Ympäristöministeriön,
Ympäristöministeriön,
maa- ja metsätalousministeriön ja Metsähallituksen välinen julkisia hallintotehtäviä koskeva tulossopimus
vuodeksi 2021 ja alustavat tulostavoitteet 2022–2025
Kuva: Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxx
Sisällys
2 Tulostavoitteet vuodelle 2021 ja alustavat
tavoitteet vuosille 2022–2025 7
A Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 8
B Toiminnallinen tuloksellisuus 13
Liite 2: Kuvaus toimintaympäristön muutoksista sekä niistä tehtävät johtopäätökset 30
Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2021 ja alustavat tulostavoitteet 2022–2025 3
Palvelulupaus
Hoidamme vastuullisesti Suomen upeinta luontoa ja historiakohteita sekä riista- ja kalakantoja.
Monipuoliset palvelumme ohjaavat ja innostavat ihmisiä luontoon ja erälle, mikä tuottaa terveyttä, tuloja ja työpaikkoja. Haluamme tuoda luontoelämykset ja -kokemukset
kaikkien ulottuville niin, että palvelut
kohdistetaan kustannustehokkaasti kysynnän mukaan.
Metsähallitukselle säädetyt julkiset hallintotehtävät hoidetaan erillisessä julkisten hallintotehtävien yksikössä, johon kuuluvat Luontopalvelut ja Eräpalvelut. Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa Suomen luonnonsuojelu alueverkoston hoidosta ja käytöstä sekä lajien ja luontotyyppien suojelusta. Luontopalvelut tuottaa luonnon virkistyskäyttöön liittyviä luonto ja retkeilypalveluita valtion mailla
sekä vaalii kulttuuriomaisuutta. Eräpalvelut tarjoaa metsästys ja kalastusmahdollisuuksia, hoitaa riista ja kalaelinympäristöjä ja vastaa erävalvonnasta kaikilla valtion alueilla. Luonto palveluilla on myös metsäpuiden siementen hankintaan ja varastointiin liittyviä tehtäviä.
Julkiset hallintotehtävät tukee toiminnallaan saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiä.
Metsähallitus toteuttaa osaltaan pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallitusohjelman strategisia tavoitteita saavuttaa Suomen hiilineutraalius vuonna 2035, vahvistaa hiilinieluja ja varastoja sekä pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja saavuttaa YK:n biodiversi teettisopimuksen tavoitteet. Lisäksi koko Metsähallituksen toiminnassa yhteensovitetaan paremmin kestävän metsätalouden, puun
saatavuuden, luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja ilmastopolitiikan tavoitteet sekä maankäytön eri muodot. Heikentyneiden elinympäristöjen tilaa parannetaan huomattavilla lisäresursseilla, luonto ja virkistyskohteiden kävijäpalveluita parannetaan, korjausvelkaa vähennetään suunnitelmallisesti ja luontomat kailun harjoittamisen edellytyksiä parannetaan.
Ympäristöministeriön ohjaus perustuu erityisesti YK:n biodiversiteettisopimuksen perusteella laadittuun luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaan ja toimintaohjelmaan, niiden käynnissä olevaan globaaliin ja kansalliseen päivitykseen sekä
EU:n biodiversiteettistrategiaan vuoteen 2030. Maa ja metsätalousministeriön osalta ohjaus perustuu erityisesti Kansalliseen metsästrategiaan 2025, kalataloushallinnon
strategiaan ja julkisen riistakonsernin strategiaan.
Lisäksi Metsähallitus toteuttaa toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen (Agenda 2030) tavoitteita sekä toimii Metsähallitusta koskevien omistajapoliittisten linjausten ja Metsähallituksen strategian mukaisesti.
Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2021 ja alustavat tulostavoitteet 2022–2025 5
(yhteiskunta, asiakas, kansalainen, luonto)
A.1 Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee ajantasaisen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä.
A.2 Natura 2000 ja luonnonsuojelualueverkoston luontoarvojen tila paranee.
A.3 Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy.
A.4 Metsästys ja kalastus on kestävää, eettistä ja vastuullista.
A.5 Monipuoliset ja asiakaslähtöiset eräpalvelut lisäävät hyvinvointia ja luovat edellytyksiä erätalouden yritystoiminnalle.
A.6 Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.
A. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
(palvelut, yhteistyö, digitalisaatio)
B.1 Palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja vuorovaikutteisia.
B.2 Yhteistyö sidosryhmien ja kumppanien kanssa on tärkeä osa toimintaa.
B.3 Työn tuottavuus ja asiakaspalvelu paranevat laadukkailla ja käyttäjäystävällisillä digiratkaisuilla.
B. Toiminnallinen tuloksellisuus
(henkilöstö, johtaminen, talous, tuottavuus)
C.1 Henkilöstö on hyvinvoiva ja osaava.
C.2 Rahoitusnäkymä ja asetettu tavoite ohjaavat ennakoivasti toiminnan mitoitusta.
C.3 Toiminnan tuottavuus ja vaikuttavuus paranee.
C. Voimavarat
Kuva: Xxxx Xxxxxxx
6 Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2021 ja alustavat tulostavoitteet 2022–2025
2 Tulostavoitteet vuodelle 2021 ja alustavat tavoitteet vuosille 2022–2025
2 Tulostavoitteet
vuodelle 2021 ja alustavat
tavoitteet vuosille 2022–2025
Tulostavoitekartta
Tulossopimuksen pohjana olevan tulostavoitekartan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet on johdettu ympäristöministeriön sekä maa ja metsätalousministeriön strategioista ja ohjauksessa, ja ne ovat samat kuin vuoden 2021 valtion talousarviossa Metsähallituksen julkisille hallintotehtäville asetetut toiminnan vaikuttavuus tavoitteet. Tulostavoitekartta sisältää tavoitteet myös toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen osalta.
Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2021 ja alustavat tulostavoitteet 2022–2025 7
A Yhteis- kunnallinen vaikuttavuus
Valtion vuoden 2021 talousarvion keskeisiä yhteiskunnallisia vaikuttavuutta koskevia tavoitteita (A.1 jne.) tarkennetaan
talousarviossa toiminnallisilla (•) ja määrällisillä tavoitteilla (mittarit).
Yhteiskunnalliset tavoitteet ovat myös alustavia tavoitteita vuosille 2022–2025. Edellä mainittujen tavoitteiden toimeenpanoa tukevat vuodelle 2021 asetetut toimenpiteet on kuvattu liitteessä
1. HOmerkinnällä varustetut toimenpiteet toteuttavat osaltaan pääministeri Xxxxxxx hallitus ohjelman tavoitteita.
Kuva: Xxxxx Xxxxxxxxx
8 Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2021 ja alustavat tulostavoitteet 2022–2025
A.1 Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee ajantasaisen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
• Tehostaa toimia lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja toteuttaa erityisesti Helmielinympäristö
ohjelman tavoitteita lisäämällä merkittävästi luonnonhoito ja ennallistamistoimia sekä luontoinventointeja. HO
• Osallistuu merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä parantaa sisävesien monimuotoisuuden suojelua. HO
A.1 Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Helmiohjelmaan sisältyvä soiden ennallistaminen ja perinnebiotoop pien kunnostus, osuus hallituskauden tavoitteesta (yhteensä 14 000 ha), % | * | 15 | 45 | 85 | 100 | | |
Elinympäristöjen tilan paran taminen, ennallistamisen ja hoidon (pl. perinnebiotooppien jatkuva hoito) pintaala, ha | 1 000 | 4 500 | 7 000 | 7 000 | 3 000 | 1 000 | 1 000 |
*Uusi mittari, joka ei ole ollut vielä käytössä vuonna 2019.
A.2 Natura 2000- ja luonnon- suojelualueverkoston luontoarvojen tila paranee
• Edistää luonnonsuojelualueiden säädösvalmistelua, kiinteistönmuodostusta ja rajojen merkintää. HO
• Laatii NATAarviointeja ja hoito ja käyttösuunnitelmia (HKS) ja hoitaa muita suojelualueiden haltijaviranomaisen tehtäviä sekä varmistaa
näiden edellyttämän riittävän ja ajantasaisen tietopohjan.
A.2 Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Naturaalueiden (yhteensä 1 121 kpl) tilaarviointien (NATA) päivitykset, kpl | * | 150 | 25 | ** | ** | ** | ** |
Suotuisassa tilassa olevien luontoarvojen osuus, % | * | * | *** | *** | *** | *** | *** |
*Uusi mittari, joka ei ole ollut vielä käytössä kyseisenä vuonna.
**Tavoitteet asetetaan vuosille 2022–2025 vuonna 2021 tehtävässä NATA-suunnitelmassa.
***Tavoitteet asetetaan vuosille 2021–2025 vuonna 2021, kun kaikille Natura-alueille on tehty kriteerit täyttävä arviointi ja kun vuosien 2022–2025 päivitystavoitteet on asetettu.
A.3 Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
• Priorisoi edelleen kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden ylläpitoa ja hoitoa suojelu ja käyttöarvojen mukaan.
A.3 Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Hyvässä ja keskinkertaisessa kunnossa olevat kulttuuri historialliset arvokohteet, % | * | 78 | 80 | 80 | 80 | 80 | 80 |
Kulttuurihistoriallisten arvokohteiden kuntotiedon ajantasaisuus, % | * | 85 | 90 | 90 | 95 | 98 | 98 |
*Uusi mittari, joka ei ole ollut vielä käytössä vuonna 2019.
A.4 Metsästys ja kalastus on kestävää, eettistä
ja vastuullista
• Kehittää erävalvonnan toimintaedellytyksiä ja viranomaisten yhteis työverkoston toimintaa sekä lisää erävalvonnan vaikuttavuutta. HO
• Suunnittelee metsästyksen ja kalastuksen kestävästi sekä edistää riista ja kalaelinympäristöjen ja lajien hoitoa. HO
• Kehittää sosiaalisen kestävyyden ja konfliktin hallinnan työkaluja eräasioiden hoidossa.
A.4 Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Metsästyksen ja kalastuksen valvonnassa suoritetut tarkastukset, joissa ei todettu rikettä, % | * | 77,5 | 79,5 | 80,5 | 81,2 | 81,5 | 82 |
Metsästyksen ja kalastuksen saalis palautteiden osuus lupien määrästä, % | * | 18 | 19 | 20 | 22 | 25 | 30 |
*Uusi mittari, joka ei ole ollut vielä käytössä vuonna 2019.
A.5 Monipuoliset ja asiakas- lähtöiset eräpalvelut lisäävät hyvinvointia ja luovat edellytyksiä erätalouden yritystoiminnalle
• Tarjoaa metsästys ja kalastusmahdollisuuksia kansalaisille tasapuolisesti ja kehittää erämatkailua valtion alueilla. HO
• Huolehtii sujuvasta asiakaspalvelusta ja seuraa sekä varmistaa että asiakastyytyväisyys säilyy hyvänä. HO
• Edistää eränkäynnin jatkuvuutta. HO
A.5 Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Metsästäjien ja kalastajien asiakas tyytyväisyys, asteikko 1–5 | * | 3,80 | 3,84 | 3,87 | 3,89 | 3,92 | 3,95 |
Valtion kalastonhoitomaksu, kalenteri vuosimaksun maksajien, lkm | 180 486 | 180 000 | 180 000 | 180 000 | 180 000 | 180 000 | 180 000 |
*Uusi mittari, joka ei ole ollut vielä käytössä vuonna 2019.
A.6 Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä
• Ylläpitää ja kehittää laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja luonnon virkistys ja matkailukäytön palveluita huolehtimalla samalla luonnonsuojelualueiden ekologisesta kestävyydestä. HO
• Vähentää retkeily ja opastuspalvelujen korjausvelkaa. HO
• Viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja luonnon kestävästä käytöstä edistäen kansalaisten ympäristötietoi
suutta ja luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksia. HO
A.6 Mittari | Toteuma 2019 | Ennuste 2020 | Alustava arvio 2021* | Alustava arvio 2022 | Alustava arvio 2023 | Alustava arvio 2024 | Alustava arvio 2025 |
Kokonaiskäyntimäärät: Kansallispuistot ja muut yleisökohteet, kpl | 8 180 000 | 9 000 000 | 9 000 000 | 9 050 000 | 9 100 000 | 9 150 000 | 9 200 000 |
Kävijöiden rahankäytön aikaansaama paikallis talousvaikutus, milj. € | 322 | 322 | 322 | 324 | 330 | 336 | 342 |
*Koronaepidemian seurauksena käyntimäärissä on tapahtunut selkeää kasvua. Samalla on huomioitava iso muutos kävijärakenteessa ja käyntien alueellisessa jakautumisessa. Kansainvälisten asiakkaiden käynnit ovat vähentyneet voimakkaasti ja toisaalta kotimainen lähivirkistys ja luontomatkailu on vahvistunut. Kansainvälisten asiakkaiden käyntien vähenemisen seurauksena paikallistalousvaikutusten ei kuitenkaan arvioida kasvavan vuonna 2021.
Kuva: Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxx
Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2021 ja alustavat tulostavoitteet 2022–2025 13
B Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminnan tuloksellisuutta koskevat
keskeiset tavoitteet (B1 jne.), keskeiset
toimenpiteet (•) ja mittarit.
B.1 Palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja vuorovaikutteisia
• Seuraa kysynnän ja asiakaskokemuksen muutoksia ja hyödyntää niitä palvelujen asiakaslähtöisessä kehittämisessä.
• Toteuttaa Eräluvatpalvelun kokonaisuudistuksen.
B.1 Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Luontokeskusten ja maastopalvelujen asiakastyytyväisyys, asteikko 1–5 | 4,38 | 4,42 | 4,43 | 4,4 | 4,4 | 4,4 | 4,4 |
HUOMIO: Metsästäjien ja kalastajien asiakastyytyväisyys on kohdassa A.5.
B.2 Yhteistyö sidosryhmien ja kumppanien kanssa on tärkeä osa toimintaa
• Kehittää toimintaa verkostoitumalla vaikuttavimpien kansal listen ja kansainvälisten organisaatioiden ja osaajien kanssa.
• Toimii arvostettuna organisaationa ja näkyvänä edelläkävijänä Luontopalvelujen tavoitteita tukevissa projekteissa.
B.2 Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Kansallisten kumppanien tyytyväisyys yhteistyöhön Luontopalvelujen ja Eräpalvelujen kanssa, erittäin tyyty väisten ja melko tyytyväisten osuus, % | 69 | * | 70 | 71 | 72 | 73 | 74 |
*Uusi mittari tulossopimuksessa, joten tavoitetta vuodelle 2020 ei ole asetettu.
B.3 Työn tuottavuus, tiedolla johtaminen ja asiakaspalvelu paranevat laadukkailla ja käyttäjä- ystävällisillä digiratkaisuilla
• Vastaa luonnonsuojelualueiden, luontotyyppien ja lajiston tietojärjes telmien kehittämisestä ja tietosisältöjen laadun parantamisesta.
• Ennakoi tarpeet tulevaisuuden digiratkaisuille ja kehittää niitä suunnitelmallisesti.
B.3 Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Luontotyyppi ja lajitiedon laatu, osuus tiedosta ajantasaista, % | * | 62 | 65 | 80 | 82 | 84 | 86 |
*Uusi mittari, joka ei ole ollut vielä käytössä vuonna 2019.
Kuva: Xxxxx Xxxxxxxxx
16 Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2021 ja alustavat tulostavoitteet 2022–2025
C Voimavarat
Voimavaroja koskevat keskeiset
tavoitteet (C.1 jne.), keskeiset
toimenpiteet (•) ja mittarit.
C.1 Henkilöstö on hyvinvoiva ja osaava
• Kehittää johtamiskulttuuria sekä toteuttaa henkilöstön osaamisen kehittämisohjelmaa henkilöstösuunnitelman rinnalla.
• Huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista, kerää ja analysoi palautetta ja parantaa toimintaa sen perusteella.
C.1 Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Esimiestyöskentely (asteikko 1–5) | 4,1 | * | 4,1 | 4,2 | 4,2 | 4,3 | 4,3 |
Metsähallitus työnantajana (asteikko 1–5) | 3,9 | * | 4,0 | 4,1 | 4,1 | 4,2 | 4,2 |
Työn merkityksellisyys (asteikko 1–5) | 4,1 | * | 4,1 | 4,2 | 4,3 | 4,3 | 4,4 |
*Uusi mittari tulossopimuksessa, joten tavoitetta vuodelle 2020 ei ole asetettu.
C.1 Mittari | Toteuma 2019 | Tavoite 2020 | Tavoite 2021 | Alustava tavoite 2022 | Alustava tavoite 2023 | Alustava tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 |
Henkilötyövuosien kehitys, Luontopalvelut, htv* | 441 | 480 | 510 | 510 | 490 | 480 | 480 |
Henkilötyövuosien kehitys, Eräpalvelut, htv* | 69 | 70 | 74 | 62 | 62 | 60 | 60 |
Yhteensä, htv* | 510 | 550 | 584 | 572 | 552 | 540 | 540 |
*Poissaoloja ei ole poistettu.
2 Tulostavoitteet vuodelle 2021 ja alustavat tavoitteet vuosille 2022–2025
C.2 Rahoitusnäkymä ja asetetut tulostavoitteet ohjaavat ennakoivasti toiminnan mitoitusta
• Hyödyntää EUrahoitusta aktiivisesti, keskittyen vaikuttaviin EUprojekteihin.
• Xxxxxx avointa vuorovaikutusta eduskunnan ja ohjaavien ministeriöiden kanssa perusrahoituksen ja toiminnan mitoituksesta ja turvaamisesta.
Rahoitusrakenne
Budjettirahoitus on myönnetty käytettäväksi Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien menojen kattamiseen. Vuoden 2021 budjettirahoitus ja maksuaikataulu on
eritelty liitteessä 1. Määrärahoja saa käyttää myös EU ja muilla tuilla toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää myös aktiivista ulkopuolisen rahoituksen hankintaa. Valtion talousarviosta myönnettävän rahoituksen lisäksi julkisiin hallintotehtäviin käytetään julkisten hallintotehtävien yksikölle kertyvät tulot, kiinteistöjen myyntituotot, hankerahoituksella saadut tulot sekä muut saadut avustukset ja lahjoitukset.
Rahoitus valtion talousarviosta (momentti), 1000 euroa | Toteuma 2019 | Ennuste 2020 | Alustava arvio 2021 | Alustava arvio 2022 | Alustava arvio 2023 | Alustava arvio 2024 | Alustava arvio |
Maa ja metsätalousministeriön momentti 30.64.50* | 8 229 | 8 265 | 8 027 | 7 027 | 7 027 | 7 027 | |
Ympäristöministeriön momentti 35.10.52* | 33 518 | 56 465 | 67 942 | 40 631 | 40 631 | 40 631 | 40 631 |
Ympäristöministeriön momentti 35.10.63* | 355 | 300 | | | | | |
Muu rahoitus valtion talousarviosta perustuen erillispäätöksiin* | 3 933 | 2 070 | 2 483 | 2 000 | 2 000 | 2 000 | 2 000 |
Yhteensä | 45 547 | 67 064 | 78 690 | 50 658 | 49 658 | 49 658 | 49 658 |
*Vuosiin 2019–2020 sisältyy edelliseltä vuodelta siirtyvät erät.
18 Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2021 ja alustavat tulostavoitteet 2022–2025
Muu rahoitus, 1000 euroa | Toteuma 2019 | Ennuste 2020 | Alustava arvio 2021 | Alustava arvio 2022 | Alustava arvio 2023 | Alustava arvio 2024 | Alustava arvio 2025 |
Tulorahoitus, maa ja metsätalousministeriön toimiala | 6 402 | 5 649 | 6 513 | 6 350 | 6 350 | 6 350 | 6 350 |
Tulorahoitus, ympäristö ministeriön toimiala | 6 725 | 5 845 | 6 026 | 4 900 | 4 900 | 4 900 | 4 900 |
Tulorahoitus yhteensä | 13 127 | 11 494 | 12 539 | 11 250 | 11 250 | 11 250 | 11 250 |
LIFE rahoitus* | 2 201 | 2 417 | 2 987 | 2 600 | 3 000 | 3 300 | 3 500 |
Muu Euroopan unionin rahoitus* | 3 338 | 3 576 | 3 256 | 2 700 | 2 900 | 2 700 | 2 700 |
Muu rahoitus* | 1 000 | 2 569 | 2 501 | 900 | 1 000 | 1 000 | 1 000 |
Yhteensä | 19 666 | 20 056 | 21 283 | 17 450 | 18 150 | 18 250 | 18 450 |
*Sisältää edelliseltä vuodelta siirtyvät erät.
Rahoitus yhteensä | Toteuma 2019 | Ennuste 2020 | Alustava arvio 2021 | Alustava arvio 2022 | Alustava arvio 2023 | Alustava arvio 2024 | Alustava arvio 2025 |
Yhteensä | 65 213 | 87 120 | 99 973 | 68 108 | 67 808 | 67 908 | 68 108 |
C.3 Toiminnan tuottavuus ja vaikuttavuus paranee
• Kehittää toimintatapoja ja toiminnan kustannusvaikuttavuuden mittaamista.
• Kehittää ennakointi ja innovaatiotoimintaa.
• Kehittää valumaaluetasolla vesiensuojelutoimien ja elinympäristöjen hoidon yhteissuunnittelua.
Tuottavuutta arvioidaan Tilastokeskuksen kehittämää kokonaistuotta vuuden panos tuotos menetelmää soveltaen, jossa toimintavuoden tuottavuutta verrataan edellisen vuoden tuottavuuteen.
C.3 Mittari | Toteuma 2018–2019 | Alustava arvio 2019–2020 | Alustava arvio 2020–2021 | Alustava arvio 2021–2022 | Alustava arvio 2022–2023 | Alustava arvio 2023–2024 | Alustava arvio 2024–2025 |
Kokonais tuottavuusindeksi, deflatoimaton | 77,91 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
Kuva: Xxxxx Xxxxxxxx
20 Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2021 ja alustavat tulostavoitteet 2022–2025
Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan osana Metsähallituksen ja ohjaavien ministeriöiden välistä tulosohjausta.
Metsähallitus toimittaa ympäristöministeriölle ja maa ja metsätalousministeriölle väliraportin tavoit
teiden saavuttamisesta ja taloudesta 31.8.2021 tilanteen mukaisesti syyskuun loppuun mennessä. Metsähallitus laatii vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden mittarien toteuman arvioinnissa käytetään valtion tulostietojärjes telmän arvosanaasteikkoa: 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei ole toteutunut, 3 = Tavoite on toteutunut osittain, 4 = Tavoite on saavutettu, 5 = Tavoite on ylitetty.
Tulossopimuksen tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa.
Liite 1:
Vuosiliite 2021
Valtion vuoden 2021 talousarvion keskeiset yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat tavoitteet (A.1 jne.), selvitysosan keskeiset
tulostavoitteet eli toimenpiteet (•) sekä näiden toimenpiteiden toimeenpanoa
tukevat keskeisimmät vuositoimenpiteet (º). HOmerkinnällä varustetut keskeiset
toimenpiteet toteuttavat osaltaan pääministeri Xxxxxxx hallitusohjelman tavoitteita.
22 Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2021 ja alustavat tulostavoitteet 2022–2025
A Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
A.1 Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee ajantasaisen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
• Tehostaa toimia lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja toteuttaa erityisesti Helmielinympäristöohjelman tavoitteita lisäämällä merkittävästi luonnonhoito ja ennallistamistoimia sekä luontoinventointeja. HO
° Toteuttaa suojelualueiden luontotyyppiinventointeja noin 60 000 hehtaarilla, saattaa loppuun Saaristomeren kansallispuiston merialueiden
inventoinnin sekä jatkaa muiden mereisten kansallispuistojen inventointeja, perinnemaisemainventointeja ja YläLapin luontotiedon päivityshanketta.
° Toteuttaa ennallistamis ja luonnonhoitotoimia yhteensä 7 000 hehtaarilla, josta osana HELMItoimintaohjelmaa ennallistaa 3 600 ha soita, kunnostaa 600 ha perinnebiotooppeja,
toteuttaa luontotyyppien tilaa parantavia toimia arvokkailla metsäisillä, rannikko, meri ja sisävesiluontotyypeillä noin 600 hehtaarilla sekä yli 30 lintukosteikolla.
° Lisää luonnonhoidon vaikuttavuutta yhteistyössä Metsähallituksen muiden vastuualueiden ja ELYkeskusten kanssa.
° Osallistuu kiireellisesti suojeltavien lajien ELYkeskuskohtaisiin priorisointineuvotteluihin ja kohdentaa lajisuojelun toimia ensisijaisesti äärimmäisen
uhanalaisten, erittäin uhanalaisten ja muiden kiireellisesti suojeltavien lajien tiedon päivittämiseen sekä niiden elinympäristöjen hoitotoimiin.
° Kohdentaa tiedonkeruuta uhanalaisimpiin lajeihin sekä niihin direktiivilajeihin ja luontotyyppeihin, joiden tiedot ovat puutteellisia tai vanhoja.
° Ottaa vastuulleen ja käynnistää koko ympäristöhallinnon uhanalaisen lajitiedon ylläpidon LajiGISpaikkatietojärjestelmässä sekä ottaa käyttöön LajiGISmaastotiedonkeruusovelluksen.
• Osallistuu merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä parantaa sisävesien monimuotoisuuden suojelua. HO
° Osallistuu VELMUn Meriluonto 2021 kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen.
° Lisää sisävesien inventointeja ja kunnostusta.
A.2 Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston luontoarvojen tila paranee
• Edistää luonnonsuojelualueiden säädösvalmistelua, kiinteistönmuodostusta ja rajojen merkintää. HO
° Edistää säädösvalmistelua yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.
Oulun seudun ja PohjoisLapin hankkeet saatetaan päätökseen.
° Edistää kiinteistönmuodostamista etenkin Uudellamaalla, Pohjois Karjalassa, Oulun seudulla ja Lapissa, jossa työkohteena muun muassa Kevon
luonnonpuisto, sekä jatkaa luonnonsuojelualueiden rajojen merkintää.
• Laatii Naturaalueiden tilaarviointeja (NATA) ja hoito ja käyttösuunnitelmia (HKS) ja hoitaa muita suojelualueiden haltijaviranomaisen tehtäviä sekä varmistaa
inventoinnein ja seurannoin näiden edellyttämän riittävän ja ajantasaisen tietopohjan
° Osallistuu Natura IX verkostopäivityksen valmisteluun.
° Päivittää Suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet.
° Tekee NATApäivityksen 25 kiireellisimmälle Naturaalueelle ja saattaa loppuun NATApäivitysten kiireellisyyden arvioinnin
kaikilla arviointivastuullaan olevilla Naturaalueilla.
° Edistää HKSsuunnitelmien laatimista kiireellisimmillä kohteilla mm.
Saaristomeren, Perämeren ja Rokuan kansallispuistoissa.
° Edistää järjestyssääntöjen laatimista kiireellisimmillä kohteilla mm. Kevon ja Mallan luonnonpuistoissa.
A.3 Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
• Priorisoi edelleen kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden ylläpitoa ja hoitoa suojelu ja käyttöarvojen mukaan.
° Toteuttaa kiireellisimmät korjaukset Kajaanin rauniolinnassa, Kärnäkosken linnoituksessa, Vallisaaressa, Katanpäässä, Örössä, Seilissä, Svartholmassa, Pisamalahdella sekä Inarin
kolttakentillä sekä vähentää kulttuuriperinnön korjausvelkaa suojelualueiden arvokohteilla.
° Ottaa käyttöön PAVEmaastotiedonkeruusovelluksen kulttuuriperintötiedon ylläpidossa.
° Käynnistää päivitetyn valtion kiinteistöstrategian toimeenpanon ja osallistuu siihen liittyvään Valtiovarainministeriön jatkohankkeeseen.
A.4 Metsästys ja kalastus on kestävää, eettistä ja vastuullista
• Kehittää erävalvonnan toimintaedellytyksiä ja viranomaisten yhteistyö verkoston toimintaa sekä lisää erävalvonnan vaikuttavuutta. HO
° Edistää alueellisten viranomaisyhteistyöverkostojen toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä sekä osallistuu aktiivisesti erävalvonnan yhteistyöryhmän toimintaan.
° Parantaa ja selkeyttää erätarkastajan toimivaltuuksia osallistumalla aktiivisesti valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamiseen.
• Suunnittelee metsästyksen ja kalastuksen kestävästi sekä edistää riista ja kalaelinympäristöjen ja lajien hoitoa. HO
° Varmistaa riista – ja kalaelinympäristökunnostusten kustannustehokkuutta, vaikuttavuutta ja asiantuntijuutta sekä luo sisäiset yhteistyömallit
elinympäristöjen huomioimisessa ja kunnostamisessa.
° Parantaa suunnittelussa käytettävän saalispalauteaineiston tarkkuutta, laatua ja luotettavuutta sekä kehittää toimintatapoja riittävän saalispalautteen saamiseksi.
° Osallistuu kalatalousalueiden toimintaan ja kalatalousalueiden KHS:ien laadintaan.
° Edistää kalastusmahdollisuuksien kestävää ja tasapuolista tarjontaa kaupallisille kalastajille ja kalastusoppaille valtion vesillä, kalatalousalueissa ja osakaskunnissa.
° Eräpalvelut laatii vastuualueelleen talouden tasapainottamiseen tähtäävän kehittämissuunnitelman, joka pitkäjänteisesti ottaa huomioon odotettavissa
olevat toimintaympäristön muutokset, niiden vaikutukset tulo ja menorakenteeseen sekä täsmentää lakisääteisten tehtävien sisältöä.
• Kehittää sosiaalisen kestävyyden ja konfliktinhallinnan työkaluja eräasioiden hoidossa.
° Kehittää erätalouden kokonaiskäytön ja hyötyjen seurantaa valtion mailla ja vesillä.
A.5 Monipuoliset ja asiakaslähtöiset eräpalvelut lisäävät hyvinvointia
ja luovat edellytyksiä erätalouden yritystoiminnalle
• Tarjoaa metsästys ja kalastusmahdollisuuksia kansalaisille tasapuolisesti ja kehittää erämatkailua valtion alueilla. HO
° Kehittää erämatkailuyrittäjien toimintaedellytyksiä yhteistyössä MMM:n ja paikallisten erämatkailuyrittäjien kanssa.
• Huolehtii sujuvasta asiakaspalvelusta ja seuraa sekä varmistaa että asiakastyytyväisyys säilyy hyvänä. HO
° Yksinkertaistaa ja selkeyttää hirvenmetsästyksen lupahakumenettelyä yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa.
° Turvaa asiakaspalvelun tavoitettavuuden monipuolisten kanavien kautta sekä kehittää asiakastyytyväisyyden seurantaa.
• Edistää eränkäynnin jatkuvuutta. HO
° Koordinoi ja osallistuu eräkummitoimintaan resurssien puitteissa.
A.6 Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä
• Ylläpitää ja kehittää laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja luonnon virkistys ja matkailukäytön palveluita huolehtimalla samalla luonnonsuojelualueiden ekologisesta kestävyydestä. HO
° Panostetaan matkailun kestävyyteen yhteistyössä matkailusektorin kanssa. Otetaan käyttöön uudet sopimusmallit sekä sopimus ja käyttökorvauskäytänteet.
° Jatketaan asiakastiedon keruun, analysoinnin ja raportoinnin menetelmien ja sitä tukevan ASTAtietojärjestelmän uudistamista ja varmistetaan siten
virkistys ja matkailukäytön kestävyyden ja vaikuttavuuden seuranta.
° Parannetaan matkailun ja virkistyskäytön kestävyyden seurannan kattavuutta ottamalla viisi uutta kohdetta (Merenkurkku, Sipoonkorpi,
Kurjenrahka, Seitseminen, Torronsuo) seurannan piiriin.
° Parannetaan mahdollisuuksien mukaan joukkoliikennettä kansallispuistoihin ja muihin vilkkaasti käytettyihin kohteisiin mm.
pilottihankkein yhteistyössä kuntien ja toimijoiden kanssa.
• Vähentää retkeily ja opastuspalvelujen korjausvelkaa. HO
° Vähennetään kolmannes palveluvarustuksen ja reittien jäljellä olevasta korjausvelasta.
° Kehitetään palveluvarustusta erityisesti ekologista kestävyyttä ja asiakasturvallisuutta parantavin investoinnein.
° Tuotetaan palvelurakenteiden paikkatietojärjestelmän tietosisältöön pohjautuva ajantasainen seurantatieto kohteiden kunnosta.
° Parannetaan kunnostustavin toimenpitein maastoliikenneväylästön käytettävyyttä ja asiakasturvallisuutta.
° Uudistetaan kiinteistöjen energiaratkaisuja.
° Investointien toteutusta tehostetaan organisoimalla hankinnan ja rakennuttamisen toimintoja uudelleen ja lisäämällä niiden resursseja.
• Viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja luonnon kestävästä käytöstä edistäen kansalaisten ympäristötietoisuutta ja luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksia. HO
° Viestitään luonnossa virkistäytymisen kestävyydestä ja vastuullisuudesta.
° Viestitään aktiivisesti ja monipuolisesti HELMIohjelman ja LIFEhankkeiden töistä, niiden onnistumisesta ja vaikuttavuudesta.
° Viestitään aktiivisesti investointien kohdentamisesta ja palvelujen priorisoinnista.
° Viestitään matkailuyrittäjille ja matkailun sidosryhmille yhteistyön muodoista, pelisäännöistä ja mahdollisuuksista.
° Käynnistetään ympäristö ja luontokasvatuksen toteutusohjelma.
° Otetaan käyttöön asiakasviestinnän uusia digitaalisia menetelmiä.
Kansainvälistä toimintaa koskevat tavoitteet koskien
ympäristöministeriön erillisrahoitusta
• Vastaa Suomen ja Viron luonnonsuojeluyhteistyön järjestämisestä vuonna 1991 ympäristöministeriöiden välillä allekirjoitetun yhteistyösopimuksen puitteissa.
• Vastaa Luontopalvelujen ja Latvian luonnonsuojeluviraston välillä 2010 sovitun yhteistyösopimuksen toteuttamisesta.
• Osallistuu Ramsarin kosteikkosopimuksen kansalliseen toimeen panoon ja kansainväliseen yhteistyöhön.
• Osallistuu Natura 2000 biogeograafiseen prosessiin.
• Osallistuu Kiinan kanssa tehtävään kansallispuistoyhteistyöhön.
Metsähallituksen yhteistä toimintaa koskevat tavoitteet
• Osallistuu Metsähallituksen strategian toteutukseen.
• Osallistuu Metsähallituksen ilmastoohjelman toteutukseen.
• Osallistuu valtion retkeilyalueiden toiminnan kehittämiseen.
• Osallistuu kansallispuisto ja luonnonsuojelualueverkoston laajentamishankkeisiin asiantuntijana.
• Osallistuu Metsähallituksen yhteiseen nuorisoviestintään ja eräkummitoimintaan.
• Osallistuu HELMIohjelman toteutukseen yhteistyössä Metsätalous Oy:n kanssa.
Rahoitus vuonna 2021
Ympäristöministeriö ja maa ja metsätalousministeriö maksavat Metsähallitukselle tämän sopimuksen mukaisista tehtävistä seuraavasti. Mikäli valtion lisätalousarvioissa osoitetaan alla oleviin määrärahoihin liittyviä palkkaperusteisia tai niihin verrattavia muita vastaavia lisäyksiä, voidaan
ne osoittaa Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien käyttöön ilman erillistä sopimusta.
Maksuerät YM, € | Eräpäivä | mom 35.10.52 | mom 35.10.22 | mom 35.01.01 |
I erä | 31.1.2021 | 5 500 000 | 780 000 | 30 000 |
II erä | 28.2.2021 | 5 500 000 | | |
III erä | 31.3.2021 | 5 500 000 | | |
IV erä | 30.4.2021 | 5 500 000 | | |
V erä | 31.5.2021 | 5 500 000 | | |
VI erä | 30.6.2021 | 5 500 000 | | |
VII erä | 31.7.2021 | 5 500 000 | | |
VIII erä | 31.8.2021 | 5 500 000 | | |
IX erä | 30.9.2021 | 5 500 000 | | |
X erä | 31.10.2021 | 5 500 000 | | |
XI erä | 30.11.2021 | 5 000 000 | | |
XII erä | 15.12.2021 | 7 942 000 | | |
Yhteensä TA 2021 | - | 67 942 000 | 780 000 | 30 000 |
Maksuerät MMM, € | Eräpäivä | mom 30.64.50 |
I erä | 28.2.2021 | 1 500 000 |
II erä | 30.4.2021 | 1 500 000 |
III erä | 30.6.2021 | 1 500 000 |
IV erä | 30.9.2021 | 1 500 000 |
V erä | 30.11.2021 | 1 165 000 |
Laskutetaan yhteensä | - | 7 165 000 |
PohjoisSuomen siemenhuolto | | 1 100 000 |
Yhteensä TA 2021 | - | 8 265 000 |
*Momentille on myönnetty 8 115 000 euroa, josta Pohjois-Suomen siemenkeräykseen on varattu 1 100 000 euroa, mikä laskutetaan erikseen ministeriön kanssa sovittaessa.
Liite 2:
Kuvaus toiminta- ympäristön muutoksista sekä niistä tehtävät johtopäätökset
30 Julkisten hallintotehtävien tulossopimus vuodeksi 2021 ja alustavat tulostavoitteet 2022–2025
Liite 2: Kuvaus toimintaympäristön muutoksista sekä niistä tehtävät johtopäätökset
Biodiversiteetin köyhtyminen ja ilmastonmuutos Luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarviointien mukaan lähes puolet luontotyypeistä ja 12 prosenttia lajeista on uhanalaisia. Tästä syystä uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi valtion alueilla sekä yksityisillä suojelualueilla tehtävien ennallistamis ja luonnonhoitotöiden volyymia kasvatetaan merkittävästi.
Hiilivarastojen kasvattaminen on ilmaston muutoksen hillinnän kannalta avainasemassa. Koska turve on suurin ja tehokkain maalla oleva hiilivarasto, sitä kasvatetaan valtion mailla ennallistamalla soita tuhansia hehtaareja.
Vieraslajien torjuntaa tehostetaan, koska ilmastonmuutoksen seurauksena haitallisten vieraslajien määrä on lisääntynyt. Myös virtavesien kunnostukseen ja vaelluskalojen elinkierron turvaamiseen panostetaan aiempaa enemmän.
Valtion budjettirahoituksen merkittävä kasvu ja EU:n Lifeprojektien rahoitus antavat biodiversi teetin köyhtymisen estämisen ja ilmastonmuu toksen hillinnän osalta lähivuosina hyvät puitteet. Ennallistamisen ja luonnonhoidon volyymien kasvaessa on erityisen tärkeää, että toimenpiteet kohdennetaan edelleen priorisoidusti toimien kustannusvaikuttavuuden varmistamiseksi.
Luontotiedon ylläpito sekä sen laatu ja ajantasai suus ovat myös tärkeitä toiminnan kohdentamisen ja vaikuttavuuden seurannan kannalta.
Luonnon kestävän käytön korostuminen ja vapaa-ajan käytön muutos
Valtion alueiden luonnon virkistyskäyttö on lisään tynyt viime vuosina voimakkaasti, mikä on samassa suhteessa lisännyt kysyntää opastukselle, viestin nälle sekä metsästys ja kalastuslupien myynnille. Koronan aiheuttaman poikkeustilan on havaittu lisäävän kotimaan matkailua entisestään, ja luonto vetää nyt puoleensa myös ihmisiä, joilla ei ole aiempaa kokemusta ja tietämystä, kuinka luon nossa tulee toimia. Luonnossa liikkuvien määrän kasvu aiheuttaa normaalia enemmän lieveilmiöitä, kuten suojelualueilla ilmeneviä luvattomia nuoti opaikkoja, luvatonta leiriytymistä, autiotupien
ja muun infran sekä luonnon vahingoittamista.
Kestävyys ja vastuullisuus ovat luonto ja erämatkailun kasvun ja kehittämisen keskeisimmät lähtökohdat. Tästä syystä on parannettava matkailun ja virkistyskäytön kestävyyden seurantaa sekä vähennettävä retkeily ja opastus
palvelujen korjausvelkaa. Merkittävästi kasvanut budjettirahoitus antaa näihin erinomaiset puitteet. Lisääntyvä luonnon käyttö ja kulutus edellyttää myös valvonnan lisäämistä, kasvavaa valvontaviranomaisyhteistyötä ja sen resurssoinnin kasvattamista tarvittavalle tasolle. Kalastuksen lakisääteisten tehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää Metsähallituksen kalas tustoimen kokonaistarkastelua ja resurssointia.
Kestävyys ja vastuullisuus korostuvat asiakaspalvelussa, tuotteistuksessa, viestinnässä ja markkinoinnissa, matkailun ohjauksessa ja yhteistyössä sekä vilkkaassa käytössä olevien käyntikohteiden käytännön hoidossa. On tärkeää, että hoidossa olevista kohteista ja niiden palve
luista markkinoinnissa muodostettava kuva vastaa todellisuutta, ja että nämä kohteet pystytään pitämään sellaisessa kunnossa, että liikkuminen on turvallista. Myös erämatkailun kehittämiseen kohdistuu kasvavia odotuksia. Metsästys ja kalastusmatkailun kehittäminen on kuitenkin haastavaa, koska lainsäädäntö ja erityisoikeudet tuovat siihen omat erityispiirteensä. Eräpalvelujen yhteistyötarpeet alan toimijoiden kanssa kasvavat ja on yhdessä etsittävä kestäviä ratkaisuja erämatkailun kehittämiseksi valtion mailla.
Työelämän ja digitalisaation murros
Nopea toimintaympäristöjen kehittyminen tuo paineen reaaliaikaiselle päätöksenteolle,
toiminnan ohjaamiselle älykkäiden prosessien ja tiedolla johtamisen lähtökohdista sekä kestävään käyttöön ohjaavalle digitaaliselle asiakaspalve lulle. Digitaaliset uudet palvelut, ekosysteemit, alustatalous ja avoin data edellyttävät uudistu mistarvetta matkailuaineistojen tuotantoon, lupa hallintaan, asiakaspalveluun ja luontokeskusten toimintakonsepteihin sekä tuovat suojelualueisiin liittyvät tuotteet uusiin kanaviin. Digitaalisten ja datapalveluiden kehittäminen asiakastarpeiden näkökulmasta on yhä kriittisempi menestystekijä ja yhteistyö Metsähallituksen ulkopuolisten toimi joiden kanssa korostuu. Uudet teknologiat, tekoäly ja robotiikka/automaatio kiihdyttävät työelämän murrosta tuoden eteen yhä monimutkaisempien ongelmien ratkaisun ja vaikuttaen jokaisen
arkeen aiheuttaen jatkuvan oppimisen tarpeen sekä uudistumista tukevien toimintatapojen käyttöönoton. Työelämän ja digitalisaation murroksen haasteiden ratkaiseminen vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän lisäresursointia.
Luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullista kehittämistä yli sukupolvien.