PALVELUSOPIMUS LUONNOS
PALVELUSOPIMUS LUONNOS
Länsi-Pohjan yhteisyritys Oy
versio 19.5.2017
Sisällys
1. SOPIJAPUOLET JA YHTEYSTAHOT SEKÄ VOITTAJAYRITYS 5
3. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET 7
4.1 Terveydenhuollon palvelut 11
4.4 Potilasasiamiestoiminta 12
5. SOPIMUSKAUSI JA SOPIMUKSEN SEKÄ VUOKRASOPIMUKSEN SIIRTÄMINEN 13
5.1 Sopimuksen voimaantulo ja sopimuskausi 13
5.3 Palvelusopimuksen liitteenä olevan vuokrasopimusten siirtäminen 14
5.4 Sopimuksen irtisanominen lainsäädäntömuutosten vuoksi 14
6. HINTA, MAKSUEHDOT JA KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 15
6.2 Laskutus- ja maksuehdot 16
7.2 Lakimuutosten ja palveluiden muiden muutosten vaikutus hintaan 18
8. ASIAKASMAKSUT JA ULKOPUOLINEN LASKUTUS 19
8.3 Erityisvaltionosuudet (EVO- korvaukset) ja muut koulutuskorvaukset 21
9.2 Henkilöstön siirtyminen 21
9.3 Henkilöstön asema eräissä erityistilanteissa 22
9.5 Henkilökunnan pätevyys, osaaminen ja suoriutuminen 23
13. LAITTEET, AINEET, TARVIKKEET JA PALVELUT 25
14. TUKIPALVELUJEN TUOTTAMINEN 26
15. POTILAS- JA ASIAKASTIEDOT JA TIETOLIIKENNE 26
15.1 Rekisterinpito ja tarkastusoikeus 26
16. OIKEUDET POTILAS- JA ASIAKASREKISTEREIHIN 28
19. PALVELUNTUOTTAJAN VELVOLLISUUS KERÄTÄ TILASTOTIETOA 29
20. LAKISÄÄTEINEN TÄYDENNYSKOULUTUSVELVOLLISUUS JA NÄIDEN KUSTANNUSTEN KATTAMINEN. 29
21. SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANON JOHTO, SEURANTA JA VALVONTA 30
21.1 Ohjauksen, seurannan ja valvonnan tarkoitus 30
21.3 Palveluntuottajan yleiset velvollisuudet informoida tilaajaa 31
21.4 Neuvotteluvelvollisuus 31
21.5 Tilaajan edustajan oikeudet 31
21.6 Muiden viranomaisten valvonta 32
21.8 Tilaajan ja palveluntuottajan myötävaikutusvelvollisuus 33
23.1 Kansanterveystyön vastaavan lääkärin asema ja määräysvalta 33
23.2 Katastrofivalmius, poikkeusolot, ja muut erityistilanteet 34
23.3 Julkisen vallan käyttö ja virkavelvollisuutta vaativien tehtävien hoito 34
23.4 Ylimääräiset kustannuserät 35
24. VASTUU POTILAALLE, ASIAKKAALLE JA ULKOPUOLISELLE AIHEUTETUISTA VAHINGOISTA 35
24.3 Vakuuttamisvelvollisuus 35
25. SOPIMUSRIKKOMUSTILANTEET 35
25.1 Sopimusrikkomukseen perustuva vahingonkorvausvastuu 35
25.2 Palvelutuotannon poikkeamat 36
25.2.2 Merkittävä poikkeama 37
25.3 Menettelytapa palvelutason poikkeamissa 38
25.4 Sopimuksen purkaminen palveluntuottajan olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella 39
25.5 Sopijaosapuolten velvollisuudet purkamistilanteessa 39
25.6 Sopimuksen päättämiskorvaus 40
25.7 Palvelutuotannon käynnistymisen viivästyminen tai palvelutuotannon keskeytyminen sopimuskauden aikana 40
26. XXXXXXXXXXX JA SOPIMUKSEN JULKISUUS 42
30. SOPIMUKSEN LIITTEET JA PÄTEVYYSJÄRJESTYS 43
1. SOPIJAPUOLET JA YHTEYSTAHOT SEKÄ VOITTAJAYRITYS
Omistajakunnat: Kemin ja Tornion kaupungit sekä Keminmaan ja Xxxxx xxxxxx.
Edustaja operatiivisessa toiminnassa: nimetään myöhemmin Edustaja sopimusasioissa: nimetään myöhemmin
Tilaaja: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Edustaja operatiivisessa toiminnassa: nimetään myöhemmin Edustaja sopimusasioissa: nimetään myöhemmin
(Omistajakuntien edustajana, rahaliikenteen hoitajana ja palveluiden tilaajana toimii Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä)
Palveluntuottaja: X Oy
(Omistajakuntien ja tarjoajan / tarjoajaryhmittymän päävastuullisen toimijan (”voittajayrityksen”) perustama yhteisyritys)
Edustaja operatiivisessa toiminnassa: nimi, puh Edustaja sopimusasioissa: nimi, puh
Voittajayritys: YYYY Oy
(Hankintamenettelyssä xxxxxxxxxx tehnyt taho tai xxx xxxxxxxxxx tehnyt taho oli ryhmittymä, ryhmittymän päävastuullinen toimija, jos tulee perustettavan yhtiön eli palveluntuottajan enemmistöosakas. Termistö on määritelty yhteisyrityksen osakassopimuksessa.)
Edustaja sopimusneuvotteluissa: nimi, puh
2. MÄÄRITELMÄT
Tässä sopimuksessa tarkoitetaan seuraavaa:
”Alihankkija” tarkoittaa tarjoajan tarjouksessaan nimeämiä alihankkijoita ja ryhmittymän muita jäseniä, pois lukien voittajayritys, eli tarjouksessa nimetty päävastuullinen toimija.
”Asiakas” tarkoittaa Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan ja Xxxxx xxxxxxx asukasta sekä erikoissairaanhoidon osalta Tervolan ja Ylitornion kuntien asukasta sekä sopimuksen mahdollisen muutoksen tai laajenemisen tai asiakkaan valinnanvapauden myötä myös muun kunnan tai kaupungin asukasta, joka vastaanottaa tämän sopimuksen kohteena olevia palveluita.
Lisäksi asiakas tarkoittaa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (jatkossa asiakaslaki, 812/2000) tarkoitettua asiakasta ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (jatkossa potilaslaki, 785/1992) tarkoitettua potilasta. Asiakkaita ovat myös kiireellisessä ja muissa lain edellyttämissä tilanteissa Suomen kansalaiset kotipaikasta riippumatta, sekä ulkomaalaiset kansainvälisten sopimusten edellyttämissä tilanteissa.
”Asiakasasiakirja” tarkoittaa asiakaslaissa tarkoitettua asiakirjaa sekä potilaslaissa tarkoitettua potilasasiakirjaa.
”Asiakasmaksu” tarkoittaa kaikkia asiakkaan itse maksamia tai hänen puolestaan maksettuja, palveluntuottajan tuotannossa syntyviä sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuja, esim. asiakas- ja käyntimaksuja, palvelu-, ateria- ja ylläpitomaksuja sekä vuokria. Palveluntuottaja ei saa periä edellä mainittuja maksuja. Asiakasmaksut perustuvat lakiin ja asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista.
”Asiakastieto” tarkoittaa asiakasta tai potilasta koskevaa tietoa, joka sisältyy asiakaslaissa tarkoitettuun asiakirjaan tai potilaslaissa tarkoitettuun potilasasiakirjaan.
”Haltuunotto” tai ”haltuunottoprojekti” tarkoittaa palvelutuotannon alkuvaihetta, joka tehdään pääsääntöisesti ennen tämän sopimuksen mukaisten palvelujen aloittamista. Haltuunottovaiheesta tai haltuunottoprojektista vastaa voittajayrityksen nimeämä haltuunottotiimi, voittajayrityksen laatiman ja tilaajan hyväksymän haltuunottosuunnitelman mukaisesti. Haltuunotto katsotaan toteutuneeksi, kun haltuunottosuunnitelman mukaiset toimet ovat tulleet tilaajan hyväksymällä tavalla tehdyksi.
”Henkilökunta” tarkoittaa palveluntuottajan työntekijöiksi työsopimuslain 1:10 §:n liikkeenluovutuslausekkeen ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 §:n mukaisesti siirtyneitä Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin, Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan ja Simon kuntien palvelusuhteessa olevia työntekijöitä, palveluntuottajan työnjohdonalaisuudessa toimivia tilaajatahon ja tilaajan työntekijöitä sekä palveluntuottajan tämän sopimuksen tarkoittamien palveluiden tuottamista varten palkkaamia työntekijöitä.
”Palvelut” tarkoittaa tämän sopimuksen kohdassa 4 ja liitteissä määriteltyjä palveluita.
”Palveluntuottaja” tarkoittaa omistajakuntien ja tarjoajan / tarjoajaryhmittymän päävastuullisen toimijan (”voittajayrityksen”) perustamaa yhteisyritystä. Palveluntuottaja toimii erillään omistajakunnista ja tilaajasta, eikä edusta tätä.
”Seurantaryhmä” tarkoittaa tilaajatahojen, tilaajan ja palveluntuottajan edustajista koostuvaa toimielintä, jonka tehtävänä on tämän sopimuksen johto ja valvonta sen mukaan kuin tässä sopimuksessa määrätään.
”Sopimus” tarkoittaa tätä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusopimusta liitteineen.
”Ulkokuntalainen” tarkoittaa henkilöä, jolla ei ole kotikuntalain(201/1994) mukaista asuinpaikkaa tilaajatahon kuntien alueella perusterveydenhuollon palveluiden osalta ja erikoissairaanhoidon osalta Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin kuntien alueella. Tätä täsmennetään maakunta- ja valinnanvapauslainsäädännön uudistusten mukaiseksi.
”Valinnanvapausasiakkailla” tarkoitetaan niitä muiden kuntien asukkaita, jotka ovat siirtäneet hoitovastuunsa jollekin omistajakunnista tai tilaajalle.
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei nimenomaisesti ole toisin sovittu, sopimukseen sovelletaan JYSE 2014 Palvelut – ehtoja.
(Sopimusneuvotteluissa listataan tarvittaessa tarkemmin ne JYSE 2014 Palvelut – ehtojen kohdat, joita ei sovelleta. Esim. Tässä sopimuksessa ei noudateta JYSE 2014 Palvelut – sopimusehtojen kohtaa 9.7, jonka mukaan palveluntuottajalla on oikeus sopimuskauden aikana muuttaa hintaa kustannuskehitystä vastaavasti.)
3. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET
Sopimuksen tarkoituksena on tässä sopimuksessa määrättyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan ja Xxxxx xxxxxxx asukkaille ja erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen myös Tervolan ja Ylitornion asukkaille sekä niille henkilöille, jotka ovat valinneet jonkun omistajakunnista tai tilaajan sosiaali- ja terveyspalveluidensa palveluntuottajaksi.
Sopimuksen tavoitteena on:
• syvä sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen ja palveluketjun toimiva integraatio Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman 2018 -2025 toimintakonseptin mukaisesti
• lähipalvelujen turvaaminen
• säästöpotentiaalien hyödyntäminen
• tarkoituksenmukainen, kustannustehokas erikoissairaanhoito
• sairaalan olemassaolon turvaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä
• osaajien rekrytointi
• työpaikkojen säilyttäminen alueella
• kuntien elinvoiman parantaminen
• kuntien kiinteistöriskin minimoiminen
Tämä sopimus on sen tavoitteet, tarkoitus ja kokonaissisältö huomioon ottaen solmittu pitkäaikaiseksi yhteistyösopimukseksi. Sopimuksen tausta ja tarkoitus, sopimuksen sisältö sekä muut olosuhteet edellyttävät sopimuksen pitkäaikaista kestoa ja pysyvyyttä, mikä on yksi tämän sopimuksen kantavista
periaatteista. Tämä sopimus sitoo kumpaakin osapuolta tai sen sijaan tullutta tahoa kohdan 5.1 mukaisesti sopimuskauden päättymiseen saakka.
Tämä sopimus on palveluntuottajana toimivan yhteisyrityksen osakassopimuksen liite ja siten alisteinen osakassopimukselle.
4. SOPIMUKSEN KOHDE
Sopimuksen kohteena on tarjouspyynnön liitteissä hankinnan yksilöinti ja nykytilan kuvaus (liite 1) ja palvelukuvaus (liite 2) tarkemmin määritellyt sosiaali- ja terveyspalvelut.
Yhteisyrityksessä tuotettavat palvelut (osa-alueet 1 -18): A.) Akuuttihoito
1. akuuttiklinikka
2. akuuttiosasto
3. tehovalvonta
4. leikkaussalit (sis. välinehuolto)
B.) Avovastaanotot
5. kiire- ja ajanvarausvastaanotot (Kemi, Keminmaa, Tornio, Simo, LPSHP)
6. erityispoliklinikat ja toimenpideyksiköt (LPSHP)
7. suun terveydenhuolto (Kemi, Keminmaa, Tornio, Simo, LPSHP)
8. työterveyshuolto (Kemi, Keminmaa, Tornio, Simo)
9. lääkäripalvelut myös LPSHP:n sosiaali- ja perhepalveluihin (pl. mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut) ja ikäihmisten palveluihin (Kemi, Keminmaa, Tornio, Simo)
C.) Sairaanhoito
10. somaattiset osastot (LPSHP)
11. synnytys- ja naistentaudit (LPSHP)
12. lastentautien yksikkö (LPSHP)
D.) Sairaanhoidon tukipalvelut
13. patologia ja infektioiden torjunta (LPSHP)
14. radiologia, kliininen fysiologia ja neurofysiologia (LPSHP)
15. lääkehuolto
16. tekstinkäsittely (LPSHP)
E.) Kuntoutuspalvelut (pl. apuvälinekeskus)
17. terapiapalvelut
18. toimintakyvyn osaamiskeskus (mukaan lukien Saarenvireen kuntoutuspalvelut, ilman LPSHP:n apuvälineyksikköä)
Palvelut tulee tuottaa siten, kuin niistä on määrätty lainsäädännössä, asetuksissa ja viranomaismääräyksissä sekä palvelukuvauksissa ja laadun vähimmäisvaatimusliitteissä.
Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava lähipalveluina omistajakunnissa siten, etteivät tämän sopimuksen tarkoittamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut omistajakunnissa sopimuskauden aikana pääty, siirry pois omistajakunnista tai niiden palvelutaso alene tai heikkene tämän sopimuksen mukaisesta tasosta,
elleivät omistajakunnat ja palvelutuottaja yhteisesti toisin sovi. Asiakkaan hyväksyessä palveluita voidaan tuottaa myös kuntien ulkopuolella. Sopimuksen alkaessa lähipalvelut omistajakunnissa ovat seuraavat:
Toimintayksikkö | Osoite | Palvelu |
Kemin terveyskeskus, Sauvosaaren terveysasema | Kauppakatu 22, 94100 Kemi | Lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanotot |
Kemin terveyskeskuksen päiväpäivystys/kiire vastaanotto | L-PKS, Kauppakatu 25, 94100 Kemi | Päiväpäivystys 8-16 |
Xxxxx Xxxx terveydenhuolto | Sauvosaaren hammashoitola Xxxxxxxxxx 00, 94700 Kemi Syväkankaan hammashoitola, Kivalontie 19, 94700 Kemi Karihaaran hammashoitola, Xxxxxxxxxxx 0, 94200 Kemi | Suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut |
Kemin työterveyshuolto | Kirkkopuistokatu 1 B | Työterveyshuollonpalvelut |
Kemin terveyskeskuksen fysioterapia | Valtakatu 19, 94100 Kemi | Fysioterapiapalvelut |
Keminmaan terveyskeskus vastaanotto ja hammashoitola | Väylätie 2, 94400 Keminmaa | Lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanotot, Xxxxx vastaanotto klo 8-16 Fysio-, puhe- ja toimintaterapia, Röntgen, Laboratorio, Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto |
Xxxxx terveyskeskus vastaanotto ja hammashoitola | Varkkermontie 1, 95200 Simo | Lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanotot Xxxxx vastaanotto Xxxx terveydenhuollon palvelut Laboratorio Työterveyshuolto Kuntoutus Fysioterapia Puhe- ja toimintaterapia Kuntoneuvola |
Tornion terveyskeskus | Sairaalakatu 1, 95400 Tornio | Lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanotot Pikapoli Xxxxx vastaanotto klo 8-15.30 Fysioterapia Puhe- ja toimintaterapia Röntgen Laboratorio Työterveyshuollon palvelut |
Tornion terveyskeskuksen hammashoitolat | Saarenhampaan hammashoitola, Uusikatu 5 Putaan hammashoitola, Pohjolankatu 7 Kivirannan hammashoitoa, | Suun terveydenhuollonpalvelut |
Kivirannan koulu, Tapiolantie 8, Tornio Vuoden 2018 alusta Hammashoitola yhdessä osoitteessa Xxxxxxxxxxxx 0 Tornio | ||
Länsi-Pohjan keskussairaala | Kauppakatu 25, 94100 Kemi | Akuuttiklinikka Dialyysi Ihotaudit Lastentaudit Ravitsemusterapia Sisätaudit Hammas- ja suusairauksien pkl Kipupkl Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Silmätaudit Synnytys ja naistentaudit Silmätaudit Syöpätaudit ja infuusiopkl Teho-osasto Välinehuolto Kirurgia Tähystysyksikkö Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö Kuntoutus ja fysiatria Radiologia Laboratorio Sairaala-apteekki Patologia Tekstinkäsittely Erityispkl |
Tornion sairaskotisäätiö XXXXXXXXXX | Xxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxx | laitoskuntoutus kotikuntoutus |
Selvyyden vuoksi todetaan, että vaikka yllä on lueteltu toimipisteet, joissa palveluja tarjouspyyntöhetkellä (v. 2017) tuotetaan, ei toimipisteiden säilyminen samoissa osoitteissa sinänsä sido osapuolia, mutta osapuolten vastuulla on toimia siten, että palvelut säilyvät tilaajan ja omistajakuntien alueella. Palveluntuottajalla on tilaajatahojen ja tilaajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla oikeus supistaa toimintayksiköiden toimintaa lomakausina ja juhlapyhien aikoina. Terveysasemien sulkuaikoina palvelut ao. kuntien asukkaille järjestetään muilla terveysasemilla.
Erikoissairaanhoidon osalta tilaaja vastaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin mahdollisen yli- tai alijäämän kattamisvelvollisuudesta 31.12.2018 asti.
4.1 Terveydenhuollon palvelut
Palveluntuottajan vastuulle kuuluu terveydenhuoltolaissa (1326/2010) kunnan järjestämisvastuulle määrättyjen tehtävien järjestämisen ja palvelutuotannon siten, kuin niistä on määrätty lainsäädännössä, asetuksissa ja toimintaa valvovien viranomaisten ohjeissa ja suosituksissa sopimuskauden ajan sopimuksen kohdassa 4 Sopimuksen kohde yhteisyrityksessä tuotettavien palvelujen osalta.
Vaikka tiettyjen terveydenhuollon palvelujen antamiseen liittyvä päätöksenteko kuuluu tilaajan toimielimelle tai tilaajan palveluksessa oleville viranhaltijoille, kuuluu näiden palveluiden kustannusvastuu palveluntuottajalle.
Tilaajan on yhteisyritystä koskevien viranhaltija- ja toimielinpäätösten valmistelussa, tehtävä yhteistyötä palveluntuottajan vastuullisten työntekijöiden kanssa. Päätöksentekijän on huomioitava palveluntuottajan näkemys, ellei siitä poikkeamiseen ole erityisen painavaa ja perusteltua syytä.
Toiminnassa noudatettavia säädöksiä ja ohjeita ovat sopimuskauden alkaessa:
(Luetteloa täydennetään sitä mukaa, kun lainsäädäntöä muutetaan.)
• Terveydenhuoltolaki 1326/2010
• Kansanterveyslaki 66/1972
• Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989
• Laki yksityisestä terveydenhuollosta 9.2.1990/152
• Asetus yksityisestä terveydenhuollosta 24.8.1990/744
• Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994
• Työterveyshuoltolaki 1383/2001
• Mielenterveyslaki 1116/1990
• Päihdehuoltolaki 41/1986
• Tartuntatautiasetus 786/1986
• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992
• Xxxx sähköisestä lääkemääräyksestä 61/2007
• Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009
• Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 980/2012 (Vanhuspalvelulaki)
• Asetus potilasasiakirjoista 298/2009
• Sosiaali- ja terveyshuollon asiakastietojen hallinnassa ja käsittelyssä sovellettavat määräykset
• Lakien perusteella annetut asetukset ja valvontaviranomaisten antamat määräykset ja suositukset
• Muu lainsäädäntö, joka sisältää kunnan sosiaali- ja terveystoimen vastuulle määrättyjä tehtäviä
4.2 Erikoissairaanhoito
Palveluntuottajan vastuulle kuuluu terveydenhuoltolain tarkoittaman erikoissairaanhoidon tuotanto- ja kustannusvastuu poisluettuna ensihoito ja mielenterveys- ja riippuvuuksien hoito sekä apuvälinekeskus. Toiminnassa noudatetaan erikoissairaanhoitolakia 1062/1989 ja terveydenhuoltolakia 1326/2010.
Palveluntuottaja vastaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin perussopimuksen ja valtuuston päättämien perusteiden mukaisista kuntamaksuosuuksista ja kalliinhoidon tasauksen ja valmiuden ylläpitomaksuista. Palvelutuottajasta riippumattomat palveluiden järjestäjän päättämät aiempaa korkeammat edellä mainitut tai niistä vastaavat muut maksut huomioidaan kohdan 7.2 mukaan.
4.3 Kuntoutuspalvelut
Palveluntuottajan vastuulle kuuluu kuntoutuspalvelujen (pl. apuvälinekeskus) terveydenhuolto-, kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolain sekä hyvien käytäntöjen ja suositusten mukainen tuotanto- ja kustannusvastuu.
Toiminnan lähtökohtana tulee olla oikea-aikainen kuntoutustarpeen tunnistaminen ja kuntoutujalähtöisten toimenpiteiden käynnistäminen. Kuntoutuksen toimialueen yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa on vahvistettava. Erityisesti vammaispalveluiden osa-alueella on paljon palveluita tarvitsevia kuntoutujia jotka tarvitsevat kuntoutuksen palveluita selvitäkseen itsenäisesti arkitoiminnoissa.
Terapiapalvelut sisältää :
- Akuuttikuntoutuksen
- Kuntoutuksen avopalvelut ja kotikuntoutuksen
- Fysiatria
Toimintakyvyn osaamiskeskus sisältää:
- Asiantuntijapalvelut (kuntoutustutkimukset, kuntoutusohjauksen ja puheterapian sekä neuropsykologin palvelut)
- Laitoskuntoutus (Saarenvireen kuntoutuslaitos)
4.4 Potilasasiamiestoiminta
Tilaaja vastaa potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä ja kustannuksista.
5. SOPIMUSKAUSI JA SOPIMUKSEN SEKÄ VUOKRASOPIMUKSEN SIIRTÄMINEN
5.1 Sopimuksen voimaantulo ja sopimuskausi
Omistajakuntien ja tilaajan tavoitteena on, että hankinnan kohteena olevien palveluiden haltuunotto alkaa xx.x.2017 ja palveluiden tuottaminen ajalla 1.1.2018 - 31.12.2032.
Jos sopimuksen voimaantulo siirtyy esim. viranomaismenettelyjen tai valitusprosessin vuoksi, myös sen päättyminen ja muut tässä sopimusehtokohdassa esitetyt ajankohdat siirtyvät vastaavasti siten, että sopimuskausi on kuitenkin viidentoista (15) vuoden mittainen, ellei sitä alla olevien sopimusehtojen mukaisesti irtisanota viimeistään 18 kuukautta sopimuksen voimaantulosta.
Sopimuskausi on pitkä, koska palveluntuottajalta edellytetään merkittäviä innovaatioita ja voidaan edellyttää investointeja, joiden toteuttaminen ei olisi mahdollista kohtuullisella kustannuksella ja riskillä lyhyen sopimuksen aikana. Pitkällä sopimuksella tavoitellaan myös toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä ja aitoa kumppanuutta sekä lähipalveluiden turvaamista Länsi-Pohjan alueella.
5.2 Sopimuksen siirtäminen
Tämä sopimus sitoo kaikkia osapuolia tai osapuolen sijaan tullutta tahoa sopimuskauden päättymiseen saakka.
Omistajakunnilla ja tilaajalla on oikeus siirtää sopimus vain sellaiselle niiden sijaan tulleelle taholle, jolle kuntien tehtävät lainsäädännöllä siirtyvät kokonaan tai osittain. Muutoin omistajakunnilla ja tilaajalla on oikeus sopimuksen siirtämiseen vain palveluntuottajan kanssa yhdessä sovittaessa.
Selvyyden vuoksi todetaan, että vaikka koko sopimus tai sen kohteena olevien tehtävien järjestämis- tai tuotantovastuu siirtyisi lainsäädännön johdosta uudelle järjestämis- tai tuotantovastuussa olevalle taholle, sopimuksen kesto tai palvelujen sisältö eivät muutu, vaan sopimus siirtyy sellaisenaan. Osapuolten tähän sopimukseen perustuvat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät tilaajatahojen vaihdoksesta huolimatta muuttumattomina.
Omistajakunnat ja tilaaja sitoutuvat ilmoittamaan palveluntuottajalle em. olosuhdemuutoksia koskevista suunnitelmista ja päätöksistä heti niistä tiedon saatuaan.
Palveluntuottaja ei saa siirtää tätä sopimusta kolmannelle ilman omistajakuntien ja tilaajan suostumusta, jota em. tahot eivät kuitenkaan saa evätä ilman painavia objektiivisesti hyväksyttäviä, esimerkiksi julkisten hankintojen sääntelyyn tai muuhun lainsäädäntöön liittyviä perusteita.
Mahdollinen poikkeamamaksu tai vahingonkorvaus suoritetaan sopimuksen mahdollisesta uudelle tilaajalle siirtymisestä huolimatta alkuperäiselle omistajakunnille ja tilaajalle, mikäli vahingon peruste on syntynyt ennen sopimuksen siirtymistä.
Mahdollinen poikkeamamaksu suoritetaan sopimuksen mahdollisesta uudelle tilaajalle siirtymisestä huolimatta omistajakunnille ja tilaajalle, eikä mahdollisella uudella tilaajalla ole tällaisessa tilanteessa oikeutta esittää palveluntuottajaa kohtaan poikkeamamaksuihin liittyviä vaatimuksia.
Mikäli sopimus on siirtynyt uudelle tilaajalle, ei omistajakunnat tai tilaaja tee poikkeamista aiheutuvia vähennyksiä palveluntuottajalle suoritettaviin kuukausimaksuihin. Tällöin palveluntuottaja on velvollinen suorittamaan merkittävistä poikkeamista aiheutuvat maksut suoraan omistajakunnille ja tilaajalle.
5.3 Palvelusopimuksen liitteenä olevan vuokrasopimusten siirtäminen
Tilaaja ja omistajakunnat vuokraavat palveluntuottajalle kohdan 12 mukaisesti tämän sopimuksen mukaisten palveluiden tuottamiseen palvelutuotannon alkaessa käytössä olevat tilat. Tiloja koskevat vuokrasopimukset solmitaan ennen palvelutuotannon alkua.
Omistajakunnilla ja tilaajalla on sopimuksen kohdan 5.2 mukaan oikeus siirtää sopimus sellaisenaan kolmannelle osapuolelle, jolle omistajakunnat ja tilaaja tämän sopimuksen mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen liittyvät tehtävät siirtyvät kokonaan tai osittain. Omistajakunnilla ja tilaajalla on oikeus siirtää erillisenä osakokonaisuutena tämän sopimuksen liitteenä olevat vuokrasopimukset tilojen omistusoikeuden siirtyessä. Vuokrasopimukset voidaan siirtää sellaiselle kolmannelle taholle, jolle omistajakuntien ja tilaajan vuokraamat tilat siirtyvät näiden osalta osana sote- lainsäädännön uudistusta (maakunnalle). Mahdollisista tilojen myynnistä palveluntuottajalle sovitaan ennen palvelutuotannon alkua tai sopimuksen aikana.
5.4 Sopimuksen irtisanominen lainsäädäntömuutosten vuoksi
Jos tämän sopimuksen mukaiset omistajakuntien ja tilaajan tehtävät siirtyvät esimerkiksi hallinnollisten, lainsäädännöllisten tai muiden niihin verrattavien seikkojen johdosta kokonaan tai osittain kolmannelle osapuolelle, ja sopimus tällöin muuttuisi osapuolesta riippumattomista syistä taloudellisesti tai muuten mahdottomaksi toteuttaa, omistajakunnille ja tilaajalle on oikeus irtisanoa sopimus päättymään 12 kuukauden kuluttua kirjallisesta irtisanomisilmoituksesta. Tämä irtisanomisoikeus on ainoastaan sopimuksen alkuperäisillä osapuolilla. Irtisanomisoikeutta ei ole kolmannella osapuolella, jolle sopimus on siirtynyt. Sopimus on irtisanottava ennen kuin sopimus on siirtynyt kolmannelle osapuolelle.
Jos vain osa omistajakunnille ja tilaajalle tämän sopimuksen mukaisista tehtävistä siirtyy esimerkiksi hallinnollisten, lainsäädännöllisten tai muiden niihin verrattavien seikkojen johdosta kolmannelle osapuolelle, ja kyseinen sopimuksen osa tällöin muuttuisi tilaajatahoista ja tilaajasta riippumattomista syistä taloudellisesti tai muuten mahdottomaksi toteuttaa, on omistajakunnille ja tilaajalle oikeus irtisanoa sopimus päättymään kyseiseltä osin 12 kuukauden kuluttua kirjallisesta irtisanomisilmoituksesta. Tämä irtisanomisoikeus on ainoastaan sopimuksen alkuperäisillä osapuolilla. Irtisanomisoikeutta ei ole kolmannella osapuolella, jolle sopimus on siirtynyt. Sopimus on irtisanottava kyseiseltä osin ennen kuin sopimus on siirtynyt kolmannelle osapuolelle.
Taloudellisesti tai muuten mahdottomana tilanteena pidetään esimerkiksi sitä, että omistajakunnille ja tilaajana olevalle Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille aiheutuu kokonaan tai osittain päällekkäisiä kustannuksia sopimuksen tarkoittamista palveluista, sekä sitä, että tarjouspyyntöhetkellä suunnitteilla oleva valinnanvapausmalli toteutuu sellaisessa muodossa, ettei sopimusta ole mahdollista jatkaa.
Palveluntuottajalla ei ole oikeutta periä omistajakunnilta tai tilaajalta vahingonkorvausta, jos sopimus irtisanotaan tämän sopimuskohdan 5.4. nojalla. Irtisanomisaikana noudatetaan tätä sopimusta, ellei erikseen toisin sovita. Vahingonkorvausta koskevia periaatteita noudatetaan myös tilanteessa, jossa sopimus siirtyy maakunnalle sitä velvoittavana.
6. HINTA, MAKSUEHDOT JA KANNUSTINJÄRJESTELMÄ
6.1 Hinta
Tuotettavien palveluiden hinnan perusteena on yhtiöitettävän palvelukokonaisuuden toimintakulut vuodelta 2016 vähennettynä 2 %:lla.
Yhtiöitettävän palvelun toimintakulut 2016 | -79 168 843 € |
Vähennetään toimintakuluista 2 % | -1 583 377 € |
Yhtiöitettävän palvelukokonaisuuden hinta | 77 585 466 € |
Tuotettavien palveluiden sopimushinta on kiinteä summa, joka on 77 585 466 euroa lisättynä palveluntuottajan maksamia vuokria vastaavalla summalla, (alv 0 %) vuodessa. Palvelusopimuksen vuosihinta koostuu kiinteästä hinnasta, jota tarkennetaan vuosittain palvelusopimuksen 7 kohdan mukaisesti. Kiinteä hinta on voimassa ensimmäisen kahden (2) vuoden ajan.
Asiakasmaksut perii omistajakunnat ja tilaaja ja ne jäävät myös perijälle. Omistajakunnat ja tilaaja perii myös peruuttamattoman ajan, mutta tilittää sen palveluntuottajalle. Tulevan sote- lainsäädännön mukaan maakunta perii asiakasmaksut ja tässä noudatetaan sitä linjausta, koska 1.1.2019 maakunnasta tulee tilaaja.
Erityisvaltionosuudet (EVO- korvaukset) ja muut koulutuskorvaukset maksetaan soveltuvin osin palveluntuottajalle.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluiden ja ikäihmisten palveluiden lääkäripalvelut ja kuntoutuspalvelut (pl. apuvälinekeskus) tuottaa yhteisyritys.
Sopimuksen kohdan 13 mukaisesti omistajakunnat ja tilaaja vuokraavat palvelutuotannossa käytettävät tilat, laitteet ja välineet puhtaina ja huollettuina palveluntuottajalle. Sopimuksen liitteeksi laaditaan tiloja, laitteita ja välineitä koskevat vuokrasopimukset. Palveluntuottajan maksamat vuokrat määräytyvät vuokrasopimusten mukaan. Vuokrien määrä arvioidaan vuosittain etukäteen ja tarkistetaan tarpeen mukaan vuoden aikana. Vuokrien määrä voi muuttua kalenterivuoden aikana. Tällöin palveluntuottajan maksettavaa hintaa muutetaan vastaavalla tavoin. Selvyyden vuoksi todetaan, että vuokrien hintojen ja hinnanmuutosehtojen osalta sovelletaan vuokrasopimuksissa olevia sopimusehtoja. Vuokrien osalta ei siten
sovelleta tämän sopimuksen kohdassa 7 olevia hinnan tarkastusta koskevia sopimusehtoja. Tilanteessa, jossa palveluntuottaja haluaisi käyttää omia tiloja laitteineen, välineineen, kiinteistön hoitoineen jne. tulee neuvotella omistajakuntien ja/tai tilaajan kanssa.
Tämän sopimuksen liitteeksi täydennetään tarjouspyynnössä esitetty vastuunjakotaulukko, joka täsmentää tilaajan ja palveluntuottajan vastuulla olevien kustannusten jakautumista.
Palveluntuottaja vastaa sote- palveluista tässä sopimuksessa tarkennetun mukaan. Hinta sisältää kaikkien palvelusopimuksen mukaisten palveluiden omistajakuntien ja tilaajan järjestämis- ja tuotantovastuulle kuuluvien asiakkaiden hoidosta aiheutuvat kustannukset myös siltä osin kuin hoidon tai palvelun antaa joku kolmas osapuoli poislukien LPSHP:n asiakaspalvelujen ostot erityistasonsairaanhoidosta jäävät sairaanhoitopiirille. Näiden kustannusten osalta tulee sovittavaksi kannustinjärjestelmä.
Palveluntuottajalla ei ole oikeutta laskuttaa palvelutuotannon kehittämisestä, innovoinnista, raporteista tai mistään muusta kuin tässä sopimuksessa nimenomaan sovituista asioista.
Omistajakuntien ja tilaajan saama 5 %:n laskennallinen arvonlisäveron palautus jää omistajakuntien ja tilaajan hyväksi.
Hinta on ilmoitettu ilman arvonlisäveroa. Palveluntuottaja ei ole arvonlisäverovelvollinen tällä sopimuksella määritellyistä palveluista. Hintoihin ei siten lisätä arvonlisäveroa, koska kyseessä on arvolisäverolain 130 a
§:n mukainen veroton sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelun myynti. Mikäli sopimuskauden aikana viranomaismääräykset tai säädökset muuttuvat siten, että palvelujen myyntiin joltakin osin on lisättävä arvonlisävero, palveluntuottajalla on oikeus laskuttaa vero tilaajalta.
Omistajakunnat ja tilaaja eivät vastaa palveluntuottajalle haltuunottoprojektiin liittyvistä kustannuksista. Palveluntuottaja voi aloittaa laskutuksen vasta haltuunottoprojektin päätyttyä.
Palveluntuottaja vastaa veroistaan, julkisoikeudellisista maksuistaan, vastuuvakuutuksistaan sekä vakuutuksistaan.
6.2 Laskutus- ja maksuehdot
Tilaaja maksaa palveluntuottajalle kuukausittain yhden kahdestoista (1/12) osan vuosihinnasta sekä palveluntuottajan maksamia vuokria vastaavan summan. Selvennykseksi todetaan, että ensimmäisen toimikauden alustava suoritus on: (77 585 466 / 12) = 6 465 455,50 + vuokrat.
Maksu suoritetaan kuukausittain kaksi pankkipäivää ennen asianomaisen kuukauden viidettätoista päivää.
Tilastotietojen kerääminen edellyttää laskutuksen erittelyä palvelualueittain. Laskutustiedot on eriteltävä siten, että tiedoista käy ilmi julkisyhteisöjen tilaajalta vaatimat tilastotiedot.
Maksuehto on 14 pv netto, joten lasku erääntyy maksettavaksi 14 päivän kuluttua hyväksyttävän laskun saapumisesta. Muutoin maksuehtojen osalta noudatetaan yleisiä sopimusehtoja JYSE 2014 – Palvelut (kohta 10). Maksujen viivästyessä tilaajan on maksettava viivästyneelle määrälle korkolain mukaista viivästyskorkoa eräpäivästä laskettuna 365 – päiväisen vuoden mukaan.
Laskutuslisiä ei hyväksytä.
6.3 Kannustinjärjestelmä
Sopimuskauden alusta lähtien otetaan käyttöön kannustinjärjestelmä erityistason erikoissairaanhoidon ostopalveluista. (OYS, muut yliopistosairaalat ym.)
Sopimuskauden aikana voidaan lisäksi yhteisesti sopia, jonkin kannustinjärjestelmän käyttöönotosta, joka voi perustua esim. kustannusten vähentämiseen suhteessa tilaajan ja tilaajatahojen aikaisempaan tilanteeseen tai suhteessa muihin vastaavan kokoisiin toimijoihin tai asiakastyytyväisyyden lisääntymiseen. Kannustinjärjestelmän käyttöönotosta sovitaan seurantaryhmässä viimeistään 30.11.2018 mennessä.
7. HINNANTARKISTAMINEN
7.1 Hinnantarkistaminen
Hinta on kiinteä kaksi ensimmäistä vuotta 2018 ja 2019 eivätkä hinnantarkastukset ole sallittuja kahden ensimmäisen vuoden aikana (1.1.2018 – 31.12.2019). Kolmannen sopimusvuoden alusta 1.1.2020 lähtien pohjana vuosittaiselle hinnan tarkastamiselle ovat julkisten menojen muutokset sekä väestön määrän ja ikärakenteen muutokset sekä maakuntien sote- palveluiden kustannusten nousu seuraavasti laskettuna:
Henkilöstökustannuksiin perustuva hinnan tarkistaminen
• 25 % hinnasta tarkistetaan julkisten menojen hintaindeksin (2005=100) kuntatalouden tehtäväalueen 12, Sosiaali- ja terveystoimi, pistelukeman perusteella. Kunkin vuoden lopussa käytettävissä olevaa viimeisintä indeksin pistelukemaa verrataan edellisen vuoden lopun indeksin pistelukemaan, ja tämä muutosprosentti muodostaa 25 % hinnantarkistuksesta.
Väestön määrään perustuva hinnan tarkistaminen
• 25 % hinnasta tarkistetaan tilaajakuntien väestön kokonaismäärän muutoksen perusteella. Kunkin vuoden joulukuun lopun väestömäärää verrataan edellisen vuoden joulukuun lopun väestömäärään ja muutosprosentti muodostaa 25 % hinnantarkistuksesta. Väestömäärätiedot tarkistetaan Väestörekisteristä.
Väestön ikääntymiseen perustuva hinnan tarkistaminen
• 25 % hinnasta tarkistetaan tilaajakuntien yli 75-vuotiaiden määrän muutoksen perusteella. Kunkin vuoden lopun yli 75-vuotiaiden määrää verrataan edellisen vuoden lopun yli 75-vuotiaiden määrään ja muutosprosentti muodostaa 25 % hinnantarkistuksesta. Yli 75-vuotiaiden lukumäärätieto tarkistetaan Tilastokeskuksen tilastosta ”Väestö alueittain iän ja sukupuolen mukaan”, joka julkaistaan vuosittain maaliskuussa.
Maakuntien sote- palveluiden kustannusten muutos keskimäärin 25 % elinkustannusindeksin muutos
(laskentaperiaate määritellään tarkemmin sopimusneuvotteluissa)
Valinnanvapauteen liittyvä hinnan tarkistaminen
Lapin maakunnan aloittaessa valinnanvapauspalvelut, niin valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen osalta hinta on maakunnan niistä päättämä hinta ja valinnanvapauden ulkopuolisten palvelujen hinta on tämän palvelusopimuksen mukainen kiinteä hinta, jota tarkistetaan tämän sopimuksen mukaisesti.
Ensimmäistä hintojen tarkistusta tehtäessä indeksin pistelukemaa ja väestön määrän ja ikääntymisen muutostietoja verrataan kuitenkin tarjousten jättökuukauden eli toukokuun lopussa 2017 käytettävissä olleisiin viimeisimpiin lukemiin. Seuraavien hinnantarkastusten osalta noudatetaan yllä olevia ehtoja.
Osapuolet sopivat hinnantarkistusperusteista tarkemmin sopimusneuvotteluissa sekä seurantaryhmässä aina lainsäädännön muuttuessa. Valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen hinnantarkistuksista sovitaan myöhemmin valinnanvapautta koskevan lainsäädännön astuessa voimaan.
7.2 Lakimuutosten ja palveluiden muiden muutosten vaikutus hintaan
Sopimuksen kohteena olevien palveluiden sisältö tai laajuus voi muuttua perustuen uusiin lakeihin, viranomaismääräyksiin, ohjeisiin ja suosituksiin tai merkittävään tuotantomäärän vähenemiseen tämän sopimuksen sisältöön tai sopijaosapuolten erikseen yhteisesti sopimaan.
Sopimuksen osapuolet ovat tätä palvelusopimusta tehdessään tietoisia siitä, että palvelusopimuksen kiinteä hinta perustuu tämän sopimuksen ja tarjouspyynnön liitteiden mukaiseen palvelujen laajuuteen ja sisältöön tarjouspyyntöhetkellä.
Palveluntuottajan velvoitteiden tai sopimuksen kohteena olevien palveluiden sisältö tai laajuus voivat muuttua tilapäisesti tai pysyvästi perustuen osapuolten yhteisesti, kirjallisesti sopien tekemiin palvelukuvausten tai laadun vähimmäisvaatimusten muutoksiin sopimuskaudella tai jo ennen sopimuskauden alkua.
Palvelukuvausten tai laadun vähimmäisvaatimusten muutokset voivat johtua esimerkiksi palvelutarpeen kasvamisesta tai vähenemisestä, toimintojen lisäämisestä, lopettamisesta, keskittämisestä tai yhdistämisestä, tai muista sisällöllisistä muutoksista.
Jos palveluiden sisältö tai laajuus em. tilanteissa muuttuvat siten, että muutos vaikuttaa palvelujen tuotantokustannuksiin pysyvästi, neuvotellaan hinnasta seuraavasti:
Jos kaikki kustannuksia lisäävät ja vähentävät muutokset yhteenlaskettuna pysyvästi lisäävät palveluntuottajan kustannuksia yli 100 000 euroa vuodessa osapuolet sopivat muutosten aiheuttamien kustannusten korvaamisesta niiden todellisen vaikutuksen mukaisesti, niiltä osin kuin kustannukset ylittävät
100 000 euroa vuodessa. Jos muutokset yhteenlaskettuna pysyvästi vähentävät palveluntuottajan velvoitteita yli 100 000 euroa vuodessa, osapuolet sopivat palveluntuottajan palkkion pienentämisestä niiltä osin kuin velvoitteet pienenevät enemmän kuin 100 000 euroa vuodessa. Edellä kerrottujen hinnanmuutosten tulee perustua todettuun kustannustason nousuun tai laskuun ja olla sitä vastaava.
Osapuolella on velvollisuus viipymättä ilmoittaa toiselle osapuolelle sellaisista muutoksista palveluiden sisällössä ja laajuudessa, joiden johdosta Palveluntuottajan kustannukset tulevat muuttumaan yli 100 000 eurolla vuodessa.
Osapuoli voi ehdottaa muutosta edellyttäen, että muutosta esittävä osapuoli ilmoittaa toisen osapuolen edustajalle kirjallisesti lisäyksestä tai muuttuneesta vaatimuksesta, jonka se uskoo antavan aihetta muutokseen 30 päivän kuluessa siitä, kun muutosta esittävä osapuoli on saanut sellaisesta tiedon ja edellyttäen, että muutosta esittävä osapuoli on antanut toiselle osapuolelle tarjouksen muutoksesta.
Muutosta esittävän osapuolen on silloin 20 päivän kuluessa toimitettava toiselle osapuolelle tarjous, joka sisältää vähintään seuraavat tiedot:
• kuvaus tehtävästä ja perusteesta muutokseen
• hinta
• muutoksen vaikutukset sopimuksen muihin ehtoihin
Mikäli palveluntuottajan kustannusten nousu perustuu kustannuksiin, jotka aiheutuvat ostoista samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä, hinnan muutosta arvioitaessa kustannuksena huomioidaan enintään hinta, jonka toisistaan riippumattomat osapuolet olisivat vastaavasta palvelusta olleet valmiita sopimaan. Kustannuksena ei huomioida esimerkiksi sitä osaa kustannusten noususta, joka perustuu kohtuullisen ja yleisen työmarkkinakäytännön ylittävän palkkatason ylittäviin palkkamenoihin.
Hinnat muuttuvat hintaneuvotteluissa sovitusta ja osapuolten kirjallisesti toimivaltaisin allekirjoituksin vahvistamasta päivämäärästä alkaen, joka on muutosten voimaantuloaika, ellei muuta sovita. Mikäli hinnanmuutoksesta ei päästä sopimukseen, ovat entiset hinnat voimassa.
8. ASIAKASMAKSUT JA ULKOPUOLINEN LASKUTUS
8.1 Asiakasmaksut
Asiakasmaksujen periminen
Kaikki asiakasmaksut sekä valtiokonttorin maksamat korvaukset tulevat omistajakuntien ja tilaajan hyväksi. Omistajakunnat ja tilaaja laskuttavat ja perivät asiakasmaksut sekä asukkaiden että ns. valinnanvapausasiakkaiden osalta.
Asiakasmaksut perii omistajakunnat ja tilaaja ja ne jäävät myös perijälle. Omistajakunnat ja tilaaja perii myös peruuttamattoman ajan, mutta tilittää sen palveluntuottajalle. Tulevan sote- lainsäädännön mukaan maakunta perii asiakasmaksut ja tässä noudatetaan sitä linjausta, kun 1.1.2019 maakunnasta tulee tilaaja.
Tarkennetaan laskutuskäytäntöjä sopimusneuvotteluissa.
Asiakasmaksujen suuruus
Asiakasmaksut perustuvat lakiin ja asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Tilaaja päättää määrättävistä asiakasmaksuista ja niiden suuruudesta ja myöntää asiakasmaksulain 11 §:n mukaisen alennuksen tai vapautuksen maksusta. Palveluntuottaja valmistelee asiasta ehdotuksen.
Asiakasmaksulakiin ja asiakasmaksuasetukseen tehtävien muutosten vaikutuksesta asiakasmaksuihin neuvotellaan tapauskohtaisesti tilaajan ja palveluntuottajan kesken.
Asiakasmaksujen laskutus ja perintä
Omistajakunnat ja tilaaja vastaavat asiakasmaksujen laskutuksen toteuttamisesta, laskujen perinnästä ja luottotappioista.
Palveluntuottaja vastaa tilaajan määräämien asiakasmaksujen keräämistä varten tarvittavien laskutustietojen tallentamisesta tietojärjestelmään ja toimittaa tiedot sovittavalla tavalla omistajakunnille ja tilaajalle.
8.2 Ulkopuolinen laskutus
Ulkopuolisilta perittävät tulot tulevat kokonaisuudessaan palveluntuottajan hyväksi.
Ulkopuolisilta perittävillä tuloilla tarkoitetaan niitä tuloja, jotka syntyvät ulkokuntalaisten satunnaisesta hoidosta (esim. perusterveydenhuollon ulkopuoliset kiireelliset vastaanottokäynnit, työtapaturmat. liikennevahingot, EU/ETA – käynnit, maahanmuuttajien vastaanottokäynnit).
Ulkokuntalaisten hoidosta (sopimukset, maksusitoumukset, kiireellinen hoito) omistajakunnat ja tilaaja laskuttavat toteutuneiden kustannusten mukaisesti potilaan kotikuntaa. Jos kyseessä on lain mukaista valinnanvapautta käyttäneen asiakkaan kiireetön perusterveydenhuollon käynti, omistajakunnat ja tilaaja laskuttavat potilaan kotikuntaa ja tilittävät kotikuntakorvauksen vähennettynä niistä aiheutuvilla luottotappiolla palveluntuottajalle.
Laskutuksessa on mainittava suoritteet. Jos kyseessä on EU/ETA-käynti (E-kortti), palveluntuottaja lähettää laskun omistajakunnille ja tilaajalle, jotka laskuttavat Kelaa. Tarvittaessa omistajakunnat ja tilaaja hoitavat laskutuksen palveluntuottajan lukuun, mikäli laskuttajana on oltava julkinen taho.
Erikoissairaanhoidon palvelujen ja vakuutusyhtiön suoralaskutuskäyntien (työtapaturma, liikennevahinko) osalta palveluntuottaja hoitaa maksusitoumus-, laskutus- ja perintäliikenteen niin laajasti kuin se on voimassaolevan lainsäädännön perusteella mahdollista. Tarvittaessa tilaaja hoitaa laskutuksen palveluntuottajan lukuun, mikäli laskuttajana on oltava julkinen taho.
(Tarkennetaan laskutuskäytäntöjä sopimusneuvotteluissa.)
8.3 Erityisvaltionosuudet (EVO- korvaukset) ja muut koulutuskorvaukset
Koulutuskorvaukset, esim. oppisopimus- ja EVO- korvaus, maksetaan tämän sopimuksen tekohetkellä (2017) voimassaolevan lainsäädännön ja sopimusten mukaisesti omistajakunnille ja tilaajalle. Omistajakunnat ja tilaaja tulouttavat saamansa korvauksen palveluntuottajalle siltä osin kuin palveluntuottaja on vastannut koulutusyhteistyön järjestämisestä tai kustannuksista, esim. työnjohtoon käytetyn työajan osalta.
[Tarkennetaan viimeistään sopimusneuvotteluissa, miten työnjohto yms. järjestelyt jaetaan ja miltä osin palkkakulut ovat kenenkin maksettavia. Tämän sopimuksen kokonaishinnassa ei ole huomioitu EVO- ja muita koulutuskorvauksia. Näiden korvausten jakautumisesta sovitaan tarvittaessa sopimusneuvotteluissa.]
Jos korvausjärjestelyjä muutetaan sopimuskauden aikana esim. lainsäädännön muuttuessa, sovitaan korvausten jakamisesta osapuolten kesken.
9. HENKILÖSTÖN ASEMA
9.1 Henkilöstöedut
Palveluntuottaja vastaa siitä, että sille siirtyvän henkilöstön loma- ja muut työsuhde- ehdot säilyvät liikkeen luovutuksen yhteydessä ennallaan, vähintään etuisuuksien kokonaistasolla, siirtymähetkellä voimassaolevan työsopimuskauden ajan, ellei etuuksien muuttamiseen ole työsopimuslain tai työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisia perusteita.
Tarkennuksena todetaan, että omistajakuntien ja tilaajan työntekijöilleen tarjoamat henkilöstöetuudet kuten esim. liikunta- ja kulttuurietuudet eivät ole siirtyviä työsuhteen ehtoja, mutta palveluntuottaja tarjoaa tarkoituksenmukaiset, mahdollisimman pitkälti omistajakuntien ja tilaajan tarjoamia etuuksia vastaavat etuudet palvelukseensa siirtyville työntekijöilleen.
9.2 Henkilöstön siirtyminen
Palveluntuottaja sitoutuu ottamaan tämän sopimuksen voimaan astuessa palvelukseensa tämän sopimuksen piirissä olevissa työtehtävissä työskentelevät, omistajakuntien ja tilaajan palvelussuhteessa olevat työntekijät, joiden työsuhde jatkuu liikkeenluovutusajankohdan jälkeen, työsopimuslain 1:10 §:n ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5: 25 §:n liikkeenluovutuksen säännösten mukaisesti. Yksityiskohtaiset tiedot siirtyvästä henkilöstöstä täsmennetään sopimuksen liitteeksi.
Työntekijän ennen siirtoa ansaitsemat ja pitämättä olevat vuosilomat, säästövapaat, lomarahavapaat ja muut työnantajan myöntämät työvapaat siirtyvät pidettäviksi yhteisyrityksen palveluksessa. Mikäli
siirtyvälle työntekijälle on myönnetty sairauslomaa tai muuta työvapaata siten, että se kestoltaan ulottuu siirtymäajankohdan yli, on tämä päätös voimassa myös yhteisyrityksen palveluksessa. Siirto koskee sekä vakinaista että määräaikaista henkilöstöä ja myös virkasuhteesta yhteisyrityksen työsopimussuhteeseen siirtyvää henkilöstöä.
KuEL järjestelmän mukaisen lisäeläketurvan omaavat henkilöt voivat halutessaan jäädä lähettävän omistajakunnan tai tilaajan palvelukseen, jolloin omistajakunta tai tilaaja on velvollinen myöntämään heille työ- tai virkavapautta henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. Yhteisyritys on puolestaan velvollinen palkkaamaan nämä omistajakunnista tai tilaajalta työ- tai virkavapaalla olevat henkilöt ilman lisäeläketurvavastuuta. Mikäli lisäeläketurvan omaavat henkilöt eivät halua jäädä lähettävän omistajakunnan tai tilaajan palvelukseen ja haluavat luopua lisäeläketurvaeduistaan, he voivat siirtyä yhteisyrityksen palvelukseen. Yhteisyrityksellä ei ole tällöin velvollisuutta järjestää KuEL – järjestelmää vastaavaa lisäeläketurvaa näille henkilöille joilla tämä oikeus olisi ollut 31.12.2017.
Siirtyvän henkilöstön työskentelypaikkojen on säilyttävä omistajakuntien alueella, jos henkilö itse näin toivoo.
Omistajakunnat ja tilaaja hoitavat asianmukaiset yhteistoimintaneuvottelut siirtyvän henkilöstön kanssa ja toimittavat yhteisyrityksen voittajayritykselle / kumppanille riittävät tiedot henkilöstön aseman ja ehtojen turvaamiseksi.
Palveluntuottajalla on oikeus laskutta siirtyvän henkilöstön lomapalkkavaraukset (sis. erääntymättömät lomakorvaukset ja – palkat) ja muut kertyneet, syntyneet tai erääntymättömät työsuhdevastuut sivukuluineen omistajakunnilta ja tilaajalta. Sama koske ylityökertymiä, jotka ovat peräisin ennen palvelutuotannon alkamista, mikäli palveluntuottaja joutuu maksamaan siirtyvälle henkilöstölle tällaisia eriä.
Omistajakunnat ja tilaaja vastaavat myös kanteluista, hoitovirheistä sekä työsuhderiidoista, joiden peruste on ajalta ennen palvelutuotannon aloittamista.
9.3 Henkilöstön asema eräissä erityistilanteissa
Niiden työntekijöiden/viranhaltijoiden osalta, joilla on henkilökohtainen eläkeikä ja lisäeläkeoikeus, nämä oikeudet turvataan. (Sopimusehdot tarkennetaan sopimusneuvotteluissa, koska asian selvittäminen on vielä kesken.)
9.4 Henkilöiden vaihdokset
JYSE 7 luvun lisäksi sovitaan seuraavaa:
Palveluntuottajan tulee käyttää tarjouksessaan nimeämiään avainhenkilöitä haltuunotossa ja palvelujen tuottamisessa.
Palveluntuottajalla ei ole oikeutta vaihtaa nimettyjä avainhenkilöitä ennen sopimuksen tekemistä tai kesken sopimuskauden ilman tilaajan ja tilaajatahojen suostumusta.
Edellä mainittu ei estä sairaudesta, perhevapaasta tai henkilön irtisanoutumisesta johtuvia palveluntuottajasta riippumattomia henkilövaihdoksia, mutta palveluntuottajan on todennettava tilaajalle ja tilaajatahoille em. itsestään riippumattomat syyt. Tilaajalla ja tilaajatahoilla pitää olla hyväksyttävä ja perusteltu syy sille, etteivät suostu henkilön vaihtamiseen. Palveluntuottajan tulee esittää tilalle vastaavan pätevyyden ja kokemuksen omaavaa henkilöä. Uuden avainhenkilön nimeäminen edellyttää oikeutta tavata uusi vastuuhenkilö ennen hyväksymistä ja tilaajan ja tilaajatahojen hyväksymistä. Tilaajalla ja tilaajatahoilla tulee olla perusteltu syy olla hyväksymättä esitettyä uutta henkilöä esim. kokemuksessa tai pätevyydessä olevia puutteita.
9.5 Henkilökunnan pätevyys, osaaminen ja suoriutuminen
Palveluntuottaja vastaa siitä, että sillä on riittävät henkilöresurssit palvelun tuottamiseen siten, että potilas- ja asiakasturvallisuus ei vaarannu. Henkilökunnan pätevyyden tulee täyttää lakien, asetusten ja viranomaisohjeiden velvoitteet. Henkilökunnalla tulee olla hyvä suullinen ja kirjallinen suomenkielen taito sekä riittävä suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän käytäntöjen ja lainsäädännön tuntemus.
Mikäli palveluntuottaja ei sopimuskauden aikana pysty ylläpitämään tämän sopimuksen sekä lakien ja asetusten mukaista henkilömitoitusta ja pätevyyttä, sopimussakko on 2 000 euroa / alkava viikko / henkilöstön mitoitusta ja pätevyyttä koskeva puute. Sopimussakkoa peritään enintään 12 viikolta, jonka jälkeen sakon määrä kaksinkertaistuu kunnes puute on korjattu. 12 viikon jälkeen tästä merkittävästä poikkeamasta muodostuu sopimuksen purkuperuste.
Jos lakien ja asetusten mukainen henkilöstömitoitus muuttuu ja johtaa lisärekrytointitarpeeseen tai työntekijämäärän vähentämiseen, voidaan tästä aiheutuvia kustannuksia tarkastella tämän sopimuksen kohdan 7.2 mukaan.
Palveluntuottajalla on oman henkilöstönsä työnjohto- ja valvontavastuu. Palveluntuottaja vastaa henkilöstönsä riittävästä sijaistuksesta, perehdytyksestä, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevien lääkäreiden ja erikoistuvien lääkäreiden ohjauksesta. Ammatillista osaamista ylläpidetään siten, että täydennyskoulutusta on vähintään 3 päivää / henkilötyövuosi.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että henkilöstö noudattaa lakeja, seurantaryhmässä sovittuja ja tässä sopimuksessa määriteltyjä palvelun toteuttamiseen ja esim. tietosuojaan ja palvelun laatuun liittyviä toimintamalleja, työohjeita ja turvallisuusohjeita. Palveluntuottaja vastaa omistajakuntiin ja tilaajaan nähden siitä, että lakeja ja annettuja ohjeita noudatetaan palvelutuotannossa. Edellä mainittu sisältää myös lupa- ja valvontaviranomaisten edellyttämien henkilöstömitoitusten noudattamisen.
Jos yksittäinen palvelun tuottamiseen osallistuva henkilö saa toistuvaa negatiivista ja perusteltua palautetta esimerkiksi osaamisensa, tilaajan tai palveluntuottajan antamien ohjeiden noudattamisen tai asiakaspalvelukykyjensä vuoksi, eikä henkilön toiminta palautteesta huolimatta korjaannu tilaajaa tyydyttäväksi, palveluntuottaja sitoutuu siihen, että se aloittaa viipymättä toimenpiteet tilanteen
korjaamiseksi ja raportoi siitä tilaajalle. Mikäli henkilön toiminta ei palveluntuottajan toimenpiteistä huolimatta korjaannu vaan henkilö edelleen saa toistuvaa negatiivista ja perusteltua palautetta, palveluntuottaja sitoutuu siihen, että henkilö korvataan toisella.
10. ALIHANKKIJAT
Palveluntuottajan tarjouksessa nimettyjen alihankkijoiden käyttö on sallittua. Sopimuskaudella uusia alihankkijoita voidaan käyttää tilaajan suostumuksella. Palveluntuottaja vastaa alihankkijan työstä ja tuloksista kuin omistaan ja alihankkijoita koskevat samat vaatimukset kuin palveluntuottajaa.
Palveluntuottajan on pyydettäessä toimitettava omistajakunnille ja tilaajalle alihankkijasta tilaajavastuulain mukaiset selvitykset.
11. PALVELUIDEN KIELI
Palvelu tuotetaan suomeksi. Palveluntuottaja palvelee lisäksi muillakin kielillä tai järjestää palvelut omalla kustannuksellaan asianmukaisen tulkkauksen avulla kulloinkin voimassaolevan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
12. TOIMITILAT
Omistajakunnat ja tilaaja vastaavat siitä, että vuokrasopimuksessa yksilöidyt tilat ovat sosiaali- ja terveystoimen palveluita koskevien viranomaismääräysten mukaisia. Tiloihin tehtävistä viranomaismääräyksistä johtuvista muutoksista ja niistä aiheutuvista kustannuksista vastaa omistajakunnat ja tilaaja. Omistajakuntien ja tilaajan vastuu viranomaismääräysten mukaisuudesta ja mahdollisista muutos- tai korjauskustannuksista ei kuitenkaan koske niitä tiloja, jotka käytetään tukipalveluiden tuottamiseen, mikäli palveluntuottaja hankkii tukipalvelut muualta kuin omistajakunnilta tai tilaajalta. Palveluntuottaja vastaa palvelutuotannossa mahdollisesti käyttämistään omista tiloista kustannuksineen.
Palveluntuottaja voi tehdä myös esityksiä nykyisten tilojen uudelleenjärjestelyistä, kunnostuksista tai uusista tilaratkaisuista, joista omistajakunnat ja tilaaja tekee päätökset.
Omistajakuntien ja tilaajan yksilöidyistä palvelutuotantotiloista tehdään erilliset vuokrasopimukset.
Sopijapuolet voivat sopia siitä, että palveluiden tuottaminen voidaan lopettaa jossain vuokratuista tiloista esimerkiksi, jos palveluntuottaja rakentaa sopimuskauden aikana omia tiloja palvelujen tuottamista varten.
Omistajakunnat ja tilaaja voivat tarvittaessa luovuttaa palveluntuottajan käyttöön myös muita tiloja.
Mikäli sopimus siirtyy omistajakuntien tai tilaajan sijaan tulleelle taholle esimerkiksi uuden sote- lainsäädännön astuessa voimaan, tilakustannukset määrittää kuitenkin edelleen omistajakunnat ja tilaaja, tai mikäli uuden pakottavan lainsäädännön myötä alkuperäinen tilaaja ei enää voi hallita tiloja, taho, jolle tilaajan kiinteistöt pakottavan lainsäädännön nojalla siirtyvät. Tilakustannukset määräytyvät tällöin
samojen periaatteiden mukaisesti kuin muillakin sairaanhoitopiireillä ja kunnilla, mutta suhteessa palveluntuottajaan kuitenkin tämän sopimuksen ehtojen mukaisesti.
Palveluntuottaja ei saa käyttää tämän sopimuksen mukaisia palveluntuotantotiloja muuhun kuin tämän sopimuksen mukaiseen toimintaan ilman osapuolten välistä kirjallista sopimusta. Julkisessa sairaalassa voidaan hoitaa muiden kuin omistajakuntien potilaita ilman eri sopimusta.
13. LAITTEET, AINEET, TARVIKKEET JA PALVELUT
Omistajakunnat ja tilaaja vastaavat toiminnan edellyttämistä tukipalveluista vastuunjakotaulukon mukaisesti.
Palveluntuottajalla on velvollisuus käyttää pääsääntöisesti omistajakuntien ja tilaajan tuottamia tai osoittamia sairaanhoidollisia tukipalveluja (laboratorio, röntgen, patologia, kliininen fysiologia) edellyttäen, että palvelu täyttää omistajakuntien, tilaajan ja palveluntuottajan yhdessä sopimat laatuvaatimukset.
Omistajakuntien ja tilaajan hallinnassa olevat laitteet (esim. työasemat, tekstinkäsittelyohjelmat, potilastietojärjestelmät, puhelinlaitteet ja puhelinjärjestelmä), hoito- ja tutkimusvälineet ja kiinteät kalusteet ovat palveluntuottajan käytössä ja ne sisältyvät toimitilavuokriin. Selvyyden vuoksi todetaan, että omistajakunnat ja tilaaja vuokraavat palveluntuottajalle toimitilat, laitteet, hoito- ja tutkimusvälineet, työasemat käytössä olevine ohjelmineen tuettuina ja huollettuina, kiinteät kalusteet ja vastaa kalusteiden sekä laitteiden riittävästä huollosta ja kunnossapidosta sekä hankinnoista. Erillinen käyttöoikeussopimus laaditaan palvelusopimuksen liitteeksi. Toimitilavuokra sisältää koko tämän kokonaisuuden.
Palveluntuottaja on velvollinen huolehtimaan vuokra- ja käyttöoikeusomaisuudesta huolellisesti, hankkimaan asianmukaisen vakuutuksen sekä korvaamaan tahallisesti tai laiminlyönnillä tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttamansa vahingot. Palveluntuottaja on velvollinen palauttamaan omistajakuntien tai tilaajan kaluston ja laitteet sopimuksen päättyessä toimintakunnossa alkuperäiselle tilaajalle.
Palveluntuottaja vastaa aineiden, tarvikkeiden, tavaroiden ja palvelujen hankinnasta, sekä henkilökunnan työvaateista ja potilaiden tekstiilihuollosta sekä niistä aiheutuvista kustannuksista. Hoitotarvikkeet ja muu kuluva tarvikkeisto pyritään hankkimaan keskitetysti tilaajan keskusvaraston kautta.
Varastointi- ja logistiikkapalveluista palveluntuottaja ja tilaaja tekevät erillisen kirjallisen sopimuksen. Palveluntuottaja on velvollinen ottamaan käyttöönsä tilaajan luovuttaman varaston 1.1.2018 alkaen.
Palveluntuottaja vastaa lääkkeiden hankinnasta ja varastoinnista omalla kustannuksellaan. Apteekkipalveluista palveluntuottaja ja tilaaja tekevät erillisen kirjallisen sopimuksen. Palveluntuottaja on velvollinen ottamaan käyttöönsä tilaajan luovuttaman lääkevaraston 1.1.2018 alkaen.
Omistajakunnat ja tilaaja neuvottelevat kaikista niistä hankinnoista, joiden osalta kustannusvastuu on omistajakunnilla ja tilaajalla. Omistajakuntien ja tilaajan kalusteet ovat palveluntuottajan käytössä ja ne sisältyvät toimitilavuokriin.
Palveluntuottaja vastaa toimistotarvikkeista ja IT-pienhankinnoista (esim. värikasetit, kopiointi yms. kulutustavara). Palveluntuottajan, omistajakuntien ja tilaajan yhteiskäytössä olevien leasing- kopiokoneiden osalta leasingsopimukset jäävät tilaajalle ja kustannukset jaetaan käytön mukaan.
Ennen toiminnan aloitusta osapuolet tarkastavat toimitilat, inventoivat irtaimiston ja niistä laaditaan erillinen kirjallinen käyttöoikeussopimus, joka sisältää vastuunjakotaulukon palvelusopimuksen liitteeksi.
Omistajakuntien ja tilaajan laiteluettelo on laaditaan palvelusopimuksen liitteeksi ennen palvelutuotannon aloittamista.
14. TUKIPALVELUJEN TUOTTAMINEN
Talous- ja henkilöstöhallintopalvelut palveluntuottaja tuottaa tai hankkii itse.
Pesulapalveluiden osalta palveluntuottaja voi neuvotella sopimussuhteiden jatkamisesta omistajakuntien ja tilaajan nykyisten pesulapalvelujen tuottajien kanssa tai hankkia ne haluamallaan tavalla.
Potilaiden – ja henkilöstön tarvitsemien ateriapalveluiden osalta palveluntuottaja voi neuvotella sopimussuhteiden jatkamisesta nykyisten ateriapalvelujen tuottajien kanssa tai hankkia ne haluamallaan tavalla.
Puhelinpalveluista laaditaan erillinen sopimus.
Palveluntuottaja osallistuu tukipalvelujen toiminnan kehittämiseen yhteistyössä omistajakuntien ja tilaajan tukipalvelujen tuottajina toimivien palveluntuottajien kanssa
Tukipalveluista sovitaan tarkemmin sopimusneuvottelujen yhteydessä.
15. POTILAS- JA ASIAKASTIEDOT JA TIETOLIIKENNE
15.1 Rekisterinpito ja tarkastusoikeus
Tilaaja on henkilötietolain mukainen rekisterinpitäjä tässä sopimuksessa tarkoitettujen potilas- ja asiakastietojen osalta.
Palveluntuottaja noudattaa henkilötietojen käsittelyssä kulloinkin voimassa olevia henkilötietojen käsittelyyn liittyvän lainsäädännön sekä EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksia.
Tilaaja vastaa rekisterinpitäjänä henkilötietolain asettamista velvoitteista kuten henkilörekisterin rekisteriselosteen laatimisesta ja rekisterin käyttötarkoituksen määrittelystä, se muodostavien asiakasasiakirjojen laatimisohjeistuksesta sekä tietojen säilyttämisestä.
Palveluntuottaja vastaa rekisteriselosteen saatavilla pidosta ja asiakkaiden informoinnista henkilötietojen käsittelyssä.
Tilaaja vastaa asiakkaiden tarkastusoikeuden toteuttamisesta. Henkilötietolain 26 ja 29 §:n perusteella rekisteröidyllä on oikeus saada tarkistaa, mitä häntä koskevia tietoja asiakasrekisteriin on tallennettu, sekä mahdollisuus vaatia tiedon korjaamista. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n perusteella asianosaisella on oikeus saada tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä. Edellä mainittujen lainkohtien perusteella esitetyt vaatimukset ratkaisee tilaaja, myös siltä osin kuin asiakirjat ovat palveluntuottajan hallussa. Edellä olevasta poiketen palveluntuottaja voi antaa asiakirjan tai tiedon asianosaiselle tiedusteltuaan asiaa tilaajalta, jollei asiakirjan tai tiedon antaminen asianosaiselle edellytä kirjallisen päätöksen tekemistä. Tilaaja päättää tietojen luovuttamisesta sivulliselle soveltuvan lainsäädännön perusteella.
Nämä määräykset ovat voimassa myös sopimuskauden päättymisen jälkeen.
15.2 Tietojärjestelmät
Tilaaja vastaa terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tietojärjestelmien ja niiden edellyttämästä ICT- infrasta (kuvaus tietojärjestelmäluettelon TP liite 14 liitteeksi). Kustannukset sisältyvät tilojen ja laitteiden vuokraan.
Palveluntuottajalla on velvollisuus käyttää sopimuksen liitteessä nro 14 mainittuja tilaajatahojen ja tilaajan tietojärjestelmiä ja ICT- infraa nykyisten lisenssi- ja käyttöoikeussopimusten laajuudessa ja ehtojen mukaisesti.
Palveluntuottaja vastaa omalta osaltaan kehitystyöhön liittyvästä testauksesta ja kouluttamisesta sekä kehittämistyön kustannuksista.
Tilaaja vastaa seuraavista tehtävistä ja kustannuksista:
• terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tietojärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien hankkimisesta ja asennuksesta palveluntuottajan osoittamiin työasemiin
• tietojärjestelmien käyttäjien päivittäisestä IT-tuesta
• mahdollisten lainsäädännön tai sote- alueiden, kuntarajojen tai vastaavien olosuhdemuutosten edellyttämien tietojärjestelmäratkaisujen uudistus- ja muutoskustannuksista
• terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tietojärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien teknisestä ylläpidosta ja vuosittaisista ylläpito- ja käyttöoikeusmaksuista. Tekniseen ylläpitoon kuuluu sisäisten verkkoyhteyksien, tietoturvan ja aktiivilaitteiden ylläpito ja valvonta. Mikäli em. järjestelmien vuosittaiset ylläpito- ja käyttöoikeusmaksut ovat palveluntuottajalle merkittävästi edullisemmat kuin tilaajalle ja kustannussiirto ei aiheuta lisäkustannuksia tilaajalle tai suhteellisesti nosta tilaajan kustannuksia, voidaan kustannusvastuu siirtää palveluntuottajalle ja vuokrahintaa tarkistaa sen mukaan. Tällaisessa tapauksessa tilaajalla on oikeus periä tehtyjä turhia investointikustannuksia palveluntuottajalta, jos palvelun volyymit jäävät vajaakäytölle, ovat volyymiltaan merkittävästi aikaisempia pienemmät tai nostavat tilaajan suhteellista kustannusosuutta.
• hallinnoimiensa terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tietojärjestelmien ja ohjelmien pääkäyttäjätehtävistä
Palveluntuottaja vastaa seuraavista tehtävistä ja kustannuksista:
• tilaajan järjestelmien tai palvelutuotannossa käytettävien järjestelmien yhteyksistä mahdollisiin omiin järjestelmiinsä sekä em. yhteyksistä johtuvista mahdollisista kerta- tai kestokustannuksista sekä mahdollisista aktiivilaitteista yhteyksien mahdollistamiseksi
• mahdollisista hankkimistaan ICT-järjestelmistä, niiden asennuksien ja ylläpitojen kustannuksista. Tilaaja sitoutuu neuvottelemaan tietojärjestelmäratkaisujen muuttamisesta, jos palveluntuottaja kykenee osoittamaan kokonaisuuden kannalta kustannustehokkaamman ja/tai selkeästi laadullisesti paremman tavan järjestää kyseiset palvelut. Arvioinnissa on otettava huomioon myös tilaajan ICT- ympäristöä koskevat tietoturvallisuusvaatimukset.
• palveluntuottaja vastaa mahdollisten omien ja/tai uusien (ei lakisääteisten) tietojärjestelmien kustannuksista (käyttö, käyttöönotto ja ylläpito).
• palveluntuottaja vastaa henkilöstönsä tarvitsemasta tietojärjestelmien käyttöön liittyvästä koulutuksesta
• palveluntuottajan tulee yhteistyössä tilaajan kanssa sitoutua lainsäädännön ja tilaajan toimesta kehitettävien uusien järjestelmien käyttöönottoon ja toimia aktiivisesti digitaalisten palveluiden kehittämisessä
16. OIKEUDET POTILAS- JA ASIAKASREKISTEREIHIN
Oikeudet potilas- ja asiakasrekisteritietokantaan kuuluvat tilaajalle. Palveluntuottajalla on tietokantojen käyttöoikeus toiminnan edellyttämässä laajuudessa palvelutuotannon ajan. Sopimuskauden päätyttyä palveluntuottaja luovuttaa tiedot tilaajalle. Palveluntuottaja pitää potilas- ja asiakasrekistereitä tilaajan lukuun ja tilaajan järjestelmässä.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että potilas- ja asiakasasiakirjoja ja niihin sisältyviä tietoja käsittelevät vain nimetyt henkilöt, joiden työtehtävän kannalta se on välttämätöntä, ja joista ylläpidetään luetteloa. Asiakirjoja käsittelevät henkilöt antavat vielä erillisen vaitiolositoumuksen.
17. ARKISTOINTI
Arkistointivastuu on tilaajalla, mutta palveluntuottaja vastaa käytännön toiminnasta. Tilaaja toimittaa rekisteriselosteet ja arkistonmuodostussuunnitelman palveluntuottajalle. Palveluntuottaja noudattaa asiakirjojen arkistoinnissa, säilyttämisessä ja hävittämisessä vastaavaa kunnallista toimintaa koskevia säännöksiä ja ohjeita.
Tilaaja vastaa terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden arkiston (Kanta- ja Kansa-arkistot) hankinta- ja käyttöönottokustannuksista sekä teknisestä ylläpidosta ja palveluntuottaja vuosittaisista ylläpito- ja käyttöoikeusmaksuista. Kanta-arkiston ylläpito- ja käyttöoikeusmaksut ovat arviolta yhteensä noin 1.5 € / asukas / vuosi. Mikäli kustannukset ylittävät mainitun määrän, on kyseessä kustannus, joka huomioidaan vuokrasopimuksen tarkastelussa.
Asiakastietojen järjestämiseen, ylläpitoon ja luovutukseen sovelletaan erityisesti seuraavia lakeja: EU:n tietosuoja-asetus (2016/679), laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (1999/621), henkilötietolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812), arkistolaki (1994/831), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (2007/159) sekä muita henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä. Lisäksi sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön määräyksiä ja ohjeita sekä arkistolaitoksen määräyksiä ja ohjeita.
18. SOVELLETTAVAT LAIT
Palveluntuottaja on velvollinen noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa sosiaali- ja terveydenhuollossa noudatettavaa lainsäädäntöä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon julkisen palveluntuottajan tulisi sitä noudattaa. Sopimuksen tekohetkellä voimassaolevat, olennaisimmat säädökset on lueteltu kohdassa 4.
Mikäli sopimuskauden aikana lainsäädännössä tai viranomaisohjeistuksessa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat sopimuksen mukaiseen toimintaa tai palvelun hintaan, mutta jotka eivät aiheuta sopimuksen kohdassa 5.2 mainittua sopimuksen siirtymistä, sitoutuvat sopijapuolet neuvottelemaan tarvittavista muutosten toteutuksesta ja niistä aiheutuvista kustannuksista sopimuksen kohdan 7.1 mukaisesti.
19. PALVELUNTUOTTAJAN VELVOLLISUUS KERÄTÄ TILASTOTIETOA
Palveluntuottaja kerää ja toimittaa tilaajalle ja seurantaryhmän käyttöön viranomaisten vaatimat ja muut seurantaryhmän määrittelemät tilastotiedot ja raportit.
20. LAKISÄÄTEINEN TÄYDENNYSKOULUTUSVELVOLLISUUS JA NÄIDEN KUSTANNUSTEN KATTAMINEN
Palveluntuottaja vastaa lakisääteisen täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisen koulutuksen kustannuksista. Palveluntuottaja vastaa henkilöstön koulutuksesta sopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien osalta.
21. SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANON JOHTO, SEURANTA JA VALVONTA
21.1 Ohjauksen, seurannan ja valvonnan tarkoitus
Valvonnan tavoitteena on varmistaa lainsäädännön ja tämän sopimuksen mukainen toiminta, palveluiden saatavuus ja laatu, asiakkaan etu ja oikeuksien toteutuminen.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että asiakkaille tarjottavat palvelut ovat laadullisesti sovitun mukaiset. Palvelut on tuotettava sovitun mukaisesti ajallaan, sopimuksenmukaisin välinein, huolellisesti ja alan yleisten standardien mukaisesti. Palveluntuottaja vastaa osaltaan siitä, että sillä on asianmukaiset toimitilat sekä sovittuun palvelutasoon nähden riittävä ja pätevä henkilöstö sosiaali- ja terveysministeriön ja/tai aluehallintoviraston/muun valvontaviranomaisen kulloinkin voimassaolevien ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Palveluntuottaja vastaa siitä, että sillä on vaadittavat luvat toiminnan harjoittamiseen.
Tilaaja valvoo sopimuksen mukaista toimintaa lainsäädännön ja sopimuksen noudattamisen varmistamiseksi. Tilaajalla on oikeus toteuttaa laadunvalvontaan liittyviä tarkastuksia ja tehdä työntekijöille sekä asiakkaille ja heidän läheisilleen kyselyitä palvelun toteutumisesta ja käyttää kolmannen osapuolten palveluita tarkastusten tekemisessä. Käytännöstä sovitaan erikseen osapuolten kesken.
Palveluiden laatu perustuu seuraaviin tekijöihin:
• Sopimuksessa ja sen liitteissä sekä seurantaryhmässä erikseen sovitut laatu- ja palvelutasot
• Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä määritellyt palveluiden järjestämistä koskevat määräajat
• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000
• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992
• Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005
• Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä 559/1994
• Valtakunnalliset laatusuositukset
Osapuolet huomioivat palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvissä laatutasoissa myös terveydenhuoltolain sisältämän potilaan vapauden valita hoitopaikka.
Tilaajalla on oikeus suorittaa kustannuksellaan palveluntuottajan auditointi toimituksen tekniseen toteutukseen, laskutuksen oikeellisuuteen tai muuhun tähän sopimukseen liittyvään asiaan liittyen yhteisesti hyväksyttyä riippumatonta ja puolueetonta kolmatta asiantuntijaosapuolta hyväksi käyttäen.
21.2 Tarkastusoikeus
Palveluntuottaja vastaa lääkäreidensä ja muun henkilökunnan lakisääteisestä pätevyydestä, esteettömyydestä, ammatillisesta täydennys- ja jatkokoulutuksesta, sekä riittävästä kielitaidosta ja antaa
tarvittaessa asiasta kirjallisen selvityksen tilaajalle. Mikäli yksittäisen työntekijän kohdalla nämä ominaisuudet eivät täyty tai toiminnassa havaitaan puutteita, on tilaajalla oikeus vaatia työntekijän välitöntä vaihtamista tai asian korjaamista.
Tilaajalla on aina ilmoittaessaan oikeus tarkastaa palveluntuottajan palvelun taso. Tilaajan tulee informoida palveluntuottajaa tarkastuksesta kirjallisesti vähintään viikkoa ennen tarkastuksen ajankohtaa. Lisäksi palveluntuottajalla on velvollisuus tuottaa tilaajan pyytämät, erikseen sovittavat raportit toiminnasta. Palvelun säännöllistä seurantaa suorittaa seurantaryhmä, joka arvioi toimintaa vähintään neljä kertaa vuodessa.
21.3 Palveluntuottajan yleiset velvollisuudet informoida tilaajaa
Palveluntuottajalla on velvollisuus informoida tilaajaa viipymättä kirjallisesti, kun palveluntuottajan edustaja:
• havaitsee, että palveluntuottaja ei kykene suoriutumaan sopimuksen mukaisista tehtävistään
• havaitsee puutteita oman tai tilaajan henkilökuntaan kuuluvan henkilön sopimuksen mukaisessa toiminnassa
• epäilee tai havaitsee puutteita tai epäselvyyttä sopimuksen velvoitteissa, erityisesti suhteessa tilaajan lakisääteiseen järjestämisvastuuseen
Palveluntuottaja ohjaa henkilöstönsä toimintaan liittyvät mahdolliset muistutukset, valitukset, kantelut, potilasvahinkoilmoitukset, korvausvaatimukset ja muut vastaavat vaatimukset tiedoksi välittömästi kirjallisesti tilaajan nimeämälle henkilölle. Kun asiakkaat ottavat yhteyttä tilaajaan palveluntuottajan henkilöstöön kohdistuvien muistutusten ja valitusten osalta, tilaaja ohjaa muistutukset ja valitukset palveluntuottajan nimeämälle yhteyshenkilölle, joka selvittää valitukseen johtaneet syyt. Palveluntuottaja antaa viipymättä tilaajalle sekä muulle selvitystä pyytäneelle viranomaiselle selvityksen valituksesta. Tilaaja varaa mahdollisuuden kirjallisen lausunnon antamiseen myös kohteena olevalle työntekijälle.
21.4 Neuvotteluvelvollisuus
Sopijaosapuolilla on aina velvollisuus neuvotella toistensa kanssa, kun sopijapuoli katsoo siihen olevan syytä. Sopijapuolet pyrkivät muutoinkin kaikessa palvelutuotannossa ja sopimuksen toteuttamisessa rakentavaan yhteistoimintaan ja keskinäisiin neuvotteluihin.
21.5 Tilaajan edustajan oikeudet
Tilaajan edustajalla on valvontatarkoituksessa aina etukäteen ilmoittaessaan oikeus:
• päästä palvelutuotantotiloihin
• kuulla palvelua suorittavaa ja palveluntuottajan henkilöstöä
• saada nähtäväkseen palvelutuotantoon liittyvät asiakirjat, lukuun ottamatta palveluntuottajan omaan liiketoimintaan liittyviä asiakirjoja ja ottaen huomioon ne rajoitukset, joita henkilötietolaista ja potilaslaista tietojensaantioikeuden osalta mahdollisesti johtuu
Mikäli tilaajan edustaja ei kuulu tilaajan henkilöstöön, on tilaajan edustaja velvollinen tekemään valvontatarkastuksesta salassapitosopimuksen palveluntuottajan kanssa.
Palveluntuottaja ei saa rajoittaa henkilöstöön kuuluvan oikeutta informoida tilaajaa, mikäli henkilöstöön kuuluvalla on syytä epäillä toiminnan olevan erikoissairaanhoitolain, kansanterveyslain, terveydenhuoltolain, potilaslain, sosiaalihuollon asiakaslain tai muun toimintaa ohjaavan lain tai käypähoitosuositusten vastaista.
Potilaslain 10 §:n mukaiset muistutukset palveluntuottaja toimittaa välittömästi tilaajan tietoon.
21.6 Muiden viranomaisten valvonta
Muiden viranomaisten suorittaman valvonnan osalta sovelletaan mitä erikoissairaanhoitolain 11 luvussa, kansanterveyslain 42 ja 43 §:ssä ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettua lakia.
21.7 Seurantaryhmä
Seurantaryhmän tehtävänä on tämän sopimuksen valvonta. Seurantaryhmä koostuu 7 jäsenestä, jotka nimeävät yhteisyrityksen hallitus ja tilaaja siten, että tilaaja nimeää 4 ja yhteisyritys 3 jäsentä. Ryhmässä tulisi olla edustettuina sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoita sekä yhteisyrityksen operatiivisesta toiminnasta vastaavia johtajia.
Seurantaryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa ja lisäksi aina kun on tarvetta. Seurantaryhmä käsittelee kaikkia sopimuksen toteutumiseen liittyviä kysymyksiä, säännöllisesti ainakin seuraavat asiat:
1. Laatukriteerien toteutuminen
2. Hoitoon tai muuhun palveluun pääsyn ajat ja muut saatavuusasiat
3. Toiminnan muutosten ennakointi ja toiminnan kehittäminen mm. digitalisaation avulla
4. Potilas- ja asiakastyytyväisyysmittausten käytännöt, tavoite- ja vähimmäistasot sekä tulokset
5. Henkilöstötyytyväisyys
6. Mahdollisesti ilmenneet potilasvahinkotapaukset ja mahdolliset vahingonkorvausvaatimukset ja - korvaukset
7. Tehdyt kantelut ja muistutukset (tiedoksi)
8. Palvelujen vaikuttavuuden ja yleisen hyvinvoinnin kehittymisen seuranta
9. Kustannuskehitys ainakin tehtyjen hinnanmuutosten tai hinnanmuutosesitysten osalta
10. Laiterekisterin ja investointien seuranta ja investointiesitysten teko tilaajalle
Seurantaryhmä voi nimetä erillisiä kehittämistyöryhmiä, joiden tehtävänä on valmistella palveluiden kehittämisehdotuksia ja kehittämisprojekteja.
Seurantaryhmän kokouksista laaditaan kirjallinen muistio, jonka laatimisesta vastaa palveluntuottaja ja jonka seurantaryhmän nimeämä tilaajatahojen edustaja hyväksyy.
21.8 Tilaajan ja palveluntuottajan myötävaikutusvelvollisuus
JYSE 8 luvun lisäksi sovitaan seuraavaa:
Tilaaja toimittaa oikeat ja riittävät tiedot palveluntuottajalle, jolla on velvollisuus myötävaikuttaa tähän mm. esittämällä kysymyksiä ja toimittamalla tilaajalle luettelo tarvittavista tiedoista. Tilaaja ymmärtää, että palveluntuottajan pyytämät tiedot ovat edellytyksenä oikealle laskutukselle ja raportoinnille.
Tilaaja ja palveluntuottaja kehittävät yhteistyössä tarkoituksenmukaiset raportointimallit.
22. SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN
Mahdollisista sopimusmuutoksista neuvotellaan osapuolten kesken, ja niistä sovitaan kirjallisesti. Sopimuksen lisäys tai muutos on sitova vain, kun siitä on sovittu kirjallisesti.
Xxxxxxxxx kohteena olevan palvelun sisältö tai määrä saattaa muuttua sopimuskaudella. Palveluiden muutosten vaikutuksesta hinnoitteluun sovitaan sopimuksen kohdassa 7.2.
JYSE 2014 Palvelut kohdassa 22.2 tarkoitettuja kirjallisia sopimusmuutoksia voivat tehdä ainoastaan ne osapuolia edustavat tahot, joilla on organisaationsa puolesta allekirjoitusoikeus. Tarkennuksena JYSE 2014 Palvelut 22.2 kohtaan todetaan, että sähköisellä sopimusmuutoksella tarkoitetaan sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain (617/2009) mukaisesti allekirjoitettua muutosta. Tämä ei kuitenkaan estä kirjallisen, allekirjoitetun sopimusmuutoksen lähettämistä sähköisesti, esimerkiksi skannattuna.
23. VIRANOMAISTEHTÄVÄT
23.1 Kansanterveystyön vastaavan lääkärin asema ja määräysvalta
Toiminnan sitä edellyttäessä virkalääkäritehtävistä vastaa kansanterveystyöstä vastaava lääkäri. Sovitaan sopimusneuvotteluissa.
Kansanterveystyöstä vastaavalla lääkärillä on oikeus määrätä suoritettavaksi tietty järjestämisvastuun piiriin kuuluva, hoitoon liittyvä toimenpide. Vastuu menettelyn lääketieteellisestä arvioinnista on tällöin kansanterveystyöstä vastaavalla lääkärillä.
Kansanterveystyöstä vastaavalla lääkärillä on oikeus määrätä, että palveluntuottaja ei saa ryhtyä tiettyyn hoitoon tai määrätä sellainen keskeytettäväksi. Vastuu menettelyn lääketieteellisestä arvioinnista on tällöin kansanterveystyöstä vastaavalla lääkärillä.
Kansanterveystyöstä vastaavalla lääkärillä on oikeus määrätä toiminta joiltakin osin tai kokonaan keskeytettäväksi, jos hän arvioi, että järjestämisessä tai toteuttamisessa on potilasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikka toiminta on muutoin erikoissairaanhoitolain, terveydenhuoltolain, kansanterveyslain, potilaslain tai käypähoitosuositusten vastaista. Kansanterveystyön vastaavalla lääkärillä on tällöin oikeus ja velvollisuus määrätä muu palveluntuottaja tai terveydenhuollon ammattihenkilöstöön kuuluva ottamaan vastuu keskeytetystä toiminnasta. Palveluntuottajalla on tällöin velvollisuus kaikin tavoin edesauttaa toiminnan jatkumista.
(Tarkennetaan sopimusneuvotteluissa)
23.2 Katastrofivalmius, poikkeusolot, ja muut erityistilanteet
Palveluntuottajan on huolehdittava suuronnettomuus- ja evakuointisuunnitelmien sekä valmiussuunnitelmien mukaisista velvoitteista sekä osallistuttava sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien valmiussuunnitelmien laatimiseen ja ylläpitoon.
Palveluntuottaja vastaa palveluntuottamisesta myös valmiuslain (1552/2011) tarkoittamissa poikkeusoloissa, jolloin palvelua tuotetaan poikkeusolojen edellyttämässä laajuudessa ja tavoin. Poikkeusolojen palvelun hinnoittelusta neuvotellaan sopimuksen kohdan 6 Hinnat mukaisesti, eikä hinta automaattisesti sisälly normaaliolojen hintaan.
23.3 Julkisen vallan käyttö ja virkavelvollisuutta vaativien tehtävien hoito
Siltä osin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö sitä edellyttää, päätökset, jotka sisältävät julkisen vallan käyttöä, tekee tilaajaan palvelussuhteessa oleva viranhaltija. Tilaaja vastaa itse julkisen vallan käyttöä edellyttävän viranhaltijatoiminnan kustannuksista.
Jos sopimuskauden aikana tapahtuu muutoksia lainsäädännössä tai sen tulkinnoissa siten, että virkatehtävien siirtäminen palveluntuottajalle on mahdollista toteuttaa laajemmin kuin sopimuskauden alussa, osapuolet neuvottelevat tehtävien siirrosta palveluntuottajalle.
Jos viranomaistehtäviä säätelevät lait tai niiden tulkinnat muuttuvat sopimuskauden aikana siten, että tilaaja joutuu ottamaan vastatakseen sellaisia tehtäviä, jotka sopimuskauden alussa on sovittu palveluntuottajan vastuulle, osapuolet neuvottelevat tehtävien siirrosta tilaajalle.
Tehtävien siirron vaikutukset palvelujen hintaan huomioidaan kohdan 7.2 mukaisesti.
23.4 Ylimääräiset kustannuserät
Poikkeuksellisista kustannuksista, jotka ovat seurausta ennalta arvaamattomien tapahtumien kuten epidemian, pandemian tai vastaavan edellyttämistä ylimääräisistä hoitotoimenpiteistä ja vastaavista, vastaa palveluntuottaja 30 000 euroon saakka vuodessa.
Mikäli ylimääräiset kustannuserät ovat yhteensä yli 30 000 euroa / vuosi, osapuolet sopivat ylimääräisten kustannuserien korvaamisesta. Mikäli tilaaja maksaa ylimääräisiä kustannuseriä, on palveluntuottajan laadittava tarkka selvitys kustannusten syistä. Kustannuksia arvioitaessa huomioidaan myös tapahtumasta palveluntuottajalle mahdollisesti syntynyt voitto, tuotto tai muu etu.
24. VASTUU POTILAALLE, ASIAKKAALLE JA ULKOPUOLISELLE AIHEUTETUISTA VAHINGOISTA
24.1 Vastuun pääsääntö
Sopimuksen ulkoiseen vahingonkorvausvastuuseen, mukaan luettuna asiakkaalle aiheutuneet vahingot, sovelletaan vahingonkorvauslain ja potilasvahinkolain (585/1986) säännöksiä.
24.2 Vastuu vahingosta
Selvyyden vuoksi osapuolet toteavat JYSE kohtien 6.4 ja 17 lisäksi, että palvelu ei saa aiheuttaa vahinkoa tilaajalle tai kolmansille ja mikäli vahinkoa aiheutuu, palvelussa on virhe.
24.3 Vakuuttamisvelvollisuus
Palveluntuottaja on vakuuttamisvelvollinen potilasvahinkolain 4 §:n mukaisesti. Sopimuksen mukaisen toiminnan käynnistyessä palveluntuottajan tulee antaa selvitys vakuutussopimuksistaan, sekä muutoinkin pyydettäessä, ja aina kun sopimuksissa tapahtuu muutoksia.
Valinnanvapauslainsäädäntö tai muu uusi lainsäädäntö huomioon ottaen palveluntuottajalla tulee olla sosiaalihuollon palvelujen osalta voimassa riittävä vastuuvakuutus.
25. SOPIMUSRIKKOMUSTILANTEET
25.1 Sopimusrikkomukseen perustuva vahingonkorvausvastuu
Osapuoli on velvollinen korvaamaan sopimuksen rikkomisesta toiselle osapuolelle aiheutuneen välittömän vahingon. Jos palvelutuotantopoikkeamasta maksetaan kohdassa 25.2 määrätty palvelutason poikkeamamaksu, suoritetaan vahingonkorvausta, jos vahingon määrä ylittää poikkeamamaksun määrän.
Mikäli vahinkoa on aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, korvausvelvollisuus koskee myös välillisiä vahinkoja. JYSE lukuun 16 lisätään seuraavaa:
Välitön ja välillinen vahinko määritellään kauppalain 67 §:ssä säädetyllä tavalla seuraavasti: Välillisenä vahinkona pidetään:
1) vahinkoa, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä
2) muuta vahinkoa, joka johtuu siitä, ettei tavaraa voida käyttää tarkoitetulla tavalla
3) voittoa, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein
4) vahinkoa, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta
5) muuta samankaltaista, vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa
Välillisenä vahinkona ei kuitenkaan pidetä sellaista vahinkoa, joka vahingon kärsineelle osapuolelle on aiheutunut muun kuin edellä 2 momentissa tarkoitetun vahingon rajoittamisesta.
Mahdollisesta uudesta lainsäädännöstä johtuva sopimuksen siirtyminen tai muut osapuolien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevat tapahtumat eivät aiheuta osapuolille vahingonkorvausvastuuta.
Sopijapuolten korvausvastuu on enintään 15 % hankintasopimuksen yhden vuoden laskutusta vastaava määrä, vahinkotapahtuman alkamishetkellä kuluvan laskutusvuoden mukaisesti.
Tarkentuu sopimusneuvotteluissa.
25.2 Palvelutuotannon poikkeamat
Palvelutason poikkeamat jaetaan kahteen luokkaan:
a. Lievä poikkeama
b. Merkittävä poikkeama
Alihankkijoistaan johtuvista poikkeamista palveluntuottaja vastaa kuten omistaan.
Seurantaryhmä tarkentaa ensimmäisen sopimusvuoden aikana lievän ja merkittävän poikkeaman tarkemmat kriteerit.
Poikkeama katsotaan lieväksi, jos hoitotakuun mukaisessa yhteyden saamisessa ja hoidon tarpeen arvioinnissa tai palvelujen saatavuudessa ilmenee yksinomaan palveluntuottajasta tai sen alihankkijoista
johtuvaa viivettä. Lieväksi poikkeamaksi katsotaan myös vähäiset poikkeamat sopimuksenmukaisesta palvelusta. Saatavuutta koskevaa viivettä ei kuitenkaan katsota olevan, jos se johtuu tilaajasta.
Jos poikkeama katsotaan lieväksi, osapuolet neuvottelevat poikkeaman välittömästä korjaamisesta tai korvaavan lisäpalvelun hankkimisesta. Palveluntuottajan tulee esittää tilaajalle viipymättä, millaisiin toimenpiteisiin se on ryhtynyt poikkeaman korjaamiseksi. Jos lievää poikkeamaa ei saada korjattua viipymättä, tilaajalla on oikeus ostaa korvaava palvelu (ns. kateosto). Viipymättä tehtävällä korjauksella tarkoitetaan viimeistään lakien ja asetusten määrittämien aikarajojen (esim. hoitotakuun) puitteissa tehtävää korjausta. Tilaaja on kuitenkin velvollinen ilmoittamaan palveluntuottajalle etukäteen kateoston käyttämisestä. Kateoston kustannuksista ja muista poikkeamasta mahdollisesti aiheutuneista kustannuksista vastaa palveluntuottaja.
Poikkeama katsotaan merkittäväksi, jos palvelutuotannossa ilmenee useita, toistuvia tai vakavia viivästyksiä hoitotakuun toteuttamisessa (tai sosiaalihuollon palvelujen lakisääteisissä määräajoissa) sekä palvelukuvauksissa asetetuissa vaste- tai määräajoissa ja viivästyminen johtuu palveluntuottajasta tai sen hankkimista alihankkijoista riippuvasta syystä. Merkittäviksi poikkeamiksi katsotaan myös vakavat tai toistuvat poikkeamat sopimuksenmukaisesta palvelun laadusta tai palvelukokonaisuuskohtaiset keskeytykset palvelutuotannossa.
Merkittävästä poikkeamasta on kyse, jos palvelutuotannon tietyn osa-alueen voidaan katsoa käytännössä keskeytyneen, palveluntuottajaa on reklamoitu toimintakatkoksesta eikä keskeytys johdu etukäteen sovituista toimintakatkoista. Tilaaja ei ole velvollinen maksamaan palvelun hintaa keskeytyksen ajalta sen palvelun tai niiden palveluiden osalta, jota toimintakatkos koskee.
Merkittävässä poikkeamassa osapuolet neuvottelevat poikkeaman välittömästä korjaamisesta tai korvaavan lisäpalvelun hankkimisesta.
Palveluntuottajan tulee esittää tilaajalle viipymättä, mutta viimeistään yhden (1) viikon kuluessa poikkeaman havaitsemisesta, millaisiin toimenpiteisiin se on ryhtynyt poikkeamien korjaamiseksi. Jos merkittävää poikkeamaa ei saada korjattua viipymättä, tilaajalla on oikeus ostaa korvaava palvelu (ns. kateosto).
Viipymättä tehtävällä korjauksella tarkoitetaan viimeistään lakien ja asetusten määrittämien aikarajojen (esim. hoitotakuun) puitteissa tehtävää korjausta. Tilaaja on kuitenkin velvollinen ilmoittamaan palveluntuottajalle etukäteen kateoston käyttämisestä. Xxxxxxxx on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Oikeus tehdä kateostoja päättyy, kun palveluntuottaja on korjannut palvelunsa sopimuksen mukaiseksi. Kateoston kustannuksista vastaa palveluntuottaja.
Sen lisäksi, että palveluntuottaja vastaa kateoston kustannuksista, vähennetään palveluntuottajan saamaa maksua viikkotasolla 15 % sen palvelukokonaisuuden osalta, jota tämä poikkeama koskee. Jos esimerkiksi merkittävä poikkeama koskee lääkäripalvelujen toistuvaa saatavuusongelmaa, vähennetään laskutusta viikkotasolla vastaanottotyön osalta 15 %, kunnes puute on korjattu. Selvyyden vuoksi todetaan, että merkittävästä poikkeamasta aiheutuva laskutusvähennys ei voi olla takautuva eli tilaajan tulee reklamoida poikkeamasta kohtuullisessa ajassa poikkeaman tiedoksisaannista.
Korjaamattomien merkittävien poikkeamien osalta sovellettavien hinnanalennuksien laskemiseen käytettävät palveluiden vuosihinnat (viikkomaksun laskentakaava = vuosimaksu/52):
• Akuuttiklinikka ja akuuttiosasto -5 896 453 €
• Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut -10 262 526 €
• Erikoissairaanhoidon poliklinikat -15 660 132 €
• Dialyysi -655 148 €
• Teho-osasto -2 837 553 €
• Anestesia- ja leikkaus -6 960 085 €
• Erikoissairaanhoidon vuodeosastotoiminta -12 438 049 €
• Synnytysosasto -2 593 481 €
• Suun terveydenhuolto -5 434 888 €
• Työterveyshuolto -1 774 119 €
• Sairaanhoidon tukipalvelut -5 341 017 €
• Kuntoutus -7 807 897 €
Edellä olevat vuosihinnat on tarkoitettu ainoastaan merkittävien poikkeusten hinnanalennusperusteeksi eivätkä ne sinänsä kuvaa vastaavien palvelujen tuotantokustannuksia. Viikkomaksun alennus peritään enintään 24 viikolta yhden kalenterivuoden ajan, jonka jälkeen tästä merkittävästä poikkeamasta muodostuu sopimuksen purkuperuste (sopimuksen kohta 26.4).
25.3 Menettelytapa palvelutason poikkeamissa
Mikäli omistajakunnat ja tilaaja katsoo, että palveluntuottaja syyllistyy palvelutason poikkeamaan, tilaajan tulee esittää kirjallinen huomautus palveluntuottajalle kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun tilaaja on havainnut poikkeaman.
Palvelutason poikkeamien havaitsemistapoja ovat esimerkiksi:
• asiakkaiden kirjalliset tai suulliset reklamaatiot
• viranomaistiedot
• valvontaviranomaiselle tehdyt kantelut.
Poikkeama päättyy, kun palvelu on palannut sopimuksen mukaiseksi ja tästä on saatu palveluntuottajan kirjallinen ilmoitus ja tilaajan hyväksyntä palvelutason palautumisesta normaaliksi. Jos osapuolten välillä vallitsee näkemysero palvelun sopimuksen mukaisuudesta (palvelutasosta), asiaa tarkastellaan seuraavassa seurantaryhmän kokouksessa, jossa tehtävänä on löytää yksimielinen näkemys palvelutasorikkomuksen laajuudesta ja sen korjaamisesta.
Jos poikkeama on myös olennainen sopimusrikkomus, voidaan sopimus purkaa kohdan 26.4 perusteella.
25.4 Sopimuksen purkaminen palveluntuottajan olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella
Jos osapuoli olennaisesti rikkoo voimassaolevaa lainsäädäntöä, asetusta tai sopimusvelvoitteitaan, on toisella osapuolella oikeus purkaa sopimus kokonaan tai osittain päättymään välittömästi. Sopimusrikkomuksen olennaisuutta arvioidaan suhteessa koko sopimuksen sopimusvelvoitteisiin tai osittaisen purun osalta kyseisen sopimuksen osa-alueen velvoitteisiin. Olennaiseksi sopimusrikkomukseksi voidaan katsoa esimerkiksi toistuvat merkittävät poikkeamat, jos niillä on koko sopimuksen kannalta olennainen merkitys.
Toinen osapuoli voi purkaa sopimuksen vain, jos olennaiseen sopimusrikkomukseen syyllistynyt osapuoli ei ole korjannut tai korvannut tilannetta kohtuullisessa ajassa siitä, kun toinen osapuoli on kirjallisesti huomauttanut olennaisesta rikkomuksesta tai jos tällaiset olennaiset sopimusrikkomukset ovat toistuvia ja niistä on reklamoitu toiselle osapuolelle ilman, että reklamaatio on johtanut asianmukaisiin tuloksiin, esim. rikkomus korjattu vaaditusti.
Olennaiseksi sopimusrikkomukseksi katsotaan esimerkiksi seuraavat, jos niillä on koko sopimuksen kannalta olennainen merkitys:
• useasti toistuvat yli hoitotakuurajojen menevät viiveet toimenpiteeseen pääsyssä
• (merkittävät sosiaalipalveluiden käsittelyaikaviiveet)
• yli hoitotakuurajojen menevät toistuvat viiveet hoitoon pääsyssä
• toistuvat olennaiset poikkeamat laadussa
• sopimuksen mukaisten riidattomien maksujen toistuvasti suorittamatta jättäminen
25.5 Sopijaosapuolten velvollisuudet purkamistilanteessa
Sopimuksen purkamisesta huolimatta osapuolilla on velvollisuus huolehtia sopimuksen mukaisista tehtävistä sopimuksen mukaista korvausta vastaan, kunnes tilaaja kykenee huolehtimaan sopimuksen kohteena olevien palvelujen tuottamisesta.
Palveluntuottajan tässä tarkoitettu velvollisuus jatkuu enintään 12 kuukautta purkamisilmoituksen vastaanottamisesta. Osapuolet neuvottelevat palvelujen tuotannon turvaamisesta ja asianmukaisesta palvelutuotannosta rakentavassa hengessä, jotta järjestämisvastuun piiriin kuuluvat tehtävät tulevat asianmukaisesti hoidetuksi. Palveluntuottajan on avustettava tilaajan pyytämässä laajuudessa siirron edellyttämien tehtävien suorittamisessa ja osallistuttava siihen toimittamalla tietoa, aineistoa, tukea, koulutusta, konsultointia ja toimimalla yhteistyössä tilaajan ja tilaajan muiden palveluntuottajien kanssa liikesalaisuuksia vaarantamatta.
Purkamistilanteessa palveluntuottajalla on oikeus saada täysimääräinen maksu sopimuksen päättymishetkeen mennessä suoritetuista palveluista, mutta ei oikeutta muuhun korvaukseen purkamisen johdosta, ellei purkaminen johdu omistajakuntien tai tilaajan sopimusrikkomuksesta, jolloin omistajakunnat tai tilaaja on sopimuksen kohdan 24.1 mukaisesti vahingonkorvausvastuussa palveluntuottajalle.
25.6 Sopimuksen päättämiskorvaus
Osapuolet toteavat, että tämä palvelusopimus on määräaikainen, eikä sitä voida irtisanoa taikka purkaa päättymään ennen sovitun sopimuskauden päättymistä, lukuun ottamatta alkuperäisellä tilaajatahoilla olevaa sopimuksen kohdan 5.1. mukaista oikeutta 18 kuukauden kuluttua sopimuksen voimaantulosta, 31.12.2018 mennessä, irtisanoa sopimus päättymään viidentoista (15) sopimusvuoden kuluttua ja omistajakunnilla ja tilaajalla olevaa sopimuksen kohdan 5.4. mukaista oikeutta irtisanoa sopimus lainsäädäntömuutosten vuoksi.
Jos omistajakunnat ja tilaaja tai sen sijaan tullut taho kuitenkin irtisanoo tai purkaa tämän sopimuksen päättymään vastoin sopimuksen määräyksiä ennen sopimuskauden loppua, omistajakunnat ja tilaaja tai sen sijaan tullut taho maksaa palveluntuottajalle alla yksilöidyn päättämiskorvauksen sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä. Päättämiskorvauksen suuruus on 10 % palvelusopimuksen päättymishetkellä voimassa olevasta kokonaisvuosihinnasta kultakin sopimuksen päättymispäivänä jäljellä olevalta alkavalta sopimusvuodelta.
Päättämiskorvaus erääntyy maksettavaksi 30 vuorokauden kuluessa sitä koskevan laskun esittämisestä.
Mahdollisesti maksettava päättämiskorvaus on kokonaiskorvaus, joka kattaa kaikki palveluntuottajalle aiheutuneet kulut, kustannukset ja vahingot, eikä palveluntuottaja ole oikeutettu saamaan muita korvauksia ennenaikaisesta päättämisestä.
Yllä määriteltyä sopimussakkoa sovelletaan myös siinä tilanteessa, että lailla säädettäisiin siitä, että tilaajan sijaan esimerkiksi sote- uudistuksen myötä tulleella järjestämistaholla täytyy olla oikeus irtisanoa tämä sopimus.
25.7 Palvelutuotannon käynnistymisen viivästyminen tai palvelutuotannon keskeytyminen sopimuskauden aikana
Palvelutuotannon tulee alkaa [alustavasti] 1.1.2018. [Tarkennetaan haltuunottoaika ja laskutuksen alkaminen sopimusneuvotteluissa.]
Jos palvelutuotanto ei palveluntuottajasta riippumattomasta syystä pääse kaikilta osiltaan alkamaan heti sopimuskauden alkaessa tai jos tuotanto keskeytyy sopimuskauden aikana, sovitaan hinnan alentamisesta viivästystä vastaavasti, siltä osin kuin kyseisen osa-alueen toimintaa ei ole päästy aloittamaan. Mikäli palvelutuotannon käynnistyminen viivästyy tai jo käynnissä oleva palvelutuotanto keskeytyy sopimuskauden aikana palveluntuottajasta johtuvista syistä, on tilaajalla oikeus järjestää vaihtoehtoinen palvelu (kateosto-oikeus). Palvelutuottaja vastaa tilaajalle täysimääräisesti vaihtoehtoisen palvelutuotannon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Vaihtoehtoinen palvelutuotanto on kuitenkin järjestettävä mahdollisimman edullisesti. Oikeus vaihtoehtoisen palvelun järjestämiseen päättyy, kun palveluntuottaja on korjannut palvelunsa sopimuksen mukaiseksi.
Palveluntuottajan havaitessa, ettei hän voi noudattaa sopimuksen mukaista palvelun aloittamisajankohtaa tai että palvelutuotanto on vaarassa keskeytyä, palveluntuottajan on ilmoitettava siitä välittömästi tilaajalle sekä kerrottava ajankohta, milloin palvelun tuottaminen alkaa/jatkuu.
Jos palveluntuottamisen aloitus olennaiselta laajuudeltaan viivästyy sovitusta, tilaajalla on kateosto- oikeuden lisäksi oikeus sopimussakkoon osoittamatta, että palvelun viivästymisestä on aiheutunut vahinkoa. Sopimussakko on neljäsataatuhatta euroa (400 000 €) jokaiselta alkavalta kalenteriviikolta, jolla palveluntuottaja ylittää sovitun aloitusajan. Tilaajalla on oikeus vähentää sopimussakko palveluntuottajalle maksettavista maksuista. Oikeutta sopimussakkoon ei ole siltä osin kuin viivästys johtuu palveluntuottajasta riippumattomasta syystä.
Jos palvelun aloittaminen viivästyy palveluntuottajasta johtuvasta syystä enemmän kuin 16 viikkoa, tilaajalla on oikeus purkaa sopimus päättymään välittömästi. Sopimuksen purku on tehtävä kirjallisesti. Viivästykset, jotka koskevat vain pientä osaa palvelusta (alle viidesosa kokonaisuudesta), eivät oikeuta purkamaan sopimusta.
Jos palvelutuotanto keskeytyy sopimuskauden aikana, tilaajalla on kateosto-oikeuden lisäksi oikeus sopimussakkoon osoittamatta, että palvelun keskeytymisestä on aiheutunut vahinkoa. Sopimussakko on neljäsataatuhatta euroa (400 000 €) jokaiselta alkavalta kalenteriviikolta, jolla palveluntuottajasta johtuvista syistä palvelutuotanto on keskeytettynä. Tilaajalla on oikeus vähentää sopimussakko palveluntuottajalle maksettavista maksuista. Oikeutta sopimussakkoon ei ole siltä osin kuin viivästys johtuu palveluntuottajasta riippumattomasta syystä. Sopimussakkoa voidaan periä enintään 16 viikolta.
Jos palvelutuotanto on keskeytettynä palveluntuottajasta johtuvasta syystä enemmän kuin 16 viikkoa, tilaajalla on oikeus purkaa sopimus päättymään välittömästi. Sopimuksen purku on tehtävä kirjallisesti. Keskeytykset, jotka koskevat vain pientä osaa palvelusta (alle viidesosa kokonaisuudesta), eivät oikeuta purkamaan sopimusta.
Keskeytyneen tai viivästyneen palvelukokonaisuuden osuus kokonaisuudesta lasketaan sopimuksen euromääräisestä vuosiarvosta. Selvyyden vuoksi todetaan, että myös alle viidesosaa palvelukokonaisuudesta koskevat keskeytykset tai viivästykset tuottavat tilaajalle oikeuden kateostoon sekä sopimussakkoon. Sopimussakon suuruus on tällöin 1/5 eli 80 000 euroa jokaiselta alkavalta kalenteriviikolta keskeytyksen tai viivästyksen koko keston ajan.
Sopimussakon periminen viivästys- tai keskeytystilanteessa ei poista tilaajan oikeutta vahingonkorvaukseen, mikäli vahingon määrä ylittää sopimussakon määrän.
25.8 Ylivoimainen este
Vapauttamisperusteeksi (force majeure) katsotaan sellainen sopimuksen täyttämisen estävä ja sopimuksen syntymisen jälkeen sattunut epätavallinen ja asiaan vaikuttava tapahtuma, jota osapuolten ei ole ollut syytä ottaa huomioon sopimusta tehdessään, joka on osapuolista riippumaton ja jonka seuraamuksia ei voida estää ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia tai kohtuutonta ajanhukkaa. Tällainen tapahtuma voi olla sota, kapina, pakko-otto, luonnonmullistus, työselkkaus, lakko, saarto, liikekannallepano, valuuttarajoitukset, rahan arvon poikkeuksellinen aleneminen, pandemia, yleinen energianjakelun keskeytyminen,
poikkeuksellisen laaja tietoliikenneyhteyksien toimimattomuus tai muu vaikutuksiltaan yhtä merkittävä ja epätavallinen sopijapuolista riippumaton syy.
Osapuoli kuitenkin vastaa tällaisten ennalta arvaamattomien tapahtumien aiheuttamista ylimääräisistä kustannuseristä kohdan 23.6 mukaisesti.
Jos sopimusvelvoitteen viivästyminen johtuu tällaisesta ylivoimaisesta esteestä, sopimusvelvoitteen täyttämisaikaa jatketaan niin paljon kuin kaikki tapaukseen vaikuttavat olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä kohtuullisena. Osapuolen on viipymättä ilmoitettava ylivoimaisesta esteestä kirjallisesti toiselle osapuolelle, samoin kuin esteen lakkaamisesta.
26. SALASSAPITO JA SOPIMUKSEN JULKISUUS
XXXX Xxxxxxxx 2014 ehtojen lisäksi sovelletaan seuraavaa:
Omistajakunnat ja tilaaja noudattavat julkisyhteisönä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) sekä muussa lainsäädännössä olevia salassapitoa ja julkisuutta koskevia säännöksiä.
Osapuolet pitävät toisiltaan saamansa luottamukselliseksi merkityn tai muuten luottamukselliseksi tai liikesalaisuudeksi katsottavan aineiston salassa eivätkä käytä tietoja muihin kuin tämän sopimuksen mukaisiin tarkoituksiin. Omistajakunnilla ja tilaajalla on kuitenkin velvollisuus noudattaa julkisuuslain mukaisia velvoitteitaan.
Osapuolet vastaavat siitä, että kaikki heidän palveluksessaan olevat henkilöt samoin kuin alihankkijat henkilöstöineen noudattavat tätä määräystä.
Salassapitovelvollisuus ei koske tietoa, joka on yleisesti saatavilla tai julkista tai jonka osapuoli on saanut laillisesti haltuunsa muuten kuin toiselta osapuolelta, eikä tietoa, joka on viranomaismääräyksen tai tuomioistuimen määräyksellä annettava.
Osapuolet huolehtivat omilla vastuualueillaan, että tietosuojaa ja salassapitoa koskevia säädöksiä ja viranomaisten antamia määräyksiä noudatetaan.
Jos sopimus tai toimeksianto päättyy tai purkautuu, osapuoli palauttaa tai toisen osapuolen suostumuksella hävittää toisen osapuolen luottamuksellisen aineiston. Aineistoa ei saa hävittää, mikäli laki tai viranomaisten määräykset vaativat säilyttämistä.
27. RIITOJEN RATKAISU
Osapuolet pyrkivät sopimaan mahdolliset keskinäiset sopimuserimielisyytensä ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin. Osapuolelle tulee antaa mahdollisuus neuvotteluihin mahdollisen erimielisyyden ilmetessä.
Mikäli keskinäisin neuvotteluin ei saavuteta mahdollisen erimielisyyteen ratkaisua, voi osapuoli siirtää asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Toimivaltainen tuomioistuin on Kemi-Tornion käräjäoikeus.
28. SOVELLETTAVA LAKI
Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.
29. YHTEYSHENKILÖT
Sopijaosapuolet ilmoittavat yhteyshenkilön, jolla on kokonaisvastuu sopimuksen piiriin kuuluvien asioiden hoitamisesta. Yhteyshenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 2 kuukautta ennen yhteyshenkilön vaihdosta, ellei nopeampaan muutokseen ole erityisen painavaa syytä, jolloin ilmoitus on tehtävä viivytyksettä.
30. SOPIMUKSEN LIITTEET JA PÄTEVYYSJÄRJESTYS
Jos sopimusasiakirjojen sisältö on keskenään ristiriidassa, noudatetaan seuraavaa pätevyysjärjestystä: Soveltamisjärjestyksessä aina ensimmäinen on tämä sopimus ja sen jälkeen sovelletaan liitteitä numerojärjestyksessä pienimmästä suurimpaan siten, että pieninumeroisempi liite on tulkintajärjestyksessä aina ensimmäisenä.
LIITTEET
1. Tarjouspyyntö liitteineen
2. Tarjousaikana annetut vastaukset kysymyksiin
3. Julkisen hankintojen yleiset sopimusehdot JYSE 2014 Palvelut
4. Vastuunjakotaulukko / kustannustenjakotaulukko (päivitetään sopimusneuvotteluissa)
5. Tiedot siirtyvästä henkilöstöstä (päivitetään ennen toiminnan aloittamista)
6. Erikoissairaanhoidon kustannusten jako (laaditaan ennen toiminnan aloittamista)
7. Haltuunottosuunnitelma
8. Palvelujen laadun vähimmäisvaatimukset (laaditaan ennen toiminnan aloittamista)
9. Palvelutuotantotilojen, laitteiden (sis. ICT), käyttöoikeussopimus (laaditaan ennen toiminnan aloittamista)
10. Palvelutuotantotilojen, laitteiden (sis ICT) vuokrasopimus
11. Puhelinpalvelut (laaditaan ennen toiminnan aloittamista)
12. Kalusto- ja laiteluettelo (laaditaan ennen toiminnan aloittamisesta)
13. Potilas- ja asiakasrekisterin, arkiston ja potilasarkiston käyttösopimus (laaditaan ennen toiminnan aloittamista)
14. Apteekkipalvelusopimus (laaditaan ennen toiminnan aloittamista)
15. Varasto- ja logistiikkasopimus (laaditaan ennen toiminnan aloittamista)
16. Ateriapalvelut (tilataan ennen toiminnan aloittamista)
17. Pesulapalvelut (tilataan ennen toiminnan aloittamista)
18. Vaitiolositoumus henkilöstölle (laaditaan ennen toiminnan aloittamista)
19. Tilaajan tietojärjestelmät ja ICT- infra, joita palveluntuottajalla on oikeus käyttää (laaditaan ennen toiminnan aloittamista)
20. Rekisteriselosteet (laaditaan ennen toiminnan aloittamista)
21. Voittajayrityksen pp.kk.2017 päivätty tarjous liitteineen
31. ALLEKIRJOITUKSET
Tätä sopimusta on laadittu kuusi ( 6 ) samasanaista kappaletta, yksi jokaiselle osapuolelle.
Paikka Päiväys / 2017
Omistajakunnat
Kemin kaupunki
Keminmaan kunta
Simon kunta
Tornion kaupunki
Tilaaja
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Voittajayritys
XXXX