PÄÄSOPIMUKSET 2019 - 2021

ULKOMAANLIIKENTEEN TYÖEHTOSOPIMUS

PÄÄSOPIMUKSET 2019 - 2021

KONEPÄÄLLIKÖT

KONEMESTARIT

SÄHKÖMESTARIT

SISÄLLYSLUETTELO

1. RUNKOSOPIMUS… 3

2. KONEPAÄLLIKÖIDEN TÄYDENTÄVÄ SOPIMUS… 16

3. KONEMESTARIEN JA SÄHKÖMESTARIEN TÄYDENTÄVÄ SOPIMUS… 21

4. MATKUSTAJA-ALUSSOPIMUS… 24

5. TAKUUPALKKASOPIMUS… 26

LIITTEET Kts. yleiset sopimukset

1. ULKOMAANLIIKENTEEN ALUKSISSA PALVELEVAN KONEPÄÄLLYSTÖN PALK- KAUS- JA TYÖEHTOJA KOSKEVA RUNKOSOPIMUS

SOVELTAMISALA

1. Suomen Varustamot ry toiselta puolen ja Suomen Konepäällystöliitto toiselta puolen tekevät täten seuraavan työehtosopimuksen, joka koskee Suomen Konepäällystöliittoon kuuluvien konepäälliköi- den, konemestareiden ja sähkömestareiden palkkaus- ja työehtoja Suomen Varustamoiden jäsenva- rustamoiden ulkomaanliikenteessä olevissa aluksissa, jotka kuuluvat merityöaikalain (296/1979) so- veltamispiiriin.

2. Ao. liittojen välillä sovitut merityöaikasäännökset ja lomasäännökset ovat osana tätä sopimusta ja löytyvät liitesopimuksista.

3. Aluksissa, jotka on katsastettu ulkomaanliikenteeseen, noudatetaan näitä ehtoja silloinkin, kun alus tekee matkoja Suomen satamien välillä.

4. Sopimusta ei sovelleta työhön, jota tehdään työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain (248/1982) soveltamispiiriin kuuluvilla aluksilla.

YLEISTÄ

1. MIEHITYS

1. Uudisrakennuksiin ja ulkomailta hankittaviin aluksiin otettavan päällystön ja miehistön lukumää- rästä ja pätevyydestä varustamon tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa neuvotella Suomen Konepäällystöliiton kanssa.

2. TYÖSOPIMUS

1. Merityösopimuslain mukaan työsopimus on tehtävä kirjallisesti, mistä huolehtiminen kuuluu työn- antajalle.

2. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä merityösopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaisesti, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä, tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen. Osapuolet toteavat, että tämän työehtoso- pimuskohdan tarkoituksena on estää työntekijän irtisanomissuojan ja työntekijälle työsuhteen kes- tosta johtuvien etujen kiertäminen.

3. PALKAT

1. Konepäällystön peruspalkat ilmenevät tämän sopimuksen palkkaliitteestä.

2. Palkkaliitteessä olevat palkat ovat kuukausipalkkoja, joiden perustana on aluksen kuollut paino (DWT) tai indikoitu koneteho (kW) riippuen siitä kumpi on suurempi. Jos aluksessa on kaksi

kantoisuutta osoittavaa mittakirjaa, määräytyvät palkat suurimman kuollut paino kantoisuuden mu- kaan riippumatta siitä käytetäänkö alusta suljettuna tai ei.

3. DWT:llä tarkoitetaan aluksen lastikapasiteettia metritonneissa, siihen mukaan luettuna polttoaine Lloyd´s Summer Free-Boardilla tai jos sellaista ei ole, sitä vastaava lastimerkki.

3.1 PALKANLASKENTA

1. Työsuhteen kestäessä lasketaan ja maksetaan työntekijän palkka kuukausipalkkana kalenterikuu- kausittain. Palkka lasketaan ja maksetaan kuukausipalkkana kalenterikuukausittain myös niiltä kuu- kausilta, jolloin työntekijä on ollut kokonaan tai osaksi palkallisella vapaalla maissa. Kun merityöso- pimuslain mukainen työsuhde alkaa tai päättyy kalenterikuukauden aikana, lasketaan palkka tällaisen kuukauden osalta jakamalla kuukausipalkka 30:llä ja kertomalla tulos kuukauden työsuhdepäivien lukumäärällä.

2. Työnantaja on velvollinen antamaan kuukausittain työntekijälle laskelman, josta ilmenevät palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet.

3. Xxxxxxx lähtiessään konepäällystöllä on oikeus pyynnöstä saada loma-aikaa vastaavan palkkansa ennakkona etukäteen ottaen kuitenkin huomioon ennakonpidätystä ja muut verotusta koskevat sää- dökset.

4. Muutoin palkan maksamiseen noudatetaan mitä merityösopimuslain 2 luvussa sekä merimiesten vuosilomalain 13 §:ssä sekä 15 §:n 1 momentissa on säädetty.

5. Työsuhteen päättyessä maksettavan viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nos- tettavissa viimeistään kuudentena (6) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä. Sellaisissa poikkeusta- pauksissa, joissa palkkaa ei pidetä selvänä esimerkiksi siksi, että kaikki palkan osan suuruuden las- kemista varten tarvittavat tiedot eivät ole vielä tiedossa työsuhteen päättyessä, viimeisen palkan on oltavaa työntekijän käytettävissä tai nostettavissa viimeistään kymmenentenä (10) arkipäivänä työ- suhteen päättymisestä.

6. Työntekijälle annettavasta kuukausittaisesta palkkalaskelmasta on ilmettävä, kuinka paljon työn- tekijällä on pitämättömiä vuosiloma- ja vapaapäiviä

3.2 PAREMPI TYÖSOPIMUS

1. Mikäli päällystö nauttii parempia palkkaus- tai muita etuja kuin tässä sopimuksessa mainitut, ei niitä tähän sopimukseen nojautuen saa huonontaa.

3.3 PUUTTUVAN MIEHEN PALKKA

Jos matkan alkaessa tai matkan kestäessä konepäällystön määrä vähenee alle minimimiehitystodis- tuksessa säädetyn määrän, on syntynyt todellinen säästö jaettava jäljellä olevien kesken sen mukaan kuin työ on lisääntynyt. Puuttuvan miehen palkka maksetaan vain, mikäli ylityökorvausta ei ole tästä työstä suoritettu.

3.4 TÄYDEN PALKAN MÄÄRITELMÄ

Merityösopimuslain tai muun vastaavan lain mukaisella täydellä palkalla tarkoitetaan työehtosopi- muksessa määriteltyä kuukausiansiota tai työehtosopimuksen tarkoittama takuupalkkaa ja muita lisiä sekä korvauksia. Täyttä palkkaa laskettaessa ei oteta huomioon takuupalkkaan sisältyviä ylityötunteja lukuun ottamatta, sellaisia ylityötunteja, jotka työntekijä työssä ollessaan todennäköisesti tekisi, mutta jotka jäävät tekemättä työstä poissa olon vuoksi.

4. PALKANLISÄT

1. Näiden peruspalkkojen lisäksi päällystö on oikeutettu saamaan seuraavat palkanlisät;

a) KOULUTUS- JA TUTKINTOLISÄ Koulutuslisä

1. Niille insinööriopiskelijoille, jotka opiskelevat tai ovat valmistuneet ammattikorkeakoulussa (tai vastaava tasoissa korkeakoulussa muussa EU-maassa) ja jotka ovat saaneet vahtikonemestarin päte- vyyskirjan maksetaan erillinen koulutuslisä, jonka suuruus ilmenee palkkataulukosta.

2. Tämä lisä ei poistu, kun vahtikonemestari saa ylemmän pätevyyskirjan.

3. Lisä maksetaan sekä työ- että vapaajaksoilta.

Pöytäkirjamerkintä

Vahtikonemestarin pätevyyskirjasta maksettavan erillisen lisän, saa myös insinööritutkinnon suorit- taneet, mikäli he ovat saaneet lisän edellyttämän pätevyyskirjan vuonna 2004 tai sen jälkeen. Tämä lisä ei poistu, kun konemestari saa ylikonemestarin pätevyyskirjan.

Tutkintolisä

1. Konemestarille, joka on suorittanut insinöörintutkinnon ammattikorkeakoulussa, maksetaan yksi erillinen tutkintolisä kuukausittain, jonka suuruus ilmenee palkkataulukosta.

2. Lisää ei makseta konemestarille, mikäli nämä saavat palkkataulukon mukaisen YKK-pätevyysko- rotuksen. Lisää ei myöskään makseta konepäällikölle.

3. Lisä maksetaan sekä työ- että vapaajaksoilla.

4. Tutkintolisä myönnetään kaikille EU-kansalaisille, joilla on osoittaa vastaavan tasoinen tutkinto kuin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä (AMK).

Koulutus- ja tutkintolisien säännökset koskevat myös sähkömestareita.

b) KOKEMUSLISÄ

1. Päällystölle (konepäällikölle, konemestarille sekä sähkömestarille) maksetaan peruspalkasta las- kettuna 5 % suuruinen kokemuslisä 2, 4, 6, 8, 11 ja 14 vuoden meripalvelun jälkeen

päällystöasemassa. Kokemuslisiin oikeuttavaa palveluaikaa laskettaessa saadaan siihen lukea myös päällystöasemassa lipusta riippumatta, Suomen merivoimissa ja merivartiossa päällystössä palveltu aika sekä uusien työntekijöiden osalta kotimaanliikenteen yli 750 kW aluksissa konepäällystössä pal- veltu aika. Samassa varustamossa miehistöasemassa palveltu aika otetaan täysmääräisesti huomioon kokemuslisiä laskettaessa.

2. Laiva- / meripalvelulla tarkoitetaan tässä sopimuksessa eri henkilöryhmien kohdalla kotimaan-, rannikko- tai siitä kaukaisemmassa liikenteessä suoritettua palvelua tai vieraiden lippujen alla kan- sainvälisessä liikenteessä palveltua aikaa.

Työntekijä on velvollinen toimittamaan ennen työsuhteen alkua työnantajalle tiedot kokemuslisiin oikeuttavista palvelusajoista ja työntekijän on osoitettava tiedot oikeiksi 30 päivän kuluessa työsuh- teen alusta Traficom meripalveluotteella.

3. Työntekijän on annettava luotettava todistus ulkomailla tapahtuneesta palvelusta.

4. Jos päällystöön kuuluvan työsuhde päättyy hänestä riippumattomista syistä, joita ovat varustamon konkurssi, varustamon lopettaminen sekä liikkeen luovutus ja merityösopimuslain 12 luvun 4 §:ssä mainitut syyt, hän on seuraavassa toimessaan oikeutettu laskemaan hyväkseen ne kokemuslisät, jotka hänellä toimen päättyessä oli.

5. Kokemuslisiä laskettaessa kokemuslisiin oikeuttavaan aikaan luetaan aika, jona päällystöön kuu- luva on ollut vuosi- tai vastikelomalla sekä myös aika, jolloin päällystöön kuuluva työsuhteen kestä- essä on ollut estynyt työtä suorittamasta:

1) työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomien takia;

2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia, jos hän on palannut työhön välittömästi tällaisen esteen lakattua;

3) merimiesten vuosilomalain 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun keskeytyksen johdosta;

4) työterveyshuoltolain (1383/2001) tai laivaväen lääkärintarkastuksista annetussa laissa (1171/2010) tarkoitetun tai työnantajan määräämän tai sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan lää- kärintarkastuksen vuoksi;

5) merityösopimuslaissa säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainloman aikana;

6) sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella;

7) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia;

8) työnsä edellyttämän matkustamisen takia, mikäli tällaisia matkustuspäiviä ei muuten luettaisi hä- nen työpäivikseen;

9) muusta syystä, mikäli työnantaja lain mukaan on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle pois- saolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan;

10) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin si- ten, että työssäolopäivien veroisiksi voidaan sopia luettavaksi vain 30 päivää kerrallaan.

c) VALTAMERILISÄ

1. Valtameriliikenteessä kulkevilla aluksilla maksetaan päällystölle palkkaliitteen mukainen lisä kuu- kaudessa. Lisä maksetaan a) kaikilla aluksilla, jotka ovat säännöllisessä linjaliikenteessä valtameren- takaisiin satamiin, koko palvelusajalta, kuitenkin enintään 20 päivältä sellaiselta ajalta, jolloin alus on poissa liikenteestä tai muun syyn takia, b) muilla valtamerentakaisiin satamiin kulkevilla alusilla

siitä päivästä lukien, jolloin alus lähtee viimeisestä Euroopan liikenteeseen kuuluvasta lastaus- tai purkaussatamasta valtamerentakaisiin satamiin ja siihen päivään saakka, jolloin alus saapuu ensim- mäiseen Euroopan liikenteeseen kuuluvaan lastaus- tai purkaussatamaan ja enintään 20 päivältä tä- män jälkeen. Jos kuitenkin tällainen alus tekee kaksi tai useampaa jatkuvaa matkaa valtameriliiken- teessä, maksetaan lisä kuten yllä myös satama-ajalta ensimmäiseltä matkalta paluun jälkeen. Verrat- tavissa lastaus- tai purkaussatamaan on tässä suhteessa myös korjaus- ja riisumissatama.

Pöytäkirjamerkintä:

Riisuminen

1. Riisuminen selvennetään niin, että jos alus, jossa on pestattu miehistö, makaa toimettomana kau- emmin kuin 14 päivää, on katsottava aluksen saapuneen riisumissatamaan.

Liikennealueet

1. Euroopan liikenteellä tarkoitetaan liikennettä Itämeren liikennealueen ulkopuolella Vienanmeren satamiin pohjoisessa, 11° läntiseen pituuteen lännessä sekä Välimerelle ja siihen liittyville vesille, ei kuitenkaan Suezia kauemmaksi.

2. Edelleen on ko. lisä maksettava kohdassa b) mainituin perustein, jos alus liikenteessä Pohjoisella Jäämerellä on saapunut satamaan, joka sijaitsee 45 itäisen pituusasteen itäpuolella.

3. Valtamerilisä maksetaan korotettuna 125 % siltä ajalta, jonka alus yksinomaan on liikenteessä Pohjois- ja/tai Etelä-Amerikan satamien välillä sen alueen sisäpuolella, jonka rajana idässä on 30° läntistä pituutta, etelässä 60° eteläistä leveyttä ja lännessä 170° läntistä pituutta.

4. Korotettu lisä maksetaan siitä päivästä lukien, jolloin alus yllämainitun alueen sisäpuolella alkaa lastata toista sanotun alueen sisäpuolella olevaa satamaa varten siihen päivään saakka, jolloin alus lähtee viimeisestä alueen sisäpuolella olevasta satamasta.

d) SODANVAARALISÄ

1. Mikäli alus kulkee sodanvaara-alueella tai sodanvaaran kaltaiseksi määritetyllä alueella, noudate- taan mitä sodanvaarasopimuksessa on määrätty. (Kts. liitesop.)

e) TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖLISÄ

Työsuojelulain mukaisia aluksen työsuojelupäällikön tehtäviä hoitavalle konepäällystöön kuuluvalle maksetaan erillinen kiinteä lisä, jonka suuruus ilmenee palkkataulukosta.

5. LUONTOISEDUT

1. Niissä tapauksissa, jolloin päällystölle ei voida varata ravintoa ja asuntoa laivalta, on varustamon järjestettävä vastaavat edut maissa tai suoritettava hänelle näitä etuja vastaava kohtuullinen korvaus.

2. Kohtuulliseksi korvaukseksi katsotut summat Suomessa ja ulkomailla ilmenevät palkkaliitteestä. Asialliset kulut asunnosta korvataan laskun mukaan.

3. Kun päällystöllä merityösopimuslain nojalla sairauden aikana on oikeus elatukseen eikä häntä hoi- deta sairaalassa, maksetaan hänelle palkkaliitteen mukainen korvaus päivältä elatuksena.

4. Loman aikana suoritetaan korvaus ravinnosta ja asunnosta palkkaliitteen mukaisesti.

5. Kun työntekijä on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi estynyt tekemään työtään, hänellä on oikeus saada työnteon estymisen ajalta luontoisetukorvaus, kuitenkin enintään 42 päivältä, vaikka hän palaa kotiinsa. Korvausta ei kuitenkaan makseta siltä ajalta, kun työntekijää hoidetaan sairaalassa.

6. VUOSILOMA

1. Vuosiloma määräytyy merimiesten vuosilomalain (433/1984) mukaisesti.

2. Työnantajan on neuvoteltava vuosiloman antamisen ajankohdasta yhdessä työntekijän kanssa me- rimiesten vuosilomalain mukaisesti. Työvuorolistaan merkityn vuosiloman ajankohtaa ei ilman pe- rusteltua syytä saa muuttaa työntekijän suostumuksetta. Erääntynyttä vuosilomaa ei voida pilkkoa ilman työntekijän suostumusta vaan kertynyt vuosiloma on annettava yhdenjaksoisena.

3. Jos vuosiloman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, päivän osa on an- nettava täytenä lomapäivänä. Jos työntekijälle maksetaan työsuhteen päättyessä vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus ja jos lomapäivien lukumääräksi ei tule kokonaislukua, päivän osa on lasket- tava lomapäiväksi.

7. KÄYTÖN VALVOJA

Aluksissa, joiden höyryjärjestelmien käytön valvojalta vaaditaan höyrymestarin pätevyyskirja, mak- setaan tästä korvauksena käytön valvojalle palkkaliitteen mukainen korvaus. Korvaus maksetaan ni- metylle käytön valvojalle per alus kerrallaan.

MUUT YLEISET MÄÄRÄYKSET

8. MAKUU- JA LIINAVAATTEET

1. Palkkausehdot edellyttävät vapaan ravinnon sekä sen lisäksi täydelliset makuu- ja hyttiliinavaat- teet, joihin kuuluu 2 pyyheliinaa. Likaiset liinavaatteet vaihdetaan tarpeen mukaan, mutta kuitenkin 14 vrk kuluttua, pyyheliinat ja tyynynpäälliset kerran viikossa.

9. HYTTIEN SIIVOUS

1. Aluksella, jossa taloushenkilökuntaa on kaksi tai useampia henkilöitä, huolehtii tämä henkilökunta päällystön asunto- ja muitten suojien päivittäisestä siivoamisesta. Sellaisissa aluksissa, jossa ei ole tarpeeksi taloushenkilökuntaa nämä työt tehdään takuupalkkaan sisältyvällä työajalla. Ellei edellä tarkoitettuja töitä voida suorittaa takuupalkkaan sisältyvällä työajalla, ne on tehtävä ylityönä. Mikäli päälliköillä ja konepäälliköllä takuupalkkajärjestelmässä on kokonaispalkka, vastaavasta korvauk- sesta on sovittava varustamokohtaisesti. Tämä ei muuta jo olemassa olevaa käytäntöä.

10. PÄÄLLYSTÖN HYTIT

1. Suomalaiselle varustamolle tilatun uuden aluksen päällystön hytit on suunniteltava siten, että ne tasoltaan vastaavat vähintään laki laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella (395/2012) määräyksiä. Varustamon tulee esittää po. aluksia koskevat asuntopiirustukset päällystö- liitoille.

Pöytäkirjamerkintä:

1. Mikäli jokin varustamo jättää huomioimatta päälliköiden anomuksen päällystön asuntojen korjaa- misesta, kun sellainen korjaus on katsottava välttämättömäksi ja käytännössä mahdolliseksi toteuttaa ilman kohtuuttomia kustannuksia, on kysymys käsiteltävä järjestöjen kesken. Työnantajaliitto sitou- tuvat ko. varustamoilta vaatimaan kirjallisen selityksen, ellei sellaista korjausta ole kohtuullisen ajan kuluessa toimeenpantu.

11. VAKUUTUKSET JA OMAISUUS

11.1 VAPAA-AJAN TAPATURMAVAKUUTUS

1. Laivanisäntä on velvollinen vakuuttamaan merimiehen vapaa-aikana ja laivaurheilutoiminnan puit- teissa sattuvan tapaturman varalta samoin ehdoin kuin työtapaturman varalta laissa on säädetty. Va- paa-ajaksi katsotaan tällöin myös vastikevapaa sekä merimiesten vuosilomalain mukainen loma. Lai- vanisäntä on myös velvollinen järjestämään laivaväen vapaa-ajan lisävakuutuksen, jolla korvataan sivullisen merimiehelle tahallisesti aiheuttama vamma, edellyttäen, ettei vahingoittunut ole omalla menettelyllään ratkaisevasti myötävaikuttanut vamman aiheuttaneeseen tapahtumaan. Jos laivan- isäntä on laiminlyönyt nämä velvollisuudet, vastaa hän kuitenkin siitä, että merimies tai hänen oikeu- denomistajansa saa hyväkseen tässä sovitut tapaturmakorvaukset.

11.2 HENKIVAKUUTUKSET

1. Varustamo vastaa siitä, että konepäällystölle on otettu lakien ja sopimusten mukaiset henkivakuu- tukset.

11.3 HENKILÖKOHTAISEN OMAISUUDEN KORVAUS

1. Työministeriön asetusta (721/2009) muutoksineen, koskien työntekijälle maksettavaa korvausta merionnettomuudessa menetetystä henkilökohtaisesta omaisuudesta, on noudatettava myös silloin, kun tällainen omaisuus on menetetty laivan palon tai merirosvouden yhteydessä sekä myös silloin, kun menetys on haaksirikon yhteydessä sattuneen vahingon aiheuttama.

12. 50- JA 60-VUOTISPÄIVÄT

1. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kolme (3) vuotta, on oikeutettu yhteen (1) ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään 50- ja 60-vuotispäivänsä johdosta. Sama etuus voidaan myöntää työntekijälle, jolla on meripalvelusta Suomen kauppalaivastossa vähintään viisi (5) vuotta edellyttäen, että hänen työsuhteensa on jatkunut keskeytymättä merkkipäivää välittömästi edeltäneet kuusi (6) kuukautta.

12a. TODISTAJANA ESIINTYMINEN

1. Jos työntekijä joutuu osallistumaan työnantajan nimeämänä todistajana oikeudenkäyntiin tai polii- sikuulusteluun, tähän käytetty aika luetaan työajaksi.

2. Työaikaan luetaan oikeudenkäynnin tai kuulustelun valmisteluun sekä matkustamiseen käytetty aika. Mikäli todistajan, tarvitsee matkustaa oikeudenkäynti tai kuulustelu paikkakunnalle, maksetaan työntekijälle kaikki tästä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset kohtuullisine aterioineen. Korvaukset työntekijälle korvataan tositteita vastaan.

13. ÄKILLINEN SAIRAUSTAPAUS, HAUTAUSPÄIVÄ JA OMA VIHKIPÄIVÄ

1. Työntekijälle myönnetään hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen johdosta lyhyt tilapäinen palkallinen vapautus työstä, kuitenkin enintään kolme päivää Työntekijälle myönne- tään niin ikään vastaava palkallinen vapautus työstä hänen läheisen omaisensa hautauspäivänä sekä hänen omana hääpäivänään, kuitenkin enintään kahdeksi päiväksi.

2. Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa, että se asi- anomaisen työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdollista.

3. Läheisellä omaisella tarkoitetaan työntekijän avio- ja avopuolisoa, rekisteröidyn parisuhteen puo- lisoa, lapsia, avio- ja avopuolison lapsia, rekisteröidyn xxxxxxxxxxx puolison lapsia, työntekijän van- hempia ja isovanhempia hänen avio- ja avopuolisonsa ja rekisteröidyn parisuhteen puolison xxxxxx- xxx sekä työntekijän sisarukset.

13a. VAIKEASTI SAIRAAN LAPSEN HOITO

1. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua vaikeaa sairautta tai vammaa (Valtioneuvoston päätös 1335/2004), on oikeus olla poissa työstä osal- listuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

14. SAIRAUSLOMA, ÄITIYSLOMA JA ISYYSLOMA

1. Työntekijällä, joka on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus saada työnteon estymisen ajalta sairausajan palkkaa enintään 60 päivältä, päällikölle makse- taan enintään 90 päivältä. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän

kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa, maksetaan sairausajan palk- kaa, mikäli MTSL:n mukainen 60 tai 90 sairausajanpalkkajakso ei ole tullut tämän sairauden osalta täyteen.

2. Äitiysrahaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada palkka 78 arkipäivältä äitiyspäivärahakau- den alkamisesta lukien (äitiysloma).

3. Isyysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkan ja sairasvakuutuslain mukaisen isyysrahan erotus 12 päivän ajalta.

15. VAINAJAN KOTIINKULJETUS

1. Ulkomaanliikenteessä kuolleen työntekijän ruumiin kotiinkuljetuksen hoitaa ja kustantaa varus- tamo merityösopimuslain mukaisesti.

16. MATKAKORVAUS (työnantajan laskuun tehtävät matkat)

1. Ennen matkalle lähtöä olisi selvitettävä työnantajan kanssa matkajärjestelyt.

2. Työnantajan laskuun tehtävillä matkoilla konepäällystö on oikeutettu matkustamaan rautateillä extra-luokassa tai laivassa A-luokassa tai sitä vastaavassa luokassa ja lentokoneessa economy tai sitä vastaavassa luokassa sekä linja-autolla pikavuoroilla.

3. Asialliset matkakulut korvataan laskun mukaan. Taksikulut korvataan linja-auto-, rautatie tai len- toaseman ja sataman välillä, jos käytettävissä ei ole julkista liikennevälinettä tai matka joudutaan tekemään sellaisena vuorokauden aikana, jolloin tällainen kulkuneuvo ei ole liikenteessä.

4. Lentomatkalla työnantaja maksaa matkatavaramaksun 30 kg:n asti. Maksun 30 kg ylittävältä osalta suorittaa työntekijä itse.

5. Työntekijä voi käyttää työmatkaan omaa autoaan. Oman auton käyttö korvataan verohallinnon voimassa olevaan ohjeen mukaisesti kuitenkin siten, että korvaus kilometriltä on 2/3 verohallinnon määräämästä enimmäismäärästä.

17. LOMAMATKAT

1. Työntekijä, joka palaa vuosi-, vastikelomalta taikka sairaslomalta työhön on oikeutettu saamaan työnantajalta Suomessa olevan kodin tai, jos työntekijä asuu ulkomailla, Suomessa olevan rajanyli- tyspaikan ja aluksen välisestä paluumatkasta juna-, linja-auto, laiva- tai alennetun lentolipun hinnan. Milloin alennusta lentolipusta ei myönnetä, työntekijälle korvataan economy-luokan lentolipun hinta. Mikäli matka joudutaan keskeyttämään siksi, että sitä ei voida suorittaa yhdenjaksoisesti, ja mikäli työntekijä joutuu tämän johdosta yöpymään matkan aikana, työnantaja maksaa yöpymisestä johtuvat kustannukset.

2. Muussa kuin matkustaja-aluksessa työskentelevän merimiehen palatessa vuosi-, vastike- tai sairas- lomaltaan alukselle, maksetaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken ennakolta ole toisin sovittu, taksikulut työhön paluu paikkakunnan linja-auto tai rautatieaseman tai lentoyhtiön

kaupunkiterminaalin (tai lentoaseman, jos matka sieltä on lyhyempi) ja sataman/kotipaikkakunnalla kodin välillä, kun:

- yleistä liikenneyhteyttä em. välillä ei ole, tai

- työntekijän on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä.

3. Taksikulut korvataan vain esitetyn tositteen perusteella korkeintaan palkkaliitteen mukaan / taksi- matka.

4. Työntekijä voi käyttää omaa autoaan. Oman auton käyttö korvataan verohallinnon voimassa olevan ohjeen mukaisesti kuitenkin siten, että korvaus kilometriltä on 2/3 verohallinnon määräämästä asun- non ja työpaikan välisiltä matkoilta.

5. Xxxxxxxx matkakulut kodista alukselle ja takaisin työsuhteen päättyessä maksaa työnantaja (koti- alus-koti) (alle 6 kk sijaisuudet). Kun määräaikaisuuteen sisältyy vuorottelua, maksetaan kuitenkin vain viimeinen kotimatka. Sijaisella on matka-aikana oikeus yhteen (1) työnantajan kohtuullisen hin- taiseen kustantamaan ateriaan jokaista matkaan käytettyä kuuden (6) tunnin jaksoa kohden. Korvauk- set korvataan sijaiselle tositteita vastaan.

6. Työntekijällä on matka-aikana oikeus yhteen (1) kohtuullisen hintaiseen työnantajan kustantamaan ateriaan jokaista matkaan käytettyä kuuden (6) tunnin jaksoa kohden. Työntekijälle korvataan aterian hinta tositteita vastaan.

18. VAIHTOPÄIVÄN SIIRTYMINEN

1. Mikäli vaihtopäivää joudutaan siirtämään mahdollisen vajaamiehityksen estämiseksi ja mikäli tä- hän on olemassa erittäin painava syy kuten esimerkiksi aluksen matkan keskeyttämisestä aiheutuvat kohtuuttomat kustannukset tai meriturvallisuuden vaarantuminen, varustamon ja työntekijän, jota siirto koskee, tulisi pyrkiä sopimaan vaihtopäivän siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä sekä mahdol- lisesta kompensaatiosta. Mikäli vaihtopäivää joudutaan siirtämään, korvaava vaihto on suoritettava seuraavassa satamassa Euroopan liikenteessä kuitenkin viimeistään 7 päivän kuluttua ja Euroopan ulkopuolisessa kaukoliikenteessä kuitenkin viimeistään 14 päivän kuluttua ottaen kuitenkin huomi- oon miehityssopimuksen määräykset.

19. MATKUSTUSASIAKIRJAT

Matkustusasiakirjat, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle matkustusasiakirjojen, ku- ten, passin, merimiespassin ja viisumin hankintakulut tositteita vastaan.

20. ALUKSEN LUOVUTTAMINEN JA LIPUN VAIHTO

Mikäli varustamo luovuttaa aluksen tai vaihtaa sen lippuvaltiota ja mikäli toimenpide johtaa tilantee- seen, jossa työnantajalle on merityösopimuslain 8 luvun 3 §:n mukainen peruste työsopimuksen irti- sanominen, varustamon ja sen työntekijöiden välisissä yt-neuvotteluissa on pyrittävä sopimaan riit- tävän pitkästä, työntekijöiden uudelleen työllistymisen mahdollistavasta siirtymäajasta.

Jos näissä neuvotteluissa ei päästä varustamoa ja työntekijöitä tyydyttävän lopputulokseen, asia siir- retään ratkaistavaksi työehtosopimusosapuolten kesken.

Työnehtosopimusosapuolet voivat myös neuvotella varustamon kannattavuutta parantavista toimen- piteistä, joilla aluksen luovuttaminen tai sen lippuvaltion vaihtaminen voidaan välttää, jos jompi- kumpi yt-neuvottelujen osapuolista edellä kuvatussa tilanteessa sitä pyytää.

Jos alus jatkaa luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen liikennöintiä samassa liikenteessä ja jos työnte- kijä jatkaa työskentelyä aluksella luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen, luovuttaja vastaa siitä, että työntekijälle maksetaan vähintään osapuolten välisen työehtosopimuksen suuruista palkkaa irtisano- misajalta.

Jos, työntekijä ei jatka työskentelyä aluksella luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen ja jos luovutta- jalla ei ole tarjota työntekijälle hänen ammattiaan vastaavaa työtä irtisanomisajaksi sekä jos työntekijä siirtyy irtisanomisaikana kolmannen työnantajan palvelukseen, eikä hän enää tämän johdosta ole työnantajan/luovuttajan käytettävissä, hän on kuitenkin oikeutettu saamaan hyväkseen palkan koko irtisanomisajalta edellyttäen, että hän on ilmoittanut siirtymisestä ennen kuin luovuttaja on ilmoitta- nut mahdollisesta korvaavasta työstä.

21. ODOTUSAIKA

1. Siirron yhteydessä mahdollisesti syntyneestä odotusajasta on päällystöön kuuluva oikeutettu saa- maan korvauksen ravinnosta ja asunnosta runkosopimuksen 4 §:n mukaan sekä sen peruspalkan ko- kemuslisineen, jonka hän on saanut sillä aluksella, josta hänet siirretään. Jos on kysymys väliaikai- sesta siirrosta, on odotusajalta tulevaan palkkaan nähden noudatettava mitä tämän §:n 3 momentissa sanotaan.

2. Sinä aikana, jolloin päällystöön kuuluva nauttii palkkaa tämän pykälän mukaisesti, on hän kutsusta velvollinen suorittamaan toimeensa rinnastettavia tehtäviä.

22. ALUKSIEN TELAKOINNIT

1. Alusten vuositelakoinnista poikkeavat telakoinnit ja näissä tilanteissa sovellettavista työ- ja palk- kaehdoista tulisi neuvotella aluksen konepäällystön kanssa ennen telakoinnin aloittamista. Erityisesti neuvotteluissa tulisi ottaa huomioon niiden henkilöiden, jotka eivät ole muutoin oikeutettuja palk- kauksensa puolesta ylityökorvauksiin.

23. JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

1. Jos Suomen Konepäällystöliiton jäsen valitaan Suomen Konepäällystöliiton tai STTK:n hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, tulee työnantajan, milloin se haitatta käy päinsä, myöntää valituksi tul- leelle, ellei alla olevasta muuta johdu, palkatonta vapautusta työstä tarpeellisten kokousmatkojen suo- rittamiseksi.

2. Myönnetty vapaa voidaan tapaus tapaukselta sopia ao. henkilön kanssa vähennettäväksi aikaisem- min hankituista vastikkeista tai muista vapaa-ajoista. Myös vuosilomapäivien käyttö on mahdollista.

3. Liitto maksavat kukin edellä ensimmäisessä momentissa tarkoitetun henkilön mahdolliset matka- kulut.

24. NEUVOTTELUMENETTELY

24.1 OSAPUOLTEN VÄLISET NEUVOTTELUT

1. Mikäli erimielisyyksiä tämän työehtosopimuksen soveltamisesta ei ole voitu paikallisesti selvittää, esim. luottamusmiessopimuksen tarkoittamassa järjestyksessä on, milloin jommaltakummalta puo- lelta sitä pyydetään, tämän sopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen on pyrittävä neuvotteluteitse selvittämään erimielisyydet. Sen puolen järjestö, joka katsoo selvittelyn tarpeelliseksi, tehköön siitä toiselle perustellun kirjallisen esityksen, johon on samalla tavoin viipymättä vastattava.

2. Jos jompikumpi sopimuspuoli katsoo toisen ilmeisesti rikkoneen tätä sopimusta tai merimiestä koskevia säännöksiä, ei sen vuoksi saa ryhtyä mihinkään muuhun toimenpiteeseen ennen kuin asia- omaiset sopimusjärjestöt ovat yrittäneet neuvotteluin päästä yhteisymmärrykseen.

3. Jos riitaisuutta, joka on syntynyt tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta, ei ole saatu neuvotteluteitse selvitetyksi, jätettäköön se työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

4. Mikäli tällainen kysymys ei kuuluisi työtuomioistuimen ratkaistavaksi, jätettäköön asia viisimie- hisen alempana mainitulla tavalla kokoonpannun välimiesoikeuden käsiteltäväksi ja lopullisesti rat- kaistavaksi.

24.2 JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE

1. Mikäli toinen tämän työehtosopimuksen osapuolista haluaa tehdä aloitteen sopimuksen muuttami- sesta taikka täydentämisestä, on tämän tehtävä siitä toiselle osapuolelle perusteltu kirjallinen esitys, johon tämän on viipymättä vastattava samalla tavalla kirjallisesti.

2. Mikäli osapuolet pääsevät sopimukseen sopimuksen muuttamisesta taikka täydentämisestä, muu- tos voidaan saattaa voimaan osapuolten sopimalla tavalla siitä riippumatta, että työehtosopimuksen voimassaolokausi ei ole päättynyt.

3. Muutoin osapuolten väliseen neuvottelumenettelyyn sovelletaan, mitä tässä sopimuksessa on mää- rätty neuvottelujärjestyksestä.

4. Edellä olevalla ei ole muutettu osapuolten välillä työsopimuslain perusteella voimassa olevaa työ- rauhavelvoitetta. Näin ollen, mikäli jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti käydyissä neuvotte- luissa ei saavuteta tulosta, tämä ei tarkoita sen työehtosopimus määräyksen, johon muutosehdotus on kohdistunut voimassa olon lakkaamista, saati tähän liittyvän työrauhavelvoitteen kumoutumista.

25.3 VÄLIMIESOIKEUS

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolet valitsevat erikseen jokaista riita-asiaa varten kaksi jäsentä kumpikin välimiesoikeuteen. Puheenjohtajana toimii välimiesoikeuden valitsema henkilö tai mikäli valinnasta ei päästä yksimielisyyteen, valtakunnansovittelijan määräämä henkilö. Välimiehet mää- räävät kussakin asiassa erikseen, onko jommankumman riitapuolen kokonaan tai yhdessä toisen

kanssa maksettava välimiesten kokoontumisesta ja asian käsittelystä aiheutuneet kustannukset sekä onko riitapuoli velvoitettava ja kuinka suurella määrällä korvaamaan toisen puolen oikeudenkäynti- kulut.

2. Välimiesten on tätä sopimusta ja työehtosopimuslakia soveltaen käsiteltävä ja ratkaistava asia nou- dattaen mitä kulloinkin voimassa oleva laki välimiesmenettelystä säätää.

26. VOIMASSAOLOAIKA

1. Tämä työehtosopimus on voimassa, kuten osapuolten välisessä uusimmassa työehtosopimuspöy- täkirjassa on työehtosopimuksen voimassaolosta sovittu.

Suomen Varustamot ry

Suomen Konepäällystöliitto – Finlands Maskinbefälsförbund ry

2. ULKOMAANLIIKENTEEN ALUKSISSA PALVELEVIEN KONEPÄÄLLIKÖIDEN PALKKAUS- JA TYÖEHTOJA KOSKEVAA RUNKOSOPIMUSTA TÄYDENTÄVÄ SOPI- MUS

SOVELTAMISALA

1. Runkosopimuksen ohella seuraavia täydentäviä säännöksiä sovelletaan Suomen Konepäällystöliit- toon kuuluvien konepäälliköiden palkkaus- ja työehtoihin Suomen Varustamot ry:n ulkomaanliiken- teessä olevissa aluksissa.

1. PALKKA

1. Konepäälliköiden peruspalkat ilmenevät tämän sopimuksen palkkaliitteestä.

2. PALKANLISÄT

a) ÖLJYNKULJETUSLISÄ

1. 10 % peruspalkasta säiliöaluksissa, jotka kuljettavat poltto-, raaka- tai voiteluöljyä ja/tai niihin rinnastettavia aineita. Lisä maksetaan myös säiliöaluksissa, jotka kuljettavat puristettuja, nesteytettyjä tai paineen alla liuotettuja kaasuja, tulenarkoja nesteitä, tulenarkoja itsesytytykselle alttiita aineita, jotka veden kanssa synnyttävät syttyviä kaasuja, orgaanisia peroksideja, hapettavia, myrkyllisiä, saas- tuttavia tai muita vaarallisia aineita. Aluksen ollessa satamassa lisä maksetaan enintään 20 päivältä tulopäivän jälkeen, kuitenkin aina siltä ajalta, minkä lastissa tai osalastissa oleva alus joutuu olemaan satamassa ja/tai redillä.

b) JÄÄHDYTYSALUSLISÄ

1. Erityisessä jäähdytysaluksessa maksetaan konepäällikölle jäähdytysaluslisä, jonka suuruus on 10

% peruspalkasta. Aluksessa, jossa on jäähdytyslastitilaa yli 20.000 j3, maksetaan konepäällikölle lisä, joka vastaa 5 % peruspalkasta.

2. Tätä määräystä ei sovelleta milloin alukseen on otettu toimeen erityinen jäähdytysmestari, joka ei käy vahtia.

Pöytäkirjamerkintä: Muissa kuin erityisissä jäähdytysaluksissa lisän maksamiseen vaikuttaa ainoas- taan jäähdytettävän lastitilan suuruus.

c) NESTEKAASULISÄ

1. Erityisessä nestekaasualuksessa maksetaan konepäällikölle nestekaasulisä, jonka suuruus on 5 % peruspalkasta. Tätä määräystä ei sovelleta silloin, kun alukseen on otettu toimeen erityinen jäähdy- tyskonemestari, joka ei käy vahtia.

d) ULKOEUROOPANLISÄ

1. Konepäällikölle aluksella, joka liikennöi Euroopan ulkopuolella olevien satamien välillä, makse- taan siltä ajalta, jonka alus on tällaisessa liikenteessä ja konepäällikkö palvelee aluksessa, 10 % suu- ruinen lisä peruspalkasta.

2. Kysymyksessä oleva lisä maksetaan siitä päivästä lähtien, viimeksi mainittu päivä mukaan luet- tuna, jolloin alus ensimmäisessä ulkoeurooppalaisessa satamassa aloittaa lastauksen tai sieltä lähtee painolastissa toiseen ulkoeurooppalaiseen satamaan ja siihen päivään saakka, jolloin alus on purettu viimeisessä tällaisessa satamassa. Arktisessa liikenteessä itäisen 40 pituusasteen itäpuolella sekä koil- lisväylällä sovelletaan tätä TES-kohtaa, mikäli varustamokohtaisesti ei muuta sovita.

e) PALOPÄÄLLIKKÖLISÄ

1. Konepäällikölle, joka toimii aluksen palopäällikkönä ja huolehtii aluksen paloturvallisuuslaitteista, maksetaan palkkaliitteen mukainen palkanlisä kuukautta kohden. Tämä on nk. kiinteä lisä.

f) LUOKITUSLISÄ

1. Niille konepäälliköille, joille luokituslaitos on myöntänyt oikeuden suorittaa erikseen määrättyjä koneistojen luokituksia, maksetaan heidän suorittamistaan luokituksista erillinen palkkaliitteen mu- kainen korvaus koneelta / laitteelta hyväksytyn selvityksen perusteella.

g) KÄSISAMMUTTIMIEN TARKISTUSLISÄ

1. Niille konepäälliköille, joille Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, on myöntänyt oikeuden suorit- taa käsisammuttimien tarkastuksia, maksetaan heidän suorittamistaan tarkastuksista erillinen palkka- liitteen mukainen korvaus sammuttimelta hyväksytyn selvityksen perusteella.

3. VUOSILOMA

1. Sen lisäksi, mitä runkosopimuksessa vuosilomasta, on määrätty konepäällikön vuosilomasta, on voimassa seuraavaa:

2. Konepäällikkö on oikeutettu 36 työpäivän vuosilomaan sekä 3 päivän lomakorvaukseen kuukau- delta.

4. SIIRTO

1. Jos vakinaisessa palveluksessa oleva konepäällikkö siirretään samassa varustamossa vakinaiseen palvelukseen sellaiselle alukselle, joka on alempaa palkkausluokkaa kuin se, joka hänellä on aikai- semmin, maksetaan hänelle palkka sen aluksen mukaan, jolle hänet on siirretty.

2. Mikäli vakinaisessa palveluksessa olevan konepäällikön siirto tulee kysymykseen, on kummankin osapuolen oltava siitä yksimielisiä.

3. Jos konepäällikkö tilapäisesti siirretään samassa varustamossa toisiin aluksiin, ei hänen viransijai- sena saamansa palkka saa alittaa hänen vakinaisessa toimessa saamaansa palkkaa ikälisineen ensim- mäisen kolmen kuukauden aikana.

5. VAHTIVAPAA KONEPÄÄLLIKKÖ

1. Vahtivapaa konepäällikkö ei saa käydä säännöllistä vahtia aluksessa, jonka koneteho on yli 3000 kW tai jossa on kaksi konemestaria. Mikäli konepäällikkö velvoitetaan suorittamaan aluksella vah- dinpitoa, on tästä lisääntyneestä työstä suoritettava korvaus työntekijälle varustamon ja työntekijän keskenään sopimalla tavalla. Mikäli osapuolet eivät pääse sopuun korvauksesta, tuodaan asia ratkais- tavaksi varustamon ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n kesken. Säännöllisenä vahdinpitona on aina- kin pidettävä työtä, joka on jaettu vahtivuoroihin vähintään 24 tunniksi.

6. VARALLAOLO

1. Mikäli työntekijä määrätään vapaa-aikanaan jäämään alukselle varallaoloa varten merityösopimus- lain 4 luvun 6 §:n perusteella tai muun siihen liittyvän tärkeän syyn vuoksi korvataan hänelle sama euromääräinen korvaus kuin konemestareille. Ilmoitus varallaolosta on työntekijälle pyrittävä anta- maan hyvissä ajoin ennen säännöllisen työajan päättymistä.

2. Ilmoitus varallaolosta on annettava työntekijälle todisteellisesti ennen säännöllisen työajan päätty- mistä.

7. VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välillä voimassa oleva runkosopimus.

3. ULKOMAANLIIKENTEEN ALUKSISSA PALVELEVIEN KONEMESTARIEN JA SÄH- KÖMESTARIEN PALKKAUS JA TYÖEHTOJA KOSKEVAA RUNKOSOPIMUSTA TÄY- DENTÄVÄ SOPIMUS

SOVELTAMISALA

1. Runkosopimuksen ohella seuraavia täydentäviä säännöksiä sovelletaan Suomen Konepäällystöliit- toon kuuluvien konemestarien ja sähkömestarien palkkaus- ja työehtoihin Suomen Varustamot ry:n ulkomaanliikenteessä olevissa aluksissa.

1. PALKKA

1. Konemestarien ja sähkömestarien taulukkopalkat ilmenevät tämän sopimuksen palkkaliitteestä.

2. Ylikonemestarin kirjan omaavan konemestarin peruspalkka on 5 % palkkaliitteessä olevan taulu- kon mukaista peruspalkka korkeampi.

3. Sähkömestarin palkka vastaa vahtivapaan 1-konemestarin palkkataulukkoa.

2. PALKANLISÄT

a) ÖLJYNKULJETUSLISÄ

b) VIRKAPUKULISÄ

1. Palkkaliitteen mukainen palkanlisä kuukaudessa säännöllisessä liikenteessä kulkevassa aluksessa, jossa virkapukua käytetään. Ns. patrullipuvun tai vastaavan vaateparren käyttäminen ei oikeuta vir- kapukulisään.

2. Xxxxxxx työnantaja edellyttää konemestarin käyttävän tietynmallista tai yhdenmukaista virkapukua, tällöin puku huolletaan työnantajan toimesta. Virkapuvulla tarkoitetaan: takki, housut ja paita.

c) VAHTIVUOROLISÄ

1. Merityöaikalain 3 §:n 1 momentissa mainitussa vahtivuorossa maksetaan vuorotyöntekijälle meri- vahdissa suoritetusta ilta- ja yövahtivuorotyötunneilta erityistä vahtivuorotyölisää seuraavasti:

1) lastialuksissa konemestari saa jokaiselta vahtivuorotyötunnilta klo. 18.00 – 06.00 välisenä ai- kana 13 minuuttia vastiketta ja

2) matkustaja-aluksilla konemestari saa iltavuorotyötunnilta (klo 18.00 – 24.00) ja yövahtivuo- rotyötunnilta (klo 00.00–06.00) palkkaliitteen mukaisen lisän.

d) NESTEKAASULISÄ

1. Erityisessä kemikaali- ja nestekaasualuksessa maksetaan I-konemestarille nestekaasulisä, jonka suuruus on 5 % peruspalkasta. Tätä määräystä ei sovelleta silloin, kun alukseen on otettu toimeen erityinen jäähdytyskonemestari, joka ei käy vahtia.

e) JÄÄHDYTYSALUSLISÄ (konemestarit)

1. Erityisissä jäähdytysaluksissa maksetaan konemestarille 10 %:n jäähdytysaluslisä. Tätä määräystä ei sovelleta silloin kun alukseen on otettu erityinen jäähdytyskonemestari.

f) KUNNOSSAPITOLISÄ (konemestarit ja sähkömestarit)

1. Kunnossapitotoiminnasta maksetaan konemestarille ja sähkömestarille palkkaliitteen mukainen palkan lisä kuukautta kohden. Tämä lisä on nk. kiinteä lisä.

g) ENNAKKOHUOLTOLISÄ (konemestarit ja sähkömestarit)

1. Aluksissa, joissa konehuone voi koneiston ja hälytysjärjestelmän ansiosta olla miehittämätön, mak- setaan vahtivapaalle konemestarille sekä sähkömestarille palkkaliitteen mukainen palkanlisä kuu- kautta kohden. Lisää ei makseta niiltä vuorokausilta, joilta konemestari saa vahtivuorotyölisän.

h) ROPAX-LISÄ

1. Matkustaja-alukseksi rekisteröidyissä roro-aluksessa, jossa kuljetetaan alle 70 matkustajaa, nouda- tetaan edelleen lastialusten palkkataulukkoja. Mikäli tämän tyyppisessä aluksessa kuljetetaan 70 mat- kustajaa mutta alle 300 matkustajaa, noudatetaan yksinomaan matkustaja-alusten alinta (0-3 v) palk- kataulukkoa ja mikäli tämäntyyppisessä aluksessa kuljetetaan 300 mutta alle 500 matkustajaa, nou- datetaan matkustaja-alusten kahta alinta (0-3v ja 3-5v) palkkataulukkoa ja mikäli tämäntyyppisessä aluksessa kuljetetaan 500 matkustajaa tai yli sovelletaan matkustaja-alusten kaikkia palkkataulukoita.

i) ISPS –lisä

ISPS –koodin mukaisia aluksen turvapäällikön tehtäviä hoitavalle maksetaan palkkataulukon mukai- nen erillinen lisä. Lisää ei makseta aluksella, jossa on tehtävä erikseen palkattu perämies tai kone- mestari, joka ei osallistu vahdinpitoon.

j) LIKAISEN TYÖN LISÄ

Työntekijällä on oikeus saada korvaus likaisesta työstä, joka kerralta, kun hän joutuu työssään käsit- telemään tavanomaista poikkeavissa määrin oksennusta, ulosteita tai muita vastaavia eritteitä taikka verta. Työstä, joka tehdään jätevesisäiliöiden, pumppujen sekä putkistojen puhdistamiseksi, avaa- miseksi ja korjaamiseksi ja jossa joudutaan käsittelemään poikkeavissa määrin edellä mainittuja erit- teitä tai verta, maksetaan palkkaliitteen mukaisen korvaus jokaiselta alkavalta tunnilta. Ennen töiden aloittamista on selvitettävä esimiehen kanssa, onko kyseessä erikseen korvattava työ.

k) LASTINKÄSITTELYLISÄ

Mikäli aluksen konepäällystön jäsen osallistuu poikkeustapauksessa lastinkäsittelyyn, kiinnitykseen ja/tai irrotukseen aluksessa, hänelle maksetaan tavanomaisen palkan ohella jokaiselta lastinkäsitte- lyyn käytetyltä tunnilta korvaus, jonka suuruus on 1/164 taulukkopalkasta.

3. JÄÄMISVUORO (stopptörn)

1. Kun konemestari määrätään aluksen ollessa satamassa varsinaisen työajan jälkeen jäämään aluk- selle (stopptörn), maksetaan tästä palkkaliitteen mukainen korvaus jäämisvuoroa kohti.

2. Lauantai-iltapäivän ja maanantaiaamun välinen aika käsittää kaksi jäämisvuoroa ja kaksi perät- täistä pyhäpäivää käsittää neljä jäämisvuoroa. Aluksen olleessa satamassa nk. pitkän viikonlopun kä- sittää perjantai-illan ja maanantaiaamun välinen aika neljä jäämisvuoroa, joista kaksi on arki- ja kaksi pyhäjäämisvuoroa.

3. Jos konemestari koko jäämisvuoron ajan suorittaa ylitöitä, ei jäämisvuorokorvausta makseta. Jää- misvuorokorvausta ei myöskään makseta, jos konemestari on määrätty jäämään alukselle merityöai- kalain 10 §:ssä mainittujen määräysten nojalla.

4. Liikenteessä olevalla aluksella on aina yhden konemestarin oltava saapuvilla. Erityisistä syistä voi päällikkö konemestarin pyynnöstä poiketa tästä.

4. VARALLAOLOKORVAUS

1. Mikäli työntekijä määrätään vapaa-aikanaan jäämään alukselle varallaoloa varten merityösopimus- lain 4 luvun 6 §:n perusteella tai muun siihen liittyvän tärkeän syyn vuoksi korvataan hänelle jokai- selta alkaneelta tunnilta arkipäivinä 1/320 ja pyhäpäivinä 1/160 kuukausittaisesta rahapalkasta. Va- rallaoloaikana tehdystä työstä maksetaan varallaolokorvauksen asemasta ylityökorvaus. Ilmoitus va- rallaolosta on työntekijälle pyrittävä antamaan hyvissä ajoin ennen säännöllisen työajan päättymistä.

2. Jos työntekijä vapaa-aikanaan määrätään saapumaan alukselle työhön jonkin tehtävän suorittamista varten, maksetaan siitä kahden arkiylityötunnin korvaus siinä tapauksessa, ettei hän edellä ensimmäi- sessä kappaleessa määrätyn perusteella ole oikeutettu varallaolokorvaukseen.

3. Ilmoitus varallaolosta on annettava työntekijälle todisteellisesti ennen säännöllisen työajan päätty- mistä.

5. VAHTIVAPAA KONEMESTARI

1. Vahtivapaalla konemestarilla tarkoitetaan päivämestaria, jonka työtä ei ole jaettu vahtivuoroihin.

2. Mikäli päivämestari ajaa vahtia, niin korvaus ensimmäiseltä vuorokaudelta on sama mitä päivä- mestarin osalta on sovittu säännöllisestä työajasta.

3. Aluksen lähtiessä tai tullessa satamaan lauantaina tai pyhäpäivänä on korvaus merellä oloajasta vastiketta ja satama-ajalta ylityötä.

VAHTIVAPAAN KONEMESTARIN JA SÄHKÖMESTARIN TYÖAIKA

1. Meri-, lähtö- ja tulovuorokausina on säännöllinen työaika 8 tuntia vuorokaudessa, sekä arki- että pyhäpäivisin. Konemestari ja sähkömestari ovat oikeutettu tekemään edellä mainittuina päivinä 8 tuntia töitä, ellei lepoaikasääntelystä muuta johdu.

2. Päivämestarin ja sähkömestarin työaika noudattaa aluksella yleisesti päivätyöntekijöiden työaikaa esim. 07.00 – 16.00 tai 08.00 – 17.00.

3. Aluksella, jossa konemestarin työaika ei ole jaettu vahtivuoroihin saa merellä valmiusvuorossa oleva konemestari 20 minuuttia vastiketta jokaisesta alkavaa valmiusvuorotuntia kohden.

4. Valmiuskorvaus maksetaan myös ruoka- ja kahvitauoilta. Yksi tai kaksi yhteenlaskettua puolen tunnin mittaista kahvitaukoa luetaan yhdeksi alkavaksi tunniksi.

5. Valmiusvuorot pidetään seuraavasti:

a) kahden konemestarin laivoissa konepäällikkö ja I konemestari xxxxxxxx pitää valmiusvuo- roja.

b) useamman kuin kahden konemestarin laivoissa konepäällikkö ei pidä valmiusvuoroja.

Pöytäkirjamerkintä:

1. Valmiusvuoro pidetään meri-, lähtö- ja tulovuorokausina.

2. Alukseen voidaan I konemestarin lisäksi ottaa toimeen vahtivapaa I konemestari, jolla on vähintään saman aluksen konepäällikön pätevyys.

3. Alukselle voidaan ottaa mahdollisuuksien mukaan ylimääräisinä palvelukseen henkilöitä, joilla on vähintään vahtikonemestarinkirjan saamiseksi vaadittava tutkinto, konemestarioppilaaksi.

4. Aluksessa, jossa lukumääräisesti on enemmän I konemestareita kuin miehitysasetus edellyttää tu- lee I konemestarin peruspalkan olla palkkaryhmää korkeampi kuin vahtia käyvän I konemestarin pe- ruspalkka vastaavanlaisessa aluksessa (ei koske sähkömestaria).

6. SIIRTO

1. Jos vakinaisessa palveluksessa oleva konemestari tai sähkömestari ylennetään virassa tai siirretään virka-asemassa ylempään ryhmään kuuluvaan alukseen samassa varustamossa, on uudesta toimesta maksettavan palkan, riippumatta siitä, otetaanko toimi vastaan vakinaisesti tai viransijaisena, oltava vähintään yhtä suuri kuin vanhasta toimesta maksettu palkka siihen kuuluvine kokemuslisineen.

2. Jos konemestari tai sähkömestari vakinaisesti siirretään alempaan virka-asemaan tai samaan virka- asemaan alemman luokan aluksessa, maksetaan palkka uudesta toimesta siten kuin on vahvistettu palkkaliitteessä olevassa taulukossa kokemuslisineen.

3. Vakinaisessa palveluksessa oleva konemestari tai sähkömestari, joka ilman omaa pyyntöään va- pautetaan aluksen palveluksesta ja siirretään toiseen saman laivanvarustamon alukseen, on

mahdollisesti syntyneen odotusajan aikana oikeutettu saamaan korvauksen ravinnosta ja asunnosta luontoisetu korvauksen mukaan sekä sen palkan kokemuslisineen, jonka hän on saanut siinä toimessa, josta hänet siirretään.

4. Mikäli vakinaisessa palveluksessa olevan konemestarin tai sähkömestarin siirto tulee kysymyk- seen, on kummankin osapuolen oltava siitä yksimielisiä.

5. Siltä vuosiloma-ajalta ja niiden vapaapäivien ajalta, jotka konemestari on ansainnut toimiessaan sijaiskonepäällikkönä, hänelle kertyy vuosilomaa kuten varsinaiselle konepäällikölle kertyisi. KTS konepäällikön täydentävät ehdot.

Pöytäkirjamerkintä:

1. konemestari tai sähkömestari, jonka toimi aluksessa päättyy aluksen myynnin tai riisumisen takia, on velvollinen ryhtymään vastaavanlaiseen toimeen samassa varustamossa, jos tällainen toimi hänelle tarjotaan (vastaavalla toimella tarkoitetaan samaa virka-asemaa, josta 2 kuukauden ajalta on makset- tava vähintään sama peruspalkka kuin siinä aluksessa, mistä siirto tapahtui). Tämä merkitsee, että konemestari tai sähkömestari siirron tapahtuessa luopuu siitä korvauksesta, johon hänellä mahdolli- sesti merityösopimuslain nojalla olisi ollut oikeus.

2. Odotusaikana konemestarille tai sähkömestarille voidaan vapaa-ajan muodossa antaa aikaisemmin kertynyttä vastikeaikaa.

3. Jos konemestarille tai sähkömestarille, joka varustamon esityksestä on jäänyt odottamaan siirtoa, ei osoiteta tässä tarkoitettua tointa, on hän oikeutettu merityösopimuslain mukaiseen korvaukseen.

4. Sinä aikana, jolloin konemestari tai sähkömestari nauttii palkkaa tämän pykälän tai matkustaja- alus- sekä matkustaja- ja autolauttasopimuksen mukaisesti, on hän kutsusta velvollinen suorittamaan toimeensa rinnastettavia tehtäviä.

7. UUDISRAKENNUSTEN VASTAANOTTO

1. Uudisrakennusten vastaanottovalvojiin nähden noudatetaan vähintään tämän sopimuksen vastaan- otettavaan alukseen määräämiä palkka- ja luontoisetuja sekä soveltuvin osin tämän sopimuksen muita ehtoja.

8. VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välillä voimassa oleva runkosopimus.

4. MATKUSTAJA-ALUSSOPIMUS SOVELTAMISALA

1. Suomen Varustamo ry:n toiselta puolen ja Suomen Konepäällystöliitto toiselta puolen sopivat tä- ten, että matkustaja-aluksissa sekä matkustaja ja autolautta-aluksissa, joissa noudatetaan mainittujen liittojen välisiä sopimuksia, jotka koskevat ulkomaanliikenteessä olevissa suomalaisissa aluksissa palvelevien konepäälliköiden ja konemestareiden sekä sähkömestareiden palkkaus ja työehtoja nou- datetaan lisäksi mitä tässä sopimuksessa määrätään.

2. Matkustaja-aluksella sekä matkustaja-autolautalla tarkoitetaan alusta, joka voimassaolevien mää- räyksien mukaan on sellaiseksi katsastettu.

1. MATKUSTAJA-ALUSLISÄ

a) Säännöllisessä liikenteessä kulkevassa matkustaja aluksessa maksetaan palkkaliitteen mukai- nen lisä kuukaudessa matkustaja-aluslisää.

b) Lisäksi matkustaja-aluksissa, joita ei voida, hyväksyä rinnakkaisrekisteriin maksetaan erilli- nen palkkaliitteen mukainen lisä.

2. VUOROTTELU

1. Konepäällikkö on oikeutettu yhteen vapaapäivään kustakin pyhä- tai lauantaivuorokaudesta, jona alus on ollut merellä. Tämä koskee myös juhannus- ja jouluaattoa sen ollessa arkipäivä.

2. Vapaapäivältä vähennetään 1 päivä jokaisesta muusta arkipäivästä paitsi lauantaista, juhannus- ja jouluaatolta, uudenvuodenaatolta sekä itsenäisyys- ja vapunpäivältä.

3. Matkustaja- ja matkustaja-autolautta-aluksissa on yleisesti sovittu tämän pykälän 1 ja 2 momen- tissa määrätystä vapaan ansaitsemisesta ja käytöstä toisin. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti konepäällikön ja varustamon kanssa.

4. Sopimusta laadittaessa on otettava huomioon aluksen liikennealue, liikenteelliset olosuhteet, reit- tiaikataulun kireys ja muut tekijät, jotka vaikuttavat konepäällikön tehtäviin ja mahdollisuuksiin saada riittävää lepoa matkan aikana.

5. Siinä tapauksessa, että vuosiloma sisältyy vuorottelujärjestelmän mukaiseen vapaa-aikaan, vuorot- telujärjestelmää laadittaessa on otettava huomioon, että yhden vapaajaksoista tulee olla vähintään merimiesten vuosilomalain edellyttämän yhtäjaksoisen loma ajan pituinen, ellei konepäällikkö toisin halua.

6. Jos vuorottelu järjestelmää laadittaessa tai käytännössä toteutettaessa ei päästä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, tulee varustamon neuvotella asiasta Suomen Konepäällystöliitto kanssa.

3. PALKKATAULUKKO

1. Matkustaja-alukseksi rekisteröidyissä Ro-Ro-aluksessa, jossa kuljetetaan alle 70 matkustajaa, nou- datetaan edelleen lastialusten palkkataulukkoja. Mikäli tämäntyyppisessä aluksessa kuljetetaan 70 matkustajaa mutta alle 300 matkustajaa, noudatetaan yksinomaan matkustaja-alusten alinta (0-3v) palkkataulukkoa ja mikäli tämäntyyppisessä aluksessa kuljetetaan 300 matkustajaa mutta alle 500 matkustajaa, noudatetaan matkustaja-alusten kahta alinta (0-3v ja 3-5v) palkkataulukkoa ja mikäli tämäntyyppisessä aluksessa kuljetetaan 500 matkustajaa tai yli sovelletaan matkustaja-alusten kaik- kia palkkataulukoita.

2. Matkustaja-aluksella noudatettavaa palkkataulukkoa määriteltäessä työntekijälle, on huomioitava kaikki matkustaja-aluksissa päällystössä palveltu aika varustamosta riippumatta.

6. VOIMASSAOLOAIKA

1. Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välillä voimassa oleva runkosopimus.

5. TAKUUPALKKASOPIMUS SOVELTAMISALA

1. Takuupalkkasopimus koskien meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) merkityissä aluksissa työskentelevien konepäälliköiden, konemestareiden ja sähkömestareiden työ- ja palkkaehtoja, ellei siitä ole erikseen sovittu toisin Suomen Konepäällys- töliiton kanssa.

2. Sopimus noudattaa ulkomaanliikenteen työehtosopimusta (jäljempänä runkosopimusta ja sitä täy- dentäviä sopimuksia) sekä edellä mainittuja työehtosopimuspöytäkirjoja alla olevin poikkeuksin ja lisäyksin.

3. Sopimuksen tarkoituksena on, että aluksen konepäällystö suorittaa tavanomaiset työ- ja turvalli- suustehtävät siten, että työtehtävät ja työajat voidaan suunnitella ja sovittaa mahdollisimman tarkoi- tuksen mukaisesti ja joustavasti laivan omien tarpeiden mukaisesti.

4. Työvoiman käytöstä tulee aluksen ylimmän työnjohdon sopia keskenään periaatteella, että yksikön kokonaisvaltainen turvallisuus ja kokonaistehokkuus on aina etusijalla.

1. TYÖAIKA

1. Työaika määräytyy aluksen tehtävien mukaan. Aluksen päällikkö/konepäällikkö suunnittelee yh- dessä muun päällystön kanssa työ- ja turvallisuuspalvelutehtävät samalla ottaen huomioon lepoajoista annetut säännökset siten, että alus on toimintavalmiina tarvittaessa.

2. Normaalista liikennöinnistä poikkeavia tilanteita varten laaditaan erillinen suunnitelma.

3. Palkkausjärjestelmässä on huomioitu, että työaikaa ei ole yksityiskohtaisesti määritelty. Lepoajat määräytyvät Merityöaikalain mukaisesti.

4. Sopimusosapuolet sopivat mitä työaika- ja palkkausvaihtoehtoa aluksella noudatetaan.

2. VUOROTTELU

1. Aluksessa noudatetaan keskimäärin 1:1 (yksi jakso työtä, yksi jakso vapaata) vuorottelujärjestel- mää pro rata periaatteella niin, että yksi työjaksopäivä aluksella oikeuttaa yhteen vapaapäivään sisäl- täen vuosilomalain mukaiset vuosilomapäivät. Pääsopimuksen mukaiset lisävuosilomapäivät on huo- mioitu palkkataulukossa. Vaihtopäivät puolitetaan toimen kesken. Konepäälliköllä vaihtopäivä on täysi työpäivä.

2. Mikäli työsuhteen aikana syntyy enemmän ansaittuja vapaapäiviä kuin vuorottelu vaatii, ylimää- räiset vapaapäivät korvataan ensisijaisesti rahana tai molemminpuolisella sopimuksella pidettävällä vapaalla.

3. Ylimääräisen vapaan järjestäminen ei saa aiheuttaa työnantajalle kohtuutonta haittaa, eli ensisijai- sesti noudatetaan sovittua vuorottelua.

4. Maksettaessa ansaittuja vapaapäiviä rahana, työsuhteen päättyessä tai poikkeuksellisesti työsuh- teen kestäessä, käytetään jakajana 1/30 taulukkopalkasta kokemuslisineen. Maksettaessa ansaittuja vapaapäiviä rahana määräaikaisen työsuhteen päättyessä, vapaapäivien lukumäärä kerrotaan luvulla 0,9.

3. PALKKA

1. Päällystön kuukausipalkat ovat tämän sopimuksen mukaan niin työ- kuin vapaajaksoilta takuu- palkkoja, jotka sisältävät kaikki runkosopimuksen ja sitä täydentävien sopimusten mukaiset lisät ja korvaukset, lukuun ottamatta seuraavia:

1) kokemuslisäjärjestelmä noudattaa pääsopimusta,

2) vuosiloma-ajalta maksetaan 18 % korotus ja lomaraha seuraavasti:

a) 13 pvä:n lomasta 15 pvä:ltä

b) 15 pvä:n lomasta 17 pvä:ltä

c) 18 pvä:n lomasta 21 pvä:ltä,

3) jäämisvuoro (stopptörn) maksetaan pääsopimuksen mukaan,

4) pääsopimuksen 3 §:ää noudatetaan sellaisenaan ruoka- ja asuntokorvauksen osalta,

5) valtamerilisä,

6) ulko-euroopanlisä,

7) nestekaasulisä,

8) E0-lisä,

9) virkapukulisä,

10) työsuojelupäällikkölisä

11) ISPS-lisä

12) koulutus- ja tutkintolisä

13) likaisen työn lisä

14) luokituslisä

15) varustamon mahdollisesti maksamat muut lisät ja korvaukset.

2. Takuupalkkaluokat jaetaan palkkaan sisältyvien ylityötuntien mukaan viiteen eri luokkaan. Lisäksi takuupalkat eroavat suuruudeltaan tankkialusten sekä Ro-Ro ja muiden alusten välillä. Takuupalkka- luokkien sisältämät työtuntimäärät ovat seuraavat:

a) 25 tuntia ylityötä/kk 12 tuntia/päivä

b) 50 tuntia ylityötä/kk 12 tuntia/päivä

c) 60 tuntia ylityötä/kk 12,5 tuntia/päivä

d) 70 tuntia ylityötä/kk 13 tuntia/päivä

e) 80 tuntia ylityötä/kk 13 tuntia/päivä

TAKUUPALKKATAULUKOT (Katso palkkaliite)

1. Takuupalkkaluokkien sisältämien työtuntimäärien ylittäviltä tunneilta maksetaan ylityökorvaus. Rahana suoritettava ylityökorvaus on tunnilta arkipäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/102 ja py- häpäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/63 työntekijän runkosopimuksen ja sitä täydentävien sopi- musten määrittämästä peruspalkasta mahdollisine lisineen.

4. KORVAAVA LEPO

1. Jos työntekijä korvaavan levon vuoksi tekee työjaksolla alle 8 tunnin työpäivän, korvataan hänelle kuitenkin normaalin työpäivän 8 tunnin palkka ja vastike kertyy täyden työpäivän mukaisesti. Työn- tekijälle annettavan korvaavan levon merkitys takuupalkkauksessa ei saa johtaa siihen, että työnteki- jän jo tekemistään ylityötunneista kuitataan normaalia säännöllistä työaikaa seuraavana päivänä.

5. SAIRAUS-, KOULUTUS- JA MUU TÄHÄN RINNASTETTAVA AIKA

1. Kun työnantaja lakien tai sopimusten perusteella on velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa (esim. sairaus, tapaturma, koulutus ym.) ei näiltä ajanjaksoilta tämän sopimuksen työaika- ja vuorot- telusäännön tarkoittamaa vapaata synny eikä kulu.

6. TÄYDENTÄVÄT EHDOT

1. Poikkeavasti siitä mitä on säädetty 1.6.1976 voimaan astuneessa merityöaikalaissa (296/76) on kyseisen lain 16 §:n (251/87) mukaan sovittu, että lain § 4, 5, 6, 7, 12 ja 14 sekä pääsopimuksen työaikasäännösten kohdat 2.1 satamavuorokausi, 2.2, 2.3, 2.4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4, 6.1.3, 6.2 ja 6.3 kor- vataan tämän työehtosopimuksen määräyksillä.

7. VOIMASSAOLOAIKA

1. Tämä sopimus on voimassa kuten osapuolten välillä voimassa oleva runkosopimus.

ULKOMAANLIIKENTEEN TYÖEHTOSOPIMUS

YLEISET SOPIMUKSET 2019 – 2021

KONEPÄÄLLIKÖT

KONEMESTARIT

SÄHKÖMESTARIT

SISÄLLYSLUETTELO

1. MERITYÖAIKASÄÄNNÖKSET 3

2. LOMASÄÄNNÖKSET 13

3. MERENKULKUALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 15

4. MERENKULKUALAN IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 22

5. MERENKULKUALAN TYÖPAIKKATERVEYDEN HUOLTOSOPIMUS 26

6. ULKOMAANLIIKENTEEN PÄIHDEPOLITIIKKA 31

7. ALKOHOLI JA PÄIHDEAINEIDEN VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ KOSKEVA HOITOONOH- JAUSSOPIMUS 35

8. SOPIMUS ALUKSEN HARJOITTELUVASTAAVASTA 41

9. SODANVAARASOPIMUS 43

10. EPÄASIALLINEN KOHTELU… 44

YLEISET SOPIMUKSET

1. MERITYÖAIKASÄÄNNÖKSET

1.1 Määritelmät

Työaika ulkomaanliikenteessä järjestetään 1 päivänä heinäkuuta 1976 voimaan tulleen merityöaika- lain (Merityöaikalaki 296/1976) mukaan, ellei seuraavista säännöksistä muuta johdu.

Näissä säännöksissä tarkoitetaan:

vuorotyöntekijällä työntekijää, jonka työ on jaettu vahtivuoroihin;

päivätyöntekijällä työntekijää, jonka työtä ei ole jaettu vahtivuoroihin ja joka ei ole taloustyöntekijä; taloustyöntekijällä työntekijää, joka on otettu toimeen laivaväen tai matkustajien muonitusta tai pal- velua tahi muita tällaiseen työhön liittyviä tehtäviä varten taikka toimistotyöhön tai muuhun sen kal- taiseen tehtävään, joka ei ole kansi-, kone- tai radiopalvelua;

matkustaja-aluksella alusta, joka voimassa olevien määräysten mukaan on katsastettava matkustaja- alukseksi;

vuorokaudella kello 00:n ja kello 24:n välistä aikaa; satamavuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on satamassa; merivuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on matkalla;

tulo- ja lähtövuorokaudella vuorokautta, jonka aikana alus tulee satamaan tai lähtee satamasta. Mil- loin aluksen sekä tulo että lähtö sattuvat samalle vuorokaudelle, määräytyy työaika viimeisen tapah- tuman mukaisesti;

viikolla aikaa maanantaista kello 00 sunnuntaihin kello 24;

pyhäpäivällä sunnuntaita tai muuta kirkollista juhlapäivää sekä itsenäisyyspäivää ja vapunpäivää.

2. Vuorotyöntekijän työaika

2.1 Merivuorokausi

2.1.1 Vuorotyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2.1.2 Pyhäpäivinä voidaan vuorotyöntekijä velvoittaa suorittamaan ainoastaan merityöaikalain 7 §:n 2 momentin 1-7 kohdissa tarkoitettua työtä.

2.1.3 Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta klo 12 jälkeen suoritetusta työstä, tarpeellisia vahtivuoroja lukuun ottamatta, suoritettava ylityökorvaus.

2.1.4 Aluksen päällikkö voi vahtivuorossa olevien kanssa vapaasti sopia myös sellaisten laivan kun- nossapitämistä tarkoittavien töiden suorittamisesta klo 18-06 välisenä aikana, jotka eivät häiritse mui- den lepoa.

2.2 Tulovuorokausi

2.2.1 Vuorotyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2.2.2 Pyhäpäivänä voidaan vuorotyöntekijä velvoittaa suorittamaan ainoastaan merityöaikalain 7 §:n 2 momentin 1-7 kohdissa tarkoitettua työtä.

2.2.3 Lauantaisin sekä loppiais-, pitkäperjantain-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäivän ja itsenäisyys- päivän aattoina, varsinainen työaika on enintään 8 ja vähintään 3 tuntia. Ylityökorvaus on suoritettava kaikesta yli 3 tunnin tehdystä työstä lukuun ottamatta vahtivuoron aikana tehtyä työtä, johon rinnas- tetaan myös aluksen kiinnitys ja siihen liittyvät työt. Aluksen kiinnityksen jälkeen älköön vuorotyön- tekijää, joka em. perusteella on tehnyt työtä 3 tuntia tai enemmän, velvoitettako suorittamaan sään- nöllistä laivatyötä.

2.2.4 Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta klo 12 jälkeen tehdystä työstä tarpeellisia vahtivuoroja lukuun ottamatta suoritettava ylityökorvaus.

2.2.5 Säännöllinen työaika on vahtivuoroja ja aluksen kiinnitystöitä lukuun ottamatta sijoitettava yh- täjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheuttamaa keskeytystä.

2.3 Lähtövuorokausi

2.3.1 Vuorotyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2.3.2 Pyhäpäivänä voidaan vuorotyöntekijä velvoittaa suorittamaan ainoastaan merityöaikalain 7 §:n 2 momentin 1-7 kohdissa tarkoitettua työtä.

2.3.3 Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattoina on kaikesta klo 12 jälkeen suoritetusta työstä tarpeellisia vahtivuoroja lukuun ottamatta suoritettava ylityökorvaus.

2.3.4 Säännöllinen työaika on vahtivuoroja sekä aluksen irrotus- ja merikuntoon saattamistöitä lu- kuun ottamatta sijoitettava yhtäjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheut- tamaa keskeytystä.

2.4 Satamavuorokausi

2.4.1 Vuorotyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2.4.2 Pyhäpäivänä tai lauantaina, joka on satamavuorokausi, vuorotyöntekijää ei saa pitää työssä. (Merityöaikalaki 7 § 3 mom.). Tämän estämättä voidaan työntekijä korvausta vastaan velvoittaa te- kemään ylityötä. (Merityöaikalaki 9 § 1 mom.).

2.4.3 Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei vuorotyöntekijä joudu olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 18:n välisenä aikana.

2.4.4 Merenkulun työnantajaliittojen, Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton välillä on sovittu, että em. määräys on voimassa myös aluksen purkaessa/lastatessa avomerellä tai avoredillä.

2.4.5 Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona sekä loppiais-, pitkäperjantain-, vapun-, he- latorstain, pyhäinpäivän ja itsenäisyyspäivän aattoina varsinainen työaika on 3 tuntia ja se on sijoitet- tava klo 06.00 ja 12.00 väliselle ajalle. Mainittujen aattojen sattuessa lauantaiksi maksetaan tehdystä työstä ylityökorvaus.

3. Taloustyöntekijän työaika

3.1 Meri-, tulo- ja lähtövuorokausi

3.1.1 Taloustyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

3.1.2 Säännöllinen työaika on sijoitettava siten:

1) ettei matkustaja-aluksen taloustyöntekijä joudu olemaan työssä 14 tuntia pitemmän jakson aikana vuorokaudessa; (Merityöaikalaki 5 § 1 momentin 3-kohta). Osapuolet ovat sopineet, että edellä sano- tusta poiketen voidaan taloushenkilökuntaan kuuluvan säännöllinen työaika sijoittaa enintään kahteen osaan vuorokaudessa kuitenkin siten, että työntekijälle annetaan vähintään 8 tunnin yhtäjaksoinen lepo vuorokaudessa. Tämä edellyttää, että asia käsitellään yhteistoimintalain tarkoittamassa järjes- tyksessä aluksella.

2) ettei muun kuin matkustaja-aluksen taloustyöntekijä joudu olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 19:n välisenä aikana eikä pyhäpäivänä tai lauantaiksi sattuvana satamavuorokautena muuna kuin kello 6:n ja kello 15:n välisenä aikana. (Merityöaikalaki 5 § 1 momentin 4-kohta)

3.2 Satamavuorokausi

3.2.1 Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

Taloustyöntekijän säännöllinen työaika pyhäpäiväksi tai lauantaiksi sattuvana satamavuorokautena on kuitenkin enintään 5 tuntia:

1) muussa kuin matkustaja-aluksessa; ja

2) matkustaja-aluksessa, kun matkustajat eivät ole aluksessa.

3.2.2 Säännöllinen työaika on sijoitettava siten:

1) ettei matkustaja-aluksen taloustyöntekijä joudu olemaan työssä 14 tuntia pitemmän jakson aikana vuorokaudessa; (Merityöaikalaki 5 § 1 momentin 3-kohta) ja

2) ettei muun kuin matkustaja-aluksen taloustyöntekijä joudu olemaan työssä muuna kuin kello 6:n ja 19:n välisenä aikana eikä pyhäpäivänä tai lauantaiksi sattuvana satamavuorokautena muun kuin kello 6:n ja kello 15:n välisenä aikana (Merityöaikalaki 5 § 1 momentin 4-kohta).

Xxxxxxx matkustaja-aluksessa ei satamavuorokautena ole matkustajia saa edellä 1-kohdassa tarkoi- tettu jakso kuitenkin olla enintään 12 tunnin pituinen ja sen tulee päättyä muuna arkipäivänä kuin lauantaina ennen kello 19:ää sekä pyhäpäivänä ja lauantaina ennen kello 15:ttä (Merityöaikalaki 5 § 2 momentti).

3.2.3 Muun kuin matkustaja-aluksen taloustyöntekijä sekä matkustaja-aluksen taloustyöntekijä, jos matkustajat eivät ole aluksessa, voidaan pyhäpäiväksi sattuvana satamavuorokautena velvoittaa teke- mään ainoastaan laivaväen ja matkustajien muonituksen vaatimaa työtä, tarpeellista tarjoilua sekä helppoa puhdistustyötä (Merityöaikalaki 8 § 2 momentti). Osapuolet ovat sopineet (poikkeus Meri- työaikalain 12 § 2 momentti), että aluksen ollessa satamassa pyhäpäivänä maksetaan taloustyönteki- jälle säännöllisenä työaikana tehdystä työtunnista 1/63 kuukautisesta rahapalkasta.

3.2.4 Säännöllinen työaika pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattoina sekä loppiais-, pitkä- perjantai-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäivän ja itsenäisyyspäivän aattoina on enintään 5 tuntia.

4. Päivätyöntekijän työaika

(Konepäällystön työajan osalta on voimassa, mitä perämiesten ja konemestareiden runkosopimusta täydentävän työehtosopimuksen 6 §:ssä on määrätty meri-, tulo- ja lähtövuorokaudesta.)

4.1 Merivuorokausi

4.1.1 Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa (HUOM! kohta 4.3.5.).

4.1.2 Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoitettako säännöllisenä työnä suorittamaan laivatyötä.

4.1.3 Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta klo 12 jälkeen suoritetusta työstä suoritettava ylityökorvaus. (Työaika on tavanomaisten arkipäivien aamupäivän pituinen esim. 07- 08, 08.30- 12 = 4,5 t).

4.1.4 Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei päivätyöntekijä joudu merivuorokautena ole- maan työssä muuna kuin kello 6:n ja kello 18:n välisenä aikana.

4.1.5 Kohdan 4.3.5. määräysten lisäksi päivämies on oikeutettu vastikkeeseen, milloin hän sopimuk- sesta tekee työtä lauantaisin yli kolmen tunnin. Sopimuksesta voi päivämies tehdä työtä enintään 8 tuntia myös pyhäpäivänä vastikekorvausta vastaan.

4.2 Tulovuorokausi

4.2.1 Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. (HUOM! kohta 4.3.5.)

4.2.2 Säännöllinen työaika on aluksen kiinnitystä lukuun ottamatta sijoitettava yhtäjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheuttamaa keskeytystä.

4.2.3 Loppiais-, pitkäperjantain-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäivän- ja itsenäisyyspäivän aattoina säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia. Ylityökorvaus on suoritettava kaikesta yli kolmen tunnin tehdystä työstä lukuun ottamatta aluksen kiinnitystä ja siihen liittyviä töitä. Säännöllinen työaika on sijoitettava, jos alus saapuu ennen klo 12, klo 6.00 ja klo 12.00 väliselle ajalle ja jos alus saapuu kello

12.00 jälkeen, klo 6.00 ja klo 18.00 väliselle ajalle.

4.2.4 Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta klo 12.00 jälkeen suoritetusta työstä suoritettava ylityökorvaus.

4.2.5 Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoitettako säännöllisenä työnä suorittamaan laivatyötä.

4.3 Lähtövuorokausi

4.3.1 Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. (HUOM! kohta 4.3.5.)

4.3.2 Säännöllinen työaika on aluksen irrotus- ja merikuntoon saattamistöitä lukuun ottamatta sijoi- tettava yhtäjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheuttamaa keskeytystä.

4.3.3 Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta klo 12.00 jälkeen suoritetusta työstä suoritettava ylityökorvaus.

4.3.4 Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoitettako säännöllisenä työnä suorittamaan laivatyötä.

4.3.5 Merityöaikalain 16 §:n nojalla on sovittu päivätyöntekijän työajasta meri-, tulo- ja lähtövuoro- kaudelta sen ollessa arkilauantai seuraavaa:

a) merivuorokautena 3 tuntia, jolloin työaika on sijoitettava kello 6 ja kello 12 väliselle ajalle;

b) tulovuorokautena 3 tuntia, jolloin työaika on sijoitettava kello 6 ja kello 12 väliselle ajalle;

c) lähtövuorokautena 3 tuntia.

Edellä mainittu ylityö on korvattava merityöaikalain 14 §:n mukaisesti erityisellä vastikkeella.

4.4 Satamavuorokausi

4.4.1 Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa (HUOM! kohta 4.3.5.).

4.4.2 Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoitettako säännöllisenä työnä suorittamaan laivatyötä.

4.4.3 Satamalauantaina tehdystä työstä on maksettava ylityökorvaus.

4.4.4 Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei päivätyöntekijä joudu satamavuorokautena ole- maan työssä muuna kuin kello 6:n ja 18:n välisenä aikana.

4.4.5 Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona sekä loppiais-, pitkäperjantain-, vapun-, he- latorstain, pyhäinpäivän ja itsenäisyyspäivän aattoina säännöllinen työaika on 3 tuntia ja se on sijoi- tettava klo 6 ja klo 12 väliselle ajalle, paitsi mainittujen aattojen sattuessa lauantaipäiväksi, jolloin tehdystä työstä on maksettava ylityökorvaus.

5. Satamavahti

Sen estämättä mitä edellä työajan sijoittamisesta on säädetty, säännöllinen työaika voidaan satama- vahdin järjestämistä varten sijoittaa muuna arkipäivänä kuin lauantaina myös kello 18:n ja kello 6:n väliselle ajalle (Merityöaikalaki 5 § 3 momentti).

6. Korvaus ylityöstä

6.1 Varsinainen ylityökorvaus (Merityöaikalaki 13 §)

6.1.1 Rahana suoritettava ylityökorvaus

Rahana suoritettava ylityökorvaus on tunnilta arkipäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/102 ja py- häpäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/63 työntekijän kuukautisesta rahapalkasta. Ruokarahaa tai sitä vastaavaa korvausta, ei tällöin lueta rahapalkkaan.

6.1.2 Korvausperusteet

Ylityökorvauksen laskemisen perusteeksi on otettava peruspalkka ja mahdolliset kokemuslisät. Sinä aikana, jolloin valtamerilisä ja/tai öljynkuljetuslisä maksetaan, on myöskin sellainen lisä otettava mu- kaan laskettaessa ylityökorvauksen suuruutta.

6.1.3 Ylityön muuttaminen vapaa-ajaksi

Katso merityöaikasäännösten kohtaa 10. vuorottelujärjestelmä

6.2 Vastikkeena suoritettava ylityökorvaus (ei koske päälliköitä eikä vahtivapaita konepäälli- köitä)

6.2.1 Lakisääteinen vastike (Merityöaikalaki 12 § 2 momentti)

Säännöllisenä työaikana arkilauantaina, juhannusaattona sekä jouluaattona sen ollessa arkipäivä ja pyhäpäivänä tehdystä työstä on työntekijä oikeutettu työhön käytettyä aikaa vastaavaan vastikkee- seen.

Edellä olevasta poiketen osapuolet ovat sopineet E0-alusten perämiesten osalta, että aluksen lähtiessä tai tullessa satamaan lauantaina tai pyhäpäivänä on korvaus merellä oloajasta vastiketta ja satama- ajalta ylityötä.

6.2.2 Työaikamääräykset

Sopimuskauden alusta työaikaa lyhennetään 39 tuntiin viikossa siten, että vastiketta kertyy lisää yksi tunti viikossa.

1.10.1981 työaikaa lyhennetään edelleen 38 tuntiin viikossa siten, että vastiketta kertyy lisää yksi tunti viikossa.

6.2.3 Lisävastike

Lakisääteisen vastikkeen lisäksi työntekijä on oikeutettu lisävastikkeeseen 8 tuntia merivuorokau- delta, joka on pyhäpäivä.

Pöytäkirjamerkintä:

Pyhäpäivällä tarkoitetaan sunnuntaita, kirkollista juhlapäivää sekä itsenäisyyspäivää ja vapunpäivää.

Työvuorossa olevalle työntekijälle syntyy vuorokautena, jolle sattuu sekä aluksen tulo että lähtö sa- tamasta ja joka on pyhäpäivä lisävastiketta siten, että satamassa oloaika rinnastetaan merellä oloai- kaan, mikäli työntekijä on estynyt poistumasta aluksesta. Muussa tapauksessa syntyy tulo- ja

lähtövuorokautena, joka on pyhäpäivä, lisävastiketta aluksen ollessa merellä yksi tunti kutakin alka- vaa kolmen tunnin jaksoa kohti.

Pöytäkirjamerkintä:

Merellä olo lasketaan siitä lukien, kun alus irrotetaan matkalle lähtöä varten sataman laiturista, jossa se on ollut, tai jos se on ollut muualla kuin laiturissa, lasketaan aika tällaisesta paikasta irrottautumi- sesta lukien.

Merellä olon katsotaan päättyneen, kun alus on kiinnitetty edellä tarkoitettuun paikkaan, ja milloin se on ankkurissa edellyttäen, että alukselta on mahdollisuus päästä maihin.

Jos edellä mainitussa paikassa viivytään enintään kolme tuntia, ei se katkaise lisävastikkeen synty- mistä.

6.3 Lakisääteisen ja lisävastikkeen käyttäminen ja korvaaminen

1. Kun aikaisemmin hankittuja vastikkeita käytetään vapaa-ajan muodossa maissa, vähennetään vas- tiketta enintään 8 tuntia jokaisesta muusta arkivapaapäivästä paitsi lauantaista.

Loppiais-, pitkäperjantain-, vapunpäivän-, helatorstain, pyhäinpäivän-, itsenäisyys-päivän ja uuden vuoden aattona vähennetään vastiketta kuitenkin enintään 3 tuntia.

2. Mikäli vastike sovitaan korvattavaksi rahana, on jokaisesta tunnista maksettava vähintään 1/160 työntekijän kuukautisesta rahapalkasta.

3. Edellä 1 kohdan 1. ja 2. momentissa tarkoitettuja vapaapäiviä käytettäessä on soveltuvin osin nou- datettava, mitä merimiesten vuosilomalaissa (433/1984) on säädetty loman antamissatamasta sekä loman ajankohdan ilmoittamisesta.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä ei kuitenkaan koske Merityöaikalain 14 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista vastikevapaata, jota annetaan vuorottelujärjestelmän lisäksi vapaa-aikana kotimaan satamassa tai sopimuksesta ulko- maan satamassa, jolloin vapaa-ajan on oltava vähintään vastikkeeseen oikeuttavan työajan pituinen.

4. Työsuhteen päättyessä jäljellä olevat vastikkeet korvataan siten, että jokaista vastikkeeseen oikeut- tavaa 6,5 tuntia kohden maksetaan yhden päivän palkka.

6.4 Luontoisedut

6.4.1 Milloin vastike suoritetaan arkipäivänä annettavana vapaa-aikana, on työntekijä oikeutettu luontoisetujen korvaukseen merimiesten vuosilomalaissa säädettyjen perusteiden mukaisesti jokai- selta vastikepäivältä ja väliin sattuvilta pyhäpäiviltä (Vastikelomaksi ei lueta pääsiäislauantaita, ju- hannus- ja jouluaattoa).

6.4.2 Milloin vastike suoritetaan vapaa-aikana kotimaan satamassa tai sopimuksesta ulkomaan sata- massa on työntekijä oikeutettu luontoisetujen korvaukseen merimiesten vuosilomalaissa säädettyjen perusteiden mukaisesti jokaiselta täydeltä vastikepäivältä ja niihin liittyviltä lauantai- ja pyhäpäiviltä,

kun hän ei ruokaile aluksessa edellyttäen, että hän on ilmoittanut tästä talousosaston esimiehelle vii- meistään edellisenä päivänä ennen työajan päättymistä.

6.4.3 Työntekijä on oikeutettu luontoisetujen korvaukseen poistuessaan Suomen satamassa aluksesta lauantain ja/tai sunnuntain ajaksi, edellyttäen, että hän ei ruokaile aluksessa ja että hän on ilmoittanut tästä talousosaston esimiehelle viimeistään edellisenä päivänä ennen työajan päättymistä.

6.5 Tilapäinen virka-asema

Xxxxxxx työntekijä palvelusaikanaan tilapäisesti on ollut vakinaista virka-asemaansa ylemmässä virka-asemassa, korvataan hänelle merityöaikalain 14 §:n 1 momentin 1) ja 3) kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa vastike sen virka-aseman edellyttämän palkan mukaan, missä vastike kulloinkin on an- saittu.

6.6 Korvausperusteet

Vastikekorvauksia laskettaessa huomioidaan samat lisät kuin vuosilomapalkkaa laskettaessa.

Milloin työntekijä on ollut oikeutettu lisiin vain osan aikaa, otetaan ne huomioon siinä suhteessa kuin ne siltä ajalta on maksettu.

7. Ruoka-ajat ja lepotauot

Merenkulun työmarkkinaosapuolet pitävät tarpeellisena, että ruoka- ja kahvitauot laivan ollessa sata- massa järjestetään seuraavien aikarajojen välillä, elleivät erityiset syyt sitä estä:

aamiainen/kahviaamiainen 06.30- 08.30

lounas 11.00- 13.00

iltapäiväkahvi 15.00- 16.30

päivällinen 16.30- 18.30

Ruokatauko voidaan lyhentää vähintään puoleen tuntiin ja alkamisajankohta siirtää enintään tunnilla. Laivan eri osastojen edustajien sekä talousosaston esimiehen yhteisesti laatima ja päällikön hyväk- symä ruokailujärjestys asetetaan näkyvälle paikalle ruokailutiloihin.

Aluksen työnjohdosta vastaavien henkilöiden sekä talousosaston esimiehen tulee yhteisesti tarpeen mukaan suunnitella tarkoituksenmukainen ja mahdollisimman häiritsemätön ruokailujärjestelmä, ja heidän on myöskin laivakauppiaille, ahtausmiehille yms. ilmoitettava ruokailutauoista. Tarpeen vaa- tiessa olisi järjestettävä vuororuokailu (puolen tunnin vuorot). Jos jostakin syystä (esim. sataman eri- koisolosuhteet) on pakko poiketa tavanomaisesta ruokailujärjestelmästä, on tästä mahdollisimman pian ilmoitettava keittiöhenkilökunnalle ja niille, jotka lähinnä hoitavat eri henkilökuntaryhmien työnjohtoa.

Milloin ylityötä teetetään klo 18 ja 06 välisenä aikana tulee merimiehelle jokaisen kahden tunnin työjakson jälkeen antaa 10 minuutin lepotauko, joka luetaan työajaksi. Jokaisen neljän tunnin työjak- son jälkeen annetaan puolen tunnin kahvitauko, jota ei lueta työaikaan. Tämä ei koske hätä- ja tur- vallisuuspalvelua.

Lastialuksen tullessa satamaan pyhäpäivisin ja pyhäpäivien aattoina noudatetaan, jos alus on kiinni- tetty laituriin ennen klo 10, iltapäiväruokailun suhteen samaa menettelyä kuin pyhäpäivisin ja pyhä- päivien aattoina aluksen ollessa satamassa on tapana. Tämä koskee myös sellaista ankkuripaikkaa, jossa alus lastataan tai puretaan.

8. Aluksen arvioitu lähtöaika

Aluksen lähtöaika on ilmoitettava maihinmenoportaiden läheisyyteen pantavalla taululla, mikäli mahdollista, vähintään 4 tuntia ennen arvioitua lähtöaikaa. Määräys ei kuitenkaan koske aluksia, jotka ovat aikataulun mukaisessa liikenteessä.

9. Vuorottelujärjestelmä

Osapuolet tehostavat yhteistoimintaansa heikon tuottavuuskehityksen syiden selvittämiseksi ja sopi- vat toimenpiteistä tuottavuuden parantamiseksi. Osapuolet korostavat sitä, että miehitys- ja vuorotte- lukysymykset liittyvät oleellisesti tuottavuuden ja myös ansiotason kehittämiseen ja näin ollen tulee em. näkökohdat ottaa huomioon asian ratkaisussa ja pyrkiä myös löytämään uusia ratkaisumalleja.

1. Suomen Varustamot jäsenvarustamoiden aluksilla sovitaan vuorottelu järjestel- mään siirtymisestä siten kuin jäljempänä on esitetty.

2. Vuorottelujärjestelmällä sopijapuolet tarkoittavat sellaista järjestelmää, jossa työntekijöiden työ- ja vapaavuorot toistuvat mahdollisimman säännönmukai- sesti.

3. Mikäli suomalaisen työntekijän vapaavuoro alkaa ulkomaan satamassa ja matka Suomeen edellyttää matkustamista, joka kestää yli 12 tuntia, katsotaan vapaa- vuoron alkavan matkalle lähtöpäivää seuraavana päivänä klo 24. Muussa ta- pauksessa katsotaan vapaavuoron alkavan matkalle lähtöpäivänä klo 24. Jollei muusta sovita, tulee työntekijän palata vapaavuorolta siten, että hän säännönmu- kaisen työaikansa mukaisesti voi aloittaa matkan alukselle.

4. Vuorottelujärjestelmää toteutetaan vähintään suhteessa 2:1 (aikayksikkö työtä: aikayksikkö vapaata) tai suhteessa 1:1. Vuorottelujärjestelmän käytön sovellu- tuksessa tulee ottaa huomioon aluksen kulkuvuorot ja liikennealue, jolloin työ- vuoron pituus on järjestettävä niin, ettei se ylitä 4-5 kuukautta. Tästä voidaan poiketa yllättävän sairaus- tai siihen rinnastettavien tapausten johdosta, sekä sil- loin kun alus on valtamerentakaisessa satamassa, josta se saapuu yhden kuukau- den sisällä sellaiseen satamaan, josta kotimatka voidaan järjestää huomattavasti pienemmin kustannuksin tai helpommin.

5. Vuorottelujärjestelmän säännönmukaisuus voi vaihdella eri vuodenaikoina ja eri alustyyppien ja linjojen mukaan, kuitenkin siten, että vastikkeet ja vuosiloma pyritään jaksottamaan mielekkäällä tavalla aluksen sijainti ja mahdolliset työn- tekijän kotimatkat huomioon ottaen. Sellaisessa liikenteessä olevassa aluksessa konemestarilla, jolla aluksen liikennealueesta tai 1 mom. johtuen ei ole mahdol- lisuutta joustavaan vuorottelujärjestelmään, pyrkii työnantaja järjestämään, jossa ylityötä muutetaan vastikkeeksi 2:1 työaika: vapaa-aika yksikköjen aikaan- saamiseksi, jolloin tässä järjestelmässä ovat mukana myös vastikkeet ja vuosi- loma. Aluksella, jolla säännöllistä vuorottelua ei voida järjestää, on

selvennykseksi vuorottelujärjestelmän 5 kohdan 2 momentissa sovittu, että ell- eivät kertyvät vuosilomapäivät, vastikkeet ja vapaapäivät suo työntekijälle va- paata suhteessa 2:1 (työaika: vapaa-aika) saadaan ylitöitä kuukausittain muuttaa vapaa-ajaksi siten, että tähän päämäärään päästään.

6. Työnantaja laatii ehdotuksensa vuorottelujärjestelmän lähemmästä toteutuk- sesta, josta sovitaan ao. aluksen konepäällikön ja konemestareiden kanssa edellä olevien suuntaviivojen mukaisesti. Jos vuorottelujärjestelmää laadittaessa tai sen käytännön toteutuksessa ei päästä osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, neu- vottelut siirtyvät suoraan Suomen Konepäällystöliiton ja varustamon välisiksi neuvotteluiksi.

7. Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa samalla tavalla kuin merityöaika- laissa on määrätty työaikapäiväkirjanpidosta. Sovittu vuorottelujärjestelmä on sitä paitsi asetettava sopivaan paikkaan niiden henkilöiden nähtäväksi, joita se koskee.

8. Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen kohdassa 6 maini- tuissa neuvotteluissa, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten välisiin neuvotteluihin, joissa noudatetaan työehtosopimuksessa määrättyä neuvottelu- järjestystä.

9. Ylityökorvaus suoritetaan rahana tai työntekijän suostumuksella vapaa-aikana. Vuorottelujärjestelmän niin vaatiessa saadaan ylitöitä muuttaa vastikkeeksi. Täl- löin vastaa yksi arkiylityötunti 1,4 ja yksi pyhäylityötunti 2,0 vapaatuntia.

10. Vuorottelujärjestelmän työjakson pituuden ollessa vähintään 3 kuukautta lue- taan säännöllisen työajan osalta ulkomaille tehdyn matkan matkustustunnit työ- ajaksi.

11. Edellä oleva on voimassa kuten runkosopimus.

2. LOMASÄÄNNÖKSET

2.1 Vuosiloma

1. Vuosiloma määräytyy merimiesten vuosilomalain (433/1984) mukaisesti.

2. Yli viiden vuoden toimessa olon jälkeen vuosiloman pituus on 16 arkipäivää täydeltä lomanmää- räytymiskaudelta.

2.2 Vuosilomapalkka

1. Vuosilomapalkka lasketaan sen palkan mukaan, jonka työntekijä saa vakinaisesta toimestaan vuo- siloman alkamisajankohtana. Jos työntekijä lomanmääräytymisvuoden aikana on tilapäisesti ollut yh- teensä vähintään yhden kuukauden vakinaista tointaan ylemmässä toimessa, suoritetaan hänelle 1:e vuosilomapalkka/lomakorvaus eri palvelusaikoja vastaavien palkkaetujen mukaisesti.

2. Lomapalkkaan kuuluvat peruspalkka, pätevyys- ja mahdolliset kokemuslisät. Tämän lisäksi laske- taan lomapalkkaan niin kutsutut kiinteät lisät siinä suhteessa, kuin niitä lomamääräytymiskauden ai- kana on maksettu.

3. Kiinteät lisät ovat: öljynkuljetuslisä, jäähdytysaluslisä, yliperämiehen nestekaasulisä, valtameri- lisä, virkapukulisä, matkustaja-aluslisä, päällikön ja konepäällikön ulkoeuroopanlisä, linjaluotsilisä, joka maksetaan päällikölle tai perämiehelle, suuraluslisä, YT-lisä, radiopuhelimenhoitajalisä, radio- sähköttäjän kirjoituslisän kiinteä osa, radiosähköttäjän radiovalvontalisän kiinteä osa, sodanvaaralisä, kunnossapitolisä sekä palopäällikkölisä. Päällikön luotsikorvaus katsotaan kiinteäksi lisäksi, silloin kuin se maksetaan määrätyn suuruisena kuukautisena lisänä.

4. Merimiesten vuosilomalain 13 §:n 2 momentin kerrointa 1,18 jolla korotetaan työntekijän päivä- palkkaa vuosiloman aikana, ei ole sovellettava loman aikana maksettaviin luontoisetuihin, jotka suo- ritetaan sen suuruisina kuin asianomaisessa työehtosopimuksessa kulloinkin on määrätty. Lomaraha lasketaan korotetusta päiväpalkasta ja korottamattomista luontoiseduista.

2.3 Vuosilomapalkan maksaminen

1. Loman aikana maksetaan luontoisedut myös sunnuntailta, kirkolliselta juhlapäivältä, itsenäisyys- päivältä, juhannusaatolta ja vapunpäivältä sekä jouluaatolta ja pääsiäislauantailta.

2. Merimiesten vuosilomalain perusteella vuosilomaan oikeutetulle työntekijälle suoritetaan lomara- hana 50 % hänen vuosilomapalkastaan (Lomarahaa laskettaessa huomioidaan myös luontoisedut).

3. Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijälle maksetaan vuosiloma- palkka.

4. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan alkaessa sitä vastaava osa lomarahoista noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty.

2.4 Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

1. Lomakorvausta maksettaessa korvataan luontoisedut vain niiltä päiviltä, joilta kyseessä oleva lo- makorvaus maksetaan.

2.5 Loman antaminen

1. Liikenteen niin salliessa varustamon tulee sopia laivaväen kanssa vapaan antamisesta mahdolli- simman säännöllisin väliajoin vuosiloma- ja vastikeaikojen puitteissa. Tällöin työntekijä on oikeu- tettu palkkaan ja luontoisetujen korvaukseen välipyhistä samoin perustein kuin vuosiloman yhtey- dessä.

2.6 Lomamatkat sekä sijaisen matkat ja kurssimatkat

1. Työntekijä, joka palaa toimeensa vuosi-, vastike- tai sairaslomaltaan, on oikeutettu saamaan työn- antajalta Suomessa olevan kotipaikkakunnan ja aluksen välisestä paluumatkasta juna-, linja-auto-, laiva- tai alennetun lentolipun hinnan. Milloin alennusta ei myönnetä, korvataan turistiluokan lento- lipun hinta.

- yleistä liikenneyhteyttä em. välillä ei ole, tai

- työntekijää on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä.

3. Taksikulut korvataan vain esitetyn tositteen perusteella palkkaliitteen mukaan / taksimatka.

4. Oman auton käytöstä on sovittava erikseen työnantajan kanssa. Kilometrikorvaus maksetaan vero- hallituksen päätöksen mukaisesti.

5. Sijaisen asialliset matkakulut Suomessa olevalta asuinpaikkakunnalta alukselle ja takaisin työsuh- teen päättyessä maksaa työnantaja (< 6 kk sijaisuudet).

2.7 Luontoisedut

1. Loman aikana suoritettavasta ravinto- ja asuntokorvauksesta on voimassa, mitä muualla tässä työ- ehtosopimuksessa siitä on määrätty.

2.8 Voimassaolo

1. Edellä olevat lomasäännökset ovat voimassa kuten runkosopimus.

3. MERENKULKUALAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Yleiset määräykset

3.1 Soveltamisala

1. Tätä sopimusta sovelletaan Suomen Varustamot jäsenvarustamoissa.

3.2 Työpaikan yhteistoimintaelimet

1. Työnantajan, luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio vastaavat työpaikan yhteistoiminnasta. Nämä voivat lisäksi perustaa muita sopimiaan varustamokohtaisia toimielimiä paikallisesti sovittavia tehtäviä varten. Yhteistoimintaelimiin henkilöitä nimettäessä on otettava huomioon toimielimissä tar- vittava asiantuntemus ja ammatillinen monipuolisuus.

3.3 Yhteistoimintaelinten vaalit

1. Vaalit suoritetaan työpaikalla siten, että menettely ei aiheuta kohtuutonta haittaa työnteolle ja että kaikille vaalioikeutetuille mahdollisuuksien mukaan varataan tilaisuus osallistua valintaan.

3.4 Luottamusmies

1. Varustamon aluksilla työskentelevillä Suomen Konepäällystöliiton ja Suomen Laivanpäällystölii- ton jäsenillä on oikeus valita varustamokohtaiset luottamusmiehet ja heille varamiehet.

3.5 Paikallinen sopimus yhteistoiminta organisaatiosta

1. Paikallisesti voidaan sopia, että sama henkilö toimii sekä luottamusmiehenä että työsuojeluvaltuu- tettuna.

2. Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton jäsenet voivat paikallisesti sopia, että varustamoon valitaan yksi yhteinen luottamusmies ja hänelle varamies.

3. Paikallisesti voidaan sopia yhdestä tai useammasta yhteistoimintaelimestä, joka vastaa yhteistoi- mintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista paikallisen toimieli- men tehtävistä ja hoitaa kehittämistoimintaan liittyvät yhteistyötehtävät.

3.6 Luottamusmiehen toimivalta

1. Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton luottamusmiehet toimivat kumpikin omien jäsentensä edustajana työsuhdeasioissa.

2. Työsuhde-erimielisyydet pyritään ratkaisemaan sovinnollisesti luottamusmiehen ja työnantajan vä- lisissä neuvotteluissa. Vasta tällaisen neuvottelun epäonnistuttua asia voidaan siirtää työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopijaosapuolten ratkaistavaksi.

3.7 Ilmoitukset

1. Valituista luottamusmiehistä ja työnantajan nimeämistä neuvotteluedustajista tehdään puolin ja toisin kirjallisesti ilmoitukset yhteistyökumppanille.

3.8 Luottamusmiehen työstä vapautus

1. Pääluottamusmies on oikeutettu kalenterivuoden aikana pitämään vapaata luottamusmiestoimeen liittyvien asioiden hoitamista varten seuraavasti:

- varustamossa, joissa on 1-2 alusta 5 vrk

- varustamossa, joissa on 3-5 alusta 10 vrk

- varustamossa, joissa on 6-10 alusta 20 vrk

- varustamossa, joissa on yli 10 alusta 30 vrk

Luottamusmies ja varustamo sopivat missä tiloissa (varustamon osoittamissa tiloissa tai kotona) luot- tamusmiestehtävät hoidetaan.

2. Tehtävien hoitoon kerralla käytetystä ajasta sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmie- hen välillä liikennealue ja reittiaikataulu huomioon ottaen.

3. Mikäli luottamusmies ei voi käyttää vapautusta työn kiireellisyyden tai muutoin työtehtävien hoi- tamisen johdosta työaikana ja milloin hän joutuu hoitamaan luottamusmiestehtäväänsä tämän vuoksi vapaa-aikanaan, tämän sopimuksen mukainen vapautus korvataan hänelle muuna vapaana varusta- mon ja liiton erikseen sopimalla tavalla.

3.10 Luottamusmieskorvaus

1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuo- lella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus.

3. Luottamusmies on oikeutettu luottamusmiestehtävien hoitopäivien korvaukseen, joka vastaa 2,0 arkiylityön palkkaa. Luottamusmies, jonka palkkaus on sopimuspalkkaus tai jokin tähän rinnastet- tava, on tästä luottamusmieskorvauksesta sovittava erikseen työntekijän ja työnantajan välillä.

4. Luottamusmiestehtävien hoitamisen kannalta välttämättömät matka-, viestintä-, majoitus-, ravinto- ja muut kulut korvataan varustamon ja luottamusmiehen kesken erikseen sovittavalla tavalla.

5. Luottamusmiehen vapaavuorolla työnantajan aloitteesta tekemä työ, joka on luottamustoimien asi- oiden hoitoa, on vastikkeellista työtä ja rinnastetaan työaikaan aluksella. Tämä koskee pääluottamus- miestä. Työ voidaan niin sovittaessa vaihtoehtoisesti korvata ylimääräisellä päiväpalkalla.

3.11 Luottamusmiehen toimitilat ja työvälineet

1. Työnantaja järjestää luottamusmiehen käyttöön toimitilan ja toimistovälineitä sekä työsuhdekirjal- lisuutta siten kuin varustamon olosuhteet ja luottamusmiestehtävät yrityksessä kohtuudella vaativat.

2. Erimielisyyskysymysten ratkaisemiseksi luottamusmiehellä on oikeus käyttää maksutta puhelinta, radiopuhelinta tai lähettää ja vastaanottaa teleksejä, telefakseja, sähkösanomia ja sähköpostiviestejä.

3.12 Luottamusmiehen työsuhdeturva

1. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön eikä sellaiseen työhön, joka olennaisesti vaikeuttaa luottamusmiestehtä- vien hoitamista. Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata varustamossa tapahtuvaa ansiokehi- tystä.

2. Jos varustamon työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai liikkeen luovutuksesta johtuvasta syystä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei varustamon toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

3. Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman merityösopimuslain 8 luvun 9 § edellyttämää Suomen Konepäällystöliiton tai Suomen Laivanpäällystöliiton jäsenten enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

4. Näitä määräyksiä sovelletaan myös luottamusmiesvaaliehdokkaaseen, jos ehdokkuudesta on kir- jallisesti ilmoitettu työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavan toimikauden alkua ja päättyy vaalituloksen tultua todetuksi.

5. Näitä määräyksiä sovelletaan luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen.

6. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suo- ritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin varustamossa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisessä työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimi- henkilöä on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän ja enin- tään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin merityösopi- muslain 12 luvun 2 § on säädetty.

7. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin merityösopimuslain 9 luvun säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan ase- maan muihin toimihenkilöihin nähden.

3.13 Varaluottamusmiehen asema

1. Yhteistoimintasopimuksen kohta luottamusmiehen työsuhdeturvasta, luottamusmiehen siirtämi- sestä ja koulutusoikeudesta sovelletaan myös varaluottamusmieheen.

2. Muut luottamusmiestä koskevat oikeudet ja velvollisuudet varaluottamusmiehellä on silloin, kun hän toimii luottamusmiehen sijaisena.

Työsuojelu

3.14 Työsuojeluorganisaatio

1. Työsuojeluyhteistyötä varten aluksessa on työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja kaksi va- ravaltuutettua.

2. Varustamo nimeää työnantajan työsuojeluyhteistyötä varten alusten työsuojelupäälliköt ja varus- tamon työsuojeluyhteishenkilön varustamon ja alusten välisen yhteistyön edistämiseksi.

3. Toimihenkilöt valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua. Toimihenkilöt voivat valita työntekijöiden kanssa yhteisen työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua.

4. Työsuojeluvaltuutettu on valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.

5. Xxxxxxx samalla työpaikalla työskentelee eri työnantajan palveluksessa olevia henkilöitä, heillä on oikeus valita yhteinen työsuojeluvaltuutettu edustamaan heitä tässä sopimuksessa tarkoitetussa yh- teistoiminnassa kaikkien työantajain kanssa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin.

6. Aluksessa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 5 työntekijää ja toimihenkilöä on perustettava työsuojelutoimikunta.

7. Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on 4. Jäsenistä ¼ edustaa työnantajaa, ¼ toimihenkilöitä ja puolet työntekijöitä. Jos toimihenkilöitä on työpaikalla enemmistö, edustaa puolet jäsenistä heitä ja

¼ työntekijöitä.

8. Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on 4 laivaväen lukumäärän ollessa alle 50 ja 8 lukumäärän ollessa 50 tai yli.

9. Mikäli aluksen päällikkö tai konepäällikkö ei toimi aluksen työsuojelupäällikkönä eikä työnantajan edustajana työsuojelutoimikunnassa, on heillä oikeus osallistua toimikunnan kokouksiin, joissa heillä on puheoikeus.

3.15 Työkykyä ylläpitävä yhteistoiminta

1. Työkykyä ylläpitävä toiminta hoidetaan paikallisesti sovittavalla tavalla yhteistyössä asiantuntijoi- den kanssa. Yhteistoiminnassa seurataan palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja ohjataan kun- toutusta tarvitsevat asiantuntijoiden hoitoon.

3.16 Työsuojeluvaltuutetun työjärjestelyt

1. Jos työpaikalla kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi valitun työ vaikeut- taa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista, on hänelle, työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitai- tonsa huomioon ottaen, järjestettävä muuta työtä. Järjestely ei saa aiheuttaa ansion alentumista.

3.17 Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun tehtäväkorvaus, työstä vapautus ja työsuh- deturva.

1. Luottamusmiehiä koskevia määräyksiä työstä vapautuksesta, palkan maksamisesta vapautuksen ajalta, säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettujen tehtävien korvaamisesta, toimitilasta, ansioke- hityksestä ja työsuhdeturvasta sovelletaan vastaavasti työsuojeluvaltuutettuun.

2. Mikäli työsuojeluvaltuutetun tehtäviin liittyvästä ajankäytöstä ei päästä yksimielisyyteen, on hän kuitenkin oikeutettu saamaan vapautusta työstään vähintään 5 tuntia 4 peräkkäisen viikon aikana. Jos laivaväen lukumäärä ylittää 80 henkeä, 8 tuntia 4 peräkkäisen viikon aikana.

3. Työsuojelupäällikkökorvaus maksetaan palkkaliitteen mukaisesti erillinen lisä työsuojelupäällikön tehtäviä hoitavalle kansi- tai konepäällystöön kuuluvalle työntekijälle.

Koulutus

3.18 Toimihenkilön ammatillinen koulutus

1. Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä hänet ammattinsa liit- tyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset eikä toimi- henkilön palkkaa vähennetä.

2. Kuukausipalkalla tarkoitetaan perus-, takuu- ja kokonaispalkkaa mahdollisine kiinteine kuukausi- lisineen.

3. Toimihenkilön osallistuessa vapaapäivänään koulutukseen maksetaan hänelle koulutusajalta palkka tai vuorottelujärjestelmän mukaista vapaata ei vähennetä.

4. Jos koulutusaika ylittää säännöllisen päivittäisen työajan, maksetaan ylittävältä osalta ylityökor- vaus.

5. Matkakustannusten korvaukset määräytyvät sen mukaisesti, mitä verohallitus vuosittain päättä ve- rovapaista matkakustannusten korvauksista.

6. Kun työntekijä osallistuu taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämistä annetun lain mukaiseen koulutukseen, työnantajan velvollisuuteen maksaa koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja velvollisuuteen korvata koulutuksen aiheuttama ansionmenetys noudatetaan, mitä tässä sopimuk- sessa on ammatillisesta koulutuksesta määrätty. Mikäli koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, siitä aiheutuvien kustannusten ja ansionmenetysten korvaamiseen sovelletaan samoja periaatteita kuin työajalla tapahtuvaan koulutukseen.

7. Työnantaja vastaa työsuhteen aikana kaikista STCW-yleissopimuksen mukaisten lisäpätevyysto- distusten sekä alus- ja tehtäväkohtaisten lisäpätevyystodistusten hankinta-, uusimis- ja vaihtokustan- nuksista mukaan lukien kurssimaksut ja kurssimateriaalin hankinta sekä matka- ja ylläpitokustannuk- set. Työntekijän vastattavaksi jää kuitenkin Trafin myöntämä pätevyyskirja ns. pääkirja. Työnantaja korvaa työntekijälle työsuhteen aikana STCW –yhdistetyn lisäpätevyystodistuksen hankkimisesta ai- heutuneet lunastuskustannukset.

3.19 Työnantajan ja toimihenkilöiden yhteinen koulutus

1. Työpaikan yhteistoimintakoulutusta järjestävät työmarkkinaosapuolet tai paikalliset osapuolet so- pimallaan tavalla. Yhteistoimintakoulutusta ovat myös paikallista sopimista ja osallistumisjärjestel- miä koskevat kurssit sekä työsuojelun perus- ja erikoiskurssit.

2. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten ammatillinen koulutus.

3. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti.

3.20 Toimihenkilön ay-koulutus

1. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille enintään kuukauden kestä- ville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa varus- tamon toiminalle. Haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuk- sesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luot- tamusmiehelle hyvissä ajoin epäämisen syy ja pyritään yhteisesti selvittämään muu sovelias osallis- tumisajankohta.

2. Etukäteen todetaan, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työnteki- jälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.

3. Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksessa tai muualla ja jonka so- pimusosapuolet ovat hyväksyneet, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelu toimikunnan jäsenelle heidän tehtäviensä edel- lyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkan, luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä muille edellä mainituille enintään kahden viikon ajalta. Paikallisesti voidaan sopia tämän korvauksen maksamisesta myös muulle toimihenkilölle.

4. Luottamusmiehelle ja jäsen yhdistysten puheenjohtajalle korvataan vastaavasti heidän osallistues- saan STTK:n opistossa järjestettävälle kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta.

5. Lisäksi maksetaan kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vähennetä, ruokai- lukustannusten korvaukseksi sopijaosapuolten sopima ateriakorvaus.

6. Työnantaja on velvollinen maksamaan korvaukset samalle henkilölle vain kerran sisällöltään sa- masta koulutustilaisuudesta.

7. Luottamusmiehen lisäksi on Suomen Konepäällystöliiton jäsenillä oikeus osallistua luottamus- mieskoulutukseen seuraavasti:

Varustamoissa, jossa on:

▪ yli 10 alusta 3 henkilöä vuodessa

▪ 6-10 alusta 2 henkilöä vuodessa

▪ 3-5 alusta 1 henkilö vuodessa

3.21 Harjoitteluvastaava

1. Harjoitteluvastaavaan liittyvät määräykset on sovittu tämän yhteistoimintasopimuksen liitteessä.

Tiedotus ja kokoontumisoikeus

3.22 Työnantajan tiedotettavat asiat

1. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton jäseniä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.

2. Milloin syntyy epäselvyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista, luottamusmiehelle an- netaan kaikki asian selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

3. Yksityistä henkilöä koskevat terveyteen tai muutoin henkilöön liittyvät tiedot ovat luottamuksel- lisia. Salassapitovelvollisuus koskee myös varustamon liiketoimintaan ja asiakassuhteisiin liittyviä sellaisia tietoja, jotka yleisen elämänkokemuksen mukaan ovat luottamuksellisia.

4. Luottamusmiehelle annetaan tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys varus- tamon taloudellisesta tilasta ja vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys varustamon taloudel- lisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehi- tysnäkymät. Tiedot annetaan pyynnöstä kirjallisena.

5. Luottamusmiehelle annetaan vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.

6. Luottamusmiehelle annetaan neljännesvuosittain osastoittain työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärät.

7. Varustamon tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.

8. Luottamusmiehelle annetaan toimialueensa osalta hätä- ja ylityöstä sekä niiden korvausmenette- lystä työaikakirjanpidon tiedot tarkastelujaksoittain.

9. Luottamusmiehelle annetaan kirjallisesti toimialueeltaan vuosittain työsuhdetiedot, joista ilmenee jäsenen nimi, koulutus, ammattinimike, toimen vaativuustaso ja työsuhteen alkamisajankohta.

10. Luottamusmiehelle annetaan mainittujen työsuhdetietojen lisäksi tiedot mahdollisesta koeajasta sekä työsuhteen luonteesta ja mahdollisen määräaikaisen työsopimuksen solmimisen perusteesta.

11. Luottamusmiehellä on toimialueeltaan oikeus saada tiedot varustamon laivoissa työskentelevien jäsenten työvoimatilanteesta sekä näiden ansiotasosta ja sen koostumuksesta ja kehityksestä.

12. Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot aluksilla toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palve- luksessa aluksilla olevasta työvoimasta.

13. Luottamusmiehelle on annettava tiedoksi Konepäällystöliiton sekä Laivanpäällystöliiton ja va- rustamon väliset erillissopimukset.

14. Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot aluksilla sovitusta vuorottelujärjestelmästä.

15. Henkilön valtuuttaessa luottamusmiehen saamaan palkkatietonsa luottamusmiehelle annetaan valtuuttajan henkilökohtaiset palkkatiedot.

16. Uudelle henkilölle ilmoitetaan sovellettava työehtosopimus ja luottamusmiesjärjestelmä.

3.23 Kokoontumis- ja tiedotusoikeus

1. Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton jäsenillä on oikeus järjestää työnantajan toimitiloissa kokouksia työsuhdeasioissa. Menettelytavat sovitaan paikallisesti.

2. Paikallisen osapuolen kutsusta kokoukseen voi osallistua tämän sopimuksen osallisliiton edustaja.

3. Luottamusmiehellä on oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia ja tiedonantoja työsuhdeasioissa ja yleisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa.

3.24 VOIMASSAOLO

1. Tämä sopimus on voimassa kuten runkosopimus.

4. MERENKULKUALAN IRTISANOMISSUOJASOPIMUS Soveltamisala

1. Sopimusta sovelletaan työnantajan tai toimihenkilön irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työ- sopimuksen ja työnantajan lomauttaessa toimihenkilön sekä irtisanomista ja lomauttamista koskeviin menettelytapoihin.

4.1 Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta eikä lomauttaa toimihenkilöä ilman meri- työsopimuslain mukaista perustetta.

2. Taloudellisin tai tuotannollisin perustein irtisanottaessa tai lomautettaessa toimenpiteet kohdiste- taan mahdollisuuksien mukaan viimeksi varustamon toiminalle tärkeisiin ja erikoistehtäviin tarvitta- viin sekä työnantajansa työssä osan työkyvystään menettäneisiin toimihenkilöihin. Lisäksi kiinnite- tään huomiota työsuhteen kestoaikaan ja huoltovelvollisuuden määrään.

4.2 Irtisanomisen toimittaminen

1. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

4.3 Toimihenkilön kuuleminen

1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava toimihenkilölle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Toimihenkilöllä on oikeus käyttää avustajaa.

2. Taloudellisin tai tuotannollisin perustein irtisanottaessa tai lomautettaessa tulee ottaa huomioon yhteistoimintalain säännökset.

4.4 Irtisanomisesta ilmoittaminen työsopimuksen osapuolille

1. Irtisanomisilmoitus toimitetaan kirjallisesti ja siitä tulee ilmetä työsopimuksen päättymispäivä sekä työnantajan irtisanoessa irtisanomisperuste.

2. Jos henkilökohtainen tiedoksianto ei ole mahdollinen, ilmoitus voidaan lähettää postitse. Postitse lähetetty irtisanomisilmoitus katsotaan toimitetuksi seitsemäntenä päivänä postittamisesta.

3. Toimihenkilön ollessa vuosilomalla tai vuorottelujärjestelmän mukaisella vapaalla irtisanomisaika alkaa vapaan päättymisestä.

4.5 Irtisanomisesta ja lomauttamisesta ilmoittaminen luottamusmiehelle ja työvoimaviran- omaisille

1. Taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tapahtuvasta välttämättömyys on tullut työnantajan tietoon ja viimeistään, kun toimenpiteestä ilmoitetaan toimihenkilölle.

2. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen toimihenkilöön, siitä on ilmoitettava myös työ- voimaviranomaisille.

4.6 Ilmoitusajat

1. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja ovat: päällikön osalta:

työsuhteen kesto irtisanomisaika enintään 9 vuotta 3 kk

yli 9 enintään 12 vuotta 4 kk

yli 12 enintään 15 vuotta 5 kk

yli 15 vuotta 6 kk

muiden osalta:

enintään 5 vuotta 2 kk

yli 5 mutta enintään 9 vuotta 3 kk

yli 9 mutta enintään 12 vuotta 4 kk

yli 12 mutta enintään 15 vuotta 5 kk

yli 15 vuotta 6 kk

2. Toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava kuukauden pituista irtisanomisai- kaa. Työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä yli 10 vuotta irtisanomisaika on kaksi kuukautta.

3. Lomautusta koskevat ilmoitusajat ovat

päällikön osalta:

90 päivää muiden osalta:

30 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 3 vuotta ja

45 päivää, jos työsuhde on jatkunut yli 3 vuotta ja enintään 5 vuotta 60 päivää, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta

4.7 Ilmoitusajan palkka

1. Työnantaja maksaa täyden palkan irtisanomis- ja lomauttamisilmoitusajalta.

2. Jos toimihenkilö ei noudata irtisanomisaikaa, työnantaja saa pidättää kertakaikkisena korvauksena laiminlyödyn irtisanomisajan tai sen osan palkan määrän merityösopimuslain mukaisesti.

4.8 Lomautuksen peruuttaminen ja siirtäminen

1. Jos lomauttamisilmoitusaikana ilmaantuu työtä, työnantaja voi peruttaa lomautuksen ennen sen alkamista.

2. Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ on tilapäistä, lomautusta voidaan siirtää ilman uutta lomautusilmoitusta kerran enintään työn keston verran.

4.9 Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

1. Toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanottaessa työnantaja on velvollinen maksamaan korvausta perusteettomasta irtisanomisesta vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkan. Korvauksen määrään vaikuttavat vahingon määrä ja menettelytavat työsuhdetta päätettäessä.

4.10 Takaisinottaminen

1. Xxxxxxx työnantaja on irtisanonut työsopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja tarvit- see yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä työvoimaa samankaltaisiin tehtäviin, työnantajan tulee tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä toimihenkilöitä etsi- mässä työtä.

2. Myönteisessä tapauksessa työnantajan tulee tarjota työtä ensi sijassa näille työnhakijoille.

4.11 Päällikön työsopimuksen purkaminen ja irtisanominen

Päällikön työsopimuksen purkamisesta tai irtisanomisesta on ilmoitettava kirjallisesti Suomen Lai- vanpäällystöliiton luottamusmiehelle tai Suomen Laivanpäällystöliitolle. Purkamisen tai irtisanomi- sen syyt on käytävä ilmi ilmoituksesta.

4.12 VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa kuten runkosopimus.

5. MERENKULKUALAN TYÖPAIKKATERVEYDEN HUOLTOSOPIMUS

Suomen Varustamot toiselta puolen ja Suomen Laivanpäällystöliitto ja Suomen Konepäällystöliitto toiselta puolen tekevät täten seuraavan työnantajaliittojen jäsenvarustamoiden aluksissa palvelevien merenkulkijoiden työterveydenhuoltoa koskevan sopimuksen.

Työpaikkaterveydenhuollon organisaatio

5.1 Organisaatiomallit

Tässä sopimuksessa mainittujen ja sen pohjalta kehitettävien työterveydenhuollollisten toimenpitei- den käytännöllinen toteuttaminen ja järjestäminen kuuluvat varustamoille.

Tässä tarkoitetut työterveydenhuoltoon kuuluvat palvelut varustamot voivat järjestää merimiester- veyskeskusten sekä muiden kunnallisten terveyskeskusten avulla tai muun työterveydenhuoltopalve- lujen antamiseen oikeutetun laitoksen tai henkilön avulla tai varustamoiden toimesta järjestettyä omaa työterveydenhuoltopalvelua hyväksikäyttäen taikka mainittuja palvelumuotoja tarkoituksen- mukaisesti yhdistelemällä.

Varustamot voivat myös käyttää hyväksi muita tarjolla olevia esim. Työterveyslaitoksen, merimies- lääkäreiden ja muiden yksityisten, myös ulkomaiden sairaaloiden ja lääkärien tarjoamia terveyden- ja sairaanhoidon palveluja.

Kaikkien organisaatiomallien suhteen on otettava huomioon voimassa oleva työterveyshuoltolaki, asetus kemikaali- ja kaasusäiliöaluksista sekä kansanterveyslaki ja sen vaikutus työterveydenhuollon kokonaiskehitykseen.

5.2 Varustamon terveydenhuoltohenkilökunta

Riippuen siitä, minkä 1 §:ssä mainitun vaihtoehdon mukaisesti varustamo päättää järjestää työtervey- denhuolto-organisaationsa, on varustamon otettava palvelukseensa se määrä ja sen tasoista tervey- denhuoltohenkilökuntaa, että tässä sopimuksessa tarkoitettujen työterveydenhuollollisten toimenpi- teiden toteuttaminen voidaan taata.

5.3 Yhteistyö aluksissa

Työpaikkaterveydenhuollon harjoittaminen ja kehittäminen aluksissa tulee tapahtua yhteistyössä va- rustamon terveydenhuollosta vastaavan henkilökunnan työsuojeluvaltuutetun tai työsuojelutoimikun- nan sekä aluksen päällikön kesken.

Työympäristö sekä työterveydenhuollon toimitilat ja välineistö

5.4 Työympäristö ja työsuojelu

Työtilat sekä asunto-, ruokailu- ja vapaa-ajanviettotilat tulee suunnitella siten, ettei merenkulkija nii- den ominaisuuksien johdosta joudu tapaturman tai sairastumisen vaaraan.

Milloin työsuojelun kannalta tyydyttävää työympäristöä ei voida saavuttaa rakenteellisin tai teknilli- sin keinoin tai muilla vastaavilla mahdollisimman vähän työn suorittajasta tai muusta henkilöstä

riippuvilla torjuntatoimenpiteillä tai tällaisia toimenpiteitä ei kohtuudella voida vaatia, on merenkul- kijoille varattava tarkoituksenmukaiset suojeluvälineet.

Työturvallisuudesta on yksityiskohtaisemmin säädetty työturvallisuuslaissa (738/2002), valtioneu- voston päätöksissä työympäristöstä aluksessa (417/1981) ja laivatyössä noudatettavista järjestysoh- jeista (418/1981) sekä työsuojelun valvontalaissa (44/2006).

5.5 Asunto-, sairaanhoito- ja vapaa-ajanviettotilat

Asunnoista aluksissa sekä muista tiloista, jotka ovat tarkoitetut aluksessa toimessa oleville sekä sai- raanhoitotiloista, on säädetty laissa laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella (395/2012).

5.6 Laiva-apteekki

Alusten varustamisesta lääkeaineilla ja sairaanhoitotarvikkeilla säädetään laissa laiva-apteekeista (584/2015).

Toiminnan sisältö

5.7 Työterveydenhuollon toimintapiiri

Työterveydenhuollon toimintapiiriin kuuluu laivapalveluksessa olevan henkilökunnan työkunnon ja -terveyden ylläpitäminen ja edistäminen huolehtimalla tässä sopimuksessa tarkoitetulla tavalla hen- kilökunnan

- terveydenhoidosta

- ensiavusta ja sairaanhoidosta sekä

- kuntoutuksesta.

5.8 Terveydentilan tarkkailu

Terveydenhuoltohenkilökunnan käynnit aluksissa luovat pohjan työterveyshuollon suunnittelulle, to- teutukselle ja kehittämiselle.

Sairauksien ennalta ehkäisemiseksi, niiden varhaiseksi toteamiseksi ja tarvittavaan hoitoon saatta- miseksi suoritetaan varustamon käyttämän työterveysyksikön toimesta laivapalveluksessa olevan henkilökunnan terveydentilan tarkkailua erikseen laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti noudat- taen työterveyshuoltolain määräyksiä.

5.9 Työhöntulontarkastus ja seurantatarkastukset

Merenkulkijoiden työhöntulotarkastuksesta ja seurantatarkastuksesta on säädetty laissa laivaväen lää- kärintarkistuksista.

Varustamo suorittaa edellä mainitussa asetuksessa tarkoitetusta lääkärintodistuksesta sekä siihen liit- tyvistä erikoistodistuksista maksettavat palkkiot, tutkimuslaitoksen ja lääkärin antamia kuitteja vas- taan.

Työntekijän on otettava yhteys työnantajaan ennen kuin hän käy edellä tarkoitetuissa lääkärintarkas- tuksissa tai tutkimuksissa.

5.10 Tutkimukset

Tehokkainta ehkäisevää työtä on terveydellisten - mm. ergonomisten - seikkojen huomioonottaminen kaikessa suunnittelussa.

Aluksiin, työvälineisiin ja työntekoon liittyvien fyysisten ja psyykkisten kitkatekijöiden (ergonomiset epäkohdat), sekä työstä, työympäristöstä, tai muutoin työolosuhteista johtuvien hygieenisten vaara- tekijöiden (työhygieeniset epäkohdat) toteamiseksi järjestetään yhteistyössä työsuojelutoimikunnan kanssa ja varustamoiden kustannuksella tutkimuksia ja ryhdytään niiden perusteella kohtuullisiksi katsottaviin tarpeellisiin toimenpiteisiin näin todettujen haittojen poistamiseksi. Tällaisia tutkimuksia tulee erityisesti suorittaa aluksilla, jotka kuljettavat vaarallisia kemikaaleja irtolasteina.

5.11 Sairaudenhoito ja ensiapu

Sairauden hoidosta ja ensiavusta aluksessa sekä varustamon sairaudenhoitovelvollisuudesta silloin kun laivapalveluksessa oleva merenkulkija on työsuhteen päättyessä sairaana, säädetään merityöso- pimuslaissa.

5.12 Kuntoutus

Työpaikkaterveydenhuollon tehtävänä kuntoutuskysymyksissä on neuvoa ja ohjata kuntoutusta tar- vitsevat merenkulkijat asiantuntijaelinten hoidettaviksi sekä luoda työpaikalle kuntoutukselle myön- teinen ilmapiiri.

Työolosuhteet pyritään järjestämään sellaisiksi, ettei elimistön mikään osa joudu epätavalliselle rasi- tukselle alttiiksi.

5.13 Alkoholin ja päihteiden väärinkäyttö

Alkoholin ja huumeaineiden väärinkäytön poistamiseksi noudatetaan työmarkkinoiden keskusjärjes- töjen asiaa koskevaa suositusta siten kuin sen soveltamisesta merialalle on osapuolten välillä erikseen sovittu. Katso yleiset sopimukset kohta 6.

5.14 Terveysvalistus ja -kasvatus

Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että terveydenhuollosta aluksessa vastuussa oleville järjestetään kou- lutusta ja neuvontaa terveydenhoitokysymyksissä sekä toimitetaan terveyskasvatusta koskevaa mate- riaalia työsuojeluhenkilöstön käyttöön.

Erityisesti on tällöin kiinnitettävä huomiota niiden alusten henkilökuntaan, jotka kuljettavat tervey- delle vaarallisia kemikaaleja tai muita vaarallisia lasteja.

Työterveydenhuollon kustannukset ja sairausajan palkka

5.15 Sairaudenhoitokulut ja sairausajan palkka

Sairaudenhoitokuluista ja sairauden ajan palkasta säädetään merityösopimuslaissa.

5.16 Terveystarkastuksiin osallistuminen

Merenkulkijan kuukausipalkkaa ei vähennetä hänen lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtio- neuvoston päätöksen (950/1994) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväk- sytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa me- nettämältään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on ky- symys nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/1993) ja säteilylaissa (592/1991) tarkoi- tetuista tutkimuksista. Merimiehen lääkärintarkastuksista annetun asetuksen (476/1980) tarkoittamat uusintatarkastukset sisältyvät valtioneuvoston päätöksen (950/1994) tarkoittamiin ja työterveyshuol- lon toimintasuunnitelmassa hyväksyttyihin terveystarkastuksiin. Lisäksi samaa sääntöä noudatetaan niissä terveydensuojelulain (763/1994) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siir- tymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Merenkulkijalle, joka lähetetään edellä mainituissa kohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrä- tään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättö- mistä matkakustannuksista. Xxxxxxx matkakustannuksista suoritetaan siten kuin ao. työehtosopimuk- sen kohdassa "matkakorvaus" on sovittu.

Mikäli tarkastus tapahtuu merenkulkijan työajan ulkopuolella - ei kuitenkaan tapauksissa, joissa tar- kastuksia suoritetaan aluksella aluksen ollessa kulussa - merenkulkijan vuosi-, vastike- tai sairaslo- malla, ellei tarkastus johdu sairasloman aiheuttaneesta sairaudesta, sekä lomautusaikana, maksetaan korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista vähimmäispäivärahaa.

5.17 Raskaus

Äitiysvapaasta ja sitä vastaavasta vapaasta on voimassa mitä on säädetty merityösopimuslaissa.

Erilaiset määräykset

5.18 Työsuhde ja sairaus

Sairaustapauksissa on merenkulkijan ensisijaisesti käännyttävä päällikön/ varustamon osoittaman lääkärin puoleen.

Merenkulkija, joka päästökatselmustilaisuudessa tietää olevansa sairas, on velvollinen ilmoittamaan tästä päällikölle tai varustamolle ja tulee hänen vaadittaessa viivytyksettä kääntyä lääkärin puoleen.

Varustamon oikeudesta päättää työsuhde merenkulkijan sairastumisen tai vammautumisen johdosta säädetään merityösopimuslaissa.

Varustamon tulee pyrkiä sijoittamaan sairauden päätyttyä tai vamman parannuttua takaisin varusta- moon meripalvelukseen merenkulkija, joka on päästökatselmoitu sairauden tai tapaturman takia var- sinaisesta työsuhteesta säännöllisesti Suomeen liikennöivästä aluksesta.

Palkka määräytyy sen aluksen mukaan, johon hän ryhtyy toimeen.

Työntekijä, joka palaa toimeensa sairaslomaltaan, on oikeutettu saamaan työnantajalta Suomessa ole- van kotipaikkakunnan ja aluksen välisestä paluumatkasta juna-, linja-auto-, laiva- tai alennetun len- tolipun hinnan. Milloin alennusta ei myönnetä, korvataan turistiluokan lentolipun hinta.

Muussa kuin matkustaja-aluksessa työskentelevän merimiehen palatessa sairaslomaltaan alukselle, maksetaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken ennakolta ole toisin sovittu, taksikulut työhön pa- luu paikkakunnan linja-auto- tai rautatieaseman taikka lentoyhtiön kaupunkiterminaalin (tai lentoase- man, jos matka sieltä lyhyempi) ja sataman välillä, kun

- yleistä liikenneyhteyttä em. välillä ei ole, tai

- työntekijää on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä.

Taksikulut korvataan vain esitetyn tositteen perusteella palkkaliitteen mukaan/ taksimatka.

5.19 Salassapitovelvollisuus

Varustamon palveluksessa olevan merimiehen oikeus saada omaa terveydentilaansa koskevat tiedot terveydenhuoltohenkilökunnalta määräytyy viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaan.

Henkilökunnan lääkärin on annettava työnantajalle ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä harkittaessa palvelukseen ottoon tai työhön sijoittamiseen taikka palvelussuhteen jatkumiseen liittyviä seikkoja. Näitä tietoja saa kuitenkin antaa vain saman varustamon tai varustamoyhtymän sisällä.

Henkilöt, jotka tämän sopimuksen ja asemansa perusteella ovat saaneet tietää merenkulkijaa tai hänen perhettään koskevan yksityisen salaisuuden, eivät saa ilmaista sitä luvatta, jollei laista muuta johdu.

5.20 Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa kuten runkosopimus.

6. ULKOMAANLIIKENTEEN PÄIHDEPOLITIIKKA

1. Varustamot suhtautuvat kielteisesti henkilöstönsä alkoholin ja huumeiden käyttöön.

2. Työskenteleminen alkoholin ja huumeiden vaikutuksen alaisena kasvattaa huomattavasti onnetto- muus- ja tapaturmariskiä. Tämän vuoksi ulkomaanliikenteen aluksilla noudatetaan alkoholin ja huu- meiden osalta niin sanottua nollatoleranssia.

3. Jokaisen varustamon tietoon tulleeseen tapaukseen, jossa henkilöstöön kuuluva in esiintynyt alko- holin tai huumeiden vaikutuksen alaisena joko saapuessaan alukselle tai työskennellessään aluksella, tullaan kiinnittämään huomiota. Varustamot korostavat päihdehaittojen ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen henkilökohtaisen puheeksi oton sekä hoitoonohjauksen merkitystä.

4. Aluksen päällikkö tai hänen määräämänään aluksen sairaanhoitaja taikka, jos tällaista ei ole, xxxx- xxx terveydenhuollosta vastaava päällystön jäsen tulee tarvittaessa suorittamaan jäljempänä tarkoitet- tuja tarkastuksia sen selvittämiseksi, onko yllämainittuja periaatteita rikottu.

Suomen lipun alla olevilla aluksilla voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan työntekijöiden on suoritettava tehtävänsä kunnollisesti lain ja hyvän merimiestavan mukaisesti. Lisäksi laivapalveluk- sessa on noudatettava raittiutta, hyvää järjestystä ja kuria sekä käyttäydyttävä kohteliaasti. Alusta ja sen kuntoa on hoidettava huolellisuudella.

5. Tarkemmat päihdepolitiikkaa koskevat säännöt ovat seuraavat:

6.1 Yleistä

1. Päihteillä tarkoitetaan alkoholia, huumausaineita ja väärinkäytettyjä huumaavia lääkkeitä.

2. Päihdepolitiikan toteuttaminen aluksilla on jokaisen laivaväkeen kuuluvan etu. Lähtökohtana on, ettei aluksella työskentelevät, mukaan lukien alihankkijat ja lisätyövoima, kuuluvat päihdepolitiikan piiriin, ja että kaikkiin heihin noudatetaan samoja toimintaperiaatteita.

3. Esimiehet ja työnjohto seuraavat päihdepolitiikan toteutumista. Tapaukset, joissa työntekijä on esiintynyt alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena, johtavat jäljempänä määriteltyihin toimenpiteisiin.

4. Mikäli on syytä epäillä jonkun laivaväkeen kuuluvan olevan päihtynyt, esimiesten ja työnjohtajien in ilmoitettava tästä omille esimiehilleen tai aluksen päällikölle. Mikäli on syytä epäillä aluksen pääl- likön olevan päihtynyt, asiasta on ilmoitettava viipymättä yliperämiehelle tai ylimmälle vastuulliselle perämiehelle. Ilmoituksen vastaanottaneen perämiehen on ilmoitettava asiasta konepäällikölle tai muun päällystön jäsenen kanssa viipymättä varustamolle.

5. Päihdeongelmaisella on aina oma-aloitteisesti mahdollisuus hakeutua hoitoon työterveyshuoltoon. Kaikki päihteiden käyttöön liittyvät tiedot käsitellään työterveyshuollossa luottamuksellisesti. Työn- antajalla on kuitenkin oikeus saada hoitoonohjaustapauksissa tietoja hoidon edistymisestä.

6.2 Alkoholi

1. Aluksella työskentelevä ei saa esiintyä työssä ollessaan alkoholin vaikutuksen alaisena eikä hänen veren alkoholipitoisuutensa (BAC) saa koskaan ylittää työaikana 0,0 ‰. Jos työntekijän veren

alkoholipitoisuus ylittää 0,0 ‰:a, hän ei saa osallistua mihinkään toimintaan aluksella lukuun otta- matta pelastautumista.

2. Työntekijän on muutoinkin esiinnyttävä aluksella ollessaan siten, että hän ei vaaranna matkustajien ja muun henkilökunnan saati aluksen ja sen lastin turvallisuutta ja siten, että hän selviytyy moitteet- tomasti tehtävistään pelastusorganisaatiossa.

3. Henkilökuntaan kuuluva saa ostaa ja säilyttää aluksella alkoholipitoisia aineita, mutta niiden käyt- täminen yllä kuvatulle tavalla on kielletty. Aluksen päällikkö valvoo aluksella hankitun sekä säilyte- tyn alkoholin määrää.

4. Mikäli on aihetta olettaa, että työntekijä on tuonut alukselle tai säilyttää hytissään sellaisia määriä alkoholia, että se voi aiheuttaa vaaraa alukselle. aluksessa oleville henkilöille tai lastille taikka muu- toin aiheuttaa epäjärjestystä aluksella, aluksen päälliköllä on oikeus tarkistuttaa työntekijän käytettä- vissä olevat tilat. Asumiseen tarkoitettu tila voidaan tarkastaa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuk- sen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi. Asuintilojen tarkastuksen voi tehdä vain aluksen pääl- likkö tai alukselle asetettu järjestyksen valvoja.

5. Tarkastus on toimitettava todistajien läsnä ollessa. Tarvittaessa päälliköllä on oikeus ottaa hal- tuunsa vaaraa tai haittaa aiheuttava aine. Xxxx on luovutettava poliisille tai, jollei siihen lain mukaan ole estettä, palautettava työntekijälle hänen poistuessaan aluksesta.

6.3 Huumausaineet

1. Huumausaineilla tarkoitetaan kaikkia niitä aineita, joiden käyttö on Suomessa katsottu täyttävän huumausaineiden käyttörikoksen tunnusmerkistön. Tämän lisäksi huumausaineilla tarkoitetaan vää- rinkäytettyjä huumaavia lääkkeitä ja muita päihtymistarkoituksessa käytettyjä aineita (esim. teknisiä liuottimia).

2. Huumausaineiden tuominen alukselle ja niiden hallussapito, käyttäminen, myyminen tai välittämi- nen aluksella on ehdottomasti kiellettyä.

6.4 Lääkkeet

1. Lääkärin tai aluksen lääkintähenkilöstön määräämien lääkkeiden reseptin mukainen käyttäminen on sallittua. Ne, joille on lääkärin toimesta määrätty lääkitys, ovat velvollisia pyydettäessä esittämään lääkityksestä selvityksen aluksen sairaanhoitajalle tai, jos tällaista ei ole, terveydenhuollosta vastaa- valle päällystön jäsenelle.

6.5 Päihdetestaus

1. Aluksilla työskenteleviin työntekijöihin kohdistuviin huumausainetesteihin sovelletaan, mitä yksi- tyisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004) on säädetty.

2. Alkoholi- ja huumetarkastuksien suorittamisessa on noudatettava tasapuolisuutta ja oikeudenmu- kaisuutta ja ne toimitettava siten, että ne ovat yleisiä eivätkä kohdistu erityisesti kehenkään yksittäi- seen työntekijään. Tarkastuksissa käytettävät laitteet on kalibroitava ja tarkistettava säännöllisin vä- liajoin ja ne on pidettävä kunnossa siten, että niiden toimintatarkkuudesta ei voi olla epäilystä.

3. Kaikille merihenkilöstöön kuuluville voidaan suorittaa huumetestaus ennen toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen solmimista. Tämän lisäksi aluksilla voidaan suorittaa pistokoeluontoisia huu- mausainetestejä. Jokainen merihenkilöstöön kuuluva voidaan velvoittaa pitämään pätevyyskirjojensa liitteenä viimeisintä huumetestin tulosta.

4. Mikäli on syyttä epäillä työntekijän olevan työssä alkoholin vaikutuksen alaisena, hänet testataan puhallustestillä. Jos työntekijä kieltäytyy testauksesta, kieltäytymisen merkitys selvitetään joka kerta tapauskohtaisesti ottaen huomioon työntekijän päihtymistä osoittavat muut seikat. Tämän lisäksi aluksilla voidaan suorittaa työssä oleville pistokoeluontoisia alkoholitestauksia.

5. Mikäli olosuhteet sallivat, alkoholi- ja huumetestaukset suoritetaan mahdollisimman pian jokaisen turvallisuutta tai ympäristöä vaarantaneen onnettomuuden jälkeen. Tällöin on testattava päällikkö, konepäällikkö ja kaikki muut työtehtävissä olleet tai muuten onnettomuuden syntyyn mahdollisesti vaikuttaneet.

6.6 Testausmenettely

1. Päihdetestaukseen puhallustestausta lukuun ottamatta kuuluvien näytteidenoton suoritta lääketie- teellisen koulutuksen saanut henkilö, jonka varustamo on tehtävään nimennyt.

Kyseisen henkilön ja varusteiden, näytteenotto-menetelmien sekä näytteiden kuljetuksen, analysoin- nin, arvioinnin, tulosten raportoinnin ja salassapidon tulee noudattaa kaikkina asianomaisina ajan- kohtina vastaaviin testauksiin tavanmukaisesti alalla noudatettavia vaatimuksia ja suosituksia.

6.6.1 VIRTSAKOE

1. Virtsakoetestillä voidaan selvittää huumausaineiden vaikutuksen alaisena olemista. Testin suorittaa aina merimieslääkäri tai muu hyväksytty terveyshuollon edustaja.

6.6.2 PUHALLUSTESTAUS

1. Puhallustestillä voidaan selvittää alkoholin vaikutuksen alaisena olemista.

2. Aluksella on testin suorittamista varten alkometri ja sen näyttämän tarkastamiseen tarvittavat väli- neet, Alkometrin näyttämä tarkastetaan ohjeen mukaan aina ennen puhallustestauksen aloittamista. Puhallustestauksen suorittaa aluksen päällikkö tai hänen määräämänään aluksen sairaanhoitaja taikka, jos tällaista ei ole, aluksen terveydenhuollosta vastaava päällystön jäsen ja siihen osallistuvat sekä päällystön että miehistön edustajat. Tarkastuksesta ja suoritetuista puhallustestauksista vapaa- ehtoisia testauksia lukuun ottamatta tehdään merkintä laivapäiväkirjaan.

3. Mikäli puhallustestauksen tulos ylittää 0,0 ‰, työntekijä poistetaan töistä ja testi uusitaan 30 mi- nuutin kuluttua. Mittaustuloksissa voi olla 0,2 promillen mittavirhe teknisten ja lääketieteellisten syi- den perusteella.

4. Alkometri on kenen tahansa aluksella olevan saatavilla vapaaehtoista testausta varten.

6.7 Rikkomusten seuraukset

1. Päihtyneenä työssä esiintymisestä seuraa aina aluksen päällikön antama kirjallinen varoitus, joka on voimassa alkoholitapauksissa 12 kuukautta ja huumetapauksissa 24 kuukautta. Varoituksen ja sii- hen sisältyvän hoitoon hakeutumiskehotuksen lisäksi on aina ryhdyttävä alkoholi- ja päihdeaineiden

väärinkäyttäjiä koskevan hoitoonohjausta koskevan sopimuksen mukaisiin toimenpiteisiin työnteki- jän ohjaamiseksi hoitoon. Hoitoonohjaukseen ei turvauduta ensimmäisen päihtyneenä esiintymisen johdosta annettavan varoituksen yhteydessä. Jos olosuhteet, kuten päihtyneenä olemisen toistuminen ja päihtymisen aste, kuitenkin ovat sellaiset, että ne puoltavat hoitoonohjausta, tähän voidaan ryhtyä jo ensimmäisen varoituksen yhteydessä.

2. Huumausaineita koskevien kieltojen rikkomisesta voi myös seurata työsuhteen välitön purkami- nen.

3. Koeajalla olevan työntekijän työsuhde voidaan päättää varoituksetta, mikäli hän syyllistyy tämän päihdepolitiikan rikkomiseen.

4. Mikäli hoitoon hakeutunut työntekijä rikkoo hoitoa varten laadittua hoitosuunnitelmaa tai hoito- ohjeita tai mikäli hän esiintyy varoituksen voimassa ollessa uudestaan päihtyneenä työssään, työnan- taja voi päättää hänen työsopimuksensa.

7. ALKOHOLI JA PÄIHDEAINEIDEN VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ KOSKEVA HOITOONOH- JAUSSOPIMUS

1. Tämän hoitoonohjaussopimuksen tarkoituksena on pyrkiä päihteettömään työpaikkaan sekä paran- taa ja selkeyttää työpaikalla tapahtuvaa päihdeongelmien käsittelyä ja hoitoa. Työpaikkoja kannuste- taan yhteisesti luomaan ja vahvistamaan omia päihteiden käytön ehkäisyyn ja käyttöön liittyviä toi- mintatapoja. Erityisesti korostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa, eli puuttumista päihteiden käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

2. Sopimuksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota päihteiden käytön haitallisuuteen työelämässä sekä tuoda esiin asioita ja ratkaisumalleja, jotka voisivat olla apuna työpaikkakohtaisia toimintatapoja luotaessa.

7.1 Ennalta ehkäisevä toiminta

1. Ennalta ehkäisevä toiminta tukee työpaikoilla yhteisesti tehtävää työturvallisuustyötä. Tässä kes- keistä on tiedottaminen ja koulutus päihdeasioissa sekä ongelmakäyttöön puuttuminen mahdollisim- man varhaisessa vaiheessa. Tiedottaminen ja koulutus koskevat alkoholin käytön haittoja, käytön ja ongelmien tunnistamista, käyttöön puuttumista sekä hoitoonohjausmahdollisuuksia.

7.2 Tiedottaminen ja koulutus

1. Tiedottamisella ja henkilöstön kouluttamisella pyritään:

- antamaan tietoa päihteiden väärinkäytön aiheuttamista ongelmista ja haittavai- kutuksista työelämässä;

- vaikuttamaan asenteisiin päihteiden väärinkäytön ja siihen liittyvien ongelmien tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi avoimesti ja rakentavasti;

- madaltamaan puuttumis- ja puheeksiottamiskynnystä;

- edistämään työpaikan yhteisten toimintatapojen (päihdepolitiikan) tunnetuksi tekemistä ja niihin sitoutumista;

- edistämään välitöntä ja varhaista väärinkäyttötapauksiin puuttumista; sekä

- edistämään päihdeongelmaisen ohjaamista hoitoon.

2. Koulutus kohdistetaan koko henkilöstöön työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen.

7.3 Työyhteisö

1. Työyhteisön on sitouduttava päihteettömään työkulttuuriin. Jokainen, niin esimies kuin työntekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä päihteettömyyden edistämiseksi työpaikoilla. Työpaikoilla voi olla myös päihdeongelmiin perehtynyt yhdyshenkilö. Päihteiden käytön piilohyväksyntää, salailua ja vä- hättelyä ei pidä sallia työpaikoilla. Asiallinen ja rakentava ongelmiin ja rikkomuksiin puuttuminen voivat monesti estää päihdeongelman pahenemisen.

7.4 Työterveyshuolto

1. Työterveyshuollolla on lakiin perustuva ennalta ehkäisevän toiminnan tehtävä. Terveystarkastus- ten ja sairaanhoidon yhteydessä yksilöohjauksessa ja neuvonnassa terveydenhuollon ammattilaisilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa terveiden elintapojen ja päihteettömyyden edistämiseen.

7.5 Tilanteen tunnistaminen

1. Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi väärinkäytön tunnistami- nen on välttämätöntä. Väärinkäyttö voi ilmetä eri tavoin ja sen tunnusmerkkejä voivat olla esimer- kiksi:

- toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työaikojen noudattamatta jättämiset;

- satunnaiset ja äkilliset työstä poissaolot;

- toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot;

- töihin tulo tai työssä oleminen krapulassa;

- työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat virhesuoritukset;

- sairauslomatodistukset eri lääkäreiltä;

- esimiesten välttely;

- toistuvat tapaturmat;

- rattijuopumus; sekä

- rokulipäivät.

2. Päihteiden väärinkäyttö voi tulla esiin myös työterveyshuollossa terveystarkastusten ja sairaanhoi- don yhteydessä.

7.6 Tilanteeseen puuttuminen

1. Päihteiden käyttö työpaikalla tai työssäolo päihteiden vaikutuksen alaisena on työsuhteesta johtu- vien velvoitteiden vakava rikkomus ja merkki ongelmasta, johon tulee puuttua. Ongelmaan puututta- essa on kuitenkin huolehdittava asian hienovaraisesta hoitamisesta.

2. Puheeksi ottaminen voi tapahtua esimiehen, työterveyshuollon tai työtoverin aloitteesta.

3. Työntekijän kanssa käydyn keskustelun perusteella tehdään suunnitelma jatkotoimenpiteistä ja ar- vioidaan mahdollinen hoidon tarve. Työterveyshuollon on oltava mukana suunnitelman tekemisessä, hoidon tarpeen arvioinnissa sekä toimenpiteiden vaikutusten seurannassa.

7.7 Esimiehen vastuu

1. Mikäli työntekijän käyttäytymisessä tai työsuorituksissa havaitaan viitteitä päihdeongelmasta, esi- miehen on keskusteltava työntekijän kanssa työpaikan toimintatavoista ja vaatimuksista sekä mah- dollisista seuraamuksista.

2. Epäillessään työntekijän olevan alkoholin vaikutuksen alaisena työnantajan on arvioitava tilanne tapauskohtaisesti. Erilaisissa testauksissa tulee kuitenkin noudattaa voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä. Huumausaineiden testaamisesta on säädetty laissa yksityisyyden suojasta työelämässä.

3. Jos on epäselvää, onko työsuorituksien ongelmien taustalla päihdeongelma vai sairaus, asianomai- nen työntekijä voidaan ohjata omaan työterveyshuoltoon työkykyarviota ja hoidon tarpeen arviointia varten.

7.8 Työtovereiden tuki

1. Jokaisen työtoverin velvollisuus on neuvoa ja kannustaa päihdeongelmaista hakemaan apua esi- merkiksi ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoon tai muuhun ammattihenkilöön. Mikäli työpaikalla on nimetty päihdeyhdyshenkilö, työtoveri voi myös pyytää häntä keskustelemaan asianomaisen työnte- kijän kanssa. Ongelman piilottelua ja salaamista ei tule hyväksyä esimerkiksi huolehtimalla ongel- maisen työntekijän laiminlyömistä työtehtävistä.

2. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että hoidossa oleva ja hoidosta palaava työtoveri hyväk- sytään työyhteisöön tasavertaisena. Näin tuetaan hänen selviytymistään ja toipumistaan.

7.9 Työterveyshuollon tehtävät

1. Työterveyshuoltohenkilöstön tehtävänä on arvioida alkoholin ja muiden päihteiden ongelmallinen käyttö kaikissa potilaskontakteissa, puuttua tarvittaessa asiaan aktiivisesti ja antaa tietoa ja tukea.

2. Mikäli työterveyshuolto toteaa päihdeongelman, työterveyshuollon tehtävänä on kertoa päihdeon- gelmaiselle hoitomahdollisuuksista ja ohjata hänet asianmukaiseen hoitoon. Tilanteissa, joissa on ai- hetta epäillä päihtyneenä olemista työpaikalla ja joissa päihtyneenä olemisesta aiheutuu vaaraa, työ- terveyshuollon on otettava yhteyttä työpaikkaan ja tiedustella työntekijän työssä selviytymistä ja tar- vittaessa ehdottaa toimenpiteitä työntekijän hoitoon ohjaamiseksi.

3. Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä tehdä työkykyarvio ja arvioida hoidon tarve sekä osallistua hoitoonohjauksen, hoidon toteuttamiseen ja seurantaan.

7.10 Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat

1. Työpaikalla noudatettavat päihdeasioiden käsittelyä, hoitoonohjausta ja työterveyshuollon roolia päihdeasioissa koskevat periaatteet käsitellään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyh- teistoiminnasta annetun lain tarkoittamassa yhteistoiminnassa. Yhteistyössä keskeisiä ovat myös työ- suojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet.

2. Yksittäistä tapausta käsitellessään työnantajalla on päihdeongelmaisen suostumuksella oikeus il- moittaa asiasta henkilöstön edustajalle. Työntekijän pyynnöstä henkilöstön edustajalla on oikeus olla läsnä, kun asiaa käsitellään työnantajan kanssa.

7.11 Hoitoonohjausjärjestelmä

1. Päihdeongelman omaehtoinen tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen edistävät hoidon tulokselli- suutta. Työyhteisön jäsenten, työtovereiden ja esimiesten tulee kannustaa päihdeongelmaista hakeu- tumaan hoitoon. Ensisijaisena tavoitteena on kannustaa oma-aloitteeseen ja vapaaehtoiseen hoitoon hakeutumiseen.

2. Hoitoon hakeutumista ja hoitoon ohjausta varten työpaikalla on oltava tieto käytettävissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista. Jos työpaikalla on päihdeyhdyshenkilö, hän voi huolehtia myös hoitoon ohjaamisen käytännön järjestelyistä.

3. Hoidon tavoitteena on päihdeongelmasta toipuminen, terveyden ja työkyvyn säilyttäminen, mah- dollisimman hyvän terveydellisen ja sosiaalisen tilan saavuttaminen, työssä käynnin vakiintuminen, epäasiallisten poissaolojen väheneminen ja omien sekä myös perheasioiden kuntoon saaminen.

7.12 Hoitoon ohjattava

1. Hoitoon ohjattavalla tarkoitetaan henkilöä, jolle on kehittynyt tai selvästi on kehittymässä alkoho- lin tai muiden päihteiden ongelmakäytöstä johtuva sosiaalinen, terveydellinen tai työntekoa ja turval- lisuutta häiritsevä haitta.

7.13 Hoitoon ohjaus

1. Hoitoon hakeutuminen ja hoitoon ohjaus tapahtuvat seuraavasti:

- vapaaehtoisesti omasta tai perheen aloitteesta;

- työtovereiden, esimiehen tai yhteyshenkilön;

- työterveyshenkilöstön aloitteesta; taikka

- työnantajan aloitteesta, kun on jouduttu toteuttamaan päihteiden ongelmakäytöstä johtuva kurinpitotoimenpide (kirjallinen varoitus).

2. Esimiehet ja työtoverit ovat keskeisessä asemassa päihdeongelman havaitsemisessa työpaikalla. Esimiehen on annettava päihdeongelmaiselle kehotus hoitoon hakeutumisesta ongelman havaittuaan. Työtoverit voivat myös toiminnallaan edesauttaa päihdeongelmaisen hoitoon hakeutumista.

3. Päihdeongelmainen voi halutessaan ottaa päihdeyhteyshenkilön, luottamusmiehen tai muun hen- kilöstön edustajan mukaan hoitoon ohjaamista koskevaan keskusteluun.

4. Hoitoon ohjauksen toteuttamisesta huolehtivien on pyrittävä siihen, että päihdeongelmainen ohja- taan hoitoon ennen päihteiden ongelmakäytöstä aiheutuvia kurinpidollisia toimia.

5. Hoitoon hakeutumisen ja hoitoonohjauksen helpottamiseksi menetellään seuraavasti:

- alusten ilmoitustauluilla ja terveysasemilla on oltava tiedot käytettävistä olevista hoitopaikoista ja hoitomuodoista (päihdehuollon palveluopas);

- aluksella ja/tai varustamossa on oltava yhteyshenkilö, jonka puoleen voi kääntyä hoitoon hakeuduttaessa;

- työnantaja, yhteyshenkilöt ja työterveyshenkilöstö toimivat yhteistyössä hoi- toonohjauksen käytännön toteuttamisessa. Työnantajan on ilmoitettava sen aloit- teesta tapahtuvasta hoitoon ohjauksesta yhteyshenkilölle, mikäli hoitoon ohjattava antaa tähän luvan;

- hoitoonohjauksen yhteydessä tehdään hoitosopimus, jossa sovitaan hoidossa käynnistä, kustannusten korvaamisesta, varustamon tukitoimista ja hoidon seuran- nasta. Hoitosopimuksen allekirjoittavat työnantaja ja hoitoon ohjattava itse; sekä

- hoitopaikan kanssa tehdään hoitosuunnitelma, jossa sovitaan tarkemmin muun muassa hoitomuodosta.

7.14 Yhteyshenkilö

1. Päihdeongelmainen voi ensisijaisesti kääntyä aluksen ja/tai varustamon yhteyshenkilön puoleen. Yhteyshenkilöksi on valittava tehtävään mahdollisimman hyvin sopiva henkilö, joka nauttii työnte- kijöiden luottamusta. Yhteyshenkilönä voi myös toimia työterveyshenkilöstön edustaja. Yhteyshen- kilö nimetään työsuojelutoimikunnassa.

2. Yhteyshenkilö huolehtii hoitoonohjauksen liittyvistä käytännön toimista. Yhteyshenkilö hoitaa myös ongelmaisen puolesta tarpeellisia yhteyksiä hoitopaikkaan, työnantajaan, tämän edustajaan ja työterveyshenkilöstöön.

3. Yhteyshenkilöt on ilmoitettava työpaikan ilmoitustauluilla ja työterveysasemilla.

7.15 Hoidon toteuttaminen

1. Hoitosopimuksessa mainitun hoitojakson aikana on vältettävä kurinpitotoimien käyttöä lukuun ot- tamatta tapauksia, jolloin henkilö on alkoholin vaikutuksen alainen työpaikalla. Ennen kuin työpai- kalla ryhdytään työsuhteen purkuun hoidon aikana, esimiehen on kuultava työterveyshenkilöstöä ja yhteyshenkilöä.

2. Xxxxxxx hoitoon ohjattu kieltäytyy menemästä hoitoon tai laiminlyö hoidossa käymisen tai mikäli hoito todetaan tuloksettomaksi, työnantajalla on oikeus menetellä merityösopimuslain ja voimassa olevan menettelytapaohjeen mukaan.

3. Hoidossa käynti tapahtuu vapaa-aikana.

7.16 Tukitoimet

1. Mikäli hoidossa oleva sitä esittää, hänet on siirrettävä mahdollisuuksien mukaan tehtävästä tai työ- ryhmästä toiseen hoidon ajaksi edellyttäen, että tämän voidaan katsoa tukevan hoitoa. Tarvittaessa voidaan toteuttaa myös muita tukitoimia.

7.17 Xxxxxx seuraaminen

1. Hoitoon ohjauksen käytännön toteuttamisesta huolehtivien osapuolten on toimittava yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoitosopimuksessa on myös sovittava, miten yhteydenpito hoitopaikkaan toteu- tetaan. Hoitosopimus on toimitettava tiedoksi hoitopaikkaan.

2. Kun hoitoon ohjaus on tapahtunut työnantajan aloitteesta ja/tai kun hoito tapahtuu työaikana ja aina, kun työnantaja osallistuu hoidon kustannuksiin, työnantajan edustajalla on oikeus saada tieto hoidossa käynneistä ja/tai hoidon keskeytymisestä.

3. Työterveyshenkilöstö ja yhteyshenkilö seuraavat hoidossa käyntiä hoitopaikasta annettujen tieto- jen ja ongelmaisen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.

7.18 Luottamuksellisuus

1. Päihdeongelmaisen hoitoon ohjaukseen liittyvät toimenpiteet ja tiedot ovat luottamuksellisia. Hoi- toon ohjauksen kanssa tekemisissä olevat eivät saa antaa ilman asianomaisen lupaa asiaa koskevia tietoja sivullisille.

7.19 Hoidon tuloksellisuus

1. Hoitoa on pidettävä tuloksellisena, jos hoitoonohjauksen perusteena olleet sosiaaliset, terveydelli- set tai työntekoa häiritsevät haitat ovat vähentyneet. Tuloksia ovat mm. vähentyneet poissaolot, työs- säkäynnin vakiintuminen ja epämääräisen sairastamisen väheneminen.

7.20 Kustannukset

1. Vapaaehtoisesti laitoshoitoon hakeutuneelle maksetaan hoidon ajalta sairausajan palkkaa, jos hoi- dosta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa.

2. Hoitomaksuista on ensisijaisesti vastuussa asianomainen itse. Hoitosopimuksella voidaan sopia kustannuksista tarkemmin.

7.21 Tiedottaminen

1. Tämä hoitoonohjaussopimus, tiedot yhteyshenkilöistä ja hoitopaikoista pidetään nähtävänä ilmoi- tustauluilla. Vastaavat tiedot ovat myös työterveyshenkilöstöllä, yhteyshenkilöillä ja työsuojeluhen- kilöillä. Työsuojelutoimikunnassa on käsiteltävä hoitoon ohjaamiseen liittyvät tiedotus- ja yhteistyö- kysymykset (kuten tiedotus, kampanjat, yhteyshenkilöiden koulutus ja työturvallisuus.).

8. SOPIMUS ALUKSEN HARJOITTELUVASTAAVASTA

1. Seuraavassa sovitaan aluksen harjoitteluvastaavalle maksettavasta korvauksesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä. Korvaus koskee STCW 95 yleissopimuksen mukaista ohjattua harjoittelua, ja sen edel- lyttämää harjoitteluvastaavaa aluksella.

2. Tätä sopimusta on laadittu kolmetoista (13) alkuperäiskappaletta, yksi kappale kutakin sopija- osapuolta kohti.

Sopijaosapuolia korvauksen suorittajina ovat:

Satakunnan ammattikorkeakoulu Merenkulun Rauman yksikkö Yrkeshögskola Sydväst Sjöfart Åbo

Ålands yrkeshögskola

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Merenkulun osasto Rauman ammatti-instituutti Merenkulun osasto Yrkesinstitutet Sydväst Sjöfart Åbo

Ålands sjömansskola

Kotkan merenkulku- ja kuljetusalan oppilaitos

Sopijaosapuolia korvauksen saajan puolesta ovat:

Suomen Laivanpäällystöliitto ry- Finlands Skeppsbefälsförbund r.f. Suomen Konepäällystöliitto ry- Finlands Maskinbefälsförbund r.f.

Sopijaosapuoli maksujärjestelyn osalta ovat:

Suomen Varustamot ry

8.1 Aluksen harjoitteluvastaavan tehtävät

1. Aluksen harjoitteluvastaavan tehtävät perustuvat STCW 95 yleissopimukseen. Järjestelyissä nou- datetaan Opetusministeriön merenkulkualan koulutustoimikunnan antamaa toimintaohjesuositusta liitteineen, vuodelta 1999, jossa todetaan, että ammattikorkeakoulu ja oppilaitos tai sen yksikkö täy- dentää em. suositusta omilla ohjeillaan.

8.2 Sopimuksen voimassaoloaika

1. Sopimus astuu voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat sen allekirjoituksellaan vahvistaneet. So- pimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus lakkaa olemasta voimassa kuuden kuukauden (6 kk) kulut- tua siitä, kuin yksi tai useampi sopijaosapuoli sanoo sen kirjallisesti irti.

8.3 Xxxxxxxxxx määrä

1. Korvauksen määrä on 150,00 euroa kuukaudessa kutakin harjoittelijaa kohden. Vajaiden kuukau- sien osalta menetellään siten, että korvauksen määrä jaetaan kolmellakymmenellä (30), ja kerrotaan harjoittelupäivien määrällä. Xxxxxxxxxx määrä seuraavaksi kalenterivuodeksi, tai useammaksi, sovi- taan erillisellä sopimuksella ammattikorkeakoulujen/ oppilaitosten, ja työntekijäjärjestöjen kesken.

8.4 Milloin korvaus suoritetaan

1. Aluksen harjoitteluvastaava on oikeutettu korvaukseen niiden päivien osalta, jolloin harjoittelija on aluksella, mukaan lukien tulo- ja lähtöpäivät. Aluksen harjoitteluvastaava on oikeutettu korvauk- seen myös silloin, kun harjoittelija on samanaikaisesti työsopimussuhteessa varustamoon.

8.5 Maksujärjestelyt

1. Varustamo välittää aluksen harjoitteluvastaavalle edellä mainitun korvauksen. Samalla kun varus- tamo laskuttaa ammattikorkeakoululta/oppilaitokselta koulutussopimukseen perustuvan ylläpitokor- vauksen, se laskuttaa aluksen harjoitteluvastaavan ilmoittaman, harjoittelupäiväkirjaan perustuvan, korvaukseen oikeuttavien päivien määrästä syntyneen korvaussumman.

9. SODANVAARASOPIMUS

1. Allekirjoittaneet ovat sopineet sodanvaarasta ja sodanvaaran (mm. merirosvous) kaltaisista tilan- teista seuraavaa:

2. Sodanvaara-alueeksi tai sodanvaaran kaltaiseksi alueeksi hyväksytään Lloyd´s Joint War Commit- teen (JWC, katso erillinen lista, joka päivitetään tapauskohtaisesti) julistamia alueita.

3. Sodanvaara-alueella liikennöivällä aluksella maksetaan 100 %:lla korotettua taulukko- tai takuu- palkkaa. Sodanvaara-alueella tehty ylityö maksetaan 100 %:lla korotetusta taulukko- tai takuupal- kasta.

4. Korotettua palkkaa aletaan maksaa sen vuorokauden alusta, jonka kuluessa alus saapuu edellä mai- nitulle alueelle ja sen vuorokauden loppuun, jonka kuluessa alus on poistunut alueelta, kuitenkin vä- hintään kahdelta vuorokaudelta.

5. Laskettaessa vuosiloma-ajan palkkaa, aika, jolta on maksettu korotettua taulukko- tai takuupalkkaa on otettava huomioon (pro rata-periaatteen mukaisesti).

6. Työtapaturma-, ryhmähenki- ja henkilökohtaisen omaisuuden vakuutukset ovat voimassa ko. alu- eilla (ellei sodanvaarasta ole muuta sovittu) kuitenkin siten, että sodanvaara alueella, jos tapaturma tai kuolema johtuu sotatoimista tai niihin rinnastettavista toimista:

- ryhmähenkivakuutuksen mukainen korvaus kuoleman tapauksen johdosta on kaksinkertainen;

- lakisääteisen tapaturmavakuutuskorvauksen lisäksi 100 %:sta pysyvästä työkyvyttömyydestä maksettava kertakorvaus on 210 000 euroa. Tätä vähäisemmästä työkyvyttömyydestä maksetaan kertakorvaus, jonka suuruus on pro rata suhteessa täyteen kertakorvaukseen. Kertakorvauksen määrään tehdään vuosittain vastaavat korotukset kuin muihin tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaisiin korvauksiin;

- henkilökohtaisen omaisuuden menetys korvataan kulloinkin voimassaolevan työnantajan velvol- lisuudesta maksaa työntekijälle merionnettomuudesta menetetystä henkilökohtaisesta omaisuu- desta annetun Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen mukaisesti (721/2009).

7. Mikäli työntekijä ei halua seurata alusta sodanvaara tai sodanvaaran kaltaiselle alueelle hänen on ilmoitettava asiasta heti, kun tieto aluksen siirtymisestä tällaiselle alueelle tulee tietoon. Muutoin seu- rataan voimassaolevaa säädäntöä koskien sodanvaaraa.

8. Tämä sodanvaarasopimus on voimassa kuten osapuolten välillä olevat muut ulkomaanliikenteen työehtosopimukset.

10 EPÄASIALLINEN KOHTELU TYÖPAIKALLA

Suomen Konepäällystöliitto ry ja Suomen Varustamot ry ovat laatineet yhteistyössä työpaikalla ta- pahtuvaa epäasiallista kohtelua koskevan liitesopimuksen1 seuraavan sisältöisenä:

Tämän liitesopimuksen tavoitteena on turvata työpaikka, jolla ei suvaita eikä esiinny häirintää, kiu- saamista, syrjintää, fyysistä tai henkistä väkivaltaa eikä muuta epäasiallista kohtelua sekä kiinnittää huomiota kaikenlaisen epäasiallisen kohtelun haitallisuuteen työelämässä ja sen kielteisestä vaiku- tuksesta työn tuottavuuteen, työilmapiiriin ja työhyvinvointiin.

Sopimuksen tarkoituksena on parantaa ja selkeyttää työpaikalla tapahtuvaa epäasiallista kohtelua ja käyttäytymistä koskevien tapausten käsittelyä ja ratkaisemista ja kannustaa työpaikoilla yhteisesti luomaan ja toteuttamaan epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn, siihen puuttumiseen, käsittelyyn ja ratkai- suun liittyviä työpaikkakohtaisia toimintatapoja ja käytäntöjä.

Tämän sopimuksen taustalla sovelletaan työpaikalla tapahtuvaa epäasiallista kohtelua koskevia työ- turvallisuuslain (738/2002) ja merityösopimuslain (756/2011) säännöksiä. Tämä sopimuksen tarkoit- tamaa epäasiallista kohtelua ei ole yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) ja laissa miesten ja naisten vä- lisestä tasa-arvosta (609/1986) tarkoitettu työsyrjintä, johon liittyvät mainituissa laeissa määritellyt oikeusturvakeinot ja seuraamukset.

Epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan tässä sopimuksessa kaikkia häirinnän, kiusaamisen, väkivallan ja muun epäasiallisen kohtelun muotoja.

1. PÄÄPERIAATTEET JA HÄIRINTÄTAPAUKSEN TUNNISTAMINEN

1.1 Epäasiallisen kohtelun kielto

Kaikki epäasiallinen kohtelu sen muodosta, luonteesta ja tavoitteesta riippumatta on työpaikalla ja työyhteisön jäsenten kesken kielletty.

Työntekijä, riippumatta hänen asemastaan työyhteisössä, ei saa harjoittaa muihin työntekijöihin koh- distuvaa epäasiallista kohtelua.

1.2 Työnantajan toimintavelvollisuus

Työnantajan on viipymättä puututtava, selvitettävä ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin saatuaan tiedon epäasiallista kohtelua koskevasta epäilystä.

Työnantajan on kohdeltava puolueettomasti ja tasapuolisesti epäasiallista kohtelua koskevan tapauk- sen osapuolia.

1 Liitesopimuksen taustalla ovat ETF:n ja ECSA:n laatimat suuntaviivat ”Työpaikalla tapahtuvan häirinnän ja kiusaamisen elimi- nointi” 2013, joiden mukaan kiusaamista ja häirintää koskevasta menettelyprosessista on sovittava merenkulun työmarkkinajär- jestöjen kesken sekä ICS:n ja ITF:n yhdessä julkaisema ”Guidance on Eliminating Shipboard Harassment and Bullying” 2016, johon viitataan myös MLC-merityöyleissopimukseen 2016 häirintää ja kiusaamista koskevan lisäyksen pöytäkirjassa.

1.3 Määritelmät

Epäasiallisen kohtelun tunnistamisessa lähtökohdaksi on otettava se, miten epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutunut kokee häneen kohdistuneen toiminnan.

Epäasialliseksi kohteluksi voidaan katsoa ainakin sellaiset vuorovaikutuksen muodot, teot tai toi- minta, jota sen kohde pitää vastenmielisenä, ahdistavana, kiusallisena, uhkaavana, alistavana, nöy- ryyttävänä tai jonka johdosta hän kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi.

Epäasiallista kohtelua harjoittava voi olla työtoveri, esimies tai muu työnantajan edustaja tai missä tahansa muussa asemassa työyhteisössä oleva tai työyhteisön ulkopuolinen henkilö, kuten asiakas tai yhteistyökumppani.

Epäasiallinen kohtelu voi ilmetä sanoin, teoin, ilmein, elein tai muuna aistittavana toimintana ja käyt- täytymisenä.

Epäasiallisen kohtelun eri muotoja ovat muun muassa kiusaaminen, seksuaalinen tai sukupuolinen häirintä ja sähköinen häirintä tai kiusaaminen.

Kiusaamisella tarkoitetaan ainakin tilannetta, jossa työntekijä joutuu toistuvasti ja pitkään painosta- van, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen tai henkisen väkivallan kohteeksi. Kiusaaminen voi olla tahallista tai tapahtua tekijänsä tiedostamatta tai ymmärtämättä sitä, miten oma toiminta ja käyttäyty- minen vaikuttavat toiseen tai miten toinen sen kokee.

Seksuaalista tai sukupuolista häirintää on ainakin työyhteisön jäsenen sukupuoleen tai seksuaalisuu- teen kohdistuva ja sitä halventava tai alentava viestintä ja käyttäytyminen, vastenmielinen koskettelu, seksiehdotukset ja -vaatimukset sekä tunkeilevat eleet ja ilmeet.

Sähköinen häirintä tai kiusaaminen on ainakin erilaisten teknisten välineiden avulla tapahtuvaa no- laamista, nöyryyttämistä, uhkailua tai pelottelua, joka kohdistuu toiseen työyhteisön jäseneen riippu- matta siitä, tapahtuuko se työ- tai vapaa-ajalla.

Epäasiallista kohtelua ei ole esimerkiksi:

• työnantajan työnjohto-oikeuden perusteella tekemät asialliset päätökset ja ohjeet

• työnantajan työhön ja työpaikkaan liittyvä asiallinen, kriittinenkin palaute

• työnantajan kurinpidolliset toimenpiteet, kuten esimerkiksi varoitus, joihin on ry- hdytty asiallisin perustein

• työnantajan työturvallisuuteen, työsuojeluun ja työterveyshuoltoon liittyvät asial- liset päätökset ja toimenpiteet, mukaan lukien työntekijän työkykyyn liittyvät sel- vitykset ja muut toimenpiteet

• työyhteisön jäsenten väliset työhön liittyvät näkemyserot ja erimielisyydet

• työyhteisöä, työtä ja työtehtäviä koskevien ongelmien käsittely yhteisesti

2. ENNALTA EHKÄISEVÄ TOIMINTA

Epäasiallista kohtelua voidaan ehkäistä työpaikalla tietoisella ja tavoitteellisella työturval- lisuusjohtamisella, osallistuvalla henkilöstöjohtamisella, läsnä olevalla esimiestyöllä, yhteishenkeä

luovalla työilmapiirillä sekä hyvillä alaistaidoilla. Ennalta ehkäisevää toiminnan keinoja ovat esi- merkiksi työyhteisön tiedottaminen ja sen jäsenten tietoisuuden lisääminen, esimiesten kouluttaminen sekä puuttuminen työilmapiirin huonontumiseen ja epäasialliseen kohteluun varhaisessa vaiheessa.

Tavoitteena on työyhteisön tietoisuuden lisääminen siitä, mikä on epäasiallista kohtelua, miten siihen tulee suhtautua ja miten toimitaan, jos joutuu epäasiallisen kohtelun kohteeksi tai havaitsee toisiin kohdistuvaa epäasiallista kohtelua sekä minkälaisia menettelytapoja on olemassa tilanteiden rat- kaisemiseksi.

Työntekijöiden on sitouduttava, osana hyvää merimiestapaa, työyhteisöön, jossa ei suvaita mitään epäasiallista kohtelua. Jokainen, niin esimies kuin työntekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä hyvän työilmapiirin ja asiallisen kanssakäymisen edistämiseksi työpaikoilla.

Esimiesasemassa olevien työntekijöiden on puututtava työyhteisön ja yhdessä työskentelevien keski- näisiin ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esimerkiksi jo silloin, kun ilmenee jokin työn sujuvuutta häiritsevä seikka tai oireita työilmapiirin huonontumisesta.

3. TYÖSUOJELUVALTUUTETUN JA LUOTTAMUSMIEHEN ROOLI

Epäasiallisen kohtelun osapuolilla on oikeus käyttää menettelyn kaikissa vaiheissa avustajanaan työ- suojeluvaltuutettua, luottamusmiestä tai muuta valitsemaansa tukihenkilöä.

4. VELVOLLISUUDET JA MENETTELY

4.1 Työntekijän velvollisuudet

Jos esimies tai työtoveri kohtelee toista epäasiallisesti, on epäasiallista kohtelua harjoittavalle ilmais- tava heti ja selkeästi, että kohtelu koetaan epäasialliseksi ja ettei sitä hyväksytä. Jos tämä ei tehoa tai jos epäasiallisen kohtelun kohde ei uskalla menetellä näin, asiassa on käännyttävä työsuojeluvaltuu- tetun, luottamusmiehen tai muun tukihenkilön puoleen ja yhdessä heidän kanssaan pyydettävä epä- asiallista kohtelua harjoittavaa lopettamaan kyseinen menettely.

Kun epäasiallista kohtelua harjoittavalle on ilmoitettu selkeästi, että menettelyä ei hyväksytä, hänen voidaan katsoa olevan selvillä menettelynsä kielteisistä vaikutuksista ja luonteesta.

Asian jatkokäsittelyn vuoksi on suositeltavaa, että epäasiallisen kohtelun kohde tekee tarvittaessa tu- kihenkilön avustuksella kirjallisia muistiinpanoja siitä, miten epäasiallinen kohtelu ilmenee, kuinka usein se toistuu ja miten sitä harjoittava on käyttäytynyt ja toiminut.

Epäasiallisen kohtelun jatkuessa on sen kohteen pyydettävä suoraan tai tukihenkilön avulla, että työn- antaja puuttuu asiaan ja ottaa sen käsittelyyn. Jos epäasiallista kohtelua harjoittava on lähiesimies, viedään asia hänen esimiehensä tietoon ja käsittelyyn. Mikäli kyseinen esimies ei ota asiaa käsitte- lyyn, asia on vietävä organisaatiossa ylöspäin.

Mikäli työyhteisössä on nimetty työsuojeluorganisaatioon kuuluva yhdyshenkilö epäasiallista kohte- lua koskevia tapauksia varten, häneen voidaan ottaa suoraan yhteyttä esimiehen sijaan.

4.2 Työnantajan velvollisuudet

Työnantajalla on velvollisuus tarkkailla työyhteisön toimivuutta ja puuttua mahdollisimman varhai- sessa vaiheessa kaikkeen epäasialliseen kohteluun. Velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin alkaa siitä, kun työnantaja on saanut tiedon työntekijään kohdistuvasta epäasiallisesta kohtelusta. Toimintavel- vollisuus alkaa riippumatta siitä, tuleeko tieto työntekijältä itseltään, muulta työntekijältä, työsuoje- luvaltuutetulta, luottamusmieheltä tai muulta tukihenkilöltä tai esimerkiksi työterveyshuollon tai työ- suojeluviranomaisen kautta. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä viimeistään silloin, kun epäasiallinen kohtelu aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa vaaraa tai haittaa työntekijän terveydelle.

Tiedon saamisen jälkeen työnantajan on selvitettävä ja tutkittava tapaus ja tapahtumien kulku objek- tiivisesti ja puolueettomasti. Asia on käsiteltävä oikeudenmukaisesti. Tutkinnassa on otettava huomi- oon kaikki tapauksen olosuhteet, asiakirjat ja muu aineisto sekä kuultava kaikkia asiasta todennäköi- sesti tietäviä.

Selvittämisen jälkeen on harkittava, mitä tehokkaita toimenpiteitä tilanteen ratkaiseminen edellyttää. Jos selvityksissä on ilmennyt, että työpaikalla esiintyy epäasiallista kohtelua, on työnantajalla velvol- lisuus kieltää tällainen toiminta ja käyttäytyminen ja ryhtyä kaikkiin muihin asian kannalta tarvitta- viin toimenpiteisiin.

Työnantaja huolehtii tarvittaessa siitä, että tapauksen käsittely, tehdyt toimenpiteet ja ratkaisut kirja- taan asian vakavuuden edellyttämässä laajuudessa.

Epäasiallista kohtelua tutkittaessa ja selvitettäessä on kaikkea esiin tullutta tietoa ja aineistoa käsitel- tävä tarvittavalla luottamuksellisuudella.

4.3 Ilmoittaminen työsuojeluviranomaiselle

Jos työpaikalla ei ryhdytä toimenpiteisiin epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi tai jos toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä ratkaisemaan tapausta, tapauksesta on ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tekee lähtökohtaisesti epäasiallista kohtelua kokenut itse. Ilmoitus on pyrittävä tekemään työsuhteen kestäessä sen varmistamiseksi, että viranomaisilla on mahdollisuus puuttua asiaan ja ryh- tyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

4.4 Toimintamalli häirintätapauksia varten

Työnantaja voi laatia yhteistoiminnassa työsuojeluvaltuutettujen ja luottamushenkilöiden kanssa si- säisen toimintamallin epäasiallista kohtelua, sen tunnistamista ja käsittelyä varten.

Toimintamallin tarkoituksena on antaa muun muassa yksityiskohtaiset organisaatioon, toimintatapoi- hin ja henkilöstöhallintoon soveltuvat toimintaohjeet, joissa esimerkiksi määritellään vastuuhenkilöt ja -alueet sekä selvitysmenettelyssä käytettävät lomakepohjat.

Mikäli sisäinen toimintamalli on laadittu, työnantajan on huolehdittava, että toimintamalli ja -ohjeet ovat nähtävänä aluksen ilmoitustaululla.

5. SEURAAMUKSET

Seuraamukset toiminnasta, jossa työyhteisön jäsen on kohdellut epäasiallisesti toista työyhteisön jä- sentä, määräytyvät merityösopimuslain, työturvallisuuslain ja muun tapauskohtaisesti sovellettavan lainsäädännön mukaan.

Epäasiallisen kohtelun harjoittamisesta voi seurata varoitus, siirto toisiin työtehtäviin tai työnteon paikkaan tai työsopimuksen päättäminen lain edellytysten täyttyessä. Siirron yhteydessä on harkittava epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutunutta kuullen, keneen uudelleensijoittaminen tulisi kohdistua.

SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO RY SUOMEN VARUSTAMOT RY

SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO

Ulkomaanliikenteen palkat 1.3.2020

DWT/ IHV	Konepäällikkö	Xxxxxxxxxx konepääll.	I-konemestari	II/III-konemest.
Alle 12999	2628,60	3562,61	2171,50	1981,47
13000 -29999	2725,47	3672,42	2254,39	1981,47
30000 -79999	2841,96	3844,26	2388,92	2037,23
80000 -159999	2913,92	4009,80	2496,46	2134,79
160000 -	3069,87	4181,71	2615,56	2248,48
EUROMÄÄRÄISET LISÄT
Konepäällikkö
valtamerilisä	96,32	/kk	Käytön valvojalisä	1,79 €/pvä
palopäällikkölisä	52,21	/kk
luokituslisä	32,54	/laite, kone
käsisamm. tarkastuslisä	9,47	/kk
Korvaus ravinnosta ja asunnosta	Katso konemestarit
Matkustaja-aluslisä	160,96	/kk
Konemestari
Sähkömestari valtamerilisä	85,64	/kk
	77,23	/kk
virkapukulisä	21,77	/kk
vahtivuorolisä	2,10 €/h ilta
	2,72 €/h yö
kunnossapitolisä, konemestari / sähkömestari	52,21	/kk
vahtivapaalle konemestarille/sähkömestarille
ennakkohuoltolisä	17,92	/kk
Likaisen työnlisä	15,03	€/h

Työsuojelupäällikkölisä	21,16	/kk
Korvaus ravinnosta ja asunnosta
- ellei työntekijöille varata asuntoa ja ruokaa
- Suomessa	31,32	/pvä
- ulkomailla	58,97	/pvä
- asuntokorvaus	laskun mukaan
Luontoisetukorvaus
- vastikevapaan, vuosiloman ja sairauden aikana	22,98	/pvä
(- ravintokorvaus	15,37	/pvä
(-asuntokorvaus	7,61	/pvä
Jäämisvuorolisä
- arki	25,97	/pvä
- sun.- tai pyhäpäivä	31,25	/pvä
- arki Suomessa	42,26	/pvä
- sun.- ja pyhäpäivä Suomessa	52,21	/pvä
Matkustaja-aluslisä, konemestari / sähkömestari	103,28	/kk
Taksikulut	44,94
Koulutus- ja tutkintolisä Koulutuslisä: Niille merikapteeni- ja insinööriopiskelijoille,jotka opiskelevat
tai ovat valmistuneet ammattikorkeakoulussa (AMK) ja jotka ovat saaneet vahtiperä-
miehen tai vahtikonemestarin pätevyyskirjan maksetaan erillinen koulutuslisä.	59,91	/kk
Lisä maksetaan sekä työ- että vapaajaksolta.
Tutkintolisä: Perämiehelle ja konemestarille, joka on suorittanut
merikapteenin- tai insinööritutkinnon ammattikorkeakoulussa (AMK), maksetaan
yksi erillinen tutkintolisä kuukausittain.	105,68	/kk
Lisä maksetaan sekä työ- että vapaajaksoilta.

Konepäällikkö	0…3 v	3…5 v	5 v
DWT/ IHV -12999	3947,49	4017,67	4089,04
13000 -29999	4049,64	4123,10	4194,91
30000-	4153,68	4228,50	4302,16
Vahtivapaa I-konemestari
-12999	2589,10	2647,48	2705,88
13000 -29999	2653,49	2711,87	2772,57
30000-	2713,95	2776,02	2839,49

I-konemestari

-12999	2476,33	2534,78	2593,49
13000 -29999	2536,39	2596,26	2656,02
30000-	2596,93	2658,11	2720,19
II-III konemestari
-12999	2143,35	2195,88	2251,11
13000 -29999	2189,24	2243,97	2301,55
30000-	2235,26	2293,32	2354,57

Matkustaja-aluksissa, joita ei voida hyväksyä rinnakkaisrekisteriin maksetaan erillinen lisä, jonka suuruus on 99,15 euroa kuukaudessa 1.3.2020 lähtien.

ISPS-koodin mukaisia aluksen turvapäällikön tehtäviä hoitavalle kansi- tai konepäällystöön kuuluvalle maksetaan erillinen lisä, jonka suuruus on

a) matkustaja-alukselle (SOLAS-määritelmä) 126,34 €/kk,

b) säiliöaluksella sekä rahtialuksella, jolla on vaarallisten lastien sertifikaatti, 63,17 € / kk,

c) muulla rahtialuksella 25,25 €/kk

Lisää ei makseta aluksella, jossa on tehtävään erikseen palkattu perämies tai konemestari, joka ei käy vahtia.

TAKUUPALKKALIITE 1.3.2020 RO-RO Y.M. ALUKSET
	25 tuntia	50 tuntia	60 tuntia	70 tuntia	80 tuntia
Konepäällikkö
-12999	3562,61	3562,61	3562,61	3562,61	3562,61
13000- -29999	3672,42	3672,42	3672,42	3672,42	3672,41
30000- -79999	3844,26	3844,26	3844,26	3844,26	3844,26
80000- -159999	4009,80	4009,80	4009,80	4009,80	4009,79
160000-	4181,71	4181,71	4181,71	4181,71	4181,71

I konemestari (YKK)

-12999	2521,40	2792,56	2903,47	3014,35	3125,25
13000- -29999	2619,74	2901,50	3017,04	3132,53	3306,85
30000- -79999	2777,10	3076,20	3199,21	3322,24	3507,67
80000- -159999	2902,90	3216,31	3344,85	3473,38	3667,20
160000-	3042,76	3371,84	3506,54	3641,20	3844,34

II konemestari (YKK)

-12999	2282,89	2527,77	2627,93	2728,06	2879,32
13000- -29999	2282,89	2527,77	2627,93	2728,06	2879,32
30000- -79999	2354,26	2607,01	2710,27	2813,53	2969,52
80000- -159999	2476,70	2742,83	2852,11	2961,39	3126,22
160000-	2612,56	2893,93	3009,34	3124,72	3298,76

II konemestari

-12999	2177,56	2411,07	2506,40	2601,66	2745,67
13000- -29999	2177,56	2411,07	2506,40	2601,66	2745,67
30000- -79999	2245,45	2486,41	2584,82	2683,24	2831,92
80000- -159999	2362,15	2615,78	2719,63	2823,49	2980,27
160000-	2491,49	2759,95	2869,68	2979,41	3145,03

E0-lisä on 1.3.2020 lukien 18,73 € Lisää maksetaan niissä liikentessä olevissa aluksissa, joissa konemestareiden työ on jaettu vahtivuoroihin.

Lisää maksetaan yksi E0-lisä vuorokaudessa. Lisä jaetaan tasan em. Konemestareiden kesken. Vaikka konehuone on miehitetty, katsotaan aluksen olevan E0-tilassa.

TAKUUPALKALIITE 1.3.2020
SÄILIÖALUKSET	25 tuntia	50 tuntia	60 tuntia	70 tuntia	80 tuntia
Konepäällikkö
-12999	3915,09	3915,09	3915,09	3915,09	3915,08
13000- -29999	4036,37	4036,37	4036,37	4036,37	4036,37
30000- -79999	4226,21	4226,21	4226,21	4226,21	4226,21
80000- -159999	4408,66	4408,66	4408,66	4408,66	4408,66
160000-	4597,77	4597,77	4597,77	4597,77	4597,77
I konemestari (YKK)
-12999	2765,35	3064,22	3186,10	3307,91	3491,88
13000- -29999	2873,35	3183,54	3310,71	3437,88	3629,64
30000- -79999	3046,70	3376,49	3511,49	3646,51	3850,08
80000- -159999	3184,92	3530,41	3671,54	3812,66	4025,95
160000-	3338,87	3701,21	3849,36	3997,85	4222,21
I konemestari (YKK) kaasu- /kemikaalitankkeri
-12999	2873,81	3172,69	3294,67	3416,63	3602,79
13000- -29999	2986,21	3296,62	3423,43	3550,25	3743,81
30000- -79999	3165,52	3495,80	3630,69	3765,57	3971,49
80000- -159999	3309,31	3652,49	3797,10	3941,78	4161,49
160000-	3468,78	3831,36	3979,43	4128,37	4355,11
II konemestari (YKK)
-12999	2502,82	2772,42	2882,59	2992,81	3159,14
13000- -29999	2502,82	2772,42	2882,59	2992,81	3159,15
30000- -79999	2581,83	2859,27	2973,40	3087,28	3258,89
80000- -159999	2716,04	3009,43	3129,32	3249,23	3430,15
160000-	2865,75	3175,55	3302,15	3428,73	3619,75
II konemestari
-12999	2387,78	2644,21	2749,07	2853,94	3012,30
13000- -29999	2387,78	2644,21	2749,07	2853,94	3012,30
30000- -79999	2461,96	2727,37	2835,49	2940,24	3101,83
80000- -159999	2590,38	2869,43	2983,81	3098,15	3270,65
160000-	2732,89	3028,38	3148,63	3268,86	3450,50

E0-lisä on 1.3.2020 lukien 18,73 € Lisää maksetaan niissä liikentessä olevissa aluksissa, joissa konemestareiden työ on jaettu vahtivuoroihin.

Lisää maksetaan yksi E0-lisä vuorokaudessa. Lisä jaetaan tasan em. Konemestareiden kesken. Vaikka konehuone on miehitetty, katsotaan aluksen olevan E0-tilassa.

MATKUSTAJA-ALUKSET 1.3.2020

Takuupalkalla

Konepäällikkö 0…3 v 3…5 v 5 v

DWT/ IHV

-12999	3960,52	4030,40	4101,47
13000 -29999	4062,24	4135,38	4206,89
30000-	4165,83	4240,33	4313,67
Vahtivapaa I-konemestari
-12999	2549,97	2606,53	2663,10
13000 -29999	2612,34	2668,90	2728,30
30000-	2670,91	2731,05	2794,17

I-konemestari

-12999	2440,72	2497,34	2554,22
13000 -29999	2498,91	2556,90	2614,79
30000-	2557,55	2616,83	2676,96
II-III konemestari
-12999	2116,94	2168,65	2222,54
13000 -29999	2162,11	2215,63	2271,40
30000-	2207,19	2263,43	2322,77

Matkustaja-aluksissa, joita ei voida hyväksyä rinnakkaisrekisteriin maksetaan erillinen lisä, jonka suuruus on 99,15 euroa kuukaudessa 1.3.2020 lähtien.

ISPS-koodin mukaisia aluksen turvapäällikön tehtäviä hoitavalle kansi- tai konepäällystöön kuuluvalle maksetaan erillinen lisä, jonka suuruus on

a) matkustaja-alukselle (SOLAS-määritelmä) 126,34 €/kk,

b) säiliöaluksella sekä rahtialuksella, jolla on vaarallisten lastien sertifikaatti, 63,17 € / kk,

c) muulla rahtialuksella 25,25 €/kk

Lisää ei makseta aluksella, jossa on tehtävään erikseen palkattu perämies tai konemestari, joka ei käy vahtia.

Document Metadata

Table of Contents

PÄÄSOPIMUKSET 2019 - 2021

Document Metadata