luotettavat ja ajantasaiset tiedot. Virastotasolla toteutetta- vien erien neuvotteluissa tarvitaan tietojenhallintaa ja laskentaa, jotta erän toteuttamisen vaihtoeh- dot sekä niiden kohdentuminen ja vaikutukset voidaan hahmottaa. Tämä tietojenhallinnan taso- vaatimus on yleensä yhtä korkea, kuin muutoinkin vpj-järjestelmien käyttöönotto- tai muutossopi- musten neuvottelemisen yhteydessä.

Neuvotteluviranomaisen/viraston tilastoyhteistyöstä 19.12.2019 annetussa valtiovarainministeriön määräyksessä korostetaan tilastoyhteistyön merkitystä neuvottelu- ja sopimustoiminnassa. Neu- vottelujen tiedonhallinnan järjestämistä tukevat osaltaan Valtion työmarkkinalaitoksen ja pääsopi- jajärjestöjen uudistettuna vuonna 2016 julkaisema Palkkatilasto-opas (valtiovarainministeriön verk- kosivulla osoitteessa xxx.xx.xx/xxxxxx-xxxxxxxxxxxx) sekä yhdessä järjestetyt tilastokoulutukset.

Virka- ja työehtosopimusmääräykset sopimusosapuolten ja luottamusmiesten oikeudesta saada tietoja ja tilastoja ennen sopimusneuvotteluja ovat yleensä alakohtaisissa vpj-sopimuksissa sekä valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteessä 2. Luottamusmiehen tiedonsaannista kerro- taan myös edellä mainitussa valtiovarainministeriön määräyksessä neuvotteluviranomaisen/viras- ton tilastoyhteistyöstä.

8.2. Kustannusten laskenta

Virastoerän prosenttimäärää vastaava rahamäärä lasketaan asianomaisen sopimusalan neuvotte- luissa käytettävissä olevan, korotuksen voimaantuloa edeltävän tason mukaisesta palkkasum- masta. Osa-aikaiset palvelussuhteet voidaan sisällyttää palkkasummaan tai ne voidaan jättää siitä pois. Vuoden 2021 virastoerän laskentaan sisältyy yleiskorotus 1.8.2020 lukien. Myös ratkaisun kustannusvaikutus lasketaan samasta palkkasummasta, niin että rahamäärän ja kustannusten eu- romäärien laskentapohja on sama. Jos osa-aikaiset palvelussuhteet ovat erän rahamäärää lasket- taessa palkkasummassa mukana, ne tulee ottaa huomioon myös ratkaisun kustannusvaikutuksia laskettaessa.

Erän laskennassa palkkasummana on säännöllisen työajan palkkasumma, jossa ovat mukana säännölliseltä työajalta maksetut olosuhde-, automaattiset- ja muut lisät. Kustannukset lasketaan vastaavasti siten, että niissä ovat säännöllisen työajan palkkasummassa mukana em. lisät. Käy- tettävissä olevaa rahamäärää ja kustannuksia laskettaessa ei siis oteta huomioon lomarahaa eikä lisä- tai ylityökorvauksia eikä lisä- tai ylityöajalta maksettavia muita korvauksia tai lisiä.

Kustannusvaikutusten laskennassa on otettava huomioon myös seuraavaa:

• kustannuslaskennassa huomioon otettavien vaikutusten pitää perustua sopimusmuutoksiin

• sopimusten kustannusvaikutuksia tarkastellaan ensisijaisesti sopimuksen toteutusajankohtana

• tapauksissa, joissa se palvelussuhteen ehto, jota muutettaisiin, esiintyy eri aikoina vaihdellen eikä kustannusvaikutusten tarkastelu sopimuksen toteuttamisajankohtana sen vuoksi xxxx riit- tävää kuvaa asiasta, on syytä tarkastella vaikutuksia pitemmällä ajalla

• edellisessä kohdassa sanottu koskee myös tilanteita, joissa otetaan käyttöön etuus tai muute- taan etuutta, tarkoituksin samalla muuttaa viraston toimintaa tai toimintatapaa etuuden mak- samiseen tai antamiseen vaikuttavalla tavalla

• muutoin työnantajan soveltamiskäytännön taikka toiminnan tai toimintatavan muutoksia tai toi- minnallisia tai hallinnollisia kustannusvaikutuksia ei kytketä ratkaisuihin eikä kustannuslasken- taan

• samat seikat koskevat mahdollisten säästöjen laskentaa

• purkautuvien takuuosien tai vastaavien aiheuttamia säästöjä ei oteta laskennassa huomioon Työnantajavarallisuutta ei sidota sopimustoiminnassa eikä käytetä sopimuksiin yhdistäen.

9. Pöytäkirjamenettelystä

Virasto-osapuolten yhteistä pöytäkirjamenettelyä käytetään eri tilanteissa asioiden selventävään toteamiseen, milloin varsinaista virka- tai työehtosopimusta ei ole tehtävänä, tai siitä ei saavuteta neuvottelutulosta. Pöytäkirjamenettelyn kohteina voivat olla

- virastossa noudatettavana olevien sopimusten toteaminen ja niiden työaikalaista poikkeavien sopimusmääräysten, jotka eivät enää ole voimassa, toteaminen (kohta 2)

- yleiskorotus, ellei muuta sopimusta ole tehtävänä (yleiskorotus 1.8.2020, kohdat 2 ja 3.1.)

- työajan lyhentymisen johdosta 1.10.2020 alkaen muutettavien sopimusmääräysten toteami- nen (kohta 11)

- erän käyttörajoitusten ja käytettävissä olevan erän määrän toteaminen siirtymäkausien tilan- teissa (kohta 4.7.)

- neuvottelutuloksen saavuttamatta jäämisen toteaminen ja sen lopputulos, mukaan lukien palk- kaustaulukot 1.5.2021. Tällöin myös yleiskorotuksen 1.6.2021 sisältävä palkkaustaulukko to- detaan samassa pöytäkirjassa. (kohta 5)

Nämä pöytäkirjat eivät ole virka- tai työehtosopimuksia. Niissä ei varsinaisesti sovita asioista. Useimmiten niistä ilmenee yhteinen käsitys todettavana olevasta asiasta. Mikäli asiasta ilmenisi eri kantoja, ne olisi kirjattava pöytäkirjaan. Liitteenä 2 on yleisluontoinen, em. vaihtoehtoja sisältävä pöytäkirjamalli.

Hallinnonalan neuvotteluviranomaiset koordinoivat pöytäkirjamenettelyä.

Pöytäkirjat lähetetään Valtion työmarkkinalaitokseen sähköpostiosoitteella xxxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx. Tilanteissa, joissa neuvottelutulosta virastoerästä ei saavutettaisi mää- räaikaan mennessä, pöytäkirjat lähetetään pian. Näissä tapauksissa Valtion työmarkkinalaitos saattaa lähempänä ko. ajankohtaa pyytää erikseen ilmoitusta.

10. Virka- ja työehtosopimuksia koskevien neuvottelutulosten tarkastaminen

Neuvottelutuloksia virka- ja työehtosopimusten muuttamisesta koskee pakollinen menettely, että valtiovarainministeriön (Valtion työmarkkinalaitoksen) on tarkastettava ja hyväksyttävä neuvottelu- tulokset tarkentaviksi virka- ja/tai työehtosopimuksiksi, ennen kuin ne saadaan allekirjoittaa viras- totasolla.

Sama menettely koskee vpj-allekirjoittamispöytäkirjasopimuksia.

Mikäli virastossa tehdään erillinen palkkasopimus tai pöytäkirja, jossa sitoudutaan noudattamaan joko kokonaan tai osaksi yksityisen sektorin työmarkkina-alan työehtosopimuksen määräyksiä, koskee tarkastamismenettely myös tällaisia palkkasopimuksia ja pöytäkirjoja.

Neuvottelutulokseen tulee siis sisällyttää myös 1.6.2021 voimaan tulevan yleiskorotuksen sisältävä palkkataulukko. Yleiskorotus lasketaan palkkataulukosta, johon sisältyy jo virastoerän kohdennuk- sesta johtuvat lisäykset 1.5.2021 alkaen. Yleiskorotuksen laskentaa on selostettu edellä kohdassa 3.1.

Neuvottelutuloksissa sopimuksiin otetaan tavanomaiset määräykset työrauhavelvoitteesta ja voi- massaolosta. Erityisesti niihin otetaan keskustason sopimuksen 16 §:n 2 momentin perusteella myös seuraava määräys, jotta virastoissa ei tarvitsisi erikseen irtisanoa virastotason sopimuksia.

Sopimuskaudelle 2020–2022 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen irtisanomi- sella tulevat samalla irtisanotuiksi virastotason tarkentavat virkaehtosopimukset ja työehtosopimukset.

Tarkastuspyyntöjen liitteinä tulee olla neuvottelutulokset muotoiltuina virka- ja työehtosopimuksiksi sekä tarvittavilta osiltaan kohdassa 4.3. tarkoitetuiksi allekirjoittamispöytäkirjasopimuksiksi. Lisäksi tarkastuspyyntöön sisällytetään tai liitetään selvitys neuvottelutuloksen olennaisesta sisällöstä ja erän kohdennuksesta. Selvityksestä tulee ilmetä käytettävissä olevan erän laskenta ja rahamäärä sekä erän toteutustapa ja toteutuksen kustannusvaikutukset ja niiden laskenta. Tarkastuspyyn- nöstä tulee ilmetä myös yleiskorotuksen 1.6.2021 laskenta. Tarkastuspyyntöön liitetään myös edellä kohdassa 7.1. selostettu virastoerän toteuttamisen tuloksellisuusvaikutuksia koskeva tar- kastelu.

Tarkastusta varten neuvottelutulokset on lähetettävä Valtion työmarkkinalaitokseen kirjeellä (VTML, PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTO, tai Valtioneuvoston jakelukeskus). Tarkastuspyyntö voidaan lähettää myös sähköpostiosoitteella xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx, mutta ei siis edellä mo- nesti mainittuun sähköpostiosoitteeseen xxxxxxxxxxxxxxxxx@xx.xx.

11. Kilpailukykysopimukseen perustuva työajan pidennys

Keskustason sopimuksen 12 §:ssä on sovittu kilpailukykysopimukseen perustuneiden valtionhal- linnon työajan pidentämisratkaisujen purkamisesta 1.10.2020 alkaen. Tästä johtuvista muutoksista työaikoihin ja pidennyksen poistumista korvaavista järjestelyistä on sovittu työajoista tehdyssä val- tion virka-ja työehtosopimuksessa.

Keskustason sopimuksen 12 §:n 2 momentissa ovat määräykset Puolustusvoimien ja Rajavartio- laitoksen työaikaa koskevien virkaehtosopimusten piiriin kuuluvien virkamiesten työaikamääräys- ten muuttamisesta vastaavasti kuin työajoista tehdyssä valtion virka- ja työehtosopimuksessa on muiden virkamiesten osalta sovittu. Puolustusministeriön ja Rajavartiolaitoksen esikunnan tulee 31.8.2020 mennessä tehdä muutokset omiin työaikasopimuksiinsa sopijaosapuolina olevia henki-

löstöjärjestöjä kuultuaan. Samassa aikataulussa kyseisten työaikasopimusten osapuolet voivat vi- rastotason virkaehtosopimuksella sopia työajan pidennyksen poistumista korvaavista järjestelyistä keskustasolla sovitusta poiketen.

Mikäli muissa virastoissa on virasto- tai sopimusalakohtaisia virka- tai työehtosopimusmääräyksiä tai työaikajärjestelyjä, muuttuvat ne keskustason sopimuksen nojalla siten, että niiden piirissä ole- van henkilöstön työaikaa lyhennetään ja pidennyksen poistumista korvaavina järjestelyinä nouda- tetaan vastaavaa kuin mitä työajoista tehdyssä valtion virka- ja työehtosopimuksessa on muiden virkamiesten ja työntekijöiden osalta sovittu 1.10.2020 ja 1.1.2021 alkaen. Näissä virastoissa tulee työaikamääräykset teknisesti päivittää 1.10.2020 alkaen työajan lyhennyksestä johtuen. Tällainen tekninen päivittäminen tapahtuu edellä kohdassa 9 selostettua pöytäkirjamenettelyä käyttäen. Päi- vitetyt työaikamääräykset voidaan todeta samassa pöytäkirjamenettelyssä kuin missä noudatetta- vana olevat sopimukset ja yleiskorotus 1.8.2020 todetaan (edellä kohdat 2 ja 3.1.).

Työajoista tehdyn valtion virka-ja työehtosopimuksen 19 §:ssä on sovittu työajan pidennyksen poistumista korvaavista vuosittaisista järjestelyistä. Jaksotyötä koskien sopimusmääräyksessä on kaksi vaihtoehtoista järjestelyä, joista työnantaja valitsee viraston toimintaan sopivan järjestelyn. Valinta on tehtävä 31.10.2020 mennessä. Sitä ennen asiasta on kuultava virastotason sopijaosa- puolina olevia henkilöstöjärjestöjä.

12. Virastojen sopimusten tekninen ylläpito

Pääosa virastoista ylläpitää virka- ja työehtosopimuksistaan kokonaisversioita, päivittäen aina tai ainakin säännöllisesti sopimusten muutokset tavalla tai toisella yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Osalla on kuitenkin käytössään vain sopimusten ja niiden muutosten sarja.

Valtiovarainministeriö suosittelee edelleen, että ne työnantajat, joilla sellaista ei jo ole, laatisivat tekniset kokonaisversiot kyseessä olevista sopimusasiakirjoista ja pitäisivät niitä ajan tasalla. Tämä koskee varsinkin vpj-sopimuksia ja niiden allekirjoittamispöytäkirjoja sekä niiden sopimuksin teh- tyjä tai pöytäkirjamenettelyssä todettuja muutoksia, mutta muitakin sopimuksia.

Tällainen kokonaisversio on tarkoitettu sekä työnantajan että henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen apuvälineenä käytettäväksi. Sellaisesta ilmenee päivittäiskäytössä paremmin kulloinkin voimassa olevien sopimusten sisältö.

Sopimustekstejä ei teknisessä kokonaisversiossa saa muuttaa siitä, mitä on voimassa sopimusten ja muutosasiakirjojen (kuten pöytäkirjamenettelyssä todetut muutokset) mukaan.

Tällainen tekninen versio ei korvaa varsinaisia sopimusasiakirjoja, jotka ovat sitovia ja joiden tulee myös edelleen olla olemassa ja käytettävissä. Kun sopimuksia jatkossa muutetaan, muutokset tehdään muuttamalla varsinaisia sopimusasiakirjoja. Tekninen kokonaisversio päivitetään silloin erikseen työnantajan toimesta vastaavasti.

Versiota laadittaessa tulee viraston aikaisempien sopimusmuutosten ohella ottaa huomioon myös keskustason sopimuksissa virastotasolla yleensä pöytäkirjamenettelyssä toteutettavaksi eri ai- koina osoitetut vpj-sopimusten muutokset, sellaisina kuin ne kulloinkin ovat olleet toteutettavina. Nämä ovat:

1) henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen eräissä poissaolotapauksissa (sopimus 31.10.2007),

2) arviointiryhmän rooli ja tietojensaantioikeus (sopimus 28.3.2010),

3) menettely työnantajan tarjotessa vähemmän vaativia tehtäviä (sopimus 28.2.2011) ja

4) uuden henkilön henkilökohtainen palkanosa ja vpj-palkat lyhyissä määräaikaisissa palvelussuh- teissa (sopimus 24.11.2011).

Tekninen kokonaisversio voidaan laatia viraston tarkoituksenmukaiseksi harkitsemalla tavalla, aina muutosasiakirjaan viitaten. Tällaisessa yhteydessä voidaan hakasuluttaa myös upj- tai vpj-siirty- mäkausimääräykset, jos siirtymäkausi on niissä sovitun mukaan jo päättynyt.

Teknisen kokonaisversion laatii työnantaja, joka vastaa version oikeellisuudesta ja selkeydestä. Kysymyksessä ei ole sopimusten muutosneuvottelu eikä myöskään näiden määräysten kohdassa 9 tarkoitettua pöytäkirjamenettelyä käytetä. Viraston sopimusosapuolille on kuitenkin ennen tekni- sen version julkaisemista annettava mahdollisuus lausua siitä. Versiota ei tarvitse lähettää Valtion työmarkkinalaitokselle.

Jos virastotyönantaja haluaa edellä sanotusta poiketen teknisesti päivittää itse sopimukset, käyte- tään virka- ja työehtosopimusmenettelyä.

Neuvottelujohtaja Xxxx Xxxxxx

Hallitusneuvos Xxxxx Xxxxxx

Liite 1 Valtion virka- ja työehtosopimus ja allekirjoittamispöytäkirja 8.4.2020 Liite 2 Pöytäkirjamalli

Liite 1

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SOPIMUSKAUDELLE 2020–2022

1 § Sopimuskausi

Tämän sopimuksen sopimuskausi on 1.4.2020–28.2.2022.

2 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan valtion virastojen virkamiesten ja työntekijöiden palvelussuhteen ehtoihin, ellei toisin ole säädetty, määrätty tai sovittu.

Tämän sopimuksen noudattamisesta voidaan sopia erikseen niillä työehtosopimusaloilla, joilla työehtosopimuk- sen palkkausperusteet ja muut palvelussuhteen ehdot kokonaan tai pääosin on sovittu määräytyväksi muun kuin valtion yleisten työehtosopimusmääräysten mukaisesti.

3 §

Muut keskustason virka- ja työehtosopimukset

Tämän sopimuksen lisäksi on valtion keskustasolla uudistettu 1 §:ssä tarkoitetulle sopimuskaudelle valtion yleinen virka- ja työehtosopimus ja valtion virka- ja työehtosopimukset työajoista, vuosilomista ja matkakustannusten kor- vaamisesta, niistä ilmenevin tavoin muutettuina.

4 §

Virastojen virka- ja työehtosopimusten uudistaminen keskustasolla

Tällä keskustason virka- ja työehtosopimuksella uudistetaan sen sopimuskaudeksi alakohtaiset virka- ja työehto- sopimukset, jotka ovat 31.3.2020 voimassa silloin päättyvin sopimuskausin. Alakohtaisten virka- ja työehtosopi- musten työaikalain (872/2019) alaista henkilöstöä koskevia sopimusmääräyksiä ei kuitenkaan uudisteta siltä osin kuin ne poikkeavat työaikalain säännöksistä. Täten uudistettujen sopimusten oikeusvaikutukset ovat samat kuin jos sopimukset olisi uudistettu paikallistasolla.

5 § Yleiskorotukset

Palkkoja korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,10 prosenttia ja 1.6.2021 lukien yleis- korotuksella, jonka suuruus on 0,97 prosenttia, kuitenkin vähintään 20,37 euroa.

Tehtäväkohtaisten palkanosien (vast.) taulukoita ja vastaavia sekä henkilökohtaisia palkanosia, kokemusosia ja muita suhteessa taulukkopalkkaukseen määräytyviä palkanosia tarkistetaan yleiskorotusta vastaavasti.

6 § Virastoerä

1. Sopimusalakohtaisesti on toteutettavana 1,00 prosentin suuruinen virastoerä 1.5.2021 lukien.

2. Erä on suunnattava siten, että palkkauksella edistetään valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tulokselli- suutta, parannetaan kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja palveluksessa pysyttämiseksi sekä pa- rannetaan naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa.

3. Erä suunnataan ensisijaisesti ja pääosin vpj:n kehittämiseen 2 momentin tavoitteiden toteuttamiseksi. Erän toteuttaminen tapahtuu 4 momentissa sanotuin tavoin, mutta erä voidaan toteuttaa muullakin sen tavoitteita edis- tävällä tavalla. Erää ei tulisi ilman perusteltua syytä osittainkaan toteuttaa yleiskorotuksena tai muuna kaikille tulevana korotuksena. Palkkausjärjestelmän yleinen kannustavuus tulee säilyttää.

4. Käytettäessä erä vpj:n kehittämiseen se kohdennetaan vpj-järjestelmien rakenteellisiin, erityisesti a)- ja b)- kohdissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

a) Tehtäväkohtaisen palkanosan kehittäminen suunnataan tehtävien vaativuuden ja tehtäväkoh- taisten palkanosien porrastamiseen kannustavasti ja johdonmukaisesti sekä palkanosan parem- paan reagointikykyyn vaativuusmuutoksiin.

b) Henkilökohtaisen palkanosan kehittäminen suunnataan siten, että palkanosa on riittävän suuri sekä kannustaa porrastukseltaan hyvään suoritukseen ja parantamaan suoritusta. Henkilökohtai- sen palkanosan määrää ja taulukoita muutetaan ja korotetaan tämän mukaisesti.

5. Vpj:tä voidaan kehittää myös siten, että sovitaan kehittämistoimenpiteistä vaiheittain, siirtymäkausimenettelyä käyttäen ja kattaen rahoittaminen virastoerällä ja mahdollisilla myöhemmillä paikallisesti toteutettavilla erillä siten, että vaiheiden ja erien ajankohdat ja rahavaikutukset kytketään toisiinsa.

6. Erä voidaan kohdentaa myös tulospalkkiojärjestelmien rahoitukseen. Erä voidaan kohdentaa alakohtaisiin, vi- rastotason neuvottelujen piiriin kuuluviin tuloksellisuutta edistäviin työaikaratkaisuihin, joista on tarkemmat mää- räykset allekirjoittamispöytäkirjan 12 §:ssä.

7. Erä käytetään kuitenkin aina ennen muita edellä tässä pykälässä sanottuja käyttötapoja vpj:n käyttöönottami- sen vaiheittaisen toteutuksen tai vpj:n kehittämisen rahoittamiseen (ns. vekselin kattamiseen) sen mukaan, mitä siitä kussakin vpj:n käyttöönottamista tai kehittämistä koskevassa aikaisemmassa sopimuksessa on sovittu.

7 §

Virastoerän neuvottelumääräykset

Virastoerän toteuttamiseksi tarkentavilla virkaehtosopimuksilla ja työehtosopimuksilla neuvotellaan hallinnonalan neuvotteluviranomaisten ja työehtosopimusvirastojen sekä asianomaisten henkilöstöjärjestöjen kesken.

Neuvottelut 1.5.2021 lukien toteutettavasta erästä on käytävä 15.3.2021 mennessä. Jos neuvottelutulosta virka- ja työehtosopimukseksi virastoerän toteuttamisesta ei saavuteta edellä sanottuun määräaikaan mennessä, toteu- tetaan erä prosentuaalisena yleiskorotuksena.

8 §

Eräiden fuusiovirastojen vpj-sopimusten rahoitus ja siirtymäkauden päättäminen ELY-keskuksissa

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin, Opetushallituksen ja Ruokaviraston vpj-sopimusten rahoituk- sesta on sovittu 9.1.2018 ja 14.5.2018 tehdyissä virka- ja työehtosopimuksissa. Näiden sopimusten voimassaoloa jatketaan siten, että ne ovat voimassa tämän sopimuksen sopimuskauden 1.4.2020-28.2.2022. Edellä sanottujen sopimusten mukaista rahoitusmallia sovelletaan samanlaisilla rahoitusosuuksilla ja niiden määräytymistä koske- villa muilla ehdoilla kuin päättyneellä sopimuskaudella. Myös aiemmat virastoerät ovat edelleen käytettävissä näiden virastojen vpj-sopimusten rahoittamiseen.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin, Opetushallituksen ja Ruokaviraston kunkin vpj-sopimuksen kus- tannusten rahoitukseen voidaan edellä 1 momentissa sanotun lisäksi käyttää tämän sopimuksen mukainen vuo- den 2021 virastoerä muuttamatta ensimmäisessä momentissa mainituissa virka- ja työehtosopimuksissa sovittua rahoitusmallia ja sen mukaisia rahoitusosuuksia ja niiden määräytymistä. Lisäksi edellä 5 §:ssä sovitusta vuoden 2021 yleiskorotuksesta enintään 0,50 % voidaan suunnata edellä sanottujen virastojen vpj-sopimusten rahoituk- sen kattamiseen. Tällöin näissä virastoissa palkkoja korotetaan edellä 5 §:ssä sovitusta poiketen 1.6.2021 lukien vpj-sopimukseen suunnattua osuutta vastaavalla määrällä alennetulla yleiskorotuksella.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehit- tämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) vpj-sopimuksen kesken oleva siirtymäkausi päätetään seuraavasti. Vpj-sopimuksen täysimääräisen toteutuksen edellyttämä rahoitus katetaan tämän sopimuksen 6 §:ssä sovitulla

virastoerällä 1,00 % sekä suuntaamalla 5 §:ssä sovituista yleiskorotuksista 1.8.2020 0,60 % ja 1.6.2021 0,50 % eli yhteensä 1,10 % siirtymäkauden etenemän toteuttamiseen. Jäljellä oleva rahoitusosuus toteutetaan osana tätä keskustason sopimusta siten, että palkkaukset maksetaan täysimääräisinä 1.6.2021 lukien. Henkilökohtaisia palkanosia tarkistetaan siten, että tarkistusvaiheiden ja edellä mainittujen korotusten ajankohdat ja rahavaikutuk- set kytketään toisiinsa. Edellä sanotusta johtuen ELY-ja KEHA-keskuksissa palkkoja korotetaan edellä 5 §:ssä sovitusta poiketen 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,50 prosenttia ja 1.6.2021 lukien yleisko- rotuksella, jonka suuruus on 0,47 prosenttia.

9 §

Palkkausjärjestelmien valmistelu tulevissa organisaatiomuutostilanteissa

Tulevissa organisaatiomuutostilanteissa uuden viraston vpj:n valmistelu aloitetaan asianomaisten työnantaja- viranomaisten ja palkansaajajärjestöjen kesken osana muutoksen muuta valmistelua mahdollisimman pian sen jälkeen, kun organisaatiomuutoksesta on hallitustasolla päätetty.

Vpj:n valmistelu sekä siihen liittyvä neuvottelu- ja sopimustoiminta järjestetään ja ajoitetaan siten, että vpj - sopimuksesta voidaan saavuttaa neuvottelutulos ennen organisaatiomuutoksen voimaantuloa. Sopimus- osapuolet harkitsevat, voivatko ne tehdä sopimuksen jo ennen organisaatiomuutoksen voimaantuloa, vai tehdäänkö neuvottelutuloksen viimeistely sopimukseksi ns. maanmittauslauseketta käyttäen uuden viraston olemassaolon ensimmäisten kuukausien aikana. Tarkoitus on kummassakin tapauksessa tarvittaessa sopia, että uutta vpj:tä sovelletaan takautuvasti.

Tällaisen vpj -valmistelun riittävän varhaisessa vaiheessa toteutumisen varmistamiseksi tarkastellaan uuden viraston vpj:n valmistelun alussa, kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen tarkastelun asemesta, voidaanko jokin lakkaavissa virastoissa noudatettava vpj -järjestelmä ottaa uuden viraston vpj -järjestelmän kehittämisen lähtökohdaksi. Tätä pidetään ensisijaisesti harkittavana vaihtoehtona.

10 §

Määräykset virastotason ja paikallisesta sopimisesta virka- ja työehtosopimuksella

Virastotason neuvottelu- ja sopimustoiminnassa noudatetaan ns. jatkuvan neuvottelun periaatetta, jonka mukaan osapuolet voivat sopimuskauden aikana tarkoituksenmukaisella tavalla tarkastella esiin tulevia sopimusten kehit- tämistarpeita ja neuvotella niistä. Tämä sopimus määrittää virastotason ja paikallisen virka- ja työehtosopimuk- sella sopimisen edellytykset ja puitteet.

Virastotason ja paikallisesta sopimisesta virka- ja työehtosopimuksella on määräyksiä myös valtion virkaehtoso- pimusasioiden pääsopimuksessa sekä muissa keskustason virka- ja työehtosopimuksissa.

Hallinnonalan neuvotteluviranomaisen tekemällä tarkentavalla virkaehtosopimuksella ja viraston työehtosopimuk- sella voidaan sopia niistä asioista, joita varten on sovittu tämä mahdollisuus keskustason sopimuksessa (ns. so- pimusaukko) tai tämä mahdollisuus perustuu välittömästi lain säännökseen, ja siihen on annettu tarvittava neu- vottelumääräys.

Näin ollen palkkausten ja muiden palvelussuhteen ehtojen osalta voidaan neuvotella ja sopia varsinkin samoista asioista, joista kullakin sopimusalalla on ennestään ollut sovittuna virka- ja työehtosopimuksin. Keskeisiä tällaisen sopimisen kohteita ovat vpj:n kehittäminen ja virastotason neuvottelujen piiriin kuuluvat tuloksellisuutta edistävät työaikaratkaisut.

Vpj:tä voidaan kehittää myös siten, että sovitaan kehittämistoimenpiteistä vaiheittain, siirtymäkausimenettelyä käyttäen ja kattaen rahoittaminen myöhemmillä virastoerillä (vast.) siten, että vaiheiden ja erien ajankohdat ja rahavaikutukset kytketään toisiinsa.

Viraston tarkentavaa virkaehtosopimusta tai työehtosopimusta ei saa tehdä siten, että sopimuksesta aiheutuisi valtiolle lisäkustannuksia. Virka- ja työehtosopimusten rahoitus katetaan kunkin alan paikallisesti toteutettavilla sopimuserillä.

Hallinnonalan neuvotteluviranomaisen tekemällä tarkentavalla virkaehtosopimuksella tai viraston työehtosopi- muksella ei voida poiketa määräyksistä, jotka koskevat säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuosiloman pituutta tai sairaus- ja äitiyslomaetuuksia.

11 §

Palkkapolitiikka vpj:n soveltamiskäytännössä

Vpj -palkkausjärjestelmissä palkkaus perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen. Vpj

-palkkapolitiikka on tarkoitettu toimimaan kannustavasti ja oikeudenmukaisesti sekä toiminnan tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Tavoitteena on kannustaa henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin ja parantamaan työsuoritustaan ja muutenkin tukea henkilöstön kehittymistä sekä kehittää esimiestyötä sekä parantaa johtamista ja työnantajakilpailukykyä.

Kannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen par- haalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla henkilöstölle tilanteiden mukaan ja tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä. Sopimusalan määrärahati- lanne ei saa vaikuttaa henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin.

Edellä sanottujen perusteiden ja tavoitteiden huomioimiseksi sekä palkkausjärjestelmän yleisen kannustavuuden vuoksi keskustason osapuolet korostavat, että virkamiehillä ja työtekijöillä on vpj -sopimusten perusteella ja mu- kaisesti oikeus vpj -palkkaukseen ja toisaalta työnantajalla on mahdollisuus myös palkkauksen muuttamiseen vaativuus- tai suoritustason alentuessa, sopimusten ja niihin sisältyvien turvaamismääräysten mukaisesti.

12 § Kilpailukykysopimukseen perustuva työajan pidennys

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut valtionhallinnon työajan pitentämisratkaisut puretaan 1.10.2020 al- kaen. Muutoksista työaikoihin sekä pidennyksen poistumista korvaavista vuosittaisista järjestelyistä on sovittu liitteenä olevasta työajoista tehdystä valtion virka- ja työehtosopimuksesta ilmenevällä tavalla. Työajan pitentä- misratkaisun johdosta muutettuja työaikoja koskevia sopimusmääräyksiä sovelletaan ensimmäisen 1.10.2020 jäl- keen alkavan täyden kalenteriviikon ja työjakson alusta lukien. Työajan pidennyksen poistumista korvaavat jär- jestelyt tulevat voimaan 1.1.2021 alkaen ja niitä sovelletaan ensimmäisen 1.1.2021 jälkeen alkavan täyden ka- lenteriviikon ja työjakson alusta lukien.

Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen työaikaa koskevien virkaehtosopimusten piiriin kuuluvien virkamiesten virastotason sopimusten työaikamääräyksiä muutetaan suoraan tämän keskustason sopimuksen nojalla työajan pidennyksestä luopumisesta johtuen vastaavasti kuin työajoista tehdyssä valtion virka- ja työehtosopimuksessa on muiden virkamiesten osalta sovittu. Näissä virkaehtosopimuksissa olevat sotilaallisen harjoituksen ja meripal- velun työaikamerkinnät alenevat suoraan tämän keskustason sopimuksen nojalla kuudella minuutilla nykyisestä 1.10.2020 lukien. Virastotason työnantaja tekee edellä sanotusta johtuvat muutokset sopijaosapuolina olevia hen- kilöstöjärjestöjä kuultuaan 31.8.2020 mennessä sanottuihin työaikasopimuksiin. Mikäli osapuolet tässä yhtey- dessä yhteisesti sopivat, voidaan työajan pidennyksen poistumista korvaavista järjestelyistä sopia virastotason virkaehtosopimuksella keskustasolla sovitusta poiketen. Mikäli tällaista virkaehtosopimusta ei saavuteta 31.8.2020 mennessä, noudatetaan työajoista tehdyssä valtion virka- ja työehtosopimuksessa muiden virkamies- ten osalta sovittua tältä osin sellaisenaan Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa.

Mikäli muissa kuin edellä tässä pykälässä mainituissa tapauksissa on virasto- tai sopimusalakohtaisia virka- tai työehtosopimusmääräyksiä tai työaikajärjestelyjä, muuttuvat ne tämän sopimuksen nojalla siten, että niiden pii- rissä olevan henkilöstön työaikaa lyhennetään ja pidennyksen poistumista korvaavina järjestelyinä noudatetaan vastaavaa kuin mitä työajoista tehdyssä valtion virka- ja työehtosopimuksessa on muiden virkamiesten ja työnte- kijöiden osalta sovittu 1.10.2020 ja 1.1.2021 alkaen.

Valtion oppilaitosten opetushenkilöstön työajan pitentämisratkaisujen purkamisesta ja niihin liittyvistä järjestelyistä neuvotellaan ja sovitaan tämän sopimuksen osapuolten kesken 31.5.2020 mennessä.

Osa-aikaisten virkamiesten ja työntekijöiden työaikaa lyhennetään samassa suhteessa kuin vastaavan kokoaikai- sen virkamiehen tai työntekijän työaikaa lyhennetään.

13 § Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvauksia koskevia määräyksiä muutetaan 1.1.2021 ja 1.1.2022 lukien, aikaisempaa käy- täntöä vastaavasti.

14 § Allekirjoittamispöytäkirja

Tähän sopimukseen liittyvän allekirjoittamispöytäkirjan määräykset ovat sopimuksenvaraisten asioiden osalta voi- massa virka- ja työehtosopimuksena.

15 § Työrauha

Virkaehtosopimusjärjestelmä

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen mää- räyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

Työehtosopimusjärjestelmä

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.

16 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuskausi jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatko- vuoden päättymistä.

Virastojen tarkentavien virkaehtosopimusten ja työehtosopimusten määräysten mukaisesti tulevat tämän sopi- muksen irtisanomisella samalla myös ne irtisanotuiksi.

Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 2020

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

AMMATTILIITTO PRO RY.

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY.

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY.

SOPIMUSKAUDELLE 2020–2022 8.4.2020 TEHDYN VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSO- PIMUKSEN ALLEKIRJOITTAMISPÖYTÄKIRJA

1 § Työhyvinvoinnin edistäminen

Valtion keskustason osapuolten yhteisenä tavoitteena on edistää valtion henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä valtion työyhteisöjen tuloksellista toimintaa. Työhyvinvointia edistetään jatkuvalla ja kokonaisval- taisella työn, työympäristön ja työyhteisöjen kehittämisellä. Työhyvinvointia edistävien toimien vaikutukset näky- vät virastoissa parantuneena työssä jaksamisena sekä vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyselä- köitymisinä sekä työn tuloksellisuuden paranemisena.

Työssä jatkamista edistetään hyödyntämällä käytettävissä olevia virka- ja työehtosopimusten sekä valtion henki- löstöjohtamisen linjausten mukaisia keinoja. Eri-ikäisille ja erityistä tukea tarvitseville virkamiehille ja työntekijöille suunnattuja työhyvinvointia edistäviä toimia suunnitellaan virastoissa osana yhteistoimintaa.

Osapuolet asettavat työryhmän edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi. Työryhmän tehtävänä on lisäksi tar- kastella valtion henkilöstölle suunnatun työterveyshuollon sisältöä koskevaa ohjetta sekä valtion työsuojelun yh- teistoimintasopimuksen sisältöä ja tehdä niihin tarvittavat päivitykset.

Työryhmän toimikausi on 1.4.2020-28.2.2022.

2 § Kehityskeskustelut

Jokaisella virkamiehellä ja työntekijällä on oikeus vuosittaisten kehityskeskustelujen käymiseen osana hyvää joh- tamista ja esimiestyötä.

Osapuolet suosittelevat, että kehityskeskusteluiden ja muiden yhteistoiminnallisten keskusteluiden yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota koko henkilöstön osaamistarpeisiin, mahdollisuuksiin kehittyä tehtävissään sekä ennakoitaviin viraston toiminnassa tapahtuviin muutoksiin.

Ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla kehityskeskusteluissa tulee myös käydä läpi työuran pidentämistä tukevia toimenpiteitä vähintään viisi vuotta ennen arvioitua eläkkeelle jäämistä tai heidän täytettyään 58 vuotta. Kehitys- keskustelussa esille nousseiden toimenpiteiden pohjalta voidaan tarvittaessa laatia yksilöllinen etenemismalli (työurasuunnitelma), jossa huomioidaan erilaisia työhön (työtehtävät, työolosuhteet, työajat jne.) ja työuralla jat- kamiseen liittyviä kehittämistarpeita sekä osaamisen siirtäminen.

3 § Matkatyöryhmä

Matkatyöryhmän tehtävänä on sopimuskauden aikana valmistella ja neuvotella vuosittaiset matkakustannusten korvausten tarkistukset.

Työryhmän toimikausi on 1.4.2020–28.2.2022.

4 § Tilastotyöryhmä

Tilastoryhmä jatkaa toimintaansa seuraamalla pysyvän vuosittaisen toimeksiantonsa mukaisesti työmarkkinoiden ansio-, tulo- ja kustannuskehitystä sekä valtion palkansaajien ostovoimaa ja ansiotasoa ja sen kehitystä mukaan lukien palkkaliukuma. Työryhmä tarkastelee myös valtion palkkauksellista asemaa suhteessa muihin sektoreihin.

Lisäksi tilastoryhmä seuraa, kuinka luottamusmiessopimuksen 12 §:n mukainen tietojen luovutus virastoissa to- teutuu ja tarvittaessa ohjeistaa ja tarjoaa yhteistä koulutusta tilastoyhteistyön kehittämiseksi

Työryhmän toimikausi on 1.4.2020–28.2.2022.

5 § Työaikatyöryhmä

Työaikatyöryhmä jatkaa työtään tehtävänään käsitellä työaikoihin liittyviä asioita. Työryhmän toimikausi on 1.4.2020–28.2.2022.

6 §

Valtion palkkausjärjestelmien kehittämisryhmä Työryhmän tehtävänä on tarkastella mahdollisuuksia kehittää valtion palkkausjärjestelmiä. Työryhmän toimikausi on 1.4.2020 – 28.2.2022.

7 §

Eräät tekniset tarkistukset sopimusmääräyksiin

Valtion yleiseen virka- ja työehtosopimukseen on tehty lainsäädäntömuutoksista johtuvia teknisiä muutoksia. Muutoksilla ei muuteta sopimuksen sisältöä tai tulkintaa.

8 §

Euromääräisten palkkojen ja lisien yleiskorotus

Virkamiesten ja työntekijöiden euromääräisinä vahvistettuja tai sovittuja kuukausipalkkoja ja tuntipalkkaisten vir- kamiesten ja työntekijöiden tuntipalkkoja tarkistetaan 1.8.2020 alkaen 1,10 prosentilla ja 1.6.2021 0,97 prosentilla.

Niitä euromääräisiä palkanlisiä ja lisäpalkkioita, joita on ennestään voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten vakiintuneen käytännön perusteella tarkistettava yleiskorotuksin, korotetaan 1.8.2020 alkaen 1,10 prosentilla ja 1.6.2021 0,97 prosentilla.

Mikäli virastotason osapuolet Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa yhteisesti virkaehtosopimuksella sopi- vat, voidaan edellä 2 momentissa sanottuja palkanlisiä ja lisäpalkkioita jättää tarkistamatta sanotuilla yleiskoro- tuksilla tai tarkistaa niitä prosenttimäärältään alemmilla yleiskorotuksilla. Tällöin voidaan virkaehtosopimuksella sopia muista sopimusmuutoksista kustannusvaikutukseltaan ja ajankohdiltaan toteuttamattomia yleiskorotuksia tai niiden osuuksia vastaavasti.

9 §

Henkilöstön edustajien palkkiot

Päätoimisten ja sivutoimisten luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausipalkkioita korotetaan 1.8.2020 alkaen 3,07 prosentilla.

10 §

Palkkaus harjoittelutyössä

Valtion palveluksessa harjoittelutehtävissä olevan henkilöstön palkkauksesta on määrätty erikseen

11 §

Eräät määräykset palkkatason turvaamiseksi

Määräykset palkkatason turvaamiseksi eri tilanteissa ovat tämän allekirjoittamispöytäkirjan liitteenä.

12 §

Tuloksellisuutta edistävät työaikajärjestelyt ja -ratkaisut sekä työaikapankit virastoissa

Virastoissa tulee tarkastella virastokohtaisia työaikoja koskevia sopimusmääräyksiään ja työaikajärjestelyjään ta- voitteena toiminnan tuloksellisuutta edistävät työaikaratkaisut. Tällaisissa työaikaratkaisuissa työaikaa sijoitetaan ja kohdennetaan toiminnan ja henkilöstöstrategian edellyttämällä tavalla. Työn tekemistä suunnataan toiminnan painopisteiden mukaisesti vastaamaan esimerkiksi toiminnan kausivaihteluista ja ruuhkahuipuista, palvelutar- peista tai muista aikatauluvaatimuksista johtuviin ennakoitavissa oleviin tai yllättäviin työmäärävaihteluihin. Ta- voitteena on työajan tehokkaampi käyttö toimintaan perustuvien joustavien työaikajärjestelyjen avulla.

Työaikajärjestelyt ja -ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi työajan tasoittumisjärjestelyjen käyttöönottoon, työvuoroi- hin ja niiden sijoitteluun, eri työaikamuotojen käyttöön sekä varallaolojärjestelyjen keventämiseen ja purkamiseen. Nämä ratkaisut voivat olla toteutettavissa työaikajärjestelyillä yhteistoimintamenettelyä noudattaen. Virka- ja työ- ehtosopimusmuutoksia edellyttävien työaikaratkaisujen toteuttaminen tapahtuu sopimuksen 6 §:ssä, työajoista tehdyssä virka- ja työehtosopimuksessa ja työaikalaissa virastotason sopimustoiminnalle asetetuilla edellytyksillä ja puitteissa.

Keskustason osapuolten yhteisenä tavoitteena on edistää työaikapankkien käyttöä virastoissa. Virasto-osapuol- ten tulee selvittää mahdollisuudet käyttää työaikapankkeja ja neuvotella niiden käyttöönotosta.

13 §

Virkapukujen hankintakustannukset

Virkapukuavustuksista annetun asetuksen (850/1969) 4 §:ssä säädetyn estämättä työnantaja vastaa palveluk- sessaan olevalle henkilöstölle hankittavien virkapukujen hankintakustannuksista täysimääräisesti.

14 §

Tasokuvausten edistäminen tehtävien vaativuusarvioinnissa

Niillä vpj -sopimusaloilla, joilla ei ennestään ole osana sopimusta käytössä vaativuuden arviointijärjestelmän sel- keän soveltamisen tukena vaativuustasojen tehtävien sanallisia tasokuvauksia tai muuta, samaa tarkoitusta pal- velevaa yksinkertaista vaativuusluonnehdintaa, virastotason osapuolten tulee yhteisesti tarkastella mahdollisuutta ottaa sellainen käyttöön sekä pyrkiä valmistelemaan ja neuvottelemaan siitä johtuvista muutoksista sopimusasia- kirjoihin.

Tässä valmistelussa ja neuvottelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että tasokuvaukset ja niiden vaati- vuusarviointi ovat yhtäpitäviä sopimusalan vaativuusarviointijärjestelmän kanssa ja perustuvat siihen ja että osa- puolten, luottamusmiesten ja arviointiryhmän tietojensaanti ja vaikutusmahdollisuudet eivät muutoksen johdosta heikkene. Näistä asioista otetaan tarvittavat määräykset sopimusasiakirjoihin.

15 §

Vanhojen palkkojen seuranta

Viime vuosina tehtyihin fuusiovirastojen vpj -sopimuksiin sisältyvät määräykset palkkausten turvaamisesta (ns. vanhat palkat), joiden perusteella osalle henkilöstöstä maksetaan vpj -järjestelmän mukaista palkkaa korkeampaa palkkausta.

Näiden ja jatkossa perustettavien virastojen vpj -sopimuksiin sisältyvät ja sisällytetään määräykset vpj -järjestel- män seurannasta ja kehittämisestä. Tällaisen seurannan yhteydessä seurataan ja tarkastellaan myös 1 momen- tissa tarkoitettujen vanhojen palkkojen ja niiden saajien määrien kehitystä ja sen syitä, kiinnittäen huomiota toi- saalta vanhaa palkkaa saavien palkkaukselliseen asemaan ja sen kehitykseen, toisaalta yleisemmin vanhojen palkkojen lakkaamisen vaikutukseen viraston palkkakehitykseen.

16 §

Uutena viraston palvelukseen tulevan henkilön henkilökohtainen palkanosa

Vuoden 2003 mallisopimuksen mukaan henkilön tullessa uutena viraston palvelukseen maksetaan henkilökoh- tainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka työnantaja arvioi vastaavan hänen pätevyyt- tään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan, ja suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta, jolloin henkilökohtainen palkanosa määräytyy suoritustason mukaisesti. Virastojen vpj -sopimuksiin sisältyy yleensä vastaava määräys.

Osapuolet korostavat, että kysymyksessä on tällaista määräystä sovellettaessa henkilön pätevyyteen, osaami- seen, työkokemukseen ja aikaisempaan suoriutumiseen ja niistä saatavaan tietoon perustuva aito arviointi. Arvi- oinnissa noudatetaan vpj -sopimuksen mukaisia suorituksen arviointitekijöitä ja suhteutetaan arviointi muun hen- kilöstön osalta noudatettuun arviointikäytäntöön. Henkilökohtainen palkanosa vahvistetaan myös näissä tapauk- sissa henkilökohtaisen palkanosan taulukon mukaisesti.

17 § Arviointiryhmien palkkiot

Sopimusaloilla, joilla on voimassa vpj -palkkausjärjestelmä, maksetaan ns. mallisopimuksen 4 §:ssä tarkoitetun arviointiryhmän puheenjohtajalle ja jäsenelle palkkiota, jonka määrä on jäsenelle 360 euroa ja puheenjohtajalle 720 euroa vuodelta. Palkkio maksetaan 12 kuukauden jaksolta jälkikäteen. Jos asianomainen ei ole jonkin kalen- terikuukauden aikana osallistunut ryhmän työhön, palkkio maksetaan hänen sijastaan toimineelle, laskien kalen- terikuukautta kohti 1/12 osa. Tätä palkkiota maksetaan samoin perustein puheenjohtajalle ja jäsenelle myös muun nimisessä työnantaja- ja palkansaajaosapuolen yhteisessä ryhmässä, jonka tehtävät käsittävät arviointiryhmälle mallisopimuksen mukaan kuuluvat tehtävät. ( YK: 06000 )

Mikäli henkilö toimii ensimmäisessä momentissa tarkoitetussa tehtävässä kahdessa ryhmässä, sanotut palkkiot maksetaan kummastakin erikseen. Jos henkilö toimii näissä tehtävissä useammassa kuin kahdessa ryhmässä, palkkiot maksetaan kuitenkin kahden ryhmän perusteella.

18 § Selviytymislauseke

Yhteistoiminta ja sopeuttamiskeinot valtion viraston kohdatessa taloudellisia vaikeuksia

Jos valtion virasto on joutunut tai joutumassa sellaisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, virastotason osapuolet voivat käynnistää tarkastelun taloudellisista vaikeuksista sekä niihin so- peutumisen keinoista. Aloitteen tarkastelusta voi tehdä virastotason sopijaosapuoli. Tarkastelun osapuolet voivat tarvittaessa pyytää keskustason osapuolten tukea asian käsittelyssä. Jos tässä tarkoitetut taloudelliset vaikeudet koskevat koko valtionhallintoa tai merkittävää osaa siitä, voidaan keskustasolla tehdä vastaava tarkastelu valtion työmarkkinalaitoksen tai valtion pääsopijajärjestön aloitteesta.

Selviytymissopimuksen käyttö

Mikäli osapuolet katsovat, että taloudellisista vaikeuksista pystytään selviytymään ilman lomautuksia tai irtisa- nomisia muiden turvaavien toimien lisäksi palvelussuhteen ehtojen väliaikaisen sopeuttamisen avulla, voidaan sopeuttamistoimenpiteistä sekä niiden täsmentämisestä ja toteuttamisesta sopia virastokohtaisilla tarkentavilla virkaehtosopimuksilla ja työehtosopimuksilla enintään vuodeksi kerrallaan. Osapuolten on informoitava keskus- tason osapuolia (koordinaatioryhmä) ennen sopimusneuvottelujen aloittamista.

Palvelussuhteen ehtoihin tehdyt muutokset ovat väliaikaisia eikä virastokohtaisen sopimuksen piirissä olevaa henkilöstöä sen sopimuskauden aikana irtisanota tai lomauteta. Mikäli työnantaja kuitenkin joutuu lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöään virastokohtaisen sopimuksen voimassa ollessa, siinä sovitut palvelusuhteen eh- toja koskevat etuuden muutokset palautetaan takautuvasti ilman aiheetonta viivytystä henkilöstölle täysimääräi- senä.

Luottamusmiesten asema selviytymislausekkeen soveltamisessa

Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteessä 2 on sovittu periaatteet luottamusmiesten ajankäytöstä ja tietojen saannista. Ennen kuin selviytymislauseketta ryhdytään soveltamaan, työnantajan on sovittava luottamus- miehen kanssa tarvittavan ajan käytöstä ja tietojen saannin yksityiskohdista.

Jokaisella viraston sopijaosapuolella on oikeus nimetä yksi viraston luottamusmies, jolla on läsnäolo- ja puheoi- keus viraston johtoryhmässä (vast.) sen käsitellessä sopeuttamistoimien perusteena olevia taloudellisia vaikeuk- sia ja niiden johdosta tarvittavia toimenpiteitä.

19 §

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan sekä virkamiehen tai työntekijän kesken kunkin lomarahan maksuvuoden huhtikuun loppuun mennessä. Palkallista vapaata myönnetään siten, että lomarahasta vähennetään 4,4 prosenttia kuukausipalkasta kutakin vapaana annettavaa työpäivää kohti. Vapaa annetaan lo- marahan maksuvuoden tai sitä seuraavan kalenterivuoden aikana. Myönnetty vapaa voidaan peruuttaa tai kes- keyttää, jos sen käyttäminen estyy painavasta syystä, kuten virkamiehen tai työntekijän pyytäessä sitä sairau- tensa johdosta. Tällöin peruutettua vapaata vastaava etuus palautuu maksettavaksi lomarahana. Lomarahava- paata pidetään virassa- ja työssäolopäivien veroisina päivinä vuosilomaoikeutta laskettaessa. Lomarahavapaa voidaan siirtää pidettäväksi uudessa virastossa, kun virkamies tai työntekijä siirtyy valtion muun viraston palve- lukseen.

LIITE

Eräät määräykset palkkatason turvaamiseksi (allekirjoittamispöytäkirjan 11 §)

1. Tehtäväkohtainen palkanosa tehtävien vaativuuden alentu- essa

1.1. Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Kannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyö- dyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteiden mu- kaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä.

1.2. Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtävien muutta- miseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointiryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muut- tamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen.

1.3. Henkilön tehtäväkohtaista palkanosaa ei 1.2. kohdassa tarkoitetun tehtävämuutoksen johdosta alenneta 24 kalenterikuukauden aikana tehtävien sanotusta muutoksesta. Työnantaja jatkaa entisen vaativuustason mukais- ten tehtävien mahdollisuuden selvittämistä tämän ajan.

1.4. Edellä 1.2. ja 1.3. kohdissa sanottu koskee soveltuvin osin myös määräaikaisia ja muutoin rajoitetuksi ajaksi annettuja tehtäviä ja perustettuja palvelussuhteita, mutta ei kuitenkaan tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi annettujen tehtävien taikka määräaikaisen tai muutoin rajoite- tuksi ajaksi perustetun palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessa. Momentit eivät koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asi- assa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66 §:n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin.

1.5. Alakohtaisia sopimuksia palkkauksen alentamisen rajoittamisesta vaativuuden alentuessa noudatetaan 1.1.-

4. kohtien asemesta.

1.6. Mitä edellä 1.1, 1.2. ja 1.4. kohdissa on sovittu, sovelletaan sen asemesta, mitä virastotasolla on sovittu mallisopimuksen 4 §:n 8 momentin ja sen huomautusten tai niiden myöhempien muutosten nojalla.

1.7. Palkkauksen turvaamisesta eräiden organisaatiomuutos- ja sopimustilanteiden osalta on sovittu alla koh- dassa 2 ja kohdassa 3 taikka sen nojalla virastotason sopimuksessa. Jos tässä 1. kohdassa sovittua on sovellet- tava yhtä aikaa edellisessä virkkeessä sanottujen sopimusmääräysten kanssa, noudatetaan sitä, mikä on palkan- saajalle edullisempaa. Henkilöllä, jolla on oikeus ensimmäisessä virkkeessä sanotuissa sopimusmääräyksissä tarkoitettuun vanhaan palkkaan tai palkanlisään, tämä oikeus säilyy vaativuustason alenemisen estämättä myös aikana, jona tehtäväkohtainen palkanosa on 1.3. momentin perusteella säilytetty ennallaan.

2. Palkkaus henkilöstön siirtyessä organisaatiomuutoksessa suoraan lain nojalla

2.1. Tätä 2. kohtaa sovelletaan tilanteissa, joissa henkilöstö siirtyy organisaatiomuutoksessa suoraan lain nojalla valtionhallinnon virastosta toiseen, eikä sama palkkausjärjestelmä ole sovellettavana molemmissa virastoissa, ellei virastotason virka- tai työehtosopimuksella ole sovittu tai sovita muuta.

2.2. Seuraavaa noudatetaan täten siirtyneen henkilön osalta niin kauan kuin hän on siirtymähetkestä alkaen kes- keytyksettä vastanottavan viraston virkaan nimitettynä tai toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa.

2.3. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetken euromääräisen palkkansa siten kuin 2.4. ja 2.5. kohdissa on sovittu.

2.4. Jos vastaanottavassa virastossa jo on palkkausjärjestelmä ja jos henkilön euromääräinen kuukausipalkka siirtymähetkellä on hänelle vastaanottavassa virastossa maksettavaa kuukausipalkkaa korkeampi, hänellä on oi- keus palkkojen erotuksen määräiseen palkanlisään. Niissä tapauksissa, joissa henkilön tehtävien vaativuus ei siirrossa säily entisellä tasolla, palkanlisä lasketaan sellaisen kuukausipalkan, jota luovuttavassa virastossa olisi asianomaisessa alemman vaativuuden tehtävissä maksettu, ja vastaanottavassa virastossa maksettavan kuu- kausipalkan erotuksena. Henkilön kuukausipalkan nousu siirtymähetken jälkeen alentaa palkanlisän euromäärää nousua vastaavalla euromäärällä. Palkanlisä lakkaa kuukausipalkan saavuttaessa edellä tässä momentissa tar- koitetun kuukausipalkan, jonka perusteella palkanlisä on laskettu. Palkanlisä säilyy muussa tapauksessa niin kauan, kuin tehtävät keskeytyksettä säilyvät vähintään sillä vaativuustasolla, jolla ne olivat vastaanottavassa vi- rastossa siirtymähetkellä.

2.5. Niin kauan kuin vastaanottavassa virastossa ei vielä ole palkkausjärjestelmää, työnantaja voi muuttaa siirty- mähetken euromääräistä palkkaa yleisten työoikeudellisten säännösten ja periaatteiden mukaisesti.

2.6. Kohtien 2.1 – 5. mukaista linjausta sovelletaan siirtymiseen kannustamiseksi myös, kun henkilöstöä siirtyy vapaaehtoisuuteen perustuen toimintayksiköstä toiseen toimintojen alueellistamisessa, ellei muusta palkkausjär- jestelystä erikseen sovita.

2.7. Tämän pykälän perusteella palkanlisää saavan oikeus yleiskorotuksiin määräytyy lisän sisältävän kokonais- kuukausipalkan perusteella.

2.8. Suoraan lain nojalla siirtyvällä henkilöllä on oikeus 24 kuukauden ajan siirtymähetkestä alkaen vähintään siihen kuukausipalkkaukseen, johon hänellä silloin oli oikeus luovuttavassa virastossa. Tästä palkkauksesta on vastaavasti voimassa, mitä yleensä on voimassa vpj -takuupalkkauksesta.

2.9. Jos suoraan lain nojalla siirtyvällä tai 2.6. kohdassa tarkoitetulla henkilöllä on siirtymäajankohtana luovuttavan viraston palkkausjärjestelmässä oikeus takuuosaan tai -palkkaukseen, siten kuin siitä oli sovittu vpj -järjestelmän käyttöönottamisen yhteydessä, tämä oikeus säilyy sen mukaisena, mitä siitä oli luovuttavassa virastossa nouda- tettavana.

2.10. Edellä 2.4. kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettu palkanlisän laskenta perustuu luovuttavan viraston vpj:hin. Ellei tällaista vpj:tä ole olemassa, perustetaan laskenta kokonaisarvioon, ottaen huomioon henkilön siirty- mähetken kuukausipalkkaukset, tehtävät ja tehtävätasot luovuttavassa ja vastaanottavassa virastossa.

2.11. Jos henkilö on siirtymähetkellä nimitettynä määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi virkaan tai virkasuh- teeseen tai määräaikaiseen työsopimussuhteeseen taikka hän on määräaikaisesti korkeamman vaativuustason tehtävissä, hänellä on tämän määräajan oikeus niiden mukaisesti määräytyvään palkkaan edellä sovittuja edelly- tyksiä ja perusteita noudattaen. Määräajan päätyttyä euromääräinen palkka turvataan edellä tässä pykälässä sanotusti sen viran tai tehtävän, johon hän on ollut käyttöönottoajankohtana toistaiseksi nimitettynä, palkkatason mukaisesti.

3. Palkkatason turvaaminen fuusiotapauksissa

3.1. Uusien fuusiovpj -sopimusten määräysten lähtökohtana käytetään soveltuvin osin vuoden 2003 ns. malliso- pimusta keskustasolla tehtyine muutoksineen (ml. tietojen saanti ja arviointiryhmän tehtävien täsmennykset) sekä tästä kohdasta 3 ilmenevin, takuupalkkamääräysten (mallisopimuksen 8 §) asemesta vpj -sopimukseen otettavin palkkatason turvaamista koskevin määräyksin. Mallisopimuksen siirtymäkausimääräysten (mallisopimuksen 7 § ja muut kohdat) asemesta sovelletaan, mitä keskustason sopimuksen 11 §:n 5 momentissa on sovittu siirtymä- kausimenettelystä.

3.2. Tarkoituksena on, ettei palkkaus alene uuden fuusiovpj -järjestelmän käyttöönottamisen johdosta. Tässä tar- koituksessa noudatetaan seuraavaa henkilön osalta, joka uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohtana ja siitä alkaen keskeytyksettä on ollut toistaiseksi voimassa olleessa uuden viraston palvelussuhteessa.

3.3. Kohtien 3.4. – 6. soveltaminen edellyttää, että henkilölle käyttöönottoajankohtana maksettu palkka (vanha palkka) on suurempi kuin uuden järjestelmän mukainen kuukausipalkka. Momentteja sovelletaan vain siihen saakka, kunnes henkilön tämän järjestelmän mukainen palkka saavuttaa tai ylittää käyttöönottoajankohdan jäl- keisin yleiskorotuksin tarkistetun vanhan palkan tai henkilön tehtävien vaativuustaso alenee. Soveltaminen jatkuu kuitenkin, vaikka vaativuustaso olisi ennen tämän kohdan 3.4.momentissa sanotun 18 kuukauden määräajan tai

2.8. kohdassa tarkoitetun 24 kuukauden määräajan päättymistä ollut välillä alempikin, jos vaativuustaso palaa

ennalleen näiden määräaikojen kuluessa. Soveltaminen ei myöskään lakkaa, jos uuden järjestelmän mukaisen palkan nousu johtuu määräaikaisista tehtävistä.

3.4. Henkilöllä on edellä sovituilla edellytyksillä ja perusteilla oikeus vanhaan palkkaan, jota tarkistetaan samassa suhteessa kuin henkilön tämän järjestelmän mukainen palkka muuttuu, kuitenkin enintään yleiskorotuksin tarkis- tetun vanhan palkan määrään saakka. Henkilön vanha palkka säilyy kuitenkin vähintään käyttöönottoajankohdan ja sen jälkeisillä yleiskorotuksilla tarkistetun määrän mukaisena 18 kuukautta vpj -järjestelmän käyttöönottami- sesta alkaen.

3.5. Oikeus vanhaan palkkaan jatkuu 18 kuukaudenkin jälkeen, muiden edellä sovittujen edellytysten ja perustei- den mukaisesti. Myös tapauksissa, joissa vaativuustaso on alentunut, mutta 3 momentissa sanotuin tavoin pa- lannut ennalleen siinä sanotuissa määräajoissa, oikeus vanhaan palkkaan säilyy vastaavasti. Edellä kohdassa

1.7. on erikseen sovittu vanhan palkan säilymisestä eräissä tapauksissa. Muissa kuin 3.3. – 5. kohdissa erikseen mainituissa tapauksissa oikeus tämän pykälän soveltamiseen lakkaa vaativuustason alentuessa.

3.6. Lisäksi henkilöllä, joka on käyttöönottoajankohtana nimitettynä määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi virkaan tai virkasuhteeseen tai tehtävään taikka määräaikaisesti korkeamman vaativuustason tehtävissä, on tä- män määräajan oikeus niiden mukaisen vanhan palkan turvaamiseen 3.4. – 6. kohdissa sovittuja edellytyksiä ja perusteita noudattaen. Näissä tapauksissa määräajan päätyttyä palkkataso turvataan 3.4. – 6. kohdissa sanotulla tavalla, mutta sen tehtävän, johon henkilö on ollut käyttöönottoajankohtana toistaiseksi nimitettynä, silloisten var- sinaisten tehtävien perusteella.

3.7. Edellä tässä liitteessä sanotun lisäksi organisaatiomuutoksessa lakanneen viraston palveluksessa muutok- sen voimaantuloa edeltävänä päivänä ollut henkilö, joka silloin siirtyi organisaatiomuutoksessa perustettuun vi- rastoon ja joka sen jälkeen on keskeytyksettä ollut viimeksi mainitun viraston palveluksessa, säilyttää oikeutensa aikaisemman virastokohtaisen palkkausjärjestelmän mukaiseen takuupalkkaan. Oikeus tähän takuupalkkaan määräytyy edelleen siten kuin siitä oli sovittu kyseisen viraston vpj -palkkausjärjestelmän käyttöönottamista kos- keneessa virka- tai työehtosopimuksessa.

YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS

Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus uudistetaan seuraavasti muutettuna

muutetaan 9 §:n 3 momentti, 20 §, 33 §:n soveltamisohjeen 3. kappale, 34 §, 39 § 2 momentti, 40 §:n soveltamis-

ohje, 46 §:n 3 ja 4 momentti, 59 § sekä liitteen 6 5 § ja sitä koskeva huomautus, 7 §:n otsikko ja soveltamisohje,

8 §:n 1 momentti ja 9 §:n 2 momentin 2. kohta.

lisätään 19 §:ään 2 momentti, 33 §:ään 2 momentti, 33 §:n soveltamisohjeeseen 4 kappale ja 46 §:n 2 momentti

kumotaan liite 5 ja liitteen 6 7 §:n 3-9 momentit

9 §

Virkamiehen palkkaus sairausloman ajalta

Virkamiehellä on oikeus tämän pykälän mukaiseen palkkaan yhdenjaksoiselta sairauslomalta enintään vuoden ajalta. (esimerkit 1 ja 2)

19 § Sairausloman yhdenjaksoisuus

Sopimusmääräysten 20 §:n mukainen osasairausvapaa ei keskeytä yhdenjaksoista sairauslomaa eikä osa-aika- työn aikaa lueta sairausajan palkan kestoaikaan.

20 §

Virkamiesten ja työntekijöiden osasairausvapaa

Työntekijän oikeudesta osasairausvapaaseen säädetään työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 11a §:ssä ja oikeu- desta osasairauspäivärahaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 11 §:ssä. Virkamiehellä on vastaavin pe- rustein oikeus osasairausvapaaseen ja -päivärahaan. Osasairausvapaan ajalta maksetaan palkkaus valtion ylei- sen virka- ja työehtosopimuksen 6 ja 7 §:n mukaisesti sekä lisäksi sairausajan palkkaa tässä sopimuskohdassa sovitulla tavalla.

Mikäli virkamies tai työntekijä olisi osasairausvapaan sijasta sairaana ollessaan ollut oikeutettu vähentämättö- mään palkkaan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 9-11 §:ssä sekä 14 §, 17 § ja 18 §:ssä sovitulla tavalla, maksetaan sairausajan palkkana osa-aikatyön palkan ja vähentämättömän palkan välinen erotus. Tämän jälkeen palkkaus maksetaan siten, että osa-aikatyön palkan, osasairauspäivärahan ja sairausajan palkan yhteenlaskettu määrä on 86 % osasairausvapaan alkaessa sairausajalta maksettavan palkan perusteena olevasta palkkauk- sesta.

Huomautus:

Siltä ajalta, kun osasairausvapaalta maksetaan kokoaikatyön suuruista palkkausta (osa-aikatyön palkkaus ja sairausajan palkkana vähentämättömän palkan ja osa-aikapalkan välinen erotus), maksetaan osasairauspäiväraha sairausvakuutuslain 7 luvun 4 §:n 4 momentin (1224/2004) mu- kaisesti työnantajalle. Muulta ajalta osasairauspäiväraha maksetaan virkamiehelle tai työntekijälle itselleen.

Esimerkki 1:

Virkamiehen sairausajalta maksettavan osapalkan perusteena oleva palkkaus on 2 900 euroa. Hä- nen työaikansa sopimuksen tarkoittamassa järjestelyssä on 40 % kokoaikatyöstä, joten hänelle maksetaan palkkaa 1 160 euroa. Hän saa itselleen osasairauspäivärahan 1 015 euroa. Hänelle maksetaan sairausajan palkkaa 319 euroa, jolloin hänen saamansa yhteensä 2 494 euroa kuu- kaudessa on 86 % edellä todetusta 2 900 eurosta.

Mikäli virkamies tai työntekijä on osasairausvapaan aikana sairauslomalla, jonka johdosta vapaata ei keskeytetä, maksetaan sairauspäivältä virkamiehelle 60 prosenttia ja työntekijälle kaksi kolmasosaa hänen osa-aikatyön päi- väpalkastaan. Osasairausvapaa ei vaikuta lomarahan määräytymisen perusteisiin, joka maksetaan kokoaikatyön palkan perusteella. Jos henkilö pitää osasairausvapaan aikana vuosilomaa tai säästövapaata, maksetaan näiltä ajoilta palkka vuosilomista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen vuosilomapalkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Lomarahavapaan ajalta palkka maksetaan kokoaikaisen palvelussuhteen mukaisesti.

Esimerkki 2:

Jos esimerkki 1:n virkamies sairastuu flunssaan kolmen päivän ajaksi, maksaa työnantaja sairaus- ajan palkkana 60 % osa-aikatyön päiväpalkasta eli 3 x 22,45 = 67,35 euroa. Virkamies saa itselleen osasairauspäivärahan myös tältä ajalta.

33 §

Palkkaus kuntoutusajalta

Mikäli kuntoutus toteutetaan työkokeiluna tai työhönvalmennuksena valtion palveluksessa, jonka ajalta virkamies tai työntekijä on oikeutettu julkisten alojen eläkelain (81/2016) 22 §:ssä tarkoitet- tuun työeläkekuntoutukseen ja mainitussa laissa tarkoitettuihin etuuksiin kuntoutuksen ajalta, mak- setaan hänelle palkkaus 6 ja 7 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje:

Palkkaa ei makseta, mikäli kuntoutettava saa kuntoutustukea lukuun ottamatta sopimusmääräyk- sen 2 momentissa sovittua. Työkokeiluna toteutettavan kuntoutuksen tai työhönvalmennuksen ajaksi virkamiehen tai työntekijän virallista työaikamääräystä tai sovellettua työsopimuksen mu- kaista työaikaa ei muuteta. Työkokeilun tai työhönvalmennuksen sisältö määritellään yhteistyössä virkamiehen ja työntekijän kanssa tarkoituksena tukea työkyvyn palautumista.

34 §

Tartuntataudit ja päihdeongelmaisten vapaaehtoinen laitoshoito

Virkamiehelle tai työntekijälle, joka on määrätty tartuntatautilain (1227/2016) 57 §:n nojalla annetun päätöksen mukaisesti olemaan poissa töistä, 60 §:n nojalla annetun päätöksen mukaisesti määrätty karanteeniin tai 63 §:n nojalla annetun päätöksen mukaisesti määrätty eristykseen, maksetaan 6 ja 7 §:n mukainen palkkaus, mikäli virkamies tai työntekijä edellä mainittujen toimenpiteiden kohteena ollessaan ei ole sairauden johdosta työkyvy- tön. Mikäli virkamies tai työntekijä on tartuntatautilain (1227/2016) mukaisten toimenpiteiden kohteena ollessaan sairauden johdosta työkyvytön tai tulee niiden aikana sairauden johdosta työkyvyttömäksi, maksetaan virkamie- helle ja työntekijälle palkkaus tällöin 9 – 19 §:n määräysten mukaisesti.

Virkamiehelle tai työntekijälle, joka on päihdeongelman vuoksi hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittu- aan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa, maksetaan palkkaus 9 – 19 §:n mukaisesti.

39 § Henkilöstöjärjestöjen kokoukset

Työntekijälle, jolle on myönnetty vapautus työstä hänen osallistuessaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, AKAVA ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n tai Ammattiliitto Pro ry:n ylimpien päättävien toimielinten ko- kouksiin taikka Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n tai Ammattiliitto Pro ry:n jäsenjärjestön hallituksen kokouksiin, maksetaan palkkaus 7 §:n mukaisesti. Samoin maksetaan 7 §:n mukainen palkkaus viraston työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön liitto- tai edustaja- kokoukseen tai mikäli sellaista toimielintä ei ole, valtuuston, edustajiston tai vastaavan toimielimen kokoukseen osallistumisen ajalta, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita.

40 § Urheilukilpailut

Soveltamisohje:

Sopimusmääräys koskee urheilumuotoja, jotka ovat lajeina olympiakisoissa tai jotka ovat kansain- välisen olympiakomitean tunnustamia. Sopimusmääräystä sovelletaan myös vastaavaan vam- maisurheiluun. Virkavapaa voidaan myöntää niin sanotun yleisen sarjan kisoihin osallistuvalle jouk- kueen viralliselle jäsenelle. Joukkueen virallinen jäsen on jokainen sellaiseksi valittu, kuten esimer- kiksi joukkueen pappi. Yllä mainittua oikeutta ei ole nuorten, veteraanien tai muiden vastaavien henkilöryhmien rajoitettuihin kilpailusarjoihin osallistuvalla henkilöllä.

46 §

Päivärahan siirtyminen työntekijälle

Virkamiehen tai työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen osasairauspäivärahaan siirtyy työnantajalle siltä ajalta, kun työnantaja maksaa osasairausvapaan ajalta kokoaikatyön suuruista täyttä palkkaa.

Virkamies tai työntekijä, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sairausloman, osasairausvapaan, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan taikka kuntoutuksen ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 15 luvun 10 §:n nojalla työnantajalle suoritettavan päivä-

, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan hakemista varten.

Sairausloma-, osasairausvapaa-, äitiysvapaa-, isyysvapaa-, vanhempainvapaa- tai kuntoutusajan palkka voidaan maksaa vähennettynä päivä-, äitiys-, isyys-, vanhempain- tai kuntoutusrahan määrällä, jos oikeus päivä-, äitiys-, isyys-, vanhempain- tai kuntoutusrahaan ei siirry työnantajalle ja tämä johtuu siitä, että virkamies tai työntekijä on laiminlyönyt noudattaa edellisessä momentissa tarkoitettuja määräyksiä ja ohjeita.

59 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

LIITE 6

Sopimusmääräykset valtion sairaaloissa työskentelevien laillistettujen lääkäreiden sekä puolustusvoi- mien joukko-osastoissa kokonaispalkkausjärjestelmään kuuluvien lääkäreiden eräistä palvelussuhteen ehdoista

5 § Viikkolepo

Lääkäreille annetaan sunnuntain ajaksi tai ellei se päivystyksen tai muun syyn vuoksi ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika, jonka aikana he ovat vapaita tehtävistään ja myös päivystysvelvollisuudesta. Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia viikossa.

Lääkäri voidaan määrätä päivystämään tai kutsua työhön viikkoleponsa tai muun vapaapäivänsä aikana, mikäli sairaalan päivystystä ei muutoin voitaisi asianmukaisesti järjestää tai milloin on kyse hätätyöstä tai muusta pakot- tavasta tilanteesta. Muiden kuin työaikalain alaisten lääkärien osalta vapaa-ajan antamista koskevista määräyk- sistä voidaan lisäksi poiketa, jos työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia. Työaikalain alaisille lääkäreille, joiden työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia, annetaan vähintään 24 tunnin yhdenjaksoinen vapaa viikon aikana.

Huomautus:

Mikäli työaikalain (872/2019) alaiselle lääkärille ei ole voitu järjestää viikkolepoa, korvataan työhön käytetty aika työaikalain 28 §:n 2 momentin mukaisesti lyhentämällä asianomaisen säännöllistä työaikaa sillä tuntimäärällä, mikä viikkolevosta on saamatta. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Viikkolepo voidaan asianomai- sen suostumuksella korvata myös korottamattomalla yksikertaisella tuntipalkalla.

7 §

Päivystyksen peruskorvaukset

Soveltamisohje:

Päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkärin olemista muualla kuin työpaikalla (vapaamuotoinen päivystys) valmiina tarvittaessa ryhtymään työhön säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella. Kiinteällä palkkauksella tarkoitetaan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuk- sen 7 §:n mukaista palkkausta. Viikonloppupäivystyskorvaus maksetaan perjantaista tai arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 maanantaihin tai ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00.

8 §

Korotettu peruskorvaus

Edellä olevan 7 §:n mukaisia päivystyksen peruskorvauksia korotetaan 50 %:lla niiden päivystysvuorokausien osalta, jotka ylittävät 30 päivystysvuorokautta kalenterivuoden neljänneksessä. Milloin lääkäri on täyttänyt 55

vuotta, korotetun päivystyskorvauksen raja on puolet edellä mainitusta. Tätä pykälää sovelletaan vain niihin vir- kamiehiin, joiden yhtäjaksoinen palvelussuhde kestää yli kuukauden.

9 §

Päivystyksen aikainen aktiivityö

2 mom.

2. Puhelinpäivystäjän sairaalassa tosiasiallisesti suorittaman aktiivityöajan alkuun ja loppuun lisätään 15 minuut- tia.

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJOISTA

Työajoista tehty valtion virka- ja työehtosopimus uudistetaan seuraavasti muutettuna

kumotaan 6 §:n 5 momentti, 12 §:n 3 momentti,

muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 ja 2 momentti, 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 ja 2 momentti, 6

§:n 2 - 4 momentti, 6 a §:n 3 momentti, 7 a §:n 3 momentin b-kohta, 11 §:n otsikko ja 1 ja 3 momentti, 12 §:n

otsikko ja 1 ja 2 momentti, 14 §:n 2 ja 3 momentti, 16 §:n 2 momentti, 17 §:ään liittyvät keskeytyneen jakson

taulukot 1 ja 2, 18 §:n 5 momentti, 20 §:n 3 momentti, 25 §:n 1 momentti, 29 §:n 4 momentti, 30 §, 31 §:n 2 ja 3 momentti ja 34 §

lisätään 3 §:ään uusi 3 momentti, 12 §:ään uusi 3 ja 4 momentti, uusi 19 § ja uusi 27 §,

Valtiovarainministeriö antaa työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen kunkin sopimusmääräyksen yhteydessä esitetyt soveltamisohjeet seuraavasti muutettuna

kumotaan 1 §:n huomautuksen 3. kappale, 9 §:n huomautus ja 12 §:n soveltamisohje

muutetaan 1 §:n soveltamisohjeen 1. kappale ja huomautus, 2 §:n huomautus, 3 §:n soveltamisohje, 4 §:n sovel- tamisohjeen 2. ja 3. kappale, 12 §:n huomautus, 15 §:n huomautus, 16 §:n huomautus, 17 §:n soveltamisohjeen

3. ja 5. kappale,

1 § Soveltamisala ja työaikamuodot

Tätä sopimusta sovelletaan valtion virastojen virkamiesten ja työntekijöiden työaikoihin, ellei toisin ole säädetty, määrätty tai sovittu

a) virastotyössä eli asetuksessa valtion virastojen aukiolosta (332/1994) tarkoitettujen virastojen työaikamuo- dossa sekä vastaavassa työaikamuodossa muissa virastoissa,

b) viikkotyössä eli työaikalain 5 §:n mukaisessa, muussa kuin virastotyössä ja

c) jaksotyössä eli työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä.

Soveltamisohje:

Työaikamääräyksiä sovelletaan valtion virastojen koko- ja osa-aikaisiin virkamiehiin ja työnteki- jöihin, jotka noudattavat sopimuksessa mainittuja työaikamuotoja. Osa-aikaisella tarkoitetaan sellaista henkilöä, jonka työaika on lyhyempi kuin vastaavan kokoaikaisen säännöllinen työaika.

2 §

Eräiden työaikasäännösten soveltaminen

Työaikalain alaisiin sovelletaan näiden määräysten lisäksi seuraavia lain säännöksiä, joista ei ole erikseen sovittu tällä tai muulla virka- tai työehtosopimuksella:

4 § (varallaolo), 6 §:n 1 mom. (vuorotyö,) 7 §:n 1 momentti 1-8 kohdat (luettelo jaksotyöaloista), 8 § (yötyö), 9 § (moottoriajoneuvonkuljettajan vuorokautinen työaika), 13 § (joustotyöaika), 14 § (työaikapankki), 15 § (lyhennetty työaika), 17 § (työntekijän suostumus), 18 § (työajan enimmäismäärä, 1.1.2021 lukien), 19 § (hätätyö), 21 § (lisä- ja ylityökorvaus sekä sunnuntaityön korotusosan antaminen vapaa-aikana), 22 § (työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson, pl. liukuva työaika), 24 §:n 1 momentin viimeinen virke ja 3 momentti (päivittäiset tauot), 25 § (vuorokausilepo), 26 § (moottoriajoneuvonkuljettajan vuorokausilepo), 28 § (viikkolevosta poikkeaminen), 29

§ (työajan tasoittumissuunnitelma), 30 § (työvuoroluettelo), 32 § (työaikakirjanpito), 33 § (säännösten pakotta- vuus), 34 § (poikkeaminen työehtosopimuksella), 38 § (korvausten maksaminen erillisenä korvauksena), 40 § (kanneaika), ja 41 § (valtion virkamiesten työaikasaataviin sovellettava kanneaika), 43 § (nähtävänäpito), 44 § (työaikarikkomus) ja 45 § (viittaus eräisiin rangaistussäännöksiin).

Huomautus:

Työaikalakia sovelletaan myös valtion virkamiehiin ja työntekijöihin lain 2 §:stä ilmenevin poik- keuksin.

3 §

Työajaksi luettava aika

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka virkamies tai työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.

Työajaksi ei lueta päivittäisiä taukoja, jos virkamies tai työntekijä saa tällöin esteettömästi poistua työpaikalta eikä matkustamiseen käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena.

Työajaksi luetaan lisäksi aika, joka kuluu

a) työnantajan toimesta työ- tai vapaa-aikana pidettävään kuulemiseen,

b) työ- tai vapaa-aikana todistajana tuomioistuimessa asiassa, jossa valtio on asianosainen tai jossa virkamies tai työntekijä on työtehtäviä hoitaessaan joutunut asianomistajan asemaan taikka johon hänet on kutsuttu todis- tajaksi valtion työnantajaviranomaisen tai virallisen syyttäjän puolesta sekä kuulemiseen edellä mainituissa tilan- teissa poliisikuulusteluissa,

c) valtion asettamien komiteoiden, neuvottelu-, lauta- ja toimikuntien sekä työryhmien kokoukseen osallistumiseen työaikana tai korvauksetta vapaa-aikana,

d) viraston määräämiin tai lain mukaan pakollisiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin osallistumi- seen työ- tai vapaa-aikana,

e) luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen paikallisiin neuvotteluihin valtion työnantajaviranomaisten kanssa tai näiden kanssa sovittujen luottamusmiestoimeen kuuluvien muiden tehtävien hoitamiseen työ- tai vapaa-aikana,

f) 1) yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (1233/2013) tarkoitetun, lain mukaisiin yhteistoimintatehtäviin henkilöstön edustajana osallistuvalta yhteistoimintamenettelyyn tai -neuvotteluihin ja sii- hen välittömästi liittyvään henkilöstön edustajien keskinäiseen valmistautumiseen sekä

2) muulta lain mukaiselta henkilöstön edustajalta kuin opettajalta, vapaa-aikanaan lain mukaiseen yhteistoiminta- menettelyyn tai -neuvotteluun liittyvään kokoukseen tai työryhmään osallistumiseen taikka muihin työnantajan kanssa sovittuihin yhteistoimintatehtäviin.

Soveltamisohje:

Työaikalain 3 §:ssä on säädetty työajaksi luettavasta ajasta. Virka- tai työehtosopimuksella sopimalla virkamiehen tai työntekijän etuja ei voi tältä osin heikentää. Sopimuksen 3 §:n 3 momentissa on työajaksi luettaviksi ajoiksi sovittu tilanteita, joissa lain työajaksi luettavan ajan määritelmä ei täyttyisi.

Työaikalain mukaan matkustamiseen käytettyä aikaa ei pääsääntöisesti lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. Virkamatkalla matkustamiseen käytetty aika voi olla työaikaa, jos virkamies tai työntekijä tekee matkan aikana varsinaisia työtehtäviään. Esimerkiksi jos matkan aikana vartioidaan siirrettävää henkilöä, matkustamiseen käytetty aika luetaan työajaksi. Matka-ai- kaa siis arvioidaan työaikalain työajaksi luettavan ajan mukaisesti eli onko matka-aika työhön käy- tettyä aikaa tai onko asianomainen ollut velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettä- vissä. Näin ollen työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työnteon aloittamisen valmisteluun ja lopet- tamiseen sekä työvälineiden noutamiseen työnantajan määräämästä paikasta ja niiden palauttami- seen sinne. Myös kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinai- seen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen kulunut aika luetaan työajaksi. Työ- paikan ja kodin väliset matka-ajat eivät ole työajaksi luettavaa aikaa.

Jos virkamies tai työntekijä on virka- tai komennusmatkaan käytettynä vuorokautena ollut työssä, mutta virkamatkalla matkustamisesta johtuen vähemmän kuin säännöllisen työaikansa tai jakso- työssä vähemmän kuin 7 tuntia 45 minuuttia (7 tuntia 39 minuuttia 1.10.2020 alkaen), lasketaan matkustamiseen kulunut aika työajan lisäykseksi siten, että se yhdessä työajan kanssa on enintään vuorokautinen säännöllinen työaika tai osa-aikatyön työaika taikka jaksotyössä 7 tuntia 45 minuuttia

(7 tuntia 39 minuuttia 1.10.2020 alkaen). Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lasketa työajan li- säykseksi sellaisen komennusmatkan vuorokaudelta, joka suoritetaan siirryttäessä virantoimituspai- kalta toiselle.

Työajan lisäykseksi laskettavalta ajalta ei makseta ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaityökorvausta eikä aattopäivänkorvausta.

Vuosittain keväällä ja syksyllä siirryttäessä kesäaikaan ja siitä pois työaikakorvauksiin oikeuttavan ajan pituus määräytyy todella kuluneen ajan mukaan eikä ko. vuorokauden kellonaikojen välisenä aikana. Ilta-, yö- ja sunnuntaityökorvaukseen oikeuttava aika määräytyy virallisten kellonaikojen mu- kaan ja kestoltaan todellisena.

Työnantajan on järjestettävä vapautus työstä 3 §:n 3 momentissa mainittujen tehtävien tai asioiden hoitamisen ajaksi.

Työnantajan on järjestettävä vapautus työstä mutta vapautusta ei lueta työajaksi raskaana olevan virkamiehen tai työntekijän synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia ja äitiysneuvolakäyntejä varten, mikäli ne on suoritettava työaikana. Näihin tutkimuksiin ja käynteihin käytettyä työaikaa ei voida teettää takaisin.

Työnantajan on järjestettävä vapautus työstä myös seuraavilla perusteilla mutta vapautusta ei lueta työajaksi:

a) lääkärissä käynti,

b) asevelvollisuuskutsunta,

c) viraston järjestämien oppikurssien sisäänpääsykoe,

d) kuuleminen vastaajana taikka muuna kuin 3 §:n 3 momentin b) -kohdassa tarkoitettuna todista- jana tai asianomistajana poliisikuulustelussa tai tuomioistuimessa.

Näihin poissaoloihin käytetty aika voidaan teettää takaisin. Kohdassa b) tarkoitettu vapaa-aika saa- daan teettää takaisin vain töiden vaatimasta pakottavasta syystä. Kohdissa a ja c tarkoitetun va- paa-ajan takaisin teettämistä on vältettävä.

Kunnallisen luottamustoimen ja käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitamiseen on mahdollisuuk- sien mukaan varattava tilaisuus. Näihin käytettyä aikaa ei lueta työajaksi.

Mikäli virkamiehen tai työntekijän käytettävissä on liukuva työaika, on edellä sanottuihin poissa- oloihin, joita ei lueta työajaksi ja jotka voidaan teettää takaisin, käytettävä ensisijaisesti liukuma- aikoja. Mikäli tämä ei ole mahdollista, asianomainen voi työnantajan luvalla olla poissa työstä myös muuna aika. Liukuvassa työajassa näistä poissaolosyistä muodostuva työtuntimäärien kertymän väheneminen ei ole edellä sanottua takaisin teettämistä. Käytettäessä joustotyöaikaa muulle kuin kiinteälle työajalle sattuvat poissaolot, joita ei lueta työajaksi ja jotka voidaan teettää takaisin, tulee sijoittaa asianomaisen omalle vapaa-ajalle.

4 § Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on

a) virastotyössä 7 tuntia 21 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 45 minuuttia viikossa (7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa 1.10.2020 alkaen),

b) viikkotyössä 6 tuntia 45 minuuttia - 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 45 minuuttia viikossa (6 tuntia 15 minuuttia - 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa 1.10.2020 alkaen) sekä

c) jaksotyössä 116 tuntia 15 minuuttia (114 tuntia 45 minuuttia 1.10.2020 alkaen) kolmen viikon pituisena ajan- jaksona.

Soveltamisohje:

Viikkotyössä vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että säännöllinen työaika kaikkina työpäivinä on 7 tuntia 45 minuuttia (7 tuntia 39 minuuttia 1.10.2020 alkaen) tai siten, että

säännöllinen työaika on yhtenä päivänä 6 tuntia 45 minuuttia (6 tuntia 15 minuuttia 1.10.2020 al- kaen) ja muina päivinä 8 tuntia. Määräyksen b-kohdan perusteella vuorokautinen säännöllinen työ- aika voidaan järjestää myös muulla tavalla sopimuksen tuntirajojen puitteissa siten, että vuoro- kautisen säännöllisen työajan tuntien yhteismäärä on 38 tuntia 45 minuuttia (38 tuntia 15 minuuttia 1.10.2020 alkaen) viikossa. Siirryttäessä ensimmäistä kertaa ensiksi mainituista työaikajärjeste- lyistä muihin mahdollisiin järjestelyihin asiasta on sovittava henkilöstön kanssa.

Jaksotyössä työntekijän säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on 77 tuntia 30 minuuttia (76 tuntia 30 minuuttia 1.10.2020 alkaen) kahden viikon pituisena ajanjaksona.

5 §

Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan

Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen sekä pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja juhannusaatto lyhentävät kukin kyseisen viikon tai työjakson työaikaa virastotyössä 7 tunnilla 21 minuutilla (7 tunnilla 15 mi- nuutilla 1.10.2020 alkaen) sekä viikko- ja jaksotyössä 8 tunnilla 4 tai 6 §:n mukaisista tuntimääristä.

Helatorstai lyhentää kyseisen viikon tai työjakson työaikaa 4 tai 6 §:n mukaisista tuntimääristä virastotyössä 7 tunnilla 21 minuutilla (7 tunnilla 15 minuutilla 1.10.2020 alkaen), jaksotyössä 8 tunnilla ja viikkotyössä kyseisen päivän säännöllisen vuorokautisen työajan pituutta vastaavasti. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa.

6 §

Säännöllisen työajan järjestelyt

Säännöllinen työaika voidaan 4 §:stä poiketen järjestää seuraavasti.

Viikkotyössä voidaan vuorokautinen säännöllinen työaika tilapäisesti pitentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikot- tainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 38 tunniksi 45 minuutiksi (38 tunniksi 15 minuutiksi 1.10.2020 alkaen) enintään kolmen viikon ajanjakson aikana sekä viikottainen säännöllinen työaika järjestää keskimää- räiseksi edellyttäen, että viikottainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 38 tunniksi 45 minuutiksi (38 tunniksi 15 minuutiksi 1.10.2020 alkaen), päivä- ja kaksivuorotyössä enintään kolmen viikon, keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään kuuden viikon ja keskeytymättömässä vuorotyössä enintään vuoden pituisen ajan- jakson aikana.

Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai epätarkoituksenmu- kaisten työvuorojen välttämiseksi järjestää keskimäärin 116 tunniksi 15 minuutiksi (114 tunniksi 45 minuutiksi 1.10.2020 alkaen) kahden peräkkäisen työjakson aikana. Tällöin säännöllinen työaika ei saa ylittää 125 tuntia (123 tuntia 1.10.2020 alkaen) työjaksossa.

Viikkotyössä opetusalalla viikottainen säännöllinen työaika voidaan oppilaitosten luku- tai työkausien aikana jär- jestää keskimäärin 42 tunniksi viikossa

edellyttäen, että se tasoittuu keskimäärin 38 tuntia 45 minuutiksi (38 tunniksi 15 minuutiksi 1.10.2020 alkaen) viikossa vuoden pituisena ajanjaksona.

6 a §

Eräät joustavat työaikajärjestelyt

--------------

Pidennetyssä työajassa sopimuksen 16 §:n mukaisesti korvattavaa ylityötä on virastotyössä 13 §:ssä tarkoitetun virkamiehen tai työntekijän osalta vuorokaudessa 7 tunnin 45 minuutin ja viikossa 38 tunnin 45 minuutin (7 tunnin 39 minuutin ja viikossa 38 tunnin 15minuutin 1.10.2020 alkaen) tai näitä pidempien sovittujen säännöllisten työ- aikojen lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ. Muiden virastotyötä tekevien työaikakorvaukset määräytyvät 18 §:ssä sovitun mukaisesti. Viikkotyössä 16 §:n mukaisesti korvattavaa ylityötä on sovitun säännöllisen vuoro- kautisen ja viikoittaisen työajan lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ. Pidennetyssä työajassa yksinkertai- nen tuntipalkka lasketaan asianomaisen virkamiehen tai työntekijän pidentämättömän työajan kuukausipalk- kauksen ja sitä koskevan jakajan perusteella.

7 a §

Työaikakorvauksiin perustuva työaikapankkijärjestelmä

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi seuraavia korvauksia tai tunteja

a) lisä- ja ylityökorvaukset,

b) viikkolevosta saamatta jäänyt osuus,

c) ilta-, yö-, vuoro-, lauantai- ja sunnuntaityökorvaukset sekä aattopäivänkorvaus, sekä

d) työnantajan aloitteesta tehtyjä liukuvan työajan työtunteja viraston liukuvan työajan järjestelmässä pää- tetyn mukaisesti

11 § Päivittäinen tauko

Virkamiehelle ja työntekijälle on varattava tunnin kestävä päivittäinen tauko. Viikko- ja jakso- työssä tauko voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi.

-

Edellä 1 ja 2 momentissa sovittua sovelletaan myös osa-aikatyössä silloin, kun vuorokautinen työ- aika on kuutta tuntia pitempi. Muussa tapauksessa päivittäiset tauot osa-aikatyössä määritellään tarvittaessa muiden työaikajärjestelyjen yhteydessä.

12 §

Työaikalain alaisten viikkolepo

Työaikalain alaiselle on annettava sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon ai- kana vähin- tään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika. Pääsääntöisesti lepoaikaan sisältyy kaksi perättäistä vapaa- päivää, joista toinen on, mikäli mahdollista, lauantai.

Virastotyössä viikkolepo voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana ja keskeytymättömässä vuorotyössä enintään 12 viikon aikana. Lepoajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 yhden- jaksoista tuntia kunkin seitsemän päivän jakson aikana.

Myös viikkotyössä viikkolepo voidaan järjestää 2 momentin mukaisesti, mikäli sille on toiminallinen tarve ja asi- asta sovitaan paikallisesti työnantajan ja henkilöstöä edustavan luottamusmiehen tai henkilöstön valitseman muun edustajan kesken.

Viikkolevon antamisessa ja viikkolevon aikana työhön käytetyn ajan korvaamisessa noudatetaan seitsemän päi- vän ajanjaksona kalenteriviikkoa ja 14 vuorokauden ajanjaksona kahta perättäistä kalenteriviikkoa. Virastoissa, joissa virasto- tai viikkotyöajassa on tarvetta sijoittaa säännöllistä työaikaa myös lauantaille tai sunnuntaille, voi- daan edellä sanotusta poiketen seitsemän päivän ajanjaksona noudattaa myös muuta kuin kalenteriviikkoa.

Huomautus:

Viikkolevosta poikkeamisesta ja viikkolevon aikana työhön käytetyn ajan korvaamisesta on sää- detty työaikalain 28 §:ssä.

14 § Lisä- ja ylityö

Lisätyötä on esimiehen määräyksestä säännöllisen työajan, osa-aikaisen työajan taikka 5 §:n 1 tai 2 momentin mukaisen työajan lisäksi tehty työ siltä osin kuin se ei ole ylityötä.

Ylityötä on virastotyössä vuorokaudessa 7 tunnin 45 minuutin ja viikossa 38 tunnin 45 minuutin (7 tunnin 39 minuutin ja viikossa 38 tunnin 15 minuutin 1.10.2020 alkaen) lisäksi sekä viikko- ja jaksotyössä säännöllisten työaikojen lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ.

Edellä 2 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuo- denpäivän, itsenäisyyspäivän tai vapunpäivän sisältävällä viikolla tai työjaksossa ylityötä on virasto- ja viikko- työssä 30 tunnin 45 minuutin (30 tunnin 15 minuutin 1.10.2020 alkaen) lisäksi ja jaksotyössä 108 tunnin ja 15 minuutin (106 tunnin 45 minuutin 1.10.2020 alkaen) lisäksi tehty työ.

15 § Lisätyökorvaus

----------------

Huomautus:

Viikko- ja jaksotyössä noudatetaan lisätyökorvauksen antamisessa vapaa-aikana työaikalain 21

§:ää.

16 § Ylityökorvaukset

--------------

Viikottaisen ylityön ensimmäisten 7 tunnin 45 minuutin (7 tunnin 39 minuutin 1.10.2020 alkaen) osalta makse- taan ylityökorvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta työtunneilta, vaikka ne olisivat myös vuorokautista ylityötä, 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

( YK:25875 YK:25880 )

Huomautus:

Mikäli ylityökorvaus on sovittu vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan, työaikalain 21 §:n 2 mo- mentissa on säädetty vapaa-ajan ajankohdasta.

17 §

Lisä- ja ylityökorvausten määräytyminen keskeytyneessä työjaksossa tai -viikolla

Soveltamisohje:

Edellä tarkoitetulta koulutusvuorokaudelta lasketaan työajan lisäykseksi 7 tuntia 45 minuuttia (7 tuntia 39 minuuttia 1.10.2020 alkaen). Työajan lisäykseksi laskettavalta ajalta ei makseta ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaityökorvausta eikä aattopäivänkorvausta.

Jollei virkasuhde kestä vähintään yhtä kokonaista työjaksoa, lasketaan ylityökorvaukset työaika- lain 20 §:n 3 momentin mukaisesti.

18 §

Eräiden virkamiesten ja työntekijöiden työaikakorvaukset virastotyössä

Lisätyötunneilta annetaan korvauksena vastaava korottamaton vapaa-aika tai rahakorvaus.

Rahakorvauksena maksetaan lisätyötunnilta yksinkertainen tuntipalkka tai lisätyön 40 tuntia 30 minuuttia (40 tuntia 1.10.2020 alkaen) viikossa ylittäviltä työtunneilta 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Työnanta- jan on työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana ratkaistava, korvataanko lisätyö vapaa-aikana vai rahana. Rahakorvaus on maksettava viimeistään korvauslajin ratkaisemista seuraavan kalenterikuukauden ku- luessa. Vapaa-aika annetaan työn tekemistä seuraavien kuuden kalenterikuukauden aikana. ( YK:05388 YK:05395 )

19 § (uusi pykälä, voimaan 1.1.2021)

Työajan pidennyksen poistumista korvaavat vuosittaiset järjestelyt

a) Jaksotyö

Jäljempänä on jaksotyötä koskien kaksi vaihtoehtoista järjestelyä työajan pidennyksen poistumisen korvaa- miseksi. Ensimmäinen vaihtoehto perustuu työaikapankin ja toinen pidennetyn työajan käyttöön. Virastossa työn- antaja valitsee näistä jommankumman toimintaan sopivan järjestelyn 31.10.2020 mennessä virastotason sopija- osapuolina olevia henkilöstöjärjestöjä kuultuaan.

Vaihtoehto 1

Jaksotyössä työnantaja saa siirtää tämän sopimuksen 7 §:n mukaiseen työaikapankkiin kalenterivuodessa 14 työtuntia, jotka on tehty edellä 4 §:ssä todettu säännöllinen työaika taikka 5 §:n 1 tai 2 momentin mukainen työaika ylittäen. Työnantaja voi teettää työaikapankkiin siirrettävät tunnit suunnitelmallisesti laatimalla työvuoroluettelot etukäteen säännöllisen työajan ylittäviksi. Tehdyt työtunnit siirretään sellaisenaan pankkiin eikä niistä synny kor- vattavaa lisä- tai ylityötä. Tuntien siirtoa varten 7 §:n mukainen työaikapankki voidaan ottaa käyttöön viraston päätöksellä eikä työaikapankin käyttöön tai edellä sanottujen työtuntien siirtämiseen pankkiin tarvita asianomai- sen suostumusta. Työaikapankkiin siirretyt työtunnit annetaan vapaana saman kalenterivuoden aikana edellä 7

§:ssä sovittua noudattaen. Mikäli vapaata ei voida antaa, työaikapankissa olevat tunnit korvataan rahana maksa- malla kultakin tunnilta yksikertainen tuntipalkka.

Vaihtoehto 2

Jaksotyössä työnantaja saa teettää ilman asianomaisen virkamiehen tai työntekijän suostumusta 120 tunnin 15 minuutin mittaista työaikaa kolmen viikon ajanjaksossa enintään kolmen työjakson ajan kalenterivuodessa. Pi- dennettyä työaikaa ei voida teettää sellaisella kolmeviikkoisjaksolla, johon sisältyy yksi tai useampi edellä 5 §:n 1 ja 2 momentissa mainittu työaikaa lyhentävä päivä. Muilta osin työnantaja päättää jaksot, joilla edellä sanottua pidennettyä työaikaa teetetään. Virkamiehelle tai työntekijälle tulee ilmoittaa pidennetyn työajan teettämisestä viimeistään kolme viikkoa ennen sellaisen jakson tai jaksojen alkamista, joissa noudatetaan pidennettyä työai- kaa.

Pidennetyssä työajassa kuukausipalkkaus maksetaan 4 §:n mukaisen jakson säännöllisen työajan ja pidennetyn työajan mukaisella suhteella korotettuna niiden jaksojen ajalta, joiden työaikaa on pidennetty edellä sanotulla tavalla. Korotettua kuukausipalkkaa ei kuitenkaan makseta sellaisilta jaksoilta tai jakson kalenteriviikoilta, jolloin virkamies tai työntekijä on kaikki jakson tai kalenteriviikon työpäivät poissa työstä vuosiloman tai muun vapaan vuoksi. Pidennetyssä työajassa yksinkertainen tuntipalkka lasketaan asianomaisen virkamiehen tai työntekijän pidentämättömän työajan kuukausipalkkauksen ja sitä koskevan jakajan perusteella. Myös virkamiehen tai työn- tekijän lomaraha määräytyy pidentämättömän työajan kuukausipalkkauksen perusteella.

Pidennetyssä työajassa sopimuksen 16 §:n 4 momentin ja 17 §:n mukaisesti korvattavaa ylityötä on jaksotyössä kolmen viikon ajanjaksolla 120 tunnin 15 minuutin työajan lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ. Ylityön teet- täminen näillä jaksoilla on mahdollista noudattaen sitä koskevia tavanomaisia menettelyjä muun muassa asian- omaisen suostumuksen osalta.

b) Virasto- ja viikkotyö

Virasto- ja viikkotyössä työnantaja saa teettää ilman asianomaisen virkamiehen tai työntekijän kanssa tehtävää sopimusta 42 tunnin 30 minuutin mittaista viikoittaista työaikaa noudattaen tämän sopimuksen 6 a §:n a-kohdassa sovittua järjestelyä tässä pykälässä sovituin poikkeuksin. Vuorokautinen säännöllinen työaika määräytyy virasto- ja viikkotyössä näillä viikoilla siten, että kaikkien työpäivien säännöllisen työajan pituus on 8 tuntia 30 minuuttia.

Edellä 6 momentissa sanotulla tavalla pidennettyä työaikaa saadaan teettää virastotyössä enintään kolme viik- koa ja viikkotyössä enintään neljä viikkoa kalenterivuodessa. Työnantaja päättää kalenteriviikot, joilla edellä sa- nottua pidennettyä työaikaa teetetään. Virkamiehelle tai työntekijälle tulee ilmoittaa asiasta viimeistään kolme viikkoa ennen sellaisen kalenteriviikon tai –viikkojen alkamista, joissa noudatetaan pidennettyä työaikaa.

Pidennetyssä työajassa kuukausipalkkaus maksetaan 4 §:n mukaisen viikoittaisen säännöllisen työajan ja pi- dennetyn työajan mukaisella suhteella korotettuna edellä sanottujen työviikkojen ajalta. Korotettua kuukausi- palkkaa ei kuitenkaan makseta sellaisilta viikoilta, jolloin virkamies tai työntekijä on kaikki viikon työpäivät poissa työstä vuosiloman tai muun vapaan vuoksi. Pidennetyssä työajassa yksinkertainen tuntipalkka lasketaan asian- omaisen virkamiehen tai työntekijän pidentämättömän työajan kuukausipalkkauksen ja sitä koskevan jakajan perusteella. Myös virkamiehen tai työntekijän lomaraha määräytyy pidentämättömän työajan kuukausipalkkauk- sen perusteella.

Edellä 6 momentissa tarkoitetussa pidennetyssä työajassa sopimuksen 16 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti kor- vattavaa ylityötä on viikkotyössä ja virastotyössä 13 §:ssä tarkoitetun virkamiehen tai työntekijän osalta vuorokau- dessa 8 tunnin 30 minuutin ja viikossa 42 tunnin 30 minuutin lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ. Muiden virastotyötä tekevien työaikakorvaukset määräytyvät 18 §:ssä sovitun mukaisesti viikoittaisen 42 tunnin 30 mi- nuutin lisäksi tehdyn työn osalta. Ylityön teettäminen näillä viikoilla ja jaksoilla on mahdollista noudattaen sitä koskevia tavanomaisia menettelyjä muun muassa asianomaisen suostumuksen osalta.

20 §

Eräät tunti- ja urakkapalkkaisten työntekijöiden korvaukset viikko- ja jaksotyössä

Viikkotyössä muulle kuin keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan työ- palkan lisäksi korvauksena 50 % yksinkertaisesta tuntipalkasta pääsiäislauantaina ja juhannusaattona tehdystä työstä, joka ei ole ylityötä, edellyttäen, että asianomaisen viikottainen työaika ylittää tällöin 30 tuntia 45 minuuttia (30 tuntia 15 minuuttia 1.10.2020).

25 §

Korvaus hälytysluonteisesta työstä viikko- ja jaksotyössä sekä sen sopiminen virastotyöhön

Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon virkamies tai työntekijä ennalta arvaamattomasta syystä asi- anomaisen esimiehen määräyksestä yllättäen kutsutaan vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikaltaan. Mikäli virkamies tai työntekijä on määrätty olemaan varalla taikka päivystyksessä taikka mikäli virkamiehelle tai työntekijälle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun kysymyksessä on työaikalain 19 §:ssä tarkoitettu hätätyö, ei kysymyksessä ole hälytysluonteinen työ. ( YK:04091 )

26 § Yksinkertainen tuntipalkka

Yksinkertainen tuntipalkka on virastotyössä 1/153 sekä viikko- ja jaksotyössä 1/163 säännöllisesti kuukausit- tain maksettavasta palkkauksesta.

Osa-aikatyössä yksinkertainen tuntipalkka lasketaan vastaavan kokoaikaisen kuukausipalkkauksen perus- teella.

Soveltamisohje:

Mikäli yksinkertaisen tuntipalkan laskentaperusteena oleva palkkaus kesken viikon tai työjak- son muuttuu, on sillä viikolla tai työjaksossa tehdystä työstä maksettavien korvausten perus- teena keskimääräinen yksinkertainen tuntipalkka.

27 § (uusi pykälä)

Säännöllinen työaika ja korvaukset joustotyöajassa

Käytettäessä työaikalain 13 §:n mukaista joustotyöaikaa määräytyy säännöllinen työaika tämän sopimuksen 4 §:n ja 5 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti. Esimiehen määräyksestä tehty lisä- ja ylityö korvataan ja muut korvaukset määräytyvät tässä kohdassa 5 sovitun mukaisesti.

Huomautus:

Työaikalain 16 §:n 6 momentissa on säädetty lisä- ja ylityön määräytymisestä joustotyöajassa.

29 § Liukuva työaika

Säännöllinen työaika ei muutu noudatettaessa liukuvaa työaikaa. Virkamiehen tai työntekijän omasta aloittees- taan viraston aukioloajan tai muun asianomaiselle määrätyn normaalin työskentelyajan ulkopuolella taikka päi- vittäistä taukoa lyhentäen työskentelemää aikaa ei oteta mukaan laskettaessa näiden määräysten mukaisiin korvauksiin oikeuttavaa aikaa. Edellä sanottuina aikoina tehdyt työtunnit voidaan kuitenkin ottaa mukaan viikoit- taista lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa sellaisen kyseisen viikon työpäivän osalta, jonka säännöllinen työaika ei muutoin täyttyisi. Työtunnit otetaan huomioon säännöllisen työajan täyttymiseen saakka. Tällöin samoja työ- tunteja ei oteta huomioon liukuvan työajan tuntikertymän lisäyksenä.

30 § (voimassa 31.12.2020 saakka) Ylityön enimmäismäärän tarkastelujakso

Työaikalain alaisten ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona on kalenterivuosi.

Huomautus:

Työaikalain (605/1996) 19 §:ssä on säädetty ylityön enimmäismäärä.

30 § (voimassa 1.1.2021 lukien) Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso

Työaikalain alaisten työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona on kalenterivuosi.

Huomautus:

Työaikalain 18 §:ssä on säädetty työajan enimmäismäärästä.

31 §

Talonmiehiä koskevat erityismääräykset

Säännöllinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja neljän viikon pituisena ajanjaksona

a) keskimäärin 35 tuntia 45 minuuttia (35 tuntia 15 minuuttia 1.10.2020 alkaen) viikossa 20 viikon pituisena kevät- ja kesäkautena ja

b) keskimäärin 40 tuntia 45 minuuttia (40 tuntia 15 minuuttia 1.10.2020 alkaen) viikossa 32 viikon pituisena syys- ja talvikautena samana 52 viikon pituisena ajanjaksona.

Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 38 tunniksi 45 minuutiksi (38 tunniksi 15 minuutiksi 1.10.2020 alkaen) viikossa 52 viikon pituisena ajanjaksona.

34 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähin- tään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS VUOSILOMISTA

Vuosilomista tehty valtion virka- ja työehtosopimus uudistetaan seuraavasti muutettuna

muutetaan 5 §:n 2 momentin 10 kohta, 17 §:n 2 momentti, 22 §:n otsikko, 23 §:n 4 momentti ja

27 §

lisätään 22 §:ään 3 momentti

kumotaan 14 §:n 6 momentti ja 24 §:n 2 momentin huomautus

5 §

Virassa- ja työssäolopäivien veroiset päivät

10) todistajana kuulemisen takia

17 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka

Mikäli virkamiehen tai työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana, lasketaan lomapalkka 20 §:n mukaan. Poiketen kuitenkin siitä, mitä 20 §:n 1 momentissa on sovittu, on vuosilo- mapalkka 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 9 prosenttia, 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa

tarkoitetuissa tapauksissa 11,5 prosenttia ja 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 14,5 pro- senttia lomanmääräytymisvuoden aikana virassa- tai työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi eräänty- neestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosilomalisää koskevaa 18 §:ää ei sovelleta näissä tapauksissa. Vuosilomapalkka maksetaan kuitenkin 1 mo- mentin mukaan, mikäli työajan ja vastaavasti palkan muutoksen yksinomaisena perusteena on valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 20 §:n mukainen osasairausvapaa.

22 §

Vuosiloma tai vuosilomakorvaus palvelussuhteen päättyessä ja eräissä muissa tilanteissa

Virasto ja virkamies tai työntekijä voivat sopia siitä, että virkamiehelle tai työntekijälle maksetaan vuosilomakor- vaus vuosilomapäiviltä, jotka on ansaittu 5 §:n 2 momentin 9 kohdassa mainituilta sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 25 §:n 1 momentin tai siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) 7 §:n 1 momentin mukaisilta virkavapausajoita tai työstä vapautusajoilta. Vuosilomakorvaus voidaan maksaa vain niiltä vuosilomapäiviltä, jotka on ansaittu virkavapausajan tai työssä vapautusajan kestettyä yhden- jaksoisesti yli 12 lomanmääräytymiskuukautta.

23 § Vuosilomakorvauksen määräytyminen

Edellä 22 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa määräytyy vuosilomakorvaus noudattaen soveltuvin osin, mitä 17 – 20

§:ssä on sovittu vuosilomapalkasta. Maksettaessa vuosilomakorvaus sopimuksen 17 §:n 1 momentissa tarkoite- tulle kuukausipalkkaiselle virkamiehelle tai työntekijälle, maksetaan vuosilomakorvaus palvelussuhteen päätty- miskuukauden tai varusmies- tai siviilipalvelukseen lähtemiskuukauden palkkauksen mukaan.

27 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA

Matkakustannusten korvaamisesta tehty valtion virka- ja työehtosopimus uudistetaan seuraavasti muutettuna

muutetaan 24 §

24 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

Pöytäkirjamalli

Liite 2

Pöytäkirja on laadittu xx päivänä xxxxxkuuta 202X xxx:n (työnantaja) sekä xxx:n, xxx:n ja xxx:n (henki- löstöjärjestöt) välillä käydyistä, valtiovarainministe- riön xx.5.2020 antamien neuvottelu- ja sopimusmää- räysten jaksossa x tarkoitetuista neuvotteluista.

1 §

Pöytäkirjamenettely perustuu valtiovarainministeriön xx.5.2020 antamiin neuvottelu- ja sopimus- määräyksiin.

2 § Osapuolet toteavat, että sopimusaloilla xx ja yy

VAIHTOEHTOISIA KIRJATTAVIA TAPAUKSEN MUKAAN

- on keskustasolla 8.4.2020 tehdyn sopimuksen 4 §:ssä sopimuskaudelle 1.4.2020-28.2.2022 uudistettu seuraavat aikaisemmat sopimukset:

xxxxxxxxxxxxxxxxxx

- seuraavat, työaikalaista poikkeavat sopimusmääräykset eivät enää ole voimassa: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

- on 1.8.2020 lukien noudatettavana seuraava, tämän ajankohdan yleiskorotuksen sisältävä palk- kataulukko

xxxxxxxxxxxxxxxxxx

- sopimusalalla xxx voimassa olevia sopimusmääräyksiä muutetaan sopimuskaudelle 2020-2022 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 12 §:n 3 momentin mukaisesti työajan lyhentämisen johdosta 1.10.2020 alkaen seuraavasti.

Muutetun sopimuksen nimi/soveltamisala ja tekopäivä Sopimusmääräykset muutetussa muodossa

- on todettu seuraavaa neuvottelumääräysten kohtien x.x. ja x.y. perusteella: xxxxxxxxxxxxxxxxxx

- on virastoerän osalta noudatettavana käyttörajoituksia ja erää on siis 1.5.2021 käytettävissä xxxxxx (prosenttimäärä)

- ei neuvottelutulosta 1.5.2021 virastoerästä ole saavutettu määräaikaan 15.3.2021 mennessä ja on siis keskustason sopimuksen 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun perälautaratkaisun perusteella muodostunut seuraava palkkataulukko 1.5.2021 lukien:

xxxxxxxxxxxxxxxxxx

- on 1.6.2021 lukien noudatettavana seuraava, tämän ajankohdan yleiskorotuksen sisältävä palk- kataulukko

3 §

Tämä pöytäkirja ei ole voimassa virka- tai työehtosopimuksena. Vakuudeksi: Pöytäkirja tarkastettu: