Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Oulun kaupungin ja valtion välillä Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Oulun kaupungin ja valtion välillä
2021-2027
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus
1. Sopimusosapuolet
Sopimuksen osapuolet ovat valtion puolesta työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä TEM) ja Oulun kaupunki.
Kaupungin osalta tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat Oulun Innovaatioallianssin (OIA) puite- sopimukseen vuosille 2021-27, jonka kautta sopimuksen yhteistyöosapuolina ovat Luonnon- varakeskus Luke, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Koulutus- kuntayhtymä OSAO, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Technopolis Oulu ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Valtion puolelta yhteistyöosapuolena on myös opetus- ja kulttuurimi- nisteriö.
2. Tarkoitus ja tausta
Hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus ny- kyisestä 2,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta 4 prosenttiin 2030 mennessä. Tähän pääsemiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä ja missioita, kunnianhimoisempaa tutkimus-, ke- hitys- ja innovaatiotoimintaa (tki-toimintaa) sekä investointeja niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta.
Kansallisen TKI-tiekartan mukaan korkeatasoinen osaaminen on perusta, jolle tavoitteiltaan kunnianhimoista, alueiden, alojen ja organisaatioiden vahvuudet hyödyntävää, kansainväli- sesti kilpailukykyistä ja yhteiskunnan uudistumista tukevaa innovaatiotoimintaa voidaan ra- kentaa. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat olennainen osa tiekartan uutta kumppanuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä tki-yhteistyötä. Osaamiskärkien vahvistamiseksi, leventämiseksi ja vaikuttavuuden lisää- miseksi tutkimusta ja sitä hyödyntäviä verkostoja on koottava isommiksi osaamiskeskitty- miksi ja ekosysteemeiksi.
Hallitusohjelmassa linjataan, että yliopistokaupunkien kanssa luodaan erilliset sopimukset julkisen ja yksityisen tki-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyis- ten ekosysteemien vahvistamiseksi. Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja inno- vaatioympäristö. Hallitusohjelman strategisena tavoitteena on, että Suomi tunnetaan teknolo- gisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä. Innovatiivis- ten julkisten hankintojen määrää halutaan kasvattaa 10 prosenttiin julkisista hankinnoista vaalikauden loppuun mennessä sekä niiden avulla kehittää palveluja, luoda kasvua ja mah- dollistaa referenssimarkkinoiden kehittymistä.
Kansallisen kaupunkistrategian mukaan kaupungit toimivat osaamisen ja innovaatiotoimin- nan sekä yritystoiminnan kehittämisen alustoina. Strategia tunnistaa, että kaupungit ja valtio yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa luovat edellytyksiä maailmanluokan osaamiskeskittymille ja innovaatioympäristöille.
Sopimuksessa määritellyt strategiset painopisteet vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriön tunnistamia ja tukemia korkeakoulujen osaamiseen perustuvia vahvuuksia.
Sopimus on luonteeltaan aiesopimus, joka määrittää osapuolten tahtotilan, tavoitteet ja pai- nopisteet.
3. Tavoitteet
Ekosysteemisopimusten kantavana ideana on innovatiiviset ja edelläkävijyyttä tavoittelevat kaupungit, jotka omien vahvuuksien pohjalta hyödyntävät digitalisaation, uusien teknologioi- den ja hiilineutraaliuden tuomia mahdollisuuksia ja siten vauhdittavat elinkeinoelämän uudis- tumista ja kestävää kaupunkia.
Sopimuksilla vahvistetaan vetovoimaisten osaamiskeskittymien ja innovaatioympäristöjen ra- kentumista sekä suomalaisten toimijoiden kytkeytymistä kansainvälisiin tki-verkostoihin ja ar- voketjuihin. Sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoi- mintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- toiminnan vaikuttavuutta kaupunkilähtöisesti. Keskeisinä keinoina ovat kaupunkikehityshank- keet, innovatiiviset julkiset hankinnat, tutkimustulosten hyödyntäminen, uudet liiketoiminta- ekosysteemit, start-up -yhteisöt sekä osaamisen vahvistaminen kansainvälisten osaajien avulla. Toimenpiteiden odotetaan luovan uutta paikallista kehitysdynamiikkaa, kansainväli- sesti merkittäviä uusia kasvuavauksia sekä kaupunkien välisen yhteistyön tiivistymistä sopi- muksen painopistealueilla.
Oulun innovaatioallianssin visiona on olla Euroopan paras digitaalisuudesta globaalia lisäar- voa tuottava ekosysteemi. Tavoitteena on tehostaa korkeaan osaamiseen pohjautuvien yri- tysten syntymistä, kehittymistä ja kansainvälistymistä sekä ratkaista globaaleja ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia kestävyysongelmia. Toimenpiteet kohdistuvat pitkäjänteisesti seu- raavassa kohdassa 4 kuvattuihin strategisiin painopistealueisiin.
Ekosysteemisopimuksen sisältö ja kokonaisuus on suunniteltu yhdessä innovaatioallianssin toimijoiden kanssa. Toteutusaikaiset koordinaatiovastuut jaetaan myös eri sopijaosapuolten kesken ja kaikki osallistuvat käytännön kokonaisuuksien toteutukseen.
4. Strategiset painopistealueet 2021-2027
Oulu innovaatioallianssin kehityskohteiksi on nostettu sisältöjen uudistamisen lisäksi aikai- sempaa konkreettisemmat tavoitteet, yritysekosysteemien nostamien tekemisen kärjeksi sekä digitalisaation tuominen eri toimialoille uusien, kestävämpien ratkaisujen avuksi. Val- misteluun osallistui yhteensä yli 100 henkilöä yrityksistä sekä OIA:n sopijaosapuolista.
Tavoitteena on ratkaista yhdessä globaaleja ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia kestävyys- ongelmia Euroopan parhaalla, digitaalisuudesta globaalia lisäarvoa tuottavilla ekosystee- meillä. Nämä ekosysteemit koskevat laajasti koko Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen yritys-, elinkeino-, tutkimus- ja koulutus- sekä julkisen puolen sektoreita. Toimijoiden ja yritys- ten verkostot kohdealoilla ovat ylimaakunnallisia, kansallisia ja kansainvälisiä.
Kohdealojen valinnat perustuvat 1) kohdealoihin liittyvään tki-toimijoiden syvään osaamiseen (osapuolten strategiset valinnat, esim. yliopiston profiloituminen), 2) konkreettiseen pitkäjän- teiseen työhön mitä on tähän mennessä tehty, 3) kansalliseen ja kansainväliseen verkostoi- tumiseen, 4) vahvaan kytkentään yhteiskunnan rakennettuun ympäristöön sekä palveluihin ja
5) jo tällä hetkellä vahvoihin ja tunnistettuihin nouseviin yritysekosysteemeihin.
Ekosysteemisopimuksella vauhditetaan Oulu innovaatioallinssin seuraavia kolmea strate- gista kohdealaa ja yhtä yhteistä, läpileikkaavaa teemaa:
1. Digitalisaatio kaupunkiympäristön muutoksessa
2. OuluHealth – Digitaaliset hyvinvoinnin ja terveyden ratkaisut
3. Kestävä kiertotalous ja puhtaat ratkaisut
4. Startup yrittäjyys, osaaminen ja jatkuva oppiminen sekä yritysekosysteemien ko- konaisuus ja tuki
Teemoille asetut yhteiset tavoitteet vuosille 2021-27 ovat:
- Yritysklusterit ja –ekosysteemit luovat uutta liiketoimintaa ja kasvua yrityksille
- Kohdealojen osaamista yhdistäviä isoja kokonaisuuksia on rakennettu ja tehty
- Alueelle kohdistuvat investoinnit ovat lisääntyneet
- Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on kasvanut
- Toimijoiden sitoutuminen on vahvaa käytännön tasolla ja verkosto on houkutteleva ja ketterä lupaaville avauksille
Tavoitteille määritellään erikseen mittarit, joiden toteutumista seurataan.
4.1 Painopistealue: Digitalisaatio kaupunkiympäristön muutoksessa
Tavoitteena on kehittää kuntalaisten ja yritysten jokapäiväisiin tarpeisiin ratkaisuja ja monis- tettavia tuotteita kansainvälisille markkinoille. Kaupunki ja muut toimijat tukevat ja nopeutta- vat kehitystä tarjoamalla pilotointi- ja kaupunkikehitysympäristöjä osana Digitaalinen Oulu oh- jelmaa.
Keskeiset toimenpidekokonaisuudet (kärkiohjelmat) ovat:
4.1.1: Tulevaisuuden tietoverkkojen mahdollisuudet
Tavoitteena on, että v. 2023 tulevaisuuden tietoverkkoja kehittävä ja hyödyntävä oululainen ekosysteemi on monipuolistunut ja laajentunut älykaupunkiekosysteemiksi, jota kaupunki, yri- tykset ja eri toimialat voivat hyödyntää uusien innovaatioiden kehittämiseen sekä toimivien palvelujen tarjoamiseen kaupunkilaisille ja yrityksille.
Vuoteen 2027 mennessä Oulun älykaupunkiekosysteemi on osa maailman parhaiden äly- kaupunkiekosysteemien verkostoa, ja tarjoaa elin- ja toimintaympäristön, joka houkuttelee enenevässä määrin uusia yrityksiä, asukkaita ja opiskelijoita muuttamaan Ouluun.
Toimenpiteillä vahvistetaan Oulun roolia tulevaisuuden tietoverkkojen kehittämisen ja hyö- dyntämisen kansainvälisenä edelläkävijänä investoimalla tarvittaviin kehitysalustoihin ja tieto- verkkoihin, kansalliseen ja kansainväliseen tki-yhteistyöhön sekä yritysten innovaatiotoimin- nan tukemiseen.
4.1.2: Autonomisten ajoneuvojen ja laitteiden kehitysalusta
Tavoitteena on, että v. 2023 Oulun seudulla on kansainvälisesti merkittävä ja houkutteleva autonomisten ajoneuvojen ja liikkumisen kehitysalustojen ja –ympäristöjen verkosto.
Vuoteen 2027 mennessä Oulun seutu on Euroopan johtavia digitaalisten innovaatioiden kes- kuksia ja kansainvälisesti tunnustettu yhteistyökumppani autonomisissa ajoneuvoissa ja liik- kumisessa.
Tavoitteena on edistää ja vahvistaa Oulun seutua autonomisten ajoneuvojen, laitteiden ja liikkumisen kansainvälisen tason innovaatiokeskittymänä panostamalla ja investoimalla mää- rätietoisesti kehitysympäristöihin ja –alustoihin, kansalliseen ja kansainväliseen yhteiskehittä- miseen tutkimuslaitosten ja yritysekosysteemien kesken sekä skaalautuviin innovaatioratkai- suihin.
4.1.3: Data-analytiikka
Tavoitteena on, että v. 2023 data-analytiikka on keskeinen osa oululaista osaamista ja koulu- tusta sekä yritysten keinovalikoimaa rakentaa kilpailukykyisiä digitaalisia palveluita. Oulu yh- teistyön kehitysalustana kannattelee dataan ja data-analytiikkaan perustuvaa oululaista yh- teistyötä ja kansainvälistä huippututkimusta.
Vuoteen 2027 mennessä teollisuus käyttää laajamittaisesti data-analytiikkaa palveluissaan ja on erittäin kilpailukykyinen digitaalisten palveluiden tuottaja ja datan hyödyntäjä. Oulu on luo- nut dataekosysteemin, jossa datan käytön osaaminen on maailmanluokkaa ja monitieteinen tutkimusyhteisö johtaa tutkimusta uusilla avauksilla.
Luodaan yhdessä tunnistettujen toimijoiden kanssa osallistava oululainen osaamis- ja inno- vaatioalusta. Kootaan yritysekosysteemi ja työstetään menetelmät ja välineet data-analytiik- kakypsyyden arviointiin. Toimenpiteet sisältävät yritysten ja tutkimus- sekä koulutuslaitosten yhteistyön suunnittelun ja läpiviennin. Datan täysimittaisen hyödyntämisen menetelmiä kehi- tetään osaamis- ja innovaatioalustan muodostamassa dataekosysteemissä kriteereinä vihreä kestävä kehitys ja digitaalinen talous. Yhteistyötä lisätään data-analytiikkatoimijoiden kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
4.2 Strateginen painopistealue: OuluHealth –Digitaaliset hyvinvoinnin ja terveyden rat- kaisut
Tavoitteena on vuoteen 2027 mennessä rakentaa Oulusta vetovoimainen virtuaalisen tervey- den ja hyvinvoinnin palveluiden innovointi-, tutkimus-, testaus- ja kehitysympäristö, joka on vahvasti verkostoitunut kansallisesti ja kansainvälisesti.
Tavoitteena on myös hyödyntää Oulun kyvykkyyttä digitaalisen terveyden innovaatioekosys- teeminä laaja-alaisesti kansallisiin tarpeisiin, esim. digitaalisten hoitoteknologioiden arvioin- nissa (HTA), analytiikkaosaamisverkostona vauhdittamaan datapohjaisten innovaatioiden syntymistä sekä datan ja tekoälyn hyödyntämisessä osana innovaatioiden kehittämistä ja tie- dolla johtamista.
Keskeiset toimenpidekokonaisuudet (kärkiohjelmat) ovat:
4.2.1: Data ja ratkaisut yhteiskunnan resurssina osana ennakoivaa ja tukevaa tervey- denhuoltoa
Tavoitteena on, että edistyksellisen analytiikan ja modernin tiedolla johtamisen avulla kehite- tään parempia ja tietoturvallisia hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidon ratkaisuja ja palveluja.
Vuoteen 2023 mennessä kärkiohjelman toiminnot on kehitetty ja vakiinnutettu, sekä vahva yritysklusteri ja uudet arvoketjut tunnistettu. Osaaminen, datakyvykkyys ja koulutus vastaavat älykkään ja tekoälypohjaisen ennakoinnin tarpeita. Kansallinen kumppanuusmalli, jolla yhte- näistetään datapohjaista innovaatiotoimintaa, on toiminnassa. Kaupallistamispolku ja yhteis- kehittämisalusta datapohjaisille innovaatioille on luotu. Strategisesti merkittävät kansalliset ja kansainväliset tki-kumppanuudet on tunnistettu ja ne ovat tehokkaassa käytössä.
Vuoteen 2027 mennessä uusia tietopohjaisia innovaatioita on syntynyt ja liiketoiminta teko- älypohjaisten ratkaisujen ja palvelujen osalta on vahvistunut. Koneoppimista ja tekoälyä hyö- dynnetään sote-tiedolla johtamisessa ja toisiolain toimeenpanossa. Vahvoja tki-kumppanuuk- sia ja tki-investointeja on varmistunut. Tavoitteena on, että Suomi on yksi johtavista digitaali- sen terveyden ja datapohjaisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ekosystee- meistä Euroopassa.
Toimenpiteillä vahvistetaan digitaalisen terveyden liiketoiminta-, tutkimus- ja innovaatio- ekosysteemejä 1) kehittämällä digitaalisen datan hyödyntämistä ja analytiikka osaamista sekä 2) mahdollistamalla datapohjainen innovaatiotoiminta ja luomalla edellytyksiä tehdä da- tasta bisnestä ja uutta arvoa osana ennakoivaa ja tukevaa terveydenhoitoa. Toimet vahvista- vat Oulun seutua digitaalisen terveyden innovaatiokeskittymänä, houkuttelevana yhteistyö- kumppanina ja investointikohteena tki-verkostoyhteistyössä. Älykästä dataekosysteemiä ke- hitetään monitoimijayhteistyössä ja kansallisella verkostomaisella vertaisoppimismallilla. Ter- veys- ja hyvinvointidataprosessien johtamiseen luodaan keinoja hyödyntää edistyksellistä analytiikkaa ja koneoppimista ennakoivan palvelutuotannon kehittämiseksi. Samalla varmis- tetaan kansallinen yhteistyö integroitumalla merkittävimpiin kansallisiin kehittämisohjelmiin ja varmistetaan että yritykset, tutkijat ja Sote-palvelutuottajat kykenevät toimeenpanemaan da- tan toisiokäyttöä, sekä hyödyntämään luotuja tietomalleja, datakäytäntöjä palvelutuotannos- saan.
4.2.2: Paremmat palvelut kuntalaisille virtuaalipalvelutuotannon avulla
Tavoitteena on luoda vuoteen 2023 mennessä yhteinen visio ja toteuttamissuunnitelma virtu- aalisesta/etäpalvelujen palvelutuotannosta, joka kokoaa yhteen kaikki digitaaliset välineet ja toimintatavat. Kehitetään terveyden etäseurantasovellusten maakuntatasoinen/kansallinen käyttöönotto- ja toimeenpanosuunnitelma ja luodaan toimintamalli, jolla tehdään suosituksia vaikuttavista terveys- ja hyvinvointisovelluksista.
Tavoitteemme on, että vuoteen 2027 mennessä Suomi on tunnettu ekosysteemipohjaisesta virtuaalipalvelukehityksestään ja uusien arvoketjujen luomisesta. Myös kuntalaisen tuotta- maa hyvinvointitietoa hyödynnetään laajasti virtuaalisten palveluiden tarjoamisessa. Taus- talla toimii älykäs ohjaus, joka ohjaa kuntalaisen hyvinvoinnin ylläpitämistä, asiakasprosessin etenemistä ja valintojen tekemistä sekä tarjoaa automaattisesti tarkoituksenmukaisia proses- seja yksilöllisen tilanteen mukaisesti.
Toimenpiteenä kartoitetaan tulevaisuuden sote-ohjelman prosessien kehittämispotentiaalit di- gitalisaation näkökulmasta. Samalla selvitetään, mukaan tulevat tutkimus- ja yrityskumppanit ja laaditaan virtuaalipalvelukehityksen toimintamalli ja toteutussuunnitelma ja määritellään ra- japinnat tulevaisuuden Sote-ohjelman osalta. Virtuaalipalvelutuotantoon yhdistetään datapoh- jaiset ennakoivat palvelut (yhteistyö kohta 1). Kuntalaiset osallistetaan palvelukehitykseen ja käytettävyystestaukseen sekä testataan uusia digitaalisia ja datapohjaisia innovaatioita Oulu- Health Labsin kautta järjestelmän toimivuuden ja helppokäyttöisyyden varmistamiseksi. Luo- daan kansallinen ja kansainvälinen kumppanuusverkosto Digitaalinen HTA (Health Techno- logy Assessment = hoitoteknologioiden arviointi) toimintaan ja käyttöönottoon osana digitali- sointi prosesseja.
4.2.3: Sote-palveluntuottajien TKIO-toiminnan (ml. OuluHealth Labs-palvelut) kehittä- minen ja laajentaminen
Tavoitteena on, että vuoteen 2023 mennessä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen yhtei- nen, sote-palveluntuottajien tarpeisiin vastaava innovaatio- ja testaustoiminnan (TKIO-) malli on käytössä. Lisäksi luodaan sertifikaatti (sis. digi-HTA suositus) OuluHealth Labs -palvelu- jen tukemana kehitetyille, testatuille ja hyväksi havaituille tuotteille ja palveluille sekä otetaan käyttöön tekoälyratkaisujen kehittämis- ja testausmahdollisuudet osana OuluHealth Labs - toimintaa. Tavoitteena on rakentaa Oulusta paikka, jossa on maailman laajuisesti tunnustettu innovaatio-, kehitys- ja testaustoiminta sekä kyvykkyys digitaalisten hyvinvoinnin ja terveyden ratkaisujen kehittämiseen.
Toimenpiteillä kehitetään kokonaisvaltaisesti sote-palveluntuottajien TKIO (tutkimus-, kehi- tys-, innovaatio-, ja osaamis-) -toimintaa, sisältäen toiminnan mahdollistamisen ja johtamisen toimintamallin sekä toimintaa tukevien palvelujen (mm. OuluHealth Labs -palvelut) kehittämi- sen. OuluHealth Labs -palveluja kehitetään ja laajennetaan rakentamalla vahvempaa digitaa- lista testauskyvykkyyttä (paikasta riippumattoman testauksen mahdollistaminen), kytkemällä sote:n tarvelähtöisten ratkaisujen yhteiskehittäminen ja testaus tiiviisti sote:n hankintamenet- telyyn, vahvistamalla tekoälyratkaisujen kehittämis- ja testausmahdollisuuksia sekä kehittä- mällä ja ottamalla käyttöön uusia menetelmiä tulevaisuuden sairaalan, sote-keskuksien ja ko- tihoidon teknologiakokeilujen toteuttamiseksi. Samalla toimenpiteitä suunnataan sote-organi- saatioiden jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen sekä kehittämistyön jatkuvuutta ja vaikut- tavuutta tukevan innovaatioyhteistyömallin rakentamiseen, sidosryhmät kattavasti osallis- taen.
4.2.4: Hyvinvointikampuksen kehittäminen
Ouluun rakennetaan parhaillaan kokonaan uutta yliopistollista, Tulevaisuuden sairaalaa. Muutosvisio on, että vuoteen 2030 mennessä OYS on maailman älykkäin sairaala, jossa uu- sin teknologia, modernit tilat ja ajantasainen osaaminen takaavat tehokkaan ja vaikuttavan, maailman parhaan hoidon. Älykkään terveyden ja hyvinvoinnin ympärille rakennetaan koko- naisvaltainen hyvinvointikampus. Alue kattaa Tulevaisuuden sairaalan tarjoaman erikoissai- raanhoidon, rajanpinnan perusterveydenhuoltoon, sosiaali- ja terveysalan koulutusta tarjoa- vat oppilaitokset (yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammattiopisto), alan tutkimuksen sekä toi- mialaan vahvasti liittyvän yritystoiminnan. Tavoitteena on, että vuoteen 2023 mennessä hy- vinvointikampuksen sekä sen tarjoamien palveluiden konseptikuvaus on valmiina ja vuoteen 2027 mennessä toiminta on kattavasti käynnissä.
Toimijoiden roolit määritellään osana hyvinvointikampusta. Hyvinvointikampukselle muodos- tetaan yhteiskehitysalusta, joka mahdollistaa tarvelähtöisten innovaatioiden syntymisen, rat- kaisukehityksen kumppanuusmallilla ja näiden testaamisen OuluHealth labseissa sekä mah- dollisen innovatiivisen hankinnan. Malli on terveydenhuollon lisäksi sovellettavissa esimer- kiksi koulutus- ja opetusalalle. Hyvinvointikampuksen alueelle rakennetaan törmäyspaikka, joka mahdollistaa ketterän kohtaamisen terveydenhuollon ammattilaisten, tutkijoiden, opiske- lijoiden ja yritysten välillä. Hyvinvointikampuksen alueelle rakennetaan myös toimitilaa yrityk- sille, sisältäen veturiyrityksen/yritykset sekä start-up toimintaa. Toimilla hyvinvointikampuk- sesta tulee houkutteleva ympäristö niin kansallisille kuin kansainvälisille terveys- ja hyvin- vointialan toimijoille.
4.3 Strateginen painopistealue: Kestävä kiertotalous ja puhtaat ratkaisut
Tavoitteena on kiertotalouden edistäminen, jossa tuotanto ja kulutus perustuvat yhä enem- män vastuullisiin raaka-aineisiin ja uusiutuvaan energiaan, palveluihin omistamisen sijaan, pitkäikäisiin tuotteisiin, resurssien jakamiseen sekä materiaalien uusiokäyttöön. Tähän liittyen tavoitteena uusiin ratkaisuihin ja arvoketjuihin suuntaaminen mm. tuote palveluna, uusiutu- vien ja kierrätettävien materiaalien sekä uusituvan energian käyttö tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa, jakamisalustat, tuotteen elinkaaren pidentäminen sekä resurssitehokkuus ja kierrätys.
Toimenpidekokonaisuudet (Kärkiohjelmat):
4.3.1: Uuden sukupolven energiatuotteet ja –palvelut
Tavoitteena on, että v. 2023 Oulun kaupunki on edelläkävijä tiedon hyödyntämisessä ener- giatuotteissa ja palveluissa. Vuoteen 2027 mennessä energiatuotanto on kestävällä pohjalla
uusiutuvista energialähteistä. Oulun seudulla on valmisteltu vaihtoehtoja energiantuotantoon siten, että turpeen käytöstä energialähteenä voidaan luopua kansallisten linjausten ja päätös- ten mukaisesti. Tavoitteena on, että turvetuotannossa olleet yrittäjät ovat löytäneet uuden lii- ketoiminnan uusista tuotteista ja niiden arvoketjuista.
Tieto on uuden sukupolven energiatuotannossa keskiössä, ja tietoportaali sekä energialabo- ratorion hyödyntäminen luovat uusia liiketoimintamuotoja sekä mahdollisuuksia uusiutuvien energialähteiden käytössä. Tavoitteena on rakentaa tietoportaali energiatuotannon ympärille ja energialaboratorion palvelukonsepti. Verkoston avulla rakennetaan turvetuotannon arvo- ketjun yritystoiminnan uudet tuotteet ja palvelut.
4.3.2: Epäorgaaniset sivuvirtojen uudet ratkaisut
Tavoitteena on, että v. 2023 Oulun seudulla on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä ja houkutteleva korkean arvon- (high-value) ja korkean volyymin (high-volume) epäorgaanisten sivuvirtojen hyötykäyttöön ja kierrätykseen erikoistunut yhteistyöverkosto (yritys-, tutkimus-, koulutus- ja yhteisöverkosto). Vuoteen 2027 mennessä Oulun seudulla on kansainvälisesti tunnustettu ja laajaan yhteistyöhön kykenevä kiertotalouden yhteistyöverkosto, jonka hanke- kanta on kestävällä pohjalla.
Toimenpiteenä rakennetaan Oulun seudulle epäorgaanisten sivuvirtojen hyötykäyttöön ja kierrätykseen erikoistunut yhteistyöverkosto panostamalla ja investoimalla määrätietoisesti alueella tapahtuvaan yhteiseen tekemiseen ja yhteen kokoaviin tapahtumiin, verkoston ra- kentamiseen sekä kansalliseen ja kansainväliseen yhteiskehittämiseen yritysekosysteemien ja tutkimuslaitosten kanssa.
4.3.3: Hiilivapaa ja ympäristömyötäinen terästuotanto ja siihen liittyvät arvoketjut
Ympäristömyönteisellä teräksellä ja siihen liittyvillä arvoketjuilla on keskeinen rooli Suomen kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen rakentamisessa. Käytännön toimenpiteet jakaantuvat kahteen ohjelmaan: veturiyritysten johdolla siirrytään hiilineutraalin teräksen ja kestävämpien terästuotteiden kehittämiseen tuotannon koko arvoketjussa sekä luodaan yritysekosystee- mejä, jotka hyödyntävät erikoislujia teräksiä ja hiilivapaata terästuotantoa uusiin käyttökohtei- siin ja tuotteisiin.
Laadukkaan ja kilpailukykyisen teräksen saatavuus on kohtalonkysymys suurelle osalle tär- keimmistä teollisuuden aloista kuten auto-, laivanrakennus-, elektroniikka-, koneenrakennus- ja sähkötekniselle teollisuudelle. Suomalaisen terästeollisuuden kannalta on hyvä, kun maail- manmarkkinoilla myytävältä teräkseltä vaaditaan yhä enemmän myös ympäristön, ilmaston, henkilöstön hyvinvoinnin sekä tulevaisuuden kannalta kestävää tuotantoa.
Tavoitteena on kehittää veturi- ja pk yritysverkostoissa uusia tuotteita, sovelluksia, palveluja ja prosesseja, joilla parannetaan yritysten kilpailukykyä ja kestävää kehitystä mm. uusiin rat- kaisuihin ja arvoketjuihin suuntaaminen ja näihin liittyvät uudet liiketoimintastrategiat ja -mal- lit, tuotteistaminen ja tuotehallinta.
4.3.4: Vesiosaamisen kehittäminen ja kaupallistaminen
Tavoitteena on, että v. 2023 oululainen vesiekosysteemi tuo uusia ICT-teknologioita hyödyn- täviä ratkaisuja vesilaitosten ja eri teollisuuden vesiprosessien haasteiden ratkaisemiseksi.
Kansainvälisillä vesialan markkinoilla on uusia Oulussa kehitettyjä tuotteita.
Uudet ratkaisut auttavat ennakoimaan huolto- ja häiriötilanteita sekä auttavat kehittämään suljettuja vesiprosesseja. Vuoteen 2027 mennessä Oulu tunnetaan vesitutkimusta, ICT:tä ja muita huipputeknologioita yhdistävästä innovaatiokeskittymästä.
Vesiekosysteemin keskiössä on yritykset. Tiiviillä yhteistyöllä ja dialogilla löydetään haasta- vat vesiprosessien ongelmat vesialan ratkaistavaksi. Ratkaisut voivat olla olemassa olevien ratkaisujen yhdistämistä tai uusien kehittämistä tutkimustuloksien perusteella.
4.4 Läpileikkaava strateginen painopistealue
Xxxxxx tavoitteena on tukea läpileikkaavasti tämän sopimuksen muita painopistealueita ja OIA:n kärkiohjelmiin pohjautuvan liiketoiminnan kasvua, yritysten osaamistarpeiden ja osaa- van henkilöstön kohtaamista ja osaamisen hankkimista (räätälöity täydennyskoulutus).
4.4.1 Startup-yrittäjyys, osaaminen ja jatkuva oppiminen sekä yritysekosysteemit
Keskeisenä kasvun tekijänä on osaava henkilöstö. Yrittäjyyden ja osaamisen varsinaisen ke- hittämistoiminnan (esim. esihautomo/hautomo/kiihdyttämö-toiminnot, tapahtumat, koulutus- kokonaisuudet, alustat ja kehittämisympäristöt) lisäksi läpileikkaava teema ja siihen liittyvä ekosysteemi kokoaa OIA-kärkiohjelmista (11 kpl) kokonaiskuvaa OIA-toiminnasta.
Erityisenä tehtävänä on tiivistää Oulun yrityskehitysekosysteemin yhteyttä muihin vastaaviin ekosysteemeihin ja löytää oululaisille innovaatioille tehokkaimmat jatkokehityskanavat ja re- ferenssimarkkinat. Tavoitteena on, että Oulun innovaatioallianssin toimijoilla on laajaa kan- sallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoa kaikissa strategisissa painopisteissä. Oulun kaupunki ja OIA ovat kiinnostuneita rakentamaan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoa teemoissa ”Digitalisaatio kaupunkiympäristön muutoksessa” ja ” Digitaalisen ter- veyden kärkiohjelma”.
Tavoitteena on, että v. 2023 yrittäjyys on vahvistunut Oulun seudulla – innovaatiolähtöiselle, kasvuhakuiselle liiketoiminnalle on kattava palveluverkosto, josta viestitään asiakaslähtöi- sesti. Osaavan henkilöstön saanti turvataan OIA-toimijoiden yhteistä tarjoomaa kehittämällä. Oulun (startup)yritysekosysteemi on kytkeytynyt muihin vastaaviin ekosysteemeihin. OIA:n kärkiohjelmat ja niiden toimenpidekokonaisuudet ovat tavoitettavissa läpileikkaavaan teeman kautta.
Vuoteen 2027 mennessä Oulun seutu on pohjoisen Euroopan innovaatiolähtöisen liiketoimin- nan keskus. Oulu on aktiivinen toimija globaalissa yrittäjyysekosysteemien verkostossa. OIA on tunnettu ja arvostettu alueellisen innovaatiojärjestelmän toteuttamistapa ja toimii suunnan- näyttäjänä aluetalouden kehittämisessä. Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen on merkittä- vässä roolissa koulutuksessa ja työelämäläheisen oppimisen osuus on kasvanut.
4.4.2 Kaupunkikehityshankkeet sekä Oulun kaupungin ja muiden toimijoiden innova- tiiviset hankinnat osana ekosysteemisopimusta
Oulun kaupungin hankintaohjelman mukaan tavoitteena on hyödyntää innovatiivisia hankin- toja elinvoiman edistämisessä. Tavoitteena on tehdä 20 % hankinnoista hyödyntäen erilaisia innovatiivisia hankintamenettelyjä. Vastaavantyyppisiä menettelyjä on myös muilla alueen julkisilla toimijoilla.
OIA strategisiin painopisteisiin liittyen innovatiivisia hankintoja tullaan hyödyntämään etenkin uusiin digitaalisiin palveluihin siirryttäessä.
Isoja kaupunkikehityskohteita tullaan hyödyntämään yritysten ja muiden TKI-toimijoiden tes- tiympäristönä. Tällaisia ovat mm. kampusalueet ja niihin liittyvät erillisinvestoinnit yhdessä
yritysten kanssa, asemanseudun investoinnit sekä keskustavisio 2040 mukaiset hankkeet. Osalle näistä tullaan hakemaan rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
5. Sopimuksen rahoitus
Valtio ja kaupunki yhdessä rahoittavat sopimuksen toteuttamista. Sopimusta rahoitetaan EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksella vuosina 2021-2027 (EAKR, ESR ja sovel- tuvin osin JTF). Tätä ennen sopimusten toimeenpanon käynnistystä rahoitetaan kansalli- sesta alueellisesta kehittämisrahasta (AKKE-raha).
Kaupunkiseudun rahoituskehys sopimuksen mukaiseen toimintaan osoitetaan TEM:n alueel- lisissa rahoitusjakopäätöksissä (AKKE-rahoitus ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen ra- hoitus) pohjautuen sopimusohjeissa (TEM 24.6.2020) määriteltyihin kriteereihin.
Ekosysteemisopimuksen rahoitusta kohdennetaan erityisesti OIA-verkoston aktivointiin, yh- teiskehittämiseen, yritysekosysteemien kanssa tehtävään, osaamisen ja jatkuvan oppimisen aktiviteetteihin sekä vaikuttavuudeltaan merkittävien yhteisten kokonaisuuksien valmisteluun.
OIA:n strategiset kohdealat ja läpileikkaava teema –kokonaisuutta (ekosysteemisopimuk- seen kytkeytyen ja sopimusta laajemmin) ja siihen liittyviä hankkeita ja investointeja rahoite- taan hyvin monista eri lähteistä, tavoitteena merkittävä usean sadan miljoonan euron koko- naisuus vuosina 2021-2027.
Ekosysteemisopimuksen kokonaisrahoituksessa sovelletaan ohjeellista jakosuhdetta, jossa paikallinen omarahoitusosuus (Oulun kaupunki ja muu julkinen rahoitus) on 40 % ja EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksen osuus 60 % (EU ja valtio). Käynnistysvaiheen AKKE-rahoituksessa sovelletaan samaa rahoitussuhdetta. Mahdollisissa ylialueellisissa tee- maverkostoissa sovelletaan tästä poikkeavaa jakosuhdetta.
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen sisältämiä rahoitusvälineitä voidaan hyödyntää so- pimuksen mukaisten kokonaisuuksien (kuten investoinnit) toteuttamiseen.
6. Toteutus ja seuranta
Kaupunkien kanssa solmittavat ekosysteemisopimukset yhdessä muodostavat EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman kestävää kaupunkikehittämistä koskevan kaupunkikehittämisen suunnitelman. Kunkin kaupunkiseudun sopimuksessa toteutettavien toimenpiteiden tulee olla kaupunkikehittämisen suunnitelman mukaisia. Toimeenpanossa noudatetaan lakia alueiden kehittämisestä ja alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta ja rahoittamisesta. Hankkeiden tu- kikelpoisuuden arviointi perustuu Uudistuva- ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman ohjelma- asiakirjaan.
Sopimuksen toteuttamista seurataan oheisen toimenpidesuunnitelmankautta, johon tässä vai- heessa on esimerkinomaisesti kirjattu suunnitteilla olevia hankeaihioita. Toimenpideliitettä käytetään jatkossa myös sopimuksen tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Sopimuksen to- teutuksen myötä täsmentyvät toimenpiteet ja hankkeet kirjataan vastaavalla tavalla.
Ekosysteemisopimusta varten Oulun kaupunki perustaa johtoryhmän, jossa ovat edustettuina sopimuksen paikallinen pääosapuoli Oulun kaupunki ja muut Oulu innovaatioallianssin kump- panit, mm. Luonnonvarakeskus Luke, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Oulun yliopisto, Koulu- tuskuntayhtymä OSAO, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Technopolis Oulu ja Teknolo-
gian tutkimuskeskus VTT Oy. Johtoryhmä vastaa sopimusta toteuttavien ja sopimuksessa mai- nittujen strategisten painopisteiden mukaisten hankkeiden ja toimenpiteiden valinnasta sekä tavoitteiden seurannassa. Toiminnan käytännön etenemisestä vastaamaan voidaan perustaa lisäksi operatiivinen johtoryhmä.
OIA toimintaa seurataan puolivuosittain. Seurantaan sisältyy koko elinkeinoelämän keskeis- ten indikaattoreiden seuranta sekä strategisiin kohdealoihin ja yhteiseen teemaan liittyvien määrällisten tavoitteiden sekä laadullisten sisällöllisten asioiden etenemisen seuranta.
Sopimukset solmineiden kaupunkien, työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden sopimuksissa mu- kana olevien kansallisten toimijoiden välille perustetaan kansallinen ohjausryhmä, jonka teh- tävänä on koordinoida ja seurata sopimusten toteuttamisen kokonaisuutta. Ohjausryhmän tar- koituksena on myös varmistaa hyvä vuorovaikutus kaupunkiseutujen kanssa tavoitteena sopi- musten laadukas ja tuloksellinen toteuttaminen ja vertaiskehittäminen.
Sopimuksen sisältöjä (strategisia painopisteitä) voidaan tarpeiden mukaan ja osapuolten vä- lillä yhteisesti tarkistaa sopimuskauden aikana sopimusasiakirjaa päivittämällä. Niin ikään, mi- käli sopijaosapuolen edellytykset sopimuksen toteuttamiseen oleellisesti muuttuvat, sopimusta voidaan tarkistaa tai se voidaan purkaa sopijaosapuolen aloitteesta. Tarkistaminen ja purka- misilmoitus tehdään kirjallisesti.
Sopimus astuu voimaan molempien osapuolten allekirjoitettua sen ja päättyy 31.12.2027.
Allekirjoitukset
Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
Elinkeinoministeri Kaupunginjohtaja
Oulun kaupunki