Sisällys
Sisällys
4.1 Säännöllinen työaika päivätyössä 1
4.2 Säännöllinen työaika vuorotyössä 1
4.8 Erilliset lisät vuorotyössä toimiville henkilöille 3
5.2 Vuosilomapäivien sijoittelu 3
6.1.2 Saman sairauden uusiutuminen 3
6.1.3 Sairausajan palkanmaksun toteuttaminen ja sairausajan
palkasta tehtävät vähennykset 4
6.2 Lääkärintarkastukset ja raskaus 4
6.4.5 Lähiomaisen kuolema ja hautajaiset 5
6.4.6 Ammattijärjestön hallintoelimien kokoukset 5
6.4.7 Kutsunta ja kertausharjoitukset 5
7.2 Matkakustannusten korvaaminen 5
7.2.3 Korvaus oman auton käytöstä 5
7.2.4 Työmatkustaminen vapaa-aikana 5
9 Erimielisyyksien ratkaiseminen 6
12 Ammattiyhdistystä koskevat ja
13 Työsopimuksen päättäminen 7
13.1 Irtisanominen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla 7
Liitteet:
LIITE 1 Innofactorin työsuhde-edut LIITE 2 Innofactorin matkustussääntö
LIITE 3 Vuosilomapäivien sijoittelu Innofactorissa
1 Yleiset määräykset
1.1 Soveltamisala
Työehtosopimusta sovelletaan Innofactor Oyj:n ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvien suomalaisten kon- serniyhtiöihin ( jotka sopimuksen allekirjoitushetkellä ovat Innofactor Oyj, Innofactor Software Oy ja Innofactor Invenco Oy) työsopimussuhteessa oleviin työntekijöihin. Sopimus ei koske yritysten johtoa eikä sellaisessa asemassa olevia, jotka edustavat työnantajaa tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työehtoja
määrättäessä.
1.2 Työrauha
Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopi- mukseen tai johonkin sen määräykseen, ovat kiellettyjä sopimuksen voimassaoloaikana.
1.3 Perusoikeudet
Työnantajan ja työntekijöiden järjestäytymis- ja yhdisty- misvapaus on puolin ja toisin loukkaamaton.
1.4 Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa työntekijä. Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä ohjeita ja määräyk- siä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.
1.5 Liitteet
Työehtosopimuksen liitteet eivät ole työehtosopimuksen osa eikä niillä ole työehtosopimuksen oikeusvaikutuksia. Liitteet ovat luonteeltaan informatiivisia ja ne kuvaavat työehtosopimuksen solmimishetken tilannetta.
1.6 Sopimuksen voimassaolo
Tämä työehtosopimus on voimassa sopimuksen allekir- joittamisesta alkaen 31.12.2023 saakka, jonka jälkeen se on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajalla.
Mikäli osapuoli irtisanoo työehtosopimuksen mainit- tua irtisanomisaikaa noudattaen, sopimus päättyy koko- naisuudessaan kaikkien osapuolten osalta irtisanomisajan päätyttyä.
2 Palkkaus
Työntekijän palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopi- muksella yrityskohtaisen palkkausjärjestelmän mukaan, kuitenkin niin, että työntekijän palkka on minimissään kulloinkin voimassa olevan tai viimeisimmän valtakun- nallisesti sovitun Tietotekniikan palvelualan työehtoso- pimuksen vähimmäispalkkataulukon ja asianomaisen palkkatason kuvaajan mukainen.
Harjoitteluajan palkka on vähintään 85 % kyseisen tehtävän mukaisesta minimipalkasta.
Tuntipalkkajakaja kuukausipalkkaisilla työntekijöillä on 158.
3 Palkantarkistukset
Palkantarkistusten määrä ja toteutustapa sovitaan vuo- den 2023 osalta työehtosopimuksen allekirjoituksen yhteydessä ja sen jälkeen paikallisesti vuosittain helmi- kuun loppuun mennessä. Palkantarkastukset tulevat voi- maan vuosittain 1.4. alkaen.
4 Työaika
4.1 Säännöllinen työaika päivätyössä
Säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tun- tia viikossa.
Vapaapäiviä, jotka lyhentävät arkipyhäviikon sään- nöllistä viikoittaista työaikaa, ovat muulle arkipäivälle kuin lauantaille sijoittuvat:
⏵ uudenvuodenpäivä
⏵ loppiainen
⏵ pitkäperjantai
⏵ pääsiäismaanantai
⏵ vapunpäivä
⏵ helatorstai
⏵ juhannusaatto
⏵ jouluaatto
⏵ joulupäivä
⏵ tapaninpäivä
Viikoittaiset vapaapäivät ovat lauantai ja sunnuntai.
Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi on kalenterivuorokausi.
Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita.
4.2 Säännöllinen työaika vuorotyössä Keskeytymättömällä kaksivuorotyöllä tarkoitetaan työ- tä, jota tehdään kahdessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Keskeytymät- tömän kaksivuorotyön ehdoista ja siirtymisestä keskeyty- mättömään kaksivuorotyöhön sovitaan paikallisesti.
Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Kes- keytymättömän kolmivuorotyön ehdoista ja siirtymi- sestä keskeytymättömään kolmivuorotyöhön sovitaan paikallisesti.
Ellei paikallisesti toisin sovita, niin säännöllinen työ- aika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on enin- tään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään neljäkymmentäkahdeksan (48) tuntia viikossa. Säännöl- linen työaika tasoitetaan keskimäärin 35 tuntiin viikossa enintään 12 viikon pituisen tasoittumisjakson kuluessa, ellei paikallisesti toisin sovita.
Työaikamuotoa vaihdettaessa sovitaan ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta.
Työviikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toisin sovita.
Tuntimäärissä on otettu huomioon työaikaa lyhen- tävät arkipyhät.
Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita.
4.3 Liukuva työaika
Työnantaja soveltaa liukuvaa työaikaa sellaiseen päivä- työhön, joka kuuluu työaikalain soveltamisen piiriin.
Kiinteä työaika on klo 10.00–15.00.
Xxxxxxxxxxxx:
⏵ aamu: klo 07.00–10.00
⏵ ilta: klo 15.00–19.00
Saldokertymän enimmäismäärä voi olla +40 tuntia ja minimimäärä -20 tuntia. Työt siirtyvät kertymään tehty- jen työtuntien mukaan 1:1. Liukuvan työajan seuranta- jakso on kuukausi.
Yli +40 tunnin tai alle -20 tunnin liukuma voidaan siirtää työaikapankkiin (1:1). Tästä menettelystä on työntekijän sovittava esihenkilön kanssa etukäteen.
Työsuhteen päättymistilanteessa työntekijä ja esihenkilö käyvät viivytyksettä keskustelun, miten xxxxxxxxxxxxxx kanssa toimitaan. Lähtökohtaisesti pyri- tään tilanteeseen, jossa liukuman kertymä työsuhteen päättyessä olisi 0. Jos liiketoiminnalliset syyt eivät tätä mahdollista, maksetaan kertymä (plus) rahana (1:1) tai peritään loppupalkasta (miinus).
Liukuvan työajan toteutuksesta voidaan sopia paikalli- sesti myös toisin lainsäädännön sallimissa rajoissa.
4.4 Työaikapankki
Työnantaja soveltaa työaikapankkia niihin työntekijöi- hin, jotka ovat työajan seurannan piirissä. Tuntityön- tekijöiden osalta soveltamisesta sovitaan tapauskoh- taisesti. Työaikapankkia sovelletaan sellaiseen työhön, joka kuuluu työaikalain soveltamisen piiriin.
Työaikapankkiin voidaan siirtää
⏵ yli +40 tunnin ja alle -20 xxxxxx xxxxxxx
⏵ ylityöstä maksettavat perus- ja korotusosat tunneiksi muutettuna
⏵ lakiin tai sopimukseen perustuvat rahamääräiset etuudet kuten sunnuntaityökorvaus
Työaikapankkiin ei siirretä sellaisia tunteja, jotka työn- tekijän kanssa on sovittu erikseen maksettavan rahana.
Saldon siirtämisestä työaikapankkiin on henkilön sovittava esihenkilön kanssa etukäteen ja esihenkilön tulee hankkia siihen asianmukainen hyväksyntä.
Enimmillään työaikapankin kertymä voi olla 180 tuntia vastaava aika.
Työaikapankkiin talletettu työaika annetaan kokonaisi- na vapaapäivinä. Vapaan pitämisestä sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä vastaavalla menettelyllä kuin miten lomista sovitaan.
Työnantaja voi muuttaa yksipuolisesti sovitun va- paan pitämisajankohtaa vain siinä tapauksessa, että va- paan pitämättä jättämiseen kyseisenä ajankohtana on erittäin painavia syitä, jotka liittyvät yrityksen toimin- taan ja työntekijän työtehtäviin. Tällöin työnantajan on ilmoitettava, milloin vapaa voidaan pitää.
Jos työntekijä on työaikapankkivapaan alkaessa sai- rauden tai synnytyksen vuoksi työkyvytön ja hän on ilmoittanut siitä työnantajalle, siirretään työaikapankki- vapaa työntekijän pyynnöstä myöhempään ajankohtaan. Jos työntekijä sairastuu työaikapankkivapaan aika-
na ja on työkyvytön yli seitsemän päivää, tämän ylit- tävää aikaa ei lueta työaikapankkivapaaksi. Työntekijän on tällöin viipymättä ilmoitettava työkyvyttömyydestä työnantajalle ja osoitettava se lääkärintodistuksella.
Kokonaisina työpäivinä annettavat vapaat luetaan työs- säolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.
Jos kertynyttä vapaata ei voida pitää kahden kalen- terivuoden kuluessa sen kerryttämisestä, maksetaan se rahana (1:1), työntekijän niin pyytäessä.
Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työ- suhteen päättymistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päät- tyessä työaikapankissa on säästettyä saldoa, ne makse- taan lopputilin yhteydessä rahana (1:1). Lainatut saldot peritään lopputilissä.
Työaikapankin toteutuksesta voidaan sopia paikalli- sesti myös toisin lainsäädännön sallimissa rajoissa.
4.5 Lisä- ja ylityö
Lisätyö korvataan 50 %:lla korotettuna silloin, kun lisä- työtä tehdään työehtosopimuksen tarkoittaman sään- nöllisen enimmäistyöajan (7,5 t/vrk ja 37,5 t/vko) ja pisimmän lain mukaisen säännöllisen työajan (8 t/vrk ja 40 t/vko) välisenä aikana.
Jos työntekijän suorittama työ jatkuu työvuorokau- den vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen työvuorokauden työksi siihen asti, kunnes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti al- kaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäi- sen työvuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
Lisä- tai ylityö tai sunnuntaityö voidaan korvata työn- tekijän pyynnöstä vastaavana vapaa-aikana, mikä vie- dään saldokertymään tai työaikapankkiin.
Lisä- ja ylityön tekemisestä pitää sopia kirjallisesti etukäteen työntekijän ja työnantajan välillä.
4.6 Varallaolo
Varallaolosta ja sen korvaamisesta sovitaan varalla ole- van työntekijän kanssa. Työnantaja informoi luottamus- miestä tehdyistä varallaolosopimuksista.
Varallaolokorvaus on 20–50 % perustuntipalkasta tai korvaus voidaan sopia myös kiinteäksi euromääräksi.
Varallaolon korvausta määriteltäessä otetaan huo- mioon varallaolon sitovuus ja työntekijälle mahdollises- ta matkustamisesta työkohteeseen aiheutuva vaikutus:
⏵ varallaoloaika pyritään järjestämään yhdenjaksoiseksi, eikä sitä lueta työaikaan
⏵ varallaoloaika keskeytyy, kun työntekijä kutsun saatuaan ryhtyy työhön
⏵ varallaolokorvaus maksetaan vähintään neljältä varallaolotunnilta
4.7 Hälytystyö
Hälytystyötä tehdään hälytyskutsun perusteella, jolloin työntekijä poistuttuaan jo työpaikalta joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella.
Hälytystyötä tehdessään työntekijä saa kirjata työ- suoritteeksi aina vähintään kolme tuntia riippumatta siitä,
kuinka kauan työhön kuluu aikaa. Työtehtävän suoritta- misen kannalta välttämätön matkustusaika rinnastetaan hälytysluontoisessa työssä työaikaan.
4.8 Erilliset lisät vuorotyössä toimiville henkilöille Erillisistä lisistä vuorotyössä sovitaan ensisijaisesti pai- kallisesti.
Ilta- ja yövuorossa kaikilta tehdyiltä tunneilta ylityö- tunnit mukaan lukien maksetaan ilta- ja yövuorolisää yhteensä vähintään Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n sekä Tietoala ry:n ja YTN ry:n välillä tehdyn kulloin- kin voimassa olevan tai viimeisimmän valtakunnallisen tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen mukaisesti.
5 Vuosiloma
5.1 Lomaraha
Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen laki- sääteisen vuosilomansa palkasta vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Xxxxxxxxx saamisen edelly- tyksenä on, että työntekijä pitää vuosilomansa sovittu- na ajankohtana.
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän muista kuin työntekijästä johtuvista syistä siten, että työsuhde päät- tyy lomakautena, maksetaan lomaraha siitä lomakor- vauksesta, joka määräytyy edellisen päättyneen loman- määräytymisvuoden perusteella.
Mikäli yhteisesti luottamusmiehen ja työnantajan välillä todetaan, että yrityksessä ovat sen taloudellisen tilanteen vuoksi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukai- set irtisanomisperusteet, voidaan sopia lomarahan ko- konaan tai osittain maksamatta jättämisestä. Tällainen sopimus voidaan tehdä vain yhdeksi lomavuodeksi ker- rallaan. Sopimuksen yhteydessä työnantajan tulee sel- vittää lomarahan maksamatta jättämisestä aiheutuvan kustannussäästön käyttöperiaatteet.
5.2 Vuosilomapäivien sijoittelu
Vuosiloman pitämisestä työnantajalla on ohjeistus, joka on liitteessä 3, jonka mukaisesti lomat sijoitetaan arki- päiville (ma-pe).
6 Poissaolot
6.1 Työkyvyttömyys ja sairausajan palkka
6.1.1 Sairausajan palkka
Sairausajalta maksetaan palkka edellyttäen, että
⏵ työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään eikä
⏵ hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.
Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestään ja, jos mahdollista, sen kestosta. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työkyvyttömyy- destä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttömyydestä.
Sairausajan palkka maksetaan kunkin työkyvyttö- myystapauksen yhteydessä seuraavasti:
Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Palkallisen jakson pituus
1 kk, mutta alle 3 v 4 viikkoa
3 v, mutta alle 5 v 5 viikkoa
5 v, mutta alle 10 v 6 viikkoa
vähintään 10 v 8 viikkoa
Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa sairausajan palkka määräytyy työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mu- kaan.
6.1.2 Saman sairauden uusiutuminen
Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin vii-
6.1.3 Sairausajan palkanmaksun toteuttaminen ja sairausajan palkasta tehtävät vähennykset Työnantaja maksaa työntekijälle palkan ja hakee itsel- leen tältä ajalta työntekijälle tulevan sairausvakuutus- lain mukaisen päivärahan.
Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei makseta työntekijästä johtuvasta syystä tai se maksetaan lakisääteistä pienempänä, työnantajan palkanmaksuvel- vollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.
Sairausajan palkasta vähennetään samasta työky- vyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain perusteella työnantajan osaksi tai kokonaan kustanta- masta vakuutuksesta tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausvakuutuskassasta.
6.2 Lääkärintarkastukset ja raskaus Lääkärintarkastukset, kuten muutkin työntekijän hen- kilökohtaiset menot, tulee pyrkiä järjestämään työajan ulkopuolelle. Mikäli tämä ei ole kohtuullisessa ajassa mahdollista ja työntekijän terveydentila vaatii lääkäriin pääsyä työajalla, hän voi esimiehen luvalla osallistua lääkärintarkastukseen työpäivän aikana. Poissaoloon käytetty aika ei ole työaikaa, ja poissaolo tulee järjestää tarpeetonta työajan menetystä välttäen.
Lääkärintarkastuksesta johtuvaa poissaoloa ei vä- hennetä työntekijän palkasta, edellyttäen, että työn- tekijä on noudattanut tässä määrättyä menettelytapaa sekä tarvittaessa esittänyt selvityksen poissaolon perus- teesta ja suoritetuista tutkimuksista.
Tätä määräystä sovelletaan vain lääkärin suoritta- miin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, joiden tarkoituksena
on työntekijän terveydentilan selvittäminen, sekä täl- laisen tutkimuksen yhteydessä suoritettavaan laborato- rio- ja röntgentutkimukseen.
Lakisäätäisien lääkärintarkastuksien ja tutkimusten osalta työnantaja maksaa välttämättömät matkakus- tannukset ja päivärahan sen edellytysten täyttyessä.
Raskaana olevalle työntekijälle maksetaan synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta palkka, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.
6.3 Perhevapaat
Raskausvapaan ajalta maksetaan kuukausipalkka luon- toisetuineen 40 arkipäivältä. Vanhempainvapaan ajalta maksetaan kuukausipalkka luontoisetuineen 36 ensim- mäiseltä vanhempainrahapäivältä. Palkallinen vapaa voi olla useassa jaksossa työsopimuslain 4 luvun 1§:n mukaisesti. Edellytyksenä on, että työsuhde on yhden- jaksoisesti jatkunut vähintään viisi kuukautta ennen ras- kaus- tai vanhempainvapaan alkamista.
Vanhempainvapaan ajalta maksetaan palkka: syn- nyttävälle vanhemmalle, ei-synnyttävälle vanhemmalle tai muulle lapsen hoitoon osallistuvalle henkilölle, jolla on sairausvakuutuslain mukainen oikeus raskaus- tai vanhempainrahaan.
Jos työnantaja ja työntekijä erikseen niin sopivat, työntekijä voi pitää vanhempainvapaata osa-aikaisesti. Työnantajan on kieltäytyessään osa-aikatyöstä kirjalli- sesti perusteltava kieltäytymisensä.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut raskaus- vapaan, vanhempainvapaantyönantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan työntekijältä päivärahaa tai korvausta vastaavan määrän, ei kuiten- kaan enempää kuin maksamansa palkan määrän. Vä- hennysoikeus ei koske työntekijän itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta. Jos päi- värahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä
itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan pienempänä kuin mihin työntekijällä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä työntekijän lai- minlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
6.4 Muut poissaolot
6.4.1 Lapsen sairastuminen
Alle 10-vuotiaan lapsen tai alle 18-vuotiaan vammai- sen lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mu- kaisesti lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoita- miseksi välttämättömän, enintään neljän työpäivän pi- tuisen poissaolon ajalta edellyttäen, että
⏵ kyseessä on yksinhuoltaja tai
⏵ molemmat samassa taloudessa asuvat huoltajat ovat ansiotyössä tai toinen on opiskelija eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa tai kodin ulkopuolella tapahtuvan tutkintoon johtavan opiskelun vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta ja
⏵ työnantajalle esitetään lapsen sairaudesta vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan sekä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.
Työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä edellä tar- koitetun poissaolon takia.
6.4.2 Merkkipäivät
Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuo- den, saa täyttäessään 50, 60 ja 70 vuotta palkallisen va- paapäivän, jonka pitämisen ajankohdasta sovitaan.
6.4.3 Vihkiäiset
Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän työntekijän työ- päivänä pidettäviä omia vihkiäisiään varten.
6.4.4 Muuttopäivät
Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän työpäiväksi osu- vana muuttopäivänään kuitenkin enintään kerran 12:n peräkkäisen kuukauden aikana.
6.4.5 Lähiomaisen kuolema ja hautajaiset Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkalliseen poissaoloon, joka johtuu lähi- omaisen kuolemasta ja hautajaisista.
6.4.6 Ammattijärjestön hallintoelimien kokoukset Työntekijän palkka- ja vuosilomaetuja ei vähennetä, jos hän osallistuu valittuna edustajana Akavan, YTN:n ja sen valtakunnallisten jäsenjärjestöjen sekä Tietoala ry:n liitto-, edustajisto- tai vuosikokoukseen taikka mainit- tujen järjestöjen hallitusten tai niiden asettaman toimi- kunnan kokouksiin.
6.4.7 Kutsunta ja kertausharjoitukset
Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituk- siin, hänelle maksetaan palkan ja reserviläispalkan ero-
tus osallistumispäiviltä.
Työnantaja ja työntekijä sopivat työntekijän työ- tilanteen sallimissa rajoissa siitä, voiko työntekijä osal- listua Puolustusvoimien järjestämään vapaaehtoiseen harjoitukseen, jos työntekijä sellaiseen kutsutaan. Työn- tekijälle voidaan erikseen sovittaessa maksaa kerran kalenterivuodessa palkan ja päivärahan erotus osallis- tumispäivältä kyseisiin harjoituksiin.
7 Matkustaminen
7.1 Yleiset määräykset
Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituk-
senmukaisella tavalla siten, ettei siihen kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävän hoitaminen välttämättömästi vaatii.
Työmatka ja päivärahaan oikeuttava matkavuoro- kausi alkavat silloin, kun työntekijä lähtee työmatkalle työpaikaltaan tai erikseen sovittaessa kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja ne päättyvät silloin, kun työntekijä palaa työpaikalleen tai säännöllisen työ- ajan jo päätyttyä suoraan kotiin.
Tämän työehtosopimuksen matkakustannusten kor- vaamista koskevia määräyksiä sovelletaan myös työnan- tajan määräämiin koulutusmatkoihin.
7.2 Matkakustannusten korvaaminen
7.2.1 Matkakustannukset
Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannuk- set, joihin luetaan esimerkiksi majoituskustannukset, matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä, jos matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.
7.2.2 Päiväraha
Päivärahan maksuperusteet ja suuruus määräytyvät Verohallinnon kulloinkin voimassa olevien verova- paita matkakustannusten korvauksia koskevan pää- töksen ja ohjeiden mukaan. Verohallinnon päätös tai sen vahvistamat ohjeet eivät ole tämän työehtosopi- muksen osa.
7.2.3 Korvaus oman auton käytöstä
Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan sii- tä Verohallinnon vuosittain verovapaaksi vahvistaman suuruinen korvaus.
Jos työntekijä joutuu tulemaan hälytystyöhön tai ylityöhön tai poistumaan tällaisesta työstä sellaisena vuorokauden aikana, jona säännölliset kulkuyhteydet
puuttuvat, tai jos hänet kutsutaan hälytystyöhön niin kiireellisesti, että työpaikalle on mahdoton ehtiä ylei- sellä kulkuneuvolla, suoritetaan työntekijälle korvaus matkakustannuksista tai, jos hän on käyttänyt omaa ajoneuvoaan, korvaus oman ajoneuvon käyttämisestä.
7.2.4 Työmatkustaminen vapaa-aikana
Yrityksessä sovelletaan työnantajan kulloinkin voimassa olevaa matka-ajan ohjetta. Tämän työehtosopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa oleva ohje on liitteenä 2.
8 Paikallinen sopiminen
Työehtosopimuksen määräyksistä on mahdollista sopia toisin tämän kohdan mukaisesti. Näin tehtyä sopimusta pidetään paikallisena sopimuksena. Paikallisesti voidaan sopia työehtosopimuksen asettamissa rajoissa toisin niis- tä työehtosopimuksen kohdista, joissa on mainittu pai- kallisen sopimisen mahdollisuudesta.
Paikallinen sopiminen on mahdollista työnantajan ja/ tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai rekisteröi- dyn yrityskohtaisen työntekijöiden yhdistyksen tai, jos luottamusmiestä ei ole valittu, työntekijöiden välillä.
Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimuk- sesta on käytävä ilmi, ketä sopimus koskee, mistä työ- ehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä on sovittu. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Ellei lyhyemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Jos so- vittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu kuitenkin sen loppuun.
Paikallisen sopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyy- det ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.
9 Erimielisyyksien ratkaiseminen
Työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomis- ta koskeva erimielisyys ratkaistaan noudattaen alla esi- tettyä neuvottelujärjestystä.
Erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla käytävin neuvotteluin.
⏵ Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä työntekijän tulee kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.
⏵ Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työntekijän itsensä välillä.
⏵ Työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen välillä, jos yrityksessä on valittu luottamusmies.
Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä. Neuvottelut on aloitettava viimeis- tään viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä. Paikallisista neuvotteluista on laadittava pöytäkirja, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Pöytäkirja tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Pöytäkirjaa ei tarvitse laa- tia, jos asiasta laaditaan erimielisyysmuistio.
Ellei asiaa saada ratkaistua paikallisesti, asia voidaan jommankumman paikallisen osapuolen vaatimuksesta siirtää työehtosopimusosapuolten ratkaistavaksi. Tällöin paikalliset osapuolet laativat ensi tilassa yhteisen erimie- lisyysmuistion, josta ilmenee mitä erimielisyys koskee ja kummankin osapuolen perustellut kannat. Luottamus- mies ja työnantajan edustaja allekirjoittavat muistion. Erimielisyysmuistio laaditaan kahtena kappaleena. Osa- puolet toimittavat muistion työehtosopimusosapuolille. Jos paikallinen neuvotteluosapuoli ei kohtuullisessa ajas- sa osallistu erimielisyysmuistion laatimiseen, voi toinen
osapuoli yksin siirtää asian työehtosopimusosapuolten ratkaistavaksi. Työehtosopimusta koskevat erimielisyy- det, joista on neuvoteltu neuvottelujärjestyksen mu- kaisesti työehtosopimusosapuolten kesken pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan jättää työtuomioistuimen rat- kaistavaksi.
10 Luottamusmiesjärjestelmä
Luottamusmiesjärjestelmä koskee tämän työehtosopi- muksen soveltamisalan piirissä olevia yhtiöitä ja näiden palveluksessa olevia työntekijöitä.
Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinta, asema, tehtävät, sekä oikeudet ja velvollisuudet määräy- tyvät Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n sekä Tie- toala ry:n ja YTN ry:n välillä tehdyn kulloinkin voimassa olevan tai viimeisimmän valtakunnallisen tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen mukaisesti vastaavasti kuin, jos sovellettaisiin kyseistä sopimusta.
Luottamusmiehen korvaus sovitaan paikallisesti sa- massa yhteydessä palkantarkistusten kanssa. Se on kui- tenkin vähintään edellisessä kappaleessa mainitun työ- ehtosopimuksen mukainen.
11 Työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja ede- tä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluvaltuutetun tehtävien takia.
Työsuojeluvaltuutetun ja varatyösuojeluvaltuutetun valinta, asema, tehtävät, sekä oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n sekä Tietoala ry:n ja YTN ry:n välillä tehdyn kulloinkin voimassa olevan tai viimeisimmän valtakunnallisen tie- totekniikan palvelualan työehtosopimuksen mukaisesti vastaavasti kuin, jos sovellettaisiin kyseistä sopimusta.
Työsuojeluvaltuutetun korvaus sovitaan paikallisesti samassa yhteydessä palkoista sopimisen kanssa. Se on
kuitenkin vähintään edellisessä kappaleessa mainitun työehtosopimuksen mukainen.
Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävien hoitamisen takia erottaa työstä eikä siirtää alempi- palkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessaan. Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, hänellä on samat oikeu- det ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.
Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomis- ja lomautussuoja. Jos työ- suojeluvaltuutetun työsopimus on päätetty tämän so- pimuksen vastaisesti, hyvityssakkojen sijaan maksetaan korvausta työsopimuslain mukaisesti.
12 Ammattiyhdistystä koskevat ja muut määräykset
YTN ry:n jäsenjärjestöjen ja Tietoala ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikkaosastolla tai vastaavalla on mahdollisuus järjestää kokouksia työpaikan työsuh- deasioista työnantajan osoittamassa paikassa työajan ulkopuolella seuraavin edellytyksin:
1. Xxxxxxxxx pidosta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa.
2. Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.
3. Työntekijäliiton ja sen yhdistysten ilmoituksia saadaan kiinnittää työpaikan ilmoitustaululle.
Jos työntekijä antaa siihen valtuuden, työnantaja pidättää palkasta allekirjoittaneiden työntekijäjärjestöjen jäsen- maksut palkanmaksun yhteydessä ja tilittää ne ilmoitetun työntekijäjärjestön pankkitilille annettujen ohjeiden mu- kaisesti. Työnantaja antaa työntekijälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.
Työnantaja kustantaa työntekijöille ryhmähenki- vakuutuksen.
13 Työsopimuksen päättäminen
13.1 Irtisanominen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla
Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdolli- suuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnal- le tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä ja sa- man työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Lisäksi kiinnitetään huomiota työsuhteen kestoaikaan.
Taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleen järjestelyistä johtuvista syistä irtisanotulla työntekijällä on työsopimuslain 7 luvun 12 §:ssä säädetyn työllistymisva- paan lisäksi oikeus saada työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää työllistymissuunnitelman mukaiseen työvoima- poliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä- oppimiseen edellyttäen, että vapaan käyttämisestä ei ai- heudu työnantajalle merkittävää haittaa. Työntekijän on ilmoitettava vapaasta ja toimitettava selvitys edellä tarkoi- tetun säännöksen 3 momentin mukaisesti.
Työnantajan irtisanoessa lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työn- tekijälle maksettavasta irtisanomisajan palkasta ei vä- hennetä lomautusilmoitusajan palkkaa.
13.2 Irtisanomisajat
Jollei pidemmästä irtisanomisajasta erikseen sovita, työntekijän noudatettava irtisanomisaika on 1 kuukausi. Jollei pidemmästä irtisanomisajasta erikseen sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen
jatkuttua keskeytyksettä ovat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika
enintään 4 vuotta 1 kuukausi
yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
yli 12 vuotta 6 kuukautta
14 Allekirjoitukset | ||||
Espoossa 21.2.2023 YTN ry | Tietoala ry | Innofactor Oyj | ||
Xxxxx Xxxxxxxxx | Xxxxx Xxxxxxx | Xxxx Xxxxx | ||
Xxxxx Xxxxxxxx | Xxxx Xxxxxxx | Xxxx Xxxxxxxx | ||