Avaintyönantajat AVAINTA ry työehtosopimus 2014–2017

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus

2014–2017

Avaintyönantajat AVAINTA ry työehtosopimus 2014–2017

Allekirjoituspöytäkirja
LUKU 1	Yleinen osa
LUKU 2	Palkkaus
LUKU 3	Työaika
LUKU 4	Vuosiloma
LUKU 5	Työloma
LUKU 6	Luottamusmiehet
LUKU 7	Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen
LUKU 8	Neuvottelumenettely
LIITE 1	Palkkaryhmittely
LIITE 2	Matkakustannusten korvaukset
LIITE 3	Keskeytymätön kolmivuorotyö
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä
Työaikalaki
Työsopimuslaki

1. painos

Painetun julkaisun ISBN 978-952-293-185-6 Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-186-3

¤ Avaintyönantajat AVAINTA ry Otavan Kirjapaino Oy

Keuruu 2014

441 037

Painotuote

MYYNTI

Kuntatalon julkaisumyynti Tilausnumero 3-0855

Avaintyönantajat AVAINTA ry TOINEN LINJA 14

00530 HELSINKI

VAIHDE (09) 7711

FAKSI (00) 000 0000

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus 2014–2017

Allekirjoituspöytäkirja 12

Ű LUKU 1. YLEINEN OSA

1 § AVAINTES:n soveltamisala 16

1 mom. Työehtosopimuksen soveltamisala 16

2 mom. Liitteiden soveltamisala 16

2 § Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevat rajoitukset 16

3 § Paikallinen sopiminen 16

4 § Työnantajan yleiset oikeudet 17

5 § Työsuhde 17

1 mom. Työsopimuksen muoto 17

2 mom. Koeaika 17

3 mom. Lääkärintodistuksen esittäminen ennen työsuhteen alkamista 17 4 mom. Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen 17

6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet 18

1 mom. Siirto toiseen työhön 18

2 mom. Lääkärintarkastukset työsuhteen kestäessä 18

7 § Viittausmääräys 18

8 § Työehtosopimuksen voimassaolo 18

9 § Työrauha 19

Ű LUKU 2. PALKKAUS

10 § Palkkauksen osat 20

1 mom. Varsinainen palkka 20

2 mom. Varsinaiseen palkkaan kuulumattomat mahd. palkanosat 20

11 § Palkkaryhmittely, työllistymistyö ja vähimmäispalkka 20

12 § Päiväpalkka ja tuntipalkka 20

1 mom. Päiväpalkka vajaalta kalenterikuukaudelta 20

2 mom. Tuntipalkka 21

A TYÖNTEKIJÄN PERUSPALKKA

13 § Peruspalkka 22

1 mom. Palkkaryhmään sijoittaminen 22

2 mom. Työntekijän peruspalkan määräytyminen 24

3 mom. Rinnastuspalkkaryhmä ja palkkaryhmittelyn xxxxxxxxxxxx 00

4 mom. Kokonaispalkka 28

5 mom. Työntekijän peruspalkka yhdistelmätehtävässä 28

14 § Pätevyyden puuttuminen 28

15 § Osa-aikatyöntekijän palkka 29

16 § Siirto muuhun työhön 29

1 mom. Siirto korkeammin palkattuihin tehtäviin 29

2 mom. Siirto alemmin palkattuihin tehtäviin 30

17 § Työkyvyn alentumisen vaikutus palkkaukseen 30

1 mom. Työtapaturma tai ammattitauti 30

2 mom. Työkyvyn aleneminen 30

B KOKEMUSLISÄ JA MUUT PALKANLISÄT

18 § Kokemuslisät 31

1 mom. Kokemuslisän kertyminen 31

2 mom. Kokemuslisän maksaminen 31

3 mom. Kokemuslisän hakeminen ja selvitys muun työnantajan palvelusta 31

4 mom. Kokemuslisään oikeuttava palvelusaika 31

5 mom. Kokemuslisä, palvelusajasta tehtävät vähennykset 32

6 mom. Kokemuslisä, palvelusaikaa eivät vähennä 33

19 § Määrävuosilisä 33

20 § Määräaikainen palkanlisä 34

21 § Syrjäseutulisä 34

C TULOSPALKKIO

22 § Tulospalkkio 35

1 mom. Tulospalkkioon oikeutetut 35

2 mom. Tulostavoitteet 35

3 mom. Tulospalkkion määrä 35

4 mom. Tulospalkkion maksaminen 35

5 mom. Tulospalkkion luonteinen lisä 35

D TYÖSUOJELUVALTUUTETUN PALKKIO

23 § Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu 36

E ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

24 § Palkanmaksu 37

1 mom. Palkanmaksu työsuhteen alkaessa 37

2 mom. Palkanmaksu pätevän poissaolon puuttuessa 37

3 mom. Palkan vähentäminen, satunnainen poissaolo 37

4 mom. Palkanmaksu työsuhteen päättyessä 37

25 § Palkan maksuaika 37

1 mom. Palkanmaksupäivä 37

2 mom. Palkan maksaminen pankkiin 38

3 mom. Palkkalaskelma 38

26 § Kuittausoikeus, työnantajan saatava 38

Ű LUKU 3 TYÖAIKA

A KAIKISSA TYÖAIKAMUODOISSA SOVELLETTAVAT YHTEISET MÄÄRÄYKSET

27 § Työaikalain soveltaminen 39

1 mom. Työaikalain alaiset työntekijät 39

2 mom. Nuoret työntekijät 39

A1 TYÖAIKA JA SEN SIJOITTAMINEN

28 § Työaika 40

1 mom. Työajaksi luettava aika, määritelmä 40

2 mom. Lepoajan lukeminen työaikaan 40

3 mom. Matkaan käytetty aika, luetaan työaikaan 40

4 mom. Matkaan käytetty aika, ei lueta työaikaan 41

5 mom. Koulutusajan lukeminen työaikaan 41

6 mom. Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin kuluneen

ajan lukeminen työaikaan, työnantajan määräämät 42

7 mom. Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin osallistumien työaikana

lääkärin määräämät 42

29 § Työajan sijoittaminen 43

1 mom. Vuorokauden, työviikon ja työaikajakson alkaminen 43

2 mom. Työpäivän yhtäjaksoisuus ja työvuoron pituus 43

3 mom. Työvuoron pituus jaksotyössä 43

4 mom. 5-päiväinen työviikko 44

A2 LEPOAJAT

30 § Viikoittainen ja vuorokautinen vapaa-aika 45

1 mom. Viikoittainen vapaa 45

2 mom. Poikkeukset viikoittaisesta vapaa-ajan antamisesta 45

3 mom. Korvaus viikoittaisen vapaan menettämisestä 46

4 mom. Lepoajat keskeytymättömässä vuorotyössä 46

5 mom. Vuorokausilepo 46

31 § Päivittäinen lepoaika 47

1 mom. Päivittäinen lepoaika (ruokatauko) 47

2 mom. Poikkeusmääräys aterioinnista 47

3 mom. Päivittäinen lepotauko jaksotyössä eräissä laitoksissa 47

4 mom. Tauko (kahvitauko) 48

A3 TYÖAIKA-ASIAKIRJAT

32 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa 49

1 mom. Työajan tasoittuminen 49

2 mom. Työaikajakson muuttaminen 49

33 § Työvuoroluettelo 49

1 mom. Työvuoroluettelon laatiminen 49

2 mom. Työvuoroluettelon tiedoksi antaminen 50

A4 EPÄMUKAVAN TYÖAJAN KORVAUKSET

34 § Sunnuntaityö-, lauantaityö- ja aattokorvaus 52

1 mom. Sunnuntaityökorvaus 52

2 mom. Lauantaityökorvaus 52

3 mom. Aattokorvaus 53

35 § Ilta- ja yötyön korvaaminen 53

1 mom. Iltatyökorvaus 53

2 mom. Yötyökorvaus 53

3 mom. Yötyön vapaa-aikakorvaus 53

36 § Vuorotyö 54

1 mom. Vuorotyön määritelmä 54

2 mom. Vuorojen vaihtuminen 54

3 mom. Vuorotyölisä 54

A5 HÄTÄTYÖ, HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ JA VARALLAOLO

37 § Hätätyö 55

38 § Hälytysluonteinen työ 55

1 mom. Hälytysluonteisen työn määritelmä 55

2 mom. Hälytysraha ja matkakustannusten korvaus 55

39 § Varallaolo 55

1 mom. Varallaolon määritelmä 55

2 mom. Varallaolokorvaus, asuntovarallaolo 56

3 mom. Varallaolokorvaus, vapaamuotoinen 56

4 mom. Varallaolokorvauksen edellytykset ja maksaminen 57

5 mom. Varallaolo, matkakustannusten korvaaminen 57

A6 TYÖAIKAKORVAUSTEN SUORITTAMINEN

40 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 58

1 mom. Yleiset suorittamisedellytykset 58

2 mom. Työaikakorvausten suorittaminen työaikalain ulkopuoliselle, johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle 58

3 mom. Vapaa-aikakorvauksen siirtyminen 58

41 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja suorittaminen 59

1 mom. Tuntipalkan laskeminen täydessä työajassa 59

2 mom. Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyöajassa 59

3 mom. Yli- ja sunnuntaityön tuntipalkan laskeminen vuorotyössä 59

42 § Työaikakorvausten suorittaminen 60

1 mom. Työaikakorvausten suorittamisajankohta 60

2 mom. Vapaa-aikakorvauksena annettavasta vapaa-ajasta sopim. 60

A7 SÄÄNNÖLLISESTÄ TYÖAJASTA SOPIMINEN

43 § Poikkeavat työaikajärjestelyt 61

1 mom. Työaikajärjestelyistä sopiminen 61

2 mom. Työaikajärjestelysopimuksen päättyminen 61

A8 SÄÄNNÖLLISET TYÖAJAT

44 § Työajan määräytyminen 62

45 § Työaikamuodot 62

1 mom. Yleistyöaika, toimistotyöaika, jaksotyöaika, keskeytymätön kolmivuorotyö 62

2 mom. Liukuva työaika 62

46 § Säännöllinen työaika 62

1 mom. Säännöllinen täysi työaika 62

2 mom. Säännöllinen osa-aikatyöaika 63

3 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -jaksossa 63

47 § Arkipyhät 63

1 mom. Arkipyhämääritelmä 63

2 mom. Arkipyhälyhennys 63

B TYÖAIKAMUOTOJEN YKSITYISKOHTAISET MÄÄRÄYKSET B1 YLEISTYÖAIKA

48 § Yleistyöajan soveltaminen 66

49 § Yleistyöaika, säännöllinen täysi työaika 66

Päiväkodin kasvatushenkilöstöä koskevat erityismääräykset 66

50 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä 67

51 § Yleistyöaika, lisätyön korvaaminen 67

52 § Yleistyöaika, ylityö 68

1 mom. Yleistyöaika, ylityön määritelmä. 68

2 mom. Yleistyöaika, ylityöraja arkipyhäviikolla, täysi työaika 69

3 mom. Yleistyöaika, ylityöraja osa-aikatyössä 71

53 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen 71

B2 TOIMISTOTYÖAIKA

54 § Toimistotyöajan soveltaminen 72

55 § Säännöllinen toimistotyöaika, työajan pituus 72

56 § Toimistotyöaika, lisätyö ja ylityö 72

1 mom. Toimistotyöaika, lisätyö 72

2 mom. Toimistotyöaika, ylityö 73

3 mom. Toimistotyöaika, ylityöraja arkipyhäviikolla 73

4 mom. Toimistotyöaika, ylityöraja arkipyhäjaksolla 73

57 § Toimistotyöaika, lisätyön korvaaminen 74

58 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen 74

B3 JAKSOTYÖAIKA

59 § Jaksotyöajan soveltaminen 75

60 § Jaksotyö, täysi työaikajakso, täysi työaika 75

61 § Jaksotyöaika, keskeytynyt jakso 76

1 mom. Jaksotyöaika, työaikajakson keskeytyminen 76

2 mom. Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva ja yllättävä keskeytys 76

62 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys 77

1 mom. Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys,

säännöllinen, täysi työaika 77

2 mom. Jaksotyöaika, osa-aikatyön ennalta tiedossa oleva keskeytys . 77 63 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys arkipyhäjaksolla 78

64 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys 78

1 mom. Jaksotyöaika, ylityöraja 78

2 mom. Jaksotyöaika, vajaaksi suunniteltu työaika täydessä työajassa78 65 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäjaksolla 79

1 mom. Jaksotyöaika, lisätyöraja ja ylityöraja täydessä työajassa 79

2 mom. Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäviikolla, työvuoroluettelo suunniteltu vajaaksi, lisä- ja ylityöraja 79

66 § Jaksotyöaika, lisätyökorvaus 80

1 mom. Jaksotyöaika, lisätyön määritelmä 80

2 mom. Jaksotyöaika, lisätyökorvauksen määrä 80

67 § Jaksotyöaika, ylityökorvaus 80

1 mom. Jaksotyöaika, ylityön määritelmä 80

2 mom. Jaksotyöaika, ylityökorvauksen määrä 80

68 § Jaksotyöaika, lyhyet työsuhteet 81

1 mom. Jaksotyöaika, ylityöraja lyhyissä työsuhteissa 81

2 mom. Jaksotyöaika, lyhytaikainen työsuhde, ylityörajataulukko 81

3 mom. Jaksotyöaika, ylityökorvaus lyhyessä työsuhteessa 81

Ű LUKU 4. VUOSILOMA

A YLEISET MÄÄRÄYKSET

69 § Vuosilomaluvun soveltamisala ja oikeus vuosilomaan 83

1 mom. Vuosilomaoikeus 83

2 mom. Vuosilomalain soveltaminen 83

3 mom. Vuosilomaoikeus siirryttäessä välittömästi työsuhteesta

toiseen 83

4 mom. Vuosilomaetuuksien siirtyminen seuraavaan työsuhteeseen 84

5 mom. Opettajana toimivan vuosiloma 84

70 § Vuosiloman peruskäsitteet 85

71 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi 85

72 § Työssäoloajan veroinen aika 86

B VUOSILOMAN PITUUS

73 § Vuosiloman pituuden määräytyminen 88

1 mom. 88

2 mom. Vuosilomataulukoiden käyttö 88

3 mom. Vuosilomataulukot

Taulukko 1 90

Taulukko 2 91

Taulukko 3 92

4 mom. Vuosiloman vähimmäispituus 92

Vuosilomataulukkojen käyttöä koskevat esimerkit 93

C VUOSILOMAPÄIVIEN KULUMINEN

74 § Vuosilomapäivien kuluminen 96

1 mom. Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa) 96

2 mom. Tavanomaisesta poikkeavat työaikamääräykset 97

3 mom. Arkipyhät 98

4 mom. Vuosilomapäivien pyöristäminen 98

D VUOSILOMAN AJANKOHTA JA JAKAMINEN

75 § Vuosiloman ajankohta 99

1 mom. Vuosiloman ajankohdan määrääminen 99

2 mom. Kesäloman antaminen kausiluontoisessa työssä 99

3 mom. Vuosiloman osien yhdenjaksoisuus 99

4 mom. Vuosiloman jakamisesta sopiminen 99

5 mom. Äitiys- ja isyysvapaan ja muun työvapaan vaikutus

vuosiloman antamiseen 100

6 mom. Työntekijöiden kuuleminen vuosiloman ajankohdasta 100

7 mom. Loman alkaminen vapaapäivänä 101

76 § Vuosiloman ajankohdan ilmoittaminen 101

E VUOSILOMAN SÄÄSTÄMINEN JA SIIRTÄMINEN

77 § Vuosiloman säästäminen 102

78 § Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta 102

1 mom. Työkyvyttömyys ennen vuosiloman alkamista 102

2 mom. Selvitys työkyvyttömyydestä 103

3 mom. Vuosiloman antaminen siirtotapauksissa 103

4 mom. Xxxxxxxxxxx siirretystä lomasta 103

5 mom. Siirretyn loman ajankohdan ilmoittaminen 103

F VUOSILOMAPALKKA TYÖSUHTEEN JATKUESSA

79 § Vuosilomapalkka 104

1 mom. Vuosiloma-ajan palkka 104

2 mom. Vuosiloma-ajan palkka työajan ja palkan muuttuessa 104

3 mom. Kutsuttaessa työhön tulevan vuosiloma-ajan palkka 105

4 mom. Vuosilomapalkan lisäys 105

5 mom. Vuosilomapalkan lisäys lomakorvaukseen 106

G LOMAKORVAUS TYÖSUHTEEN JATKUESSA

80 § Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa 108

1 mom. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka, harvoin

työssä olevat 108

2 mom. Vuosilomapalkan laskennalliset korjaukset 109

3 mom. Poissaoloajan palkan laskeminen 110

4 mom. Lomapalkan ja lomakorvauksen yhdistäminen 110

H LOMAKORVAUS TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ

81 § Lomakorvaus työsuhteen päättyessä 111

1 mom. Lomakorvaus pitämättömiltä vuosilomapäiviltä 111

2 mom. Yhdistämismääräys lomakorvausta maksettaessa 113

3 mom. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä, prosenttiperusteinen vuosilomapalkka 113

I OIKEUS VAPAASEEN JA LOMAKORVAUKSEEN

82 § Vapaan ansainta 114

1 mom. Oikeus vapaaseen 114

2 mom. Vapaan antaminen 114

3 mom. Lomakorvauksen laskeminen vapaaseen oikeutetulle 114

4 mom. Lomakorvauksen maksaminen 114

5 mom. Vapaaseen oikeutetun lomakorvaus työsuhteen päättyessä . 114

J LOMARAHA

83 § Lomaraha 115

1 mom. Lomarahan suuruus 115

2 mom. Lomarahan laskeminen 116

3 mom. Lomarahan epääminen 116

4 mom. Lomaraha tuntipalkkaisesta kuukausipalkkaiseksi

siirryttäessä 116

K MAKSAMISAJANKOHDAT

84 § Vuosilomapalkan ja lomarahan maksaminen 118

1 mom. Vuosilomapalkan maksaminen 118

2 mom. Lomarahan maksaminen 118

3 mom. Xxxxxxxx ja xxxxxxxxxxx kuolemantapauksessa 118

Ű LUKU 5. TYÖLOMA

85 § Työ-/sairausloma 119

1 mom. Työ-/sairausloma, oikeus saada 119

2 mom. Todistus työkyvyttömyydestä 119

3 mom. Sairausloman myöntäminen 119

86 § Sairausloma-ajan palkka 120

1 mom. Palkallinen sairausloma 120

2 mom. Sairausajan palkallisuuden edellytykset 120

3 mom. Palkanmaksun päättyminen, sairausloma 121

4 mom. Sairausajan päiväpalkan korotus 121

5 mom. Työkyvyttömyys, tahallisuus 121

6 mom. Työansion menetys, sairausloma 121

7 mom. Tartuntataudit 122

87 § Rikoksella aiheutettu henkilövahinko 122

88 § Työtapaturma ja ammattitauti 122

1 mom. Työtapaturma ja ammattitauti, palkallinen sairausloma 122

2 mom. 123

3 mom. Palkkaennakko työtapaturmissa 123

4 mom. Kuittausoikeus, työtapaturma 123

89 § Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus 124

1 mom. Eläketapahtuma ja kuntoutustuki 124

2 mom. Palkallisen sairausloman päättyminen 124

3 mom. Yksilöllinen varhaiseläke ja osatyökyvyttömyyseläke 125

90 § Äitiysvapaa 125

1 mom. Äitiysvapaan saantioikeus 125

2 mom. Äitiysvapaan palkallisuus 125

3 mom. Äitiysvapaan palkan korotus 125

4 mom. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, kokonaissuunnitelman tekeminen 125

91 § Äitiys- ja isyysraha sekä sairauspäiväraha 126

1 mom. Päiväraha, työnantajan oikeus 126

2 mom. Päivärahan hakemisen laiminlyönti 126

92 § Erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa 126

1 mom. Oikeus vapaaseen 126

2 mom. Isyysvapaan palkallisuus 127

3 mom. Isyysvapaan palkan korotus 127

93 § Hoitovapaa 127

1 mom. Hoitovapaaoikeus 127

2 mom. Hoitovapaan keskeyttäminen uuden äitiysvapaan johdosta 128

94 § Osittainen hoitovapaa 128

95 § Tilapäinen hoitovapaa 128

1 mom. Tilapäinen hoitovapaa, työntekijän oikeus työlomaan 128

2 mom. Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus 129

3 mom. Ilmoitus tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä 131

96 § Poissaolo perhesyistä 131

1 mom. Poissaolo pakottavista perhesyistä 131

2 mom. Poissaolo perheenjäsenen hoitamiseksi 131

97 § Opintovapaalaissa tarkoitettu työloma 131

98 § Täydennyskoulutus 131

99 § Palkalliset työlomat 132

1 mom. Työloma, reservin kertausharjoitukset 132

2 mom. Työloma, juhla- ja merkkipäivät 132

3 mom. Työloma, harkinnanvaraiset 132

4 mom. Päättäviin elimiin osallistuminen 133

100 § Palkattomat työlomat 133

Ű LUKU 6. LUOTTAMUSMIEHET

101 § Luottamusjärjestelmä, yleistä 135

1 mom. Luottamusmiestoiminta, soveltamisala 135

2 mom. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus 135

102 § Luottamusmies 135

1 mom. Luottamusmies, mitä tarkoitetaan 135

2 mom. Pääluottamusmies ja luottamusmiehen varamies 135

3 mom. Luottamusmies, mitä vaaditaan 135

103 § Luottamusmies, oikeus valita 136

1 mom. Luottamusmies, edustettavien vähimmäismäärä 136

2 mom. Luottamusmiehen työsuhde 136

3 mom. Luottamusmiesten lukumäärä 136

104 § Luottamusmiehen valitseminen 136

1 mom. Luottamusmiehen vaali 136

2 mom. Luottamusmiehen valinnasta ilmoittaminen 136

105 § Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet 137

106 § Luottamusmies ja pääluottamusmies, tehtävät 137

1 mom. Luottamusmiehen tehtävät 137

2 mom. Luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen tehtävänjako 137

107 § Luottamusmiehen tietojensaantioikeus ja -antovelvollisuus 137

1 mom. Luottamusmiehen tietojensaantioikeus 137

2 mom. Työsopimukset 138

3 mom. Keskinäinen tietojenantovelvollisuus 138

108 § Luottamusmiehen asema 138

1 mom. Luottamusmiehen velvoitteet 138

2 mom. Luottamusmiehen työsuhdeturva 138

109 § Luottamusmiehen ajankäyttö 138

110 § Luottamusmiehen toimitilat 139

111 § Luottamusmiehen ansionmenetyskorvaus 139

112 § Luottamusmieskorvaus 140

1 mom. Luottamusmieskorvauksen määrä 140

2 mom. Varaluottamusmiehen korvaus 140

3 mom. Luottamusmieskorvaus, paikallinen sopimus 140

113 § Luottamusmieskoulutus 141

1 mom. Luottamusmieskoulutuksen tarkoitus 141

2 mom. Ammattiyhdistyskoulutus 141

114 § Luottamusmieskoulutustilaisuuksien hyväksyminen 141

1 mom. Luottamusmieskoulutuksen sisältö 141

2 mom. Luottamusmieskoulutus, työnantajayhdistyksen osallistumisoikeus 141

3 mom. Luottamusmieskoulutus, osallistumistodistus 141

Ű LUKU 7. LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

115 § Työntekijän lomauttaminen 142

116 § Työsopimuksen päättyminen 142

1 mom. Työsopimuksen päättyminen ja päättämismenettely 142

2 mom. Työkyvyttömyyseläkepäätös 142

3 mom. Eroamisiän täyttyminen 142

Ű LUKU 8. NEUVOTTELUMENETTELY

A TYÖEHTOSOPIMUKSEN TULKINTAA TAI SOVELTAMISTA KOSKEVIEN ERIMIELISYYKSIEN RATKAISU

117 § Välitön neuvonpito 143

1 mom. Työpaikkaneuvottelu 143

2 mom. Erimielisyyksien jatkokäsittely 143

3 mom. Pöytäkirja työpaikkaneuvottelusta 143

118 § Paikallisneuvottelut 143

1 mom. Osapuolet 143

2 mom. Paikallisneuvottelujen aloittaminen ja neuvottelu-

vaatimuksen sisältö 144

119 § Keskusneuvottelut 144

1 mom. Keskusneuvottelun osapuolet 144

2 mom. Määräaika keskusneuvottelujen aloittamiselle 144

3 mom. Keskusneuvottelujen aloittaminen ja neuvottelu-

vaatimuksen sisältö 144

4 mom. Keskusneuvottelut erityistapauksissa 144

120 § Neuvottelujen päättäminen ja pöytäkirja 144

1 mom. Neuvottelujen päättäminen 144

2 mom. Pöytäkirja paikallis- ja keskusneuvotteluista 144

121 § Kanneoikeuden vanhentuminen 145

122 § Kanteen vireillepano työtuomioistuimessa 145

1 mom. Keskusneuvotteluehto 145

B PAIKALLINEN SOPIMINEN

123 § Paikallinen sopiminen 146

1 mom. Sopimisoikeus 146

2 mom. Ehdottomat sopimusmääräykset 146

3 mom. Sopijaosapuolet 146

4 mom. Sopimuksen irtisanominen 147

5 mom. Sopimuksen oikeusvaikutukset 147

Ű

LIITE 1. Palkkaryhmittely 148

Ű

LIITE 2. Matkakustannusten korvaukset 164

Ű

LIITE 3. Keskeytymätön kolmivuorotyö 176

LAKILIITE

Ű

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 184

Ű

Työaikalaki 9.8.1996/605 202

Ű

Työsopimuslaki 26.1.2001/55 217

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTO-SOPIMUKSEN (PTY- TES) 2014–2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1. Työllisyys - ja kasvusopimuksen toteuttaminen

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 sopineet työllisyys- ja kasvusopimuksesta Suomen työllisyyden ja talouskasvun turvaa- miseksi. Allekirjoittaneet työehtosopimusosapuolet sopivat tämän neuvottelutuloksen mukaisesti seuraavasta Palvelulaitosten työnanta- jayhdistyksen (PTYTES) työehtosopimuksesta.

2. Sopimuksen voimassaolo

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.4.2014–31.1.2017. Työehtoso- pimuksen sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta: ensimmäinen jakso on 1.4.2014–31.1.2016 (22 kk) ja toinen jakso on 1.2.2016– 31.1.2017 (12 kk).

Työehtosopimuksen voimassaolo jatkuu 31.1.2017 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen työehtosopimuksen päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta työehtosopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuolista kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

3. Palkantarkistukset sopimuskauden ensimmäisellä jaksolla 1.4.2014–31.1.2016

3.1 Yleiskorotus 1.8.2014 lukien

Työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2014 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 eu- roa.

Osa-aikatyössä palkan korotus on samassa suhteessa alempi kuin työntekijän työaika on työehtosopimuksen mukaista täyttä sään- nöllistä työaikaa lyhyempi.

3.2 Palkkaryhmittelyn vähimmäisperuspalkat

Palkkaryhmittelyliitteen (Liite 1) vähimmäisperuspalkkoja korotetaan yleiskorotuksia 1.8.2014 ja 1.8.2015 vastaavasti.

3.3 Vähimmäispalkka

PTYTES:n Liitteen 1 2 §:n 1 momentin mukainen vähimmäis-

peruspalkka on 1.8.2014 lukien 1538,61 euroa ja 1.8.2015 lukien

1542,92

.

3.4 Yleiskorotus 1.8.2015 lukien

Työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2015 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,28 prosenttia.

Yleiskorotuksen suuruudeksi on sovittu 0,28 % ja loput 0,12 % on käytetty työllisyys- ja kasvusopimuksen 2.2 kohdan mukaisesti työeh- tosopimuksen kustannusvaikutteisiin tekstimuutoksiin.

4. Palkantarkistukset sopimuskauden toisella jaksolla 1.2.2016–31.1.2017

4.1 Toisen jakson sopimuskorotus

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt kokoontuvat kesäkuussa 2015 so- pimaan toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja to- teutusajankohdasta.

Mikäli työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät pääse 15.6.2015 men- nessä yksimielisyyteen toisen jakson palkkaratkaisua koskevissa neuvotteluissa, tämän työehtosopimuksen sopimusosapuolet käyvät keskenään neuvottelut toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen ajankohdasta.

Mikäli em. neuvotteluissa ei päästä sopimusosapuolten kesken yksi- mielisyyteen, tämä työehtosopimus voidaan 30.9.2015 mennessä irti- sanoa neljän (4) kuukauden irtisanomisajalla päättymään työehtoso- pimuksen ensimmäisen sopimusjakson loppuun 31.1.2016.

5. Tuntipalkkaisten palkantarkistukset vuosina 2014 ja 2015

Niiden PTY:n jäsenyhteisöjen työntekijöiden, joiden palkkaus määräy- tyy PTYTES 2 §:n 3) kohdan perusteella Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräysten mukaan, palkan- tarkistukset vuonna 2014 ja 2015 toteutetaan seuraavasti:

5.1 Palkantarkistukset 1.8.2014 ja 1.8.2015

Palkkojen tarkistaminen toteutetaan Kunnallisen tuntipalkkaisen hen- kilöstön työehtosopimuksen (TTES) mukaisesti kuitenkin siten, että vuoden 2014 palkankorotukset astuvat voimaan TTES:stä poiketen 1.8.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan-maksukauden alusta lukien ja vuoden 2015 palkankorotukset astuvat voimaan 1.8.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan-maksukauden alusta lukien.

TTES:n 35 §:n 1 momentissa sanotun keskituntiansion tarkistamises- ta yleiskorotusta vastaavasti on sovittu, että vuoden 2013 IV vuosinel- jänneksen sekä vuoden 2014 I ja II vuosineljänneksen perusteella

laskettuja keskituntiansioita korotetaan 1 prosentti ja vuoden 2014 III vuosineljänneksen perusteella laskettuja keskituntiansioita korotetaan 0,3 prosenttia.

6. Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotus- määrät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voi- maantulosta. Suurissa jäsenyhteisöissä, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät vii- meistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmää- rät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan jaksotyöntekijöille tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien.

7. Matkakustannusten korvaukset

Matkakustannusten korvausmääriä tarkistetaan sopimuskauden aika- na sen lisäksi, mitä liitteessä 2 on erikseen määrätty noudattaen so- veltuvin osin Verohallinnon em. korvausten tarkistuksia koskevia pää- töksiä. Hotellikorvausten enimmäismäärät tarkistetaan noudattaen soveltuvin osin valtion virkamiesten hotellikorvausten enimmäismää- rien tarkistuksia.

8. Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvot- telumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa työehtosopi- musasioissa.

9. Työryhmät

Osapuolet asettavat sopimuskaudelle:

1) Palkkaustyöryhmän, jonka tehtävänä on kehittää ja selkiyttää työeh- tosopimuksen palkkausmääräyksiä ja palkkaryhmittelyliitettä uudet toimialat huomioiden.

2) Työhyvinvointityöryhmän, jonka tehtävänä on selvittää mahdolli- suuksia edistää työhyvinvointia ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitä- mistä työurien pidentämiseksi ja sairauspoissaolojen hallinnan pa- rantamiseksi.

10. Sopimuksen voimaantulo

Tämän työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää työmarkkinakes- kusjärjestöjen toteavan, että 30.8.2013 tehdyllä neuvottelutuloksella Työllisyys- ja kasvusopimukseksi Suomen kilpailukyvyn ja työl- lisyyden turvaamisesta on riittävä kattavuus ja keskusjärjestöt allekir- joittavat sopimuksen.

Helsingissä 11. päivänä marraskuuta 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY

TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN RY

   LUKU   1               YLEINEN   OSA                    

1 § AVAINTES:n soveltamisala

1 mom. Työehtosopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisöjen palveluksessa oleviin työntekijöihin, jollei tässä työeh- tosopimuksessa ole toisin määrätty.

2 mom. Liitteiden soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen liitteiden soveltamisala käy ilmi ao. liitteis- tä.

2 § Työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevat rajoitukset Tätä työehtosopimusta ei sovelleta

1) jäsenyhteisöjen johtoon eikä muihin vastaavassa esimiesasemas- sa oleviin, jotka edustavat työnantajaa, ellei ao. sopimuskohdassa toisin todeta

2) niiden jäsenyhteisöjen työntekijöihin, joilla on talokohtainen työeh- tosopimus tai tiettyä ryhmää koskeva erillinen työehtosopimus, ellei niissä ole toisin todettu

Tätä AVAINTES:iä sovelletaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n vähintään 16 kalenteripäivää kestävissä vuokratyösuh- teissa, ellei Seure Henkilöstöpalvelut Oy:tä koskevassa talo- kohtaisessa työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

3) niihin jäsenyhteisöjen palveluksessa oleviin tuntipalkkaisiin työn- tekijöihin, joihin sovelletaan kuntien tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta (TTES).

3 § Paikallinen sopiminen

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta siltä osin kuin jäljempänä neuvot- telumenettelyä koskevassa luvussa 8 sovituin tavoin on paikallisella sopimuksella sovittu poikettavaksi tämän työehtosopimuksen määrä- yksistä.

Soveltamisohje

Tämän työehtosopimuksen 8 luvun 123 §:n yleisiä määräyksiä paikal- lisesta sopimisesta ei sovelleta niissä tapauksissa, joiden osalta tässä työehtosopimuksessa on sovittu erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällaisia erityismääräyksiä on mm. työehtosopimuksen 43 §:ssä.

4 § Työnantajan yleiset oikeudet

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja val- voa työntekoa. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole risti- riidassa voimassa olevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen, työsääntöjen tai niitä vastaavien johtosääntöjen kanssa.

5 § Työsuhde

1 mom. Työsopimuksen muoto

Työsopimus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti ja niin tarkasti, että siitä käyvät ilmi kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat.

Soveltamisohje

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti silloin, kun siihen on perustel- tua aihetta esimerkiksi työsopimuksen lyhytaikaisuuden vuoksi. Työ- sopimuksen muodosta ja kestosta on säädetty työsopimuslain 1 luvun 3 §:ssä ja työnteon keskeisistä ehdoista annettavasta selvityksestä työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä.

2 mom. Koeaika

Työsopimukseen voidaan sisällyttää työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukainen koeaika.

3 mom. Lääkärintodistuksen esittäminen ennen työsuhteen alkamista

Työntekijän on ennen työsuhteen alkamista vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Lääkärintodistusta ei vaadita, mikäli jo ennestään saman työnantajan palveluksessa ole- va työntekijä siirtyy samanluonteiseen uuteen tehtävään ja hän on palvelukseen tullessaan esittänyt hyväksyttävän lääkärintodistuksen.

4 mom. Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen

Työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien katsotaan alkavan siitä lukien, kun työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön. Jos kuitenkin työn- tekijä työsopimuksen mukaan on otettu palvelukseen kuukauden en- simmäisestä päivästä lukien ja kalenterikuukauden ensimmäinen päi- vä on sellainen pyhä- tai juhlapäivä tai muu päivä, joka säännönmu- kaisesti ei ole työpäivä, kuukausipalkkaisen työntekijän oikeuksien katsotaan alkavan sanotun kuukauden alusta, mikäli työhön valittu on edellä mainittujen päivien jälkeisenä ensimmäisenä säännönmukai- sena työpäivänä ryhtynyt työhön.

6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet 1 mom. Siirto toiseen työhön

Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella, mutta hän on tarvit- taessa velvollinen tilapäisesti siirtymään muihinkin tehtäviin, joita voi- daan hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa huomioon ottaen pi- tää hänelle sopivina. Tilapäinen siirto voi kestää enintään 8 viikkoa kerrallaan.

Soveltamisohje

Palkkaus tilapäisen siirron ajalta määräytyy tämän työehtosopimuk- sen 16 §:n mukaisesti.

Työntekijä voidaan siirtää toisiin tehtäviin tilapäisesti riippumatta siitä, mitä työsopimuksessa on sovittu työntekijän työtehtävistä tai työn suorittamispaikasta.

Jos siirto kestää yli 8 viikkoa ja uudet työtehtävät poikkeavat olennai- sesti työntekijän työsopimuksen mukaisista tehtävistä, työntekijän siir- täminen edellyttää, että hän on suostunut siirtoon tai että työnantajal- la on irtisanomisperuste. Työntekijän kanssa tehdään uusi työsopi- mus muuttuneista tehtävistä.

2 mom. Lääkärintarkastukset työsuhteen kestäessä

Työntekijä on velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tälle teh- tävän hoitamisen terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi ja osallistumaan työnantajan määräyk- sestä terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tut- kimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Työntekijälle on ennen määräyksen antamista varat- tava tilaisuus tulla kuulluksi. Näiden tutkimusten kustannuksista vas- taa työnantaja.

7 § Viittausmääräys

Niitä työsopimuslain (TSL), työaikalain (TAL), vuosilomalain (VLL), yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (YTL), opintovapaalain (OVL) ja opintovapaa-asetuksen taikka muun lain tai asetuksen säännöksiä, joihin tässä työehtosopimuksessa viitataan, ei ole otettu sen osaksi.

8 § Työehtosopimuksen voimassaolo

Tämä työehtosopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n mu- kaisin rajoituksin.

9 § Työrauha

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy työehtosopimuslain (7.6.1946/436) mukaan.

    LUKU   2                 PALKKAUS                     

10 § Palkkauksen osat

Työntekijän palkkaus määräytyy tämän työehtosopimuksen mukaan seuraavasti:

1 mom. Varsinainen palkka

Työntekijän varsinaisella palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa ja mahdol- lista kokemuslisää tai muuta työnantajan suorittamaa peruspalkan luonteista palkkaa taikka vastaavaa peruspalkan luonteista palkanlisää:

1) työntekijän peruspalkka (13–14 § ja LIITE 1)

2) kokemuslisä (18 §)

3) mahdollinen määrävuosilisä (19 §)

4) mahdollinen syrjäseutulisä (21 §)

5) mahdollinen luottamusmieskorvaus (112 §)

6) mahdollinen työsuojeluvaltuutetun palkkio (23 §)

7) muut mahdolliset peruspalkan luonteiset lisät.

2 mom. Varsinaiseen palkkaan kuulumattomat mahdolliset palkanosat

8) määräaikainen palkanlisä (20 §)

9) tulospalkkio ja tulospalkkion luonteinen lisä (22 §) Soveltamisohje

Vuosiloma- ja sairausajan päiväpalkan lisäys sekä työaikakorvaukset eivät kuulu varsinaiseen palkkaan.

11 § Palkkaryhmittely, työllistymistyö ja vähimmäispalkka

Ohjeet työntekijän sijoittamisesta palkkaryhmittelyyn, palkkaryhmittelyä vähimmäisperuspalkkoineen, vähimmäispalkkaa ja työllistymistyötä koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen liitteessä 1.

12 § Päiväpalkka ja tuntipalkka

1 mom. Päiväpalkka vajaalta kalenterikuukaudelta

Maksettaessa palkkaa osalta kuukautta lasketaan jokaista vajaaseen kuukauteen sisältyvää kalenteripäivää kohden päiväpalkka, joka saa- daan jakamalla varsinainen kuukausipalkka ko. kuukauden kalenteri- päivien lukumäärällä. Vajaan kuukauden palkka saadaan kertomalla päiväpalkka kuukauden osaan sisältyvien kalenteripäivien lukumääräl- lä.

Esimerkki 1

Työntekijän vakinainen työsuhde alkaa 17.1. Tammikuun palkka saa- daan jakamalla varsinainen palkka 31:llä ja kertomalla osamäärä 15:llä.

2 mom. Tuntipalkka

1) Enintään 12 kalenteripäivän työsuhde

Mikäli työsuhde kestää enintään 12 kalenteripäivää, työssäolon ajalta maksettava palkka lasketaan tuntipalkan mukaan käyttäen jakajana tämän työehtosopimuksen 41 §:n 1 momentissa mainittuja jakajalukuja.

2) Kutsuttaessa työhön tulevat

Työntekijälle, joka on toistaiseksi voimassa olevassa tai yli 12 päivää kestävässä määräaikaisessa työsuhteessa, mutta jonka työaika sovi- taan kunkin työrupeaman osalta erikseen, voidaan peruspalkka mak- saa edellä 1)-kohdan mukaan laskettuna tuntipalkkana.

Soveltamisohje

Kutsuttaessa työhön tulevan työntekijän peruspalkka määritellään osa- aikapalkkana, mikäli on mahdollista arvioida hänen keskimääräinen vii- koittainen työaikansa. Mikäli se ei ole mahdollista, maksetaan perus- palkka tämän momentin mukaisen tuntipalkan mukaan.

A TYÖNTEKIJÄN PERUSPALKKA

13 § Peruspalkka

1 mom. Palkkaryhmään sijoittaminen

Työntekijä sijoitetaan oikeaan palkkaryhmään siten, kuin palkkaryh- mittelyliitteen (liite 1) 1 §:ssä on tarkemmin määrätty. Kunkin palkka- ryhmän kohdalla on mainittu vain palkkaryhmän vähimmäisperus- palkka, joka työntekijälle on vähintään maksettava.

Soveltamisohje

Palkkaryhmittelyn ulkopuolisen työntekijän peruspalkka määräytyy tämän pykälän 3 momentin mukaisesti.

Palkkausjärjestelmän tausta

Arviointi palkkauksen perusteena

Työntekijälle on maksettava vähintään asianomaisen palkkaryhmän mukaista vähimmäisperuspalkkaa, jos työehtosopimuksella ei ole toi- sin sovittu. Tarkoituksenmukainen palkkaporrastus palkkaryhmän si- sällä tarkoittaa sitä, että työntekijän peruspalkan taso vastaa hänen työtehtäviensä, ammattitaitonsa ja työsuorituksensa tasoa, joka on saatu esille käyttämällä asianmukaisia kriteereitä. Palkkaryhmän vä- himmäisperuspalkkaa voidaan maksaa työntekijälle, jonka tehtävät, ammattitaito ja suoritustaso ovat palkkaryhmässä tarkoitettua perus- tasoa.

Kussakin palkkaryhmässä noudatetaan tarkoituksenmukaista palkka- porrastusta. Työntekijöiden henkilökohtaiset peruspalkat määräytyvät sen mukaan, miten vaativia tehtäviä he suorittavat, miten hyvä am- mattitaito heillä on ja minkälainen on heidän työsuorituksensa. Oikean peruspalkan määrittäminen työntekijälle edellyttää näiden tekijöiden arviointia työntekijän työssä.

Palkkausjärjestelmässä keskeistä on, että työntekijä voi itse vaikuttaa palkkaukseensa osaamisellaan ja työsuorituksellaan. Olennaista on, että työntekijä tuntee etukäteen ne perusteet, joilla hänen työtään ar- vioidaan. Arvioitavien tekijöiden tulee olla työssä keskeisiä, yhteisön tavoitteiden saavuttamiseen olennaisesti vaikuttavia asioita, koska arviointi ohjaa työntekijää toimimaan yhteisön tavoitteiden suuntaises- ti.

Arvioinnissa on olennaista, että peruspalkan määrittelyn kriteereinä palkkaryhmän sisällä käytetään niitä tekijöitä tai ominaisuuksia, jotka ovat tehtävän työn kannalta olennaisimpia ja tärkeimpiä. Siten kritee- rit on harkittava kunkin ammattiryhmän osalta erikseen. Jotkut tehtä- vät edellyttävät omia erityisiä kriteereitään. Esimerkiksi kehittämis-

työssä korostuvat innovatiivisuus ja projektien ja hankkeiden läpivien- ti. Tarkkuus ja huolellisuus ovat tekijöitä, jotka voivat olla tärkeitä mo- nissa töissä kuten esimerkiksi sekä kirjanpidossa että potilaan hoi- dossa, vaikka ne esiintyvät niissä eri tavoin.

Työntekijän peruspalkan lähtötasoon voivat vaikuttaa myös paikka- kunnan ja ammattialan yleinen palkkataso ja työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet. Esimerkiksi niillä paikkakunnilla, joilla tie- tyn ammattialan työntekijöistä on pulaa, käytössä oleva vähimmäispe- ruspalkkataso voi nousta yli palkkaryhmän vähimmäistason. Työnan- tajan käyttämä palkkauksen lähtötaso voi silloin jo olla vähimmäispe- ruspalkkatasoa korkeampi myös kokonaan riippumatta työntekijän omasta panoksesta, mikä on otettava huomioon suhteutettaessa työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa olemassa olevaan palkka- tasoon.

Vaikka kaikki tai useimmat työntekijät asettuisivat arvioinnin perus- teella samalle tasolle, ei se kuitenkaan tarkoita, että näille työntekijöil- le olisi maksettava vähimmäisperuspalkkaa. Jos kaikki työntekijät ovat esimerkiksi arvioitavien tekijöiden suhteen erinomaisia, pitäisi kaikkien työntekijöiden palkkaus myös määräytyä selvästi yli vähim- mäisperuspalkkatason. Tämä tukee myös työnantajan tavoitetta rek- rytoida ja pitää palveluksessaan mahdollisimman korkeatasoista hen- kilöstöä. Porrastus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työntekijöiden välil- le pitäisi pakolla tehdä palkkaeroja, mikäli tehty arviointi ei sitä osoita ja edellytä.

Arvio tehdään työehtosopimuksen mukaan kokonaisarviona. Koko- naisarviolla tarkoitetaan, että eri tekijöille ei määritellä erillisiä pal- kanosia. Työtehtävien, ammattitaidon ja suorituksen perusteella tehty kokonaisarvio määrittelee työntekijän sijoittumisen palkkaryhmässä. Tehdystä kokonaisarviosta on kuitenkin käytävä ilmi miten eri tekijöitä on arvioitu.

Työntekijästä tehtävä arvio on perusteltava työntekijälle. Hänellä on oikeus saada tieto itseään koskevan arvion sisällöstä ja perusteista sekä sen vaikutuksesta palkkaukseen.

Uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotto onnistuu sitä paremmin, mitä keskeisemmin henkilöstö tai sen edustajat osallistuvat järjestel- män rakentamiseen ja kehittämiseen ja mitä paremmin koko henkilös- tölle tiedotetaan järjestelmän perusteista ja menetelmistä. Tämä edesauttaa järjestelmän läpinäkyvyyttä ja siten sen hyväksymistä.

2 mom. Työntekijän peruspalkan määräytyminen

Kussakin palkkaryhmässä noudatetaan tarkoituksenmukaista palkka- porrastusta. Työntekijän peruspalkan tasoon palkkaryhmässä vaikut- tavat hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitaitonsa ja työsuorituk- sensa. Työntekijän henkilökohtainen peruspalkka on sitä korkeampi, mitä ylemmälle tasolle hänen työtehtäviensä vaativuus, ammattitai- tonsa ja työsuorituksensa on arvioitu. Nämä arvioidaan kokonaisar- viona.

Soveltamisohje

Palkkaryhmän vähimmäisperuspalkkaan sisältyvät ammatin perusta- son työtehtävät, perusammattitaito ja suorituksen perustaso. Perusta- son ylittävät tekijät vaikuttavat työntekijän peruspalkan tasoa korotta- vasti. Tilapäisiä tai lyhytkestoisia muutoksia ei oteta huomioon arvi- oissa ja siten henkilökohtaisessa peruspalkassa. Arvioinnissa huomi- oon otettavien tekijöiden on oltava suhteellisen pysyviä. Tilapäisissä tehtävien tai olosuhteiden muutoksissa käytetään tarvittaessa tämän työehtosopimuksen 20 §:n mukaista määräaikaista palkanlisää tai 16

§:n mukaista palkkaa työnantajan siirtäessä työntekijän enintään 8 viikoksi muuhun työhön.

Työntekijän peruspalkan tasoon vaikuttaa edellä mainittujen tekijöi- den lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso tai työvoiman saannin turvaaminen.

Kaikilla organisaatiotasoilla ja kaikissa palkkaryhmissä on työntekijöi- tä, joiden työtehtävät eroavat vaativuudeltaan muiden samaan palk- karyhmään sijoitettujen työntekijöiden tehtävistä ja jotka omassa työssään osoittavat parempaa ammattitaitoa ja työsuoritusta. Arvioin- tia ei siten voi rajata vain joihinkin henkilöstö- tai palkkaryhmiin. Jos työntekijöiden välille ei muodostu eroa arvioinnissa, ei tämä tarkoita, että palkkaus olisi vähimmäisperuspalkan mukainen. Työyksikön kaikkien työntekijöiden tehtävät, työntekijöiden ammattitaito ja työsuo- ritukset voivat olla perustason ylittäviä.

Arvioinnin sisältö

Kussakin työssä arvioitavaksi otettavat tekijät valitaan sen mukaan, mitkä ovat tärkeimpiä kyseessä olevassa ammatissa. Arviointi suori- tetaan palkkaryhmän sisällä. Palkkaryhmän sisällä tapahtuvan tarkas- telun lisäksi on huolehdittava siitä, että esimiehen ja työntekijän pe- ruspalkat ovat oikeassa suhteessa toisiinsa. Esimiesasemassa ole- van peruspalkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, ellei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä.

Arviointijärjestelmän tulee olla objektiivinen, selkeä ja oikeudenmu- kainen. Käytettävien kriteerien, mahdollisten pisteytysten ja/tai paino- tusten on oltava etukäteen kaikkien työntekijöiden tiedossa.

1) Työntekijän työtehtäviä tarkastellaan suhteessa muiden samaan palkkaryhmään kuuluvien työntekijöiden työtehtäviin. Mikäli muita samaan ryhmään kuuluvia työntekijöitä ei ole, tarkastelu tehdään suh- teessa ammattiin yleensä kuuluviin työtehtäviin. Työtehtäviä voidaan arvioida mm. sen perusteella, miten laajoja tai monipuolisia työtehtä- vät ovat, kuuluuko niihin esimerkiksi lisätehtäviä, yleisestä poikkea- vaa vastuuta, päätöksentekoa tai esimiestehtäviä. Työtehtävissä voi- daan myös arvioida poikkeuksellista fyysistä tai henkistä rasittavuutta, työn kuormittavuutta tai jatkuvasti epämukavampia työoloja.

Esimiestehtäviä arvioitaessa vaikuttaa johdettavan yksikön koko sekä vastuun ja toimialueen laajuus.

2) Työntekijän ammattitaitoa tarkastellaan suhteessa ammatissa edelly- tettävään perustasoon. Ammattitaidossa arvioidaan sekä ammatillista osaamista että ammatillisia valmiuksia.

Ammatillisessa osaamisessa perustason ylittävinä tekijöinä arvioi- daan esimerkiksi erityistä taitoa suoriutua työhön liittyvistä työmene- telmää ja työskentelytapaa koskevista valintatilanteista, monitaitoi- suutta tai erityisosaamista jollakin ammatin osa-alueella. Soveltu- vampi koulutus ja työntekijän ammattitaidon tasoa nostavat lisä-, täy- dennys- tai jatkokoulutus on tällaisia tekijöitä silloin, kun ne lisäävät työntekijän osaamista hänelle kuuluvissa työtehtävissä.

Kokemuslisässä huomioidun työkokemuksen lisäksi voidaan sellainen työkokemus, jolla on merkittävä vaikutus työntekijän ammattitaidon li- sääntymiselle ottaa huomioon työntekijän ammatillista osaamista ar- vioitaessa.

Ammatillisina valmiuksina arvioidaan ammatista ja työtehtävistä riip- puen esimerkiksi huolellisuutta, luotettavuutta, joustavuutta, yhteis- työkykyä, sosiaalisia taitoja, kirjallista tai suullista kommunikaatiotai- toa, esimiestaitoja, aloitteellisuutta, kehittämis- ja kehittymiskykyä, or- ganisointikykyä, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja ongelmanratkai- suun, luovuutta sekä halukkuutta uusien tietojen ja taitojen hankin- taan ja soveltamiseen.

3) Työntekijän työsuoritusta tarkastellaan suhteessa vaadittavaan suori- tuksen perustasoon sekä suhteessa jäsenyhteisön tavoitteiden ja teh- tävien perusteella ennalta asetettuihin työntekijän suoritustavoitteisiin. Työsuorituksen arvioinnin tarkoituksena on arvioida, miten työntekijä käyttää ammattitaitoaan ja ammatillisia valmiuksiaan työn tuloksen aikaan saamiseen. Suoritustasoa arvioidaan työtehtävistä ja ammatin ominaispiirteistä riippuen esimerkiksi tehokkuutena, työlle asetettujen laadullisten tai määrällisten taikka muiden tavoitteiden saavuttamise- na.

Arviointijärjestelmän laatiminen

Kussakin työyhteisössä on laadittava arviointijärjestelmä, jonka pe- rusteella työntekijän henkilökohtainen peruspalkka määritellään. Kri- teerit, joiden mukaan arvio palkkaryhmän sisällä tehdään, vaihtelevat palkkaryhmästä toiseen. Jos samaan palkkaryhmään kuuluu toisis- taan huomattavasti poikkeavia työtehtäviä, saattavat kriteerit vaihdel- la myös palkkaryhmän sisällä.

Työn edellyttämät kriteerit muuttuvat ajan ja tehtävien mukana. Arvi- ointijärjestelmä olisi pidettävä ajan tasalla. Työnantajan ja työntekijöi- den edustajien tulisi vuosittain ennen kehityskeskustelujen tai vastaa- vien arviointitilaisuuksien alkamista keskustella myös arviointijärjes- telmän kehittämistarpeesta. Arviointimenetelmää uudistettaessa käy- tetään samaa menettelyä kuin sitä luotaessa.

Menettelyt

Neuvotteluvelvoite

Ennen arviointijärjestelmän käyttöönottoa työnantaja ja henkilöstön edustaja neuvottelevat arvioinnin perusteista, kuten tavoitteista, me- nettelytavoista, arviointikriteereistä ja niiden vaikutuksesta palkkauk- seen. Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Työnantaja antaa henkilöstön edustajalle neuvottelua varten tarvittavat tiedot. Neuvotte- luista pidetään pöytäkirjaa osapuolten sopimalla tavalla. Samaa me- nettelyä käytetään järjestelmää muutettaessa.

Henkilöstön edustajat

Luottamusmies edustaa henkilöstöä niissä jäsenyhteisössä, joissa luottamusmies on valittu. Niissä jäsenyhteisöissä, joissa ei ole luot- tamusmiestä, arvioinnin perusteista neuvotellaan henkilöstön valitse- man edustajan ja muissa, lähinnä pienissä jäsenyhteisöissä, suoraan henkilöstön kanssa.

Arvioinnin suorittaminen

Työntekijän arviointi tapahtuu vähintään kerran vuodessa, useimmi- ten kehityskeskustelun tai vastaavan yhteydessä. Uuden työntekijän palkkaus määräytyy tehtävän työsopimuksen mukaisesti. Jos työnte- kijä tehdyn työsopimuksen mukaan siirtyy vakinaisesti toiseen palkka- ryhmään, sovitaan työntekijän peruspalkan tasosta työsopimuksella käyttäen soveltuvin osin, mitä arvioinnista on todettu.

Työntekijän tiedonsaantioikeus

Työntekijällä on oikeus saada jäljennös häntä koskevasta kirjallisesta arviosta.

Henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeus

Työnantaja antaa vuosittain selvityksen luottamusmiehelle/työntekijöi- den valitsemalle edustajalle/henkilöstölle tehtyjen arviointien perus- teista ja niihin liittyneiden palkkaratkaisujen kustannusten jakautumi- sesta.

Selvitys sisältää tiedon jaettavasta palkkasummasta, saajien luku- määrästä ja keskimääräisestä peruspalkan korotuksesta. Tiedot an- netaan palkkaryhmittäin niistä palkkaryhmistä, joissa on vähintään 5 työntekijää. Alle 5 hengen palkkaryhmät yhdistetään ja niistä anne- taan yhdessä vastaavat tiedot siten, ettei yhden henkilön palkkatietoja voida yksilöidä.

Salassapitovelvollisuus

Työntekijää koskevat arviointitiedot voidaan luovuttaa häntä edusta- valle luottamusmiehelle/työntekijöiden valitsemalle edustajalle työnte- kijän kutakin kertaa varten antaman yksilöidyn suostumuksen perus- teella.

Työnantaja ja luottamusmies/henkilöstön edustaja on velvollinen pi- tämään salassa asiat, jotka hän saa tietoonsa työntekijästä arviointien yhteydessä (Henkilötietolaki 523/1999, 33 §).

3 mom. Rinnastuspalkkaryhmä ja palkkaryhmittelyn ulkopuoliset

Mikäli ammattinimikettä tai palkkaryhmää ei ole palkkaryhmittelyssä tai tehtävä poikkeaa selvästi nimikkeen mukaisista tehtävistä, työnte- kijän peruspalkka määräytyy sen palkkaryhmän mukaan, johon hänet tehtäviensä ja koulutuksensa perusteella voidaan rinnastaa. Mikäli rinnastusnimikettä ei ole, työntekijä on palkkaryhmittelyn ulkopuolinen ja peruspalkasta sovitaan työsopimuksella.

Soveltamisohje

Rinnastuspalkkaryhmää käytettäessä noudatetaan edellä 2 momentin mukaista arviointimenettelyä työntekijän peruspalkkaa määritettäes- sä. Myös palkkaryhmittelyn ulkopuolisten työntekijöiden osalta nouda- tetaan tarkoituksenmukaista palkkaporrastusta ja soveltuvin osin edellä mainittua arviointimenettelyä.

4 mom. Kokonaispalkka

Työntekijälle, jonka palkkaa ei ole määrätty palkkaryhmittelyliitteessä ja jolle ei löydy myöskään edellä 3 momentissa mainittua rinnastus- palkkaryhmää, voidaan sopia maksettavaksi kokonaispalkkaa, joka voi sisältää myös tämän työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset koke- muslisät.

Soveltamisohje

Kokemuslisään oikeuttava aika on kuitenkin vahvistettava vuosiloma- oikeuden toteamista varten. Työntekijän työsopimuksessa on syytä todeta, mitkä palkanosat sisältyvät kokonaispalkkaan.

Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset lasketaan kokonais- palkkaan silloin, kun kokemuslisien osuutta palkasta ei ole työsopi- muksessa eroteltu.

5 mom. Työntekijän peruspalkka yhdistelmätehtävässä

Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaan tekee eri palkkaryhmiin kuuluvia tehtäviä, hänen peruspalkkansa määräytyy sen palkkaryh- män mukaan, mitä työtä hän tekee pääasiallisesti.

Soveltamisohje

Jos ns. yhdistelmätehtävässä pääasiallinen tehtävä kuuluu alemmin tai korkeammin palkattuun palkkaryhmään, otetaan muussa palkka- ryhmässä suoritettavat tehtävät huomioon arvioitaessa 13 §:n 2 mo- mentin mukaisesti työntekijän tehtävien vaativuustasoa.

14 § Pätevyyden puuttuminen

Mikäli työntekijällä ei ole palkkaryhmässä edellytettyä koulutusta tai muuta pätevyyttä, hänen peruspalkkansa on enintään 15 prosenttia alempi kuin palkkaryhmän ao. palkkamääräys edellyttää. Erityisestä syystä alennus voidaan jättää tekemättä.

Soveltamisohje

Tässä momentissa tarkoitettua alennusta voidaan käyttää vain niissä palkkaryhmissä, joissa palkkamääräyksissä edellytetään tiettyä koulu- tusta tai koulutustasoa. Mikäli työntekijä saavuttaa tehtävässään nou- datettavassa palkkaryhmäkohdassa edellytetyn pätevyyden, työnteki- jän peruspalkka tarkistetaan palkkausmääräyksen edellyttämälle ta- solle seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun hän on esittänyt selvityksen pätevyyden saavuttamisesta.

15 § Osa-aikatyöntekijän palkka

Työehtosopimuksen mukaista täyttä työaikaa lyhyempää säännöllistä työaikaa tekevän varsinainen palkka on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyö on työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi (osa-aikaprosentti).

Soveltamisohje

Jos kokoaikatyö muuttuu osa-aikatyöksi tai päinvastoin, varsinainen palkka luottamusmieskorvausta lukuun ottamatta muuttuu samassa suhteessa, ellei työsopimuksella ole toisin sovittu.

Esimerkki 2

Työntekijän säännöllinen työaika on 20 tuntia viikossa täyden työajan ollessa 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Työntekijän palkka on osa- aikaprosentin mukaisesti 52,29 % täyden työajan varsinaisesta pal- kasta.

16 § Siirto muuhun työhön

1 mom. Siirto korkeammin palkattuihin tehtäviin

Mikäli työnantaja siirtää työntekijän tämän työehtosopimuksen 6 §:n 1 momentin perusteella tilapäisesti, vähintään 6 työpäivän ja enintään 8 viikon ajaksi kerrallaan toiseen palkkaryhmään kuuluvaan työhön, jo- ka on korkeammin palkattua, työntekijälle maksetaan siirron alusta lukien sen palkkaryhmän mukainen peruspalkka tarvittaessa edellä 14 §:ssä tarkoitetuin tavoin alennettuna. Työntekijän tulee kuitenkin saada vähintään entistä työtään vastaavaa peruspalkkaa.

Soveltamisohje

Määräys koskee työnantajan tekemää tilapäistä, enintään 8 viikkoa kestävää siirtoa toisiin tehtäviin. Alle 6 työpäivää kestävän siirron ajal- ta palkka maksetaan entisen työn mukaisena.

Yli 8 viikkoa kestävästä työtehtävien olennaisesta muuttamisesta so- vitaan työsopimuksella työntekijän kanssa.

Kun työnantaja ja työntekijä sopivat työsopimuksen ehtojen olennai- sesta muuttamisesta määräajaksi tai pysyvästi, sovitaan työsopimuk- sessa myös tehtävästä maksettavasta palkasta. Työntekijän perus- palkka uudessa tehtävässä määräytyy käyttäen soveltuvin osin edellä 13 §:n 2 momentin määräyksiä henkilökohtaisen peruspalkan mää- räytymisestä.

2 mom. Siirto alemmin palkattuihin tehtäviin

Jos työntekijä siirretään tilapäisesti enintään 8 viikon ajaksi alemmin palkattuun työhön, hänen peruspalkkansa määräytyy tältä ajalta en- tistä työtä vastaavan peruspalkan mukaan.

17 § Työkyvyn alentumisen vaikutus palkkaukseen 1 mom. Työtapaturma tai ammattitauti

Työntekijälle, joka hänelle tähän työehtosopimukseen sidotun työnan- tajan työssä sattuneen työtapaturman tai siinä saadun ammattitaudin vuoksi on tullut kykenemättömäksi entiseen työhönsä ja joka tämän vuoksi siirretään lääkärin lausunnon perusteella työkykyään vastaa- vaan olennaisesti alempipalkkaiseen työhön, maksetaan tästä työstä hänen aikaisemman ansionsa mukainen palkka vähennettynä työnan- tajan kustantaman elinkoron täydennyskorkoa tai tapaturmaeläkettä vastaavalla määrällä.

2 mom. Työkyvyn aleneminen

Mikäli kysymyksessä on muu kuin edellä 1 momentissa tarkoitettu työntekijä, jonka työkyky on olennaisesti alentunut, työntekijän palkka määräytyy siten, että työkyvyn vajauksen johdosta hänen peruspalk- kansa tulee olla vastaavassa suhteessa alempi, jollei työntekijän kanssa ole työsopimuksella sovittu muusta palkkausperusteesta.

B KOKEMUSLISÄ JA MUUT PALKANLISÄT

18 § Kokemuslisät

1 mom. Kokemuslisän kertyminen

Työntekijälle maksetaan kokemuslisää 5 ja 10 kokemuslisään oikeut- tavan palvelusvuoden jälkeen. Kumpikin kokemuslisä on 5 prosenttia työntekijän peruspalkasta.

Esimerkki 3

Kokemuslisällä korotettu palkka saadaan kertomalla henkilökohtai- nen peruspalkka luvulla 1.05, kun kyseessä on 1. kokemuslisä ja luvulla 1.10, kun kyseessä on 2. kokemuslisä.

2 mom. Kokemuslisän maksaminen

Kokemuslisä maksetaan kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

3 mom. Kokemuslisän hakeminen ja selvitys muun työnantajan palvelusta

Kokemuslisää ei tarvitse hakea. Muun kuin oman työnantajan palve- lusta on kuitenkin esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Jos työnan- taja pyytää työsopimusta tehtäessä työntekijän toimittavan todistuk- sen muun työnantajan palvelusta sovittuun kohtuulliseen määräai- kaan mennessä eikä työntekijä tätä noudata, maksetaan kokemuslisä vasta siitä lukien, kun selvitys on esitetty. Jos määräaikaa ei ole ase- tettu ja selvitys muun työnantajan palvelusta esitetään jälkikäteen, tä- hän palvelukseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan enintään 2 vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.

Soveltamisohje

Luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan yleensä työtodistusta tai muuta muun työnantajan antamaa kirjallista selvitystä työsuhteen kestosta.

4 mom. Kokemuslisään oikeuttava palvelusaika

Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa on kaikki oman työnantajan palvelu ja sellainen muun työnantajan palvelu, josta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä. Samalla ammattialalla palvelusta on katsottava aina olevan olennaista hyötyä.

Soveltamisohje

Kyseessä tulee olla työsopimukseen perustuva työsuhde. Esimerkiksi pelkkä omistussuhde yhtiöön tai sen osakkuus ei riitä eikä toimiminen yksityisenä elinkeinonharjoittajana.

Olennaisen hyödyn arviointiin sisältyy harkintaa. Työnantaja ratkaisee tapauskohtaisesti, milloin aiemmasta palvelusta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä. Samankaltaisissa tapauksissa työnantajan xx- xxx pyrkiä mahdollisimman yhtenäiseen käytäntöön.

Kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan yhdenkin päivän kestänyt työsuhde. Kokemuslisään oikeuttavat ja sitä vähentävät kalenteripäi- vät muunnetaan tarvittaessa kuukausiksi käyttämällä jakajana 30 ja vuosiksi käyttämällä jakajana 365.

Työntekijän samana ajankohtana suorittamista kokemuslisään sinän- sä oikeuttavista eri palveluksista otetaan ainoastaan yksi työsuhde huomioon palvelusaikaa laskettaessa.

Osa-aikatyö kerryttää kokemuslisää samoin kuin kokoaikatyö.

5 mom. Kokemuslisä, palvelusajasta tehtävät vähennykset

Kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina työssäolo on ollut keskeytyneenä tai jona työssäolo, henkilön palvelukseen ottamisen tapahduttua, ei vielä ole alkanut.

Soveltamisohje

Työssäolo voi keskeytyä esimerkiksi sairausloman, muun työloman tai opintovapaan vuoksi. Ajat, jotka eivät vähennä palvelusaikaa, kat- so jäljempänä 18 § 6 momentti.

Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähennettävä aika siirtää kokemuslisään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähennettävä aika on esimerkiksi 2 päivää, kokemuslisään oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy 2 päivällä. Vähennys suoritetaan laskemalla eri työsuhteista vähennettävät päivät yhteen.

Esimerkki 4

▪ Työntekijän kokemuslisään oikeuttava palvelusaika oli 8 vuotta 11 kuukautta ja 2 päivää työsuhteen alkaessa 1.8.2009. Hänelle makset- tiin työsuhteen alkaessa ensimmäinen kokemuslisä 5 kokemuslisään oikeuttavan palvelusvuoden perusteella.

▪ Toiseen kokemuslisään oikeuttava 10 vuoden palvelusaika olisi täyt- tynyt 1.9.2010. Työntekijä oli kuitenkin saman kalenterivuoden

aikana ensin palkattomalla työlomalla 1.6.–30.6.2010 yhteensä 30 kalenteripäivää ja sairauslomalla 25.11.–30.12.2010 yhteensä 36 ka- lenteripäivää.

▪ Kokemuslisäaikaa ei vähentänyt 18 §:n 6 momentin 5 kohdan mu- kaan enintään 30 kalenteripäivän palkaton työloma eikä 18 §:n 6 momentin 4 kohdan mukaan 30 kalenteripäivän sairausloma. Sen sijaan kokemuslisään oikeuttavan sairausloman enimmäismäärän

(30) ylittävät 6 sairauslomapäivää vähensivät kokemuslisään oikeut- tavaa aikaa, koska 5 kohdassa mainittu 30 kalenteripäivän enim- mäismäärä työlomaa kalenterivuoden aikana oli jo täyttynyt palkat- toman työloman yhteydessä. Toiseen kokemuslisään oikeuttava 10 vuoden palvelu täyttyi 6 päivää myöhemmin eli 7.9.2010 ja sen mak- saminen aloitettiin täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta 1.10.2010 lukien.

6 mom. Kokemuslisä, palvelusaikaa eivät vähennä Palvelusaikaa eivät kuitenkaan vähennä

1) vuosiloma-aika

2) palkallinen äitiysvapaa-aika

3) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa-aika, xxx xxxxxxxx- xx on saanut äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa

4) yhteensä enintään 30 kalenteripäivän sairausloma-aika kalenteri- vuodessa

5) enintään 30 kalenteripäivän pituinen muu työloma tai luvallinen poissaolo kalenterivuodessa.

Tämän kohdan mukaiseksi muuksi työlomaksi tai luvalliseksi poissaoloksi katsotaan myös edellä kohdassa 4 (sairauslo- ma-aika) tarkoitetun ajan ylittävä poissaoloaika.

19 § Määrävuosilisä

Määrävuosilisää maksetaan edelleen niille, jotka ovat 31.12.1999 ol- leet siihen oikeutettuja Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työeh- tosopimuksen 2000 19 §:n 6 momentin perusteella sen suuruisena, kuin lisä oli 31.12.1999.

Soveltamisohje

Uusia määrävuosilisiä ei ole myönnetty 31.12.1999 jälkeen. Lisää maksetaan työntekijälle niin kauan kuin työsuhde lisän myöntänee- seen työnantajaan jatkuu keskeytymättä.

20 § Määräaikainen palkanlisä

Työntekijälle voidaan maksaa erillistä määräaikaista palkanlisää, jos- sa perusteena on tilapäinen työtehtävien tai olosuhteiden muutos.

Soveltamisohje

Työntekijälle voidaan maksaa määräaikaista palkanlisää sellaisesta tehtävien muutoksesta, jota ei tilapäisenä oteta huomioon peruspal- kassa. Sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi työntekijän tehtävien muuttuessa vaativammiksi tilapäisesti tai määräajaksi, kannustetta- essa työntekijää hankkimaan uusia valmiuksia, aloitettaessa uutta toimintaa tai toimintaa kehitettäessä (esimerkiksi projekti). Pysyvät muutokset henkilön tehtävissä, ammattitaidossa ja suorituksessa ote- taan huomioon arvioitaessa työntekijän peruspalkan tasoa.

21 § Syrjäseutulisä

Työntekijälle, jolle on 30.4.1995 maksettu Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaista syrjäseutulisää tai toimiehtosopimuk- sen mukaista kylmän alueen lisää, maksetaan edelleen aikaisempaa markkamääräistä lisää vastaavaa euromääräistä lisää niin kauan, kuin työntekijän työsuhde ko. työnantajaan jatkuu keskeytymättä. Työnantaja voi harkintansa mukaan maksaa työntekijälle vastaavaa euromääräistä lisää.

C TULOSPALKKIO

22 § Tulospalkkio

1 mom. Tulospalkkioon oikeutetut

Työntekijälle tai työntekijäryhmälle voidaan maksaa tulospalkkiota työnantajan päättämällä tavalla, mikäli asetetut tulostavoitteet saavu- tetaan.

2 mom. Tulostavoitteet

Tulostavoitteet asetetaan yhdessä työnantajan ja työntekijän tai työn- tekijäryhmän taikka työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa.

Tulostavoitteita seurataan palkkiojakson aikana ja tavoitteiden toteu- tuminen todetaan palkkiojakson päättyessä.

3 mom. Tulospalkkion määrä

Tulospalkkio sidotaan tuloksen saavuttamiseen. Se on työnantajan päättämä osuus tuottavuuden lisääntymisestä, kannattavuuden kas- vusta tai saavutetusta säästöstä.

4 mom. Tulospalkkion maksaminen

Tulospalkkio ei ole 10 §:ssä tarkoitettua varsinaista palkkaa ja se maksetaan erillään varsinaisesta kuukausipalkasta.

5 mom. Tulospalkkion luonteinen lisä

Työnantaja voi niin harkitessaan maksaa tulospalkkion luonteista li- sää myös muilla kuin edellä 1–3 momenteissa esitetyillä perusteilla.

D TYÖSUOJELUVALTUUTETUN PALKKIO

23 § Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu

Varsinaiselle työsuojeluvaltuutetulle maksetaan varsinaiseen palk- kaan kuuluvaa korvausta hänen edustamiensa työntekijöiden luku- määrän mukaan seuraavasti:

Edustettavien lukumäärä	Korvaus €/kk
10–19	30,00
20–39	44,00
40–69	53,00

70– 63,00

Xxxxxxx suoritetaan työsuojeluvaltuutetun sijasta varavaltuutetulle, milloin hän työnantajalle tehdyn ilmoituksen mukaan hoitaa työsuoje- luvaltuutetun tehtävää tämän estyneenä ollessa vähintään kahden viikon ajan yhdenjaksoisesti.

Soveltamisohje

Työsuojeluvaltuutetun oikeudesta koulutukseen, ajankäytöstä, ansion menetyksen korvaamisesta ja irtisanomissuojasta säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006).

E ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

24 § Palkanmaksu

1 mom. Palkanmaksu työsuhteen alkaessa

Jäsenyhteisön palvelukseen otetulla työntekijällä on oikeus saada palkka siitä lukien, kun hän on ryhtynyt hoitamaan tehtäviään.

Soveltamisohje

Ks. AVAINTES 5 § 4 momentti.

2 mom. Palkanmaksu pätevän poissaolosyyn puuttuessa

Jos työntekijä on ilman pätevää syytä ollut poissa työstä, hänelle ei makseta palkkaa tältä ajalta.

3 mom. Palkan vähentäminen, satunnainen poissaolo

Kuukausipalkasta vähennetään jäljempänä 41 §:n 1 momentissa tar- koitettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta, jos työpäivä työntekijän pyynnöstä tai muutoin hänestä johtuvasta syystä jää satunnaisesti va- jaaksi eikä vajausta ole tehty takaisin muuna aikana. Kokonaisen työ- päivän kestävästä vastaavasta poissaolosta vähennetään 12 §:n 1 momentin mukainen päiväpalkka kultakin poissaoloon sisältyvältä ka- lenteripäivältä.

4 mom. Palkanmaksu työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan, jollei tästä työehtosopi- muksesta muuta johdu,

1) työsuhteen päättymispäivään asti, mainittu päivä mukaan luettu- na.

2) työntekijän kuolinpäivään asti, mainittu päivä mukaan luettuna, jolloin mahdollisesti etukäteen maksettua kuukausipalkkaa kuu- kauden jäljellä olevalta osalta ei peritä takaisin.

25 § Palkan maksuaika

1 mom. Palkanmaksupäivä

Työntekijälle maksetaan palkka kultakin kalenterikuukaudelta viimeis- tään sen viimeisenä päivänä, jollei tässä työehtosopimuksessa ole toisin määrätty tai palkan suoritusperusteista muuta johdu.

Jos palkka maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suo- ritetuista toimenpiteistä tai työajan täyttymisen seurantaa, palkka maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden ai- kana.

Soveltamisohje

Työsuhteen päättyessä palkka tulee maksaa työsopimuslain mukai- sesti päättymispäivänä, ellei työntekijän kanssa ole toisin sovittu. Seurauksena palkanmaksun viivästymisestä saattaa seurata työnan- tajalle velvollisuus maksaa odotuspäiviltä työsopimuslain 2 luvun 14 §:n mukaista odotuspäivien palkkaa. Rahapalkan erääntymisessä pyhä- ja eräinä muina päivinä sovelletaan, mitä työsopimuslain 2 lu- vun 15 §:ssä on määrätty.

2 mom. Palkan maksaminen pankkiin

Työntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen, Suomessa si- jaitsevan rahalaitoksen pankkitilille, josta on säädetty työsopimuslain 2 luvun 16 §:ssä.

3 mom. Palkkalaskelma

Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskelma ja tar- vittaessa selvitys palkan suuruudesta ja palkanpidätyksestä eri tarkoi- tuksiin.

26 § Kuittausoikeus, työnantajan saatava

Työnantajan oikeudesta kuitata työntekijän palkkasaamista vas- tasaamisellaan on säädetty työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä.

Soveltamisohje

Kuittaamisoikeutta rajoittavat säännökset palkasta ulosmitattavan määrän suojaosuudesta on ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 48 §:ssä.

Oikeusministeriö julkaisee oikeuslaitoksen nettisivuilla xxx.xxxxxx.xx ohjeet palkasta, eläkkeestä ja muusta toistuvaistulosta ulosmittauk- sen yhteydessä laskettavasta velallisen suojaosuuden laskentatavas- ta ja määrästä. Suojaosuudet tarkistetaan oikeusministeriön asetuk- sella vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

   LUKU   3                  TYÖAIKA                      

A KAIKISSA TYÖAIKAMUODOISSA SOVELLETTAVAT YHTEISET

                        MÄÄRÄYKSET                    

27 § Työaikalain soveltaminen

1 mom. Työaikalain alaiset työntekijät

Työaikalain (605/1996) alaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän luvun määräysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, jollei niistä ole sovittu toisin tässä työehtosopimuksessa tai sen liitteessä 3 tai 4:

– 8 § (moottoriajoneuvon kuljettajan työaika)

– 9 § 2 mom. (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika)

– 13 § (liukuva työaika)

– 14 § 1 ja 3 mom. (poikkeuksellinen säännöllinen työaika)

– 15 § (lyhennetty työaika)

– 18 § (työntekijän suostumus tehdä lisä- ja ylityötä)

– 19 § (ylityön enimmäismäärät)

– 20 § (aloittamis- ja lopettamistyö)

– 21 § (hätätyö)

– 24 § (työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson)

– 26 § (yötyö)

– 27 § (vuorotyö ja yövuorot jaksotyössä)

– 28 § 3 mom. (moottoriajoneuvon kuljettajalle annettava tauko)

– 29 § (vuorokausilepo)

– 30 § (moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilepo)

– 33 § 1 mom. (sunnuntaityön teettäminen)

– 34 § (työajan tasoittumisjärjestelmä)

– 36 § (poikkeuslupa)

– 37 § (työaikakirjanpito)

– 37a § (ajopäiväkirja)

– 8 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, säännösten pakottavuus, rangaistussäännökset, ym.).

2 mom. Nuoret työntekijät

Alle 18-vuotiaaseen työntekijään sovelletaan nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) säännöksiä.

A1 TYÖAIKA JA SEN SIJOITTAMINEN

28 § Työaika

1 mom. Työajaksi luettava aika, määritelmä

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

2 mom. Lepoajan lukeminen työaikaan

Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa näinä ai- koina esteettömästi poistua työpaikalta.

3 mom. Matkaan käytetty aika, luetaan työaikaan

Matkaan käytetty aika luetaan kuitenkin työaikaan, jos

1) matkaa on samalla pidettävä työsuorituksena, tai

2) kyseessä on työpäivän kuluessa työntekopaikasta toiseen matkustaminen, tai

3) kyseessä on kulkeminen tai kuljetus esimiehen määräämästä lähtöpaikasta työtehtävän suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaik- kaan.

Mikäli matka-aika luetaan työajaksi, otetaan matkustukseen kulunut aika huomioon säännöllisen työajan täyttymisessä sekä lisä- ja ylityön muodostumisessa.

Esimerkki 5

Potilaan saatto- ja paluumatkasta saattaminen luetaan saattajaksi määrätyn työajaksi, koska se on työtehtävien suorittamista, mutta paluumatkaa ei lueta työaikaan. Mikäli paluumatka on tapahtunut säännöllisenä työaikana, työaika saa jäädä tältä osin vajaaksi, eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.

Esimerkki 6

Jos työntekijä saapuu työpäivän alkaessa työnantajan määräämään lähtöpaikkaan A, josta on yhteiskuljetus työntekemispaikkaan B, luetaan matka-aika A:sta B:hen ja takaisin B:stä A:han työajaksi.

4 mom. Matkaan käytetty aika, ei lueta työaikaan

Työtehtävien edellyttämiin matkoihin käytettyä aikaa ei lueta työajaksi ellei 3 momentista toisin johdu.

Soveltamisohje

Työmatkoja asunnosta työpaikalle tai toimipisteeseen ja takaisin sekä työtehtävien edellyttämän matkan matka-aikoja ei lueta työajaksi.

Mikäli työntekijä on käyttänyt työaikaansa työtehtävien edellyttämään matkustamiseen, ei matka-aikaa lueta työajaksi, mutta hänen päivit- täistä työaikaansa ei tämän vuoksi pidennetä. Säännöllinen työaika saa matkustukseen kuluneelta ajalta jäädä vajaaksi eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.

Esimerkki 7

Työntekijä lähtee aamulla asunnoltaan työmatkalle toiseen kaupun- kiin osallistuakseen siellä työtehtävien edellyttämään asiakastapaa- miseen. Xxxxxx asunnolta asiakastapaamiseen ja takaisin asunnolle ei lueta työaikaan. Säännöllinen työaika saa kuitenkin matkustukseen kuluneelta osin jäädä vajaaksi eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.

5 mom. Koulutusajan lukeminen työaikaan

Koulutukseen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei kysymyksessä ole

– työnantajan itsensä järjestämä

– välittömästi työntekijän työtehtäviin liittyvä sekä

– työtehtävien hoidon kannalta välttämätön

– työnopastukseen rinnastettava koulutus, josta

– työntekijä ei voi työvelvollisuuksiaan laiminlyömättä kieltäytyä.

Soveltamisohje

Koulutus luetaan työajaksi vain, jos kaikki tässä momentissa asetetut ehdot täyttyvät samanaikaisesti. Riippuen koulutustilaisuuden luon- teesta työntekijä voi osallistua koulutukseen työaikanaan tai hänelle myönnetään palkallista tai palkatonta työlomaa koulutukseen osallis- tumista varten. Kun koulutus ei tapahdu työaikana työpaikalla ky- seessä on keskeytyspäivä, jonka osalta ei työvuoroluetteloon merkitä työaikaa. Jaksotyössä käytetään keskeytyneen jakson taulukkoa. Säännöllinen työaika voi tällöin jäädä vajaaksi.

Täydennyskoulutus, ks. jäljempänä 98 §.

6 mom. Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin kuluneen ajan lukeminen työaikaan, työnantajan määräämät

Työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkas- tuksiin tai työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin kulunut aika luetaan työajaksi silloinkin, kun se tapahtuu vapaa-aikana. Niihin liit- tyvää mahdollista matka-aikaa ei lueta työajaksi. Mikäli matka-aika ajoittuu työntekijän säännölliseen työaikaan, työaika saa jäädä tältä osin vajaaksi eikä työaikaa tästä syystä teetetä takaisin.

Soveltamisohje

Työntekijän pitää tarvittaessa esittää tutkimuksen tai tarkastuksen suorittaneen henkilön tai laitoksen antama todistus varsinaiseen tut- kimukseen tai tarkastukseen kuluneesta ajasta.

7 mom. Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin osallistuminen työaikana,

lääkärin määräämät

Työntekijä saa osallistua työaikana lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimuk- seen, mikäli tutkimusta ei voida järjestää työajan ulkopuolella. Tutki- mukseen kulunutta aikaa ei lueta työajaksi. Sama koskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tällainen tutkimus on suoritettava työaikana. Mikäli tutkimus matka-aikoineen ajoittuu työn- tekijän säännölliseen työaikaan, työaika saa tältä osin jäädä vajaaksi eikä työaikaa tästä syystä teetetä takaisin.

Soveltamisohje

Tutkimus on ensisijaisesti järjestettävä työajan ulkopuolelle. Mikäli se ei ole mahdollista esimerkiksi sen vuoksi, että tutkimuksia suoritetaan vain määrättyinä aikoina tai että kysymyksessä on äkillinen tutkimus- tarve, voidaan tutkimukseen antaa em. perusteilla lupa osallistua työ- aikana.

Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkä- rissä ja hoidossa käyntejä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tut- kimuksia eikä tutkimuksia, jotka on suoritettu työntekijän oma- aloitteisen lääkärissä käynnin yhteydessä. Jos työntekijälle annetaan lupa tällaiseen käyntiin työaikana, työnantajan tulee tällöin harkita kussakin tapauksessa erikseen, myönnetäänkö työntekijälle tutki- muksessa tai hoidossa käynnin ajaksi palkatonta vapaata vai teete- täänkö vapautukseen käytetty työaika takaisin.

Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutki- musta tai tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelliseen sel-

vitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka sikiön terveydenti- lasta.

Mikäli raskaana olevan työntekijän on käytävä tutkimuksissa työaika- na, tästä tulee ilmoittaa työnantajalle niin pian, kuin se on mahdollista. Työnantaja voi tällöin osoittaa työntekijälle toisen ajankohdan tutki- muksia varten ottaen huomioon tutkimuksen kiireellisyys ja ajankohta, jolloin tutkimuksia tehdään. Hyvissä ajoin tapahtuva ilmoittaminen mahdollistaa myös sen, että työvuorojärjestelyjä tehtäessä voidaan etukäteen ottaa huomioon tutkimuksissa käynnin tarve siten, että se voi tapahtua pääsääntöisesti työajan ulkopuolella. Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana. Tutkimuksissa käynti tulee suorittaa tarpeetonta työajan menetystä välttäen.

Ks. myös jäljempänä 85 §:n 3 momentin soveltamisohje: Sairauslo- man myöntäminen äkillisen hammassairauden johdosta.

29 § Työajan sijoittaminen

1 mom. Vuorokauden, työviikon ja työaikajakson alkaminen

Vuorokauden katsotaan alkavan kello 00.00 ja työviikon ja työjakson sunnuntai- ja maanantaivuorokauden vaihteesta, jollei vuorokautta ole paikallisesti määrätty alkavaksi työvuoron alkamisaikana.

2 mom. Työpäivän yhtäjaksoisuus ja työvuoron pituus

Työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta pidetään yleises- ti tavoiteltavana käytäntönä paitsi niissä töissä, joissa on erityinen syy järjestää työvuoro toisin. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä.

3 mom. Työvuoron pituus jaksotyössä

Jaksotyössä työvuoro pyritään järjestämään siten, että sen pituus päivävuorossa on enintään 10 tuntia ja yövuorossa enintään 12 tun- tia.

4 mom. 5-päiväinen työviikko

Xxxxxx toimintojen luonne muuta vaadi, työntekijän säännöllinen työ- aika sijoitetaan 5 työpäivälle viikossa. Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle pyritään antamaan 2 peräkkäistä vapaapäivää viikon aikana.

Soveltamisohje

Työvuorot suunnitellaan siten, että sunnuntai ja lauantai ovat mahdol- lisuuksien mukaan vapaapäiviä.

Jaksotyössä tulisi kussakin työpisteessä pyrkiä antamaan työntekijöil- le sama määrä vapaapäiviä viikonloppuna tietyn ajanjakson kuluessa.

A2 LEPOAJAT

30 § Viikoittainen ja vuorokautinen vapaa-aika 1 mom. Viikoittainen vapaa

Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vä- hintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen va- paa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Soveltamisohje

Tarvittaessa työvuoroluetteloon merkittyä viikoittaista vapaa-aikaa voidaan muuttaa. Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman, yllättävän sairausloman tai muun työloman vuoksi siten, että vapaa on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään tässä momentissa mainitun ajan (35 tuntia tai 24 tuntia), katsotaan viikoittainen vapaa- aika annetuksi.

Keskimääräinen viikoittainen vapaa-aika tulee antaa siten, että kah- den viikon ajanjakson molemmilla viikoilla on keskeytymätöntä vapaa- aikaa.

Esimerkki 8

Yhden viikon vapaa-ajan pituus on vähintään 24 tuntia ja kahden viikon vapaa-ajan yhteispituus 70 tuntia. Siten, jos yhdellä viikolla viikoittaista vapaa-aikaa on annettu vähimmäismäärä eli 24 tuntia, toisella viikolla yhtenäisen vapaa-ajan tulee tällaisella ajanjaksolla olla vähintään 46 tuntia (24 + 46 = 70). Vastaavasti jos toisella viikol- la annetun vapaa-ajan pituus on ollut esimerkiksi 30 tuntia, on toisel- la viikolla oltava vähintään 40 tunnin keskeytymätön vapaa.

2 mom. Poikkeukset viikoittaisen vapaa-ajan antamisesta Viikoittainen vapaa-aika voidaan jättää antamatta, jos

– työntekijän säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia

– työntekijä on työaikalain 21 §:ssä tarkoitetussa hätätyössä

– työn tekninen laatu ei salli työntekijän täydellistä vapauttamista työstä

– työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työpaikalla suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi

– työntekijä suostuu varallaoloon viikoittaisen vapaa-ajan aikana.

3 mom. Korvaus viikoittaisen vapaan menettämisestä

Milloin työaikalain alaista työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hä- nen vapaa-aikanaan tai varallaoloaikana taikka viikoittaisen vapaansa aikana, työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään yhtä pitkällä ajalla, kuin hän ei ole saanut 1 ja 2 momentissa määrättyä viikoittaista vapaa-aikaa viimeistään 3 kuukauden kuluessa työn tekemisestä, tai työntekijän suostumuksella tilapäisestä työstä maksetaan työhön käy- tetyltä ajalta yksinkertainen tuntipalkka.

Soveltamisohje

Muille kuin työaikalain alaisille ei tarvitse korvata mahdollisesti saa- matta jäänyttä viikoittaista vapaa-aikaa.

Esimerkki 9

Työntekijällä on työvuoroluetteloon merkittyä vapaa-aikaa lauantaista kello 18.00:sta maanantaihin kello 8.00:aan. Hän joutuu työhön sun- nuntaina kello 12.00–18.00. Korvaus saamatta jääneeltä viikoittaiselta vapaa-ajalta maksetaan niiltä tunneilta, jotka on työskennelty sunnun- taina, eli 6 tunnilta.

Esimerkki 10

Jos viikoittainen vapaa-aika jää lyhyemmäksi kuin työaikalain mukai- nen viikoittainen vapaa-aika, maksetaan korvaus siltä osin kuin työ- aikalain mukainen viikoittainen vapaa-aika on jäänyt saamatta. Jos suunniteltu vapaa-aika olisi ollut 37 tuntia, mutta ylimääräisen työvuo- ron takia se olisikin vain 33 tuntia, maksetaan korvaus niiltä 2 tunnilta, jotka jäävät vajaaksi 35 tunnista.

4 mom. Lepoajat keskeytymättömässä vuorotyössä

Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää kes- kimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden ja työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.

5 mom. Vuorokausilepo

Vuorokausilevon antamisesta on säädetty työaikalain 29 §:ssä. Soveltamisohje

Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, vuorokausilevon antamisesta voidaan sopia toisin tämän työehtosopimuksen 43 §:n mukaisesti.

31 § Päivittäinen lepoaika

1 mom. Päivittäinen lepoaika (ruokatauko)

Jos vuorokautinen työaika on 6 tuntia pitempi eikä työntekijän työpai- kallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annet- tava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokatauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta. Lepoaika voidaan työntekijän pyynnöstä antaa edellä mainittua lyhyemmissäkin työvuoroissa, ellei tehtävien järjeste- ly ole esteenä. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän al- kuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työn- tekijällä on niin halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä työaikaan kuulumaton lepoaika 8 tunnin työskentelyn jälkeen.

Soveltamisohje

Lepoaikaa ei ole välttämätöntä määrätä pidettäväksi tiettynä kellonai- kana, vaan voidaan menetellä esimerkiksi siten, että lepoaika pide- tään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana silloin, kun se on työtehtä- vien kannalta tarkoituksenmukaisinta, jolloin tarkan ajankohdan mää- rää asianomainen esimies tai työntekijä itse. Lepoaika tulee aina an- taa, ellei kysymys ole 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta poikkeuksesta.

2 mom. Poikkeusmääräys aterioinnista

Jollei lepoaikaa voida työtehtävien laadun vuoksi järjestää 1 momen- tin mukaisesti, työntekijälle on annettava tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla.

Soveltamisohje

Päivittäisen lepotauon tarkoituksena on suojata työntekijää kohtuut- toman pitkiltä yhdenmittaisilta työskentelyjaksoilta. Poikkeusmääräys työaikana ruokailusta tuleekin sovellettavaksi vain niissä tapauksissa, joissa työtehtävät edellyttävät tauotonta paikalla oloa eikä lepotauon järjestäminen ole työtehtävien laadun vuoksi mahdollista. Tällaisessa tapauksessa ruokailu tapahtuu työn lomassa poistumatta työskente- lypaikalta.

3 mom. Päivittäinen lepotauko jaksotyössä eräissä laitoksissa

Sairaaloissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa on jaksotyötä tekeville työntekijöille annettava 1 momentissa tarkoitettu lepotauko tai työnte- kijän niin halutessa tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpai- kalla tai työnantajan osoittamassa laitoksen ruokalassa tai vastaa- vassa ruokailupaikassa edellyttäen, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluille ja että ruokailusta aiheutuvaa poissaolo työstä kestää enintään 15–20 minuuttia.

4 mom. Tauko (kahvitauko)

Työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suori- tettaville palveluille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron/työpäivän al- kuun tai loppuun.

A3 TYÖAIKA-ASIAKIRJAT

32 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa 1 mom. Työajan tasoittuminen

Jos säännöllinen työaika tasoittuu keskimääräiseksi työaikajakson ai- kana, on työaikajaksoa varten ennakolta laadittava työvuoroluettelo.

Soveltamisohje

Työajan tasoittumisjärjestelmästä säädetään työaikalain 34 §:ssä. Tasoittumisjärjestelmä on työajan järjestämistä koskeva suunnitelma. Työaikajaksoa varten laaditaan työvuoroluettelo, josta on tarkemmat määräykset jäljempänä 33 §:ssä.

2 mom. Työaikajakson muuttaminen

Käytössä olevan työaikajakson pituutta muutettaessa on pyydettäes- sä kuultava niitä työntekijöitä, joita muutos koskee tai heitä edustavaa luottamusmiestä. Muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin ennen työaikajakson alkamista.

33 § Työvuoroluettelo

1 mom. Työvuoroluettelon laatiminen

Työaikalain alaisia töitä varten on työnantajan laadittava työvuoroluet- telo, josta käy ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamis- ja päät- tymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelo on laadit- tava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyy- den vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadit- tava koko työaikajaksolle kerrallaan. Työvuoroluetteloa laadittaessa työnantajan on työntekijän vaatimuksesta varattava luottamusmiehel- le tilaisuus esittää mielipiteensä.

Soveltamisohje

Työaikalain 35 §:n mukaisesti jokaiselle työpaikalle on laadittava työ- vuoroluettelo.

Työaika suunnitellaan työvuoroluetteloon pääsääntöisesti säännölli- seen työaikaan eli lisä- tai ylityörajaan (suunnitteluraja). Vain poikke- ustapauksessa työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloon suunni- tellaan ylityötä. Silloin ylityön ajankohta ja määrä on erikseen merkit- tävä työvuoroluetteloon. Sen sijaan työvuoroluettelon tuntimäärä voi- daan suunnitella vajaaksi aina silloin, kun siihen suunnitellaan vapaa- aikana annettavaa työaikakorvausta (esimerkiksi yötyön aikahyvitys).

Työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat tu- lee ilmoittaa täsmällisin kellonajoin. Yleis- ja toimistotyöajassa on kui- tenkin mahdollista sopia työaikalain 13 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta, jossa työntekijä tietyissä rajoissa saa itse määrätä em. ajankohdat. Päivittäinen lepotauko voidaan merkitä myös, että se pi- detään esimerkiksi kello 11.00 ja 13.00 välisenä aikana.

Asiakkaille järjestettävien virkistysmatkojen, leirien yms. ajaksi on mukana oleville työntekijöille laadittava työvuoroluettelot. Työajaksi luetaan vain sellainen aika, jonka työntekijä matkan tai leirin aikana määrätään suorittamaan työtehtäviä. Myös varallaoloaika suunnitel- laan työvuoroluetteloon.

2 mom. Työvuoroluettelon tiedoksi antaminen

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hy- vissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun työaikajakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työnte- kijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoro- luettelon työtuntien alittuminen ei yksistään ole tässä tarkoitettu pai- nava syy.

Soveltamisohje

Työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluette- loon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat laitoksen toiminnan kannalta välttämättömiä. Painavan syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapa- uksessa erikseen.

Painavana syynä työvuoroluettelon muuttamiseen voidaan pitää mm. sellaisia työpaikan tuotanto-, palvelu- tai muun toiminnan järjestämi- seen liittyviä toiminnallisia syitä, jotka eivät ole olleet tiedossa työvuo- roluetteloa laadittaessa, esimerkiksi työvoiman vajausta, jollaista usein muodostuu mm. työntekijöiden sairastumisten ja muiden ennal- ta arvaamattomien poissaolojen vuoksi.

Jos työvuoroja joudutaan työntekijän sairastumisen vuoksi muutta- maan, saattaa olla perusteltua, että myös työvuorojen uudelleenjär- jestelyn aiheuttaneen työntekijän työvuoroluetteloa sairausloman tai muun poissaolon jälkeen muutetaan. Työvuoroluettelo on tällöin muu- tettava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sairauslomasta on saa- tu tieto.

Painava syy työvuoroluettelon muuttamiseen on mm. silloin, kun työn- tekijä ei sairastumisen tms. syyn vuoksi tee yövuoroja, joista aikahyvi- tys on suunniteltu annettavaksi. Työvuoroluettelon muutos on tällöin tehtävä viimeistään sen jakson aikana, johon aikahyvitys on suunni- teltu.

Painava syy työvuoroluettelon muuttamiseen on aina silloin, kun luet- telo on laadittu virheellisesti. Muutoksesta on kaikissa tapauksissa il- moitettava mahdollisimman pian sille, jota muutos koskee.

A4 EPÄMUKAVAN TYÖAJAN KORVAUKSET

34 § Sunnuntaityö-, lauantaityö- ja aattokorvaus 1 mom. Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannuspäi- vänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, joulupäivänä ja tapaninpäi- vänä sekä kello 18.00–24.00 lauantaina ja vastaavalta ajalta edellä lueteltujen juhlapäivien aattona tehdystä työstä maksetaan varsinai- sen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai an- netaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.

Soveltamisohje

Tuntipalkka lasketaan siten, kuin tämän työehtosopimuksen 41 §:ssä on määrätty. Jos työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan korottamattomasta tuntipalkasta.

2 mom. Lauantaityökorvaus

Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sat- tuvaa jouluaattoa, kello 6.00–18.00 tehdystä työstä

– jaksotyössä maksetaan 20 prosentin suuruinen rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.

– muissa työaikamuodoissa 20 prosentin suuruinen lauantaityö- korvaus maksetaan vain säännölliseen työaikaan kuuluvilta työ- tunneilta.

Soveltamisohje

Työvuoroluetteloa suunniteltaessa säännöllistä työaikaa on aika, jon- ka työntekijä on velvollinen tekemään ilman lisä- tai ylityökorvausta (säännöllisen työajan määritelmä, ks. jäljempänä 46 §). Lauantaityö- korvausta ei makseta lauantaina tehdystä lisä- tai ylityöstä yleis- työajassa tai toimistotyöajassa.

Esimerkki 11

Työvuoroluetteloon suunniteltiin yleistyöajassa tavallisesti viisipäi- väistä työviikkoa (ma–pe) tekevässä työpisteessä säännölliseen työ- aikaan kuuluva työvuoro lauantaiksi siten, että muut viikon työpäivät olivat vastaavasti lyhyempiä. Koska lauantaina tehty työ oli osa vii- kon säännöllistä työaikaa, maksettiin ko. ajalta 20 prosentin lauan- taikorvaus tämän momentin mukaisesti.

Vastaavasti toimittaisiin toimistotyöajassa. Jos lauantain tehty työ olisi tehty säännöllisen työajan lisäksi (lisä- tai ylityönä), ei lauantai- työkorvausta maksettaisi toimisto- ja yleistyöajassa.

3 mom. Aattokorvaus

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnun- taiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00–18.00 tehdyiltä työtunneilta maksetaan aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.

35 § Ilta- ja yötyön korvaaminen 1 mom. Iltatyökorvaus

Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18.00–22.00 tehtyä työtä. Iltatyöstä makse- taan 15 prosentin rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu va- paa-aika säännöllisenä työaikana.

2 mom. Yötyökorvaus

Yötyöllä tarkoitetaan kello 22.00–7.00 tehtyä työtä. Yötyöstä makse- taan 30 prosentin rahakorvaus tai annetaan vastaavasti korotettu va- paa-aika säännöllisenä työaikana. Jaksotyössä vapaa-aikakorvaus on 20 minuuttia yötyötunnilta tai rahakorvaus 40 prosenttia.

Soveltamisohje

Yötyön teettämisestä on säädetty työaikalain 26 §:ssä.

3 mom. Yötyön vapaa-aikakorvaus

Yötyön vapaa-aikakorvaus annetaan aikaisintaan yötyön suorittamis- ta seuraavalla työaikajaksolla ja viimeistään tämän työehtosopimuk- sen 42 §:n mukaisessa määräajassa.

Soveltamisohje

Jos työaikajaksossa on suunniteltu annettavaksi kahdeksan tuntia edellisillä jaksoilla ansaittua yötyön aikahyvitystä ja jaksolla tuleekin tehtäväksi neljä todellista työtuntia lisää, suunnitellusta yötyön aika- hyvityksestä on saamatta jäänyt neljä tuntia aikahyvitystä siirrettävä annettavaksi myöhemmin tai niistä maksetaan rahakorvaus.

36 § Vuorotyö

1 mom. Vuorotyön määritelmä

Vuorotyöllä tarkoitetaan työaikalain 27 §:n mukaisesti järjestettyä kaksivuorotyötä tai tämän sopimuksen liitteen 3 mukaista kolmivuoro- työtä.

2 mom. Vuorojen vaihtuminen

Vuorotyössä vuorojen tulee säännöllisesti vaihtua ja muuttua enna- kolta määrätyin ajanjaksoin ja työntekijöiden tulee suorittaa saman- kaltaista työtä. Tilapäisesti työntekijää voidaan, jos työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen kanssa niin sovitaan, pitää sa- massa vuorossakin.

Soveltamisohje

Työvuorojen vaihtuminen tarkoittaa sitä, että ensimmäisen vuoron päätyttyä toinen alkaa ja vastaavasti kolmivuorotyössä toisen vuoron päätyttyä kolmas alkaa. Vuorot eivät saa mennä osittainkaan päällek- käin, eikä vuorojen väliin saa jäädä taukoa, lukuun ottamatta liikunta- paikkoja sekä jätteenkäsittelylaitoksia tai vastaavia, joissa vuorot voi- vat mennä osittain päällekkäin enintään tunnin ajan, mikäli toiminta si- tä edellyttää. Vuorojen muuttuminen tarkoittaa sitä, ettei ketään jatku- vasti pidetä samassa vuorossa, vaan aamuvuorolaiset siirtyvät ilta- vuoroon tai yövuoroon jne.

Mikäli työ on järjestetty siten, että se esimerkiksi viitenä päivänä vii- kossa (ma–pe) on järjestetty em. edellytykset täyttäväksi vuorotyöksi ja laitoksen käyttöajoista johtuen viikonloppuna (la–su) yksivuoro- eli päivätyöksi, 3 momentin mukaiset vuorotyölisät maksetaan vain niiltä päiviltä, jolloin vuorotyötä suoritetaan (ma–pe).

3 mom. Vuorotyölisä

Kaksivuorotyössä sekä liitteessä 3 tarkoitetussa kolmivuorotyössä suoritetaan iltavuorossa 15 prosentin ja yövuorossa 30 prosentin suu- ruinen rahakorvaus.

Soveltamisohje

Vuorotyölisää ja ilta- tai yötyökorvausta ei suoriteta samanaikaisesti. Iltavuorolisän tai yövuorolisän suorittaminen ei ole sidottu tiettyihin kellonaikoihin, kuten ilta- ja yötyökorvaukset, vaan lisä maksetaan kaikilta ilta- ja yövuoron tunneilta. Vuorotyölisää ei suoriteta jakso- työssä.

A5 HÄTÄTYÖ, HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ JA VARALLAOLO

37 § Hätätyö

Työaikalain 21 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa ja edellytyksin saadaan säännöllisiä työaikoja pidentää. Ylityönä tehty hätätyö korvataan tä- män sopimuksen ylityökorvausmääräysten mukaisesti.

38 § Hälytysluonteinen työ

1 mom. Hälytysluonteisen työn määritelmä

Hälytysluonteinen työ on työtä, johon työntekijä kutsutaan (hälyte- tään) vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hä- net on määrätty tällöin olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä. Xxxxxx pitää edellyttää välitöntä tai lyhyen määräajan (enintään 5 tuntia) kuluessa tapahtuvaa työhön saapumis- ta. Mikäli työhön kutsu tapahtuu enintään tuntia aikaisemmin kuin työvuoroluettelo edellyttää, ei kyseessä ole hälytysluonteinen työ.

Soveltamisohje

Työntekijälle suoritetaan tehdystä työajasta palkka mahdollisine yli- työkorvauksineen ja muine työajasta johtuvine korvauksineen. Häly- tysluonteinen työ voi olla myös työaikalain 21 §:ssä tarkoitettua hätä- työtä.

2 mom. Hälytysraha ja matkakustannusten korvaus

Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta ai- heutuvasta häiriöstä maksetaan varsinaiseen palkkaan kuulumaton 7,57 euron hälytysraha. Työntekijälle, jolle varalla ollessa tai hälytys- luonteisessa työhön saapumisessa aiheutuu kustannuksia työpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan vähimmäiskustan- nuksista korvaus.

Soveltamisohje

Hälytysrahan maksaminen edellyttää, että työhön kutsuminen suorite- taan työnantajan toimesta tai suostumuksella (eikä esimerkiksi asiak- kaan). Mikäli työntekijä jää työvuoroon, ei paluumatkasta suoriteta matkakustannusten korvausta.

39 § Varallaolo

1 mom. Varallaolon määritelmä

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijän kanssa on työnantajan aloitteesta sovittu varallaolosta asunnossa (asuntovarallaolo) tai muualla (vapaamuotoinen varallaolo) tavoitettavissa niin, että hänet

voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloksi ei katsota velvolli- suutta olla työpaikalla työvalmiudessa paitsi silloin, kun työntekijälle on annettu lupa olla varalla valintansa mukaan joko työpaikalla tai määrätyin ehdoin sen ulkopuolella. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaolon pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuut- tomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Asunnolla tarkoitetaan työn- tekijän varsinaista asuntoa ja kotia.

Soveltamisohje

Työnantajan tulee päättää, onko työntekijä velvollinen olemaan asun- tovarallaolossa vai vapaamuotoisessa varallaolossa. Vapaamuotoi- sesta varallaolosta tulee antaa sellaiset kirjalliset ohjeet, että työnteki- jä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet (esimerkiksi missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava).

Mikäli työntekijä kutsutaan varallaolosta työhön, työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi eikä tältä ajalta suoriteta varallaolokorvausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi.

Jos työnantaja on järjestänyt asunnon, jota ei voida pitää työntekijän varsinaisena asuntona, mutta jossa työnantaja on velvoittanut hänet olemaan varalla, tällaisessa asunnossa oleskeluvelvollisuus luetaan työajaksi eikä kyseessä ole varallaolo.

2 mom. Varallaolokorvaus, asuntovarallaolo

Kultakin asuntovarallaolotunnilta maksetaan rahakorvauksena 50 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika.

Soveltamisohje

Asuntovarallaolokorvaus suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan joko kokonaan aikakorvauksena tai kokonaan rahakorvauksena tai si- ten, että osa siitä korvataan vastaavasti korotettuna vapaana sään- nöllisenä työaikana ja osa rahassa.

3 mom. Varallaolokorvaus, vapaamuotoinen

Kultakin varallaolotunnilta, jona työntekijä on velvoitettu olemaan va- ralla muualla kuin asunnossaan, maksetaan rahakorvauksena 20–30 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon va- rallaolon aiheuttamat rajoitukset työntekijälle, kuten esimerkiksi liik- kumisalueen laajuus ja työpaikalle saapumisen enimmäisaika.

4 mom. Varallaolokorvauksen edellytykset ja maksaminen

Varallaolokorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut varalla työnantajan määräajaksi antaman kirjallisen määräyk- sen tai laatiman työvuoroluettelon nojalla.

5 mom. Varallaolo, matkakustannusten korvaaminen

Työntekijälle, jolle varalla ollessa aiheutuu kustannuksia työpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan vähimmäiskustan- nuksista korvaus.

Soveltamisohje

Mikäli työntekijä jää työvuoroon, paluumatkasta ei suoriteta matka- kustannusten korvausta.

A6 TYÖAIKAKORVAUSTEN SUORITTAMINEN

40 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset 1 mom. Yleiset suorittamisedellytykset

Lisä-, yli-, lauantai-, sunnuntaityökorvauksen ja aattokorvauksen sekä ilta- ja yötyökorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että

1) työ on tehty työpaikalla tai erityisestä syystä esimiehen määrää- mällä muulla paikalla

2) työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvi- tetty

3) työ on suoritettu työnantajan antaman kirjallisen määräyksen pe- rusteella paitsi silloin, kun kysymyksessä on säännöllinen vuoro- työ tai jaksotyö.

Soveltamisohje

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu ylityötä, ei erillistä ylityömäärä- ystä tarvita.

Jos työntekijä tekee kotona ylityötä, ylityön korvaaminen edellyttää kirjallisen ylityömääräyksen lisäksi esimiehen lupaa. Ylityön tekemi- nen kotona tulee kysymykseen vain poikkeustapauksessa.

2 mom. Työaikakorvausten suorittaminen työaikalain ulkopuoliselle, johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle

Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja vuorotyön sekä varalla- olon korvaamista koskevia tämän sopimuksen määräyksiä sovelle- taan työaikalain ulkopuolisiin johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleviin, jos niiden maksamisesta on erikseen sovittu ko. työntekijän työsopimuksessa tai siitä sovitaan työsuhteen aikana erikseen jonkin tilanteen osalta.

Soveltamisohje

Ks. TAL 2 §:n 1 momentti 1 kohta ja AVAINTES 2 §:n 1 kohta.

3 mom. Vapaa-aikakorvauksen siirtyminen

Jos työntekijän vahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty työaika- korvauksia annettavaksi vapaana ja työntekijä on sairaana vapaan aikana, siirtyy sairausloman ajalle merkitty vapaa-aikakorvaus annet- tavaksi myöhemmin tämän työehtosopimuksen 42 §:n mukaisesti tai siitä suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan vastaava raha- korvaus.

41 § Raha- ja vapaa-aikakorvausten laskeminen ja suorittaminen 1 mom. Tuntipalkan laskeminen täydessä työajassa

Täyttä työaikaa tekevän työntekijän lisä-, yli-, sunnuntai-, lauantai-, aatto-, ilta-, yö- ja vuorotyön sekä varallaolon rahakorvauksen laske- miseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla

– 163 yleistyöajassa, jaksotyöajassa

(viikkotyöaika keskimäärin 38,25 tuntia)

– 158 keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (viikkotyöaika keskimäärin 36 tuntia)

– 152 toimistotyöajassa, mikäli viikkotyöaika on 36,25 tuntia tai sitä lyhyempi.

2 mom. Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyöajassa

Tuntipalkka osa-aikatyössä saadaan, kun osa-aikatyötä vastaavan kokoaikatyön varsinainen palkka jaetaan edellä 1 momentissa määrä- tyllä noudatettavan työaikajärjestelmän jakajaluvulla.

Esimerkki 12

▪ Työntekijä tekee osa-aikatyötä, jossa yleistyöajassa olevan kokoai- kaisen työntekijän varsinainen palkka on 2 700 euroa kuukaudessa.

▪ Tuntipalkka tässä työssä saadaan jakamalla 2 700 euroa yleis- työajan tuntipalkkajakajalla 163, eli tuntipalkka on 16,56 euroa tunnissa.

▪ Varsinaiseen palkkaan kuuluvat palkanosat, ks. tämän työehtoso- pimuksen 10 §.

3 mom. Yli- ja sunnuntaityön tuntipalkan laskeminen vuorotyössä

Mikäli yli- ja sunnuntaityötä suoritetaan sellaiselta ajalta, jolta makse- taan tämän työehtosopimuksen 36 §:n 3 momentin mukaista vuoro- työlisää, lasketaan vuorotyölisä mukaan siihen tuntipalkkaan, jota ko- rotetaan 50 tai 100 prosentilla.

Soveltamisohje

Tähän tuntipalkkaan ei oteta mukaan muita työaikakorvauksia, mm. ilta- ja yötyökorvausta, lauantaityökorvausta eikä aattokorvausta.

42 § Työaikakorvausten suorittaminen

1 mom. Työaikakorvausten suorittamisajankohta

Rahakorvaus on maksettava ja vapaa-aikakorvaus annettava viimeis- tään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenteri- kuukauden aikana paitsi, jos säännöllinen työaika on vahvistettu viik- koa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Työntekijän kanssa sovittaes- sa voidaan vapaa-aikakorvaus kuitenkin antaa vielä 4 seuraavan ka- lenterikuukauden aikana. Samoin saadaan rahakorvaus maksaa edellä mainittua myöhemmin, milloin edellä tarkoitettua vapaa- aikakorvausta ei ole voitu työnteon keskeytyksen vuoksi antaa edellä määrättynä aikana.

Soveltamisohje

Korvausmuodosta (raha tai vapaa) päättää työnantaja.

Määräykset kolmivuorotyössä pitämättä olevilta vuorovapailta maksettavan rahakorvauksen suorittamisesta ovat liitteessä 3.

2 mom. Vapaa-aikakorvauksena annettavasta vapaa-ajasta sopiminen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 1 momentista poiketen 4 kuu- kautta pidemmästä ajanjaksosta, jonka kuluessa vapaa-aikakor- vauksia kertyy ja niitä annetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. So- pimus voidaan irtisanoa 43 §:n 2 momentin mukaisesti.

Soveltamisohje

Tämän määräyksen perusteella työnantaja ja työntekijä voivat sopia työaikakorvausten säästämisestä pidemmiksi yhdenjaksoisiksi va- paiksi (työaikapankki). Tehdystä kirjallisesta sopimuksesta on käytävä ilmi ne periaatteet, joiden mukaan vapaa-aikakorvauksia säästetään ja niitä käytetään. Vapaat pyritään antamaan kokonaisina työpäivinä.

Vuosiloman säästövapaata koskevat määräykset ovat jäljempänä 77 §:ssä.

A7 SÄÄNNÖLLISESTÄ TYÖAJASTA SOPIMINEN

43 § Poikkeavat työaikajärjestelyt

1 mom. Työaikajärjestelyistä sopiminen

Jos säännöllinen työaika on tarpeen järjestää tässä sopimuksessa määrätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti, asiasta on sovittava etu- käteen työnantajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Poikkeavassa työaikajärjestelyssä säännöllisen työajan pi- tuuden tulee tasoittua keskimäärin tämän sopimuksen mukaiseksi enintään vuoden aikana. Jos järjestelyn tarkoituksena on jonkin työ- päivän sisään tekeminen muuna aikana, voidaan sopia, että sisään tekoajalta ei makseta mahdollisia työaikakorvauksia.

Soveltamisohje

Sopimus tehdään kirjallisesti ja siinä on sovittava kaikista niistä työeh- tosopimuksen määräyksistä, josta järjestelyn johdosta poiketaan. So- pimuksessa voi tulla sovittavaksi esimerkiksi vuorokautisen työajan pituus ja ylityöraja, viikoittainen ylityöraja, muutokset työaikakorvauk- sissa ja muutokset työajan tasoittumisjaksossa.

Ks. myös edellä 32 §: työajan tasoittuminen työaikajaksossa, jäljem- pänä 46 §: säännöllinen työaika ja 123 §: paikallinen sopiminen.

2 mom. Työaikajärjestelysopimuksen päättyminen

Työaikajärjestelyistä voidaan sopia poikkeavasti joko määräajaksi tai toistaiseksi. Toistaiseksi tehty tässä pykälässä tarkoitettu sopimus poikkeavasta työaikajärjestelystä voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään 3 kuukauden kuluttua, minkä jälkeen noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä. Määräajaksi tehty sopimus päättyy määräajan päättyessä.

   A8              SÄÄNNÖLLISET   TYÖAJAT                 

44 § Työajan määräytyminen

Työntekijän työaikojen pituudet määräytyvät työtehtävien laadun ja määrän mukaan tässä työehtosopimuksessa mainitulla tavalla sekä sen mukaan, mitä työsopimusta tehtäessä on sovittu.

45 § Työaikamuodot

1 mom. Yleistyöaika, toimistotyöaika, jaksotyöaika, keskeytymätön kolmivuorotyö

Työntekijän säännöllinen työaika määräytyy häneen sovellettavan työaikamuodon mukaan siten, kuin tässä työaikaluvussa tai liitteiden erityismääräyksissä on tarkemmin määrätty. Tämän työehtosopimuk- sen mukaiset työaikamuodot ovat

1) yleistyöaika

2) toimistotyöaika

3) jaksotyöaika

4) keskeytymätön kolmivuorotyö (liite 3).

Soveltamisohje

Myös osa-aikaisiin työntekijöihin sovelletaan tämän luvun työaika- määräyksiä sellaisenaan, jollei jäljempänä toisin määrätä.

2 mom. Liukuva työaika

Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan käytöstä yleistyöajassa ja toimistotyöajassa työaikalain 13 §:n mukaisesti.

46 § Säännöllinen työaika

1 mom. Säännöllinen täysi työaika

Säännöllisellä täydellä työajalla tarkoitetaan tässä työehtosopimuk- sessa ko. työhön sovellettavaa, tämän sopimuksen mukaisen työ- aikamuodon täyttä työaikaa.

Soveltamisohje

Täysi työaika yleistyöajassa ja jaksotyöajassa on 38 tuntia 15 minuut- tia viikossa tai keskimäärin tämä tuntimäärä työaikajaksossa. Täysi työaika toimistotyöajassa on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa tai keski- määrin tämä tuntimäärä työaikajaksossa. Keskeytymättömästä kolmi- vuorotyöstä ovat määräykset liitteessä 3.

Työvuoroluetteloa suunniteltaessa säännöllistä työaikaa on aika, jon- ka työntekijä on työehtosopimuksen mukaan velvollinen tekemään työtä ilman eri korvausta (lisä- tai ylityöraja).

2 mom. Säännöllinen osa-aikatyöaika

Säännöllinen osa-aikatyöaika on työntekijän työhön sovellettavan työaikamuodon täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika, joka määritellään viikoittaisena tai keskimääräisenä viikoittaisena työaika- na.

Esimerkki 13

Työntekijän keskimääräinen viikoittainen työaika on 20 tuntia viikos- sa (52,29 prosenttia) ko. työhön sovellettavan täyden säännöllisen työajan ollessa 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Työssä noudatetaan

3 viikon työaikajaksoa. Tällaisessa 3 viikon jaksossa säännöllinen osa-aikatyöaika on 60 tuntia (suunnitteluraja, lisätyöraja) ja ylityöraja sama kuin täydessä työajassa.

3 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -jaksossa

Arkipyhäviikon tai -jakson säännöllinen työaika on täysi säännöllinen työaika tai säännöllinen osa-aikatyöaika lyhennettynä seuraavassa pykälässä (47 §) tarkoitetulla arkipyhälyhennyksellä.

Soveltamisohje

Arkipyhäviikon tai -jakson lyhennetty työaika osoittaa lisätyörajan (suunnitteluraja). Lisätyörajan ylittävä aika on lisätyötä täyden työajan ylityörajaan saakka.

47 § Arkipyhät

1 mom. Arkipyhämääritelmä

Arkipyhiä ovat

– pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto

– muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi osuva uuden- vuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaat- to, joulupäivä ja tapaninpäivä.

2 mom. Arkipyhälyhennys

Edellä mainitut arkipyhäpäivät ovat ylimääräisiä vapaapäiviä. Jos edellä mainittuja arkipyhäpäiviä ei ole mahdollista antaa vapaana, ly- hennetään viikoittaista tai työaikajakson säännöllistä työaikaa kutakin arkipyhää kohden yhdellä viidenneksellä kulloinkin noudatettavasta säännöllisestä viikoittaisesta täydestä tai osa-aikatyöajasta. Lyhennys

pyöristetään lähimpään viiteen (5) minuuttiin. Tätä lyhennystä ei teh- dä, jos työsuhde ei kestä yhtään kokonaista käytössä olevaa työaika- jaksoa.

Soveltamisohje

Arkipyhälyhennys tehdään sillä viikolla tai työaikajaksolla, jolle arki- pyhä sattuu.

Lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä eivät lyhennä työaikaa.

Osa-aikatyön työaikajärjestelyssä, jossa osa viikoista on työviikkoja ja osa vapaaviikkoja, arkipyhälyhennys alentaa työaikaa riippumatta sii- tä, sattuuko se työ- vai vapaaviikolle.

Osa-aikatyön arkipyhälyhennys on samassa suhteessa lyhyempi kuin säännöllinen osa-aikatyö on täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

Jos arkipyhä on vuosiloman tai työloman sisällä, sen osalta ei tehdä arkipyhälyhennystä.

Esimerkki 14

▪ Yleistyöaika, täysi työaika, 1 arkipyhä

▪ Arkipyhäviikon työaika on täydessä 38,25 tunnin työajassa yhtä ar- kipyhää kohden 7 tuntia 40 minuuttia lyhyempi.

▪ Lisätyöraja on 30 tuntia 35 minuuttia (38,25 t - 7,65 t = 30,6 t

= 30 t 36 min).

▪ Ylityöraja ei muutu arkipyhäviikolla ja on 38 tuntia 15 minuuttia.

▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli lisätyörajan 30 tuntia 35 minuuttia, olisi se lisätyötä ylityörajaan 38 tuntiin 15 minuuttiin saakka ja sen jälkeen ylityötä.

Esimerkki 15

▪ Yleistyöaika, osa-aikatyö, 1 arkipyhä

▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esimerkiksi 21 tuntia viikossa, on arkipyhälyhennys pyöristettynä 4 tuntia 10 minuut- tia yhtä arkipyhää kohden (21 t : 5 = 4,2 t = 4 t 12 min).

▪ Lisätyöraja on 16 tuntia 50 minuuttia (21 t - 4 t 10min = 16 t 50 min).

▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä yleistyöajassa, eli 38 tuntia 15 mi- nuuttia.

▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli 16 tuntia 50 minuuttia, olisi se lisä- työtä ylityörajaan 38 tuntiin 15 minuuttiin saakka ja sen jälkeen ylityö- tä: ylityöraja on sama kuin täydessä yleistyöajassa.

Esimerkki 16

▪ Toimistotyöaika, täysi työaika, 1 arkipyhä

▪ Arkipyhäviikon työaika on täydessä 36,25 tunnin työajassa yhtä

arkipyhää kohden 7 tuntia 15 minuuttia lyhyempi (36,25 : 5 = 7,25 t = 7 t 15 min).

▪ Lisätyöraja on 29 tuntia (36,25 t - 7,25 t = 29 t ).

▪ Ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia.

Esimerkki 17

▪ Toimistotyöaika, osa-aikatyö, 1 arkipyhä

▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esimerkiksi 18 tuntia viikossa, on arkipyhälyhennys pyöristettynä 3 tuntia 35 minuuttia yhtä arkipyhää kohden (18 : 5 = 3,6 t = 3 t 36 min).

▪ Lisätyöraja on 14 tuntia 25 minuuttia (18 t - 3 t 35min).

▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä toimistotyöajassa, eli 38 tuntia 15 minuuttia.

Esimerkki 18

▪ Jaksotyöaika, täysi työaika, 3 viikon työaikajakso, 4 arkipyhää

▪ 3 viikon työaikajaksoon (3 x 38,25 = 114,75 t), johon sisältyy

4 työaikaa lyhentävää arkipyhää (jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uudenvuodenpäivä), säännöllistä täyttä työaikaa lyhennetään 30 tuntia 40 minuuttia (4 x 7 t 40 min = 30 t 40 min).

▪ Lisätyöraja on 84 tuntia 5 minuuttia (114,75 t - 30t 40 min).

▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli 84 tuntia 5 minuuttia, olisi se lisätyötä

ylityörajaan 114 tuntiin 45 minuuttiin saakka ja sen jälkeen ylityötä.

Esimerkki 19

▪ Jaksotyöaika, osa-aikatyö, 3 viikon työaikajakso, 4 arkipyhää

▪ Jos keskimääräinen säännöllinen osa-aikatyöaika on esimerkiksi 19 tuntia viikossa (täysi työaika 38,25 t), arkipyhävähennys on pyöristettynä 3 tuntia 50 minuuttia yhtä arkipyhää kohden

(1 : 5 x 19 t = 3,8 t = 3 t 48 min).

▪ 3 viikon työaikajaksoon (3 x 19 = 57 t), johon sisältyy 4 työaikaa lyhentävää arkipyhää (jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uuden- vuodenpäivä), säännöllistä osa-aikatyöaikaa lyhennetään 15 tuntia 10 minuuttia (4 x 3 t 50 min).

▪ Lisätyöraja on 41 tuntia 50 minuuttia.

▪ Mikäli työtä tehtäisiin jaksolla yli 41 tuntia 50 minuuttia, olisi se lisätyötä ylityörajaan 114 tuntiin 45 minuuttiin saakka ja sen jälkeen ylityötä.

▪ Ylityöraja on sama kuin täydessä jaksotyöajassa.

B TYÖAIKAMUOTOJEN YKSITYISKOHTAISET MÄÄRÄYKSET B1 YLEISTYÖAIKA

48 § Yleistyöajan soveltaminen

Yleistyöaikaa sovelletaan kaikkiin niihin työntekijöihin, joihin ei sovel- leta toimistotyöaikaa, jaksotyöaikaa taikka keskeytymätöntä kolmivuo- rotyöaikaa.

49 § Yleistyöaika, säännöllinen täysi työaika

Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokau- dessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi säännöllinen työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia enintään 6 viikon työaika- jaksossa.

Soveltamisohje

Viikkoa pitempää työaikajaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tällöinkin 2–4 viikon jakso on yleensä riittävä. Työvuoroluettelo on laadittava koko työaikajaksoksi ja sitä on noudatettava siten, kuin edellä 33 §:ssä on tarkemmin mää- rätty.

Osa-aikatyön työaikajärjestelyissä voidaan käyttää myös pidempää, kuitenkin enintään 12 viikon tasoittumisjaksoa.

Arkipyhäviikolla tai -jaksossa työaikaa lyhennetään tämän luvun 46 §:n 3 momentin mukaisella tavalla (suunnitteluraja, lisätyöraja)

Pöytäkirjamerkintä

Päiväkodin kasvatushenkilöstöä koskevat erityismääräykset

Päiväkodin johtajana, lastentarhanopettajana tai erityislastentarhan- opettajana toimivan, kelpoisuusehdot täyttävän työntekijän työaika määräytyy tämän pykälän mukaisesti ja lisäksi noudatetaan seuraavia erityismääräyksiä:

1) Tästä työajasta käytetään edelleen riittävä aika asianomaisen päivä- kodin ohjeiden mukaan työpaikalla vanhempainiltoihin, vanhempien tapaamisiin ja toiminnan yhteiseen suunnitteluun sekä työpaikan ul- kopuolella mm. muuhun toiminnan suunnitteluun ja valmisteluun sekä kotikäynteihin. Yleisesti on katsottu, että noin 8 prosenttia kasvatus- henkilöstön työajasta kuluu näihin tehtäviin, mikä otetaan huomioon työajan käyttöä ja työvuoroluetteloa päiväkodissa suunniteltaessa.

2) Työntekijälle annetaan vuosittain 5 ylimääräistä vapaapäivää. Mikäli työsuhde ei ole kestänyt koko vuotta tai työssäolo on ao. vuonna ollut keskeytyneenä, annetaan kutakin tämän työehtosopimuksen 71 §:ssä tarkoitettua 2 täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti 1 ylimääräinen vapaapäivä, kuitenkin enintään 5 päivää. Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään tällöin myös vuosilomapäiviä.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta sijaisiin, jotka eivät täytä kelpoisuusehtoja.

50 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta työntekijän säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.

Soveltamisohje

Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä yleistyöajassa muodostua vain arkipyhäviikoilla tai -jaksoissa.

Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityörajan välinen aika. Ylityöraja ei alene arkipyhäviikolla tai arkipyhäjaksossa.

51 § Yleistyöaika, lisätyön korvaaminen

Lisätyö korvataan työntekijälle rahakorvauksena maksamalla korot- tamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden.

52 § Yleistyöaika, ylityö

1 mom. Yleistyöaika, ylityön määritelmä

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat yli- työrajat:

Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunniteltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.

Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia tai työaikajaksossa työvuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viik- kotyöaika.

Soveltamisohje

Yleistyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Ylityö korvataan joko vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä, mutta ei mo- lempina. Kalenteriviikon aikana tehdystä kokonaistyöajasta vähenne- tään ensin vuorokautisena ylityönä korvattavat työtunnit. Jos jäljelle jäävät työtunnit vielä ylittävät viikkoylityörajan, ylimenevä työaika kor- vataan viikoittaisena ylityötä.

Vuorokautista ylityötä muodostuu, jos työvuoroluetteloon suunniteltu vähintään 8 ja enintään 9 tunnin pituinen työvuoro ylittyy, vaikka vii- koittainen ylityöraja ei ylittyisi.

Esimerkki 20 ▪ Viikolla on muodostunut sekä vuorokautista että viikoittaista ylityötä. ▪ Työvuoroluettelo sisältää puolen tunnin ruokatauon.
Kalenteriviikko	ma	ti	ke	to	pe	la	su	yht.
Vahvistettu työaika	8-17.30 9 t	8-15.30 7 t	8-15.45 7 t 15	8-16.30 8 t	8-15.30 7 t	–	–	38 t 15
Xxxxx työaika	12 t	7 t	7 t 15	8 t	7 t	11 t	–	52 t 15
Vuorokautista ylityötä	3 t	–	–	–	–	3 t	–	6
Korvaus	2x50 % ja 1x100 %					2x50 % ja 1x100 %
Viikoittaista ylityötä		52 t 15 - 6 t - 38 t 15 = 8 t
Korvaus		5x50 % ja 3x100 %

2 mom. Yleistyöaika, ylityöraja arkipyhäviikolla, täysi työaika

Jos kalenteriviikolla on edellä 47 §:ssä tarkoitettu työaikaa lyhentävä arkipyhä, ylityöraja on arkipyhäviikolla työvuoroluetteloon merkitty viikkotyöaika (lisätyöraja) lisättynä 7 tunnilla 40 minuutilla kutakin ar- kipyhää kohden.

Soveltamisohje

Lisätyörajan (suunniteltu työaika) ja ylityörajan välinen työaika on lisätyötä.

Esimerkki 21 ▪ Työvuoroluettelon 3 viikon työaikajaksolle (114 t 45 min) sisältyy neljä arkipy- hää (á 7 t 40 min), joista kolme sijoittuu ensimmäiselle ja yksi toiselle viikolle. ▪ Työvuoroluettelo on suunniteltu siten, että ei synny lisä- eikä ylityötä (säännöllinen työaika) eikä sitä ole myöskään tehty.
Xxxxxx	Xxxxxxxxxxx työaika Tehty työaika Lisätyöraja	Arkipyhälisäys	Viikkoylityöraja
1	16 t	+ 23 t (3 x 7 t 40)	= 39 t
2	32 t	+ 7 t 40	= 39 t 40
3	36 t 05		= 36 t 05
Yht.	84 t 05	30 t 40	114 t 45

Työvuoroluettelo									korvaus %
									0	50	100
Viikko 1	ma ap	ti ap	ke ap	to	pe	la	su	yht.	– – –
vahvistettu työaika	0	0	0	8	8	–	–	16 t
tehty työaika	0	0	0	8	8	–	–	16 t
Viikko 2				ap					– – –
vahvistettu työaika	8	8	8	0	8	–	–	32 t
tehty työaika	8	8	8	0	8	–	–	32 t
Viikko 3									– – –
vahvistettu työaika	8	7	7	7	7 t 05	–	–	36 t 05
tehty työaika	8	7	7	7	7 t 05	–	–	36 t 05

Esimerkki 22 ▪ Työvuoroluettelon 3 viikon työaikajaksolle (114 t 45 min) sisältyy neljä arkipy- hää (á 7 t 40 min). ▪ Vuorokautista ylityötä on syntynyt jakson ensimmäisellä viikolla. ▪ Viikoittaista ylityötä on syntynyt jakson toisella viikolla. ▪ Lisätyötä on syntynyt jakson ensimmäisellä ja toisella viikolla.
Xxxxxx	Xxxxxxxxxxx työaika Lisätyöraja	Arkipyhälisäys	Viikkoylityöraja	Tehty työaika
1	16 t	+ 23 t (3 x 7 t 40)	= 39 t	41 t
2	32 t	+ 7 t 40	= 39 t 40	40 t
3	36 t 05		= 36 t 05	36 t 05
Yht.	84 t 05	30 t 40	114 t 45	117 t 05

Työvuoroluettelo									korottamaton tuntipalkka	50 %:lla korotettu tuntipalkka	100 %:lla korotettu tuntipalkka
Viikko 1	ma ap	ti ap	ke ap	to	pe	la	s u	yht.
vahvistettu työaika	0	0	0	8	8	–	–	16 t
tehty työaika	8	8	8	9	8	–	–	41 t
vuorokautista ylityötä	0	0	0	1	0	–	–	1 t		1t
viikoittaista ylityötä	41 t - 1 t - 39 t = 1 t									1t
lisätyötä	39 t - 16 t = 23 t								23 t
Viikko 2		ap
vahvistettu työaika	8	0	8	8	8	–	–	32 t
tehty työaika	8	8	8	8	8	–	–	40 t
viikoittaista ylityötä	40 t - 39 t 40 = 0 t 20									0 t 20
lisätyötä	39 t 40 - 32 t = 7 t 40								7 t 40
Viikko 3
vahvistettu työaika	7	7 t 05	7	7	8	–	–	36 t 05
tehty työaika	7	7 t 05	7	7	8	–	–	36 t 05
▪ Lisätyöstä maksetaan korottamaton tuntipalkka. Ks. edellä 51 § lisätyön korvaaminen yleistyöajassa. ▪ Ylityöstä maksetaan 50 tai 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Ks. jäljempänä 53 § ylityön korvaaminen yleistyöajassa.

3 mom. Yleistyöaika, ylityöraja osa-aikatyössä

Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunniteltu korkeampi työaika, kuitenkin enintään 9 tuntia.

Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai työaika- jaksoa käytettäessä 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna työaikajakson viikkojen lukumäärällä.

Soveltamisohje

Esimerkki 23

▪ Työntekijän säännöllinen osa-aikatyöaika on keskimäärin 20 tuntia viikossa. Työ on järjestetty 4 viikon työaikajaksossa siten, että hän tekee työtä kahtena viikkona 80 tuntia ja on kaksi viikkoa vapaana.

▪ Ensimmäiselle työviikolle on suunniteltu työtä 43 tuntia ja toiselle viikolle 37 tuntia.

▪ Ylityöraja on 153 tuntia (4 x 38,25 tuntia = 153 t).

▪ Jos työntekijä tekee toisella viikolla työtä kaikkina päivinä 8 tuntia, ei synny vuorokautista ylityötä, koska työaika ei minään päivänä ylitä 8 tuntia. Sen sijaan syntyy 3 tuntia lisätyötä, joka korvataan maksamalla yksinkertainen tuntipalkka tai antamalla vastaava vapaa-aika säännöl- lisenä työaikana.

▪ Jos työntekijä tekee työtä myös vapaaviikoillaan, työ on lisätyötä säännöllisen osa-aikatyön (80 t) ylittävältä ajalta 153 tuntiin saakka työaikajaksolla ja sen jälkeen ylityötä

Työaikajaksoa käytettäessä osa-aikatyössä ei ole viikoittaista ylityöra- jaa, vaan ainoastaan tässä momentissa mainittu työaikajakson ylityö- raja. Myös arkipyhäviikolla tai jaksolla ylityöraja on tämän mukainen.

1. viikolla (43 t) suunnitellut työpäivät ovat	8	8	9	9	9 tuntia,
mitkä osoittavat vuorokautisen ylityön rajat
2. viikolla (37 t) työpäivät ovat	8	8	7	7	7 tuntia,
joiden vuorokautisen ylityön rajat ovat	8	8	8	8	8 tuntia

53 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen

Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena

– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka 2 ensimmäiseltä vuorokauti- selta ylityötunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta

– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensim- mäiseltä tunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ylityötunnilta

tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.

B2 TOIMISTOTYÖAIKA

54 § Toimistotyöajan soveltaminen

Toimistotyöaikaa sovelletaan pääasiallisesti hallinto- ja toimistotyössä työskenteleviin työntekijöihin.

Soveltamisohje

Toimistotyöaikamuodon soveltamisedellytyksiä harkittaessa ratkaise- vaa ei ole, miten suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa, vaan työtehtävien luonne ja laatu. Toimistotyöaikaa sovelletaan var- sinaisen toimistotyön lisäksi esimerkiksi hallinnollisissa, suunnittelu- ja laskentatehtävissä.

55 § Säännöllinen toimistotyöaika, työajan pituus

Säännöllinen työaika on toimistotyössä enintään 9 tuntia vuorokau- dessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi säännöllinen työaika) tai keskimäärin tämä aika enintään 6 viikon työaikajaksossa.

Pöytäkirjamerkintä

Jäsenyhteisössä voidaan noudattaa edelleen ennen 1.5.1995 käytös- sä ollutta toimistotyöaikaa, jolloin ei noudateta tämän työehtosopi- muksen toimistotyöaikaa koskevia määräyksiä.

Soveltamisohje

Arkipyhäviikon työaika toimistotyössä, katso edellä 47 § ja sen sovel- tamisohje.

56 § Toimistotyöaika, lisätyö ja ylityö 1 mom. Toimistotyöaika, lisätyö

Lisätyö on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.

Soveltamisohje

Toimistotyöajassa lisätyötä on säännöllisen työajan lisäksi tehdyn työn kaksi ensimmäistä viikoittaista työtuntia. Lisätyötä voi syntyä myös osa-aikatyössä, jossa lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityörajan välinen työaika.

Jos täyttä työaikaa tekevän lisätyöraja alittaa työntekijän säännöllisen osa-aikatyöajan, on myös osa-aikatyöntekijän lisätyöraja sama kuin täyttä työaikaa tekevän lisätyöraja.

2 mom. Toimistotyöaika, ylityö

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää seuraavat yli- työrajat:

Vuorokautinen ylityöraja on 8 tuntia tai työvuoroluetteloon suunniteltu tätä pidempi työvuoro, kuitenkin enintään 9 tuntia.

Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia tai työaikajaksossa työvuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viik- kotyöaika lisättynä 2 tunnilla.

Soveltamisohje

Toimistotyöajassa erotellaan vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Vii- kossa tehdystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuorokauti- nen ylityö. Jos viikkoylityöraja tämän jälkeenkin ylittyy, ylimenevä aika on viikoittaista ylityötä. Viikoittaista ylityötä muodostuu yleensä silloin, kun työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa. Säännöllinen täysi työaika on 36 tuntia 15 minuuttia ja ylityöraja on 38 tuntia 15 mi- nuuttia. Säännöllisen viikkotyöajan ylittävä aika, 2 tuntia viikossa, on lisätyötä.

3 mom. Toimistotyöaika, ylityöraja arkipyhäviikolla

Arkipyhäviikolla ylityöraja on toimistotyöajassa työvuoroluetteloon merkitty viikkotyöaika (lisätyöraja) lisättynä 2 tunnilla sekä

7 tunnilla 15 minuutilla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti.

Esimerkki 24

▪ Viikolla on yksi arkipyhä, jonka perusteella työaikaa on lyhennetty

7 tuntia 15 minuuttia.

▪ Työvuoroluetteloon on merkitty työaikaa ko. viikolle 29 tuntia. Tämä tuntimäärä osoittaa lisätyörajan.

▪ Ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia (29 t + 2 t + 7,25 t = 38,25 t

= 38 t 15 min).

4 mom. Toimistotyöaika, ylityöraja arkipyhäjaksolla

Jos työaika toimistotyössä on järjestetty kahden tai useamman viikon työaikajaksona, ylityöraja on jaksolla, johon sisältyy 1 tai useampia arkipyhiä, työvuoroluetteloon suunniteltu työaika lisättynä 2 tunnilla kutakin työaikajakson viikkoa kohden ja 7 tuntia 15 minuuttia kutakin arkipyhää kohden.

Esimerkki 25

▪ Käytössä on 4 viikon työaikajakso.

▪ Työaikajakson ylityöraja on 153 tuntia (4 x 38,25 t).

▪ Työaikajaksolla on toisella viikolla 2 arkipyhää ja kolmannella viikolla

1 arkipyhä. Jaksolla on siis yhteensä 3 arkipyhää.

▪ Säännöllinen työaika (suunnitteluraja, lisätyöraja) on 123 tuntia 45 minuuttia (4 x 36,25 - 3 x 7,25 = 145 - 21,75 = 123,25 t

= 123 t 15 min).

▪ Ylityöraja on työvuoroluetteloon merkitty työaika lisättynä

29,75 tunnilla (säännöllinen viikkotyöaika lisättynä kahdella tunnilla

= 4 x 2 t + arkipyhälyhennykset 3 x 7,25 t = 8 + 21,75 t = 29,75 t).

57 § Toimistotyöaika, lisätyön korvaaminen

Lisätyö korvataan työntekijälle rahakorvauksena maksamalla korot- tamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai antamalla vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden.

58 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena

– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka 2 ensimmäiseltä vuorokauti- selta ylityötunnilta ja 100 prosentilla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta

– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka viikoittaisen ylityön 5 en- simmäiseltä tunnilta ja 100 prosentilla korotettu palkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ylityötunnilta tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika säännöllisenä työaikana.

B3 JAKSOTYÖAIKA

59 § Jaksotyöajan soveltaminen

Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa työaikalain 7 §:ssä mainituissa töissä ja toimintayksiköissä sekä satamissa ja pe- suloissa.

Soveltamisohje

Työaikalain 7 §:n mukaisia töitä ja toimintayksiköitä ovat mm. sairaa- lat, huoltolaitokset, koko vuorokauden toimivat lasten päiväkodit, koko vuorokauden toimivat vammaisten asuntolat sekä vanhusten palvelu- talot ja vastaavat.

Jos sinänsä työaikalain 7 §:n soveltamisalaan kuuluvassa työssä ei ole tarpeen teettää yötyötä, voidaan työnantajan harkinnan mukaan käyttää joko yleis- tai jaksotyöaikaa. Työnantaja valitsee sen työaika- järjestelmän, joka toiminnan ja työtehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaisin. Sopimuksen mukaisesta työaikajärjestelmästä toiseen siirryttäessä on kuultava ennen päätöksen tekemistä niitä työntekijöitä, joita muutos koskee.

60 § Jaksotyö, täysi työaikajakso, täysi työaika

Kun työntekijän työaika on järjestetty työaikalain 7 §:n mukaiseksi jaksotyöksi, määräytyy säännöllinen täysi työaika eripituisissa työ- aikajaksoissa seuraavasti:

Työaikajakson pituus, viikkoa	Säännöllinen täysi työaika työaikajaksossa
2	76 t 30 min
3	114 t 45 min
4	153 t
5	191 t 15 min
6	229 t 30 min

Soveltamisohje

Arkipyhän vaikutus jaksotyön työaikaan, katso edellä 47 § ja sen esi- merkit.

Työantaja valitsee käytettävän työaikajakson pituuden. Työvuoroluet- telo on laadittava koko työaikajaksoksi ja annettava tiedoksi ennen jakson alkua tämän luvun 33 §:n mukaisesti.

Jaksotyössä ei ole määrätty viikoittaisen ja vuorokautisen työajan pi- tuutta, mutta työaikaa järjestettäessä on otettava huomioon työaika- lain säännökset vuorokausilevosta (TAL 29 §) ja tämän työehtosopi- muksen määräykset viikoittaisesta vapaa-ajasta ja sen vaikutuksesta työvuorojen suunnitteluun (30 §).

Järjestettäessä osa-aikatyöntekijän työaikaa voidaan jaksotyössä käyttää enintään 12 viikon tasoittumisjaksoa. Silloinkin työvuoroluette- lo on pääsääntöisesti laadittava koko tasoittumisjakson ajaksi.

Esimerkki 26

Työntekijän kanssa on sovittu, että hänen keskimääräinen viikoittai- nen työaikansa on 20 tuntia viikossa (52,29 %) täyden säännöllisen työajan ollessa 38 tuntia15 minuuttia viikossa. Jos työssä noudate- taan esimerkiksi kolmen viikon työaikajaksoa, on hänen säännöllinen osa-aikatyöaikansa 60 tuntia (suunnitteluraja, lisätyöraja) työaika- jaksossa.

61 § Jaksotyöaika, keskeytynyt jakso

1 mom. Jaksotyöaika, työaikajakson keskeytyminen

Mikäli työaikajakso keskeytyy työsuhteen alkamisen tai päättymisen, vuosiloman, työloman tai lomautuksen johdosta, sovelletaan näitä keskeytyneen työaikajakson lisä- ja ylityömääräyksiä.

2 mom. Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva ja yllättävä keskeytys

Jos työvuoroluetteloa laadittaessa on tiedossa tässä momentissa tar- koitettu keskeytys, suunnitellaan työaika työvuoroluetteloon tämän työehtosopimuksen 62 §:n mukaisesti (suunnitteluraja, ylityöraja).

Mikäli keskeytys tulee tietoon työvuoroluettelon laadinnan ja tiedok- siannon (33 §) jälkeen, mutta viimeistään 5 päivää ennen työaikajak- son alkua, muutetaan suunniteltu työvuoroluettelo 62 §:n mukaiseksi. Jos keskeytys tulee tietoon tämän jälkeen, on kyseessä yllättävä kes- keytys.

Soveltamisohje

Keskeytys on joko ennalta tiedossa oleva, jolloin noudatetaan tämän työehtosopimuksen 62 §:n määräyksiä tai yllättävä, jolloin noudate- taan 64 §:n määräyksiä.

Jos keskeytys tulee tietoon myöhemmin kuin 5 päivää ennen työjak- son alkua, on kyseessä yllättävä keskeytys. Silloin noudatetaan tie- doksi annettua työvuoroluetteloa siten, kuin jäljempänä 64 ja 65 §:ssä on määrätty.

Työajan tasauspäivät eivät ole tässä tarkoitettuja keskeytyspäiviä.

62 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys

1 mom. Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys, säännöllinen täysi työaika

Jos työaikajaksoon sisältyvällä työviikolla on edellä 61 §:ssä määritel- ty ennalta tiedossa oleva keskeytys, suunnitellaan siltä viikolta työ- aikaa työaikajaksolle seuraavasti:

Keskeytyspäiviä viikossa	Jaksolle työaikaa ko. viikolta
1	32
2	24
3	16
4	8
5–7	–

Esimerkki 27

▪ Työntekijälle vahvistetaan vuosilomaa 2 päivää kolmen viikon työ- aikajakson yhdelle viikolle. Siltä viikolta työaikajaksolle merkitään työaikaa 24 tuntia.

▪ Kahdelta muulta viikolta työaikaa tulee 76 tuntia 30 minuuttia

(2 x 38,25 = 76,5 t = 76 t 30 min).

▪ Koko työaikajakson työaika on siten 100 tuntia 30 minuuttia (76,5 t + 24 t = 100,5 t = 100 t 30 min), mikä osoittaa myös jakson ylityörajan.

▪ Harkinnanvaraisen työloman myöntämisestä on määräykset

99 §:n 3 momentissa.

2 mom. Jaksotyöaika, osa-aikatyön ennalta tiedossa oleva keskeytys

Osa-aikatyössä keskeytyneen jakson työaika on samassa suhteessa 1 momentissa mainittuun työaikaan, kuin säännöllinen osa-aikatyö- aika on täyteen työaikaan.

Esimerkki 28

▪ Työntekijän säännöllinen osa-aikatyöaika on keskimäärin 20 tuntia viikossa eli 52,29 prosenttia täydestä työajasta.

▪ Hänen työaikansa viikolla, jolla on 3 keskeytyspäivää, on

52,29 prosenttia 16 tunnista = 8,36 tuntia.

▪ Jos työntekijä tekee työtä 3 viikon jaksossa, on hänen työaikansa

näin keskeytyneellä jaksolla 48 tuntia 22 minuuttia (2 x 20 t + 8,36 t = 48,36 t = 48 t 22 min).

63 § Jaksotyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys arkipyhäjaksolla

Jos työaikajaksoon sisältyy edellä 47 §:ssä tarkoitettu työaikaa lyhen- tävä arkipyhä, tämän luvun 62 §:n 1 momentin mukaista keskeyty- neen jakson työaikaa lyhennetään arkipyhälyhennyksellä silloin, kun arkipyhä ei ole keskeytyksen aikana. Osa-aikatyöaikaa lyhennetään vastaavasti samoin edellytyksin.

Työaikakorvaukset, ks. edellä 34 §.

64 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys 1 mom. Jaksotyöaika, ylityöraja

Jos keskeytys ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa tai viimeistään 5 päivää ennen työaikajakson alkua, noudatetaan kes- keytyksen sattuessa työaikajaksolle vahvistettua työvuoroluetteloa, jolloin keskeytysajan ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa täyden työajan ylityörajan. Myös osa-aikatyössä ylityöraja on täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja.

Esimerkki 29

▪ Osa-aikatyössä, jota tehdään 4 viikon työaikajaksossa, ylityöraja on myös yllättäen keskeytyneellä jaksolla 153 tuntia

(4 x 38,25 t = 153 t).

▪ Työvuoroluetteloon suunnitellun työajan ja ylityörajan välinen aika on lisätyötä.

2 mom. Jaksotyöaika, vajaaksi suunniteltu työaika täydessä työajassa

Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu vapaa-aikana annettavaa työ- aikakorvausta työaikajaksolla, joka keskeytyy yllättäen, ylityöraja on työvuoroluetteloon keskeytyksen ulkopuolelle merkitty työaika lisätty- nä suunnitellun vapaan määrällä. Osa-aikatyössä se osoittaa lisätyö- rajan.

Esimerkki 30

▪ Työntekijälle on suunniteltu annettavaksi 8 tuntia vapaa-aikakorva- usta työaikajaksolla.

▪ Työaikajakso keskeytyy yllättäen, jolloin ylityörajan osoittaa keskey- tyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika lisättynä 8 tunnilla.

▪ Työntekijä tekeekin työaikajakson aikana yhden ylimääräisen 10 tunnin työpäivän. Tästä työajasta on 2 tuntia ylityötä (ylittää lasketun ylityörajan), mikä korvataan 50 prosentilla korotettuna. Vapaa- aikahyvitys (8 t) jää saamatta ja vastaava vapaa annetaan seuraa- valla työaikajaksolla tai korvataan rahana tämän työehtosopimuksen 42 §:n mukaisesti.

65 § Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäjaksolla

1 mom. Jaksotyöaika, lisätyöraja ja ylityöraja täydessä työajassa

Täyden säännöllisen työajan keskeytyessä yllättäen arkipyhäjaksolla keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan. Ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyörajaan arkipyhälyhennyksen määrä 7 tuntia 40 minuuttia kutakin arkipyhää kohden.

Myös osa-aikatyössä keskeytyksen ulkopuolelle suunniteltu työaika osoittaa lisätyörajan.

Soveltamisohje

Ylityöraja on sama kuin täyden työajan täyden työaikajakson ylityöraja.

Esimerkki 31

▪ Täydessä työajassa 3 viikon työaikajakso, johon sisältyy yksi

arkipyhä, keskeytyy yllättäen 3 päiväksi.

▪ Muulle kuin keskeytysajalle on suunniteltu työaikaa 92 tuntia.

▪ Suunniteltu työaika, 92 tuntia, osoittaa lisätyörajan; ylityöraja on 99 tuntia 40 minuuttia (92 t + 7,66 t = 99,66 t = 99 t 40 min).

2 mom. Jaksotyöaika, yllättävä keskeytys arkipyhäviikolla, työvuoroluettelo suunniteltu vajaaksi,

lisä- ja ylityöraja

Jos työvuoroluettelon työajassa on suunniteltu vapaa-aikana annetta- vaa työaikakorvausta, lisätyörajan osoittaa työvuoroluetteloon muulle kuin keskeytysajalle suunniteltu työaika lisättynä suunnitellulla työ- aikahyvityksen määrällä. Ylityöraja saadaan lisäämällä lisätyörajaan arkipyhälyhennyksen määrä, 7 tuntia 40 minuuttia, kutakin työaika- jaksolla keskeytyksen ulkopuolella olevaa arkipyhää kohden. Saamat- ta jäänyt vapaa-aikakorvaus maksetaan tämän työehtosopimuksen 40 §:n 3 momentin mukaisesti.

66 § Jaksotyöaika, lisätyökorvaus

1 mom. Jaksotyöaika, lisätyön määritelmä

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää säännöllisen työajan, mutta ei ole ylityötä.

2 mom. Jaksotyöaika, lisätyökorvauksen määrä

Lisätyökorvauksena maksetaan yksinkertainen tuntipalkka kultakin li- sätyötunnilta tai annetaan vastaava vapaa säännöllisenä työaikana.

Soveltamisohje

Täyttä työaikaa tekevälle voi lisätyötä jaksotyöajassa muodostua vain arkipyhäviikoilla tai -jaksoissa.

Osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityörajan välinen aika. Ylityöraja ei alene arkipyhäviikolla tai arkipyhäjaksossa.

67 § Jaksotyöaika, ylityökorvaus

1 mom. Jaksotyöaika, ylityön määritelmä

Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää edellä jakso- työmääräyksissä annetut ylityörajat.

Soveltamisohje

Jaksotyöajassa ei ole vuorokautista tai viikoittaista ylityörajaa, vaan ainoastaan työaikajakson ylityöraja ja ylityö.

2 mom. Jaksotyöaika, ylityökorvauksen määrä Ylityökorvauksena suoritetaan

– 50 prosentilla korotettu tuntipalkka

– 2 viikon työaikajakson 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta

– 3 viikon työaikajakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta

– 4 viikon työaikajakson 24 ensimmäiseltä ylityötunnilta

– 5 viikon työaikajakson 30 ensimmäiseltä ylityötunnilta

– 6 viikon työaikajakson 36 ensimmäiseltä ylityötunnilta

– 100 prosentilla korotettu tuntipalkka tämän ylittävältä ajalta

tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa säännöllisenä työaikana.

68 § Jaksotyöaika, lyhyet työsuhteet

1 mom. Jaksotyöaika, ylityöraja lyhyissä työsuhteissa

Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan lyhyessä työsuhteessa, joka ei kestä yhtään kokonaista käytössä olevaa työaikajaksoa.

Soveltamisohje

Koko käytössä olevan työaikajakson kestävässä lyhyessä työsuh- teessa noudatetaan edellä 60–67 §:ssä olevia jaksotyön määräyksiä.

2 mom. Jaksotyöaika, lyhytaikainen työsuhde, ylityörajataulukko

Ylityötä on työaika, joka ylittää seuraavat ylityörajat kalenteriviikossa:

Työsuhteen kesto, päivää viikossa	Ylityöraja
1	8 t
2	16 t
3	24 t
4	32 t
5 ja yli	38 t 15 min

3 mom. Jaksotyöaika, ylityökorvaus lyhyessä työsuhteessa

Ylityökorvauksena suoritetaan 50 prosentilla korotettu tuntipalkka kunkin kalenteriviikon 6 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja tämän ylittävil- tä tunneilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.

Esimerkki 32

▪ Käytössä on 4 viikon työaikajakso.

▪ Työntekijän sijaisuus kestää tästä ajasta 2 täyttä kalenteriviikkoa

ja 3 päivää.

▪ Ylityöraja (suunnitteluraja) on 38 tuntia 15 minuuttia viikkoa kohden

ja vajaalta viikolta 24 tuntia.

▪ Sijaisuuden ajalle voidaan siis suunnitella työtä 100 tuntia

30 minuuttia (38,25 t + 38,25 t + 24 t = 100,5 t = 100 t 30 min).

▪ Työntekijän toteutunut työaika on ollut 113 tuntia, josta ylityötä ensimmäisellä täydellä viikolla on 2 tuntia, toisella täydellä viikolla 4 tuntia ja vajaalla viikolla 6 tuntia 30 minuuttia.

▪ Ensimmäisen ja toisen viikon ylityö on alle 6 tuntia eli ylityö korvataan 50 prosentilla korotettuna. Kolmannella (vajaalla viikolla) ylityötä on 6 tuntia 30 minuuttia, joten 6 tuntia korotetaan 50 prosen- tilla ja 30 minuuttia 100 prosentilla.

Esimerkki 33

▪ Käytössä on kolmen viikon työaikajakso.

▪ Työntekijän sijaisuus kestää ensimmäisen viikon torstaista toisen viikon keskiviikkoon.

▪ Ylityöraja on ensimmäisellä viikolla 32 ja toisella viikolla 24 tuntia.

▪ Työntekijä on tehnyt ensimmäisellä viikolla työtä 40 tuntia ja toisella viikolla 26 tuntia.

▪ Ylityötä on siten syntynyt ensimmäisellä viikolla 8 tuntia, joista 6 ensimmäistä ylityötuntia maksetaan 50 prosentilla ja 2 viimeistä yli- työtuntia 100 prosentilla korotettuna. Toisen viikon 2 ylityötuntia ko- rotetaan 50 prosentilla.

LUKU 4.   VUOSILOMA                               A YLEISET MÄÄRÄYKSET

69 § Vuosilomaluvun soveltamisala ja oikeus vuosilomaan 1 mom. Vuosilomaoikeus

Työntekijällä on oikeus vuosilomaan tämän luvun määräysten mukai- sesti.

Pöytäkirjamerkintä

30.9.2007 saakka määräytyvään vuosilomaan tai lomakorvaukseen sovelletaan siihen saakka voimassa olleita määräyksiä.

Soveltamisohje

Tämän luvun määräykset korvaavat vuosilomalain säännökset, jollei jäljempänä ole erikseen toisin määrätty. Toisin kuin vuosilomalaissa, tämän työehtosopimuksen vuosilomamääräykset perustuvat 5-päiväi- seen työviikkoon.

2 mom. Vuosilomalain soveltaminen

Vuosilomalaista (162/2005) tulevat sovellettaviksi tämän luvun mää- räysten lisäksi seuraavat säännökset:

1 § (soveltamisala), 2 § (soveltamisalarajaukset), 3 § (säännösten pakottavuus), 5 §:n 2 momentti (ansainnan keskeytymättömyys), 8 § 2 momentti (työntekijän oikeus vapaaseen toistuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella), 28 § (vuosilomapalkkalaskelma), 29 § (vuosilomakirjanpito), 30 § (poikkeaminen työehtosopimuksella), 35 § (nähtävänä pito), 36 § (työneuvoston lausunto), 37 § (valvonta), 38 § (rangaistussäännökset), 39 § (voimaantulo) ja 40 § (siirtymäsäännök- set).

3 mom. Vuosilomaoikeus siirryttäessä välittömästi työsuhteesta toiseen

Jos työntekijä siirtyy saman työnantajan palveluksessa välittömästi työsuhteesta toiseen, hänellä on oikeus vuosilomaan tämän luvun mukaisesti myös kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden siirty- mistä edeltävältä ajalta.

Soveltamisohje

Jos tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluva työn- tekijä siirtyy kesken lomanmääräytymisvuotta välittömästi (ilman yh- denkään kalenteripäivän keskeytystä) kuukausipalkkaiseksi työnteki- jäksi, hänellä on oikeus vuosilomaan tai lomakorvaukseen tämän lu-

vun mukaisesti myös siirtymistä edeltävältä saman lomanmääräyty- misvuoden ajalta. Vastaavasti, jos työntekijä siirtyy välittömästi tunti- palkkaisten työehtosopimuksen piiriin, vuosiloma ja lomakorvaus määräytyvät tuntipalkkaisten työehtosopimuksen mukaan. Vuosilo- masta vähennetään ennen siirtymistä mahdollisesti pidetty saman lomanmääräytymisvuoden loma. Tuntipalkkasopimuksen (TTES) mu- kainen lomakorvaus sisältää myös lomarahan. Ks. 83 § 4 momentti.

4 mom. Vuosilomaetuuksien siirtyminen seuraavaan työsuhteeseen

Mikäli ennen työsuhteen päättymistä sovitaan uudesta työsuhteesta, työnantaja ja työntekijä voivat samalla sopia, että ennen ensimmäisen työsuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet lomarahaa lu- kuun ottamatta siirretään annettavaksi seuraavan työsuhteen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Soveltamisohje

Sopimus voi koskea myös lomaetuuksien siirtoa useammasta työsuh- teesta myöhemmin pidettäväksi, kunhan uudesta työsuhteesta on so- vittu aina ennen voimassa olevan työsuhteen päättymistä. Sopimus loman siirtämisestä tehdään kirjallisesti ja liitetään vuosilomakirjanpi- toon. Etuudet siirtyvät ansaitun mukaisina.

Mikäli on sovittu jäljempänä 81 §:n 3 momentissa tarkoitetun loma- korvauksen siirtämisestä, siirretty lomakorvaus maksetaan sen suu- ruisena kuin se olisi maksettu sen työsuhteen perusteella, josta se on siirretty. Lomarahaa ei voida sopia siirrettäväksi, vaan mahdollinen lomaraha maksetaan aina kunkin työsuhteen päättyessä.

Jos vuosilomaetuuksien siirtämisestä tehdyn sopimuksen ja työsuh- teen päättymisen jälkeen selviää, että työsopimus raukeaa eikä uusi työsuhde alakaan, kertyneet vuosilomaedut erääntyvät maksettavaksi vaadittaessa.

5 mom. Opettajana toimivan vuosiloma

Työntekijältä, jolla on oikeus vuosilomaan ja joka siirtyy hoitaakseen saman työnantajan palveluksessa opettajan tehtävää, johon ei kuulu oikeutta vuosilomaan, vähennetään ko. aikaan sisältyvä laskennalli- sen vuosiloman aika hänen edellisenä lomanmääräytymisvuotena ansaitsemastaan vuosilomasta.

Soveltamisohje

Opettajan siirtyessä hoitamaan tehtävää, johon liittyy vuosilomaoike- us, noudatetaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n opetusalan työehto- sopimuksen (AVAINOTES) yleisen osan19 §:ää.

70 § Vuosiloman peruskäsitteet

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymis- vuosi päättyy.

Kesäloma on lomakaudella (2.5.–30.9.) annettava lomanosa.

Talviloma on lomakauden ulkopuolisena aikana (1.10.–30.4.) annet- tava lomanosa.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on tämän luvun 71 §:n mukai- nen vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi.

Vuosilomapäiviä ovat tämän luvun 73 §:n mukaan ansaitut vuosilo- mapäivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa 74 §:n mukaan.

Vuosiloma-aika on vuosiloma-ajaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä.

71 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden sel- lainen kalenterikuukausi, jonka aikana yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää ja jona aikana työntekijä on ol- lut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää.

Soveltamisohje

Myös jäljempänä 72 §:ssä mainittu työssäoloajan veroinen aika lue- taan mukaan arvioitaessa työsuhteen yhtäjaksoista kestoa. Kussakin työssäolon veroisessa päivässä katsotaan olevan työtunteja se mää- rä, joka siinä olisi ollut, jos työntekijä olisi tuona päivänä ollut työssä.

Esimerkki 34

14 työpäivän sääntöä tarvitaan vain niissä harvoissa tapauksissa, jolloin työsuhde jatkuu vähintään 16 kalenteripäivää kalenterikuu- kaudessa, ja siihen sisältyy 14 työpäivää, mutta siihen ei sisälly 35 työtuntia. Jos työntekijä esimerkiksi työskentelee vain 2 tuntia päi- vässä 14 päivänä kuukaudessa eli yhteensä 28 tuntia, on kuukausi täysi lomanmääräytymiskuukausi 14 päivän säännön perusteella, vaikka 35 työtunnin ehto ei täytykään.

72 § Työssäoloajan veroinen aika

Työssäolon veroista aikaa ovat edellä 71 §:ssä tarkoitettuja vuosilo- maan oikeuttavia kalenterikuukausia laskettaessa ne ajat, joina työn- tekijä on estynyt tekemästä työtään ollessaan

1) vuosilomalla tai tämän työehtosopimuksen 82 §:n 1 momentin tai vuosilomalain 8 §:n 2 momentin mukaisella vapaalla

2) sairauslomalla, jolta hänellä on tai olisi ollut ehdoton oikeus palk- kaan

Soveltamisohje

Tätä kohtaa sovelletaan myös, jos työntekijä on sairausajan pal- kan sijasta saanut tapaturma- tai muuta korvausta työkyvyttö- myysajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palk- kaan.

3) työsopimuslain (55/2001) 4 luvun 1 §:ssä säädetyllä erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, 6 §:ssä säädetyllä tilapäi- sellä hoitovapaalla taikka 7 §:ssä säädetyn, pakottavista per- hesyistä johtuvan poissaolon vuoksi

4) lomautettuna enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan

5) opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetulla opintovapaalla, yhteensä 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana

6) työn edellyttämää koulutusta varten myönnetyllä työlomalla enin- tään 30 kalenteripäivää kerrallaan

7) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 16 §:n mu- kaisessa koulutuksessa suorittamassa voimassa olevaan oppiso- pimukseen kuuluvia tietopuolisia opintoja

8) muutoin luvallisesti poissa yhteensä enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana edellyttäen, että työntekijä lo- manmääräytymisvuoden aikana on ollut asianomaisessa jäsenyh- teisössä työssä vähintään 22 työpäivää.

Kohdan 8 mukaiseksi muuksi luvalliseksi poissaoloksi katsotaan myös edellä kohdissa 2 (sairausloma), 5 (opin- tovapaa) ja 6 (työn edellyttämä koulutus) tarkoitetut ajat ylittävät poissaoloajat. Mikäli työntekijä saa poissaoloajal- ta vuosilomaa tai lomakorvausta muun työnantajan työ- suhteen perusteella, voidaan tällainen poissaoloaika jät- tää kokonaan lukematta työssäolopäivien veroiseksi.

Soveltamisohje

Muuta luvallista poissaoloa on mm. hoitovapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa ja työnantajan myöntämä palkaton työloma. Jos työntekijä on esimerkiksi opintovapaalla, hänelle luetaan työssä- oloajan veroiseksi ajaksi 30 päivää kohdan 5 perusteella ja toiset 30 päivää kohdan 8 perusteella, jos hänen opintovapaansa kes- tää yli 30 päivää tai hän on muusta syystä luvallisesti poissa työs- tä. Xxxxxx 8 soveltaminen edellyttää kuitenkin, että työntekijä ei ole ollut poissa työstä koko lomanmääräytymisvuotta, vaan että hän on ollut työssä (työnteossa) vähintään 22 työpäivää.

9) tämän työehtosopimuksen 42§:n 2 momentin mukaisesti sovitun työaikapankin pankkivapaalla

B VUOSILOMAN PITUUS

73 § Vuosiloman pituuden määräytyminen

1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy edellä 71 §:ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, vuosilomaan vaikuttavan kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan ja työsuhteen pituuden mu- kaan.

Soveltamisohje

Vuosiloma määrätään ja lomakorvaus sekä lomaraha maksetaan kul- takin lomanmääräytymisvuodelta erikseen.

2 mom. Vuosilomataulukoiden käyttö

Loman pituus määräytyy 3 momentin taulukoiden 1, 2 tai 3 mukaises- ti. Käytettävä taulukko valitaan työntekijän kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan ja nykyisen työsuhteen keston perusteella. Vuosiloma- päivien tai lomakorvauksena maksettavien päivien lukumäärä mää- räytyy taulukon

1) rivin A mukaan, jos vuosiloma pidetään kokonaan lomana ja työn- tekijä on lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9) ollut työssä (työn- teossa) vähintään 6 päivänä

2) rivin B mukaan, jos loma maksetaan osaksikin lomakorvauksena tai jos työntekijä ei ole lainkaan työssä lomavuoden lomakautena tai työssäolopäiviä on lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9.) vä- hemmän kuin 6.

Soveltamisohje

Työssäoloajaksi rinnastuu myös sairausvakuutuslaissa tarkoitettu äi- tiysvapaa (105 arkipäivää sisältävä ajanjakso) tarkasteltaessa sitä, onko työntekijä ollut työssä lomavuoden lomakautena vähintään 6 työpäivää.

Esimerkki 35

▪ Taulukot 1, 2 tai 3, rivin B käyttö

▪ Työntekijä on sairauslomalla 4.5.–30.9.

▪ Työntekijän vuosiloma määräytyy rivin B mukaan, koska hän ei ole lomavuoden lomakautena (2.5.–30.9.) työssä vähintään 6 työssäolo- päivää.

Esimerkki 36

▪ Taulukot 1, 2 tai 3, rivin A tai B käyttö: Lomakorvaus

▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.9.2012–31.5.2013.

▪ Työsuhde ajoittuu kahdelle lomanmääräytymisvuodelle: 2012–2013 (lomakausi 2.5.–30.9.2012) ja lomanmääräytymisvuodelle 2013–2014 (lomakausi 2.5.–30.9.2014). Lomanmääräytymisvuodet tarkastellaan erikseen.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 maksetaan lomakorvaus rivin B mukaan 7 kuukaudelta työsuhteen päättyessä.

Jos työntekijälle annettaisiin kertynyt vuosiloma lomana ennen työsuh- teen päättymistä, käytettäisiin riviä A ehdolla, että työntekijä olisi työs- sä (työnteossa) vähintään kuutena päivänä ajalla 2.5.–30.9.2013.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2013–2014 lomakorvaus maksetaan rivin B mukaan 2 kuukaudelta. Riviä B käytetään, vaikka kertynyt loma annettaisiin tämänkin lomanmääräytymisvuoden osalta lomana ennen työsuhteen päättymistä, koska työntekijä ei olisi enää palveluksessa lomavuoden lomakautena 2.5.–30.9.2014.

3 mom. Vuosilomataulukot

Taulukko 1

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia→		1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Rivi A →	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	3	6	9	12	15	18	21	24	27	30	33	38
Rivi B →	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	3	5	8	10	13	15	18	20	23	25	28	30

Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 1:n mukaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä

– nykyisen työnantajan palvelua tai hyväksymää kokemuslisään oi- keuttavaa palvelusaikaa vähintään 15 vuotta

– ja lisäksi hänen nykyinen työsuhteensa omaan työnantajaan on välittömästi ja yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään 6 kuukautta.

Jos taulukko 1 ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden, hän ansaitsee vuosilomaa viimeiseksi jäävältä lomanmääräytymisvuodelta edelleen tämän tau- lukon mukaan.

Katso esimerkit 37–39.

Taulukko 2

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia →		1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Rivi A →	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	3	5	7	9	12	15	18	20	22	24	26	28
Rivi B →	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	3	5	7	9	11	13	15	17	20	21	24	25
10 vuoden palvelu Täysiä lomanmääräytymiskuukausia →													12
Vuosilomapäiviä (työpäiviä) →													30

1) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n mukaan sen lomanmääräy- tymisvuoden alusta lukien, jonka aikana työntekijän työsuhde tulee kes- täneeksi yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden.

Tässä kohdassa tarkoitettuna vuoden yhtäjaksoisena palveluna ei oteta huomioon aikaa, jolloin työntekijä on ollut suorittamassa asevelvollisuuslaissa (452/1950) tarkoitettua vakinaista palvelua, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipal- veluslaissa (1723/1991) tarkoitettua siviilipalvelusta.

2) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n mukaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä nykyisen työnantajan palvelua tai hyväksymää kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa vähintään 5 vuotta ja lisäksi hänen nykyinen työsuhteensa omaan työnantajaan on välittömästi ja yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään 6 kuukautta.

3) Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 2:n 10 vuoden palvelun mu- kaan, jos työntekijä on ollut 31.3. työsuhteessa ja hänellä on tällöin päättyneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä nykyisen työnantajan palvelua/hyväksymää kokemuslisään oikeuttavaa palve- lusaikaa vähintään 10 vuotta ja lisäksi vuosilomaoikeutta on kertynyt 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos taulukon 2 ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän työsuhde päättyy kes- ken lomanmääräytymisvuoden, hän ansaitsee vuosilomaa viimeiseksi jäävältä lomanmääräytymisvuodelta edelleen tämän taulukon mukaan.

Katso esimerkit 40–41.

Taulukko 3

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia →		1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Rivi A →	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	2	4	5	7	9	10	13	15	17	19	21	23
Rivi B →	Vuosilomapäiviä (työpäiviä)	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

Vuosiloman pituus määräytyy taulukko 3:n mukaan muissa kuin taulukoihin 1–2 kuuluvissa tapauksissa.

Soveltamisohje

Taulukkoa 3 käytetään useimmiten alle vuoden kestävissä työsuh- teissa. Poikkeuksena tästä ovat vain viimeistään 1.10. alkaneet työ- suhteet, jotka ovat edelleen voimassa lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3. ja joissa työntekijällä on kokemuslisään oikeuttavaa palveluaikaa 15 vuotta (taulukko 1) tai 5 vuotta (taulukko 2, 2 kohta).

Katso esimerkit 39–42.

4 mom. Vuosiloman vähimmäispituus

Työntekijän vuosiloman pituus on aina vähintään vuosilomalain mu- kainen.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta lomakorvauksiin. Vertailuajanjakso on koko lomanmääräytymisvuosi eikä esimerkiksi jokin erillinen lomanmääräy- tymiskuukausi.

    Vuosilomataulukkojen   käyttöä   koskevat   esimerkit           

Esimerkki 37

Taulukko 1, rivin A käyttö: Viidentoista (15) vuoden palvelusehto täyttyy lo- manmääräytymisvuoden aikana

▪ Työntekijän työsuhde alkaa 1.10.2012 ja jatkuu edelleen.

▪ Nykyinen työnantaja hyväksyy toisen työnantajan palvelusta kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa 14 vuotta 6 kuukautta, jolloin 15 vuoden palvelus- aika täyttyy 31.3.2013.

▪ Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2012–31.3.2013 työntekijälle kertyy vuosi- lomaa taulukon 1 rivin A mukaan 6 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 18 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 1 käytetään, koska työntekijällä on lomanmääräytymisvuoden päättyessä (31.3.2013) kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa 15 vuotta ja hänen työsuhteensa on kestänyt välittömästi ja yhtäjaksoisesti vähimmäis- määrän eli 6 kuukautta.

▪Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja loma pidetään lomana.

Esimerkki 38

▪ Taulukko 1, rivin B käyttö: Työsuhde päättyy, ei työssä lomavuoden lomakautena.

▪ Työntekijä siirtyy eläkkeelle 1.6.2012 (yli 15 vuoden palvelu).

▪ Tarkastellaan kahta lomanmääräytymisvuotta: 2011–2012 ja 2012–2013.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2011–2012 työntekijälle kertyy vuosilomaa 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta taulukon 1 mukaan.

▪ Työnantaja vahvistaa kertyneen vuosiloman pidettäväksi ennen eläkkeelle

siirtymistä ajalle 19.4.–31.5.2012.

▪ Vuosilomapäivien lukumäärä (30) määräytyy taulukon rivin B mukaan, koska työntekijä ei olisi ollenkaan työssä (ainoastaan lomalla) loman- määräytymisvuoden lomakautena 2.5.–30.9.2012.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 työntekijälle kertyy uutta lomaa huhti–toukokuulta eli kahdelta kuukaudelta taulukon 1 rivin B mukaan

5 päivää.

▪ Riviä B käytetään, koska työntekijä ei olisi työssä enää lomanmääräytymis- vuoden lomakautena 2.5.–30.9.2013. Tämä loma maksetaan lomakorvauksena työsuhteen päättyessä.

Esimerkki 39

Taulukot 3 ja 1: Kuuden kuukauden yhtäjaksoinen palvelusehto ei täyty ennen lomanmääräytymisvuoden loppua.

▪ Työntekijän nykyinen työsuhde alkaa 1.11.2012 ja jatkuu edelleen.

▪ Työntekijällä on nykyisen työnantajan hyväksymää kokemuslisään oikeutta- vaa aikaisempaa palvelusaikaa yli 15 vuotta.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 3 rivin A mukaan viideltä täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 9 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 3 käytetään, koska työntekijä ei ole lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yhtäjaksoisesti nykyisen työnantajan palveluksessa kuutta kuukautta.

▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja vuosiloma pidetään lomana.

▪ Lomanmääräytymisvuonna 2013–2014 ja sitä seuraavina vuosina palvelussuhteen jatkuessa keskeytymättä, työntekijä ansaitsee vuosilomaa taulukon 1 mukaisesti.

Esimerkki 40

▪ Taulukot 3 ja 2: Yhden vuoden palvelusehto täyttyy toisena lomanmääräyty- misvuonna, jolloin myös työsuhde päättyy.

▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.10.2012–30.9.2013.

▪ Työsuhde ajoittuu kahdelle lomanmääräytymisvuodelle 2012–2013 ja 2013–2014.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 käytetään taulukkoa 3, koska nykyinen työsuhde jatkuu lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.2013) mennessä yhtäjaksoisesti alle vuoden, eikä työntekijällä ole kokemuslisään oikeuttavaa aikaisempaa palvelua vähintään viittä vuotta.

▪ Taulukon 3 rivin A mukaan työntekijälle kertyy vuosilomaa kuudelta täydeltä

lomanmääräytymiskuukaudelta 10 vuosilomapäivää.

▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu edelleen vuoden 2012 lomakautena

ja loma pidetään lomana.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2013–2014 työntekijälle kertyy vuosilomaa tau- lukon 2 rivin B mukaan kuudelta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 13 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 2 käytetään, koska työsuhde tulee kestäneeksi yhden vuoden

(30.9.2013) tämän lomanmääräytymisvuoden aikana.

▪ Riviä B käytetään, koska työntekijä ei työsuhteen päättymisen vuoksi olisi

työssä enää lomavuoden (2014) lomakaudella.

Esimerkki 41

▪ Taulukot 3 ja 2: Yhden vuoden palvelusehto täyttyy, työsuhde päättyy, vuosi- loma pidetty osittain ja loppuloma maksetaan lomakorvauksena.

▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.7.2010–31.3.2013 ja hänellä on kokemus- lisään oikeuttavaa palvelusaikaa 2 vuotta.

▪ Työsuhde ajoittuu kolmelle lomanmääräytymisvuodelle: 2010–2011, 2011–2012 ja 2012–2013.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2010–2011 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 3 rivin A mukaan 9 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta

17 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 3 käytetään, koska yhtäjaksoinen palvelu jatkuu ennen loman- määräytymisvuoden loppua (31.3.2011) alle vuoden.

▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja vuosiloma pidetään lomana.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2011–2012 työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 2 rivin A mukaan 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 28 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 2 käytetään, koska työsuhde tulee kestäneeksi yhden vuoden

tämän lomanmääräytymisvuoden aikana.

▪ Riviä A käytetään, koska työsuhde jatkuu ja vuosiloma pidetään kokonaan lomana.

▪ Lomanmääräytymisvuodelta 2012–2013 työntekijälle kertyy vuosilomaa 12 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

▪ Kertynyt vuosiloma maksetaan kokonaan lomakorvauksena taulukon 2

xxxxx X mukaan (25 korvauspäivää).

▪ Jos osakin lomasta maksetaan lomakorvauksena, korvattavien päivien

lukumäärä määräytyy taulukon rivin B mukaan.

Esimerkki 42

▪ Taulukko 3: Alle yhden vuoden työsuhde päättyy, vuosiloma maksetaan lo- makorvauksena tai lomapäivät pidetään.

▪ Työntekijän työsuhde kestää 1.6.2012–20.2.2013 ja ajoittuu yhdelle loman- määräytymisvuodelle (2012–2013).

▪ Lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle kertyy vuosilomaa taulukon 3

rivin B mukaan 9 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta 15 vuosilomapäivää.

▪ Taulukkoa 3 käytetään, koska työsuhde kestää lomanmääräytymisvuoden

loppuun mennessä alle yhden vuoden.

▪ Riviä B käytetään, koska vuosilomapäivät maksetaan lomakorvauksena.

▪ Riviä B käytettäisiin, vaikka työntekijä pitäisi vuosilomapäivät lomana työsuh- teen aikana, koska hän ei olisi työssä työsuhteen päättymisen vuoksi lomavuo- den lomakautena (2.5.–30.9.2013) vähintään kuutena päivänä.

C VUOSILOMAPÄIVIEN KULUMINEN

74 § Vuosilomapäivien kuluminen

1 mom. Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)

Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat kaikki vuosiloma- aikaan sisältyvät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä, jollei jäljempänä 3 ja 5 momenteista muuta aiheudu. Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituudesta riippuen työpäivien lisäksi myös vapaapäiviä. Jos kalenteriviikon kaik- ki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi määrätään koko kalen- teriviikko maanantaista sunnuntaihin.

Soveltamisohje

Vuosilomaa ansaitaan ja se kuluu viisipäiväisen työviikon mukaisesti. Yleis- ja toimistotyöajassa tavanomaista viisipäiväistä työviikkoa te- kevän työntekijän lomapäiviä kuluttavat pääsääntöisesti päivät maa- nantaista perjantaihin. Siten yhden kalenteriviikon vuosiloma kuluttaa 5 vuosilomapäivää sellaisella viikolla, jolla ei ole arkipyhää. Jakso- työssä kaikki viikonpäivät (myös lauantai ja sunnuntai) kuluttavat lo- mapäiviä, kuitenkin niin, että sellaisella viikolla, jolla ei ole arkipyhää, kuluu enintään 5 lomapäivää.

Vajailla viikoilla vuosilomapäiviä kuluttavat yleis- ja toimistotyöajassa kaikki vuosilomapäiviksi merkityt päivät maanantaista perjantaihin ja jaksotyöajassa kaikki vuosilomapäiviksi merkityt kalenteripäivät, kui- tenkin enintään 5 päivää kalenteriviikossa. Arkipyhät eivät kuluta lo- mapäiviä.

Jos työntekijän säännöllinen työaika on järjestetty niin, että hän tekee keskimäärin enemmän tai vähemmän kuin 5 työpäivää viikossa (esi- merkiksi osa-aikatyön työaikajärjestelyt), noudatetaan tämän pykälän 2 momentin määräystä poikkeavista työaikajärjestelyistä. Tämän py- kälän 1 ja 3 momenttien soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosilo- man tai sen osan antamishetkellä.

Esimerkki 43

▪ Jaksotyöaikajärjestelmässä vuosiloman kulumista vajailla viikoilla ja

keskeytyneen työaikajakson taulukkoa tarkastellaan aina yhdessä.

▪ Jaksotyöajassa olevan työntekijän vuosiloma vahvistetaan ajaksi 29.3–1.4.2010 (pääsiäisviikon maanantai–torstai). Vuosilomaa kuluu 4 päivää. Koska viikolla on 4 keskeytyspäivää, keskeytyneen jakson taulukon mukaan viikolta tulisi työvuoroluetteloon työaikaa 8 tuntia. Viikolla on kuitenkin yksi työaikaa lyhentävä arkipyhä (pitkäperjantai), joka lyhentää työaikaa 7 tunnilla 40 minuutilla. Työaikaa jää viikolta jaksolle siten 20 minuuttia. Koska päivät perjantaista sunnuntaihin eivät ole lomapäiviä, voidaan ne merkitä työpäiviksi.

2 mom. Tavanomaisesta poikkeavat työaikajärjestelyt

Mikäli säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä on keskimäärin vä- hemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, vuosiloma-aikaan si- sällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä muu- toinkin on ja vuosilomapäivät kuluvat vuosiloma-aikana seuraavasti:

1) Täydellä kalenteriviikolla kuluu 5 vuosilomapäivää ottaen kuiten- kin huomioon, että arkipyhä ei kuluta vuosilomapäiviä.

2) Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä kuluttavat vuosiloma- aikaan sisältyvät arkipäivät paitsi lauantai ja arkipyhät. Mikäli vuo- siloma-aikaan sisältyvä lauantai, sunnuntai tai arkipyhä olisi ollut työpäiviä, kuluttaisivat nekin vuosilomapäiviä. Vuosilomapäiviä voi kuitenkin vajaalla kalenteriviikolla kulua enintään 4.

Soveltamisohje

Täysi kalenteriviikko on maanantaista sunnuntaihin kestävä viikko, jo- ka on kokonaan merkitty vuosilomaksi. Vajaa kalenteriviikko on viik- ko, jossa vain osa kalenteriviikon päivistä on merkitty vuosilomapäi- viksi.

Poikkeavia työaikajärjestelyjä esiintyy useimmin osa-aikatyön työaika- järjestelyissä. Jos työntekijä tekee työtä esimerkiksi joka toinen viikko

2 päivää ja joka toinen viikko 3 päivää, on työpäiviä keskimäärin 2,5 viikossa. Jos työ on järjestetty niin, että työntekijä on työssä joka toinen viikko 5 päivää, joka toisen viikon ollessa vapaaviikko, on työ- päiviä tässä 2 viikon työaikajaksossa myös 2,5.

Tämän momentin määräyksiä sovelletaan myös, kun säännöllistä työaikaa ei ole lainkaan määrätty tai säännöllinen työaika vaihtelee viikoittain.

Laskettaessa viikon keskimääräisten työpäivien lukumäärää työaikaa lyhentävät arkipyhät ja vapaa-aikakorvauspäivät katsotaan työpäivik- si. Yövuoro katsotaan yhdeksi työpäiväksi.

1 ja 2 momentin soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosiloman anta- mishetkellä. Näin ollen, jos sillä kalenteriviikolla tai siinä tasoittumis- jaksossa, johon vuosiloma sisältyy tai jossa vuosiloma alkaa tai päät- tyy, olisi ilman vuosilomaa säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, sovel- letaan 2 momentin määräyksiä.

Vuosilomaa sijoitetaan työ- ja vapaapäiville samassa suhteessa, kuin näitä päiviä on työssä ollessakin. Työpäiville sijoitettavien lomapäivi- en määrä saadaan seuraavasta kaavasta:

x

kalenteriviikon keskimääräiset työpäivät lomapäivien lukumäärä 5

Esimerkki 44

▪ Osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän lomaoikeus on 38 päivää.

▪ Hänen työaikansa on 19 tuntia viikossa, ja hän työskentelee joka viikko kolmena (3) työpäivänä viidestä (5).

▪ Laskutoimitus 3 : 5 x 38 = 22,8 eli 23 päivää

▪ Koska vuosilomaa annettaessa lomaan tulee sisällyttää työ- ja va- paapäiviä samassa suhteessa (38 - 23 = 15), kuin työssä ollessakin, pitää loma-aikaan sijoittaa 23 lomapäivää työpäiville ja 15 lomapäi- vää päiville, jotka ilman lomaa olisivat vapaapäiviä.

3 mom. Arkipyhät

Vuosilomaan sisältyvät työaikaluvun 47 §:ssä luetellut arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä.

4 mom. Vuosilomapäivien pyöristäminen

Vajaat päivät pyöristetään lähimpään täyteen kokonaislukuun siten, että 0,5 pyöristetään ylöspäin. Mikäli saman lomanmääräytymisvuo- den lomia annetaan siten, että lomanosia jouduttaisiin pyöristämään kaksi kertaa tai useammin, lopputuloksen pitää olla sama, kuin jos pyöristys olisi suoritettu yhteenlasketuista loman osista em. tavalla.