VAKUUTUSOIKEUDEN TYÖJÄRJESTYS
VakO 439/00.00.00/2020
VAKUUTUSOIKEUDEN TYÖJÄRJESTYS
Postiosoite Vakuutusoikeus PL 1005
00521 Helsinki
Käyntiosoite
Ratapihantie 9
00520 Helsinki
Puhelin
029 56 43200
Telekopio
029 56 43100
Sähköposti
1. Yleiset määräykset 3
1.1. Soveltamisala 3
1.2. Vakuutusoikeuden toiminta 3
1.3. Toiminnan johtaminen ja johtamisen perusperiaatteet 3
2. Vakuutusoikeuden organisaatio ja henkilöstö 4
2.1. Ylituomari 4
2.2. Kansliapäällikkö 4
2.3. Osaston johtaja 5
2.4. Johtoryhmä 5
2.5. Lainkäyttöosastot ja niiden henkilökunta 6
2.6. Hallinto-osasto ja sen henkilökunta 7
2.7. Vakuutusoikeuden lääkäri- ja asiantuntijajäsenet sekä asiantuntijalääkärit 7
2.8. Vakuutusoikeuden lainkäyttötoiminta 8
2.9. Lainkäyttöasioiden jakaminen 8
2.10. Lainkäyttöasioiden käsittelyjärjestys 9
2.11. Lainkäyttöasioiden ratkaisukokoonpanot 9
2.12. Lainkäyttöasioiden vireille tulo ja valmistelu 9
2.13. Lainkäyttöasioiden esittely ja asian kierrättäminen ratkaisukokoonpanon jäsenillä 10
2.14. Lainkäyttöasioiden ratkaiseminen 10
2.14.1. Asian ratkaiseminen istuntoa järjestämättä 10
2.14.2. Asian ratkaiseminen istunnossa 11
2.15. Vakuutusoikeuden päätös ja toimituskirja 11
3. Xxxxxxxxxxxxxxxxxx käsittely maksuja koskevissa asioissa 12
4. Tiedonhallinta ja tietopyynnöt 12
6. Työryhmät, toimikunnat ja vastuuhenkilöt 13
7. Tiedottaminen 13
8. Voimaantulo 13
1. Yleiset määräykset
1.1. Soveltamisala
Vakuutusoikeuden toiminnasta säädetään tuomioistuinlaissa (673/2016) ja oikeudenkäyn- nistä vakuutusoikeudessa annetussa laissa (677/2016).
Tässä työjärjestyksessä annetaan tuomioistuinlain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitetut, lakia täyden- tävät määräykset vakuutusoikeuden toiminnasta, lainkäyttö- ja hallintoasioiden käsittelystä sekä työskentelyn järjestämisestä vakuutusoikeudessa.
Ylituomari antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän työjärjestyksen noudattamisesta ja soveltamisesta sekä ohjeita työssä noudatettavista menettelytavoista.
1.2. Vakuutusoikeuden toiminta
Vakuutusoikeus toimii toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimena sille lain nojalla kuuluvissa asioissa.
Vakuutusoikeus toimii jakautuneena lainkäyttöasioista vastaaviin osastoihin ja hallinto- osastoon.
1.3. Toiminnan johtaminen ja johtamisen perusperiaatteet
Vakuutusoikeuden toimintaa johtaa ylituomari. Osastojen toimintaa johtavat osaston joh- tajat ja hallinto-osaston toimintaa johtaa kansliapäällikkö.
Vakuutusoikeuden johtamisessa noudatetaan tulosohjausta ja -johtamista. Jokainen vakuu- tusoikeuden henkilöstöön kuuluva vastaa omalta osaltaan asioiden asianmukaisesta ja jou- tuisasta käsittelystä ja samalla tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä ylläpitää omaa osaa- mistaan ja kehittää ammattitaitoaan.
Henkilöstön, jolla ei ole työaikaa, on työskenneltävä virastoaikana työpaikalla ainakin siinä laajuudessa, kuin se on tarpeen vakuutusoikeuden työskentelyn tarkoituksenmukaisen jär- jestämisen kannalta.
Vakuutusoikeuden henkilöstöön kuuluvan on osallistuttava koko henkilöstölle, osaston henkilöstölle tai asianomaiselle henkilöstöryhmän virkatehtäviin kuuluvaan tiedotus-, kes- kustelu- tai neuvottelutilaisuuteen, jollei hänellä ole poissaololleen hyväksyttävää syytä.
Etätyön yleiset periaatteet vahvistaa ylituomari johtoryhmää kuultuaan.
Vakuutusoikeuden henkilöstön kanssa käydään vähintään kerran vuodessa tavoite- ja kehi- tyskeskustelut.
2. Vakuutusoikeuden organisaatio ja henkilöstö
2.1. Ylituomari
Vakuutusoikeutta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa ylituomari.
Ylituomari huolehtii vakuutusoikeuden toimintakyvystä ja sen kehittämisestä. Ylituomari asettaa tuomioistuimen tulostavoitteet ja huolehtii niiden toteutumisesta. Ylituomarin tulee valvoa oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta tuomioistui- men ratkaisuissa.
Ylituomari ratkaisee tuomioistuimelle kuuluvat hallinto- ja talousasiat, mikäli niitä ei ole määrätty työjärjestyksessä muun virkamiehen ratkaistavaksi.
Ylituomari hyväksyy osaston johtajien ja kansliapäällikön lomat ja muut poissaolot.
Xxxxxxxxxxx ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii tehtävässä vanhin virantoimituk- sessa oleva osaston johtaja tai muu lainoppinut tuomari.
2.2. Kansliapäällikkö
Kansliapäällikkö vastaa vakuutusoikeuden hallinnosta ja johtaa hallinto-osastoa sekä vas- taa sen tuloksellisuudesta. Kansliapäällikkö toimii hallintohenkilökunnan esimiehenä sekä ohjaa ja valvoo hallinto-osaston töiden kulkua niin, että työsuorituksista ja -tavoista annet- tuja ohjeita ja määräyksiä noudatetaan. Kansliapäällikön tulee puuttua epäkohtiin mahdol- lisimman varhaisessa vaiheessa. Kansliapäällikkö myös esittelee ylituomarin ratkaistavaksi kuuluvat hallinto- ja talousasiat.
Lisäksi kansliapäällikkö
- vahvistaa hallinto-osaston henkilöstön tehtävänkuvat,
- vahvistaa hallinto-osaston henkilöstön suoriutuvuuden arvioinnin,
- määrää yhden toimistosihteereistä toimimaan arkistonhoitajana tai tiedonhallinnan asiantuntijana,
- hyväksyy hallinto-osaston henkilöstön lomat ja muut poissaolot pois lukien kirjaa- mon toimistosihteerit,
- ratkaisee kokemuslisien sekä muiden virkaehtosopimuksen mukaisten palkanlisien myöntämistä koskevat asiat,
- ratkaisee asiat, jotka koskevat poissaoloja silloin, kun asianosaisella on siihen oi- keus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla,
- hyväksyy vakuutusoikeuden tulot ja menot sekä
- hyväksyy viraston tavaroihin ja palveluihin liittyvät sopimukset.
Kansliapäällikön sijaisena toimii hallinnollinen lakimies tai muu tehtävään määrätty virka- mies.
2.3. Osaston johtaja
Osaston johtajan tehtävään määräämisestä säädetään tuomioistuinlaissa. Osaston johtaja johtaa osaston työskentelyä. Hän huolehtii erityisesti työn yleisestä suunnittelusta ja järjes- tämisestä osastolla sekä työskentelyn tuloksellisuudesta. Hänen tulee valvoa oikeusperiaat- teiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta osastojen ratkaisuissa sekä huoleh- tia osastolla tehtyjen ratkaisujen riittävästä perustelemisesta ja perusteluiden kehittämi- sestä.
Osaston johtaja huolehtii, että osasto on toimintakykyinen, ja että työtehtävät jakaantuvat mahdollisimman tasaisesti huomioon ottaen henkilöstön virka-aseman ja työkokemuksen. Osastonjohtajan tulee puuttua epäkohtiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Osaston johtaja kutsuu koolle osastokokouksen ja järjestää tarvittaessa muita osaston yh- teisiä tilaisuuksia sekä raportoi ylituomarille osaston lainkäyttötoimintaan liittyvistä asi- oista.
Osaston johtaja hyväksyy osastonsa lainkäyttöhenkilökunnan ja vastaavan notaarin lomat ja muut poissaolot.
Osastonjohtajan sijaisena toimii asianomaisen osaston virassa vanhin virantoimituksessa oleva lainoppinut tuomari.
2.4. Johtoryhmä
Johtoryhmä toimii ylituomarin tukena tuomioistuimen johtamisessa ja toiminnan kehittä- misessä.
Johtoryhmään kuuluvat ylituomari, kansliapäällikkö ja osastojen johtajat. Osaston johtajan tai kansliapäällikön ollessa estyneenä, johtoryhmässä toimii ylituomarin kutsusta heidän sijaisensa.
Ylituomari voi käsiteltävän asian laadun mukaan kutsua myös muuta vakuutusoikeuden henkilöstöä mukaan johtoryhmän kokoukseen.
Johtoryhmässä käsitellään
- esitys vakuutusoikeuden työjärjestykseksi,
- esitys vakuutusoikeuden tulostavoitteiksi ja seurataan tulostavoitteiden toteutu- mista,
- esitys vakuutusoikeuden talousarvioksi,
- henkilöstöä ja sen osaamisen kehittämistä koskevat merkittävät asiat,
- vakuutusoikeustuomarin nimittäminen määräajaksi, paitsi jos asian käsitteleminen johtoryhmässä ei ole tarpeen nimityksen lyhytaikaisuuden vuoksi tai muun syyn vuoksi,
- vakuutusoikeuden esittelijän nimittäminen vakuutusoikeuden esittelijän virkaan tai virkasuhteeseen sekä virkasuhteen päättäminen,
- vakuutusoikeuden ylituomarin toimivaltaan kuuluvan harkinnanvaraisen virkava- pauden myöntäminen vakuutusoikeustuomarille,
- harkinnanvaraisen virkavapauden myöntäminen vakuutusoikeuden esittelijälle yli kolmen kuukauden ajaksi,
- lainkäyttöasioiden jakaminen osastoille,
- henkilöstön sijoittuminen osastoille lukuun ottamatta lyhytaikaisia sijais- tai tila- päisjärjestelyjä sekä
- muut ylituomarin määräämät asiat.
Ylituomari toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Ylituomari voi antaa määräyksen johto- ryhmän sihteerin tehtävään. Johtoryhmän kokouksesta laaditaan tarvittaessa pöytäkirja, joka annetaan tiedoksi henkilökunnalle.
2.5. Lainkäyttöosastot ja niiden henkilökunta
Lainkäyttöosastot käsittelevät ja ratkaisevat niille ylituomarin vahvistaman osastojaon mu- kaan kuuluvat lainkäyttöasiat.
Ylituomari päättää lainkäyttöosastojen lukumäärästä ja osastoilla käsiteltävistä asioista joh- toryhmää kuultuaan.
Ylituomari päättää henkilöstön sijoittumisesta lainkäyttöosastoille johtoryhmää kuultuaan. Osaston henkilökunta vahvistetaan siten, että osastoilla turvataan riittävä asiantuntemus ja henkilökunnan osaamisen kehittymisen kannalta säännöllinen vaihtuvuus. Ylituomari voi tarvittaessa määrätä henkilöiden toimimisesta toisella osastolla, kuin mihin heidät on mää- rätty.
Osaston henkilökuntaan kuuluu osaston johtaja, vakuutusoikeustuomarit, asessorit, vakuu- tusoikeuden esittelijät, vastaava notaari ja notaarit sen mukaan kuin ylituomari määrää.
Jokaisella osastolla on yksi vakuutusoikeuden esittelijä (vastaava esittelijä), joka toimii osaston johtajan apuna osaston töiden järjestelyssä sekä osallistuu osaston töiden suunnit- teluun ja raportointiin.
Jokaisella osastolla on myös vastaava notaari, joka yhdessä osaston notaarien kanssa muo- dostaa osaston valmisteluyksikön. Vastaava notaari toimii osaston valmisteluyksikön esi- miehenä sekä johtaa, ohjaa ja valvoo osaston notaarien töiden tekemistä niin, että työsuo- rituksista ja -tavoista annettuja ohjeita noudatetaan. Vastaava notaari vahvistaa osaston no- taarien tehtävänkuvat ja henkilökohtaiset suorituspisteet sekä vahvistaa oman osastonsa notaarien lomat ja muut poissaolot. Vastaava notaari raportoi osaston valmisteluyksikön toiminnasta osaston johtajalle sekä huolehtii tiedon kulusta osaston notaarien kesken sekä heidän ja muun henkilöstön välillä. Vastaava notaari suorittaa myös notaarin tehtäviä.
Vastaavan notaarin ja notaarin viran kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva kor- keakoulututkinto.
2.6. Hallinto-osasto ja sen henkilökunta
Hallinto-osasto huolehtii vakuutusoikeuden hallintoon liittyvistä tehtävistä sekä vastaa lainkäyttöasioiden ratkaisua ja vakuutusoikeuden hallintoa varten tarvittavista palveluista.
Hallinto-osastossa on kansliapäällikkö, hallinnollinen lakimies, hallintosihteeri, henkilös- tösihteeri, taloussihteeri, kirjaaja, tietohallintoasiantuntija, informaatikko, ylivirastomestari ja toimistosihteereitä. Yksi toimistosihteereistä voidaan määrätä toimimaan arkistonhoita- jana tai tiedonhallinnan asiantuntijana.
Vakuutusoikeudessa voi tarpeen mukaan olla myös muuta virka- ja työsopimussuhteista henkilöstöä, joka toimii hallinnon ja lainkäytön tukitehtävissä.
Kirjaamo ja kirjaamossa työskentelevät toimistosihteerit muodostavat vakuutusoikeuden kirjaamon. Kirjaaja johtaa, ohjaa ja valvoo kirjaamon töiden tekemistä niin, että työsuori- tuksista ja -tavoista annettuja ohjeita ja määräyksiä noudatetaan. Kirjaajan tehtävänä on huolehtia, että vakuutusoikeudelle saapuneet asiat kirjataan lainkäyttöasioiden diaariin. Kirjaaja hyväksyy kirjaamon toimistosihteereiden lomat ja muut poissaolot. Kirjaaja rapor- toi kansliapäällikölle kirjaamon toimintaan liittyvistä asioista.
Hallinnollisten asioiden kirjaamisesta hallinnollisten asioiden diaariin huolehtivat tehtä- vään määrätyt hallinto-osaston virkamiehet.
Hallinnollisen lakimiehen viran kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen maisterin tut- kinto.
Hallintosihteerin, henkilöstösihteerin, taloussihteerin, kirjaajan, tietohallinnon asiantunti- jan ja informaatikon virkojen kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakou- lututkinto.
Ylivirastomestarin ja toimistosihteerin virkojen kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään so- veltuva koulutus.
Lisäksi vaaditaan täytettävänä olevan viran menestykselliseen hoitamisen edellyttämä pe- rehtyneisyys viran tehtäväalaan ja tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet.
2.7. Vakuutusoikeuden lääkäri- ja asiantuntijajäsenet sekä asiantuntijalääkärit
Vakuutusoikeudessa on ylilääkäri, jonka määrää valtioneuvosto. Ylilääkäri toimii päätoi- misena lääkärijäsenenä. Lisäksi ylilääkäri suunnittelee ja kehittää vakuutusoikeuden lääke- tieteellistä arviointimenettelyä ja huolehtii lääkärijäsenten töiden yleisestä suunnittelusta ja järjestämisestä sekä työskentelyn tuloksellisuudesta. Ylilääkäri valvoo myös oikeusperiaat- teiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta lääkärijäsenten osalta.
Vakuutusoikeudessa on lisäksi muita valtioneuvoston määräämiä lääkärijäseniä, työoloja tai yritystoimintaa tuntevia asiantuntijajäseniä sekä sotilasvamma-asioita tuntevia asiantun- tijajäseniä, jotka osallistuvat asioiden käsittelyyn ja ratkaisemiseen noudattaen, mitä oikeu- denkäynnistä vakuutusoikeudessa annetussa laissa säädetään.
Vakuutusoikeudessa on edellä mainittujen lääkäri- ja asiantuntijajäsenten lisäksi valtioneu- voston määräämiä vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreitä, joilta vakuutusoikeus pyytää tarvittaessa asiantuntijalausunnon. Asiantuntijalääkärit eivät osallistu vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoon. Asiantuntijalääkärin lausunnosta kuullaan asianosaisia.
Lääkärijäsen ja asiantuntijajäsen on tuomiovaltaa käyttäessään samalla tavalla riippumaton kuin tuomari.
Lääkärijäsenen, asiantuntijajäsenen ja asiantuntijalääkärin on ennen tehtävään määräämistä sekä tehtävän kestäessä annettava tuomioistuimelle tuomioistuinlain 11 luvun 12 §:ssä tar- koitettu sidonnaisuus- ja sivutoimi-ilmoitus.
2.8. Vakuutusoikeuden lainkäyttötoiminta
2.9. Lainkäyttöasioiden jakaminen
Asioiden jakamisen periaatteilla pyritään osaltaan turvaamaan asianosaisten oikeus oikeu- denmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä asioiden laadukas ja viivytyksetön käsittely. Kukaan ei saa asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan asioiden jakamiseen.
Ylituomari määrää johtoryhmää kuultuaan kullakin osastolla käsiteltävät asiaryhmät. Asia- ryhmiä jaettaessa on otettava huomioon kunkin osaston asioiden laadun monipuolisuus ja työmäärän tasapuolinen jakautuminen. Asiaryhmiä jaettaessa on otettava huomioon myös se, että osastolla käsiteltävät asiat muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.
Osaston johtaja määrää, mitä asiaryhmiä kukin osaston esittelijä käsittelee. Yksittäiset asiat jaetaan satunnaisesti kyseistä asiaryhmää käsittelevien esittelijöiden kesken. Ratkaisuko- koonpanon jäsenille käsiteltävät asiat jaetaan kullakin osastolla satunnaisesti. Esittelijää, esittelevää tuomaria tai tuomaria määrättäessä voidaan kuitenkin ottaa huomioon asian edellyttämä erityisasiantuntemus ja kokemus, asian joutuisan käsittelyn varmistaminen sekä kielellisten oikeuksien toteutuminen. Osaston johtaja huolehtii, että asiat jakautuvat lainkäyttöhenkilökunnan kesken tasaisesti.
Asia voidaan jakaa myös muulle kuin näin määräytyvälle esittelijälle, esittelevälle tuoma- rille tai tuomarille, jos se on asian laadun, asian vaatiman asiantuntemuksen, asioiden kes- kinäisen yhteyden, työmäärän tasaisen jakautumisen, esteellisyyteen liittyvän tai muun vas- taavan perustellun syyn vuoksi tarpeen.
Vastaava notaari määrää oman valmisteluyksikkönsä notaareiden asiaryhmät siten, että asiamäärät ja työt jakautuvat osaston notaareiden kesken tasaisesti.
Kun henkilö on eronnut vakuutusoikeuden palveluksesta tai on virkavapaalla, jaetaan hä- nellä käsiteltävänä olleet asiat uudelleen. Asian uudelleen jakamisesta vastoin tuomarin tahtoa säädetään tuomioistuinlaissa.
2.10. Lainkäyttöasioiden käsittelyjärjestys
Asiat käsitellään pääsääntöisesti niiden vireilletulojärjestyksessä. Kiireellisenä käsiteltäviä ovat kuitenkin
- asiat, jotka lain nojalla on käsiteltävä kiireellisinä,
- täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskeva asia,
- asiat, jotka palautetaan uudelleen käsiteltäviksi,
- päätöksen poistamista koskevat asiat,
- asiat, joissa valitus jätetään myöhästyneenä tutkimatta tai muusta syystä tutkimatta edellyttäen, että asian ratkaiseminen ei edellytä erityistä harkintaa,
- asia, jotka on palautettu vakuutusoikeudelle käsiteltäviksi sekä
- muutoin laadultaan kiireelliset asiat, kuten esimerkiksi kuntoutusasiat tai asiat, joi- den kokonaiskäsittelyaika on vaarassa muodostua liian pitkäksi.
Asioiden kiireellisyyttä arvioitaessa on erityisesti otettava huomioon asianosaisten yhden- vertainen kohtelu.
2.11. Lainkäyttöasioiden ratkaisukokoonpanot
Vakuutusoikeuden päätösvaltaisuudesta ja asiantuntijajäsenten osallistumisesta ratkaisuko- koonpanoon säädetään oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annetussa laissa.
Lainkäyttöasia voidaan ratkaista vakuutusoikeudessa yksi-, kaksi-, kolme- tai viisijäseni- sessä kokoonpanossa taikka vahvennetussa istunnossa tai täysistunnossa.
Ratkaisukokoonpanon puheenjohtajalla on velvollisuus siirtää, milloin hän havaitsee ai- hetta olevan, osaston johtajan tai ylituomarin harkittavaksi tuleeko jokin asia tai siihen kuu- luva kysymys käsitellä vahvennetussa istunnossa. Osaston johtajalla on velvollisuus rapor- toida ylituomarille tarpeesta ratkaista asia joko vahvennetussa istunnossa tai täysistun- nossa. Osaston johtaja tai ylituomari päättää asian käsittelystä vahvennetussa istunnossa ja ylituomari täysistunnossa, kuten oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annetussa laissa säädetään. Vahvennetussa istunnossa ja täysistunnossa käsiteltävien asioiden valmiste- lussa, esittelyssä ja ratkaisemisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä istunnossa käsiteltä- vistä asioista on muutoin määrätty.
2.12. Lainkäyttöasioiden vireille tulo ja valmistelu
Lainkäyttöasian saavuttua vakuutusoikeuteen se kirjataan asianhallintajärjestelmään ja jae- taan notaarille valmisteltavaksi asiaryhmäkohtaisen jaon mukaisesti.
Notaari valmistelee saapuneet asiat siten, että asian ratkaisemiseksi tarpeelliset asiakirjat ja kirjalliset selvitykset saadaan viivytyksettä sekä huolehtii myös mahdollisista jatkotoimen- piteistä esittelijän tai ratkaisukokoonpanon ohjeiden mukaisesti. Notaari huolehtii omalta osaltaan, että asiaa koskevat merkinnät asianhallintajärjestelmässä ovat ajan tasalla.
2.13. Lainkäyttöasioiden esittely ja asian kierrättäminen ratkaisukokoonpanon jäsenillä
Lainkäyttöasian esittelijänä toimivat vakuutusoikeustuomarit, asessorit ja vakuutusoikeu- den esittelijät. Ylituomari voi määrätä esittelijäksi muunkin virkamiehen, jolla on tähän tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto.
Kun asia on jaettu esittelijälle, esittelijän on tarkastettava asian valmistelu sekä huolehdit- tava asian käsittelyä varten tarpeellisten selvitysten hankkimisista. Esittelijän tulee myös ohjata ja neuvoa asian valmistelua hoitavaa notaaria.
Esittelijä laatii esittelyä varten esittelymuistion, ellei se asian laadun vuoksi ole tarpeetonta sekä ehdotuksen vakuutusoikeuden päätökseksi. Esittelijä huolehtii myös mahdollisista jatkotoimenpiteistä ratkaisukokoonpanon ohjeiden mukaisesti. Esittelijä huolehtii omalta osaltaan, että asian tiedot ja merkinnät asianhallinta-järjestelmässä ovat ajan tasalla.
Ratkaisukokoonpanon jäsenet, mukaan lukien lääkärijäsenet ja asiantuntijajäsenet, tutustu- vat ratkaistavaan asiaan kukin vuorollaan. Ratkaisukokoonpanon tarkastava jäsen tarkistaa asian tiedot ja päätösluonnoksen. Ratkaisukokoonpanon jäsenet merkitsevät oman kantansa ratkaisuesitykseen asianhallintajärjestelmään sekä tekevät mahdolliset korjaus- ja muutos- ehdotukset päätösluonnokseen sähköisesti. Ratkaisukokoonpanon jäsenten tulee huolehtia, että asianhallinnan merkinnät ovat heidän omalta osaltaan ajan tasalla.
Tarkastavan jäsenen on myös seurattava ja valvottava ratkaisukokoonpanojensa esittelijöi- den toimintaa siten, että työt sujuvat asianmukaisesti ja tarvittaessa ilmoitettava ratkaisu- kokoonpanon puheenjohtajalle tai osaston johtajalle käsittelyn viivästymisestä tai muista vastaavista työskentelyyn liittyvistä seikoista. Tarkastavan jäsenen tulee myös ohjata ja neuvoa asian esittelijää ja valmistelua hoitavaa notaaria.
Puheenjohtajan tulee suunnitella, seurata ja valvoa ratkaisukokoonpanojensa toimintaa si- ten, että työt sujuvat asianmukaisesti ja tarvittaessa ilmoittaa osaston johtajalle asioiden viivästymisestä tai muista työskentelyyn vaikuttavista seikoista. Puheenjohtajan tulee myös neuvoa ja ohjata ratkaisukokoonpanojensa muita jäseniä sekä asian esittelijää ja valmiste- lua hoitavaa notaaria.
Puheenjohtajan on tarvittaessa määrättävä asialle valmisteleva istunto. Valmistelevaan is- tuntoon osallistuvat ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja, tarkastava vakuutus-oikeustuo- mari ja asian esittelijä sekä tarvittaessa lääkärijäsen. Valmistelevan istunnon tarkoituksena on varmistaa, että asia on valmis ratkaistavaksi.
Vakuutusoikeudessa voidaan järjestää asian selvittämiseksi suullinen käsittely tai toimittaa katselmus tai tarkastus ennen asian ratkaisemista.
2.14. Lainkäyttöasioiden ratkaiseminen
2.14.1. Asian ratkaiseminen istuntoa järjestämättä
Asia voidaan ratkaista istuntoa järjestämättä sen jälkeen, kun kaikki ratkaisukokoonpanon jäsenet ovat asiaan perehdyttyään olleet asiasta yksimielisiä ja hyväksyneet päätösluonnok- sen perusteluineen merkinnällään eikä yksikään jäsen ole esittänyt istunnon järjestämistä.
Ratkaisukokoonpanon puheenjohtajan on luettuaan kokoonpanon muiden jäsenten kannan- otot vahvistettava omalla merkinnällään asia joko istunnossa käsiteltäväksi tai yksimieli- syyden vallitessa ilman istuntoa ratkaistavaksi.
Kun asia ratkaistaan istuntoa järjestämättä, puheenjohtaja tekee edellä mainitun merkinnän asianhallintajärjestelmään. Tämän jälkeen asianhallintajärjestelmään tehdään ratkaisu- merkinnät ja viimeistellään päätösasiakirja sen lähettämistä varten.
2.14.2. Asian ratkaiseminen istunnossa
Ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja määrää asialle istuntopäivän, mikäli se ratkaistaan is- tunnossa.
Esittelijä esittelee asian istunnossa suullisesti asiakirjoihin, mahdolliseen esittelymuistioon ja päätösluonnokseen nojautuen.
Ratkaisukokoonpanon jäsenet hyväksyvät tehdyn ratkaisun istunnossa. Hyväksymismer- kinnät voidaan tehdä myös sähköisesti asianhallintajärjestelmässä.
Tarvittaessa asia voidaan lykätä jatkokäsittelyyn.
Asian ratkaisumerkinnät tehdään asianhallintajärjestelmään istunnossa tai välittömästi sen jälkeen. Tämän jälkeen laaditaan mahdollinen äänestyspöytäkirja sekä viimeistellään pää- tös vastaamaan istunnossa tehtyä ratkaisua.
2.15. Vakuutusoikeuden päätös ja toimituskirja
Vakuutusoikeuden päätös voidaan kirjoittaa ottamatta siihen selostavaa osaa ja siihen voi- daan liittää valituksenalaisen päätöksen jäljennös.
Jos ratkaisu ei ole yksimielinen, päätökseen tehdään merkintä äänestysratkaisusta tai esit- telijän eriävästä mielipiteestä ja päätökseen liitetään äänestyspöytäkirja.
Vakuutusoikeuden päätös ja siihen liittyvät asiakirjat voidaan allekirjoittaa myös sähköi- sesti.
Ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja voi erityisestä syystä poistaa asian päätöspöytäkir- jalta ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Puheenjohtajan ollessa estyneenä myös osaston johtaja voi suorittaa poistamisen. Poistamisesta on tehtävä merkintä pöytäkirjaan ja asianhallintajärjestelmään.
Osastolla tehdyt ratkaisut toimitetaan osaston johtajalle nähtäväksi ratkaisukäytännön yh- denmukaisuuden valvontaa varten. Osaston johtajan, asian ratkaisuun osallistuneen jäsenen tai asian esittelijän aloitteesta ratkaisu toimitetaan tätä tarkoitusta varten myös ylituoma- rille. Osaston johtajan tulee huolehtia siitä, että osaston ratkaisutoiminnasta tiedotetaan riit- tävässä määrin ja että osaston merkittävimmät tapaukset julkaistaan oikeustapausrekiste- rissä. Myös ratkaisukokoonpanon jäsenillä on velvollisuus tehdä ehdotuksia oikeustapaus- rekisterissä julkaistavista asioista.
Jäljennös vakuutusoikeuden päätöksestä liitteineen (toimituskirja) lähetetään asianosaisille ja muille päätöksen jakeluun merkityille tahoille joko sähköisesti tai postitse.
Vakuutusoikeuden päätöstä ei saa ilmaista ratkaisukokoonpanoon kuulumattomalle ennen kuin se on asianosaisten saatavissa. Vakuutusoikeuden päätöksestä, sen perusteluista ja muista siihen vaikuttaneista seikoista ei saa antaa muunlaista tietoa kuin mitä ilmenee itse päätöksestä ja julkisista oikeudenkäyntiasiakirjoista.
3. Xxxxxxxxxxxxxxxxxx käsittely maksuja koskevissa asioissa
Oikeudenkäyntimaksusta tehdyn oikaisuvaatimuksen ratkaisee maksun määrännyt asian esit- telijä tai hänen ollessa estynyt tehtävään osaston johtajan määräämä muu virkamies.
Julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävästä maksusta tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittelee hallinnollinen lakimies tai ylituomarin muu tehtävään määräämä virkamies.
4. Tiedonhallinta ja tietopyynnöt
Tiedonhallinnan tehtävänä on varmistaa tiedonhallintayksikön eli vakuutusoikeuden tietoai- neistojen yhdenmukainen ja laadukas hallinta sekä tietoturvallinen käsittely. Tiedonhallinta on kokonaisvaltainen tehtävä, jonka tavoitteena on ensisijaisesti tukea ja mahdollistaa vakuutus- oikeuden toiminta.
Kansliapäällikkö, tietohallintoasiantuntija, tietosuojavastaava, tietoturvavastaava ja arkiston- hoitajana tai tiedonhallinnan asiantuntijana toimiva toimistosihteeri vastaavat yhdessä varau- tumistyöryhmän, tietoturvatyöryhmän ja arkistotyöryhmän kanssa tiedonhallintalain mukais- ten tiedonhallintatehtävien ja -ohjeiden ajantasaisuudesta.
Kunkin esimiehen tehtävänä on huolehtia siitä, että oman osaston henkilöstöllä on riittävä tun- temus voimassa olevista tiedonhallintaa, tietojenkäsittelyä, asiakirjojen julkisuutta ja salassa- pitoa koskevista määräyksistä ja ohjeista ja että annettuja ohjeita noudatetaan. Jokainen virka- mies on vastuussa kulloinkin hallussaan olevista asiakirjoista ja antamistaan tiedoista.
Arkistonhoitajana tai tiedonhallinnan asiantuntijana toimiva toimistosihteeri vastaa vakuutus- oikeuden analogisen aineiston hallinnoinnista ja huolehtii vakuutusoikeuden tiedonhallinnasta yhdessä arkistotyöryhmän ja johtoryhmän kanssa.
Kirjaaja ohjaa tietojen luovuttamista lainkäyttöasioiden osalta. Kansliapäällikkö puolestaan ohjaa tietojen luovuttamista hallintoasioiden osalta. Tarvittaessa heidän apunaan toimii hallin- nollinen lakimies ja arkistonhoitajan tai tiedonhallinnan asiantuntijan tehtävään määrätty toi- mistosihteeri.
Vireillä olevaan oikeudenkäyntiin liittyvä tietopyyntö käsitellään ja tiedon tai asiakirjan anta- misesta päätetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) annetun lain mukaisessa jär- jestyksessä. Jos tietopyyntö liittyy muuhun asiakirjaan tai tietoon, tiedon asiakirjan sisällöstä antaa ensivaiheessa se, jolle pyyntö on esitetty. Mikäli tiedon antamisesta joudutaan kieltäyty- mään ja tietopyynnön esittäjä haluaa asiasta muutoksenhakukelpoisen päätöksen, tulee
kyseisen henkilön välittää tietopyyntö hallinnolliselle lakimiehelle. Hallinnollinen lakimies hankkii tietopyynnön ratkaisemista varten tarvittavan selvityksen, laatii tarvittaessa esittely- muistion ja päätösluonnoksen. Hallinnollinen lakimies esittelee asian ylituomarille, joka rat- kaisee asian.
6. Työryhmät, toimikunnat ja vastuuhenkilöt
Vakuutusoikeudessa on yhteistyökomitea, työsuojelutoimikunta ja koulutustoimikunta. Va- kuutusoikeudessa voi olla myös muita työryhmiä ja toimikuntia.
Yhteistyökomitean ja työsuojelutoimikunnan kokoonpanosta on voimassa se mitä asiasta on erikseen säädetty ja sovittu. Ylituomari vahvistaa muiden mahdollisten toimikuntien ja työryh- mien kokoonpanon.
Ylituomari määrää vakuutusoikeuden työsuojelupäällikön, tietoturvavastaavan, tietosuojavas- taavan ja tietovarantovastaavan ja tarvittaessa myös muita vastuuhenkilöitä.
7. Tiedottaminen
Vakuutusoikeuden toimintaan liittyvästä tiedottamisesta vastaa ylituomari.
Vakuutusoikeus tiedottaa toiminnastaan verkkosivuillaan ja julkaisemalla toimintakertomuk- sen.
Vakuutusoikeuden sisäisestä tiedottamisesta huolehtii kansliapäällikkö.
8. Voimaantulo
Tuomioistuinlain 8 luvun 9 §:n nojalla vahvistan johtoryhmää kuultuani edellä olevan työjär- jestyksen. Tämä työjärjestys tulee voimaan 23.3.2020 ja kumoaa 1.10.2013 voimaan tulleen ja 1.4.2015 muutetun työjärjestyksen.
Helsingissä, 18.3.2020
Xxxxx Xxxxxx Ylituomari