KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET

KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Kainuun liitto -kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Kainuun liitto. Kotipaikka on Kajaanin kaupunki.

2 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi.

3 § Uuden jäsenkunnan ottaminen

Kunta, joka valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan Kainuun maakuntaan, tulee Kainuun liiton jäseneksi päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.

4 § Jäsenkunnan eroaminen

Milloin kunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakuntaan, lakkaa kunnan jäsenyys Kainuun liitossa päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.

5 § Kuntayhtymän toimiala ja tehtävät

Kainuun liitto edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kainuun liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden toimintaympäristön, elinkeinojen ja palveluiden kehittäjänä. Se edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa ja valvoo maakunnan asukkaiden ja kuntien etuja. Tämän toteuttamiseksi liitto toteuttaa hankkeita ja tekee tutkimus-, kehittämis-, suunnittelu- ja edunvalvontatyötä toimien jäsenkuntien ja muiden sidosryhmien yhteistyöelimenä.

Kuntayhtymän tehtävänä on:

1. Toimia Kainuussa aluekehityslainsäädännön tarkoittamana aluekehitysviranomaisena;

2. toimia maankäyttö-, rakennuslain tarkoittamana maakunnan suunnitteluviranomaisena;

3. vastata alueen yleisestä kehittämisestä maakunnassa sekä edistää suunnitelmien toteuttamista sekä toteuttaa rahoitus- ja rakennerahastolain mukaiset EU-ohjelmien suunnittelu- ja toimeenpanotehtävät;

4. vastata muulla lainsäädännöllä maakunnanliitolle määrätyistä tehtävistä ja jäsenkuntien sille antamista tehtävistä;

5. valvoa maakunnan etua kansallisen ja Euroopan politiikan tasolla, minkä onnistumiseksi Kainuun liitto luo ja hoitaa yhteistyötä ja kumppanuuksia maakunnassa ja maakunnan ulkopuolella;

6. huolehtia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla maakunnan positiivisesta tunnettavuudesta yhdessä toisten toimijoiden kanssa ja

7. hoitaa jäsenkuntien sille erikseen yhteisesti hoidettavaksi osoittamat tehtävät.

Kuntayhtymä voi olla jäsenenä tai osakkaana kuntayhtymän toimialaan liittyvissä yhteisöissä ja yhtiöissä.

Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa täyttä korvausta vastaan suorittaakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta.

6 § Maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueet ja niiden tehtävät

Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat muodostavat maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueen alueiden kehittämisestä annetun lain mukaisten tehtävien (12 §) hoitamiseksi.

7 § Yhteistoiminta-alueen päätöksenteon järjestäminen

Päätökset yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä tehdään liittojen toimielinten yhtäpitävin päätöksin.

II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET

MAAKUNTAVALTUUSTO

8 § Yhtymävaltuuston nimi

Yhtymävaltuustosta käytetään nimitystä Kainuun maakuntavaltuusto.

9 § Jäsenten valinta

Kuntien valtuustot valitsevat maakuntavaltuuston edustajat seuraavasti:

Kunnan asukasluku edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen virallisen väkiluvun mukaan

enintään 7 000 2 jäsentä

7001 - 24000 4 jäsentä

24 001 tai enemmän 15 jäsentä

Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen samoin perustein kuin varsinainen jäsen. Jäsenet ja varajäsenet ovat jäsenkunnan valtuutettuja.

Kuntien valtuustot valitsevat maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.

Maakuntavaltuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuna olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa

saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

Mikäli jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuuden kesken toimikauden tai muusta syystä eroaa valtuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen on edustettava samaa ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.

10 § Jäsenten äänivalta

Maakuntavaltuuston kokouksissa on kullakin jäsenellä yksi ääni.

11 § Päätösvaltaisuus

Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään 2/3 valtuutetuista.

12 § Maakuntavaltuuston tehtävät

Jäsenkunnat käyttävät maakuntavaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa liiton asioissa. Maakuntavaltuuston erityisinä tehtävinä on:

1. valita maakuntavaltuustolle vuosittain puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus maakuntahallituksen kokouksissa.

2. hyväksyä jokaista varainhoitovuotta varten liitolle talousarvio ja sen hyväksymisen yhteydessä vähintään kolea vuotta koskeva taloussuunnitelma,

3. päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta sekä hyväksyessään tilinpäätöksen päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille,

4. valita maakuntahallituksen jäsenet, näiden henkilökohtaiset varajäsenet sekä maakuntahallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ja päättää maakuntahallituksen toimikauden pituudesta.

5. perustaa tarpeelliseksi katsomiansa toimielimiä,

6. asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten sekä

valita tarkastuslautakunnan esityksen perusteella yksi tai useampi tilintarkastusyhteisö

7. tehdä luvussa III valtuuston tehtäväksi osoitetut päätökset,

8. käsitellä mahdolliset muut maakuntavaltuuston päätettävät asiat.

13 § Jäsenkunnan aloite

Jäsenkunnalla on oikeus saada haluamansa asiat maakuntavaltuuston käsiteltäväksi, jos sitä kirjallisesti vaaditaan hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

HALLITUS

14 § Nimi, koko ja toimikausi

Kuntayhtymällä on hallitus, josta käytetään nimitystä Kainuun maakuntahallitus. Maakuntahallitukseen kuuluu kaksitoista (12) jäsentä. Kajaanista on vähintään neljä

(4) jäsentä ja muista jäsenkunnista on kustakin vähintään yksi (1) jäsen. Jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet.

Maakuntahallituksen toimikauden pituus on neljä vuotta, ellei maakuntavaltuusto ole siitä muuta päättänyt.

15 § Edustavuus

Maakuntahallitus valittaessa noudatetaan kunnallisvaalilain suhteellisuusperiaatetta ottaen huomioon jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien (puolueiden ja valitsijayhdistysten) kunnallisvaaleissa saamat äänimäärät.

16 § Maakuntahallituksen tehtävät

Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Maakuntahallituksen tehtävät määritellään tarkemmin hallintosäännössä.

III TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS

17 § Peruspääoma

Kainuun liitto -kuntayhtymän peruspääoma muodostuu 31.12.2012 purkautuneen Kainuun maakunta -kuntayhtymän Kainuun liiton peruspääomasta. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.

Peruspääomien korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin.

Peruspääomien jäsenkuntaosuuksille suoritetaan korkoa, joka vastaa 12 kuukauden euriborkorkoa lisättynä 0,20 %:lla. Korko tarkistetaan kullekin talousarviovuodelle edellisen vuoden kesäkuun 30. päivänä.

Uuden jäsenkunnan ja osajäsenyyttään laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto.

18 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu

Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoista sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa.

19 § Talousarvio ja -suunnitelma

Kuntayhtymä neuvottelee kunkin kunnan kanssa seuraavan vuoden talousarviosta, edunvalvonnasta, yleisestä kehittämisestä ja muista kuntayhtymälle kuuluvista tehtävistä. Neuvottelut on käytävä kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Talousarvio- ja suunnitelmaluonnos on toimitettava jäsenkunnille kuntaneuvottelujen jälkeen 31.8. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma viimeistään 30.12. mennessä.

20 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä ja raportointi jäsenkunnille

Kuntayhtymä raportoi taloudestaan ja toiminnastaan jäsenkunnille kolme kertaa vuodessa neljän (4) kuukauden välein.

21 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy maakuntavaltuusto.

22 § Jäsenkuntien maksuosuudet

Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuuden suuruus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen virallisen väkiluvun mukaisessa suhteessa.

Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kerran kuukaudessa 12. päivä.

23 § Investointien pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.

Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa.

Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeiden kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen.

Mahdollisen erillisen valtionosuuden ja -avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on saavuttanut kuntayhtymälle sovitun peruspääomatason, suoritetaan mahdollinen erillinen investointien valtionosuus jäsenkunnille.

Varustautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.

24 § Rahastojen perustaminen

Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää kuntayhtymävaltuusto.

25 § Viivästyskorko

Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 §: 3 momentin mukaisen viivästyskoron.

26 § Tilinpäätös ja toimintakertomus

Kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus on saatettava yhtymävaltuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja.

Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.

27 § Alijäämän kattaminen

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön laatimaa sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta, vastaavat kunnat alijäämän kattamisesta asukasmäärien mukaisessa suhteessa. Alijäämä on katettava vuoden kuluessa em. sopimuksen valmistumisesta.

28 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen

Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännöissä. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme (3) tai viisi (5) jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.

29 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema

Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan maakuntavaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus pääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

30 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymän hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymät varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen em. osuuksien suhteessa.

IV MUUT MÄÄRÄYKSET

31 § Sopimuksen voimaantulo

Perussopimus tulee voimaan 1.1.2016. Tämä sopimus kumoaa 4.9.2012 allekirjoitetun perussopimuksen.

Jäsenkuntien allekirjoitukset: Perussopimuksen hyväksyminen:

- Hyrynsalmen kunnanvaltuusto 16.11.2015 § 27

- Kajaanin kaupunginvaltuusto 09.11.2015 § 50

- Kuhmon kaupunginvaltuusto 10.11.2015 § 74

- Paltamon kunnanvaltuusto 09.11.2015 § 21

- Puolangan kunnanvaltuusto 10.11.2015 § 31

- Ristijärven kunnanvaltuusto 11.11.2015 § 36

- Sotkamon kunnanvaltuusto 30.11.2015 § 74

- Suomussalmen kunnanvaltuusto 10.11.2015 § 30