Myö ja Työ
Myö ja Työ
Työhyvinvointisopimus 2011–2014
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
Työsuojelun toimintaohjelma 2011−2014
MYÖ ja TYÖ
Kädessäsi on PKSSK:n ensimmäinen työhyvinvointisopimus. Tällainen sopimus on uutta suomalaisessa työelämässä.
Työpaikkamme ensimmäinen työhyvinvointisopimus on syntynyt eri henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan yhteis- työn tuloksena. Sopimuksen on hyväksynyt kuntayhtymän hallitus ja ammattijärjestöt työntekijöiden edustajina. Työ- hyvinvointisopimus korvaa aikaisemman työhyvinvoinnin edistämisen toimenpideohjelman ja työsuojelun toiminta- ohjelman.
Sopimuksessa tuodaan esiin, että työnantaja vastaa työhyvinvoinnin perustasta, kuten turvallisista työoloista, osaavasta johtamisesta ja työn suunnittelusta. Viime kä-
dessä kuitenkin jokaisella meistä on vastuu omasta työ-
sämme. Nyt kansien väliin saadussa sopimuksessa on pe- lisäännöt, kuinka työnhyvinvointia edistetään ja toisaalta, mitä olemme yhdessä sopineet siitä, kuinka havaittuihin ongelmiin puututaan, miten ne korjataan ja kuinka niiden syntymistä tulee ennaltaehkäistä.
Kuten sopimuksessa sanotaan, tarkoitus on, että työhy- vinvoinnin edistämisestä tulee osa jokapäiväistä työtämme. Sopimuksen tarkoitus on myös edistää sitä, että työpaikal- lamme tiedonkulku ja vuorovaikutus toimivat avoimesti, ongelmista uskalletaan puhua ja yhteistyö sujuu.
kunnostamme ja myös siitä, että otamme työhyvinvointiin liittyvät asiat aktiivisesti puheeksi omassa työyhteisös-
Xxxxxx Xxxxxxxx Kuntayhtymän johtaja
Xxxxxxx Xxxxxxxx sairaanhoitaja, luottamusmies
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
Tehyn Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ammattiosasto 602 Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän JHL:n ammattiosasto 212 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän SuPerin ammattiosasto 517 Joensuun seudun Jyty ry
Tekniikka ja Terveys KTN ry
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän julkaisuja 2011: 14 Kuiri, Senja & työryhmä
Myö ja Työ 2011-2014
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän työhyvinvointisopimus ISBN: 978-952-9793-63-1 (nid.)
ISBN: 978-952-9793-64-8 (pdf)
ISSN 1796-2714
TYÖRYHMÄ:
Xxxxx Xxxxx, puheenjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxx
Kuntayhtymällä on osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö.
Meillä välitetään, meillä osataan
Kuntayhtymä on aktiivinen terveydenhuollon ja sosiaa- lipalvelujen itäsuomalainen järjestäjä ja kehittäjä sekä vetovoimainen työnantaja. Monipuolisesti osaava ja hy- vinvoiva henkilöstö, kehittyvät toimintamallit sekä tekno- logian tehokas hyödyntäminen ovat toiminnan perusta.
Henkilöstön työhyvinvointi syntyy työn tekemisestä työyhteisöjen arjessa. Työhyvinvoinnin edistämisen ta- voitteena on, että jokainen kuntayhtymän työntekijä voi tehdä työtä hyvällä mielellä ja saada aikaan jotain hyvää kannustavassa ja turvallisessa työyhteisössä, kehitys- myönteisessä työympäristössä.
Työhyvinvointisopimuksessa määritellään työhyvin- voinnin ja työolojen turvallisuuden sekä terveellisyyden edistämisen tavoitteet, keinot ja eri osapuolten roolit. Työhyvinvointisopimus on työyksiköille tarkoitettu toimin- taohje työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämiseen ja se koskee koko henkilöstöä ja toimielimiä.
Työhyvinvoinnin edistäminen perustuu lainsäädän-
töön ja kuntayhtymän arvoihin: ihmisarvoon, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Jokaisella kuntayhtymässä työtä tekevällä on asemastaan riippumatta oikeus oikeu- denmukaiseen ja ihmisarvoa kunnioittavaan kohteluun työpaikalla.
Työnantaja ja esimiehet työnantajan edustajina ovat työturvallisuuslain mukaisessa vastuussa terveellisten ja turvallisten työolojen järjestämisestä työntekijöilleen. Jokaisella on kuitenkin asemastaan riippumatta velvolli- suus noudattaa yhteisesti sovittuja käytäntöjä, toimia toi- sia kunnioittavasti ja arvostavasti sekä tuoda esimiesten tietoon terveyttä ja turvallisuutta uhkaavat vaaratekijät.
Työhyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen on jo- kaisen asia. Työhyvinvointisopimus on samalla työturval- lisuuslain 9 §:n mukainen työsuojelun toimintaohjelma. Sopimus on otettava huomioon kuntayhtymän kehittä- mistoiminnassa ja suunnittelussa.
Työhyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen on jokaisen asia.
Sopimuksen tavoite
Työhyvinvointisopimus on työhyvinvoinnin edistämisen ja johtamisen työväline. Sopimuksen tavoite on, että työ- hyvinvoinnin edistämisestä tulee osa jokapäiväistä työtä. Toimielimet, johto, esimiehet ja työntekijät hoitavat työ- hyvinvointiin ja sen osa-alueisiin kuuluvat asiat osana omia tehtäviään onnistuneesti.
Työhyvinvointisopimuksessa konkretisoidaan kun- tayhtymän strategian henkilöstönäkökulmassa esitettyjä työhyvinvoinnin edistämisen tavoitteita, menetelmiä ja keinoja. Henkilöstökertomuksessa arvioidaan vuosittain, miten työhyvinvoinnin edistämisessä on onnistuttu ja mitä on otettava huomioon tulevien vuosien toiminnassa.
Työhyvinvoinnin johtamisen työvälineet kuntayhtymässä
Työhyvinvoinnin tilaa ja toimenpiteiden onnistumista arvioidaan vuosittain henkilöstökertomuksessa.
Henkilöstökertomus ohjaa työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmaa strategiassa ja toimintasuunnitelmissa.
HENKILÖSTÖ- KERTOMUS
KUNTAYHTYMÄN STRATEGIA
Strategian henkilöstönäkökulmassa määritellään henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisen periaatteet ja tavoitteet.
Työhyvinvointisopimuksessa konkretisoidaan strategiassa määritellyt työhyvinvoinnin edistämisen periaatteet, ydintoiminnat, menetelmät ja keinot.
Mitä työhyvinvointi tarkoittaa?
Työhyvinvointi tarkoittaa, että on mukava tulla töihin ja lähteä töistä, kun on saanut hyvää aikaan. Kuntayhtymän työhyvinvoinnin tasapainomallin mukaan työhyvinvointia syntyy silloin, kun työn voimavaratekijät ja vaatimukset ovat tasapainossa työntekijän työ- ja toimintakykyyn
nähden. Korjaavilla toimenpiteillä voidaan tukea työssä selviytymistä silloin, kun työntekijän ja työn vaatimusten välillä vallitsee epäsuhta. Korjaavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi kuntoutus tai työympäristön muokkaa- minen. Työhyvinvoinnin edistämisen painopistealueet päätetään strategiakausittain.
On mukava tulla töihin ja lähteä töistä, kun on saanut hyvää aikaan.
Työhyvinvoinnin tasapainomalli ja työkalupakki
• Liikunnan tuki
• Työpaikkaruokailu
• Avokuntoremontit
• HARAVA
• Työterveyshuolto
• Kuntayhtymän arvot ja strategia
• Johtaminen
•
Toimintakykyä ja terveyttä edistävät toimenpiteet
Organisaation kehittämis- toimenpiteet
•
•
•
•
Työn hallintaa edistävät ja tukevat toimenpiteet
Työ- ja toimintakyky sekä motivaatio
TYÖ
Työn voima- varatekijät ja vaatimukset
Työyhteisöjä kehittävät toimenpiteet
•
HYVIN
VOINTI
•
•
Elämäntilan- netta tukevat toimenpiteet
Korjaavat toimenpiteet
•
Työtä ja työ- ympäristöjä kehittävät toimenpiteet
•
•
•
•
Työ- ja toimintakykyä kohentavat toimenpiteet
Työn vaatimuksia sopeuttavat toimenpiteet
Työtä ja työ- ympäristöjä kehittävät toimenpiteet
•
Ulkoiset olosuhteet
• Yhteistoiminta Palkitseminen Tasa-arvo-ohjelma Esimieskoulutus
Rekrytoinnin kehittäminen
• Henkilöstökoulutus
• Työnohjaus
• Perehdyttäminen
• Kehityskeskustelut
• Työturvallisuus- ilmoitusten raportointi
• Vanhemmuuteen liittyvät poissaolot
• Osa-aikaeläkkeet
• Vuorotteluvapaat
• Osa-aikalisät
• Joustavat työajat
Toimintasuunnitelma Työpaikkakokoukset
Työhyvinvointi- ja asiakastyytyväisyys
-kyselyt
HARAVA
Työprosessien kehittäminen
Työsuojeluyhteistyö Työterveyshuolto Sisäilmatyö Riskienarviointi
Työn kuormitta- vuuden seuranta
• Lääkinnällinen kuntoutus
• Psykoterapia
• Ammatillinen kuntoutus
• Työterveyshuollon seuranta ja toimenpiteet
• Työkokeilu
• Uranvaihto
• Työkiertomallit
• Suunnattu työpaikkaselvitys
• Erillisselvitykset
• Sisäilmaselvitykset
• Tapaturmatutkimukset
Työhyvinvoinnin edistäminen
Työhyvinvointia edistetään siten, että:
• vahvistetaan työn voimavaratekijöitä, jotka tekevät työstä mielekkään ja auttavat selviytymään ja jopa naut- timaan työstä myös silloin, kun työ on vaativaa ja muu- tokset koettelevat työyhteisöjä. Voimavaratekijöitä ovat muun muassa oppimisen ja kehittymisen mahdollisuu- det, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja kannustava palaute onnistumisista.
• vähennetään tai poistetaan työhyvinvointia ja turvalli- suutta haittaavia vaaratekijöitä, kuten epäoikeudenmu- kainen kohtelu, väkivallan uhka, ergonomiset ongelmat.
• kehitetään omaa palvelutuotantoa yhdessä työntekijöi- den ja esimiesten kanssa. Kehittämistyössä hyödynne- tään työntekijöiden osaamista.
Sairauspoissaolo-, tapaturma- ja eläköitymistilastojen sekä työhyvinvointikyselyn perusteella keskeisimmät työhyvinvointia ja työturvallisuutta uhkaavat vaaratekijät kuntayhtymässä näyttäisivät olevan:
1. Yksipuolinen tai raskas ruumiillinen kuormitus ja ergonomiset puutteet
2. Xxxxxxxx ja ruumiillisen väkivallan uhka
3. Epäoikeudenmukainen kohtelu
4. Raskas ihmissuhdetyö
5. Sisäilmaongelmat
6. Vuorotyö
7. Suunnitellut ja vireillä olevat toiminnalliset, hallinnolliset ja organisatoriset muutokset
8. Henkilökunnan saatavuus
9. Yhteiskunnalliset vaatimukset suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin (esimerkiksi hoitotakuu)
Vaaratekijät vaihtelevat toimialueittain ja työyhteisöittäin. Suurinta ruumiillinen kuormitus on vuodeosastoilla sekä siivous- ja ravintopalveluissa. Väkivallan uhka on yleisin- tä sosiaalipalveluissa. Raskas ihmissuhdetyö kuormittaa kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Vireillä olevat hallinnolliset ja organisatoriset muutokset ja uu- den tiedon tulva aiheuttavat kuormitusta kaikissa työyh- teisöissä.
Työyhteisö löytää keskeisimmät työhyvinvoinnin ja tur- vallisuuden edistämisen kehittämiskohteet, kun vaarat tunnistetaan ja riskit arvioidaan. Työyksiköiden toimin- tasuunnitelmiin sisällytetään työhyvinvoinnin ja tur- vallisuuden edistämisen tavoitteet, toimenpiteet ja toi- menpiteiden toteutumisen seuranta. Työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen tavoitteiden toteutumat käsi- tellään vuosineuvotteluissa.
Työyhteisö löytää keskeisimmät työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen kohteet kun vaarat tunnistetaan ja riskit arvioidaan.
Sopimuksen sisältö
Työhyvinvointisopimuksen sisältö perustuu kuntayhty- män strategiaan 2010−2013 (2020). Sisältö on tiivistetty viereisen sivun kartaksi, jonka keskiössä on strategiassa esitetty työhyvinvoinnin edistämisen päämäärä: Hyvin- voiva, osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka onnistuu perustehtävässään. Päämäärän saavuttamisen neljä tu-
kijalkaa ovat niitä asioita, joissa on onnistuttava. Toimen- piteet, joilla näiden asioiden onnistuminen varmistetaan, muodostavat kartan uloimman kehän. Työhyvinvointiso- pimuksen seuraavilla sivuilla konkretisoidaan tarkemmin näitä toimenpiteitä.
Päämäärä on hyvinvoiva, osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka onnistuu perustehtävässään.
tointi-
Tehdään rekry strategia
Laajennetaan vara- henkilöstö järjestelmää
T
a
j
t
Tiivistetään yhteistyötä alueellistan oppilaitosten ja työvoimaviranomais- ten kanssa
Tehdään kannustava ja kilpailukykyinen palkitsemisjärjestelmä
-
Hyödynnetään yhteis- työtä, prosessien kehittä mistä, uutta teknologiaa ja uusia innovaatioita
Strategian toteutus ja kehittyvät toimintamallit ohjaavat henkilöstön määrää, rakennetta ja osaamista koskevia ratkaisuja
2. Osaavan henki- löstön joustava työskentely yli organisaatiorajojen
Toteutetaan työhyvin- vointisopimusta
3. Työnantaja- imago ja rekry- tointipolitiikka
Hyvinvoiva, osaava ja motivoitunut henkilöstö onnistuu perustehtävässään
1. Henkilöstön työkyky ja hyvinvointi
4. Esimiestyö ja muutoksen johtaminen
Toi
Toimitaan turvallisesti
Tehostetaan esimies- ja johtamiskoulutusta
a
j
j
Tuetaan esimiesten jankäyttöä muutos- johtamisessa
Toimitaan HARAVA- mallin mukaisesti
= asia, jossa on onnistuttava
= miten se tehdään
Päämäärä on, että hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö onnistuu perustehtävässään. | |||
Asia, jossa on onnistuttava: 4.1 Henkilöstön työkyky ja hyvinvointi | |||
Miten se tehdään? | Mitä tekeminen tarkoittaa? | Miten onnistumista arvioidaan | Tavoitetaso |
Toteutetaan työhyvinvointi- sopimusta. | Työyhteisöt tutustuvat Työhyvinvointi- sopimukseen ja sen sisältö on kaikille tuttu. Työhyvinvointisopimus sisällytetään perehdytysohjelmaan. | Työhyvinvointikysely 2013. Perehdytysohjelma. | Vuoteen 2013 mennessä 80 % tuntee. Uudet työntekijät on perehdytetty 100 %. |
Työhyvinvointikyselyn raportit käydään läpi työyhteisöissä ja valitaan kehittämiskohteet. | Kyselyn vastausprosentti. Vuosineuvottelussa käsitellään työyksiköiden tyhy-tulokset ja kehittämiskohteet. | ≥ 60 %. Vuosittain. | |
Työyksiköt sisällyttävät toiminta- suunnitelmiinsa työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. | Suunnitelman toteutuminen arvioidaan vuosineuvottelussa. | Kaikissa yksiköissä v. 2014. | |
Toimitaan Työhyvinvointisopimuksen mukaan. | Työsuojelu- ja yhteistyötoimikunta arvioivat osavuosikatsauksittain. | Tavoitteiden toteutuminen. | |
Arvioidaan keskeiset vaaratekijät. | Vaaratekijät vähenevät. | ||
Henkilöstökertomus. | Strategian tavoitteet. | ||
Toimitaan HARAVA- mallin mukaan. | Työyhteisöt tutustuvat HARAVA-malliin ja sen toimintatapa on kaikille tuttu. Varhainen havaitseminen ja puheeksiotto ovat osa jokapäiväistä työtä. | Työhyvinvointikysely. HARAVA-keskustelujen määrä (osaamisen hallinta -ohjelma). Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ilmoitukset ja yhteydenotot työsuojeluun. | Vuoteen 2013 100 %. Varhainen havaitseminen lisääntyy vuosittain. Sairauspäivät/henkilö 17 pv/ henk. v. 2014 mennessä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus pysyy ennal- laan tai vähenee v. 2014. Eläkkeelle jäämisen keski- ikä nousee 0,5 v./vuodessa. Ilmoitusten määrä vähenee vuosittain. |
Miten se tehdään? | Mitä tekeminen tarkoittaa? | Miten onnistumista arvioidaan | Tavoitetaso |
Toimitaan turvallisesti. | Kuntayhtymässä päätetään yhtenäisestä ja ajanmukaisesta riskienarviointi- menetelmästä. | Menetelmä on otettu käyttöön. | Vuoteen 2013 mennessä. |
Jokainen työyhteisö päivittää vaarojen tunnistuksen ja riskien arvioinnin vuosittain (ttl§). | Vuosineuvotteluissa tuodaan esille yksiköiden riskienarviointiraporteista nousevat kehittämistarpeet. | Vuosittain. | |
Työturvallisuuspoikkeamailmoitukset tehdään ja niitä käsitellään työyhteisöissä. | HaiPro-raportit. | Läheltä piti -ilmoitusten osuus on yli 90 % kaikista ilmoituksista. Käsiteltyjen ilmoitusten osuus on 100 %. | |
Toimitaan Sisäilmaselvitysprosessi- toimintaohjeen mukaan. | Sisäilmasta johtuvat sairauskäynnit ja ammattitauti-ilmoitukset. | Vastaanottokäynnit vähene- vät vuosittain (tth). Ammattitauti-ilmoituksia 0/v 2014. | |
Varmistetaan työsuhdeturva. | Määräaikaiset/Vakinaiset. | 15 %/85 %. | |
Muutostilanteissa säilytetään henkilöstön työsuhdeturva ja eläketurva. |
Työyksiköt sisällyttävät toiminta- suunnitelmiinsa työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet.
Päämäärä on, että hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö onnistuu perustehtävässään. | |||
Asia, jossa on onnistuttava: 4.2 Osaavan henkilöstön joustava työskentely yli organisaatiorajojen | |||
Miten se tehdään? | Mitä tekeminen tarkoittaa? | Miten onnistumista arvioidaan | Tavoitetaso |
Strategian toteutus ja kehittyvät toimin- tamallit ohjaavat henkilöstön määrää, rakennetta ja osaamista koskevia ratkaisuja. | Henkilöstön määrää, rakennetta ja osaamista tarkastellaan vuosineuvotteluissa. Arvioidaan henkilöstömäärää suhteessa työn kuormittavuuteen ja tasapainotetaan tarvittaessa. Työnantaja huolehtii kaikkien ammattiryhmien täydennyskoulutuksesta ja osaamisesta tasapuolisesti. | Tarkasteltu: kyllä/ei. Rafaela-järjestelmä (hoitohenkilökunta) ja riskienarviointi. Täydennyskoulutuspäivät ja täydennys- koulutuksen toteutuminen (osaamisen hallinta -ohjelma). | 100 % vuosittain. Vuoteen 2013 mennessä. Vuosina 2011-2014. |
Kehityskeskustelut käydään vuosittain. | Raportoidaan osaamisen hallinnan ohjelmasta. | Vuoteen 2014 mennessä vähintään 90 %. | |
Työpaikkakokouksia pidetään säännöllisesti väh. 1-2 kertaa/v. | Riskienarvioinnin avulla. | Kaikissa työyhteisöissä. | |
Henkilöstöinfot järjestetään vuosittain. | Järjestetty: kyllä/ei. | Vuosittain 1-4 tilaisuutta. | |
Perehdyttämisprosessi päivitetään ja otetaan käyttöön. | Osaamisen hallinnan ohjelmalla ja riskienarvioinnin avulla. | Valmis ja otettu käyttöön vuonna 2012. | |
Tehdään yhtenäinen käytäntö työkierto- järjestelmäksi. | Kuntayhtymän työkiertojärjestelmä on tehty. | Valmis ja käytössä vuonna 2014. | |
Työnohjaus on järjestetty. | Osaamisen hallinnan ohjelmalla ja riskienarvioinnin avulla. | Kaikille tarvitseville 100 %. | |
Tehdään työkyvyn tehostetun tuen malli ja otetaan se käyttöön. | Malli on valmis ja otettu käyttöön, oma seurantajärjestelmä. | Vuonna 2012. | |
Hyödynnetään yh- teistyötä, prosessien kehittämistä, uutta teknologiaa ja uusia innovaatioita. | Kehitetään prosesseja. Tehdään toimintajärjestelmäkäsikirja. | Ydinprosessit on kuvattu ja auditoitu ja ne on julkaistu intrassa. Käsikirja on tehty. | Vuonna 2013. Vuonna 2012. |
Tehdään kannustava ja kilpailukykyinen palkitsemis- järjestelmä. | Henkilöstöpalvelut laatii palkitsemis- strategian. | Palkitsemisstrategia on käytössä. | Vuonna 2012. |
Työnantaja huolehtii kaikkien ammattiryhmien täydennyskoulutuksesta ja osaamisesta tasapuolisesti.
Päämäärä on, että hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö onnistuu perustehtävässään. | |||
Asia, jossa on onnistuttava: 4.3 Työnantajaimago ja rekrytointipolitiikka | |||
Miten se tehdään? | Mitä tekeminen tarkoittaa? | Miten onnistumista arvioidaan | Tavoitetaso |
Tehostetaan viestintää. | Tehdään uudet www-sivut. Tehostetaan tiedottamista työnantajan työhyvinvointitoiminnasta ja tuodaan sitä esiin myös rekrytointiasiana. Palkataan tiedottamisen ammattilainen. | Sivut valmiit. Sisäinen tyytyväisyyskysely. Kyllä/ei. | Vuonna 2012. Vuosina 2012 ja 2014. Vuonna 2012. |
Tehdään rekrytointi- strategia. | Henkilöstöpalvelut laatii rekrytointistrategian ja sitä toteutetaan. | Rekrytointistrategia on valmis ja käytössä. | Vuonna 2012. |
Varahenkilöstöjärjes- telmää laajennetaan. | Henkilöstöpalvelut on aloitteellinen vara- henkilöstöjärjestelmän laajentamisessa laitoshuoltajiin ja sihteereihin. | Varahenkilöstöjärjestelmä on valmis. Vakinaisen/määräaikaisen henkilöstön suhde. | Vuonna 2012. 85 %/15 %. |
Yhteistyötä tiiviste- tään alueellisten op- pilaitosten, yliopiston ja työvoimaviran- omaisten kanssa. | Tehdään tavoitteellista ja suunnitelmallista yhteistyötä yhteistyökumppaneiden ja opiskelijoiden kanssa. | Virkojen täyttöaste. | ≥ 96 %. |
VUODET 2010 - 2013
Tehostetaan tiedottamista työnantajan työhyvinvointitoiminnasta ja tuodaan sitä esiin myös rekrytointiasiana.
Päämäärä on, että hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö onnistuu perustehtävässään. | |||
Asia, jossa on onnistuttava: 4.4 Esimiestyö ja muutoksen johtaminen | |||
Miten se tehdään? | Mitä tekeminen tarkoittaa? | Miten onnistumista arvioidaan | Tavoitetaso |
Tehostetaan esimies- ja johtamiskoulutusta. | Esimiehet perehdytetään työhyvinvointi- ja turvallisuusasioihin. Esimiehille järjestetään Työturvallisuus-/ Työhyvinvointikortti-koulutusta. Esimiesvalmennukseen sisällytetään tietoa työhyvinvoinnin ja turvallisuuden johtamisesta. Henkilöstöpalvelut tekee esimiehille päivittäisjohtamisen ”työkalupakin”. | Kaikki uudet esimiehet on perehdytetty. Kaikilla esimiehillä on Työturvallisuus-/ Työhyvinvointikortti-koulutus. Esimiesvalmennuksen ohjelmassa asia on huomioitu. Työkalupakki on valmis. | Vuonna 2011-2014. Vuoteen 2014 mennessä. Vuonna 2011. Vuonna 2012. |
Tuetaan esimiesten ajankäyttöä muutos- johtamisessa. | Kehityskeskusteluissa ja esimiespalavereissa sovitaan esimiesten ajankäytöstä muutoksen läpiviemiseen. Työterveyshuollon palveluihin sisällytetään esimiestyötä tukevia palveluja ja työpsykologin asiantuntemuksen käyttömahdollisuus. Johdolle ja esimiehille järjestetään työnohjausta. | Kehityskeskustelut. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja -kertomus. | Vuosittain. Vuosittain. |
VUODET 2010 - 2013
Tuetaan esimiesten ajankäyttöä muutosjohtamisessa.
Työterveyshuolto tukee työhyvinvointia
Joensuun Työterveys, kunnallinen liikelaitos, tuottaa kun- tayhtymän työterveyspalvelut. Työterveyshuollon toiminta perustuu työterveyshuoltolakiin ja työnantajan tekemään työterveyshuoltosopimukseen. Työterveyshuolto toimii ulkopuolisena työhyvinvoinnin edistämisen asiantuntija- na. Työhyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat työterveyshuollon keskeisimmät tehtävät.
Kuntayhtymä kustantaa henkilöstölleen kokonais- valtaiset työterveyshuollon palvelut, jotka tarkoittavat lakisääteisen, ehkäisevän työterveyshuollon palveluiden lisäksi yleislääkäritasoisia, työterveyshuoltopainotteisia sairaanhoitopalveluita. Kuntayhtymä palveluiden ostaja- na painottaa ennaltaehkäisevien työterveyshuoltopalve- lujen ensisijaisuutta, henkilöstön odotukset kohdistuvat kuitenkin erityisesti työterveyshuollon sairaanhoitopalve- luiden saatavuuteen. Sairaanhoitopalveluiden ja sairaus-
poissaolojen hallinnan kehittäminen sekä tiedottaminen työterveyshuollon palveluista ovat kehittämishaasteita.
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma laaditaan yhteistyössä työsuojelun yhteistoimintaorganisaation kanssa kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja päivitetään vuo- sittain, jolloin sovitaan toimintakauden painopistealueet. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on luettavissa intrassa työterveyshuollon kotisivulla. Kuntayhtymän johto ja yhteistoimintaelimet seuraavat ja arvioivat työ- terveyshuollon toimintaa vuosittain työterveyshuollon toimintakertomuksen, henkilöstökertomuksen ja sisäisen asiakaskyselyn avulla. Työterveyshuollon toimintaraportit käsitellään osavuosikatsausten yhteydessä.
Toimiva yhteistyö työterveyshuollon, työntekijöiden ja työnantajatahon kesken kohottaa omalta osaltaan työn- antajan imagoa ja edesauttaa rekrytoinnin onnistumista.
Työhyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat työterveyshuollon keskeisimmät tehtävät.
Sopijapuolten tehtävät ja vastuu
TOIMIJA TEHTÄVÄT JA VASTUU
Kuntayhtymän valtuusto | • Hyväksyy kuntayhtymän strategian. • Mahdollistaa työhyvinvointisopimuksen toteuttamiseen tarvittavat resurssit. • Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta henkilöstökertomuksen avulla. | |
Kuntayhtymän hallitus ja ylin johto | • Hyväksyy työhyvinvointisopimuksen työnantajan puolesta. • Johtaa työhyvinvoinnin kokonaiskehittämistä. • Kehittää johtamisjärjestelmää ja esimiestyötä. • Edistää henkilöstöä, toiminnan kehittämistä ja riskienhallintaa koskevien käytäntöjen yhdensuuntaisuutta ja johdonmukaisuutta. • Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta. • On ylimmässä työturvallisuuslain tarkoittamassa työnantajavastuussa työturvallisuudesta. | |
Lähiesimiehet | • Kehittää työyhteisöään, työtä ja työnhallintaa. • Kehittää omia esimiestaitojaan. • Johtaa työyhteisönsä työhyvinvointia ja turvallisuutta. • Seuraa ja arvioi työyhteisönsä työhyvinvointia. • On työturvallisuuslain tarkoittamassa työnantajavastuussa työturvallisuudesta. | |
Ammattijärjestöt | • Hyväksyy työhyvinvointisopimuksen työntekijöiden puolesta. • Tekee työhyvinvointisopimuksen sisältöä tutuksi jäsenistölleen. • Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutumista. • Työntekijöiden edunvalvonta. |
TOIMIJA TEHTÄVÄT JA VASTUU
Henkilöstö | • Sitoutuu yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaiseen toimintaan. • Ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan. • Tuo esiin työturvallisuutta ja työhyvinvointia uhkaavia vaaroja ja epäkohtia. • Kehittää omia työyhteisötaitojaan ja huoltaa omaa työkykyään. | |
Henkilöstöpalvelut | • Valmistelee työhyvinvointisopimuksen ja tekee sitä tutuksi kuntayhtymässä. • Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta ja raportoi siitä. • Toteuttaa työhyvinvointikyselyn ja raportoi tulokset. • Tuottaa työhyvinvoinnin asiantuntijapalveluita. • Tuottaa henkilöstökertomuksen vuosittain ja raportoi siitä. | |
Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio | • Ohjaa, neuvoo ja kehittää työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämistä. • Tekee työhyvinvointisopimusta tutuksi työpaikoilla. • Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta. • Tuottaa työsuojelun asiantuntijapalveluita. | |
Työterveyshuolto | • Toimii ulkopuolisena työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen asiantuntijana. • Edistää henkilöstön terveyttä ja seuraa sen kehitystä. • Edistää ja seuraa työyhteisöjen terveyttä ja työhyvinvointia. | |
Yhteistyötoimikunta | • Käsittelee työhyvinvointisopimuksen. • Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen käyttöönottoa ja toteutusta. |
Tyhy-vuosikello on työhyvinvointia edistävien toimenpi- teiden suunnittelun, aikatauluttamisen ja johtamisen työ- väline. Työhyvinvointisopimuksessa on omat vuosikellot johdolle, työyksiköille ja esimiehille sekä jokaiselle meille henkilökohtainen tyhy-vuosikello.
Johdon Tyhy-vuosikello
Käyttösuunnitelmat. 12
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma. 12
Strategian linjausten tarkistus tarvittaessa valtuustossa. 11
J
O
U
L
Taloussuunnitelma II-käsittely. 11
Taloussuunnitelmasta päätös valtuustossa. 12
T
A
M
M
I
U
Strategioiden/toiminta- suunnitelmien laatiminen ja valmistautuminen vuosineuvot- teluun. 2-3
Palauteseminaari 2. 10
Valtuustoseminaari. 9-10
Taloussuunnitelma l-käsittely. 9
Osavuosikatsaus 2
Tyhy-raportit, työterveyshuollon ja työsuojelun seurantatiedot. 9
Työhyvinvointikysely joka toinen vuosi. 3-5
H
E
L
M
I
A
M
A
R
R
A
S
H H
A A
M
A
A
L
I
S
L
O
K
R R
Henkilöstökertomus ja riskienarviointiraportit valmistuvat ja ne esitetään hallitukselle. 3
H
U
H
S
Y
Y
S
A A
T
I
Vuosineuvottelut toiminta-
T
O
L
O
V V alueiden/klinikkaryhmien/ palveluyksiköiden kanssa- 3-4
U
K
O
K
S
Ä
H
E
I
Ä
E
A A
E
N
Henkilöstöinfot strategian tavoitteista ja toteutumisesta. 9-11
Työh
Työhyvinvointikyselyn raportit
Työterveyshuollon Kela-
Osavuosikatsaus 1:
Tyhy-raportit, työterveyshuollon ja työsuojelun seurantatiedot kirjallisena valtuustolle. 5
johdolle ja esimiehille joka toinen vuosi. 6-8
korvaushakemus valmistuu. 6
Palauteseminaari 1. Klinikkaryhmien johto ja palveluyksiköiden esimiehet. 5
Työyksikön ja esimiehen vuosikello
Välitän esimiehenä yksikköni tavoitteet seuraaville vuosille ja toimintasuunnitelmaan.
Käymme yhdessä läpi edellisen vuoden toteumat läpi. Valmistautuminen vuosineuvotteluun.
Selkeytän yksityiskohtaiset seuraavan vuoden tavoitteet ja arvioin
- virat
- eurot
- laitteet
Vaarojen tunnistus ja riskien arvioinnin päivitys. Työhyvinvoinnin edistämissuuunitelma sisällytetään yksikön toimintasuunnitelmaan.
Kehityskeskustelut suoritettuna.
T
A
M
M
I
H
E
L
M
I
M
A
R
R
A
S
J
O
U
L
U
Toimintasuunnitelman päivitys -kehittämisiltapäivä.
Työhyvinvointisopimuksen ja suunnitelmien toteutumisen ja työhyvinvoinnin johtamisen vuotuinen arviointi suoritettu tulosalueittain.
Osavuosikatsaus 2:
- työhyvinvointikyselyn tulokset
- budjetti - katsaus euroihin
- tulevaan toimintasuunnitelmaan valmistautuminen.
A
HARAVA
A
H
U
H
T
I
T
O
U
K
O
K
E
S
Ä
H
E
I
N
Ä
E
L
O
S
Y
Y
S
L
O
K
Osavuosikatsaus 1:
yksikön työhyvinvointikatsaus. Kehityskeskustelut jatkuvat.
M
A
Kehityskeskustelut pyörivät kerran vuodessa kaikkien kanssa.
L
I
S
Kannustan henkilöstöä vastaamaan työhyvinvointikyselyyn.
Odotan palautetta klinikkaryhmän johdolta. Katsotaan miten alkuvuosi on sujunut.
Liikuntailtapäivään -kenen vuoro
Kehittämisiltapäivä
HARAVA
Kehityskeskustelu
Vastaan työhyvinvointikyselyyn
T
A
M
M
I
H
E
L
M
I
M
A
A
L
I
S
H
U
H
T
I
T
O
U
K
O
K
E
S
Ä
H
E
I
N
Ä
E
L
O
S
Y
Y
S
L
O
K
A
M
A
R
R
A
S
J
O
U
L
U
Minun vuosikelloni
Seuranta
Hallitus, yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta seuraavat Työhyvinvointisopimuksen toteutusta osavuosikatsauksittain.
Henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa ja tavoitteiden toteutumista seurataan työhyvinvointikyselyn avulla vuodesta 2011 alkaen joka toinen vuosi. Sisäinen asiakaskysely tehdään joka toinen vuosi.
Henkilöstöpalvelut tekee vuosittain henkilöstökertomuksen, joka käsitellään toimielimissä ja yhteistyötoimikunnassa. Työhyvinvointisopimuksen toteutumista ja henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa arvioidaan henkilöstökertomuksessa.
Pohjois-Karjalan keskussairaala Tikkamäentie 16 | Psykiatrian klinikka Sairaalatie 6 | Honkalampi-keskus Ylämyllyntie 94 |
80210 JOENSUU | 80850 PAIHOLA | 80400 YLÄMYLLY |
Puh. (013) 1711 | Puh. (013) 1711 | Puh. (013) 1711 |
Fax. (000) 000 0000 | Fax. (000) 000 0000 | Fax. (000) 000 0000 |
Tikkamäentie 16, 80210 Joensuu