OSIO A
YLEINEN OSA I SOVELTAMINEN JA TYÖRAUHA
1 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta (OVTES) sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen ja oppilaitosten opetushenki- löstön palvelussuhteen ehtoihin. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöön noudatetaan, jollei tästä virka- ja työehtosopi- muksesta muuta johdu, soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.
Soveltamisohje
Kuntayhtymän johtavan rehtorin palkkaus määräytyy KVTES:n II luvun 17 §:n mukaisesti.
2 mom. Mitä tässä sopimuksessa on sovittu viranhaltijan palvelussuhteen ehdoista, noudatetaan soveltuvin osin myös vastaavaa työtä teke- vän työsuhteisen opettajan palvelussuhteen ehtoihin ja päinvastoin.
3 mom. Sikäli kun tässä sopimuksessa on sovittu tietyn yksilöidyn tehtävän palkkioperuste, sovelletaan samaa palkkioperustetta myös milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikalli- sesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.
4 mom. Tässä sopimuksessa kunnalla tarkoitetaan sekä kuntaa että kun- tayhtymää, ja ammatillisella oppilaitoksella tarkoitetaan tässä sopi- muksessa myös ammattikorkeakoulua.
2 § Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset
1 mom. Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n 1 momentissa tarkoite- tulla paikallisella sopimuksella. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa tämän sopimuksen työaikamääräyksistä, vuosi- loman pituutta eikä sairausloma ja äitiyslomavapaaetuuksia koske- vista määräyksistä. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään so- pia viranhaltijan ja työntekijän palkkaa tämän sopimuksen hinnoitte- lutunnuksen mukaista peruspalkkaa tai palkka-asteikon alinta pe- ruspalkkaa pienemmäksi.
Soveltamisohje
Pääsopimuksen 13 §:n 1 momentin mukaan siinä olevia mää- räyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnalli- sessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu omilla eri- tyismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan näitä valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen erityismää- räyksiä.
2 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta ei sovelleta, jos asiasta on sovittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 §:n 2 momentin nojalla antaman valtuutuksen nojalla tehdyllä kunnan tai kuntayhtymän omalla virkaehtosopimuksella.
3 mom. Jollei tästä tai muusta virka- tai työehtosopimuksesta muuta aiheu- du, viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olivat virka- ja työehtosopimuksen nojalla nouda- tettavina edellisen sopimuksen päättyessä.
1 mom.
Virkasuhteiset Tähän virka- ja työehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pä- tevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimuk- seen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.
2 mom. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, ei- vät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta ei- vätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoi- menpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toi- menpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
3 mom.
Työsuhteiset Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan (viittausmääräys).
II VIRKASUHTEISEN OPETUSHENKILÖSTÖN PALKKAUS
5 § Palkka eri kalleusluokissa
1 mom. Viranhaltijan palkka määräytyy peruspalkan mukaan erikseen I ja xxxxxxxx XX kalleusluokan kunnissa, ellei ao. osiossa tai liitteessä ole toisin sovittu.
Soveltamisohje
I kalleusluokkaan kuuluvat seuraavat kunnat:
Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeen- linna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Kuhmo, Kuopio, Kuusamo, Muonio, Oulu, Pelkosen- niemi, Pello, Posio, Ranua, Ristijärvi, Rovaniemi, Salla, Savu- koski, Simo, Sodankylä, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa, ja Ylitornio.
Muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.
2 mom. Viranhaltijan palkka määräytyy pääasiallisen työpaikan sijaintipaik- kakunnan kalleusluokan mukaan, jollei liitteessä ole toisin sovittu.
Soveltamisohje
Jos viranhaltija opettaa useassa eri toimipisteessä, pääasialli- seksi viranhoitopaikaksi katsotaan se, jossa hän on useimpina päivinä opettamassa, tai jos hän opettaa saman verran use- ammassa toimipisteessä, se toimipaikka, josta hän saa välit- tömät toimintaohjeet.
6 § Palkkausperusteet ja palkkausjärjestelmä
1 mom. Viranhaltijan peruspalkka ja viran palkka-asteikko määräytyvät tä- män luvun, asianomaisen osion ja sen liitteen mukaisesti.
2 mom. Jos viran kelpoisuusehdoissa edellytetään opettajankoulutusta ja viran velvollisuuksiin kuuluu opettaminen eikä palkkaluokittelussa ole tehtävään sopivaa palkkaryhmää (palkkaluokittelun ulkopuoli- nen), toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkan/palkan sen hinnoittelukohdan mukaan, johon hänet voidaan tehtävien- sä/nimikkeensä perusteella rinnastaa.
3 mom. Tämän sopimuksen osioissa B, C ja F viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai tehtäväkohtaista palkkaa palkka-asteikon puitteissa päätettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus. Palkka- asteikossa olevan viranhaltijan palkkaa päätettäessä palkka- asteikon yläraja voidaan perustellusta syystä ylittää.
Soveltamisohje
1 Tehtäväkuvaus
Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuva- ukseen, joka kuvaa tehtävän tarkoitusta, olennaista sisältöä ja keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia. Tehtäväkuvaus on raken- teeltaan selkeä ja yksinkertainen. Tehtäväkuvaukset valmistel- laan yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen vi- ranhaltijan tai, mikäli kyse on mallitehtäväkuvauksen laatimi- sesta, asianomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa. Teh- täväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Se ei ole työsopimuksen tai viranhoitomääräyksen osa ja työnantaja voi siten tarvitta- essa tarkistaa sitä. Vahvistetusta tehtäväkuvauksesta anne- taan kopio ao. viranhaltijalle hänen pyynnöstään.
Tehtäväkuvausten pitää olla yhteismitallisia, jotta objektiivinen arviointi on mahdollista hinnoittelutunnusten sisällä. Tehtävä- kuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä. Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tarvittaessa. Tehtäväkuvauksia pidetään ajan tasalla. Kun tehtäväkuvauk- sessa määriteltyä tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan tehtäväku- vaus muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan tehtävän vaativuus uudelleen tehtävän kokonaisvaativuudes- sa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi. Sen jälkeen arvi- oidaan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaisiin palkkoihin.
Viranhaltijan tehtävien olennaisesta muuttamisesta ks. laki kunnallisesta viranhaltijasta 23 § (viittausmääräys).
2 Vaativuustekijät
Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaiku- tukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa ennal- ta määriteltyjä muita objektiivisia vaativuustekijöitä.
Työn edellyttämä osaaminen
Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työko- kemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennys- koulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työ- kokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuoli- suutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamis- ta. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka to- sistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan ta- soa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organi- saation arvoista ja tavoitteista.
Työn vaikutukset ja vastuu
Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä merkitystä, joka työllä on kuntalaisten/asiakkaiden ja työyhtei- sön fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhtei- siin. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutetta- vuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä ko- rostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vas- tuu. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla orga- nisaatiotasoilla.
Työn edellyttämät yhteistyötaidot
Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan työn edellyttämää viestin- nän ja kommunikoinnin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Ihmissuhdevaatimusten osalta arvioidaan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilanteeseen.
Työolosuhteet
Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavan- omaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuojelutoimenpitein poistaa.
3 Arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja
3.1 Koulutus
Viranhaltijalla oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaa- tivuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina virkanimik- keen tosiasiallisten tehtävien perusteella. Hinnoittelutunnuk- sen soveltamisedellytykseksi on kuitenkin usein määritelty tiet- ty koulutustaso, jolla on pyritty kuvaamaan osaltaan hinnoitte- lutunnukseen kuuluvien tehtävien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli hinnoittelutunnukseen kuuluvalta edellytetään korke- ampaa koulutustasoa kuin mitä hinnoittelutunnuksessa on to- dettu tai tämän lisäksi alan erikoistumiskoulutusta tai ammatil- lista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeam- paa tehtäväkohtaista palkkaa. Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään em. lisäpätevyyttä tms., voi viranhaltijan li- säpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot johtaa käy- tännössä siihen, että hänelle annetaan tavanomaista vaati- vuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tavan- omaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaati- vampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista li- sää.
3.2 Lisätehtävä ja -vastuu
Viranhaltijalle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtävi- ensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voi- daan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikaisena korotuksena (3 mo- mentissa ovat määräykset olennaisen tehtävämuutoksen vai- kutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan). Esimerkkinä tällai- sista lisätehtävistä ja -vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryhmän vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamiehenä toi- miminen tai vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvilla ei ole.
3.3 Esimiesasema
Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan hin- noittelutunnukseen kuuluvien välillä, joudutaan arvioinnin yh-
teydessä toisinaan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin hinnoittelutunnuksia. Esimerkkinä voidaan mainita se, että esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuulu- vatko he samaan vai eri hinnoittelutunnukseen. Pääsääntöi- sesti esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poik- keamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimies- tehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualu- een tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moni- naisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiir- teet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tulok- sellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa.
4 Arviointijärjestelmä
Vaativuustekijöiden pohjalta tehdään arviointijärjestelmä, jon- ka toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Ennen uuden arvioin- tijärjestelmän käyttöönottoa tai arviointijärjestelmää muutetta- essa asiasta neuvotellaan niiden luottamusmiesten kanssa joiden edustamiin viranhaltijoihin arviointijärjestelmää tullaan soveltamaan. Arviointijärjestelmästä päättää viime kädessä työnantaja. Arviointijärjestelmästä tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedotetaan viranhaltijoille.
Arviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yh- denmukaisin perustein.
Tehtäväkohtainen palkka määritellään kokonaisarvioinnin pe- rusteella.
Kokonaisarviointi perustuu
− kirjalliseen tehtävän vaativuuden arviointia varten tehtyyn tehtäväkuvaukseen(ks. kohta 1),
− vaativuustekijöihin (ks. kohta 2),
− tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon otettaviin seikkoihin (koulutus, lisätehtävä- ja vastuu, esimiesasema) (ks. kohta 3)
− arviointijärjestelmään (ks. kohta 4).
Toimivaltainen viranomainen voi rajata KVTES:n palkkauslu- vun 17 §:n mukaiset työnantajan edustajat arviointijärjestel- män ulkopuolelle.
Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia koske- vat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti.
5 Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen
Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtäväkoh- taiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suh- teessa toisiinsa. Vertailun kohteena ovat saman työnantajan palveluksessa olevien samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvi- en tehtävät. Jos palkkahinnoittelukohdassa on todettu xxxx- seen tehtäväkohtaiset palkat I ja II kalleusluokassa, kysymyk- sessä ovat erilliset ryhmät.
Se, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti hinnoittelutun- nuksen peruspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kai- kille kyseiseen hinnoittelutunnukseen kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaati- vuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkoh- taisten palkkojen pitäisi olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toisaalta samaan hin- noittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtai- sessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja.
Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaati- vuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset pe- riaatteet.
Toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisen palkan tasosta. Tehtäväkohtainen palkka voidaan määritellä uudel- leen uutta viranhoitomääräystä annettaessa esimerkiksi sijai- suuksia jatkettaessa.
6 Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen
Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 7 §:ssä tarkoi- tetuissa tapauksissa.
4 mom. Poistettu
7 § Tehtävien muutoksen vaikutus palkkaan
Jos viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähin- tään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.
Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:
1 tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtai- nen palkka on korkeampi tai
2 kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
3 tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos viranhaltija hakeu- tuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtymistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoeh- tona
4 toiseen virkaan siirtymishetki
Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta, ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain vähintään kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajan- kohta on sijaisuuden alkaminen.
Soveltamisohje
Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaa, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaa- tivaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtävä- kohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka ale- nee välittömästi em. määräajan päätyttyä.
Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toi- seen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuus- järjestely.
Työnantajan tulisi pyrkiä ennen työvuoden alkua suunnittele- maan opettajan työ etukäteen koko lukuvuodelle.
8 § Epäpätevyysalennus muilla kuin peruskoulun ja lukion opettajilla
1 mom. Viranhaltijan, jolla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaa- timuksista annetun asetuksen (kelpoisuusasetuksen 986/1998, sii- hen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaista kelpoisuutta, palkkaa alennetaan 6–20 %.
Soveltamisohje
Jos em. asetuksessa edellytetään tiettyä tutkintotasoa, teh- dään epäpätevyysalennus tämän tutkintotason mukaisesta palkkauksesta. Jos asetuksessa säädetyt tutkin- not/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, epäpätevyysalennus teh- dään ao. henkilön suorittamasta tutkintotasosta.
2 mom. 1 momentissa mainitun asetuksen 13 a §:n tarkoitetun opettajan palkka määräytyy pedagogisten opintojen puuttumisen ajan tämän pykälän 1 momentin mukaisesti. Samoin em. asetuksen 13 §:n 6 momentin nojalla kelpoisuuden saavaan opettajaan sovelletaan tä- män pykälän 1 momenttia.
Soveltamisohje
Edellä mainitun asetuskohdan mukaan muuta kuin näyttötut- kintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta on erityisestä syystä kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito. Tällai- selta opettajalta ei esimerkiksi edellytetä opettajan pedagogi- sia opintoja.
9 § Erivapauden vaikutus palkkaan
Jos opettajalla on erivapaus tulla nimetyksi hoitamaansa virkaan/- virkasuhteeseen, ei varsinaisesta palkasta tehdä epäpätevyysalen- nusta.
10 § Palkan tarkistaminen paikallisella päätöksellä
1 mom. Viranhaltijan kuukausipalkkaa tarkistetaan sopimuskauden aikana, kun viranhaltija on suorittanut palkkaluokittelussa hinnoittelutunnus- ta korkeampaa peruspalkkaa edellyttävän tutkinnon/pätevyyden. Tarkistus tehdään vähintään koulutuksen edellyttämään palkka- asteikon alarajaan tai ao. peruspalkkaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun viranhaltija on esittänyt selvityksen tutkinnon/päte- vyyden saavuttamisesta.
Soveltamisohje
Tässä sopimuksessa ylemmällä korkeakoulututkinnolla tarkoi- tetaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuk- sen (464/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) 6 §:ssä lueteltuja kotimaisia korkeakoulututkintoja sekä sellai- sia ulkomaisia tutkintoja, jotka on tunnustettu tai rinnastettu tunnustamis- tai rinnastamispäätöksellä suomalaiseen ylem- pään korkeakoulututkintoon.
2 mom. Viranhaltijan kuukausipalkka voidaan tarkistaa palkka-asteikon ra- joissa, jos kunnan toimivaltainen viranomainen katsoo sen perustel- luksi.
Viranhaltijalle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuulu- vaa henkilökohtaista lisää viranhaltijan työsuorituksen arvi- oinnin perusteella, siten kuin KVTES:n palkkausluvun 11 §:ssä on määrätty.
Soveltamisohje
Jos jokin em. ominaisuuksista on jo otettu huomioon erikseen OVTES:ssä (esim. kaksoiskelpoisuuden tuoma peruskoulun luokanopettajan korotus peruspalkkaan), sitä ei ole syytä ot- taa enää henkilökohtaisen lisän perusteeksi. Opettajana toi- mimisen mukanaan tuoma kokemus ja ammatinhallinnan lisä- ys on otettu huomioon jo kertaalleen henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisessa osassa lisässä, joten henkilökohtaisen li- sän arvioinnin tulisi perustua muihin tekijöihin.
3 mom. Poistettu
4 mom. Poistettu
5 mom. Poistettu
12 § Vuosisidonnainen lisä
1 mom. Viranhaltijalle maksetaan vuosisidonnaista lisää siten, kuin tässä pykälässä sekä asianomaisessa osiossa ja/tai liitteessä on sovittu.
2 mom. Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan virkanimikkeen hinnoittelutunnuksen ao. kalleusluokan peruspalkan ja aiempien vuosisidonnaisten lisien summasta.
Soveltamisohje
Vuosisidonnainen lisän vaikutus palkkaan lasketaan kertomal- la hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka tai asteikko- palkkauksessa asteikon alaraja vuosisidonnaisen lisän pro- senttien mukaisilla kertoimilla (esim. 5 % = 1,05) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppu- palkassa. Laskenta tehdään siis korkoa korolle periaatteella.
Päätoimisella tuntiopettajalla laskennassa käytetään painotet- tua peruspalkkaa, jos palkka on laskettu painottamalla. Mikäli vuosisidonnaisen lisän määräytymisperusteet eroavat toisis- taan, määräytyvät ne sen opetuksen mukaan, mitä päätoimi- nen tuntiopettaja antaa eniten. Mikäli tunteja on yhtä paljon, sovelletaan opettajan kannalta edullisempaa määräystä.
Jos viranhaltijan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen lisän vaikutus lasketaan alennetusta peruspalkasta.
13 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika
1 mom. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaan aikaan luetaan, jollei jäljem- pänä olevista määräyksistä muuta johdu, aika, jonka viranhalti- ja/työntekijä 18 vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsotta- vassa
1) kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palvelukses- sa opettajan/rehtorin tehtävissä,
2) kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palvelukses- sa tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä
3) yrittäjän työssä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä enintään yhteensä viisi (5) vuotta.
Soveltamisohje
Kyseessä tulee olla työkokemus, josta on nykyisessä tehtä- vässä hyötyä, esimerkiksi pelkkä omistussuhde tai osakkuus ei riitä.
2 mom. Jos viranhaltija on toiminut opettajanvirassa tai -toimessa tai pää- toimisena tuntiopettajana, noudatetaan päätoimisuutta arvioitaessa kulloisenakin palvelusajankohtana voimassa olleita opetusalan erikseen määrättyjä päätoimisuuden edellytyksiä ja tuntirajoja.
3 mom. Muussa kuin opettajantehtävässä palvelussuhde tai yrittäjän työ katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen keskimääräinen viik- kotyöaika on ollut vähintään 19 tuntia. Palvelusaika/yrittäjäaika en- nen 1.1.1990 katsotaan kuitenkin päätoimiseksi vain, mikäli sään- nöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ollut vähintään 20 tuntia.
14 § Vuosisidonnainen lisä ja eläke
Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi ei katsota aikaa, jolta henkilö on ansainnut ja saa eläkettä. Rajoitus ei koske aikaa, jolta henkilö saa kuntien eläkevakuutukselta/valtiokonttorilta erotuselä- kettä, osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä.
15 § Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan vähimmäispituus
Eri palvelusaikoja/yrittäjäaikaa vuosisidonnaista lisää varten yhteen laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kuukaudet. Myös 30 päivää kestänyt yhtäjaksoinen palvelus/yrittäjäaika katsotaan yh- deksi kuukaudeksi.
16 § Vuosisidonnaiseen lisään luettavat virantoimituksen keskeytykset
1 mom. Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa vähenne- tään ne kalenteripäivät, joina virantoimitus/työssäolo/työskentely on ollut keskeytyneenä.
Soveltamisohje
Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähentävä aika siirtää vuosisidonnaiseen li- sään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähentävä aika on esimerkiksi kaksi päivää, vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy kahdella päivällä. Jos em. vähennyksiä kohdistuu eri palve- lussuhteisiin/työskentelyaikaan, vähennettävä aika saadaan laskemalla eri palvelussuhteista/työskentelyajasta vähennet- tävät päivät yhteen.
2 mom. Palvelusaikaan/työskentelyaikaan luetaan kuitenkin vuosiloma- ja virkavapaa-aika tai työvapaa loma seuraavissa tai vastaava vapaa tapauksissa:
1 viranhaltija/henkilö on saanut palkkaetuja äitiysvapaanlo- man/sairausloman ajalta,
2 viranhaltija/henkilö on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa,
3 viranhaltija/henkilö on saanut tapaturma- tai muuta korvausta ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan,
Soveltamisohje
Jos korvaus on palkkaa suurempi, eikä palkkaa makseta, ai- kaa ei vähennetä vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavasta ajas- ta.
4 viranhaltija/henkilö on ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan tai siviilipalvelusta, josta hän on palannut laissa säädetyssä ajassa virantoimitukseen tai työhön,
5 koulutus- tai opiskeluaika siltä osin kun se ei ylitä yhteensä enintään 30 päivää kalenterivuodessa ja
6 muun kuin 1–5 kohdassa mainitun syyn perusteella virkava- paalla/työvapaallalomalla/poissa enintään 30 päivää saman kalenterivuoden aikana edellyttäen, että hän on ollut ao. ka- lenterivuonna virkavapaan/työvapaanloman myöntäneen työnantajan palveluksessa tai yrittäjän työssä koulutyön aika- na virantoimituksessa vähintään 30 päivää.
17 § Vuosisidonnaisen lisän hakeminen
1 mom. Vuosisidonnaisen lisän saamisen ehtona on, että sitä haetaan kir- jallisesti viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun oikeus vuo- sisidonnaiseen lisään on syntynyt. Jos hakemus on esitetty myö- hemmin, vuosisidonnainen lisä myönnetään takautuvasti yhden vuoden ajalta hakemuksen esittämispäivästä laskettuna.
Ao. viranomainen voi päättää, että vuosisidonnainen lisä myönne- tään ilman hakemusta, mikäli viranhaltijalle on aikaisemmin myön- netty ao. kunnassa vuosisidonnaista lisää.
2 mom. Oikeus vuosisidonnaiseen lisään alkaa sen jälkeisen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien, jona vuosisidonnaiseen lisään oi- keuttava palvelusaika on täyttynyt.
Soveltamisohje
Hakijan velvollisuutena on esittää kirjalliset selvitykset niistä muun työnantajan palvelusajoista / työkokemusajasta, joita hän vaatii hyväksyttäväksi vuosisidonnaiseen lisään oikeutta- vaksi ajaksi. Hakijan velvollisuus on esittää todistuksista viral- liset käännökset, elleivät todistukset ole suomen- tai ruotsin- kielisiä.
18 § Palvelulisän siirtymäsäännös
1 mom. Päätoimisessa tämän sopimuksen tarkoittamassa palvelussuhtees- sa 31.7.2000 ollut ja sellaisessa 1.8.2000 jatkava opettaja on oikeu- tettu palvelulisäaikaan 31.7.2000 voimassa olleiden määräysten mukaan koulutusaikaa lukuun ottamatta 31.7.2000 saakka. Tämän jälkeinen palvelu hyväksytään palvelulisään 1.8.2000 voimassa olevien määräysten mukaisesti.
Soveltamisohje
Mikäli palvelu on jatkunut yhtäjaksoisesti 1.8.2000 alkaen muussa kunnassa/kuntayhtymässä kuin missä se on 31.7.2000 päättynyt, uusi työnantaja voi harkintansa mukaan tarkistaa ensimmäistä kertaa myönnettävän palvelulisän pe- rusteeksi tulevan palvelulisäajan vanhojen määräysten mukai- sesti tai hyväksyä ajan aikaisemman työnantajan antaman to- distuksen perusteella.
2 mom. Sellaisen opettajan, jolla ei ole ollut 31.7.2000 tämän sopimuksen mukaista palvelussuhdetta kunnalliseen työnantajaan tai jonka yh- täjaksoinen palvelussuhde kunnalliseen työnantajaan on välillä kat- kennut tai myöhemmin katkeaa, tullessa kunnalliseen palvelussuh- teeseen, sovelletaan palvelulisiin pelkästään 1.8.2000 voimassa olevia määräyksiä.
Viranhaltijalle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleen OVTES:n A osion 19 §:n mukaisesti maksettu syrjäseutulisää, maksetaan sitä edelleen kyseisen määräyksen mukaisesti.
20 § Kehitysaluelisä yleissivistävässä koulussa
Yleissivistävän koulun viranhaltijalle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleen OVTES:n A osion 20 §:n mukaisesti maksettu kehitysalue- lisää, maksetaan sitä edelleen kyseisen määräyksen mukaisesti.
Viranhaltijalle voidaan maksaa rekrytointilisää, siten kuin KVTES:n palkkausluvun 15 §:ssä on määrätty.
1 mom. Viranhaltijan varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:
1 tehtäväkohtainen palkka (ks. osiot ja liitteet)
2 henkilökohtainen lisä (11 §)
3 vuosisidonnainen lisä (12–18 §)
4 syrjäseutulisä (19 §) ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä (20 §)
5 rekrytointilisä (20 a §)
6 koulu- ja oppilaitoskohtainen lisätehtävä (osio B 19 §) ja taide- ja taitoaineiden korvaus (osio B liite 1 23 §)
7 siirtymäkauden lisä/henkilökohtainen palkanlisä (osiot ja liit- teet).
Soveltamisohje
Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa mm. sairausloman ja äitiysvapaan ajal- ta sekä päätoimisen tuntiopettajan palkan määrittelyssä.
1 momentin luettelosta poiketen kohtien 1–2 asemesta käsit- teinä käytetään osiossa D ja E palkkaa.
2 mom. Jos palkkatekijä (esim. luottamusmieskorvaus) on sovittu kunnalli- sessa yleisessä virkaehtosopimuksessa, määräytyy sen kuulumi- nen varsinaiseen palkkaan KVTES:n mukaan.
Tukiopetustunnilta maksettava palkkio määräytyy opettajan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan.
23 § Oppilaan ohjauksen palkkio
Oppilaan ohjauksen tunnilta maksettava palkkio määräytyy opetta- jan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan.
24 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio
Jos viranhaltijalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opetta- jan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta palkkio, joka on 30 % oman viran ylituntipalkkiosta.
25 § Yksityisopiskelijan kuulustelupalkkio
Yksityisopiskelijan kuulustelusta maksetaan viranhaltijalle palkka- liitteen mukainen palkkio, ellei tämän sopimuksen liitteissä ole sovit- tu toisin. Palkkio sisältää korvauksen kuulustelun valmistelemises- ta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Kuulus- telu käsittää kirjallisen ja suullisen kuulustelun, työnäytteet sekä uu- sintakokeen. Jos samassa kuulustelussa on kuulusteltavana use- ampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan opettajalle kustakin
opiskelijasta täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja ¼ palk- kiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien.
26 § Ylituntipalkkio (voimaan 1.8.2014)
1 mom. Opettajalle maksetaan viran opetusvelvollisuuden ylittävistä tun- neista ylituntipalkkio, ellei liitteissä ole toisin sovittu.
2 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa saadaan seu- raavasti:
Ao. liitteen mukaan määräytyvä tehtäväkohtainen palkka x
ao. kalleusluokan kerroin (I/0,83 tai II/0,84)
viran opetusvelvollisuus
Soveltamisohje
Ylituntipalkkio (= laskennan osamäärä) pyöristetään vasta lo- puksi sentin tarkkuudella.
3 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan viran tehtäväkohtaisen palkan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Tehtäväkohtaisessa palkassa ei oteta huomioon viranhaltijalle myönnettyjä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa eikä muutakaan myönnettyä vuosisidonnais- ta lisää, henkilökohtaista lisää eikä muita jäljempänä erikseen liit- teissä mainittuja palkkatekijöitä. Laskennassa käytetty opetusvel- vollisuus on viran opetusvelvollisuus, johon ei vaikuta viranhaltijan huojennus.
4 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkio maksetaan vuoden jokaisena kuukautena opettajalle, jolle on vahvistettu vähintään yksi ylitunti viikossa tasoi- tettuna lukuvuoden kaikille työviikoille.
Soveltamisohje
Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että koko lukuvuodelle määrätyn opetusvelvollisuuden ylittävän opetuksen maksatus tasoitetaan 12 kuukaudelle. Edellytykse- nä edellä mainitulle on, että ylitunteja kertyy kaikilla kou- lun/oppilaitoksen opetustyöviikoilla keskimäärin laskettuna vä- hintään yksi.
Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiik- kioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitok- sissa 38.
5 mom. Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan palkkio (kertatuntipalkkio) pidetyiltä ylitunneilta.
Soveltamisohje
Pidetyn tunnin hinta sisältää myös koulun loma-aikojen palk- kaosuuden.
Yhden yksittäisen ylitunnin hinta (kertatuntipalkkio) saadaan siten, että vuosiviikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja jakamalla tulo koulun/oppilaitoksen ope- tustyöviikkojen lukumäärällä, ellei liitteessä ole toisin sovittu.
Soveltamisohje
Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiik- kioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilai- toksissa 38.
28 § Palkkioiden pyöristäminen
Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkkiot (ylituntipalkkio ja muut li- säpalkkiot) pyöristetään täysiksi euron sadasosiksi (1 sentin tark- kuudella) siten, että pyöristämätön 0,005 pyöristetään ylöspäin.
ajalta ja palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta
1 mom. Viranhaltijan palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta, pal- kan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta ja palkan laskeminen määräytyvät soveltuvin osin KVTES:n mukaan, ellei jäl- jempänä tässä sopimuksessa ole sovittu toisin.
2 mom. Jos viranhaltijan palvelussuhde on määrätty alkamaan kuukauden alusta, katsotaan palkkaoikeuksien alkaneen samasta päivästä, jos virkaan valittu on ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään aloittanut virantoimituksen ja jos virkaa aikaisemmin hoitanut viran- haltija ei ole edellä tarkoitettuna ajankohtana ollut enää virantoimi- tuksessa.
3 mom. Ylituntipalkkio sekä muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan kuukausittain jälkikäteen joko kuukauden lopussa tai seuraavan kuukauden alussa, jollei paikallisesti toisin sovita. Jos em. palkkion tai erityistehtävän korvauksen maksaminen edellyttää selvitystä tehdystä työstä, palkkio maksetaan kuitenkin viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.
Elokuulta tulevat ylituntipalkkiot sekä muut palkkiot ja erityistehtävi- en korvaukset voidaan maksaa myös lokakuun varsinaisen pal- kanmaksun yhteydessä, ellei ole mahdollista maksaa niitä edellä mainitussa aikataulussa.
4 mom. Määräaikaiselle viranhoitajalle ja tuntiopettajalle maksetaan varsi- nainen palkka kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimei- senä kalenteripäivänä, ei kuitenkaan lauantaina. Viranhaltijalle, joka saatuaan vakinaisesta virastaan virkavapautta on määrätty omassa kunnassa hoitamaan toista virkaa virkaan määräajaksi otettuna, maksetaan varsinainen palkka 1–2 momentin mukaisesti. Ylitunti- palkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan 3 momentin mu- kaisesti.
30 § Palkkaus lyhytaikaisessa palvelussuhteessa
Jos määräaikaisen viran haltijan palvelussuhde kestää enintään vii- si koulun työpäivää, palkkaus maksetaan tuntipalkkiona tuntiopetta- jia koskevien palkkioperusteiden mukaan. Tähän tuntipalkkioon ei makseta henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa eikä muuta- kaan henkilökohtaista lisää.
Opetushenkilöstön työaika on asianomaisen osion ja/tai liitteen mu- kainen.
Soveltamisohje
Opetushenkilöstön työaikamuotoja ovat seuraavat (työaika- muodon jäljessä oleva henkilöstöluettelo ei ole tyhjentävä, vaan esimerkkiluettelo):
1 Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuva opetusvelvolli- suustyöaika
– peruskoulun,
– lukion ja
– ammatillisten oppilaitosten opettajat lukuun ottamatta 2 kohtaa
2 Kokonaistyöaika (toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika KVTES III luku 8 §)
– peruskoulun ja lukion rehtorit sekä peruskoulun ja lukion apulaisrehtorin viran haltijat
– ammatillisten oppilaitosten rehtorit, apulaisrehtorit, ai- kuiskoulutusjohtajat ja opinto-ohjaajat
– sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten sekä metsäoppilai- tosten päätoiminen opetushenkilöstö
3 Vuosityötunteihin perustuvat työajat
– peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorit,
– kansalaisopiston opettajat ja
– ammattikorkeakoulun uudessa palkkaus- ja työaikajär- jestelmässä oleva opetushenkilöstö
4 38 ¼ tunnin 15 minuutin työaika
– ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajat.
Kansalaisopistojen, kansanopistojen, lasten ja nuorten taide- koulujen tuntiopettajien sekä ammatillisten aikuiskoulutuskes- kusten sivutoimisten tuntiopettajien ja eri koulujen ja oppilai- tosten virkasuhteisten sivutoimisten tuntiopettajien työaika
määräytyy työsopimuksen tai virkasuhteista tuntiopettajaa koskevan määräyksen mukaisena.
32 § Työpäivien lukumäärä, sijoittuminen ja oppitunnin pituus
1 mom. Työpäivien (oppilas- ja opettajatyöpäivät) lukumäärä, opetus- ja muun työnantajan määrättävissä olevan työajan sijoitus sekä oppi- tunnin pituus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädän- nön ja työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti.
Soveltamisohje
Määräyksen tarkoituksena on säilyttää opettajan työajasta työnantajan määrättävissä oleva osuus ao. koulussa/oppi- laitoksessa määrällisesti ja ajallisesti entisellään.
Peruskoulussa noudatetaan kuitenkin perusopetuslain ja pe- rusopetusasetuksen säännöksiä.
2 mom. Jos koulutuksen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa tämän pykälän määräyksiä toisin, asiasta voidaan erikseen sopia tapaus- kohtaisesti ao. luottamusmiehen kanssa.
IV VUOSILOMA, LASKENNALLINEN VUOSILOMA JA LOMARAHA
33 § Vuosiloma ja laskennallinen vuosiloma
1 mom. Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus vuosilomaan, tästä on sopimusmääräys asianomaisessa osiossa tai liitteessä ja vuosiloma määräytyy KVTES:n mukaan, kui- tenkin 2 momentin 1–2 kohdassa olevalla poikkeuksella, ellei liit- teissä jäljempänä toisin ole sovittu.
2 mom. Laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6., ja sen pituuteen vaikuttavien täysien lomanmääräytymiskuukausien, virantoimituspäivien verois- ten päivien ja vuosilomaan vaikuttavaan aikaisempaan palveluun sovelletaan KVTES:n vuosilomamääräyksiä seuraavin poikkeuksin:
1 Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuo- den sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana pääviranhaltija on ollut virantoimituksessa vähintään 16 kalenteripäivää (kor- vaa KVTES IV luvun 3 §:n).
2 Vuosilomaan vaikuttavana palvelusaikana on opetushenkilös- töllä OVTES:n määräysten nojalla määräytyvä henkilökohtai- sen lisän vuosisidonnaiseen osaan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava palvelusaika.
Soveltamisohje
Virantoimituspäivien veroisia päiviä ovat myös KVTES:n IV lu- vun 4 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät.
3 mom. Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy siten, että lomanmää- räytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet kerrotaan KVTES:n IV luvun 18 §:ssä sovitulla prosenttilukua vastaavalla ko- konaisluvulla (lomakertymäluvulla) ja jaetaan kahdella. Jos tulok- seksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylempään kokonais- lukuun. Laskennallisten vuosilomapäivien lukumäärä asetetaan ka- lenterille 16.6. alkaen, ja laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki arkipäivät (juhannusaattoa lukuun ottamatta).
Lomaraha lasketaan ja maksetaan KVTES:n määräysten mukaan 33 §:n 2 momentin määräykset huomioon ottaen.
35 § Vuosilomaetuudet siirryttäessä tehtävästä toiseen
Pääviranhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, jolla ei ole vuosiloma- oikeutta ja joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti OVTES:n sovelta- misalalla vuosilomasäännösten piirissä olevaan virkaan tai tehtä- vään, on oikeutettu ao. lomavuoden laskennallisella vuosilomalla vähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen KVTES:n määräys- ten mukaisesti.
36 § Määräaikaisen viranhaltijan lomapäiväkorvaus
1 mom. Jos määräaikainen viranhaltija on ollut palvelussuhteessa lukuvuo- den koko työajan, maksetaan hänelle palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 33 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät palve- lussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät (ma–su).
2 mom. Jos määräaikainen viranhaltija on ollut palvelussuhteessa lukuvuo- den koko työaikaa lyhyemmän ajan, maksetaan hänelle palvelus- suhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 33 §:n 2 momentin mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuu- kautta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkor- vausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvien syys-, joulu-, ur- heilu- ja pääsiäislomien arkipäivät (ma–la) sekä kesäkeskeytyspäi- vät.
Soveltamisohje
Määräys ei koske vuosilomaan oikeutettua opetushenkilöstöä.
Edellä 1 ja 2 momenttien tarkoittama varsinainen palkka on palvelussuhteen päättymishetken mukainen varsinainen palk- ka.
V VIRANTOIMITUKSEN KESKEYTYS
37 § Virkavapaan vaikutus palkkaukseen
1 mom. Virkavapaan vaikutus palkkaukseen määräytyy tämän luvun ja KVTES:n V luvun mukaisesti, ellei muualla tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.
2 mom. Jos opettaja on ollut palkattomalla virkavapaalla ennen koulun ly- hytaikaista lomaa eikä ole hakenut vapaata koulun/oppilaitoksen loma-ajaksi (syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäisloma), hänellä ei ole oikeutta loma-ajan palkkaan.
Soveltamisohje
Määräyksen tarkoituksena on saada opettaja anomaan yh- denjaksoinen virkavapaa ja turvata näin opettajan sijaiselle palkka myös em. loma-ajoilta.
Sopimuksen tarkoituksena ei ole, että lyhyt virkavapaus johtaa palkattomaan loma-aikaan, esim. siten, että viikon virkava- paasta ennen joululomaa seuraa palkaton joululoma (Y 23/2007).
1 mom. Sairausloma-ajan palkkaan sovelletaan KVTES:n V luvun 1–4 § lukuun ottamatta 2 §:n 5 mom.
Soveltamisohje
Sairauslomaa ei ole mahdollista katkaista siten, että viikon- vaihteet tai työkaudelle ajoittuvat koulun lukuvuoden loma-ajat (mm. syys-, joulu-, urheilu-, ja pääsiäisloma) jätetään sairaus- loma-ajan ulkopuolelle, mikäli lääkärintodistus osoittaa, että opettaja on työkyvytön myös näinä päivinä.
Sen sijaan koulun/oppilaitoksen kesäkeskeytysajaksi sairaus- lomaa ei ole pakko anoa.
Palkallisen virkavapaan kestäessä yli 60 kalenteripäivää mak- setaan ylitunnit ja erityistehtävätunnit kuitenkin vähentämät- tömänä.
2 mom. Sairausloman karenssiaikoja KVTES:n V luvun 2 § 2 momentin mukaan laskettaessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos asianomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.
Pöytäkirjamerkintä
Jos viranhaltijan palvelussuhde on jatkunut määräaikaisena 31.7. saakka ja hänet on valittu saman kunnan määräaikaiseen tai tois- taiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen 1.8. lukien, viranhaltijal- le maksetaan tämän sopimusmääräysten edellytysten täyttyessä sairausajan palkkaa, jos hän on työkyvytön elokuussa ensimmäise- nä säännönmukaisena työpäivänään.
3 mom. KVTES:n V luvun 2 § 4 momentin sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä koulun kesäkeskeytys, muu koulun loma-aika (esimerkiksi syysloma), vuosiloma, laskennallinen vuosiloma tai kuntoutustuella oloaika.
39 § Laskennallisen vuosiloman vaikutus palkallisen sairausloman päivien määrään
1 mom. Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lasketa sairausloman, työtapa- turman ja ammattitaudin eikä eläketapahtumaan tai kuntoutustu- keen johtavan sairauden palkallisten päivien määrään, vaikka hen- kilö on kyseisenä ajankohtana virkavapaalla.
2 mom. Mikäli sairausloma, työtapaturma ja ammattitauti tai eläketapahtu- maan tai kuntoutustukeen johtava sairausloma on alkanut ennen koulun kesäkeskeytyksen alkua ja jatkuu kesäkeskeytyksen päätyt- tyä, lasketaan em. virkavapaa-aikaan myös sellaiset laskennallisen vuosiloman ulkopuolelle jäävät kesäkeskeytyspäivät, jolloin asian- omainen henkilö ei ole virkavapaalla.
40 § Äitiysvapaan pituus ja oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen
1 mom. Viranhaltijan äitiysvapaan pituus on vähintään 72 arkipäivää. Viran- haltijalla on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäiväl- tä varsinainen palkkansa siten kuin KVTES:ssä on sovittu.
2 mom. Äitiysvapaan karenssiaikaa KVTES:n V luvun 8 §:n mukaan lasket- taessa palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos asianomai- nen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edel- lisen lukukauden työajan päättymiseen saakka ja palvelus jatkuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.
1 mom. Työnantajalla on oikeus saada viranhaltijan sairausloman, äitiys- ja isyysvapaan ajalta maksamaansa palkkaa vastaava osa sairausva- kuutuslain mukaisesta päivä-, äitiys- ja isyysrahasta.
2 mom. Työnantajalla on 1 momentin mukainen oikeus päivä-, äitiys-, isyys- ja/tai vanhempainrahaan, määräaikaiseen kuntoutustukeen tai kun- toutusrahaan vaikka viranhaltijalle ei ole myönnetty virkavapaata, jos kyse on viranhaltijasta, joka ei ole vuosilomajärjestelmässä.
3 mom. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta 1–2 momentin mukaisiin korvauksiin 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalta, lukuun ottamatta isyysrahaa. Niiden viranhaltijoiden osalta, joihin sovelle- taan osiota D, työnantajalla ei ole edellisestä poiketen oikeutta 1–2 momentin korvauksiin, lukuun ottamatta isyysrahaa, kesävapaajak- son alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.
4 mom. Mitä edellä 1–3 momenteissa on sovittu, koskee myös KVTES:n V luvun 2 §:n 7 ja 8 9 momentissa tarkoitettua tartuntatautilain mu- kaan tai muualta saatavaa korvausta.
5 mom. Saadakseen sairausloman, äitiys- ja isyysvapaan ajalta palkkaedut viranhaltijan/työntekijän on noudatettava, mitä sairausvakuutuslain mukaisen päivä-, äitiys- ja isyysrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos työnantaja menettää viranhaltijan/työntekijän laimin- lyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, sai- rauslomasta, äitiysvapaasta, isyysvapaasta ja tapaturmasta tai ammattitaudista johtuvia palkkaetuja vähennetään menetystä vas- taavalla määrällä.
42 § Osittaisen virkavapaan ja viranhoidon palkkaus
Osa-aikatyössä peruspalkka ja muut varsinaisen palkan osat ovat samassa suhteessa alemmat kuin viranhaltijan työaika on tämän virka- ja työehtosopimuksen täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.
Soveltamisohje
Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa.
1 mom. Kokonaistyöaikaa noudattavalla opettajalla on oikeus KVTES:n V luvun mukaiseen osittaiseen hoitovapaaseen. Osittainen hoitova- paa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta koko-
naistyöajasta. Koulutyöajan ollessa keskeytyneenä osittainen hoito- vapaa kohdistuu kokonaisuudessaan muuhun työaikaan. Kokonais- työaikaa noudattavan rehtorin osittainen hoitovapaa voidaan toteut- taa myös kohdistamalla se ensisijaisesti oppitunteihin.
2 mom. Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia viikossa.
44 § Terveydenhoidollisten tutkimusten vaikutus palkkaan
Virantoimituksen keskeytyessä sen johdosta, että viranhaltija on työnantajan määräämässä terveydenhoidollisessa tutkimuksessa, jatkotutkimuksessa tai tarkastuksessa tai viranhoidon edellyttämäs- sä lakimääräisessä tai ohje- ja johtosäännössä määrätyssä tarkas- tuksessa, maksetaan hänelle tältä ajalta varsinainen palkka. Sa- moin maksetaan varsinainen palkka milloin virantoimitus on keskey- tynyt sen johdosta, että viranhaltija on joutunut todellisen tarpeen niin vaatiessa lääkärin määräämään tutkimukseen tai synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin sekä sen johdosta, että hän on joutunut sellaiseen lääkärintarkastukseen, joka on välttämätön sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamiseksi.
Soveltamisohje
Todellisella tarpeella tarkoitetaan tässä sitä, että tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kysymyksessä on äkillinen tutkimustarve.
Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, ham- maslääkärissä ja hoidossa käyntiä, useamman päivän kerral- laan kestäviä tutkimuksia eikä tutkimuksia, jotka on tehty vi- ranhaltijan oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä.
Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoite- taan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta taikka tällaiseen tutkimukseen perus- tuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelliseen selvitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka sikiön terveydentilasta. Edellytykse- nä palkan saamiseen on, että tutkimusta ei voida tehdä työ- ajan ulkopuolella.
45 § Reservin kertausharjoitukset ja väestönsuojelukoulutus
Reservin kertausharjoituksiin tai pelastustoimilain (561/1999) 53 §:n nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätylle maksetaan kertaus- harjoitusten tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta varsinainen palkka
vähennettynä reserviläispalkan tai vastaavan korvauksen määrällä. Niiltä opettajanviran haltijoilta, joilla ei ole säännöksiin ja määräyk- siin perustuvaa oikeutta vuosilomaan, ei tehdä em. vähennystä koulun kesäkeskeytyksen ajalta.
Soveltamisohje
Määräystä ei sovelleta vapaaehtoiseen kertausharjoitukseen osallistuvaan.
Viranhaltijalle ei makseta palkkaa ajalta, jonka hän on kansanedus- tajana, valtioneuvoston jäsenenä tai Suomesta valittuna Euroopan parlamentin edustajana taikka suorittamassa palvelusta asevelvolli- sena tai siviilipalvelusta.
47 § Yhteisiä opettajia koskevien määräysten soveltamisala
1 mom. Jos työnantaja on määrännyt opettajanviran haltijalle eri opetuslaki- en mukaista opetusta ja/tai muuta työtä muussa kuin omassa oppi- laitoksessa taikka saman opetuslain mukaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa eri hallinnollisesti itsenäisessä oppilaitoksessa, sovelletaan häneen tämän luvun määräyksiä, ellei 2 momentista muuta johdu.
2 mom. Tätä lukua ei sovelleta peruskoulussa ja lukiossa opettavaan, kah- dessa tai useammassa peruskoulussa opettavaan eikä kahdessa tai useammassa lukiossa opettavaan opettajanviran haltijaan, ellei työnantaja ole määrännyt häntä perusopetuksen ja/tai lukio- opetuksen lisäksi antamaan ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön tai taiteen perusopetuksen alaan kuuluvaa opetusta muualla kuin peruskoulussa/lukiossa.
Soveltamisohje
Tämän luvun määräyksiä ei sovelleta monialaisessa ammatil- lisessa oppilaitoksessa opettavaan opettajanviran haltijaan.
48 § Yhteisen opettajan palvelussuhteen ehtojen määräytyminen
Tässä luvussa tarkoitetun opettajanviran haltijan palvelussuhteen ehdot määräytyvät sen koulun/oppilaitoksen mukaan, johon virka on perustettu/sijoitettu.
49 § Yhteisen opettajan työaika
1 mom. Opettajanviran haltijan opetusvelvollisuus lasketaan vuotuisena, jos eri oppilaitosten vuotuisten työviikkojen lukumäärä poikkeaa toisis- taan.
2 mom. Opettajanviran haltija, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan opetusvelvollisuudestaan muussa 47 §:ssä tarkoitetussa oppilaitok- sessa, on velvollinen tekemään tuossa toissijaisessa oppilaitokses- sa oppituntiensa mukaisen suhteellisen osuuden asianomaisen op- pilaitoksen opettajia koskevien säännösten ja määräysten mukaista muuta työtä.
Pöytäkirjamerkintä
2 momentin mukaisella muulla työllä tarkoitetaan kansalais- opiston, kansanopiston ja musiikkioppilaitoksen opettajanviran haltijalle sovittua ao. muuta työtä.
50 § Yhteisen opettajan matkakustannusten korvaus
Jos opettajanviran haltijan ensisijainen oppilaitos on peruskoulu tai lukio, sovelletaan osion B 18 ja 25 §:n (Kiertävän opettajan huojen- nukset ja matkakustannusten korvaukset) määräyksiä opetusvelvol- lisuuden huojentamisesta ja matkakustannusten korvaamisesta ai- noastaan peruskoulun ja lukion opetuksen osalta, ei sen sijaan muissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen osalta.
Soveltamisohje
Muun kuin peruskoulun tai lukion opetuksen osalta matkakus- tannusten korvaukset määräytyvät KVTES:n liitteen 16 mu- kaan. Pysyväisluonteisena toimipaikkana pidetään ensisijaista oppilaitosta.
VII VIRKASUHTEISET TUNTIOPETTAJAT
Tuntiopettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan tämän luvun määräyksiä, jollei ao. liitteestä muuta johdu.
1 mom. Tuntiopettaja on päätoiminen, jos
1 hän opettaa yhdessä koulussa tai oppilaitoksessa vähintään 16 luokkatuntia, aikuislukiossa ja lukion aikuislinjalla vähintään 14 luokkatuntia ja ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen koulutusalalla vanhassa palkkausjärjestelmässä olevana vä- hintään 18 tuntia viikossa tai
2 hän opettaa useammassa kuin yhdessä koulussa tai oppilai- toksessa tuntiopettajana yhteensä vähintään 1 kohdassa tar- koitetun tuntimäärän.
2 mom. Koululla ja oppilaitoksella tarkoitetaan ammattikorkeakoulua, valtion tai valtionosuutta saavaa yksityistä tai kunnallista koulua tai oppilai- tosta, lukuun ottamatta kansalaisopistoja, kansanopistoja, lasten ja nuorten taidekouluja ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia.
3 mom. Jos tuntiopettaja opettaa viranhaltijan opetusvelvollisuutta vastaa- van tuntimäärän yhdessä koulussa/oppilaitoksessa, hän on ko. op- pilaitoksen päätoiminen tuntiopettaja, vaikka hän opettaa lisäksi muussa koulussa/oppilaitoksessa. Muussa koulussa/oppilaitok- sessa opettaja on sivutoiminen tuntiopettaja.
4 mom. Eri työnantajan oppitunnit lasketaan yhteen päätoimisuutta varten, jos tuntiopettaja antaa selvityksen työnantajalle muiden työnantaji- en oppitunneista ennen palvelussuhteen alkua. Toistaiseksi voi- massa olevassa palvelussuhteessa olevaan sivutoimiseen tun- tiopettajaan, joka palvelussuhteen kestäessä menee toisen työnan- tajan palvelukseen tuntiopettajaksi, sovelletaan päätoimisuuden yh- teen laskemista koskevaa määräystä sen jälkeen, kun ilmoituksesta on kulunut työnantajalle 58 §:ssä sovittu irtisanomisaika.
Soveltamisohje
Luokkatunneiksi katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkoylituntipalkkiona.
Tunnit voivat kertyä myös useamman eri kunnan tai muun yl- läpitäjän kouluista/oppilaitoksista. Edellytyksenä on, että ao. henkilö on kaikissa em. kouluissa/oppilaitoksissa tuntiopetta- jana.
Tuntiopettajan opettaessa useammassa koulussa/oppilaitok- sessa, joissa on eri päätoimisuuden (pt) raja, päätoimi- suus/sivutoimisuus määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti:
tuntimäärä 1 + tuntimäärä 2 ≥ 1 = päätoimisuus pt-raja 1 pt-raja 2
52 § Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka
1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka hänen opettaessaan samassa koulussa/oppilaitoksessa
Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka on vastaavan viranhaltijan peruspalkka, ellei ao. liitteessä ole toisin määrätty. Jos tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa viranhaltijalla on eri peruspalkka, lasketaan hänelle painotettu peruspalkka.
Soveltamisohje
Kun tuntiopettaja opettaa samassa oppilaitoksessa aineita, joissa viranhaltijalla on eri peruspalkka, hänen palkkansa las- ketaan seuraavasti
(tuntimäärä 1 x peruspalkka 1) + (tuntimäärä 2 x peruspalkka 2)
kokonaistuntimäärä (tuntimäärä 1 + tuntimäärä 2)
Jos tuntiopettajan tehtävät ovat jossakin virkaehtosopimuksen liitteessä olennaisesti vaativammat ja tehtäväkohtainen palkka tämän vuoksi ao. liitteen hinnoittelutunnuksen mukaista pe- ruspalkkaa korkeampi, palkan painotuksessa käytetään ko. tehtäväkohtaista palkkaa. Esim. monialaisen ammatillisen op- pilaitoksen opettajan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan liit- teitä 4 ja 5, jossa liitteen 4 mukaan määräytyvä tehtäväkohtai- nen palkka on korkeampi kuin hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka.
Palkka lasketaan seuraavasti:
(liitteen 4 tuntimäärä x liitteen 4 tehtäväkohtainen palkka) + (liitteen 5 tuntimäärä x liitteen 5 peruspalkka) kokonaistuntimäärä (liitteen 4 tuntimäärä + liitteen 5 tuntimäärä)
Painotettu palkka lasketaan vain samassa oppilaitoksessa annettavien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja pide- tään samana kouluna. Myös saman kunnan lukioita pidetään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Painotettu palkka pyöristetään normaalin pyöristyssäännön mukaisesti.
2 mom. Päätoimisen tuntiopettajan osapalkka hänen opettaessaan samassa koulussa/oppilaitoksessa
Jos yhden koulun/oppilaitoksen päätoimisen tuntiopettajan tunti- määrä jää alle viranhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, makse- taan hänelle se osuus varsinaisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta viran opetusvelvollisuuteen.
3 mom. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka hänen opettaessaan useammassa kuin yhdessä koulussa/oppilaitoksessa
Useamman koulun/oppilaitoksen tuntien perusteella päätoimiseksi tulevan tuntiopettajan palkka määräytyy kunkin koulun/oppilaitok- sen osalta erikseen ao. liitteen mukaisesti. Tuntiopettajalle määrä- tään kussakin oppilaitoksessa erikseen peruspalkka ja opetusvel- vollisuus.
Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri kouluis- sa/oppilaitoksissa jää alle opetusvelvollisuuden, maksetaan hänelle kussakin koulussa/oppilaitoksessa se osuus varsinaisesta palkasta, mikä vastaa hänen tuntimääränsä suhdetta ao. viran opetusvelvolli- suuteen.
Esimerkki
Liikunnan tuntiopettaja, jolla on peruskoulussa (liite 1, opv 24) 16,75 vt ja lukiossa (liite 2, opv 23) 1,1 vt. Hänen opetusvelvollisuu- tensa ei täyty kummassakaan koulussa erikseen eikä yhdessä.
24 | x | täysi varsinainen palkka liitteestä 1 |
Lukio | ||
1,1 vt 23 | x | täysi varsinainen palkka liitteestä 2. |
Peruskoulu 16,75 vt
Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä yhteensä eri kouluis- sa/oppilaitoksissa ylittää opetusvelvollisuuden, jokaisessa koulus- sa/oppilaitoksessa lasketaan se ao. oppilaitoksen tuntien määrä,
joka kuuluu ao. oppilaitoksessa maksettavan varsinaisen palkan pii- riin ja se tuntien määrä, joka ao. oppilaitoksessa muodostuu ylitun- neiksi ja joilta maksetaan ylituntipalkkio.
Soveltamisohje
Momenttia sovelletaan myös tuntiopettajaan, jonka päätoimi- suus (mutta ei opetusvelvollisuus) täyttyy jo yhdessä oppilai- toksessa ja joka toimii tuntiopettajana myös muissa oppilai- toksissa.
Saman kunnan peruskouluja pidetään samana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään samana op- pilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa).
Varsinaisen palkan tunnit pyöristetään lähimpään tai lähim- pään alempaan kokonaislukuun ellei ao. liitteestä muuta joh- du. Esimerkiksi luku 22,50 pyöristetään luvuksi 22, vasta luku 22,51 pyöristetään luvuksi 23.
Päätoimisen tuntiopettajan palkka suhteutetaan tuntiopettajan eri oppilaitoksissa pitämään kokonaistuntimäärään ja hänelle määritellään jokaisessa oppilaitoksessa varsinaisen palkan osuus seuraavasti:
OPPILAITOS 1
Varsinaisen palkan tuntimäärä oppilaitoksessa 1 (= Y)
opetustunnit 1 x opetusvelvollisuus 1 = Y kokonaistuntimäärä (opetustunnit 1 + opetustunnit 2)
Varsinainen palkka oppilaitoksessa 1 on
opetusvelvollisuus 1
Y x täysi varsinainen palkka 1 OPPILAITOS 2
Varsinaisen palkan tuntimäärä oppilaitoksessa 2 (= Z)
opetustunnit 2 x opetusvelvollisuus 2 = Z kokonaistuntimäärä (opetustunnit 1 + opetustunnit 2)
Varsinainen palkka oppilaitoksessa 2 on
opetusvelvollisuus 2
Z x täysi varsinainen palkka 2
Esimerkki
Peruskoulun ja lukion yhteinen päätoiminen tuntiopettaja, jolla on yläkoulussa historiaa ja uskontoa 18 vt (opv 23), 1 luokan- valvojan tunti sekä lukiossa uskontoa ja psykologiaa 5 vt (opv 21), kerroin 0,5. Tunteja yhteensä on 24,5 vt.
Laskenta voidaan toteuttaa seuraavasti: ((18 x 23 + 5 x 21)/(18
+ 5) = 22,57. Koska tunteja yhteensä (24,5 vt) on enemmän kuin em. tavalla saatu luku 22,57, joudutaan laskemaan varsi- naisen palkan ja ylituntien osuus eri oppilaitoksissa (lukiossa ja peruskoulussa erikseen). Varsinaisen palkan tunnit pyöriste- tään kokonaislukuun.
Peruspalkkaa ja opetusvelvollisuutta painotettaessa käytetään luokkatunteja, varsinaista palkkaa laskettaessa myös kerroin- tunteja ja luokanvalvojan tuntia.
Peruskoulu 19 x 23
24,5 = 17,8 = 18 vt
Varsinainen palkka on 18/23 x täysi varsinainen palkka Ylitunteja jää 1 vt (19 – 18)
Lukio 5,5 x 21
24,5 = 4,7 = 5 vt
Varsinainen palkka on 5/21 x täysi varsinainen palkka Ylitunteja jää 0,5 vt (5,5 – 5)
53 § Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus
1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on sama kuin vas- taavan viranhaltijan opetusvelvollisuus, ellei ao. liitteessä ole toisin sovittu.
2 mom. Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuuden painottaminen
Jos tuntiopettaja opettaa samassa koulussa/oppilaitoksessa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu opetusvelvollisuus.
Soveltamisohje
Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan seuraavasti:
(aineen 1 tunnit x opv 1) + (aineen 2 tunnit x opv 2) kokonaistuntimäärä (aineen 1 tunnit + aineen 2 tunnit)
Painotettu opetusvelvollisuus lasketaan vain samassa koulus- sa/oppilaitoksessa pidettävien tuntien osalta. Saman kunnan peruskouluja (ala-aste, yläaste ja erityisopetus) pidetään sa- mana oppilaitoksena. Myös saman kunnan lukioita pidetään keskenään samana oppilaitoksena (ei yhdessä peruskoulujen kanssa). Pyöristys tehdään lähimpään tai lähimpään alem- paan opetusvelvollisuuteen.
Opetusvelvollisuus pyöristetään täysiksi luvuiksi paitsi liitteen
4 opetuksen osalta, jossa viikoittainen opetusvelvollisuus määritellään kahden desimaalin tarkkuudella. Pyöristämisessä noudatetaan seuraavaa sääntöä: Opetusvelvollisuuden olles- sa yhtä lähellä kahta lukua pyöristetään alaspäin. Esimerkiksi luku 22,50 pyöristetään luvuksi 22, vasta luku 22,51 pyöriste- tään luvuksi 23.
54 § Päätoimiseen tuntiopettajaan sovellettavat muut sopimusmääräykset
1 mom. Päätoimisen tuntiopettajan palvelusuhteeseen sovelletaan seuraa- via asianomaisen koulun/oppilaitoksen viranhaltijoita koskevia so- pimusmääräyksiä, ellei ao. liitteestä muuta johdu:
1 Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus (osio A II luku, lukuun ottamatta 20 §:ää),
2 Vuosiloma, laskennallinen vuosiloma ja lomaraha (osio A IV luku)
3 Virantoimituksen keskeytys (osio A V luku)
4 Ylituntien vähentäminen/vähentämättä jättäminen virantoimi- tuksen keskeytyksen ajalta (ks. osiot tai liitteet)
5 KVTES:n V luvun 10 §:n (Tilapäinen hoitovapaa) ja 12 §:n (Eräät virka- ja työvapaat) mukaista palkkaa, edellytyksellä, että henkilö on otettu palvelussuhteeseen vähintään 60 kalen- teripäiväksi.
Soveltamisohje
Lukukauden lopussa tai lukukautta seuranneen loman aikana päättynyt palvelussuhde katsotaan sekä sairausloman että äi- tiysvapaan loman karenssiaikaa määrättäessä yhtäjaksoisek- si, jos se on jälleen alkanut lähinnä seuraavan työkauden alussa saman työnantajan koulussa/oppilaitoksessa.
2 mom. Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan päätoimi- sen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 8 §:n mukaisesti. Ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen koulu- tusalan päätoimisen tuntiopettajan (ns. vanha palkkausjärjestelmä) epäpätevyysalennus on 1–8 palkkaluokkaa.
Tuntiopettaja on sivutoiminen, ellei hän ole VII luvun 51 §:n mukaan päätoiminen tuntiopettaja.
56 § Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio
1 mom. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tuntipalkkio kultakin pide- tyltä tunnilta.
2 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan II luvun 27 §:n (kertatuntipalkkio) mukaan, ellei ao. liitteessä ole toisin sovittu.
Soveltamisohje
Sivutoimisen tuntiopettajan kertatuntipalkkio saadaan käyttä- mällä peruspalkkaa, ao. kalleusluokan kerrointa ja opetusvel- vollisuutta. Peruspalkka ja opetusvelvollisuus ovat samat kuin ao. virassa, ellei liitteissä ole toisin sovittu. Jos tuntiopettaja opettaa eri aineita, joissa opetusvelvollisuus ja/tai hinnoittelu- tunnuksen mukainen peruspalkka ovat erisuuruiset, palkkaa ja opetusvelvollisuutta ei painoteta, vaan tuntipalkkiot maksetaan jokaisesta oppiaineesta eri perusteisina. Em. tavalla laskettu tuntipalkkio on vähimmäispalkkio.
3 mom. Kelpoisuusehdoissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan sivutoimi- sen tuntiopettajan epäpätevyysalennus määräytyy II luvun 8 §:n mukaisesti. Ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen koulu- tusalan sivutoimisen tuntiopettajan (ns. vanha palkkausjärjestelmä) epäpätevyysalennus on 1–8 palkkaluokkaa.
57 § Sivutoimisen tuntiopettajan virantoimituksen keskeytys
1 mom. Reservin kertausharjoitus, väestönsuojelukoulutus ja työnantajan määräämä täydennyskoulutus
Sivutoimisen tuntiopettajan osallistuessa reservin kertausharjoituk- siin, väestönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta palkkio myös pitämättä jääneistä tunneista.
2 mom. Itsenäisyyspäivä
Itsenäisyyspäivän vuoksi pitämättä jääneistä tunneista maksetaan palkkio kuten itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja va- paapäivänä on säädetty (L 388/1937 viittausmääräys).
3 mom. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys
Virkasuhteiset Sivutoimisella tuntiopettajalla, jonka palvelussuhde on jatkunut vä- hintään 60 kalenteripäivää, on oikeus sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden johdosta saada esteen ajalta täysi palk- kansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän lop- puun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sai- rausvakuutuslain (1224/2004) mukaiseen päivärahaan alkaa ellei ao. liitteessä ole muuta määrätty. Jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, ei sairausajan palkkaan ole oikeutta.
VIII OPETUSHENKILÖSTÖN IRTISANOMISAJAT
1 mom. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi otetun henkilön virka- tai työ- suhteen irtisanomisaika on vähintään
– 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuo- den
– yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta
– kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta
– neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta
– kuusi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta.
2 mom. Toistaiseksi otetun virka- ja työsuhteisen henkilön irtisanoutuessa irtisanomisaika on vähintään
– 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
– yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli viisi vuotta
– kaksi kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustol- le.
Virkasuhteiset
3 mom. Määräaikaisen virkasuhteisen osalta irtisanomisaika on molemmin puolin 14 kalenteripäivää.
4 mom. Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Viranhaltijan/työn- tekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempää irtisanomisaikaa kuin edellä on määrätty.
Soveltamisohje
Laskettaessa palvelussuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, minkä viranhaltija/työntekijä on ollut keskeytyksittä työnanta- jan palveluksessa työ- tai virkasuhteessa. Työsuhteessa pal- veltu aika otetaan viranhaltijalla huomioon vain, jos henkilö on
välittömästi siirtynyt työsuhteesta virkasuhteeseen. Virkasuh- teessa palveltu aika otetaan työntekijällä vastaavasti huomi- oon vain, jos henkilö on välittömästi siirtynyt virkasuhteesta työsuhteeseen. Esimerkiksi äitiysvapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa ei katkaise palvelussuhdetta. Asevelvollisena palveltua aikaa ei kuitenkaan lueta palvelussuhteen kestoai- kaan.