Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimus

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimus

1 luku

Jäsenkunnat ja tehtävät

1 § Nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä.

Toiminnassaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä käyttää aputoiminimeä Riveria. Kuntayhtymän kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen. Kuntayhtymä on yksikielinen.

2 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkuntia 1.1.2020 ovat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi.

3 § Tehtävät ja toiminta-ajatus

Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta:

1. ammatillisesta koulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyjä tutkintoja, koulu- tusta ja muuta toimintaa

2. vapaasta sivistystyöstä annetussa lainsäädännössä säädettyä koulutusta ja muuta toimin- taa

3. muussa lainsäädännössä säädettyä koulutusta ja siihen liittyvää muuta toimintaa.

Koulutuskuntayhtymän tehtävänä on vahvistaa jäsenkuntien elinvoimaa edellä kuvatuilla tavoilla.

Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää oppilaitosta ja sen koulutusyksiköitä. Kuntayh- tymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä omistaa tai olla osakkaana toimin- tansa kannalta tarpeellisissa osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä.

Kuntayhtymä voi järjestää ja tuottaa myös muita toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia palveluja.

4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema

Kunnan, joka haluaa liittyä kuntayhtymään, on tehtävä siitä esitys kuntayhtymän hallitukselle. Uu- den jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopi- muksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.

Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien aseman. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta perus- pääomasta, alennetaan peruspääomaa sitä vastaavasti.

Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovaralli- suudesta.

Eläkevastuut huomioidaan erillisellä sopimuksella.

Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä seitsemän vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

2. luku Yhtymävaltuusto

5 § Ylin päättävä toimielin

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.

6 § Jäsenten valinta

Jokaisen jäsenkunnan valtuusto valitsee kuntaa edustavat jäsenet yhtymävaltuustoon. Jäsenet valitaan yhtymävaltuustoon kunnan valtuustokautta edeltävän vuoden viimeisen päivän asukaslu- vun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi jäsen jokaista alkavaa kolmea ja puolta tu- hatta (3500) asukasta kohti.

Kullekin yhtymävaltuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaa- vaksi ajaksi. Yhtymävaltuuston jäsenten ja varajäsenten toimikausi jatkuu siihen asti kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu.

Yhtymävaltuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsen- kuntien valtuustojen eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaa- lilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä ole- valle toimikaudelle. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen on edustettava samaa poliittista ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.

Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudat- taen perussopimuksen määräyksiä.

7 § Jäsenten äänivalta

Kullakin yhtymävaltuuston jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on estynyt tai poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.

8 § Päätösvaltaisuus

Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä.

9 § Toiminta ja tehtävät

Yhtymävaltuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalain 14 §:ssä.

Lisäksi yhtymävaltuuston on

1) viimeistään kesäkuussa käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalen- terivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus sa- moin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selvitykset ja lausunnot.

2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähalli- tukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa mai- nitut kertomukset saattavat antaa aihetta;

3) viimeistään marraskuussa hyväksyttävä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio sekä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma.

Yhtymävaltuuston toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

3. luku

Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja

10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänivalta

Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta, halli- tuksen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi.

Yhtymähallituksessa on yksitoista (11) jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen vara- jäsen. Yhtymävaltuusto määrää valituista jäsenistä puheenjohtajan ja 1. ja 2. varapuheenjohtajan.

Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.

11 § Yhtymähallituksen tehtävät

Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja eri- tyislaissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätty.

Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimuk- set, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty.

Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallinto- säännössä.

Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja kool- lekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen

Oikeudet kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.

13 § Kuntayhtymän johtaja

Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, ta- loutta ja muuta toimintaa.

Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

4. luku

Muut toimielimet

14 § Muut toimielimet

Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.

5. luku Omistajaohjaus

15 § Omistajaohjaus

Kuntayhtymän johto ja jäsenkunnat käyvät aktiivista vuoropuhelua alueen koulutustarpeista ja kuntayhtymän toiminnasta jäsenkuntien elinvoiman vahvistamiseksi.

Jäsenkuntia on kuultava ennen kuin kuntayhtymään liitetään uusia oppilaitoksia tai ennen kuin oppilaitoksia tai koulutusyksiköitä lakkautetaan.

16 § Konserniohje

Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymävaltuusto hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista ennen ohjeen ja sen muutosten hyväksymistä.

6. luku Talous

17 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet

Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista.

Kuntayhtymän peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin jäsenkuntien pääomasijoitusten suh- teessa.

Ilomantsin kunta	3,5 %	431 827,17 euroa
Joensuun kaupunki	55,5 %	6 847 545,07 euroa
Juuan kunta	2,9 %	357 799,65 euroa
Kiteen kaupunki	4,0 %	493 516,76 euroa
Kontiolahden kunta	3,2 %	394 813,41 euroa
Lieksan kaupunki	9,8 %	1 209 116,07 euroa
Liperin kunta	3,8 %	468 840,92 euroa
Nurmeksen kaupunki	6,4 %	789 626,82 euroa
Outokummun kaupunki	3,8 %	468 840,92 euroa
Polvijärven kunta	2,6 %	320 785,89 euroa
Rääkkylän kunta	1,7 %	209 744,62 euroa
Tohmajärven kunta	2,8 %	345 461,73 euroa

Peruspääoma on (1.1.2020) yhteensä 12.337.919,04 euroa. Peruspääoman jakautuu jäsenkuntien kesken (1.1.2020)

Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymävaltuuston päätöksellä siirroilla oman pääoman muista eristä.

Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vas- taavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten pois- tojen taikka arvonalentumisten seurauksena.

Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätök- sin.

Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto. 26 §:n mukainen jäsenkuntien rahoitusosuus investointeihin lisätään peruspääomaan.

Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahasto-osuu- det jäsenkunnittain.

Peruspääomalle ei makseta korkoa.

18 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista

Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vas- tuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kun- tayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katettua.

19 § Talousarvio ja -suunnitelma

Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydet- tävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.

Yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava yhtymävaltuustolle ja jäsenkunnille marraskuun 15. päivään mennessä.

Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.

20 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan ase- tettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.

Yhtymähallitus raportoi tarvittaessa toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.

21 § Tilikauden yli- ja alijäämänkäsittely

Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymävaltuusto päättää tilikauden yli- tai alijäämänkäsittelystä.

22 § Alijäämän kattaminen

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvitys- henkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsen- kunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 18 §:n mukaisesti.

23 § Tilinpäätös

Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.

24 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus

Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallituksille kuntakonsernin taloudellisen ase- man arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot helmikuun loppuun mennessä.

7. luku

Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen

25 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus

Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa ja investointinsa rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituk- sella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, koulutustuloilla ja osana koulutusta tapahtuvasta palvelujen ja tuotteiden myynnistä saatavilla tuloilla sekä muilla tuloilla. Kuntayh- tymä voi ottaa vastaan lahjoituksia.

Kuntayhtymällä ei ole oikeutta laskuttaa jäsenkunnilta rahoitusosuuksia eikä velvollisuutta mak- saa jäsenkunnille mahdollista ylijäämää.

Jos kuntayhtymä tuottaa jäsenkunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) mainittuja kunnan järjestämisvastuulla olevia kuraattori- ja koulupsykologipalveluita, rahoituksesta vastaa jäsenkunta.

Jäsenkunta voi tämän perussopimuksen muiden määräysten estämättä osallistua vapaaehtoisella rahoitusosuudella kuntayhtymän toimintakustannuksiin. Jäsenkunta päättää tällöin rahoitusosuu- den käyttökohteesta.

26 § Investoinnit ja pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, EU- ja muulla pro- jektirahoituksena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena, lainana rahoituslai- tokselta tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korko- riskipolitiikan mukaisesti.

Jäsenkunta voi tämän perussopimuksen muiden määräysten estämättä osallistua vapaaehtoisella rahoitusosuudella kuntayhtymän investointeihin. Jäsenkunta päättää tällöin rahoitusosuuden käyt- tökohteesta.

Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti.

Investointien rahoittamiseen voidaan ottaa lainaa ja myydä omaisuutta.

27 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.

28 § Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko

Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään si- ten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.

Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästysko- ron.

29 § Rahastot

Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää yhtymävaltuusto.

8. luku

Hallinnon ja talouden tarkastus

30 § Tarkastuslautakunta

Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslauta- kunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosään- nössä.

31 § Hallinnon ja talouden tarkastus

Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrä- tään hallintosäännössä.

32 § Sisäinen tarkastus

Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

9. luku

Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

33 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.

Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuk- sesta.

Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsen- kunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvitysten kustannus- ten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspää- omaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämi- seen tarvittavat määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.

Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

34 § Perussopimuksen muuttaminen

Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

35 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen

Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Itä-Suomen hallinto-oikeudessa.

10. luku Voimaantulo

36 § Voimaantulo

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2020.

Perussopimus hyväksytty jäsenkuntien valtuustoissa: Ilomantsin kunta 11.11.2019

Joensuun kaupunki 28.10.2019

Juuan kunta 4.11.2019

Kiteen kaupunki 11.11.2019

Kontiolahden kunta 11.11.2019

Lieksan kaupunki 28.10.2019

Liperin kunta 25.11.2019

Nurmeksen kaupunki (uuden kunnan valtuusto) 21.11.2019 Outokummun kaupunki 16.12.2019

Polvijärven kunta 28.10.2019

Rääkkylän kunta 28.10.2019

Tohmajärven kunta 21.10.2019