SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN

SOPIMUS SARJA

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2017

42/2017

(Suomen säädöskokoelman n:o 195/2017)

Valtioneuvoston asetus

kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen voimaansaattami- sesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain voimaantulosta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain (176/2017) 18 §:n 1 momentin nojalla:

1 §

Kalastuksesta Tenojoen vesistössä Suomen tasavallan hallituksen ja Norjan kuningaskunnan hallituksen välillä Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2016 tehty sopimus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2017 niin kuin siitä on sovittu.

Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen 22 päivänä maaliskuuta 2017 ja tasavallan presidentti 24 päivänä maaliskuuta 2017. Hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 31 päivänä maalis- kuuta 2017.

2 §

Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

3 §

Kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annettu laki (176/2017) tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2017.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2017.

Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2017

Maatalous- ja ympäristöministeri Xxxxx Xxxxxxxxxxx

Lainsäädäntöneuvos Xxxxx Xxxxxxxx

Stáhtaráđi ásahus

guolástusas Deanu čázádagas Norggain dahkkojuvvon soahpamuša fápmuibidjamis sihke soahpamuša láhkaásahansuorgái gullevaš mearrádusaid fápmuibidjan

Stáhtaráđi mearrádusa mielde mearriduvvo guolástusas Deanu čázádagas Norggain dahkk juvvon soahpamuša láhkaásahansuorgái gullevaš mearrádusaid fá

vuođul:

Guolástusas Deanu čázádagas Suoma dásseválddi ráđđehusa ja Nor

ráđđehusa gaskkas Helssegis čakčamánu 30. beaivve dahkkojuvvon soahpamuš boahtá

Riikkabeaivvit lea dohkkehan soahpamuša njukčamánu 22. beaivve 2017 ja dásseválddi pr nta njukčamánu 24. beaivve 2017. Dohkkeheapmái guoskevaš nohtat leat lonohallon

njukčamánu 31. beaivve 2017.

Soahpamuša eará go láhkaásahansuorgái gullevaš mearrádusat leat ásahussan fámus.

Guolástusas Deanu čázádagas Norggain dahkkojuvvon soahpamuša láhkaásahansuorgái xx xxxxx mearrádusaid fáp

cuoƾománu

Láhkaásahanráđđi Xxxxx Xxxxxxxx

Sopimusteksti

SUOMEN JA NORJAN VÄLINEN SOPI-

MUS KALASTUKSESTA TENOJOEN VESISTÖSSÄ

AVTALE MELLOM FINLAND OG NOR- GE OM FISKET I TANAVASSDRAGET

Suomen tasavallan hallitus ja Norjan ku- ningaskunnan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka

Republikken Finlands regjering og Konge- riket Norges regjering, heretter partene, som

haluavat korvata Suomen tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä Tenojoen ka- lastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä 1. maaliskuuta 1989 tehdyn sopimuksen ja sii- hen liittyvän kalastussäännön uudella sopi-

muksella,

ønsker å erstatte Overenskomst mellom Republikken Finland og Kongeriket Norge om felles forskrifter om fisket i Tanaelvas fiskeområde av 1. mars 1989 samt tilhørende forskrifter med en ny avtale,

painottavat kansainvälisiin sopimuksiin pe- rustuvaa vastuutaan sekä tarvetta suojella ja turvata Tenojoen vesistön kalakannat tarkoi- tuksenmukaisella ja varovaisuusperiaattee-

seen perustuvalla kalastuksen säätelyllä,

understreker sitt ansvar i henhold til inter- nasjonale konvensjoner og behovet for å ver- ne og sikre fiskebestandene i Tanavassdraget gjennom formålstjenlig regulering av fisket

basert på føre-var-prinsippet,

tunnustavat luonnon monimuotoisuuden sekä luonnonvarojen kestävän hyödyntämi-

sen merkityksen,

erkjenner betydningen av naturmangfoldet og av bærekraftig utnyttelse av naturressur-

sene,

tunnustavat saamelaisten alkuperäiskansa- oikeudet ja paikallisväestön oikeudet ja luon- nonvarojen merkityksen saamelaisille alku- peräiskansana kulttuurinsa ylläpitämiseksi,

sekä muiden kalastusoikeuden haltijoiden oi- keudet,

erkjenner samenes urfolksrettigheter og lo- kalbefolkningens rettigheter, og betydningen naturressursene har for samene som urfolk i bevaring av deres kultur, samt xxxxx xxxxx- rettshaveres rettigheter,

painottavat tietojenvaihdon ja yhteistyön merkitystä yhteisten luonnonvarojen käytössä ja hoidossa sekä paikallisten kalastusoikeu- den haltijoiden ja muiden paikallisten tahojen laajoja vaikuttamismahdollisuuksia kalastuk-

senhoitoon,

understreker betydningen av informasjon- sutveksling og samarbeid om bruk og for- valtning av felles naturressurser, og bred medvirkning fra lokale fiskerettshavere og andre lokale interesser i denne forvaltningen,

viittaavat 10 päivänä joulukuuta 1982 teh-

viser til artikkel 66 i De forente nasjoners

dyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioike- usyleissopimuksen 66 artiklaan, 22 päivänä toukokuuta 1992 tehtyyn biologista moni- muotoisuutta koskevaan yleissopimukseen ja Pohjois-Atlantin lohensuojelusta 2 päivänä maaliskuuta 1982 tehtyyn yleissopimukseen ja sen nojalla hyväksyttyihin lohen kalastuk- sen säätelyn ja hoidon suuntaviivoihin, 16 päivänä joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoi- keuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kan- sainvälisen yleissopimuksen 27 artiklaan se- kä Yhdistyneiden Kansakuntien 13 päivänä syyskuuta 2007 hyväksymään alkuperäiskan-

sojen oikeuksia koskevaan julistukseen,

havrettskonvensjon av 10. desember 1982, konvensjonen om biologisk mangfold av 22. mai 1992 og konvensjonen av 2. mars 1982 til vern av laks i det nordlige Atlanterhav og de retningslinjene for forvaltning av laksefis- ke som er vedtatt i henhold til denne konven- sjonen, konvensjonen om sivile og politiske rettigheter av 16. desember 1966 artikkel 27, samt til De forente nasjoners urfolkserklæ- ring av 13. september 2007,

ovat tehneet seuraavan sopimuksen:

har inngått følgende avtale:

1 Luku

Tarkoitus ja soveltamisalue

1 Artikla

Tavoite

Kapittel 1

Formål og virkeområde

Artikkel 1

Formål

1. Sopimuksen tavoitteena on edistää Teno- joen vesistön kalakantojen ekologisesti, ta- loudellisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä ja hoitoa perustuen parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon, mukaan lukien perinteinen tietämys, siten että vesistön lohentuotantoky- kyä hyödynnetään ja kalakantojen moninai-

suus turvataan.

1. Avtalens formål er å bidra til at fiskebes- tandene i Tanavassdraget forvaltes på en økologisk, økonomisk og sosialt bærekraftig måte basert på beste tilgjengelige kunnskap, inkludert tradisjonell kunnskap, slik at vass- dragets kapasitet for lakseproduksjon utnyt- tes og mangfoldet i fiskebestandene sikres.

2. Kalakantojen suojelussa, hoidossa ja käytössä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin osallisena oleviin kalastusetuihin ja erityises-

ti kalastukseen, joka perustuu paikallisiin kulttuuriperinteisiin.

2. Ved vern, forvaltning og bruk av fiske- bestandene skal det tas hensyn til alle berørte fiskeinteresser, og særlig til fiske basert på lokale kulturtradisjoner.

3. Lohen kalastuksen säätelyn lähtökohtana on hoitosuunnitelma. Suunnitelma pohjautuu parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon kan- tojen koosta, koostumuksesta ja arvioidusta

kehityksestä sekä ennalta varautumisen peri-

3. Forvaltningsplanen vil være utgangs- punkt for reguleringer i fisket etter laks. Pla- nen skal bygge på den beste tilgjengelige kunnskap om fiskebestandenes størrelse,

sammensetning og forventet utvikling, samt

aatteen soveltamiseen.

på anvendelse av føre-var-prinsippet.

4. Säätely on toteutettava siten, että eri lo- hikantojen hoitotavoitteet saavutetaan ja niitä ylläpidetään pitkällä aikavälillä hoitosuunni-

telman mukaisesti.

4. Reguleringene skal gjennomføres slik at forvaltningsmålene for de enkelte laksebes- tandene oppnås og opprettholdes over tid i

samsvar med forvaltningsplanen.

2 Artikla

Maantieteellinen soveltamisalue

Artikkel 2

Geografisk virkeområde

1. Sopimusta ja sen liitteenä 2 olevaa kalas- tussääntöä sovelletaan Tenojoen, Inarinjoen ja Kietsimäjoen niillä alueilla, joissa Suomen

ja Norjan välinen valtakunnan raja kulkee (rajajokiosuus).

1. Avtalen og Vedlegg 2 om fiskeregler gjelder på riksgrensestrekningene mellom Finland og Norge i Tanaelva, Anárjohka og Skiehččanjohka (grenseelvstrekningene).

2. Sopimuksen 3 artiklan 1 kohtaa, 4 artik- laa sekä 11 artiklan 2 kohtaa sovelletaan ve- sistön lohennousualueella. Artiklaa 15 sovel-

letaan vesistön koko valuma-alueella.

2. Avtalens artikkel 3 punkt 1 og artikkel 4, samt artikkel 11 punkt 2 gjelder på vassdra- gets lakseførende strekning. Artikkel 15 gjel-

der i hele vassdragets nedbørfelt.

3. Artiklan kohdassa 1 ja 2 tarkoitetut so- veltamisalueet on merkitty liitteessä 1 oleviin

karttoihin.

3. Områdene som er omtalt under artikke- lens punkt 1 og 2 er avmerket på kartene i

Vedlegg 1.

3 Artikla

Sivuvesistöt, vesistön alempi Norjan puolei- nen osuus ja Finnmarkin läänin merialueet

Artikkel 3

Sidevassdrag, nedre norske del av vassdraget og sjøområder i Finnmark fylke

1. Osapuolet sitoutuvat Tenojoen vesistön sivuvesistöjen ja alemman Norjan puoleisen osuuden lohennousualueiden osalta antamaan kansallisia säännöksiä ja määräyksiä kala- kantojen suojelun ja kestävän käytön turvaa- miseksi. Norjalle kuuluvalla Tenojoen vesis- tön jokisuun ja rajajokiosuuden välisellä osalla sovellettavat kalastusmääräykset eivät

voi olla lievempiä kuin rajajokiosuudella

1. Partene forplikter seg til å innføre nasjo- nale forskrifter og regler for de lakseførende strekningene i Tanavassdragets sidevassdrag og i nedre norske del, for å sikre bevaring og bærekraftig utnyttelse av fiskebestandene. Fiskereguleringene på den norske strekning- en mellom Tanavassdragets munning og grenseelvstrekningen kan ikke være mindre

restriktive enn gjeldende reguleringer på

voimassa olevat määräykset. Kansallisten säännösten ja määräysten laadinnassa voi- daan ottaa lähtökohdaksi 4 artiklassa tarkoi- tettu hoitosuunnitelma. Toisen osapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle on varattava tilaisuus antaa lausunto ennen säännösten

vahvistamista.

grenselvstrekningen. Ved utarbeiding av na- sjonale forskrifter og regler må det tas ut- gangspunkt i forvaltningsplanen som er om- talt i artikkel 4. Før regler fastsettes, skal den xxxxx xxxxx ansvarlige myndighet gis anled- ning til å uttale seg.

2. Finnmarkin merilohen kalastuksen sään- telyä koskevista muutosesityksistä on pyy- dettävä lausunto Suomen toimivaltaiselta vi-

ranomaiselta ennen päätösten tekemistä.

2. Forslag til endringer i reguleringene av sjølaksefisket i Finnmark skal sendes ansvar- lig myndighet i Finland til uttalelse før ved-

tak treffes.

2 Luku

Kalastuksen säätely

4 Artikla

Hoitosuunnitelma

Kapittel 2 Reguleringer i fisket Artikkel 4

Forvaltningsplan

1. Osapuolet laativat yhteistyössä Tenojoen lohikantojen hoitosuunnitelman, jolla turva- taan biologinen monimuotoisuus sekä kanto-

jen kestävä käyttö.

1. Partene skal i fellesskap utarbeide en forvaltningsplan for laksebestandene i Tana- elva for å sikre biologisk mangfold og bærek-

raftig utnytting av bestandene.

2. Suunnitelman on oltava joustava, tietoon perustuva ja lohikantakohtainen ja se on läh- tökohtana laadittaessa mahdollisia sovittuja määräyksiä yhteisestä kalastussäännöstä poikkeamiseksi. Kalastusoikeuden haltijat

osallistuvat suunnitelman laatimiseen.

2. Planen skal være fleksibel, kunnskapsba- sert og rettet inn mot de enkelte laksebestan- dene, og vil være utgangspunkt for utarbei- delse av eventuelle avtalte bestemmelser om å fravike felles fiskeregler. Fiskerettshavere

skal medvirke i utarbeidelse av planen.

3. Suunnitelman on sisällettävä:

i) tiedot kalakantojen ja niiden elinympäris- töjen tilasta;

ii) tiedot kalastuksesta;

iii) lohikantojen kantakohtaiset hoitotavoit- teet;

iv) ehdotus kalakantojen hoitotoimenpi- teiksi;

v) hoitotavoitteet alittavien kantojen osalta ehdotus tarpeellisiksi elvytystoimenpiteiksi.

3. Planen skal inneholde:

i) informasjon om tilstanden til fiskebes- tandene og deres livsmiljø;

ii) informasjon om fisket;

iii) forvaltningsmål for de enkelte laksebes- tandene;

iv) forslag til forvaltningstiltak for fiske- bestandene;

v) forslag til nødvendige gjenoppbyggings- tiltak for de bestandene som ikke oppnår for- valtningsmålene.

4. Jos yksi tai useampi lohikanta on hoito- tavoitteen alittavalla tasolla, tulee näitä kan- toja koskeva elvytyssuunnitelma sisällyttää

hoitosuunnitelmaan.

4. Dersom en eller flere laksebestander er på et nivå som ligger under forvaltningsmå- let, skal planer for gjenoppbygging av disse

bestandene inkluderes i forvaltningsplanen.

5. Suunnitelmaa arvioidaan ja tarkennetaan tarvittaessa. Osapuolten on yhteistyössä muu- tettava suunnitelmaa, jos lohikantojen kehi- tyksen tilanne poikkeaa olennaisesti hoito- suunnitelmaan sisältyvistä odotuksista. Kumpikin osapuoli voi tehdä aloitteen muu-

toksiin.

5. Planen evalueres og justeres ved behov. Dersom utviklingen i laksebestandenes tils- tand avviker vesentlig fra forventningene i forvaltningsplanen, skal partene i fellesskap endre planen. Hver av partene kan ta initiativ til endringer.

5 Artikla

Yhteinen kalastussääntö

Artikkel 5

Felles fiskeregler

1. Osapuolilla on yhteinen kalastussääntö rajajokiosuudella. Kalastussääntö on sopi- muksen liitteenä 2, ja se on olennainen osa

sopimusta.

1.Partene skal ha felles regler om fisket på grenseelvstrekningen. Fiskereglene er ved- lagt avtalen som Vedlegg 2, og er en integrert

del av avtalen.

2. Kalastussääntö on voimassa viisi vuotta sopimuksen voimaantulosta. Kalastussään- nön voimassaolo jatkuu siitä eteenpäin aina seitsemän vuotta kerrallaan, paitsi jos toinen osapuolista aiemmin esittää sen muuttamista. Kalastussäännön muuttamista koskeva pyyn- tö on esitettävä vähintään kaksi vuotta ennen

kalastussäännön voimassaolon päättymistä.

2. Fiskereglene gjelder i fem år fra avtalens ikrafttredelse. Fiskereglene gjelder deretter i perioder på sju år, med mindre en av partene tidligere anmoder om endringer. Anmodning om endring av fiskereglene skal legges fram senest to år før utløpet av fiskereglenes gyl- dighetsperiode.

3. Kalastussääntö sisältää ennalta sovittuja säätelytoimenpiteitä, jotka saatetaan voimaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti kalas- tussäännössä määriteltyjen edellytysten täy- tyttyä. Ennalta sovittujen toimenpiteiden käyttöä koskevien edellytysten olemassaoloa arvioidaan vuosittain 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin yhteydessä. Arviointi kirjataan 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun

pöytäkirjaan.

3. Fiskereglene skal inkludere forhåndsav- talte reguleringstiltak som trer i kraft i sam- svar med nasjonal lovgivning når forutset- ninger definert i fiskereglene er oppfylt. Vur- deringen av om forutsetningene for anven- delse av forhåndsavtalte tiltak er tilstede, gjøres årlig i forbindelse med vurderingen omtalt under artikkel 7 punkt 2. Vurderingen føres inn i protokollen omtalt under artikkel

7 punkt 4.

6 Artikla

Mahdollisuus poiketa kalastussäännöstä

Artikkel 6

Adgang til å fravike fiskereglene

1. Hallitukset tai niiden määräämät viran- omaiset voivat tämän sopimuksen 1 artiklas- sa mainitun tavoitteen saavuttamiseksi ja kummankin osapuolen kansallisen lainsää- dännön puitteissa sopia kalastussäännöstä poikkeavista määräyksistä, jos se on välttä- mätöntä kalakantojen elinvoimaisuuden tur- vaamiseksi, heikentyneiden tai heikentymis- vaarassa olevien kalakantojen suojelemiseksi tai elvyttämiseksi taikka jos kalakantojen tila

sen sallii.

1. Dersom det er nødvendig for å sikre fis- kebestandenes levedyktighet, for å verne el- ler gjenoppbygge fiskebestander som er svekket eller står i fare for å bli svekket, eller dersom fiskebestandenes tilstand tillater det, kan regjeringene eller de av disse utpekte myndigheter, innen rammene av hver parts nasjonale lovgivning, avtale bestemmelser som fraviker fiskereglene, for å oppnå formå- let i artikkel 1 i denne avtale.

2. Kalastussäännöstä poikkeavat määräyk- set voivat koskea:

2. Bestemmelser om å fravike fiskereglene kan gjelde:

1) kieltoa tai rajoitusta kalastaa tietyllä pyydyksellä tai kalastustavalla;

1) forbud mot eller begrensninger i fisket med visse fangstredskaper eller fiskemeto- der;

2) kieltoa tai rajoitusta kalastaa tiettynä ajankohtana tai tietyllä alueella;

2) forbud mot eller begrensninger i fisket på visse tidspunkter eller i visse områder;

3) käytettävien pyydysten määrällistä rajoi- tusta;

3) begrensninger i antall fiskeredskaper som brukes;

4) saaliskiintiötä;

4) kvoter for fangst;

5) lupamääriä;

5) antall fiskekort;

6) rajajokiosuuden kalastusvyöhykejakoa;

6) inndeling av grenseelvstrekningen i fis- kesoner;

7) kieltoa ottaa tiettyä sukupuolta tai koko- luokkaa olevia kaloja;

7) forbud mot å ta fisk av et bestemt kjønn eller i en viss størrelsesklasse;

8) pyydysten rakennetta; tai

8) fangstredskapenes utforming; eller

9) muita edellä 1–8 kohtiin rinnastuvia ka- lastussäännön täytäntöönpanoon liittyviä sää- telytoimia.

9) andre reguleringstiltak som er sammen- lignbare med punktene 1–8 ovenfor og knyt- tet til implementering av fiskereglene.

3. Kalastussäännöstä poikkeavat määräyk- set voidaan rajata koskemaan sopimusalueen osaa, erikseen määritettyä kalastuskauden jaksoa tai yksittäistä kalastustapaa. Määräyk- set annetaan määräajaksi enintään kolmeksi

kalastuskaudeksi kerrallaan.

3. Bestemmelser om å fravike fiskereglene kan begrenses til å gjelde for en del av avta- leområdet, for angitt fiskesesonger eller for den enkelte fiskemetode. Bestemmelsene skal være tidsbegrenset og kan ikke gjelde

for mer enn tre fiskesesonger om gangen.

7 Artikla

Kalastussäännön vaikutusten arviointi ja

poikkeavia määräyksiä koskeva menettelyta- pa

Artikkel 7

Evaluering av effektene av fiskereglene og prosedyrer for bestemmelser om fravik

1. Osapuolten yhteinen seuranta- ja tutki- musryhmä sekä toimivaltaiset viranomaiset arvioivat kalastussäännön ja siihen mahdolli- sesti tehtyjen poikkeavien määräysten vaiku- tuksia parhaan lohikantojen tilasta ja kehitys- suunnista käytettävissä olevan tiedon perus- teella vuosittain. Kalastusoikeuden haltijat

otetaan mukaan arviointityöhön.

1. Effekten av fiskereglene og eventuelle bestemmelser om fravik skal vurderes årlig av en felles overvåkings- og forskningsgrup- pe og ansvarlige myndigheter på grunnlag av den beste tilgjengelige kunnskapen om lak- sebestandenes tilstand og utviklingstenden- ser. Fiskerettshaverne trekkes inn i vurderin-

gene.

2. Hallitukset tai niiden määräämät viran- omaiset arvioivat vuosittain tarvetta sopia ka- lastussäännöstä poikkeavista määräyksistä

6 artiklan mukaisesti.

2. Regjeringene eller de av regjeringene ut- pekte myndigheter vurderer hvert år behovet for å avtale bestemmelser om å fravike fiske-

reglene i henhold til artikkel 6.

3. Tarvetta toteuttaa kalastussäännöstä poikkeavia määräyksiä on arvioitava sellai- sena ajankohtana, että tutkijoilla ja keskeisil- lä paikallisilla sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa arviointiin ja että kansalliset sään- nökset voivat tulla voimaan viimeistään sen

vuoden huhtikuun 1 päivänä, jolloin poik- keavat määräykset tulevat voimaan.

3. Vurderingen av behovet for bestemmel- ser om å fravike fiskereglene skal gjøres på et slikt tidspunkt at forskere og relevante lo- kale interessegrupper kan medvirke, og slik at nasjonale regler kan tre i kraft senest 1. april det år bestemmelsene skal gjelde fra.

4. Hallitusten tai niiden määräämien viran- omaisten välinen sopimus kalastussäännöstä

4. Avtale mellom regjeringene eller av reg- jeringene utpekte myndigheter om bestem-

poikkeavista määräyksistä kirjataan erilliseen pöytäkirjaan.

melser om å fravike fiskereglene skal nedfel- les i en særskilt protokoll.

3 Luku

Kalastuksen järjestäminen

8 Artikla

Kalastonhoitomaksut

Kapittel 3 Organisering av fisket Artikkel 8

Fiskeravgift

Kalastettaessa rajajokiosuudella sovelle- taan kalastonhoitomaksuvelvollisuuteen sen osapuolen lainsäädäntöä, jonka alueelta 10 artiklassa tarkoitettu kalastuslupa lunaste-

taan.

Plikten til å betale fiskeravgift ved fiske på grenseelvstrekningen følger lovgivningen i det landet fiskekort etter artikkel 10 blir løst i.

9 Artikla

Rajajokiosuuden jakaminen kalastusvyöhyk- keisiin

Artikkel 9

Inndeling av grenseelvstrekningen i fiskeso- ner

1. Veneestä tapahtuvan matkailukalastuk- sen järjestämiseksi määritellään yhteiset ka- lastusvyöhykkeet. Kalastuslupien sallittu enimmäismäärä sekä kalastuslupien hinnat voivat vaihdella vyöhykkeittäin ja kalastus-

kauden aikana.

1. Det skal fastsettes felles fiskesoner for å organisere tilreisendes fiske fra båt. Det største tillatte antall fiskekort og prisen på fiskekort kan variere fra sone til sone og in- nen sesongen.

2. Kumpikin osapuoli voi perustaa kalas-

tusvyöhykkeitä matkailukalastuksen järjes- tämiseksi rannalta kuultuaan toista osapuolta.

2. Hver part kan opprette fiskesoner og or-

ganisere tilreisende sitt fiske fra strand etter samråd med den annen part.

10 Artikla

Kalastusluvat

Artikkel 10

Fiskekort

1. Kalastussäännössä määritellään matkai- lukalastukseen myytävien kalastuslupien

enimmäismäärä. Määrä jaetaan puoliksi osa- puolten välillä.

1. Maksimalt antall fiskekort for tilreisende fiskere skal fastsettes i fiskereglene. Antallet fordeles likt mellom partene.

2. Rajajokiosuudella kalastavan on lunas- tettava kalastuslupa ennen kalastuksen aloit- tamista. Osapuolet vastaavat lupien myynnin

järjestämisestä.

2. Den som vil fiske på grenseelvstrekning- en skal løse fiskekort før fisket begynner. Partene er ansvarlige for tilrettelegging for

salg av fiskekort.

3. Rantakalastuslupa ostetaan siinä valtios- sa, jossa kalastetaan. Venekalastuslupa oike- uttaa kalastamaan ilmoitetulla vyöhykkeellä

molempien osapuolten alueella.

3. For fiske fra strand må kort løses i den stat hvor fisket skal foregå. Kort for fiske fra båt gir adgang til fiske i angitt sone i begge

partenes områder.

4. Kumpikin osapuoli määrittää kansallisen lainsäädännön mukaisesti kalastusluvan hin- nan kuultuaan asiasta toista osapuolta. Kalas- tusluvan muut ehdot määritellään kalastussä-

ännössä.

4. Hver part fastsetter kortprisene i samsvar med nasjonal lovgivning etter å ha hørt den xxxxx xxxxxx. Andre betingelser fastsettes i fiskereglene.

5. Kumpikin osapuoli päättää kalastuslupi- en myynnistä saatujen tulojen käytöstä. Val-

vonta, seuranta ja kalatutkimus asetetaan etu- sijalle.

5. Bruken av inntektene av fiskekortsalget bestemmes av hver part. Oppsyn, overvåk-

ning, fiskeundersøkelser og forskning skal prioriteres.

11 Artikla

Kalastuksenvalvonta

Artikkel 11

Fiskeoppsyn

1. Osapuolten on huolehdittava riittävästä kalastuksenvalvonnasta. Kansallisen lainsää- dännön mukaan toimivaltaiset kalastuksen- valvontaviranomaiset ja kalastuksenvalvojat valvovat kalastussäännön noudattamista.

1. Partene skal sørge for tilstrekkelig opp- syn med fisket. De myndigheter og oppsyns- betjenter som i henhold til partenes nasjonale lovgivning er ansvarlige for fiskeoppsyn, skal ha oppsyn med at forskriftene om fisket

overholdes.

2. Kalastusta saavat lisäksi valvoa yhteiset suomalais-norjalaiset valvontapartiot. Tällai- sessa valvonnassa toisen osapuolen valvojat

ovat tarkkailijan asemassa.

2. I tillegg kan det gjennomføres oppsyn ved felles finsk-norske oppsynspatruljer. Ved slikt oppsyn har den xxxxx xxxxx oppsynsbet-

jenter observatørstatus.

3. Osapuolet voivat sopia yhteisestä kalas- tuksenvalvontasuunnitelmasta.

3. Partene kan avtale en felles plan for fis- keoppsyn.

4. Jos jommallakummalla osapuolella on syytä epäillä kalastuksen tapahtuneen tai ta-

4. Dersom en av partene har grunn til mis- tanke om at det foregår eller har foregått fis-

pahtuvan voimassa olevien määräysten vas- taisesti toisen osapuolen alueella, on kalas- tuksenvalvontaviranomaisen tai kalastuksen- valvojan ilmoitettava tästä välittömästi toisen

osapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle.

ke på den xxxxx xxxxx område i strid med gjeldende forskrifter, skal de ansvarlige for fiskeoppsynet underrette den xxxxx xxxxx an- svarlige myndigheter umiddelbart.

4 Xxxx

Xxxxxxxx, tutkimus, saalisraportointi ja saalistilastot

12 Artikla

Seuranta ja tutkimus

Kapittel 4

Overvåking, forskning, fangstrapporte- ring og fangststatistikk

Artikkel 12

Overvåking og forskning

1. Osapuolet seuraavat ja tutkivat Tenojoen vesistön kalakantoja yhteistyössä. Tavoittee- na on erityisesti luoda perustaa 4 artiklassa tarkoitetun hoitosuunnitelman laatimiselle ja

arvioinnille ja arvioida kalastussäännöksiä 7 artiklan mukaisesti.

1. Partene skal samarbeide om overvåking av og forskning på fiskebestandene i Tana- vassdraget, særlig som grunnlag for utarbei- delse og evaluering av forvaltningsplanen et-

ter artikkel 4 og vurdering av fiskereglene et- ter artikkel 7.

2. Työtä toteuttaa osapuolten yhteinen seu- ranta- ja tutkimusryhmä, jossa kummallakin osapuolella on kaksi edustajaa. Paikalliset kalastusoikeuden haltijat osallistuvat työhön. Osapuolten toimivaltaiset viranomaiset sopi-

vat ryhmän toimeksiannosta.

2. Arbeidet gjennomføres av en felles overvåkings- og forskningsgruppe med to re- presentanter for hver part. Lokale fiskerett- shavere skal involveres i arbeidet. Partenes ansvarlige myndigheter avtaler gruppens

mandat.

13 Artikla

Saalisrekisteri ja saalisilmoitukset

Artikkel 13

Fangstregistering og fangstrapportering

1. Osapuolilla on yhteinen sähköinen saa- lisrekisteri, johon kalastaja on velvollinen ilmoittamaan harjoittamaansa kalastusta ja

saaliita koskevat tiedot siten kuin kalastus- säännössä määritetään.

1. Partene skal ha et felles elektronisk fangstregister. Fiskeren plikter å rapportere opplysninger om fiskeinnsats og fangster til

registeret i samsvar med bestemmelsene i fiskereglene.

2. Rekisteriin tallennettuja tietoja käytetään saalistilastointiin, kalavarojen hoidon suun- nitteluun, valvontaan ja kalatutkimuksiin se- kä kalakantoja ja kalastuksen harjoittamista

koskevaan tutkimukseen.

2. Opplysninger lagret i registeret benyttes til fangststatistikker, planlegging av forvalt- ningstiltak, oppsyn og fiskeundersøkelser, samt forskning på fiskebestandene og fiske-

utøvelsen.

5 Luku

Kalakantojen suojelu

Kapittel 5

Beskyttelse av fiskebestandene

14 Artikla

Rakentaminen ja saastuttaminen

Artikkel 14

Inngrep og forurensning

1. Osapuolten on asiaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä sovellettaessa huolehdittava siitä, että laitosten, rakennusten tai rakentei- den sijoittaminen ja rakentaminen tai muu vastaava toiminta tai vesivarojen hyödyntä-

minen ei aiheuta vahinkoa tai sen vaaraa ka- lakannoille tai kalastukselle.

1. Partene skal i henhold til relevant lov- givning påse at plassering og bygging av an- legg, bygninger eller konstruksjoner, eller annen tilsvarende virksomhet eller utnyttelse av vannressursene ikke medfører skade eller

risiko for skade på fiskebestandene eller fis- keutøvelsen.

2. Osapuolten on kummankin tahollaan ja yhteistyössä toistensa kanssa toteutettava toimenpiteitä, joita tarvitaan vesistön veden- laadun seuraamiseksi, ylläpitämiseksi ja tar-

peen vaatiessa kohentamiseksi.

2. Partene skal hver for seg og i samarbeid iverksette tiltak for å overvåke, opprettholde og om nødvendig forbedre vannkvaliteten i vassdraget.

15 Artikla

Biologiset vaikutukset

Artikkel 15

Biologisk påvirkning

1. Osapuolten on käynnistettävä tarpeelliset toimet kalakantojen suojelemiseksi tarttuvilta kalasairauksilta sekä vieraslajeilta ja -

kannoilta.

1. Partene skal iverksette nødvendige tiltak for å beskytte fiskebestandene mot smitt- somme fiskesykdommer og introduksjon av

fremmede arter eller bestander.

2. Osapuolten on pienennettävä käynnissä olevien toimintojen aiheuttamaa uhkaa ja es- tettävä uusia uhkia aiheuttavia toimintoja ve- sistön valuma-alueella ja lähellä sijaitsevilla maa- ja merialueilla. Näihin kuuluvat kalan- kasvatuksesta aiheutuvat vahingolliset vaiku- tukset ja sairauksien tartunnanuhka sekä vai-

kutukset, joita karanneet tai istutetut kalat ai- heuttavat.

2. Partene skal redusere risikoen fra pågå- ende aktiviteter og forhindre ny risikoaktivi- tet innenfor vassdragets nedbørfelt og i nær- liggende land- og sjøområder, herunder risi- ko for skadevirkninger og sykdomso- verføring fra fiskeoppdrett samt påvirkning fra rømt eller utsatt fisk.

3. Tenojoen vesistön valuma-alueella ei saa harjoittaa anadromisten lohikalojen kasvatus- ta ja viljelyä. Tenojoen vesistön valuma- alueelle ei saa istuttaa vesistön valuma-

alueen ulkopuolelta tuotuja kaloja.

3. Fiskeoppdrett og kultivering av anadro- me laksefisk skal ikke finne sted i Tanavass- dragets nedbørfelt. Det skal ikke settes ut fisk i Tanavassdragets nedbørfelt fra områder

utenfor nedbørfeltet.

4. Eläviä kaloja tai gameettia (mätiä ja mai- tia) ei saa siirtää muista vesistöistä Tenojoen vesistön valuma-alueelle.

4. Det skal ikke flyttes levende fisk eller gameter (melke og rogn) fra andre vassdrag til Tanavassdragets nedbørfelt.

5. Vesiviljelyeläinten ja niiden gameettien siirtämisen on tapahduttava Euroopan unio-

nin kalaterveysmääräysten mukaisesti.

5. Introduksjon av akvakulturdyr og deres gameter skal skje i henhold til den Europeis-

ke unions regelverk om fiskehelse.

6. Muista vesistöistä peräisin olevaa vettä ei saa päästää eikä niistä pyydystettyjä kaloja saa puhdistaa vesistön valuma-alueella luon- nonvesien välittömässä läheisyydessä. Muis- sa vesistöissä käytettyjen kalastusvälineiden, muiden varusteiden kuten myös veneiden ja muiden kulkuvälineiden on oltava kuivia tai desinfioituja ennen kuin niitä saa käyttää va- luma-alueella. Desinfioinnin ja kuivatuksen suorittamiselle laaditaan yhteinen ohjeistus.

Osapuolet huolehtivat siitä, että velvoitteesta tiedotetaan yleisölle.

6. Innenfor vassdragets nedbørfelt er det i umiddelbar nærhet av naturlige vann ikke til- latt å tømme vann eller rense fisk fra annet vassdrag. Fiskeredskap og annet fiskeutstyr, samt båter og andre transportmidler som har vært benyttet i annet vassdrag skal være tørt eller desinfisert før det kan benyttes i nedbør- feltet. Det skal utarbeides felles veiledning for desinfeksjon og tørking. Partene skal sørge for informasjon til publikum om disse reglene.

7. Osapuolten on välittömästi varoitettava toisiaan, jos on aihetta epäillä, että valuma- alueella tai sen läheisyydessä sijaitsevilla maa- ja merialueilla esiintyy lohiloista Gyro- dactylus salarista tai muita tarttuvia vakavia kalasairauksia tai jos tartunta on todettu. Osapuolten toimivaltaiset viranomaiset voi- vat laatia yhteisen suunnitelman, jossa määri- tellään varoitusvelvollisuutta koskevat käy- tännöt, valmius mahdollisen Gyrodactylus salariksen leviämisen varalta, kalatautien to- dentamismenetelmät ja toimenpiteet epäiltä-

essä kyseisiä sairauksia tai kun esiintyminen on todettu.

7. Partene skal straks varsle hverandre ved mistanke om eller påvisning av lakseparasit- ten Gyrodactylus salaris eller annen alvorlig smittsom fiskesykdom innen nedbørfeltet el- ler i nærliggende land- og sjøområder. Parte- nes ansvarlige myndigheter kan utarbeide en felles plan som klargjør rutiner for varslings- plikt, beredskap for en eventuell spredning av Gyrodactylus salaris, metoder for verifise- ring av fiskesykdommer og tiltak ved mis- tanke eller påvisning av slike sykdommer.

16 Artikla

Toimet erityistilanteissa

Artikkel 16

Tiltak i særskilte situasjoner

1. Toimivaltaisten viranomaisten on erik- seen tai yhdessä käynnistettävä välttämättö- minä pidettäviä toimenpiteitä vahinkojen en- naltaehkäisemiseksi, rajoittamiseksi tai estä- miseksi siinä tapauksessa, että kalakantoja

uhkaavat saastuminen tai muut ympäristö- vaikutukset.

1. Dersom fiskebestandene er truet av foru- rensning eller andre miljøpåvirkninger, skal de ansvarlige myndigheter hver for seg eller i samarbeid iverksette tiltak som anses nødvendig for å forebygge, begrense eller hindre skade.

2. Osapuolten on välittömästi rajoitettava kalastusta tai lopetettava se kokonaan veden virtaaman tai muiden erityisolosuhteiden, ku- ten lohennousun olennaisen vähenemisen niin vaatiessa. Kalastusta rajoitetaan tai se lopetetaan ainoastaan siinä laajuudessa ja sil- lä alueella, jolla se on välttämätöntä kalakan- tojen turvaamiseksi. Paikallisia tahoja ja oi-

keudenhaltijoita on kuultava asiasta siinä määrin kuin tilanteen kiireellisyys sen sallii.

2. Partene skal med øyeblikkelig virkning begrense eller stanse fisket når vannføringen eller andre særlige forhold, herunder kritisk svikt i oppgangen av laks, tilsier det. Stans eller begrensing av fisket kan bare benyttes som tiltak i den utstrekning og for et slikt område som anses nødvendig for å sikre fis- kebestanden. Lokale interessegrupper og ret-

tighetshavere skal høres i den grad tidsmes- sige hensyn tillater det.

3. Osapuolten toimivaltaiset viranomaiset laativat yhdessä menettelytavat tämän artik- lan määräysten toimeenpanemiselle. Toi- menpiteiden välttämättömyyttä arvioitaessa on ennalta varautumisen periaatteelle annet-

tava suuri painoarvo.

3. Praktiseringen av denne artikkelen skal skje i henhold til prosedyrer fastlagt av par- tenes ansvarlige myndigheter i fellesskap. Ved vurderingen av nødvendigheten av tiltak skal føre var-prinsippet tillegges stor vekt.

6 Luku

Loppumääräykset

Kapittel 6

Avsluttende bestemmelser

17 Artikla

Yhteistyö, sopimuksen seuranta ja muutokset

Artikkel 17

Samarbeid, oppfølging av avtalen og end- ringer

1. Osapuolten toimivaltaisten viranomais- ten tulee toimia yhteistyössä kaikissa Tenon vesistön kalakantoja ja vesiympäristöä kos-

kevissa kysymyksissä.

1. Partenes ansvarlige myndigheter skal samarbeide om alle spørsmål som berører fiskebestandene og vannmiljøet i Tanavass-

draget.

2. Osapuolet kokoontuvat tarpeen mukaan arvioidakseen sopimuksen soveltamista. Ta-

paamiset tulee järjestää viimeistään kahden

2. Partene skal møtes ved behov for å eva- luere anvendelsen av avtalen. Møter skal ar-

rangeres senest innen to måneder etter at en

kuukauden kuluessa toisen osapuolen esittä- mästä pyynnöstä.

av partene har bedt om dette.

3. Tätä sopimusta ja sen liitteitä voidaan muuttaa osapuolten välisellä sopimuksella. Muutokset tulevat voimaan 22 artiklassa mä-

ärätyllä tavalla.

3. Denne avtale med vedlegg kan endres ved overenskomst mellom partene. Endringer trer i kraft som fastsatt i artikkel 22.

18 Artikla

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Artikkel 18

Tvisteløsning

1. Tämän sopimuksen tulkinnasta tai sovel- tamisesta syntyvät erimielisyydet on ratkais- tava yhteisymmärryksessä toimivaltaisten vi- ranomaisten välisin neuvotteluin niin nopeas-

ti kuin mahdollista.

1. Tvister som oppstår om tolkningen eller anvendelse av denne avtalen skal løses i minnelighet og så snart som mulig gjennom forhandling mellom ansvarlige myndigheter.

2. Neuvottelut tulee käynnistää viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun osa- puoli esittää toiselle osapuolelle neuvottelu-

pyynnön diplomaattista tietä.

2. Forhandlingene skal innledes senest to måneder etter at den ene parten har anmodet om det gjennom diplomatiske kanaler.

3. Mikäli asiassa ei saada ratkaisua kolmen kuukauden kuluessa, osoitetaan erimielisyy- det ad hoc Tenojoen vesistön rajajokikomis- sion ratkaistavaksi. Kumpikin osapuoli nime- ää komissioon kolme jäsentä sekä kolme va- rajäsentä. Lisäksi kumpikin osapuoli asettaa komission käytettäväksi sihteerin ja tarvitta- vat asiantuntijat. Komission on pyrittävä löy- tämään molempia osapuolia tyydyttävä rat-

kaisu.

3. Dersom man ikke i løpet av tre måneder kommer frem til en løsning, skal tvisten hen- vises til en ad hoc grenseelvkommisjon for Tanavassdraget. Hver part oppnevner tre medlemmer og tre varamedlemmer til kom- misjonen. Begge partene stiller i tillegg en sekretær og nødvendige sakkyndige til rådig- het for kommisjonen. Kommisjonen skal søke å finne en løsning som er akseptabel for

begge parter.

4. Mikäli asiaa ei saada ratkaistua komissi-

ossa viiden kuukauden kuluessa, ratkaistaan erimielisyydet diplomaattista tietä.

4. Dersom saken ikke kan løses av kommi-

sjonen i løpet av fem måneder, skal tvisten løses gjennom diplomatiske kanaler.

19 Artikla

Irtisanominen

Artikkel 19

Oppsigelse

Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuk- sen toiselle osapuolelle osoitetulla kirjallisel- la ilmoituksella. Sopimuksen irtisanominen tulee voimaan kahdentoista kuukauden kulut-

tua sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana irtisanomisilmoitus on vastaanotettu.

Denne avtalen kan sies opp av hver part ved skriftlig meddelelse til den xxxxx xxxxxx. Oppsigelsen av avtalen trer i kraft etter tolv måneder fra slutten av det kalenderåret med- delelse om oppsigelse er mottatt.

20 Artikla

Rikosoikeudelliset seuraamukset

Artikkel 20

Straffereaksjoner

Rangaistuksista, takavarikoista, menettä- misseuraamuksista ja muista rikosoikeudelli- sista seuraamuksista säädetään kansallisessa

lainsäädännössä.

For straff, beslag, inndragning og andre strafferettslige følger, gjelder nasjonal lov- givning.

21 Artikla

Nykyisen sopimuksen kumoutuminen

Artikkel 21

Opphevelse av någjeldende overenskomst

Tämän sopimuksen tullessa voimaan lak- kaavat Suomen tasavallan ja Norjan kunin- gaskunnan välillä Tenojoen kalastuspiirin yh- teisestä kalastussäännöstä 1 päivänä maalis- kuuta 1989 tehty sopimus ja siihen liittyvä

kalastussääntö olemasta voimassa.

Ved ikrafttredelse av denne avtalen opphe- ves Overenskomsten mellom Republikken Finland og Kongeriket Norge om felles forskrifter om fisket i Tanaelvas fiskeområde av 1. mars 1989 med tilhørende forskrifter

om fisket.

22 Artikla

Voimaantulo

Artikkel 22

Ikrafttreden

Tämä sopimus tulee voimaan toiseksi seu- raavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun osapuolet ovat ilmoittaneet toi- silleen diplomaattiteitse sopimuksen voi-

maantulolle valtiosäännön mukaan asetettu- jen vaatimusten täyttymisestä.

Denne avtalen trer i kraft den første dagen i den andre måneden etter at partene har med- delt hverandre gjennom diplomatiske kanaler at kravene som i henhold til statsforfatningen stilles for at avtalen kan tre i kraft er oppfylt.

Tämän vakuudeksi ovat molemmat valtuu- tetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Til bekreftelse av foranstående har de un- dertegnende, som er gitt behørig fullmakt til

dette, undertegnet denne avtalen.

Tehty Helsingissä 30 päivänä syyskuuta, kahtena suomen- ja norjankielisenä kappa- leena. Molemmat tekstit ovat yhtä todistus-

voimaiset.

Utferdiget i to eksemplarer i Helsingfors den 30. september 2016 på finsk og norsk. Begge tekster har lik gyldighet.

Suomen tasavallan hallituksen puolesta:

Xxxxx Xxxx-Xxxxxx

For Republikken Finlands regjering:

Xxxxx Xxxx-Xxxxxx

Norjan kuningaskunnan hallituksen puolesta:

Xxx X. Grutle

For Kongeriket Norges regjering:

Xxx X. Grutle

Liite 1.

Sopimuksen maantieteellistä soveltamisalu- etta kuvaava kartta

Vedlegg 1.

Kart over avtalens geografiske virkeområde

Liite 2.

Tenojoen vesistön kalastussääntö

Vedlegg 2.

Fiskeregler for Tanavassdraget

LIITE 1

VEDLEGG 1

LIITE 2

Tenojoen vesistön kalastussääntö

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Soveltamisalue

Tämä kalastussääntö on olennainen osa Suomen ja Norjan välistä sopimusta kalastuksesta Tenojoen vesistössä.

Kalastussäännön määräyksiä sovelletaan sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla ra- jajokiosuudella. Biologisten vaikutusten torjuntaa koskevaa 6 lukua sovelletaan Tenojoen ve- sistön koko valuma-alueella.

2 §

Rajajokiosuuden kalastajaryhmät

Suomessa kalastusluvan ostamiseen oikeutetut jaetaan seuraaviin ryhmiin:

1) Tenojoen vesistön jokilaaksoissa vakinaisesti asuva kalastuslain (379/2015) 4 §:n 1 mo- mentin 10 kohdassa tarkoitettu kalastusoikeuden haltija;

2) muualla kuin Tenojoen vesistön jokilaaksoissa vakinaisesti asuva kalastuslain 4 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettu kalastusoikeuden haltija;

3) Tenojoen vesistön jokilaaksoissa vakinaisesti asuva henkilö;

4) muualla kuin Tenojoen vesistön jokilaaksoissa vakinaisesti asuva henkilö, joka ei ole ka- lastuslain 4 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettu kalastusoikeuden haltija.

Norjassa kalastusluvan ostamiseen oikeutetut jaetaan seuraaviin ryhmiin:

1) Tenojoen vesistön kalastusoikeuksista annetun lain (Tenolain) 4 §:ssä tarkoitettu, kaikilla pyydyksillä kalastamaan oikeutettu kalastusoikeuden haltija;

2) Tenojoen vesistön kalastusoikeuksista annetun lain 5 §:ssä tarkoitettu, vavalla ja käsisii- malla kalastamaan oikeutettu kalastusoikeuden haltija;

3) muualla kuin Tenojoen vesistön jokilaaksoissa vakinaisesti asuva henkilö, joka ei ole Te- nojoen vesistön kalastusoikeuksista annetun lain mukainen kalastusoikeuden haltija.

2 Luku

Kalastonhoitomaksut ja kalastusluvat

3 §

Kalastonhoitomaksu

Kalastettaessa rajajokiosuudella sovelletaan kalastonhoitomaksuvelvollisuuteen sen osapuo- len lainsäädäntöä, jonka alueelta kalastuslupa lunastetaan.

4 §

Kalastuslupaluokat

Sopimuksen 10 artiklassa tarkoitetut rajajokiosuudella kalastamiseen tarvittavat kalastuslu- vat jaotellaan seuraavasti:

1) Yleinen paikkakuntalaislupa oikeuttaa kalastukseen kaikilla tässä säännössä sallituilla pyyntimuodoilla jäljempänä säädetyin rajoituksin sekä kalastusoikeuden kansallisesti määräy- tyvän laajuuden rajoissa. Yleisen paikkakuntalaisluvan ostamiseen ovat oikeutettuja Suomessa edellä 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut kalastusoikeuden haltijat sekä Norjassa 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut kalastusoikeuden haltijat. Yleinen paikkakuntalaislupa on voimassa kalastuskauden.

2) Paikkakuntalaisen vapakalastuslupa oikeuttaa kalastukseen vavalla ja vieheellä rannalta sekä veneestä jäljempänä säädetyin rajoituksin. Paikkakuntalaisen vapakalastusluvan ostami- seen ovat oikeutettuja Suomessa 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut henkilöt sekä Nor- jassa 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut kalastusoikeuden haltijat. Paikkakuntalaisen vapakalastuslupa on voimassa kalastuskauden.

3) Venekalastuslupa oikeuttaa kalastukseen vavalla ja vieheellä veneestä jäljempänä sääde- tyin ehdoin ja rajoituksin.

4) Rantakalastuslupa oikeuttaa kalastukseen vavalla ja vieheellä rannalta jäljempänä sääde- tyin ehdoin ja rajoituksin.

5 §

Kalastuslupien jako eri vyöhykkeisiin

Venekalastuslupien enimmäismäärä kalastuskautta kohden on 11 000 kalastusvuorokautta, jo- ka jaetaan puoliksi Suomen ja Norjan välillä. Venekalastuslupien määrä jaetaan rajajokiosuu- den kalastusvyöhykkeille seuraavasti:

Jakso	Nuorgam	Vetsikko	Utsjoki	Outakoski ja Inarijoki	Yhteensä
10.6.–16.6.	47	125	136	78	386
17.6.–23.6.	33	220	244	141	638
24.6.–30.6.	103	427	468	347	1 345
1.7.–7.7.	170	651	699	492	2 012
8.7.–14.7.	152	532	587	353	1 624
15.7.–21.7.	127	470	406	316	1 319
22.7.–28.7.	141	499	351	220	1 211
29.7.–4.8.	119	561	365	263	1 308
5.8.–10.8.	88	505	320	244	1 157
Yhteensä	980	3 990	3 576	2 454	11 000

Rantakalastuslupien enimmäismäärä kalastuskautta kohden on 11 000 kalastusvuorokautta, joka jaetaan puoliksi Suomen ja Norjan välillä. Rantakalastuslupien määrä jaetaan rajajo- kiosuuden kalastusvyöhykkeille seuraavasti:

Jakso	Nuorgam	Vetsikko	Utsjoki	Outakoski pääuoma	Inarijoki	Yhteensä
10.6.–16.6.	379	81	96	149	21	726
17.6.–23.6.	468	104	149	307	23	1 051
24.6.–30.6.	608	158	253	623	56	1 698
1.7.–7.7.	577	255	259	698	63	1 852
8.7.–14.7.	426	182	204	689	86	1 587
15.7.–21.7.	377	175	177	564	90	1 383
22.7.–28.7.	350	123	129	401	116	1 119
29.7.–4.8.	246	79	111	375	121	932
5.8.–10.8.	96	71	81	308	96	652
Yhteensä	3 527	1 228	1 459	4 114	672	11 000

Kalastusvyöhykkeiden rajat on merkitty kalastussäännön karttaliitteeseen 1. Vyöhykkeet on merkittävä myös maastoon.

Suomessa myytävistä vuorokausiluvista enintään kolmasosan suuruinen kiintiö voidaan va- rata edellä 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuille, muualla kuin Tenon vesistön jokilaak- soissa asuville kalastusoikeuden haltijoille. Kiintiö jaetaan tasan rantakalastusluville ja vene- kalastusluville.

3 luku

Pyyntivälineet, kalastuskausi ja kalastusajat

6 §

Sallitut pyyntivälineet

Lohen, meritaimenen ja merinieriän kalastuksessa sallittuja pyyntivälineitä ovat:

1) potkupato (joddu) ja mertapato (xxxxxx);

2) seisova verkko;

3) kulkutusverkko;

4) vapa ja viehe.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen kalalajien kalastuksessa sallittuja pyyntivälineitä ovat:

1) seisova verkko;

2) vapa ja viehe;

3) katiska;

4) madekoukku jäältä kalastettaessa;

5) nuotta Inarijoen järvilaajentumissa Matinkönkään yläpuolella.

Muut kuin edellä 1 ja 2 momentissa mainitut pyydykset ja kalastustavat, mukaan lukien har- rilauta, ovat kiellettyjä.

Oikeus käyttää edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja pyydyksiä on 4 §:n 1 kohdassa tarkoi- tetun yleisen paikkakuntalaisluvan haltijoilla. Muut kalastajat saavat käyttää ainoastaan vapaa ja viehettä.

7 §

Yleinen viikkorauhoitus

Kalastuskauden aikana kaikki kalastus on kielletty sunnuntaista kello 19 (18) maanantaihin kello 19 (18), lukuun ottamatta muiden kalalajien kuin lohen, meritaimenen tai merinieriän ka- lastusta järvissä 200 metriä kauempana joen niskasta tai suulta.

8 §

Vapakalastuskausi

Kalastus vavalla ja vieheellä (vapakalastus) on sallittu 4 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla kalastusluvilla kalastaville Tenojokilaaksossa vakinaisesti asuville henkilöille kesäkuun 1 päi- västä elokuun 20 päivään.

Vapakalastus on sallittu 4 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun kalastusluvan omaaville henkilöil- le kesäkuun 10 päivästä elokuun 10 päivään.

Edellä 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu henkilö, jolla on 5 §:n 4 momentissa tarkoi- tettuun kiintiöön kuuluva kalastuslupa, saa kalastaa vavalla kesäkuun 1 päivästä elokuun 10 päivään. Kesäkuun 1 ja 9 päivän välisenä aikana tarvittava kalastuslupa voidaan lunastaa 5 §:n taulukon mukaan ensimmäiselle ajanjaksolle varatusta lupamäärästä.

9 §

Vene- ja rantakalastusluvat

Vene- ja rantakalastuslupa on henkilökohtainen.

Rantakalastuslupa oikeuttaa käyttämään yhtä vapaa. Lupa on voimassa erikseen nimetyllä kalastusvyöhykkeellä siinä valtiossa, josta lupa on ostettu. Lupa on voimassa kalastusvuoro- kauden, joka alkaa kello 23 (22) ja päättyy seuraavana päivänä kello 16 (15). Rantakalastuslu- pa, joka kuuluu 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuille henkilöille 5 §:n 4 momentissa va- rattuun kiintiöön, on voimassa kalastusvuorokauden, joka alkaa kello 23 (22) ja päättyy seu- raavana päivänä kello 23 (22).

Venekalastuslupa oikeuttaa käyttämään veneessä samanaikaisesti enintään kolmea vapaa, joissa kussakin saa olla yksi viehe tai perho. Lupa on voimassa molemmissa valtioissa xxxx- seen nimetyllä kalastusvyöhykkeellä. Lupa on voimassa kalastusvuorokauden, joka alkaa kel- lo 19 (18) ja päättyy seuraavana päivänä kello 19 (18).

Kalastettaessa veneestä kello 19 (18) ja 07 (06) välisenä aikana on veneessä oltava Tenojoen jokilaaksossa vakinaisesti asuva soutaja (paikallinen soutaja). Poikkeuksena tästä säännöstä ovat 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuille henkilöille 5 §:n 4 momentin nojalla kiintiöi- dyn venekalastusluvan lunastaneet. Veneessä on aina oltava paikallinen soutaja Alakönkään alueella Boratbokcán ja Bildanguoikan välillä.

10 §

Sallitut syötit kalastettaessa vene- tai rantakalastusluvalla

Venekalastuslupa oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä tai perholla.

Rantakalastuslupa oikeuttaa kalastamaan perholla ilman kohoa tai heittopainoa. Seuraavilla alueilla saa kalastaa myös koholla tai heittopainolla varustetulla perholla ja uistimella:

1) Alaköngäs, Yläköngäs ja Matinköngäs maastossa olevien kylttien mukaisesti;

2) Inarijoki Matinkönkäältä ylöspäin ja koko Kietsimäjoki.

Alle 16-vuotiaalle lunastettu rantakalastuslupa oikeuttaa kalastamaan perholla ja koholla.

11 §

Vapakalastuksen syöttiä ja koukkupyydyksiä koskevat yleiset säännökset

Syöttinä ei saa käyttää katkarapua, kalaa tai matoa.

Koukkupyydystä ei saa tahallisesti käyttää siten ja sellaisissa tilanteissa, että se tarttuu ka- laan suun ulkopuolelta. Varrellisen nostokoukun, kalakirveen ja haavin käyttäminen on kui- tenkin sallittu apuvälineenä pyydykseen tarttuneen kalan nostamiseksi veneeseen tai rannalle.

Madekoukun käyttö on sallittu ainoastaan mateenpyynnissä jäältä. Poiketen edellä 1 mo- mentissa säädetystä, Tenojoen vesistöstä peräisin olevan kuolleen syöttikalan käyttö on sallittu madekoukulla kalastettaessa.

12 §

Kielletyt vapakalastusalueet

Vapakalastus on kielletty:

1) patojohteitten sisäpuolella ja lähempänä kuin 50 metriä padon alapuolella taikka 10 met- riä sen sivulla;

2) 10 metriä lähempänä seisovaa verkkoa;

3) sillalta;

4) veneestä ja rannalta 200 metriä lähempänä sivujoen lähintä rantaa niiden sivujokien suul- la, joihin lohi nousee. Akujoella, Laksjoella ja Levajoella raja on 300 metriä.

13 §

Kulkutusverkon kalastusaika

Kalastus kulkutusverkolla on sallittu kesäkuun 1 päivästä kesäkuun 15 päivään. Kalastus- kauden aikana kalastus kulkutusverkolla on sallittu maanantaista kello 19 (18) keskiviikkoon kello 19 (18).

14 §

Seisovan verkon kalastusaika

Kalastus seisovalla verkolla on sallittu kesäkuun 1 päivästä heinäkuun 31 päivään. Inarijoel- la kalastuskausilla 2013–2015 kalastaneiden jokivarressa asuvien kalastuskausi kestää elokuun 12 päivään.

Kalastuskaudella kesäkuun 1 ja heinäkuun 15 päivän välisenä aikana sekä elokuun 1 ja 12 päivän välisenä aikana kalastus seisovalla verkolla on sallittu maanantaista kello 19 (18) kes- kiviikkoon kello 19 (18).

Kalastuskaudella heinäkuun 16 ja 31 päivän välisenä aikana kalastus seisovalla verkolla on sallittu maanantaista kello 19 (18) torstaihin kello 19 (18).

15 §

Patokalastuksen kalastusaika

Patokalastus on sallittu kesäkuun 1 päivästä heinäkuun 31 päivään. Kesäkuun 1 päivästä ke- säkuun 15 päivään on kalastus sallittu maanantaista kello 19 (18) keskiviikkoon kello 19 (18).

Kesäkuun 16 päivästä heinäkuun 31 päivään on kalastus sallittu maanantaista kello 19 (18)

torstaihin kello 19 (18).

Poikkipadon (doares), johteen (cuollo) ja apujohteen (vuojahat) verkkojen on oltava veden yläpuolelle nostettuina tai maalla kalastuksen ollessa kiellettyä. Kaikki muut pyydyksien ku- dotut osat, padon koukkuverkot (joddu) ja merrat (meardi) mukaan luettuina, on pidettävä maalla.

16 §

Kudottujen pyydysten käytön määrällinen rajoitus

Lohta, meritaimenta tai merinieriää kalastettaessa kulkutusverkolla, seisovalla verkolla tai padolla, voidaan käyttää samanaikaisesti ainoastaan yhtä pyydystä kyseiseen kalastukseen oi- keutettua sellaisen kalastusoikeuden omistavaa kiinteistöä kohti Suomessa ja kalastusoikeuden haltijaa kohti Norjassa.

17 §

Muiden lajien kalastusaika

Muiden kalalajien kuin lohen, meritaimenen tai merinieriän verkkokalastus on sallittu tou- kokuun 20 päivästä kesäkuun 10 päivään. Inarijoella ja Kietsimäjoella kalastus on sallittu tou- kokuun 20 päivästä elokuun 20 päivään.

18 §

Venekalastus

Kalastus ja kalastusvälineiden laskeminen veneestä moottorin käydessä sekä virtaan paikoil- leen ankkuroidusta veneestä on kielletty.

19 §

Laiton menettely

Kaikenlainen toiminta, jonka tavoitteena on ainoastaan säikyttää kalaa tai estää kalan vapaa liikkuminen, on kielletty.

4 Luku

Pyyntivälineitä koskevat tekniset säännökset

20 §

Pyydysten merkintä

Pyyntiin asetetut seisovat verkot ja padot on merkittävä siten, että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Pyydykset on merkittävä vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka vähintään 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolel- le ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 senttimetriä.

Pyydyksiin on merkittävä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä sen kiinteistön ni- mi, jolle kalastusoikeus kuuluu. Seisovaan verkkoon merkki kiinnitetään pyydyksen päässä olevaan helposti näkyvään kellukkeeseen. Padossa merkki kiinnitetään poikkipadon (doaris) uloimpaan vaajaan tai pukkiin kiinnitettyyn kilpeen tai kellukkeeseen.

21 §

Solmuväli ja langan laatu

Lohta, meritaimenta tai merinieriää pyydettäessä seisovan verkon, kulkutusverkon sekä pa- don koukkuverkon pienin sallittu solmuväli on 58 millimetriä solmun keskipisteestä seuraavan solmun keskipisteeseen märässä pyydyksessä mitattuna.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa verkoissa saa käyttää vain hampusta, puuvillasta, nailon- sidoslangasta tai kierretystä nailonista (nailon, perlon, teryleeni) tehtyä lankaa. Läpinäkyvää materiaalia, kuten yksisäikeistä nailonlankaa, ei saa käyttää.

Metallilangan, metalliköyden tai vastaavan materiaalin käyttö pyydyksissä on kielletty.

22 §

Pato

Padossa tulee olla sillä tavalla rakennettu poikkipato (doares), tarvittava johde (čuollo) ja apujohde (vuojahat), että nämä pyydyksen osat eivät pyydä kalaa. Poikkipadossa ja apujoh- teessa käytettävien puupukkien ja tolppien väli saa olla enintään 3 metriä.

Poikkipadossa, johteessa ja apujohteessa saa sen lisäksi käyttää vain risuja, verkkoa taikka risu- tai verkkoritilää. Käytettäessä johteissa verkkoa tulee verkon solmuvälin olla joko enin- tään 40 millimetriä tai vähintään 150 millimetriä. Verkossa ei saa käyttää läpinäkyvää materi- aalia, kuten yksisäikeistä nailonlankaa.

Padon pyytävän osan tulee olla koukkuverkko (joddu) taikka merta (meardi). Samassa pa- dossa saa käyttää korkeintaan kolmea koukkuverkkoa ja/tai mertaa. Koukkuverkko tulee aset- taa terävänä kiilana, joka saa olla korkeintaan 25 metriä pitkä. Koukkuverkon pituus mitataan pisimmältä sivulta.

Koukkuverkkoon liittyvänä saa käyttää yhtä enintään 15 metriä pitkää apujohdetta ja yhtä johdetta kuvan 1 mukaisesti. Apujohteen ja johteen tehtävänä on ohjata lohi pyydystävään koukkuverkkoon.

Koukkuverkon nro 1 tulee olla kiinnitettynä uloimpaan pussitolppaan kuvan 1 mukaisesti. Koukkuverkon nro 2 ja 3 tulee olla kiinnitettynä:

A) - koukkuverkon kärkeen (kuva 2, koukkuverkko 3)

B) - apujohteeseen (kuva 2, koukkuverkko 2)

C) - johteeseen (kuva 1, koukkuverkko 2) tai

D) - poikkipatoon (kuva 1, koukkuverkko 3).

Johteen tulee olla jokaisen koukkuverkon/merran alla kiinnitettynä:

A) - koukkuverkkoon (kuva 1, johde 2) tai

B) - apujohteeseen (kuva 1, johde 1).

Johteen saa kiinnittää vain uloimpaan koukkuverkkoon, jos poikkipadossa on useampia koukkuverkkoja rinnakkain (kuva 1, koukkuverkot nro 1 ja 3).

Koukkuverkon ja johteen yhteispituus saa olla enintään 80 metriä mitattuna uloimmasta pussitolpasta alavirtaan (kuva 2).

23 §

Lohen, meritaimenen ja merinieriän pyyntiin tarkoitettu seisova verkko

Lohen, meritaimenen tai merinieriän pyyntiin tarkoitettu seisova verkko on suoraksi asetettu yksinkertainen verkko, jossa on kelluke kummassakin päässä. Xxxxxxx ei saa kiinnittää tolpil- la tai muilla kiinnikkeillä muista kohdista kuin verkon päistä. Kiinnike saa koostua vain yksit- täisestä painosta tai yksittäisestä salosta. Seisovaa verkkoa ei saa asettaa koukun muotoon.

Lohen, meritaimenen tai merinieriän pyyntiin tarkoitettu seisova verkko saa olla enintään 30 metriä pitkä. Kahta tai useampaa verkkoa ei saa kytkeä yhteen, mikäli niiden yhteenlasket- tu pituus on yli 30 metriä.

Seisovalla verkolla kalastettaessa ei saa käyttää keinotekoista virransuojusta tai johdeverk- koa.

24 §

Kulkutusverkko

Kulkutusverkko on yksinkertainen suora verkko ilman pussia. Kulkutusverkko saa olla enin- tään 45 metriä pitkä. Kulkutettaessa tulee kahden kulkutusverkon välisen etäisyyden olla vä- hintään 200 metriä.

Kulkutusta saa yhteen menoon harjoittaa enintään 500 metrin matkan. Kulkutettaessa saa käyttää vain yhtä venettä.

25 §

Muun kalan pyynti verkkopyydyksillä

Muun kalan kuin lohen, meritaimenen ja merinieriän kalastuksessa käytettävä seisova verk- ko saa olla enintään 2 metriä korkea pohjaverkko, joka koostuu yksiliinaisesta hapaasta ilman pussia (riimua) ja joka on valmistettu yksisäikeisestä nailonlangasta (monofiililanka), jonka vahvuus saa olla enintään 0,17 millimetriä.

Seisovalla verkolla kalastettaessa ei saa käyttää keinotekoista virransuojusta tai johdeverk- koa.

Seisovan verkon ja nuotan solmuvälin on oltava vähintään 29 millimetriä ja enintään 35 mil- limetriä solmun keskipisteestä seuraavan solmun keskipisteeseen märässä pyydyksessä mitat- tuna. Nuotassa saa käyttää ainoastaan hampusta, puuvillasta, nailonsidoslangasta tai kierretys- tä nailonista tehtyä lankaa.

Nuottaa ei saa käyttää 200 metriä lähempänä joen niskaa, suuta, koskea tai nivaa.

26 §

Syväväylä ja pyydysten väliset etäisyydet

Padon tai seisovan verkon mikään osa ei saa ulottua pää- tai sivu-uoman syväväylän yli. Pyydysten uloin osa ei miltään kohdalta saa ulottua 10 metriä lähemmäksi vastakkaista rantaa. Vastakkaisella rannalla tarkoitetaan myös uomassa sijaitsevia saaria, luotoja ja kareja, joiden väliin tulee omia uomia.

Padot eivät miltään osin saa olla 120 metriä lähempänä toisiaan.

Seisova verkko ja pato tai kaksi seisovaa verkkoa eivät saa miltään osin olla 60 metriä lä- hempänä toisiaan.

27 §

Verkkokalastuskieltoalueet

Sellaisen sivujoen kohdalla, johon lohi nousee, ei pääjoessa sivujoen puolella syväväylään saa asettaa seisovaa verkkoa, kulkutusverkkoa tai patoa sivujoen alapuolella 200 metriä lä- hemmäksi sivujoen ja pääjoen välistä rajaa.

Karttaliitteeseen 2 merkityillä Alakönkään ja Yläkönkään alueilla on kalastus verkoilla tai padolla sallittu ainoastaan niille kalastajille, jotka ovat kalastaneet kyseisillä alueilla kalastus- kausien 2013–2015 aikana.

28 §

Pyydysten nostaminen pois vedestä

Pyydys on poistettava pyynnistä heti kyseisen pyydyksen kalastuskauden päätyttyä. Pyydys- ten merkintään ja asettamiseen käytettävät välineet on nostettava vedestä kahden viikon kulu- essa kalastuskauden päättymisestä.

5 Luku

Saalista koskevat säännökset

29 §

Vähimmäismitat ja kalan vapauttaminen

Lohi, meritaimen ja merinieriä, joka on alle 30 senttimetriä, on laskettava takaisin veteen. Kalan pituus mitataan yläleuan etupään kärjestä pyrstöevän kärkeen.

Talvikon ja vähimmäismittaa pienemmän kalan pyytäminen on kielletty. Kala on aina laskettava takaisin veteen, jos se on saatu:

1) sallitun kalastusajan ulkopuolella;

2) kielletyllä kalastusvälineellä tai -tavalla.

30 §

Saalisilmoitus rekisteriin

Kalastajalla on velvollisuus pitää saalispäiväkirjaa (sähköisessä muodossa tai paperilla) ja ilmoittaa Xxxxxxxx sähköiseen saalisrekisteriin jokaista pyydettyä lohta, meritaimenta, me- rinieriää, kyttyrälohta ja kirjolohta koskevat seuraavat tiedot:

1) vyöhyke, jolla on kalastettu;

2) kalastuspäivämäärä;

3) saaliin sukupuoli, paino ja pituus;

4) vapautettujen kalojen lukumäärä;

5) pyyntiväline (vapa/viehe kulkutusverkko, seisova verkko, pato). Vapautetun kalan sukupuolta, painoa ja pituutta ei tarvitse ilmoittaa. Saaliitta jääneen on ilmoitettava kohtien 1, 2 ja 5 tiedot.

Saalisilmoitus on annettava kalastusta seuraavaan maanantaihin mennessä.

Kalastajan on ilmoitettava kaikki lohi-, meritaimen- ja merinieriäsaaliinsa ennen kuin hän voi ostaa uuden kalastusluvan.

Muiden kalalajien saalis voidaan ilmoittaa samanaikaisesti ilmoitettaessa lohi-, meritaimen-, ja merinieriäsaaliit tai kalastuskauden päätyttyä. Ilmoitukseen tulee sisältyä kunkin pyydetyn lajin kokonaispaino eri lajeihin eriteltynä.

6 Luku

Biologisten vaikutusten torjunta

31 §

Vieraslajit

Saaliiksi jääneet kyttyrälohet, kirjolohet ja mahdolliset muut vieraslajit on välittömästi otet- tava hengiltä.

32 §

Syöttikalojen käyttö ja kalojen perkaus

Syöttikalojen tuominen muilta vesistöalueilta Tenojoen vesistöön on kielletty.

Syöttikalojen käyttäminen vapakalastuksessa on kielletty Tenojoen vesistön valuma- alueella.

Muista vesistöistä pyydystettyjä kaloja ei saa puhdistaa vesistön valuma-alueella luonnon- vesien välittömässä läheisyydessä.

33 §

Kalastusvälineiden ja veneiden kuivaus ja desinfiointi

Muissa vesistöissä käytettyjen kalastusvälineiden, muiden varusteiden kuten myös veneiden ja muiden kulkuvälineiden on oltava kuivia tai desinfioituja ennen kuin niitä saa käyttää va- luma-alueella.

Kumpikin maa voi antaa tarkempia säännöksiä kalastusvälineiden ja veneiden desinfioinnis- ta.

7 Luku

Ennalta sovitut toimenpiteet

34 §

Ennalta sovittujen toimenpiteiden käytön edellytykset

Viikoittaisia kalastusaikoja, joista säädetään tämän kalastussäännön 8, 13, 14 ja 15 §:ssä, ly- hennetään yhdellä vuorokaudella osassa aluetta tai koko rajajokiosuudella, jos lohikantojen ti- lassa todetaan seuraavia poikkeamia sopimuksen 4 artiklassa tarkoitetusta Tenon vesistön lo- hikantojen hoitosuunnitelmasta:

1) Hoitotavoitteen saavuttaneen lohikannan kalakuolleisuus on edellytettyä kestävää kala- kuolleisuuden tasoa huomattavasti korkeampi.

2) Elpymässä olevan lohikannan kalakuolleisuus on kyseiselle kannalle elvytyssuunnitel- massa asetettua huomattavasti korkeampi.

Ennalta sovitut toimenpiteet toteutetaan seuraavien kantakohtaisten kynnysarvojen ylittyes- sä:

1) Kannan todettu kalakuolleisuus on yli 5 prosenttia edellytettyä tasoa korkeampi.

2) Kannan todettu kalakuolleisuus on yli 10 prosenttia edellytettyä tasoa korkeampi. Kalastusta vähennetään edelleen sopimuksen artiklojen 6 ja 7 mukaisesti kannan kalakuol-

leisuuden ollessa yli 20 prosenttia edellytettyä tasoa korkeampi tai jos muut seikat edellyttävät toimenpiteitä.

Kalastuksen säätelyssä voidaan kalakantojen tilan sen mahdollistaessa toteuttaa lievempiä määräyksiä sopimuksen 6 ja 7 artiklojen mukaisesti.

Ennalta sovittujen toimenpiteiden käytön edellytysten olemassaoloa arvioidaan sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa sekä sopimuksen 7 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

35 §

Ennalta sovitut kantakohtaiset toimenpiteet

Kalastus on kielletty maanantaista kello 19 (18) tiistaihin kello 19 (18) ilmoitetuilla ajanjak- soilla.

Tenojoen pääuoman lohikanta; kalastusajan lyhentäminen valtakunnanrajalla sijaitsevalla osuudella pääuomassa:

	Ajanjaksolla vähintään 5 %:n poikkeama	Ajanjaksolla vähintään 10 %:n poikkeama
Vene- ja rantakalastuslupa	24.6.–31.7.	24.6.–10.8.
Paikallisten kalastajien va- pakalastus	24.6.–14.7.	24.6.–21.7.
Seisova verkko		24.6.–30.6.
Pato		24.6.–30.6.

Laksjoen lohikanta; kalastusajan lyhentäminen Nuorgamin kalastuskunnan alueella:

	Ajanjaksolla vähintään 5 %:n poikkeama	Ajanjaksolla vähintään 10 %:n poikkeama
Vene- ja rantakalastuslupa	10.–23.6.	10.–23.6.
Paikallisten kalastajien va- pakalastus	10.–16.6.	17.–23.6.
Seisova verkko		10.–23.6.
Pato		10.–23.6.
Kulkutusverkko		10.–15.6.

Vetsikkojoen lohikanta; kalastusajan lyhentäminen rajajokiosuudella Vetsikkojoen suulta pohjoiseen:

	Ajanjaksolla vähintään 5 %:n poikkeama	Ajanjaksolla vähintään 10 %:n poikkeama
Vene- ja rantakalastuslupa	17.–30.6.	10.–30.6.
Paikallisten kalastajien va- pakalastus	17.–23.6.	10.–23.6.
Seisova verkko		17.–23.6.

Pato		17.–23.6.
Kulkutusverkko

Utsjoen lohikannat; kalastusajan lyhentäminen rajajokiosuudella Utsjoen suulta pohjoiseen:

	Ajanjaksolla vähintään 5 %:n poikkeama	Ajanjaksolla vähintään 10 %:n poikkeama
Vene- ja rantakalastuslupa	17.6.–14.7.	10.6.–21.7.
Paikallisten kalastajien va- pakalastus	17.6.–7.7.	10.6.–14.7.
Seisova verkko		17.–23.6.
Pato		17.–23.6.
Kulkutusverkko

Valjohkan lohikanta; kalastusajan lyhentäminen rajajokiosuudella Valjohkan suulta pohjoiseen:

	Ajanjaksolla vähintään 5 %:n poikkeama	Ajanjaksolla vähintään 10 %:n poikkeama
Vene- ja rantakalastuslupa	17.6.–14.7.	17.6.–14.7.
Paikallisten kalastajien va- pakalastus	17.6.–7.7.	17.6.–7.7.
Seisova verkko		10.–23.6.
Pato		10.–23.6.
Kulkutusverkko		10.–15.6.

Kaarasjoen ja sen sivujokien lohikannat; kalastusajan lyhentäminen koko pääuomassa rajajokiosuudel- la:

	Ajanjaksolla vähintään 5 %:n poikkeama	Ajanjaksolla vähintään 10 %:n poikkeama
Vene- ja rantakalastuslupa	17.–30.6.	10.6.–7.7.
Paikallisten kalastajien va- pakalastus	23.–30.6.	10.–30.6.
Seisova verkko		10.–30.6.
Pato		10.–30.6.
Kulkutusverkko	10.–15.6.	10.–15.6.

Iesjoen lohikannat; kalastusajan lyhentäminen koko pääuomassa rajajokiosuudella:

	Ajanjaksolla vähintään 5 %:n poikkeama	Ajanjaksolla vähintään 10 %:n poikkeama
Vene- ja rantakalastuslupa	17.–30.6	10.6.–7.7.
Paikallisten kalastajien va- pakalastus	23.–30.6.	10.–30.6.
Seisova verkko		10.–30.6.
Pato		10.–30.6.
Kulkutusverkko	10.–15.6.	10.–15.6.

Inarijoen ja sen sivujokien lohikannat; kalastusajan lyhentäminen koko pääuomassa rajajokiosuudella:

	Ajanjaksolla vähintään 5 %:n poikkeama	Ajanjaksolla vähintään 10 %:n poikkeama
Vene- ja rantakalastuslupa	17.6.–14.7.	17.6.–28.7.
Paikallisten kalastajien va- pakalastus	23.6.–14.7.	17.6.–21.7.
Seisova verkko		24.6.–14.7.
Pato		24.6.–14.7.
Kulkutusverkko

Inarijoen ja sen sivujokien lohikannat; kalastusajan lyhentäminen Inarijoella:

	Ajanjaksolla vähintään 5 %:n poikkeama	Ajanjaksolla vähintään 10 %:n poikkeama
Vene- ja rantakalastuslupa	15.7.–10.8.	8.7.–10.8.
Paikallisten kalastajien va- pakalastus	23.7.–10.8.	23.7.–20.8.
Seisova verkko		24.6.–12.8.
Pato		24.6.–21.7.
Kulkutusverkko

8 luku

Muut määräykset

36 §

Venerekisteri

Veneiden rekisteröinnistä säädetään kansallisessa lainsäädännössä. Ennen säännösten anta- mista on kuultava toisen osapuolen toimivaltaista viranomaista.

Kalastus veneestä on sallittu vain Tenojoen vesistön venerekisteriin rekisteröidyllä kalastus- veneellä, jossa on kansallisuustunnus ja numero.

Paikalliset henkilöt, joilla on 2 §:n mukaan verkkokalastusoikeus, saavat rekisteröidä enin- tään kolme venettä. Paikalliset henkilöt, joilla on 2 §:n mukaan verkkokalastusoikeus ja jotka harjoittavat matkailuelinkeinoa, saavat rekisteröidä enintään 15 venettä. Muut paikalliset ka- lastajat sekä 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut kalastusoikeuden haltijat saavat rekiste- röidä enintään yhden veneen.

37 §

Aluerajausten ja kalastuspaikkojen tarkempi määrittely

Osapuolten toimivaltaiset viranomaiset määräävät yhdessä jokiuoman leveyden pääuomassa ja sivu-uomissa kesäaikaisen keskivedenkorkeuden mukaan sekä syväuoman sijainnin sivu- uomissa. Rajajokiosuuden syväuoma kulkee viimeisimmän Suomen ja Norjan välisen rajan- käynnin mukaisesti.

Toimivaltainen viranomainen kyseisessä valtiossa voi määrätä:

1) joen ja järven välisen rajan;

2) pääuoman ja sivujoen välisen rajan;

3) uuden patopaikan, jos patopaikka joen pohjan muuttumisen tai muun syyn takia tulee tar- koitukseen sopimattomaksi;

4) muun kalan kalastukseen sallitut nuottauspaikat Inarijoen järvilaajentumissa.

38 §

Poikkeusluvat kalakantojen suojeluun tai kehittämiseen tähtääville toimenpiteille

Toimivaltainen viranomainen voi yksittäistapauksessa tieteellistä tutkimusta, käytännön ko- keita tai kalanviljelytoimenpiteitä varten myöntää luvan poiketa kalastussäännön määräyksistä emokalojen ja istukkaiden pyyntiin. Luvan on oltava perusteltu kalakantojen suojelun tai kes- tävän käytön edistämiseksi sekä sopusoinnussa 1 artiklassa säädetyn sopimuksen tarkoituksen kanssa.

Luvan myöntää sen maan viranomainen, jossa toimintaa harjoitetaan. Ennen luvan myöntä- mistä on asiasta tiedotettava kalastusoikeuden haltijoille ja toisen osapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle. Luvan myöntämisestä on ilmoitettava toisen osapuolen toimivaltaiselle viran- omaiselle.

Karttaliite 1

Karttaliite 2

VEDLEGG 2

Fiskeregler for Tanavassdraget

Kapittel 1

Generelle bestemmelser

§ 1

Virkeområde

Fiskereglene er en integrert del av avtalen mellom Finland og Norge om fisket i Tanavass- draget.

Bestemmelsene i fiskereglene gjelder på grenseelvstrekningen jf. avtalens artikkel 2 punkt 1. Kapittel 6 om beskyttelse mot biologisk påvirkning gjelder i hele nedbørfeltet til Tanavassdra- get.

§ 2

Grupper av fiskere på grenseelvstrekningen

I Finland deles personer som er berettiget til å kjøpe fiskekort i følgende grupper:

1) fiskerettshaver etter lov om fiske (379/2015) § 4, første ledd, punkt 10, som er fast bosatt i Tanavassdragets elvedaler;

2) fiskerettshaver etter lov om fiske § 4, første ledd, punkt 10, som ikke er fast bosatt i Ta- navassdragets elvedaler;

3) person som er fast bosatt i Tanavassdragets elvedaler;

4) person som ikke er fiskerettshaver etter lov om fiske § 4, første ledd, punkt 10, og ikke er fast bosatt i Tanavassdragets elvedaler.

I Norge deles personer som er berettiget til å kjøpe fiskekort i følgende grupper:

1) fiskerettshavere med rett til å fiske med alle redskaper etter § 4 i lov om fiskeretten i Ta- navassdraget (Tanaloven);

2) fiskerettshavere med rett til å fiske med stang og håndsnøre etter § 5 i lov om fiskeretten i Tanavassdraget;

3) person som ikke er fiskerettshaver etter lov om fiskeretten i Tanavassdraget, og ikke er fast bosatt i Tanavassdragets elvedaler.

Kapittel 2

Fiskeravgift og fiskekort

§ 3

Fiskeravgift

Plikten til å betale fiskeravgift ved fiske på grenseelvstrekningen følger lovgivningen i det landet hvor fiskekortet blir løst.

§ 4

Kategorier av fiskekort

Fiskekort for fiske på grenseelvstrekningen, jf. avtalens artikkel 10, inndeles i følgende ka- tegorier:

1) Generelt fiskekort for lokale fiskere gir rett til å fiske med alle fiskemetoder som er nevnt i disse reglene, med de begrensninger som nevnes senere, og i det omfang som fiskeretten na- sjonalt bestemmer. Rett til å kjøpe generelt fiskekort for lokale fiskere har i Finland de perso- ner som er nevnt i § 2, første ledd punkt 1, og i Norge de personer som er nevnt i § 2, andre ledd punkt 1. Generelt fiskekort for lokale fiskere gjelder for en fiskesesong.

2) Stangfiskekort for lokale fiskere gir rett til å fiske med stang fra strand og båt med de be- grensninger som nevnes senere. Rett til å kjøpe stangfiskekort for lokale fiskere har i Finland de personer som er nevnt i § 2, første ledd punkt 3, og i Norge de personer som er nevnt i § 2, andre ledd punkt 2. Stangfiskekort for lokale fiskere gjelder for en fiskesesong.

3) Fiskekort for fiske fra båt (båtfiskekort) gir rett til å fiske med stang og håndsnøre fra båt, med senere nevnte betingelser og begrensninger.

4) Fiskekort for fiske fra strand (strandfiskekort) gir rett til å fiske med stang og håndsnøre fra strand, med senere nevnte betingelser og begrensninger.

§ 5

Fordeling av antall fiskekort til ulike soner

Det maksimale antallet båtfiskekort, per fiskesesong er 11 000 fiskedøgn, som fordeles likt mellom Finland og Norge. Antall fiskekort for fiske fra båt fordeles på følgende måte for fis- kesoner i grenseelvstrekningen:

Tidsrom	Nuorgam	Veahčajohka	Utsjoki	Outakoski og Anárjohka	Til sammen
10.6.–16.6.	47	125	136	78	386
17.6.–23.6.	33	220	244	141	638
24.6.–30.6.	103	427	468	347	1 345
1.7.–7.7.	170	651	699	492	2 012
8.7.–14.7.	152	532	587	353	1 624
15.7.–21.7.	127	470	406	316	1 319
22.7.–28.7.	141	499	351	220	1 211
29.7.–4.8.	119	561	365	263	1 308
5.8.–10.8.	88	505	320	244	1 157
Totalt	980	3 990	3 576	2 454	11 000

Det maksimale antallet strandfiskekort per fiskesesong er 11 000 fiskedøgn, som fordeles likt mellom Finland og Norge. Antall fiskekort for fiske fra strand fordeles på følgende måte mel- lom strandfiskesonene i grenseelvstrekningen:

Tidsrom	Nuorgam	Veahčajohka	Utsjoki	Outakoski hovedløpet	Anárjohka	Til sam- men
10.6.–16.6.	379	81	96	149	21	726
17.6.–23.6.	468	104	149	307	23	1 051
24.6.–30.6.	608	158	253	623	56	1 698
1.7.–7.7.	577	255	259	698	63	1 852
8.7.–14.7.	426	182	204	689	86	1 587
15.7.–21.7.	377	175	177	564	90	1 383
22.7.–28.7.	350	123	129	401	116	1 119
29.7.–4.8.	246	79	111	375	121	932
5.8.–10.8.	96	71	81	308	96	652
Totalt	3 527	1 228	1 459	4 114	672	11 000

Grensene for fiskesonene følger av kartvedlegg 1 til fiskereglene. Sonene skal merkes i ter- renget.

En kvote på høyst en tredjedel av døgnfiskekortene som selges i Finland kan reserveres for fiskerettshavere fast bosatt xxxxx xxxxxx enn i Tanavassdragets elvedaler som angitt i § 2, første ledd punkt 2. Kvoten skal fordeles likt på stangfiskekort og båtfiskekort.

Kapittel 3

Fiskeredskaper, fiskesesong og fisketider

§ 6

Tillatte fiskeredskaper

Tillatte redskap for fiske av laks, sjøørret og sjørøye er:

1) stengsel med krokgarn (joddu) og ruse (xxxxxx)

2) settegarn

3) drivgarn

4) stang og håndsnøre.

Tillatte redskap for fiske av andre fiskearter enn nevnt i første ledd, er:

1) settegarn

2) stang og håndsnøre

3) teine

4) lakekrok ved fiske på isen

5) kastenot i innsjøer i Anárjohka ovenfor Matinköngäs.

Andre redskaper og fiskemetoder enn de som er nevnt foran i 1 og 2 ledd, herunder oter, er forbudt.

De som har generelt fiskekort, jf. § 4 punkt 1, kan bruke redskap nevnt foran i første og and- re ledd. Andre fiskere kan bare bruke stang og håndsnøre.

§ 7

Generell ukefredning

I fiskesesongen er alt fiske forbudt fra søndag kl. 18 (19) til mandag kl. 18 (19). Unntatt fra dette er fiske i innsjøer etter andre fiskearter enn laks, sjøørret og sjørøye når fisket foregår mer enn 200 meter fra utløps- eller innløpsos.

§ 8

Fiskesesong for stang og håndsnøre

For personer fast bosatt i Tanadalen, med fiskekort angitt i § 4, punkt 1 og 2, er fiske med stang og håndsnøre (stangfiske) tillatt fra 1. juni til 20. august.

For personer med fiskekort angitt i § 4, punkt 3 og 4 er stangfiske tillatt fra 10. juni til 10. august.

For personer nevnt i § 2, første ledd punkt 2, med fiskekort fra kvoten nevnt i § 5 fjerde ledd, er stangfiske tillatt fra 1. juni til 10. august. Fiskekort for å fiske i perioden 1.–9. juni kan løses fra kvoten reservert for den første perioden ifølge tabell under § 5.

§ 9

Båtfiskekort og strandfiskekort

Båtfiskekort og strandfiskekort er personlig.

Strandfiskekort gir rett til å bruke én stang. Fiskekortet gjelder i en nærmere angitt fiskesone i den staten hvor strandfiskekortet er kjøpt. Fiskekortet gjelder i ett fiskedøgn som begynner kl. 22 (23) og slutter dagen etter kl. 15 (16). Strandfiskekort fra kvoten reservert etter § 5, fjerde ledd for personer som er nevnt i § 2, første ledd punkt 2, gjelder for fiskedøgn som be- gynner kl. 22 (23) og slutter dagen etter kl. 22 (23).

Båtfiskekort gir rett til å bruke maksimalt tre stenger samtidig i en båt, hver av dem med en sluk eller en flue. Kortet gjelder i en nærmere angitt fiskesone i begge statene. Fiskekortet gjelder i ett fiskedøgn som begynner kl. 18 (19) og slutter dagen etter kl. 18 (19).

Ved fiske fra båt mellom kl. 18 (19) og 06 (07) skal det i båten være med en roer som bor fast i Tanadalen (lokal roer). De båtfiskekort som er reservert etter § 5, fjerde ledd for perso- ner nevnt i § 2, første ledd punkt 2, er unntatt fra denne regelen. I Storfossen-området mellom Boratbokča og Bildanguoika skal det alltid være en lokal roer i båten.

§ 10

Tillatt agn ved fiske med båtfiskekort og strandfiskekort

Personer med båtfiskekort kan fiske med en sluk eller en flue.

Personer med strandfiskekort kan fiske med flue uten dupp eller søkke. I følgende områder kan de også fiske med sluk og flue med dupp eller søkke:

1) i Storfossen, Ailesstrykene og Matinköngäs i henhold til skilt oppsatt i terrenget, samt

2) i Anarjohka oppstrøms fra Matinköngäs og Skiehččanjohka. Barn opp til 16 år med strandfiskekort kan fiske med flue og dupp.

§ 11

Generelle bestemmelser om agn og krokredskap ved stangfiske

Det er forbudt å bruke reker, fisk og mark som agn.

Det er forbudt å bruke krokredskaper på en slik måte og under slike forhold at fisken kan krøkes. Det er tillatt å bruke klepp, fiskeøks og håv som hjelpemiddel for å løfte en fisk som har satt seg fast i redskap, opp i båt eller på land.

Lakekrok er kun tillatt ved isfiske etter lake. Som unntak fra regelen i første ledd, er det til- latt å bruke død fisk fra Tanavassdraget som agn ved fiske med lakekrok.

§ 12

Forbudsområder for stangfiske

Stangfiske er forbudt:

1) innenfor ledegarn i stengsel og innenfor et område nærmere enn 50 meter nedenfor steng- sel eller 10 meter til siden

2) nærmere enn 10 meter fra settegarn

3) fra bro

4) fra båt og fra strand nærmere enn 200 meter fra nærmeste elvebredd i lakseførende side- elvs munning, unntatt ved Akujoki, Laksjohka og Leavvajohka der grensen er 300 meter.

§ 13

Fisketid for drivgarn

Fiske med drivgarn er tillatt i perioden 1. juni til 15. juni, fra mandag kl. 18 (19) til onsdag kl. 18 (19).

§ 14

Fisketid for settegarn

Fiske med settegarn er tillatt i perioden 1. juni til 31. juli. I Anárjohka varer sesongen til 12. august for de som bor langs denne elva og har fisket der i fiskesesongene 2013 til 2015.

I fiskesesongen mellom den 1. juni og 15. juli samt mellom 1. og 12. august er fiske med settegarn tillatt fra mandag kl. 18 (19) til onsdag kl. 18 (19).

I fiskesesongen mellom den 16. og 31. juli er fiske med settegarn tillatt fra mandag kl. 18

(19) til torsdag kl. 18 (19).

§ 15

Fisketid for stengsel

Stengselfiske er tillatt i perioden 1. juni til 31. juli. Fra 1. juni til 15. juni er fisket tillatt fra mandag kl. 18 (19) til onsdag kl. 18 (19). Fra 16. juni til 31. juli er fisket tillatt fra mandag kl. 18 til torsdag kl. 18.

Når det ikke er tillatt å fiske skal garnene i stengslets tverrstengsel (doares), ledestengsel (cuollo) og ledegarn (vuojahat) være heist over vannoverflaten eller bragt på land. Alle andre bundne deler av fangstredskapet, inklusive stengslets krokgarn (joddu) og ruse (meardi), skal oppbevares på land.

§ 16

Antallsbegrensning for garnredskaper

Ved fiske etter laks, sjøørret og sjørøye med drivgarn, settegarn eller stengsel, kan det bare brukes ett redskap om gangen per eiendom med rett til slikt fiske i Finland og per fiskerettsha- ver i Norge.

§ 17

Fisketid for andre arter

Garnfiske etter andre fiskearter enn laks, sjøørret og sjørøye er tillatt fra 20. mai til 10. juni. I Anárjohka og Skiehččanjohka er fisket tillatt til fra 20. mai til 20. august.

§ 18

Fiske fra båt

Det er forbudt å fiske, inkludert utsetting av redskap, fra båt med motoren i gang, og fra båt som er ankret opp.

§ 19

Ulovlige tiltak

Tiltak som ikke har annen hensikt enn å skremme fisken eller hindre fiskens frie gang er forbudt.

Kapittel 4

Tekniske bestemmelser om fiskeredskap

§ 20

Merking av redskap

Settegarn og stengsler som er satt ut i elva, skal merkes slik at andre som ferdes i vassdraget, lett kan få øye på dem. Fangstredskapene skal merkes med en flottør som stikker minst 15 cm over vannoverflaten eller med et flagg festet på en stang som stikker minst 40 cm over vanno- verflaten. Kortsiden av flagget skal være minimum 15 cm lang.

Redskapet skal være merket med fiskerens navn og kontaktinformasjon, samt navnet på den eiendommen som fiskeretten er tilknyttet. På settegarn festes merket på en godt synlig flottør i enden av redskapet. På stengsel settes merket på et skilt eller en flottør festet på den ytterste stolpen eller bukken i tverrstengselet (doaris).

§ 21

Maskevidde og trådtype

Ved fiske på laks, sjøørret eller sjørøye er minste tillatte maskevidde i settegarn, drivgarn og krokgarn i stengsel 58 mm, målt fra knutes midtpunkt til knutes midtpunkt når redskapet er vått.

I garn nevnt i første ledd er det bare tillatt å bruke tråd av hamp, bomull, nylonbindetråd el- ler spunnet nylon (nylon, perlon, terylene). Det er ikke tillatt å bruke gjennomsiktig materiale, som monofilament nylon.

Det er forbudt å bruke metalltråd, wire eller tilsvarende materiale i fangstredskap.

§ 22

Stengsel

Stengsel skal ha tverrstengsel (doaris), eventuelt ledestengsel (čuollu) og ledergarn (vuoja- hat) av slik konstruksjon at disse deler av redskapet ikke fanger fisk. I tverrstengsel og leder- garn skal det være trebukker eller stolper med avstand på 3 meter eller mindre.

I tverrstengsel, ledestengsel og ledegarn kan det ellers bare brukes ris, garn, eller grinder med ris eller garn. Når det brukes garn i slike ledeanordninger, skal maskevidden være enten maksimalt 40 mm eller minst 150 mm. Det er forbudt å bruke garn av et gjennomsiktig mate- riale som monofilament nylon.

Den fangstende delen av stengselet skal være krokgarn (joddu) eller ruse (meardi). I et og samme stengsel kan man bruke inntil tre krokgarn og/eller ruser. Krokgarnet skal være formet som en spiss kile som kan være inntil 25 meter langt. Lengden på krokgarnet måles på den lengste siden.

Sammen med krokgarnet kan det stå et inntil 15 meter langt ledegarn og ett ledestengsel slik figur 1 viser. Funksjonen til ledegarnet og ledestengselet er å lede laksen til fangstdelen.

Krokgarn nr. 1 skal være festet i den ytterste posestolpen som vist på figur 1. Krokgarn nr. 2 og 3 skal være festet på følgende måte:

A) i spissen av krokgarnet (se figur 2, krokgarn nr. 3)

B) i ledergarnet (se figur 2, krokgarn nr. 2)

C) i ledestengselet (se figur 1, krokgarn nr. 2), eller

D) i tverrstengselet (se figur 1, krokgarn nr. 3).

Ledestengselet skal stå nedenfor hvert krokgarn/ruse, og være festet på følgende måte:

A) i krokgarnet (se figur 1, ledestengsel nr. 2), eller

B) i ledergarnet (se figur 1, ledestengsel nr. 1)

Dersom det er flere krokgarn ved siden av hverandre fra tverrstengselet (se figur 1, krokgarn nr. 1 og 3), er det bare tillatt å ha ledestengsel fra det ytterste krokgarnet.

Samlet lengde av krokgarn og ledestengsel kan være inntil 80 meter, målt nedstrøms fra yt- terste posestolpe som vist på figur 2.

Figur 1.

Figur 2.

§ 23

Settegarn for fiske etter laks, sjøørret og sjørøye

Settegarn for fiske etter laks, sjøørret eller sjørøye er et enkelt, rett garn med flottør i begge ender. Garnet skal ikke festes med stolper eller andre festeanordninger på xxxxx xxxxxx enn i endene. Festeanordningen skal bare bestå av et enkelt søkk eller en enkelt stokk. Det er ikke tillatt å lage krok på settegarn.

Settegarn for fiske etter laks, sjøørret eller sjørøye kan være inntil 30 meter lang. To eller flere garn kan ikke lenkes sammen, hvis de sammen blir lengre enn 30 meter.

Ved fiske med settegarn er det forbudt å bruke kunstig strømbryter eller ledestengsel.

§ 24

Drivgarn

Drivgarn er et enkelt, rett garn uten pose. Drivgarn kan være inntil 45 meter langt. Ved driv- garnsfiske skal avstanden mellom to drivgarn være minst 200 meter.

Drivingen kan foregå inntil 500 meter om gangen. Under drivingen kan det bare brukes én båt.

§ 25

Garnredskaper til fiske etter andre fiskearter

Settegarn til fangst av andre fiskearter enn laks, sjøørret og sjørøye kan være et inntil 2 me- ter dypt bunngarn, som består av garn med én line, uten pose, laget av monofilamenttråd av inntil 0,17 mm tykkelse.

Ved fiske med settegarn er det ikke lov å bruke kunstig strømbryter eller ledestengel. Maskevidden i settegarn og kastenot skal være minst 29 mm og høyst 35 mm, målt fra knu-

tes midtpunkt til knutes midtpunkt når redskapet er vått. Det er bare tråd av hamp, bomull, ny- lonbindetråd eller spunnet nylon som er lov å bruke i kastenoten.

Kastenot må ikke brukes nærmere enn 200 meter fra elvers utløpsos, innløpsos, foss eller stryk.

§ 26

Djupål og avstand mellom redskap

Ingen del av stengsel eller settegarn må stå over djupålen i hovedløpet eller sideløp. Den yt- terste delen av redskap skal ikke på noe punkt strekke seg nærmere enn 10 meter fra motsatt elvebredd. Med motsatt bredd menes også øyer, holmer og klipper som har egne løp mellom seg.

Ingen del av stengsler må være nærmere enn 120 meter fra annet stengsel.

Ingen del av settegarn og stengsel eller to settegarn må være nærmere enn 60 meter fra hve- randre.

§ 27

Forbudsområder for garnfiske

Ved sideelv hvor laks går opp, må det i hovedelv på sideelvas side av djupålen, ikke brukes settegarn, drivgarn eller stengsel nedstrøms fra sideelva nærmere enn 200 meter fra samløpet av sideelv og hovedelv.

I de områdene i Storfossen og Ailestrykene som er avmerket i kartvedlegg 2, er fiske med garn eller stengsel bare tillatt for fiskere som har fisket i disse områdene i fiskesesongene 2013–2015.

§ 28

Opptak av redskap

Fangstredskap skal tas på land straks etter at fiskesesongen for redskapet er avsluttet. Utstyr brukt til å merke og sette opp redskap skal tas på land innen to uker etter avsluttet fiskesesong.

Kapittel 5

Bestemmelser om fangst

§ 29

Minstemål og gjenutsetting

Laks, sjøørret og sjørøye som er mindre enn 30 cm skal settes ut igjen. Lengden på fisk måles fra snutespissen til enden av halefinnen.

Det er forbudt å fange vinterstøing og fisk som er mindre enn minstemålet. Fisk skal alltid gjenutsettes i vannet, hvis den er fanget:

1) utenom lovlig fisketid

2) med forbudt redskap eller fiskemåte.

§ 30

Fangstoppgave til registret

Fisker er pliktig til å føre fangstdagbok (elektronisk eller på papir) og rapportere følgende opplysninger om hver enkelt fanget fisk av laks, sjøørret, sjørøye, pukkellaks og regnbueørret til et elektronisk fangstregister for Tanavassdraget:

1) område hvor fisket har foregått

2) dato for fisket

3) kjønn, lengde og vekt

4) antall fisk som er gjenutsatt

5) fiskeredskap (stang/håndsnøre, drivgarn, settegarn, stengsel).

Ved gjenutsetting er det ikke påkrevd å opplyse om kjønn, lengde og vekt. Den som har fisket uten å få fisk skal gi opplysninger om punkt 1, 2 og 5. Fangstoppgave skal leveres innen første mandag etter at fisket foregikk.

Fisker skal rapportere alle sine fangster av laks, sjøørret og sjørøye før nytt fiskekort kan kjøpes.

Fangst av andre fiskearter kan rapporteres sammen med fangsten av laks, sjøørret og sjørøye eller etter endt fiskesesong. Rapporteringen for disse artene skal inkludere totalvekt for hver art.

Kapittel 6

Beskyttelse mot biologisk påvirkning

§ 31

Fremmede arter

Pukkellaks, regnbueørret og eventuelle andre fremmede arter som fanges, skal avlives straks.

§ 32

Fisk som agn og rensing av fisk

Det er forbudt å ta med agnfisk fra andre vassdragsområder til Tanavassdraget. Det er forbudt å bruke fisk som agn ved stangfiske i Tanavassdragets nedbørfelt.

Innenfor vassdragets nedbørfelt er det i umiddelbar nærhet av naturlige vann ikke tillatt å rense fisk fra annet vassdrag.

§ 33

Tørking og desinfisering av fiskeredskap og båter

Fiskeredskap og annet fiskeutstyr, samt båter og andre transportmidler som har vært benyttet i annet vassdrag skal være tørt eller desinfisert før det kan benyttes i nedbørfeltet.

Hvert land kan ha utfyllende regler om desinfisering av fiskeredskap og båter.

Kapittel 7

Forhåndsavtalte tiltak

§ 34

Forutsetninger for anvendelse av forhåndsavtalte tiltak

Ukentlige fisketider i henhold til §§ 8, 13, 14 og 15 reduseres med ett døgn i en del av eller på hele grenseelvstrekningen hvis det blir fastslått følgende avvik i laksebestandenes tilstand sammenliknet med forvaltningsplanen for laksebestandene i Tanavassdraget omtalt i avtalens artikkel 4:

1) Fiskedødelighet i en laksebestand hvor forvaltningsmålene er oppnådd er betydelig høye- re enn forutsatt bærekraftig fiskedødelighet.

2) Fiskedødelighet i en laksebestand under gjenoppbygging er betydelig høyere enn forutsatt i gjenoppbyggingsplanen for vedkommende bestand.

Forhåndsavtalte tiltak iverksettes ved overskridelse av følgende bestandsvise terskelverdier:

1) Konstatert fiskedødelighet i en bestand er over 5 % mer enn forutsatt.

2) Konstatert fiskedødelighet i en bestand er over 10 % mer enn forutsatt.

Hvis fiskedødeligheten i en bestand er mer enn 20 % over det som er forutsatt, eller hvis andre omstendigheter krever tiltak, skal ytterligere reduksjon i fisket foretas i samsvar med av- talens artikler 6 og 7.

Det kan innføres mindre restriktive reguleringer av fisket hvis fiskebestandenes tilstand til- sier det, jf. avtalens artiklene 6 og 7.

Vurderingen av om forutsetningene for anvendelse av forhåndsavtalte tiltak er tilstede, gjøres slik det følger av avtalens artikkel 5 tredje punkt og i samsvar med prosedyrer fastsatt i avtalens artikkel 7.

§ 35

Forhåndsavtalte tiltak rettet mot de enkelte laksebestandene

Fiske er ikke tillatt mellom mandag klokka 18 (19) og tirsdag klokka 18 (19) i de angitte pe- riodene.

Laksebestanden i hovedløpet Tanaelva; redusert fisketid i hovedløpet på grenseelvstrekningen:

	Periode med minst 5 % avvik	Periode med minst 10 % av- vik
Fiske med strandfiskekort og båtfiskekort	24.6.–31.7.	24.6.–10.8.
Stangfiske for lokale fiskere	24.6.–14.7.	24.6.–21.7.
Settegarn		24.6.–30.6.
Stengsel		24.6.–30.6.

Lákšjohkas laksebestand; redusert fisketid i Nuorgam fiskefellesskaps område:

	Periode med minst 5 % avvik	Periode med minst 10 % av- vik
Fiske med strandfiskekort og båtfiskekort	10.6–23.6.	10.6.–23.6.
Stangfiske for lokale fiskere	10.6–16.6.	17.6.–23.6.
Settegarn		10.6.–23.6.
Stengsel		10.6.–23.6.
Drivgarn		10.6.–15.6.

Veahčajohkas laksebestand; redusert fisketid fra Veahčajohkas munning nordover på grenseelvstrek- ningen:

	Periode med minst 5 % avvik	Periode med minst 10 % av- vik
Fiske med strandfiskekort og båtfiskekort	17.6.–30.6.	10.6.–30.6.
Stangfiske for lokale fiskere	17.6.–23.6.	10.6.–23.6.
Settegarn		17.6.–23.6.
Stengsel		17.6.–23.6.
Drivgarn

Ohcejohkas laksebestander; redusert fisketid anvendes fra Ohcejohkas munning nordover på grenseelv- strekningen:

	Periode med minst 5 % avvik	Periode med minst 10 % av- vik
Fiske med strandfiskekort og båtfiskekort	17.6.–14.7.	10.6.–21.7.
Stangfiske for lokale fiskere	17.6.–7.7.	10.6.–14.7.
Settegarn		17.6.–23.6.
Stengsel		17.6.–23.6.
Drivgarn

Váljohkas laksebestand; redusert fisketid fra Váljohkas munning nordover på grenseelvstrekningen:

	Periode med minst 5 % avvik	Periode med minst 10 % av- vik
Fiske med strandfiskekort og båtfiskekort	17.6.–14.7.	17.6.–14.7.
Stangfiske for lokale fiskere	17.6.–7.7.	17.6.–7.7.
Settegarn		10.6.–23.6.
Stengsel		10.6.–23.6.
Drivgarn		10.6.–15.6.

Kárášjohkas og sideelvers laksebestander; redusert fisketid i hele hovedløpet på grenseelvstrekningen:

	Periode med minst 5 % avvik	Periode med minst 10 % av- vik
Fiske med strandfiskekort og båtfiskekort	17.6.–30.6.	10.6.–7.7.
Stangfiske for lokale fiskere	23.–30.6.	10.6.–30.6.
Settegarn		10.6.–30.6.
Stengsel		10.6.–30.6.
Drivgarn	10.6.–15.6.	10.6.–15.6.

Iešjohkas laksebestander; redusert fisketid i hele hovedløpet på grenseelvstrekningen:

	Periode med minst 5 % avvik	Periode med minst 10 % av- vik
Fiske med strandfiskekort og båtfiskekort	17.6–30.6.	10.6.–7.7.
Stangfiske for lokale fiskere	23.6–30.6.	10.6.–30.6.
Settegarn		10.6.–30.6.
Stengsel		10.6.–30.6.
Drivgarn	10.6.–15.6.	10.6.–15.6.

Anárjohkas og dens sideelvers laksebestander; redusert fisketid i hele hovedløpet på grenseelvstrek- ningen:

	Periode med minst 5 % avvik	Periode med minst 10 % av- vik
Fiske med strandfiskekort og båtfiskekort	17.6.–14.7.	17.6.–28.7.
Stangfiske for lokale fiskere	23.6.–14.7.	17.6.–21.7.
Settegarn		24.6.–14.7.
Stengsel		24.6.–14.7.
Drivgarn

Anárjohkas og dens sideelvers laksebestander; redusert fisketid i Anarjohka:

	Periode med minst 5 % avvik	Periode med minst 10 % av- vik
Fiske med strandfiskekort og båtfiskekort	15.7.–10.8.	8.7.–10.8.
Stangfiske for lokale fiskere	23.7.–10.8.	23.7.–20.8.
Settegarn		24.6.–12.8.
Stengsel		24.6.–21.7.
Drivgarn

Kapittel 8

Andre bestemmelser

§ 36

Båtregister

For registrering av båter i Tanavassdraget gjelder nasjonal lovgivning. Fastsetting av regler skal skje etter samråd med den annen parts ansvarlige myndigheter.

Fiske fra båt er tillatt bare med båt som er registrert i et båtregister for Tanavassdraget, og som har nasjonalitetsskilt og nummer.

Lokale personer med med rett til å fiske med garn etter § 2, kan registrere inntil tre båter.

Lokale personer med rett til å fiske med garn etter § 2 som driver turistnæring, kan registrere inntil 15 båter. Andre lokale fiskere, og fiskerettshavere etter § 2 første ledd punkt 2 kan regi- strere inntil én båt.

§ 37

Nærmere om fastsetting av grenser og fiskesteder

Partenes ansvarlige myndigheter fastsetter i fellesskap elveløpets bredde ved middels som- mervannstand i hovedløp og biløp, samt djupål i biløp. Djupålen på grenseelvstrekningen fremgår av den til enhver tid siste grenseoppgang mellom Finland og Norge.

Ansvarlig myndighet i den enkelte stat kan fastsette:

1) grense mellom elv og innsjø;

2) grense mellom hovedelv og sideelv;

3) en ny plass for stengsel i tilfelle stengselsplassen blir uegnet på grunn av endringer i elve- bunnen eller annen årsak;

4) tillatte kastenotplasser for fiske etter andre fiskearter i innsjøer i Anárjohka.

§ 38

Dispensasjon for tiltak som har vern eller utvikling av fiskestammer som formål

Ansvarlig myndighet kan i enkelttilfeller dispensere fra bestemmelsene i fiskereglene når formålet er å fange stamfisk og settefisk til vitenskapelig undersøkelse, praktiske forsøk eller fiskekulturtiltak. Tillatelsen skal være begrunnet med vern av fiskestammer eller fremme av bærekraftig utnyttelse og tiltaket skal være i samsvar med artikkel 1 i avtalen

Tillatelsen gis av myndigheten i det landet der virksomheten utøves. Før tillatelsen gis, skal fiskerettshavere og den andre partens ansvarlige myndigheter varsles. Den andre partens an- svarlige myndighet skal varsles om tillatelser som er gitt.

Kartvedlegg 1

Kartvedlegg 2

Pohjoissaamenkielinen käännös

Sopimusteksti

ŠIEHTADUS SUOMA JA NORGGA XXXXXX XXXXX ČÁZÁDAGA GUOLÁSTUSA BIRRA

Suoma dásseválddi ráđđehus ja Norgga gonagasriikka ráđđehus, dás duohko bealit, geat

háliidit lonuhit njukčamánu 1. beaivve 1989 Šiehtadusa Suoma dásseválddi ja Norgga gona- gasriikka oktasaš guolástanláhkaásahusaid Xxxxx xxxxxxxxxxxxx ja xxxx xxxxxxxx láhkaása- husaid ođđa šiehtadusain,

deattuhit iežaset ovddasvástádusa riikkaidgaskasaš šiehtadusaid ektui ja dárbbu gáhttet ja dorvvastit guollemáddodagaid Deanu čázádagas dárkkuhussii heivvolaš ja várrugasvuhtii vuođđuduvvi guollebivddu reguleremiin.

dovddastit luonddu máŋggabealatvuođa ja suvdilis luondduriggodagaid ávkkástallama mearkkašumi,

dovddastit sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid ja báikeolbmuid vuoigatvuođaid, ja luonddu- riggodagaid mearkkašumi sámiide eamiálbmogin iežaset kultuvrra seailluheamis, ja eará guolástanvuoigatvuođalaččaid vuoigatvuođaid,

deattuhit dieđulonohallama ja ovttasbarggu mearkkašumi oktasaš luondduriggodagaid ávkkástallamis ja hálddašeamis sihke báikkálaš guolástanvuoigatvuođalaččaid ja eará báikkálaš beliid viiddis váikkuhanvejolašvuođaid guolástusdikšumii,

čujuhit Ovttastuvvan našuvnnaid juovlamánu 10. beaivve 1982 mearravuoigatvuođašiehta- dusa 66 artihkkalii, miessemánu 22. beaivve 1992 biologalaš máŋggabealatvuođa almmolaš šiehtadussii ja njukčamánu 2. beaivve 1982 almmolaš šiehtadussii luosa gáhttemis Davvi- Atlántaábis ja luosa guolástanmuddema ja dikšuma háltelinnjáide mat leat dohkkehuvvon dán šiehtadusa vuođul juovlamánu 16. beaivve 1966 dahkkojuvvon riikkavulošvuoigatvuođaid ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoskevaš riikkaidgaskasaš almmolaššiehtadusa 27 artihkkalii ja Ovttastuvvan našuvnnaid čakčamánu 13. beaivve 2007 dohkkehan eamiálbmogiid vuoigat- vuođaid guoskevaš julggaštussii,

leat dahkan čuovvovaš šiehtadusa:

1 kapihtal

Ulbmil ja doaibmaguovlu

1 artihkal

Ulbmil

1. Šiehtadusa ulbmil lea váikkuhit dasa ahte Xxxxx čázádaga guollemáddodagat hálddašuv- vojit ekologalaččat, ekonomalaččat ja sosiálalaččat suvdilis vuogi mielde nu ahte vuođđun lea

buoremus máhttu mii lea olámuttus, vuhtii válddedettiin árbevirolaš máhttu, nu ahte čázádaga luossabuvttadankapasitehta ávkkástallojuvvo ja ahte guollemáddodagaid máŋggabealatvuohta dorvvastuvvo.

2. Guollemáddodagaid gáhttemis, hálddašeamis ja geavaheamis galgá váldit vuhtii buot guoskevaš guolástanberoštumiid, ja erenoamážit guolásteami man vuođđun leat báikkálaš kul- turárbevierut.

3. Dikšunplána lea vuolggasadjin luossaguolásteami reguleremis. Plána vuođđun lea buore- mus máhttu mii lea olámuttus guollemáddodaga sturrodagas, čoahkkádus ja árvvoštallojuvvon ovdáneapmi ja ovddalgihtii ráhkkaneami prinsihpa heiveheapmi.

4. Regulerema galgá čađahit nu, ahte sierra luossamáddodagaid dikšunulbmilat ollašuvvet ja dat bajásdollojuvvojit guhkes áigegaskkas dikšunplána mielde.

2 artihkal

Geográfalaš heivehanguovlu

1. Šiehtadusa ja dan mildosa 2 guolástannjuolggadusa xxxxxxxx Xxxxx, Anárjoga ja Skiehččanjoga daid guovlluin gos Suoma ja Norgga gaskasaš riikkarádjá lea (rádjajohkaoas- si).

2. Šiehtadusa 3 artihkkala 1 Čuoggá, 4 artihkkala ja 11 artihkkala 2 čuoggá heivehit čázáda- ga luosa goargŋunguovllus. 15 artihkal heivehuvvo olles čázádaga golganguovllus.

3. Heivehanguovllut mat leat namuhuvvon artihkkala 1 ja 2 čuoggáin leat merkejuvvon mil- dosa 1 kárttaide.

3 artihkal

Oalgečázádagat, čázádaga vuolit, Norgga beale oassi ja mearraguovllut Finnmárkku fylkkas

1. Bealit geatnegahttet iežaset ásahit našuvnnalaš láhkaásahusaid ja njuolggadusaid luossa- goargŋunguovlluide Deanu čázádaga oalgejogain ja vuolit, Norgga beale oassái vai sihkkaras- tit guollemáddodagaid seailluheami ja suvdilis ávkkástallama. Guolástanreguleremat Xxxxx čázádaga njálmmádagas ja Norgga bealde eai sáhte leat láivvit go rádjajogaid gustovaš mud- demat. Našuvnnalaš njuolggadusaid ja mearrádusaid gárvvisteamis sáhttá váldit vuolggasaji dikšunplánas mii lea máinnašuvvon 4 artihkkalis. Ovdalgo mearrida njuolggadusaid, de galgá addit nuppi beali ovddasvástideaddji eiseváldái vejolašvuođa addit cealkámuša.

2. Evttohusaid rievdadit mearraluossabivddu regulerema Finnmárkkus galgá bivdit Suoma ovddasvástideaddji eiseválddis cealkámuša ovdalgo mearrádus dahkko.

2 kapihtal

Guolásteami reguleremat

4 artihkal

Dikšunplána

1. Bealit ráhkadit ovttas dikšunplána Xxxxx luossamáddodagaide mainna sihkkarasto biolo- galaš máŋggahámatvuohta ja máddodaga suvdilis ávkkástallan.

2. Plána galgá leat njuovžil ja vuođđuduvvat dihtui ja ráhkaduvvot juohke luossamáddodah- kii. Dat lea vuolggasadjin go gárvvistit vejolaš šihttojuvvon mearrádusaid oktasaš guolástann- juolggadusas spiehkkaseapmái. Guolástanvuoigatvuođalaččat oassálastet plána gárvvis- teapmái.

3. Plánas galget leat:

i) dieđut guollemáddodagaid ja daid eallinbirrasa dili birra;

ii) dieđut guolásteami birra;

iii) dikšunulbmilat juohke luossamáddodahkii;

iv) evttohus guollemáddodagaid dikšundoaibmabidjun;

v) evttohusat dárbbašlaš ealáskahttindoaibmabidjun daid máddodagaide mat eai olat dikšu- nulbmiliid.

4. Jus okta luossamáddodat dahje eanet leat dakkár dásis mii lea dikšunulbmila vuolábealde, de galgá dikšunplánas fátmmastit plánaid ealáskahttit dáid máddodagaid.

5. Plána árvvoštallá ja mudde dárbbu mielde. Jus luossamáddodatdili ovdáneapmi spiehkka- sa sakka dikšunplána vuordámušain, de galget bealit ovttas rievdadit plána. Goabbat bealli sáhttá evttohit rievdadit plánaid.

5 artihkal

Oktasaš guolástannjuolggadus

1. Beliin galgá leat oktasaš guolástannjuolggadus joga riikkarádjáoasis. Guolástannjuolgga- dus čuovvušiehtadusa mildosis 2, ja dat xxx xxxxxxxxxxxxx šiehtadusas.

2. Guolástannjuolggadus lea fámus vihtta jagi šiehtadusa fápmuibidjama rájes. Guolástann- juolggadus gusto dasto čieža jagi háválassii, earret jus nubbi oassebealli evttoha njuolggadusa rievdadeami árabut. Guolástannjuolggadusa rievdadeami bivdima galgá ovddidit maŋimustá guokte jagi ovdalgo guolástannjuolggadusa gustonáigodat nohká.

3. Guolástannjuolggadusas galget leat ovddalgihtii šihtton regulerendoaibmabijut mat bohtet fápmui našunála lágaid olis go eavttut devdojuvvojit, mat leat definerejuvvon guolástann- juolggadusas. Ovddalgihtii šihtton doaibmabijuid geavaheami guoskevaš eavttuid ollašuvva- ma galgá árvvoštallat jahkásaš árvvoštallamis, mii lea máinnašuvvon 7 artihkkala 2 čuoggás. Árvvoštallan čállo beavdegirjái mii lea máinnašuvvon 7 artihkkala 4 čuoggás.

6 artihkal

Lohpi spiehkastit guolástannjuolggadusas

1. Jus lea dárbu sihkkarastit guollemáddodagaid birgenvejolašvuođaid, gáhttet dahje ealás- kahttit guollemáddodagaid, mat leat goarránan dahje sáhttet goarránit, dahje jus guollemáddo- dagaid dilli gierdá dan, de sáhttet ráđđehusat dahje dat geaid eiseválddit nammadit, juohke beali našunála lágaid siskkobealde, šiehtadit mearrádusaid mat spiehkastit guolástannjuolgga- dusas vai olahit 1 artihkkalis máinnašuvvon ulbmila dán šiehtadusas.

2. Mearrádusat spiehkastit guolástannjuolggadusain sáhttet gustot:

1) guolásteami gildosiidda dahje gáržžidemiide dihto bivdosiiguin dahje guolástanvugiiguin;

2) guolásteami gildosiidda dahje gáržžidemiide dihto áiggis dahje dihto guovllus;

3) gáržžidemiide das galle bivdosa sáhttá geavahit;

4) sálašeriide;

5) bivdokoarttaid lohkui;

6) juohkit rádjajoga bivdinguovlluide;

7) gildosiidda goddit dihto sohkabealát dahje dihtosturrosaš guoli;

8) bivdosa hábmemii; dahje

9) eará regulerendoaibmabijuide maid sáhttá buohtastahttit bajábeale 1.–8. čuoggáin, ja mat leat čadnon guolástannjuolggadusa ollašuhttimii.

3. Mearrádusaid spiehkastit guolástannjuolggadusain sáhttá gáržžidit gustot oassái šiehta- dusas, dihto bivdoáigodahkii dahje ovttaskas bivdovuohkái. Mearrádusat galget leat áigerádd- jejuvvon, eai ge sáhte gustot háválassii guhkit go golbma bivdoáigodaga.

7 artihkal

Guolástannjuolggadusa váikkuhusaid árvvoštallan ja spiehkastanmearrádusaide guoskevaš meannudanvuohki

1. Guolástannjuolggadusa ja vejolaš spiehkastanmearrádusaid váikkuhusaid galget oktasaš gozihan- ja dutkanjoavku ja ovddasvástideaddji eiseválddit jahkásaččat árvvoštallat luos- samáddodaga dili ja ovdánantendeanssaid buoremus máhtu vuođul, mii lea oažžumis. Guolás- tanvuoigatvuođalaččaid galgá váldit mielde árvvoštallamii.

2. Ráđđehusat dahje ráđđehusa nammadan eiseválddit árvvoštallet juohke jagi dárbbu šieh- tadit mearrádusaid spiehkastit guolástannjuolggadusain 6 artihkkala vuođul.

3. Guolástannjuolggadusa mearrádusaid spiehkasteami dárbbu árvvoštallan galgá dahkkot dakkár áigemuttus ahte dutkit ja guovddáš báikkálaš beroštupmejoavkkut sáhttet váikkuhit, ja ahte našunála njuolggadusat sáhttet fápmuibiddjot maŋimustá cuoŋománu 1. beaivve dan jagi go mearrádusat galget gustogoahtit.

4. Ráđđehusaid dahje ráđđehusa nammadan eiseválddiid šiehtadus mearrádusain spiehkastit guolástannjuolggadusas galgá xxxxxx sierra beavdegirjái.

3 kapihtal

Guolásteami organiseren 8 artihkal Guolástanmávssut

Geatnegasvuohta máksit guolástanmávssu go bivdá rádjajogain čuovvu lága dan riikkas gos bivdokoarta 10 artihkkala mielde osto.

9 artihkal

Rádjajoga juohkin bivdoguovlluide

1. Fatnasis dáhpáhuvvan turismabivddu várás galgá meroštallat oktasaš bivdoguovlluid. Ba- jimus lobálaš guolástanlohpemearri ja guolástanlobi haddi sáhttá rievdat guovlluid mielde ja áigodaga mielde.

2. Goabbat bealli sáhttá ásahit bivdoguovlluid ja organiseret turistabivddu gáttis go vuos gu- lahallá nuppiin beliin.

10 artihkal

Guolástanlobit

1. Bajimus guolástanlohpemearri turistabivdiide mearriduvvo guolástannjuolggadusas. Mearri juhkkojuvvo beallái oassebáliid gaskkas.

2. Son guhte áigu oaggut rádjajogas, galgá oastit guolástanlobi ovdalgo bivdu álgá. Bealit leat geatnegasat láhčit dili guolástanlohpevuovdimii.

3. Gáddeguolásteamis ferte oastit lobi dan riikkas gos áigu oaggut. Fanasguolástanlohpi addá lobi bivdit dihto guovllus goappašiid beliid guovlluin.

4. Goabbat bealli mearrideaba lohpehattiid našunála lágaid vuođul dan maŋŋá go xxx xxxxx- kuddan nuppiin beliin. Eará eavttut mearriduvvojit guolástannjuolggadusas.

5. Goabbat bealli mearrida guolástanlohpevuovdima dietnasa geavaheamis. Bearráigeahčču, goziheapmi ja guolledutkan galgá vuoruhuvvot.

11 artihkal

Guolástanbearráigeahčču

1. Bealit galget fuolahit doarvái bivdobearráigeahčus. Dat eiseválddit ja bearráigeahččit, geain našunála lágaid vuođul lea ovddasvástádus bivdobearráigehččui, galget bearráigeahččat ahte guolástannjuolggadus čuvvojuvvo.

2. Dasa lassin sáhttá bearráigeahččat oktasaš suopmelaš-norgalaš bearráigeahččojoavkkuin. Dákkár bearráigeahčus lea nuppi beali bearráigeahččiin dárkojeaddjisajádat.

3. Bealit sáhttet šiehtadit oktasaš plána bivdobearráigehččui.

4. Jus nuppi bealis xxx xxxxx vihkut ahte dáhpáhuvvá dahje lea dáhpáhuvvan bivdin nuppi beali guovllus gustovaš láhkaásahusaid vuostá, galget bivdobearráigeahču ovddasvástideaddjit dieđihit nuppi beali ovddasvástideaddji eiseválddiide dakkaviđe.

4 kapihtal

Goziheapmi, dutkan, sálašraporteren ja sálašstatistihkka

12 artihkal

Goziheapmi ja dutkan

1. Bealit galget ovttasbargat Xxxxx čázádaga guollemáddodagaid goziheamis ja dutkamis. Mihttomearrin lea ráhkadit ja árvvoštallat dikšunplána 4 artihkkala vuođul ja árvvoštallat guolástannjuolggadusaid 7 artihkkala vuođul.

2. Barggu čađaha oktasaš gozihan- ja dutkanjoavku, mas leat guokte áirasa goabbat bealis. Báikkálaš guolástanvuoigatvuođalaččaid galgá váldit mielde bargui. Beliid ovddasvástideaddji eiseválddit šiehtadit joavkku bargogohččumis.

13 artihkal

Sálašregistreren ja sálašraporteren

1. Beliin galgá leat oktasaš elektrovnnalaš sálašregisttar. Bivdi lea geatnegahtton raporteret dieđuid bivddus ja sállašiin registarii nugo guolástannjuolggadusa mearrádusat gáibidit.

2. Dieđut mat leat vurkejuvvon registarii, geavahuvvojit sálašstatistihkaide, dikšundoaibma- bijuid plánemii, bearráigehččui ja guolledutkamii ja guollemáddodagaid ja guollebivddu xxxxxxxxx xxxxxxxx.

5 kapihtal Guollemáddodagaid suddjen 14 artihkal

Huksen ja nuoskkideapmi

1. Bealit galget guovddáš lágaid vuođul bearráigeahččat ahte lágádusaid, visttiid dahje rust- tegiid bidjan ja huksen dahje eará vástideaddji doaimmat dahje čáhceresurssaid ávkkástallan eai vahágahte guollemáddodagaid ja guollebivddu eaige mielddisbuvtte vahátvára daidda.

2. Bealit galget sierra ja ovttas álggahit doaibmabijuid gozihit, doalahit ja dárbbu mielde buoridit čázádaga čáhcekvalitehta.

15 artihkal

Biologalaš váikkuheapmi

1. Bealit galget álggahit dárbbašlaš doaimmaid gáhttet guollemáddodagaid njoammu guol- ledávddaid vuostá ja amas šlájaid dahje máddodagaid vuostá.

2. Bealit galget geahpedit riskka bissovaš doaimmain ja eastadit ođđa riskadoaimma čázáda- ga golganguovllus ja lagas eanan- ja mearraguovlluin. Dása gullá riska vahágiidda ja dávdan- joammumii guollebiebmamis ja váikkuhusat gárgidan dahje gilvojuvvon guliin.

3. Guollebiebman ja anadroma luossaguliid gilvin ii galgga dáhpáhuvvat Xxxxx čázádaga golganguovllus. Xxxxx čázádaga golganguvlui ii oaččo bidjat guliid mat leat bukton golgan- guovllu olggobealde.

4. Xxxxx čázádaga golganguvlui ii galgga sirdit ealli guliid dahje gamehta (guovssaid ja meađđemiid) eará čázádagain.

5. Akvakulturelliid ja daid gamehtaid sirdin galgá dáhpáhuvvat Eurohpá Uniovnna guolle- dearvvašvuođa njuolggadusaid vuođul.

6. Čázádaga golganguvlui lunddolaš čáziid lahka ii leat lohpi luoitit eará čázádagaid čázi ii ge bassat eará čázádagaid guliid doppe. Bivdosat ja eará bivdoreaiddut sihke fatnasat ja eará fievrrut, maid lea geavahan eará čázádagas, galget leat goikásat ja desinfiserejuvvon ovdalgo sáhttá daid geavahit golganguovllus. Desinfiserema ja goikadeami várás galgá ráhkaduvvot oktasaš bagadus. Bealit galget fuolahit olbmuide dieđuid dáid geatnegasvuođaid birra.

7. Bealit galget seammás dieđihit nubbái jus vihkot luossaparasihta Gyrodactylus salarisa dahje eará duođalaš njoammu guolledávdda golganguovllus dahje lagas eanan- ja mearra- guovlluin dahje jus njoammun xxx xxxxxxxxxxxx. Beliid ovddasvástideaddji eiseválddit sáhttet ráhkadit oktasaš plána mas leat geavadagat dieđihangeatnegasvuođas, gearggusvuođas Gyrodactylus salaris vejolaš leavvama birra, guolledávddaid gávnnahanvugiin ja doaibmabi- juin go vihkot dahje go gávnnahit dákkár dávddaid.

16 artihkal

Doaibmabijut erenoamáš dilálašvuođain

1. Jus nuoskkideapmi dahje eará birasváikkuhusat áitet guollemáddodagaid, de galget ovd- dasvástideaddji eiseválddit sierra dahje ovttas álggahit doaibmabijuid mat leat dárbbašlaččat eastadit, ráddjet ja hehttet vahágiid.

2. Bealit galget dakkaviđe gáržžidit dahje bissehit bivddu go čáhcedássi dahje eará erenoamáš dilit, dego kritihkalaš unnán luossagoargŋun, dan čájehit. Bivddu bisseheami dahje gáržžideami sáhttá geavahit dušše doaibmabidjun dan mearis ja dakkár guovllus mii adno dárbbašlažžan sihkkarastit guollemáddodaga. Báikkálaš beroštupmejoavkkuiguin ja vuoigat- vuođalaččaiguin galgá gulahallat dan muddui go dilli áiggi ektui dan diktá.

3. Oassebeliid ovddasvástideaddji eiseválddit gárvvistit ovttas doaibmavugiid dán artihkkala mearrádusaide ollašuhttimii. Doaibmabijuid dárbbu árvvoštallamis galgá deattuhit ovdagihtii ráhkkaneami prinsihpa.

6 kapihtal

Xxxxxxxxx mearrádusat

17 artihkal

Ovttasbargu, šiehtadusa čuovvoleapmi ja rievdadusat

1. Beliid ovddasvástideaddji eiseválddit galget ovttasbargat buot áššiin mat gusket Xxxxx čázádaga guollemáddodagaide ja čáhcebirrasii.

2. Bealit galget deaivvadit dárbbu mielde árvvoštallat šiehtadusa heiveheami. Čoahkkimiid galgá doallat maŋimustá guovtti mánu siste das go nubbi bealli lea bivdán dan.

3. Dán šiehtadusa oktan mildosiiguin sáhttá rievdadit go bealit šiehtadusain. Rievdadusat bohtet fápmui nugo lea mearriduvvon 22 artihkkalis.

18 artihkal

Sierramielalašvuođaid čoavdin

1. Riidduid, mat čuožžilit dán šiehtadusa dulkodettiin ja geavahettiin, galgá čoavdit ovt- taoaivilvuođas ja nu jođánit go vejolaš ovddasvástideaddji eiseválddiid gaskasaš šiehtadalla- miid bokte.

2. Šiehtadallamiid galgá álggahit maŋimustá guovtti mánu siste go nubbi bealli lea bivdán dan diplomáhtalaš kanálaid bokte.

3. Jus golmma mánus ii leat gávdnon čoavddus, de galgá riiddu sirdit Deanu čázádaga ad hoc rádjajohkakommišuvdnii. Goabbat bealli nammada golbma lahtu ja golbma várrelahtu kommišuvdnii. Goappašat beliin galget dasa lassin leat čálli ja dárbbašlaš áššedovdit olámut- tus kommišuvdnii. Kommišuvdna geahččala gávdnat čovdosa man goappašat bealit dohkkehit.

4. Jus kommišuvdna ii sáhte čoavdit ášši viđa mánus, de galgá riiddu čoavdit diplomáhtalaš kanálaid bokte.

19. artihkal

Eretcealkin

Dán šiehtadusa sáhttá goabbat bealli cealkit eret čálalaš dieđihemiin nuppi beallái. Šiehtadu- sa eretcealkin fápmuibiddjo 12 mánu kaleanddarjagi loahpa maŋŋá go eretcealkima dieđi- heapmi lea vuostáiváldon.

20. artihkal

Ráŋggáštusčuovvumušat

Ráŋggáštussii, duogušteapmái, massinčuovvumušaide ja eará ráŋggáštusvuloš čuovvu- mušaide gustojit našunála lágat.

21. artihkal

Dálá šiehtadusa fámohuhttin

Dán šiehtadusa fápmuibijadettiin fámohuhttojuvvo njukčamánu 1. beaivve 1989 Suoma dásseválddi ja Norgga gonagasriikka šiehtadus oktasaš guolástanláhkaásahusa hárrái Xxxxx xxxxxxxxxxxxx ja dasa gullevaš guolástannjuolggadus.

22. artihkal

Fápmuiboahtin

Dát soahpamuš boahtá fápmui dan nuppi mánotbaji vuosttas beaivve dan maŋŋá, go oasse- bealit leat almmuhan nubbi nubbái diplomáhtalaš kanálaid bokte ahte vuođđolága mielde ása- huvvon gáibádusat leat ollašuhtton ja soahpamuša sáhttá bidjat fápmui.

Dan duođaštussan guktot fápmuduvvon oassebealit leaba vuolláičállán dán soahpamuša.

Dahkkojuvvon Helssegis čakčamánu 30. beaivve guoktin suoma- ja dárogielat gáhppálah- kan. Guktot teavsttat leat seamma gustovaččat.

Suoma dásseválddi ráđđehusa beales:

Xxxxx Xxxx-Xxxxxx

Nogga gonagasriikka ráđđehusa beales:

Åge B. Grutle

Mielddus 1

Kárta šiehtadusa geográfalaš doaibmaguovllus

Mielddus 2

Xxxxx čázádaga guolástannjuolggadus

MIELDDUS 1

MIELDDUS 2

Xxxxx čázádaga guolástannjuolggadusat

1 kapihtal

Oppalaš mearrádusat

1 §

Doaibmaguovlu

Guolástannjuolggadusat leat mihtilmas oassi Suoma ja Norgga guolástanšiehtadusas Deanu čázádaga hárrái.

Guolástannjuolggadusaid mearrádusat gustojit rádjajogain, gč. šiehtadusa 2 artihkkala 1 čuoggá. 6 kapihtal biologalaš váikkuheami vuostá suddjen gusto olles Deanu čázádaga gol- ganguvlui.

2 §

Bivdijoavkkut rádjajogain

Suomas juhket olbmuid, geat leat vuoigaduvvon oastit bivdokoartta, čuovvovaš joavkkuide:

1) guolástanvuoigatvuođalaš guolástanlága vuođul (379/2015) 4 §, vuosttaš lađas, 10. čuok- kis, gii ássá fásta Xxxxx čázádaga johkalegiin;

2) guolástanvuoigatvuođalaš guolástanlága vuođul 4 §, vuosttaš lađas, 10. čuokkis, xxx xx ása fásta Xxxxx čázádaga johkalegiin;

3) olmmoš guhte ássá fásta Xxxxx čázádaga johkalegiin;

4) olmmoš guhte ii leat guolástanvuoigatvuođalaš guolástanlága vuođul 4 §, vuosttaš lađas,

10. xxxxxxx, ja guhte ii ása fásta Xxxxx čázádaga johkalegiin.

Norggas juhket olbmuid, geat leat vuoigaduvvon oastit bivdokoartta, čuovvovaš joavkkuide:

1) guolástanvuoigatvuođalaččat geain lea vuoigatvuohta bivdit buotlágan reaidduiguin Lága guolástanvuoigatvuođa birra Deanu čázádagas 4 § (Deanulága) vuođul;

2) guolástanvuoigatvuođalaččat geain lea vuoigatvuohta bivdit stákkuin ja nođđoduorgguin Lága guolástanvuoigatvuođa birra Deanu čázádagas 5 § vuođul;

3) olmmoš guhte ii leat guolástanvuoigatvuođalaš Xxxxx čázádagas, ii ge ása fásta Xxxxx čázádaga johkalegiin.

2. kapihtal

Guolástusmávssut ja guolástanlohpi

3 §

Guolástanmávssut

Geatnegasvuohta máksit guolástanmávssu rádjajogain čuovvu dan xxxxxx xxxx gos guolástan- lohpi lea oston.

4 §

Guolástanlobiid kategoriijat

Guolástanlohpi rádjajogas bivdimii, gč. šiehtadusa 10 artihkal, juhkkojuvvo čuovvovaš ka- tegoriijaide:

1) Oppalaš guolástanlohpi báikkálaš bivdiid várás addá rievtti bivdit buot bivdovugiiguin, daid gáržžidemiiguin mat namuhuvvojit maŋŋelaččas, ja nu olu go bivdovuoigatvuohta našuvnnalaččat mearrida. Riekti oastit oppalaš guolástanlobi báikkálaš bivdiid várás lea Suo- mas dain olbmuin, geat leat namuhuvvon 2 §, vuosttaš lađđasis 1. čuoggás, ja Norggas fas dain olbmuin, geat leat namuhuvvon 2 §, nuppi lađđasa 1 čuoggás. Oppalaš guolástanlohpi báikkálaš bivdiid várás gusto ovtta guolástanáigodaga.

2) Stággoguolástanlohpi báikkálaš bivdiid várás addá rievtti bivdit stákkuin gáttis ja fatnasis daid gáržžidemiiguin mat namuhuvvojit maŋŋelaččas. Riekti oastit stággoguolástanlobi báikkálaš bivdiid várás lea Suomas dain olbmuin, geat leat namuhuvvon 2 §, vuosttaš lađđasa

3. čuoggás, ja Xxxxxxx fas dain olbmuin geat leat namuhuvvon 2 §, nuppi lađđasa 2 čuoggás. Stággoguolástanlohpi báikkálaš bivdiid várás gusto ovtta guolástanáigodaga.

3) Guolástanlohpi fatnasis bivdima várás (fanasguolástanlohpi) addá vuoigatvuođa bivdit stákkuin ja nođđoduorgguin fatnasis, daid eavttuiguin ja gáržžidemiiguin mat namuhuvvojit maŋŋelaččas.

4) Guolástanlohpi gáttis bivdima várás (gáddeguolástanlohpi) addá vuoigatvuođa bivdit stákkuin ja nođđoduorgguin gáttis, daid eavttuiguin ja gáržžidemiiguin mat namuhuvvojit maŋŋelaččas.

5 §

Guolástanlohpemeari juohkin iešguđet guovlluide

Juohke guolástanáigodaga bajimus fanasguolástanlohpemearri lea 11 000 bivdojándora, mii juhkkojuvvo seamma olu Norgii ja Supmii. Guolástanlohpemearri fatnasis bivdima várás juhkkojuvvo dán láhkai rádjajogaid bivdoguovlluin:

Áigodat	Xxxxxxxxx	Xxxxxxx	Ohcejohka	Vuovdagu- oika ja Anár- johka	Oktiibuot
10.6.–16.6.	47	125	136	78	386
17.6.–23.6.	33	220	244	141	638
24.6.–30.6.	103	427	468	347	1 345
1.7.–7.7.	170	651	699	492	2 012
8.7.–14.7.	152	532	587	353	1 624
15.7.–21.7.	127	470	406	316	1 319
22.7.–28.7.	141	499	351	220	1 211
29.7.–4.8.	119	561	365	263	1 308
5.8.–10.8.	88	505	320	244	1 157
Oktiibuot	980	3 990	3 576	2 454	11 000

Juohke guolástanáigodaga bajimus stággoguolástanlohpemearri lea 11 000 bivdojándora, mii juhkkojuvvo seamma olu Supmii ja Norgii. Guolástanlohpemearri gáttis bivdima várás juhkkojuvvo dán láhkai rádjajogaid bivdoguovlluin:

Áigodat	Xxxxxxxxx	Xxxxxxx	Ohcejoga	Vuovdaguoika váldoroggi	Anárjohka	Oktiibuot
10.6.–16.6.	379	81	96	149	21	726
17.6.–23.6.	468	104	149	307	23	1 051
24.6.–30.6.	608	158	253	623	56	1 698
1.7.–7.7.	577	255	259	698	63	1 852
8.7.–14.7.	426	182	204	689	86	1 587
15.7.–21.7.	377	175	177	564	90	1 383
22.7.–28.7.	350	123	129	401	116	1 119
29.7.–4.8.	246	79	111	375	121	932
5.8.–10.8.	96	71	81	308	96	652
Oktiibuot	3 527	1 228	1 459	4 114	672	11 000

Xxxxxxxxxxxxxx ráját leat guolástannjuolggadusaid 1. kártamildosis. Guovlluid galgá merket eanadahkii.

Lohpeearis, mii lea eanemusat goalmmátoassi jándorguolástanlobiin, mat vuvdojit Suomas, sáhttá várret guolástanvuoigatvuođalaččaide, geat ásset fásta eará sajis go Deanu čázádaga johkalegiin nugo almmuhuvvon 2 §, vuosttaš lađđasa 2 čuoggás. Lohpeeari galgá juohkit seamma olu stággoguolástanlobiide ja fanasguolástanlobiide.

2 kapihtal

Bivdosat, guolástanáigodat ja guolástanáiggit

6 §

Dohkkehuvvon bivdosat

Dohkkehuvvon bivdosat luossa-, guvžá- ja valasbivddus leat:

1) joddobuođđu ja meardebuođđu

2) njaŋggofierbmi

3) golgadat

4) stággu ja nođđoduorgu.

Dohkkehuvvon bivdosat eará guollešlájaid bivdimis go dat mii lea namuhuvvon vuosttaš lađđasis, leat:

1) njaŋggofierbmi

2) stággu ja nođđoduorgu

3) meardi

4) njáhkávuogga rudneráigebivddus

5) nuohtti Anárjoga jávrriin Máhtegeavgŋá bajábealde.

Eará bivdosat ja bivdinvuogit go dat mat leat namuhuvvon ovdalis 1. ja 2. lađđasis, leat gil- dojuvvon.

Sii, geain lea oppalaš guolástanlohpi, gč. 4 § 1 čuokkis, sáhttet geavahit bivdosiid mat leat namuhuvvon ovdalis vuosttaš ja nuppi lađđasis. Eará bivdit sáhttet geavahit dušše stákku ja nođđoduorggu.

7 §

Oppalaš vahkkoráfáidahttin

Guolástanáigodagas lea buot bivdin gildojuvvon sotnabeaivvis dii. 18 (19) vuossárgii dii. 18 (19). Spiehkastat dás lea jávrriin bivdit eará guollešlájaid go luosa, guvžžá ja vallasa go bivdin dáhpáhuvvá eanet go 200 mehtera eret oivošis dahje njálmmis.

8 §

Stákku ja nođđoduorggu guolástanáigodat

Xxxxxxx, geat fásta ásset Xxxxxxxxxxx, geain lea guolástanlohpi nugo namuhuvvon 4 §, 1. ja

2. čuoggás, lea lohpi bivdit stákkuin ja nođđoduorgguin (stággobivdin) geassemánu 1.b. rájes borgemánu 20.b. rádjai.

Olbmuin geain lea guolástanlohpi nugo namuhuvvon 4 §, 3 ja 4 čuoggás, lea lohpi bivdit stákkuin geassemánu 10.b. rájes borgemánu 10.b. rádjai.

Olbmuin, geat leat namuhuvvon 2 §, vuosttaš lađđasa 2 čuoggás, geain lea guolástanlohpi guolástanlohpeearis mii lea namuhuvvon 5 § njealját lađđasis, lea lohpi bivdit stákkuin geas- semánu 1.b. rájes borgemánu 10.b. rádjai. Guolástanlohpi bivdit áigodagas geassemánu 1.–9. beivviin sáhttá lotnut earis mii lea várrejuvvon vuosttaš áigodahkii, gč. tabealla 5 § vuolde.

9 §

Fanasguolástanlohpi ja gáddeguolástanlohpi

Fanasguolástanlohpi ja gáddeguolástanlohpi leat persovnnalaččat.

Gáddeguolástanlohpi addá lobi geavahit ovtta stákku. guolástanlohpi gusto dihto addon biv- doguovllus dan stáhtas gos gáddeguolástanlobi lea oastán. Guolástanlohpi gusto ovtta biv- dojándora mii álgá dii. 22 (23) ja nohká beaivvi maŋŋá dii. 15 (16). Gáddeguolástanlobi earis mii lea várrejuvvon 5 §, njealját lađđasa vuolde olbmuide, geat leat namuhuvvon 2:s §, vuost- taš lađđasa 2. čuoggás, gusto bivdojándoriidda mat álget dii. 22 (23) ja nohket beaivvi maŋŋá dii. 22 (23).

Fanasguolástanlohpi addá rievtti geavahit eanemusat golbma stákku oktanaga mas juohke- haččas lea okta vuogga dahje okta dolgevuogga, ovtta fatnasis. Lohpi gusto dihto addon biv- doguovllus goappašiid stáhtain. Guolástanlohpi gusto ovtta bivdojándora mii álgá dii. 18 (19) ja nohká beaivvi maŋŋá dii. 18 (19).

Go bivdá fatnasis gaskal dii. 18 (19) ja 06 (07), de galgá fatnasis leat suhkki, guhte ássá fásta Deanuleagis (báikkálaš suhkki). Dat fanasguolástanlobit mat leat várrejuvvon 5 §, njealját lađđasa vuolde olbmuide, geat leat namuhuvvon 2:s §, vuosttaš lađđasa 2. čuoggás, leat luvvejuvvon dán njuolggadusas. Geavgŋá guovllus Boratbovccá ja Bildánguoikka gaskkas galgá álo leat báikkálaš suhkki fatnasis.

10 §

Dohkkehuvvon sievttit go bivdá fanasguolástanlobiin ja gáddeguolástanlobiin

Fanasguolástanlobiin olbmot sáhttet bivdit ovttain vuokkain ja ovttain dolgevuokkain. Gáddeguolástanlobiin olbmot sáhttet bivdit dolgevuokkain govddohaga ja vujohaga haga.

Dáid guovlluin sáhttet maiddái bivdit vuokkain ja dolgevuokkain govddohagain ja vujoha- gain:

1) Geavgŋás, Badjegeavgŋás ja Máhtegeavgŋás galbbaid vuođul mat leat biddjon eanadah- kii, ja

2) Anárjogas bajábealde Máhtegeavgŋá ja Skiehččanjogas.

Gitta deavdán 16-jahkásaš mánát gáddeguolástanlobiin sáhttet bivdit dolgevuokkain ja govddohagain.

11 §

Stággobivdima oppalaš mearrádusat sievtti ja vuokkaid birra

Xxx xxxxxxxxxxx geavahit reahka, guoli ja máđu seaktin.

Xxx xxxxxxxxxxx geavahit xxxxxx xxx láhkai ja dakkár dilálašvuođain ahte guolli roahkas- tuvvo. Lea lohpi geavahit liehpi (roahkana), guolleákšu ja hoava veahkkeneavvun loktet guoli mii xxx xxxxxxxx xxxxxx, fatnasii dahje gáddái.

Njáhkávuogga lea lohpi geavahit duššefal go bivdá njágá rudneráigge. Vuosttaš lađđasa njuolggadusa spiehkastahkan lea lohpi geavahit Deanu čázádaga jápmán guoli seaktin go bivdá njáhkávuokkain.

12 §

Stággobivddu gielddusguovllut

Ii leat lohpi bivdit stákkuin ii ge nođđoduorgguin:

1) buođu čuolu siskkobealde ja lagabus go 50 mehtera vuolábealde dahje 10 mehtera goappáge bealde

2) lagabus go 10 mehtera njaŋggofierpmis

3) šalddis

4) gáttis lagabus go 200 mehtera oalgejohkanjálmmis, earret Áhkojogas, Lákšjogas ja Leav- vajogas gos rádjá lea 300 mehtera.

13 §

Golgadanáigi

Golgadit lea lohpi dušše áigodagas geassemánu 1.b. rájes geassemánu 15.b. rádjai, vuossárggas dii. 18 (19) gaskavahkkui dii. 18 (19).

14 §

Njaŋggofierpmi guolástanáigi

Njaŋggofirpmiin lea lohpi bivdit áigodagas geassemánu 1.b. rájes suoidnemánu 31.b. rádjai. Anárjogas áigodat bistá gitta borgemánu 12.b. rádjai sidjiide geat ásset dán johkagáttis, ja geat leat bivdán doppe guolástanáigodagain 2013 rájes 2015 rádjai.

Guolástanáigodagas gaskal geassemánu 1.b. ja suoidnemánu 15.b. ja gaskal borgemánu 1. ja

12. beivviid lea lohpi bivdit njaŋggofirpmiin vuossárggas dii. 18 (19) gaskavahkkui dii. 18 (19).

Guolástanáigodagas gaskal suoidnemánu 16. ja 31. beivviid lea lohpi bivdit njaŋggofirpmiin vuossárggas dii. 18 (19) duorastahkii dii. 18 (19).

15 §

Buođu guolástanáiggit

Buođđobivdinlohpi lea áigodagas geassemánu 1.b. rájes suoidnemánu 31.b. rádjai. Geas- semánu 1.b. rájes geassemánu 15.b. rádjai lea lohpi bivdit vuossárggas dii. 18 (19) gaskavahk- kui dii. 18 (19). Geassemánu 16.b. rájes suoidnemánu 31.b. rádjai lea lohpi bivdit vuossárggas dii. 18 duorastahkii dii. 18.

Go ii leat lohpi bivdit, de galget doaresbuođđu, čuollofierpmit ja vuojahagat leat čázi bajábealde dahje gáttis. Buot eará fierbmebivdosat, joddo- ja meardebuođut ge, galget leat gáddái váldon.

16 §

Fierbmebivdoreaidduid mearrelohku

Luossa-, guvžá- ja valasbivdimis golgadagain, njaŋggofirpmiin dahje buođuin sáhttá geava- hit duššefal ovtta reaiddu háválassii juohke guolástanvuoigatlačča nammii Suomas ja Norggas fas juohke giddodaga nammii mas lea dakkár guolástanvuoigatvuohta.

17 §

Eará šlájaid bivdináigi

Eará guollešlájaid go luosa, guvžžá ja vallasa lea lohpi bivdit firpmiin miessemánu 20.b. rájes geassemánu 10.b. rádjai. Anárjogas ja Skiehččanjogas lea lohpi bivdit miessemánu 20.b. rájes borgemánu 20.b. rádjai.

18 §

Bivdin fatnasis

Xxxxxxxx xxx xxxxxxxxxxx bivdit, maiddái suohpput reaidduid, go mohtor xxx xxxxx, ja maiddái go fanas xxx xxxxxxxxxxx.

19 §

Lobihis doaibmabijut

Doaimmat, main ii leat eará ulbmil go baldit guoli dahje hehttet luosa johtima, leat gildojuv- von.

4 kapihtal

Bivdosiid teknihkalaš mearrádusat

20 §

Bivdosiid merken

Njaŋggofierpmit ja buođut mat leat biddjon johkii, galget merkejuvvot nu ahte earát geat johtet čázádagas, álkit oidnet daid. Bivdosiid galgá merket govddohagain mii geaigá unnimu- sat 15 cm čázi bajábealde, dahje leavggain mii lea biddjon stággui mii geaigá unnimusat 40 cm čázi bajábealde. Leavgga oanehat siidu galgá leat unnimusat 15 cm guhkki.

Bivddus galgá leat merkejuvvon bivdi namain ja oktavuođaváldindieđuiguin, ja giddodaga namain masa guolástanvuoigatvuohta gullá. Njaŋggofierpmi govddohagas fierpmegeažis galgá mearka oidnot bures. Buođus galgá mearka oidnot bures galbbas dahje govddohagas doarrása fávllimus čuolddas dahje oarjjuolggis (buođđoreŋkkos).

21 §

Fierbmečalbmesturrodat ja árpošládja

Luossa-, guvžá- dahje valasbivddus lea njaŋggofierpmi, golgadaga ja joddobuođu unnimus lobálaš čalbmesturrodat 58 mm, mihtiduvvon gaskačuolmmas gaskačulbmii go fierbmi lea njuoskkas.

Firpmiin, mat leat namuhuvvon vuosttaš lađđasis, lea duššefal lohpi geavahit ruoiváid, bummola, nylončanasárppu dahje bodnjojuvvon nylona (nylon, perlon, terylen). Ii leat lohpi geavahit čađačuovgi árppu, nugo monofilameantta nylona.

Xxx xxxxxxxxxxx geavahit metálla, stállegáinnu dahje sullasaš ávdnasiid bivdosiin.

22 § Buođđu

Buođus galgá leat doaris, sáhttá vel leat čuollu ja vuojahat danlágan ahte dat ii bivdde guoli. Doarrásis ja vuojahagas galget leat oarjjuolggit (buođđoreŋkkot) dahje čuolddat maid gaska lea 3 m dahje unnit.

Doarrásis, čuolus ja vuojahagas sáhttá geavahit dušše rissiid, fierpmi, risse- dahje fierb- meáiddi. Go geavaha fierpmi dákkár duvdinráhkkanusain, de galgá čalbmesturrodat leat juogo eanemusat 40 mm dahje unnimusat 150 mm. Xxx xxxxxxxxxxx geavahit fierpmi mii lea ráhka- duvvon čađačuovgi ávdnasis nugo monofilameantta nylonis.

Buođu bivdinoassi galgá leat joddu dahje meardi. Seammá boađus sáhttá bivdit eanemusat golmmain jottuin ja/dahje merddiin. Joddu galgá leat suhppojuvvon čiehkamohkkin mii sáhttá leat guhkimusat 25 mehtera. Joddoguhkkodat mihtiduvvo guhkimus siiddus.

Juohke jottus sáhttá leat 15 mehtera guhkkosaš vuojahat ja čuollu nie mo 1. govus čájeha. Vuojahat ja čuollu duvdet luosa joddui.

1. govus

2. govus

Joddu nr. 1 galgá leat giddejuvvon olggumus joddočuldii nie mo 1. govus čájeha. Joddu nr. 2 ja 3 galgá giddejuvvot dán vuogi mielde:

A) joddomohkkái (geahča 2. govvosa, joddu nr. 3)

B) vuojahahkii (geahča 2. govvosa, joddu nr. 2)

C) čullui (geahča 1. govvosa, joddu nr. 2), dahje

D) doarrásii nr. 2 (geahča 1. govvosa, joddu nr. 3),

Čuollu galgá leat juohke jottu/mearddi vuolábealde, giddejuvvon dán vuogi mielde:

A) joddui (geahča 1. govvosa, čuollu nr. 1), dahje

B) vuojahahkii (geahča 1. govvosa, čuollu nr. 2)

Jos ležžet eanet jottut buohtalagaid doarrásis (geahča 1. govvosa, joddu nr. 1 ja 3), de čuolu lea lohpi bidjat dušše fávllimus joddui.

Jottu ja čuolu oktasaš guhkkodat sáhttá leat 80 m rádjai, mihtiduvvon rávnnji mielde vulos olggumus joddočuolddas nie mo govus 2. čájeha.

23 §

Luossa-, guvžá- ja valasbivdu njaŋggofirpmiin

Luossa-, guvžá- ja valasbivdu njaŋggofirpmiin lea dábálaš njuolggofierbmi mas leat govd- dohagat guktuid geahčen. Ii leat lohpi giddet fierpmi čuolddaiguin dahje eará láhkai go gežiid. Ii leat lohpi suohpput njaŋggofierpmi mohkil.

Giddenvuohki sáhttá leat dušše buddu dahje eaŋkal čuolda. Njaŋggofierpmi ii leat lohpi ráhkadit mohki hápmái.

Luossa-, guvžá- ja valasbivddu njaŋggofierbmi sáhttá leat eanemusat 30 mehtera guhku. Guokte dahje eanet njaŋggofierpmi ii leat lohpi goallostit jus šaddet guhkit go 30 mehtera.

Njaŋggofierbmebivddus lea gildojuvvon geavahit dahkkon rávdnjeduvdaga dahje čuolu.

24 §

Golgadat

Golgadat lea dábálaš njuolggofierbmi mohki haga. Golgadat sáhttá leat eanemusat 45 meh- tera guhku. Golgadettiin galgá guovtti golgada gaska leat unnimusat 200 mehtera.

Golgadat sáhttá rievdat 500 m háválassii. Golgadettiin sáhttá geavahit dušše ovtta fatnasa.

25 §

Bivdosat bivdit eará guollešlájaid

Njaŋggofierbmi eará guollešlájaid bivdimis go luosa, guvžžá dahje vallasa, sáhttá leat ea- nemustá 2 mehtera vuoksás bodnesáibma, oktageardánis sáibma mas ii leat joddu ja mii lea dahkkon monofilameantaárppus mii xxx xxxxx 0,17 mm gasu.

Njaŋggofierbmebivddus lea gildojuvvon geavahit dahkkon rávdnjeduvdaga dahje čuolu.

Njaŋggofierpmi ja nuohti čalbmesturrodat galgá leat unnimusat 29 mm ja eanemusat 35 mm, mihtiduvvon gaskačuolmmas gaskačulbmii go fierbmi lea njuoskkas. Lea lohpi geavahit duššefal ruoiváid, bummola, nylončanasárppu dahje bodnjojuvvon nylona man lea lohpi gea- vahit nuohtis.

Nuohti ii oaččo geavahit lagabus go 200 mehtera jogaid oivošiin, njálmmiin, geavgŋáin dah- je guoikkain.

26 §

Oalli ja bivdosiid gaskkat

Ii oassige buođus dahje njaŋggofierpmis galgga biddjot mihkkige osiid oali váldosurggiide ii ge nuriide. Bivdosa fávllimus oassi ii moktige galgga leat lagabus nuppi beali gátti go 10 meh- tera. Nuppi beali gáttiin oaivvilduvvojit maiddái sullot, lássát ja bávttit maid gaskka golgá johka.

Ii oassige buođđu galgga leat lagabus go 120 mehtera nuppi buođu.

Njaŋggofierbmi dahje buođđu dahje guokte njaŋggofierpmi eai galgga gokkoge leat lagabus nuppi go 60 mehtera.

27 §

Fierbmebivddu gielddusguovllut

Oalgejohkanjálmmiin gosa luossa goargŋu, ii galgga váldojogas oali oalgejoga bealde, gea- vahit njaŋggofierpmi, golgadaga iige buođu lagabus go 200 m oalgejohkanjálmmi vuolábeal- de.

Guovlluin Geavgŋás ja Badjegeavgŋás mat leat merkejuvvon 2. kártamildosii, xxx xxxxxxx- dahje buođđobivdu lobálaš dušše bivdiide geat leat bivdán dáin guovlluin guolástanáigodagain 2013–15.

28 §

Bivdosiid geassin

Buot fierbmebivdosat galget gessot gáddái seammás go bivdosa guolástanáigodat nohká. Bivdosiid merkemii ja eará reaidduid bidjamii gullevaš biergasat galget váldot gáddái maŋi- mustá guovtti vahku sisa maŋŋá loahpahuvvon guolástanáigodaga.

5 kapihtal

Mearrádusat sállaša hárrái

29 §

Unnimusmihttu ja luoitin

Luosa, guvžžá ja vallasa mii lea unnit go 30 cm, galgá fas luoitit. Guoli guhkkodaga mihtida njunnegeažis beahcetgeahčái.

Xxx xxxxxxxxxxx goddit vuorru ja guoli mii lea unnit go unnimusmihttu. Guliid galgá álo luoitit čáhcái, jus lea goddon:

1) lobálaš guolástanáiggi olggobealde

2) gildojuvvon bivdosiin dahje bivdovugiin.

30 §

Sálašalmmuheapmi registarii

Bivdi lea geatnegahtton deavdit sálašbeaivegirjji (elektrovnnalaččat dahje bábirhámis) ja rapporteret dáid dieđuid juohke goddon luosa, guvžžá, vallasa, ruoššaluosa ja girjeluosa xxxxx Xxxxx čázádaga elektrovnnalaš sálašregistarii:

1) guovllu gos lea bivdán

2) bivdobeaivvi

3) sohkabeali, guhkkodaga ja deattu

4) galle xxxxx xxx fas luoitán

5) bivdosa (stággu/nođđoduorgu, golgadat, njaŋggofierbmi, buođđu)

Go luoitá fas guoli, de ii gáibiduvvo xxxxxxxx xxxxxxxxxx, guhkkodaga ja deattu.

Son guhte lea bivdán almmá xxxxx xxxxxxxxxxxx, galgá almmuhit dieđuid 1., 2. ja 5. čuoggáin.

Sálašalmmuheami galgá sáddet ovdal vuosttaš vuossárgga maŋŋá bivdima.

Bivdi galgá rapporteret buot iežas luossa-, guvžá- ja valassállašiid ovdalgo ođđa guolástan- lobi sáhttá oastit.

Eará guollešlájaid goddima sáhttá rapporteret oktan luossa-, guvžá- ja valassállašiin dahje maŋŋá loahpahuvvon guolástanáigodaga. Dáid šlájaid rapporteremis galgá almmuhit juohke šlája oppalaš deattu.

6 kapihtal

Biologalaš váikkuheami suddjen

31 §

Vieris šlájat

Ruoššaluosa, girjeluosa ja vejolaš eará vieris šlájaid maid goddá, galgá seammás goddit.

32 §

Guolli seaktin ja xxxxx xxxxxx

Xxx xxxxxxxxxxx váldit eará čázádatguovlluid seakteguliid Deanu čázádahkii.

Xxx xxxxxxxxxxx geavahit guoli seaktin stággobivddus Deanu čázádaga golganguovllus. Čázádaga golganguovllus ii leat lohpi bassat eará čázádaga guliid lunddolaš čázi lahka.

33 §

Bivdosiid ja fatnasiid goikadeapmi ja desinfiseren

Bivdosat ja eará bivdoreaiddut ja fatnasat ja eará fievrrut maid lea geavahan eará čázádagas, galget leat goikásat ja desinfiserejuvvon ovdalgo sáhttá daid geavahit golganguovllus.

Goabbat riikkas sáhttet leat dievasmahtti njuolggadusat bivdosiid ja fatnasiid desinfiserema birra.

7 kapihtal

Ovdagihtii šihttojuvvon doaibmabijut

34 §

Ovdagihtii šihtton doaibmabijuid eavttuid geavaheapmi

Vahkkosaš guolástanáiggit §§ 8, 13, 14 ja 15 vuođul geahpeduvvojit jándoriin oasis dahje olles rádjajogas jus gávnnahuvvojit čuovvovaš spiehkasteamit luossamáddodaga dilis go bu- ohtastahttá Deanu čázádaga luossamáddodagaid dikšunplánain mii lea máinnašuvvon šiehta- dusa 4. artihkkalis:

1. Guollejámolašvuohta luossamáddodagas mas hálddašanulbmilat leat olahuvvon, lea me- algat stuorát go einnostuvvon ceavzilis guollejámolašvuohta.

2. Guollejámolašvuohta luossamáddodagas mii lea lassáneamen, lea mealgat stuorát go ein- nostuvvon dan máddodaga ealáskahttinplánas.

Ovddalgihtii šihtton doaibmabijut álggahuvvojit go dát iešguđet máddodaga rádjeárvvut rihkkojuvvojit:

1. Máddodaga gávnnahuvvon guollejámolašvuohta lea eanet go 5 % go einnostuvvon.

2. Máddodaga gávnnahuvvon guollejámolašvuohta lea eanet go 10 % go einnostuvvon.

Jus máddodaga jámolašvuohta lea eanet go 20 % einnostuvvon ektui, dahje jus eará dilálašvuođat gáibidit doaibmabijuid, de galgá ain geahpedit bivddu šiehtadusa 6. ja 7. artihk- kaliid vuođul.

Sáhttá ásahit unnit gáržžideaddji bivdoreguleremiid jus guollemáddodaga dilli gierdá dan, gč. šiehtadusa 6. ja 7. artihkkaliid.

Ovddalgihtii šihtton doaibmabijuid geavaheami eavttuid ollašuhttima árvvoštallama galgá dahkat nu go čuožžu šiehtadusa 5. artihkkala goalmmát čuoggás ja meannudanvugiid vuođul mat leat mearriduvvon šiehtadusa 7. artihkkalis.

35 §

Ovddalgihtii šihtton doaibmabijut ovttaskas luossamáddodagaid ektui

Ii leat lohpi bivdit gaskal vuossárgga dii. 18 (19) ja maŋŋebárgga dii. 18 (19) almmuhuvvon áigodagain.

Deanu-váldojoga luossamáddodat; geahpeduvvon bivdináigi rádjajoga váldojogas:

	Áigodat unnimusat 5 % spiehkastagain	Áigodat unnimusat 10 % spiehkastagain
Bivdin gáddeguolástanlobi- in ja fanasguolástanlobiin	24.6.–31.7.	24.6.–10.8.
Stággobivdin báikkálaš bivdiide	24.6.–14.7.	24.6.–21.7.
Njaŋggofierbmi		24.6.–30.6.
Buođđu		24.6.–30.6.

Lákšjoga guollemáddodat; geahpeduvvon bivdináigi Njuorggáma guolástangotti guovllus:

	Áigodat unnimusat 5 % spiehkastagain	Áigodat unnimusat 10 % spiehkastagain
Bivdin gáddeguolástanlobi- in ja fanasguolástanlobiin	10.–23.6.	10.–23.6.
Stággobivdin báikkálaš bivdiide	10.–16.6.	17.–23.6.
Njaŋggofierbmi		10.–23.6.
Buođđu		10.–23.6.
Golgadat		10.–15.6.

Veahčajoga luossamáddodat; geahpeduvvon bivdináigi Veahčajoga njálmmis davás rádjajo- gas:

	Áigodat unnimusat 5 % spiehkastagain	Áigodat unnimusat 10 % spiehkastagain
Bivdin gáddeguolástanlobi- in ja fanasguolástanlobiin	17.–30.6.	10.–30.6.
Stággobivdin báikkálaš bivdiide	17.–23.6.	10.–23.6.
Njaŋggofierbmi		17.–23.6.
Buođđu		17.–23.6.
Golgadat

Ohcejoga luossamáddodagat; geahpeduvvon bivdináigi xxx Xxxxxxxx njálmmis davás rádja- jogas:

	Áigodat unnimusat 5 % spiehkastagain	Áigodat unnimusat 10 % spiehkastagain
Bivdin gáddeguolástanlobi- in ja fanasguolástanlobiin	17.6.–14.7.	10.6.–21.7.
Stággobivdin báikkálaš bivdiide	17.6.–7.7.	10.6.–14.7.
Njaŋggofierbmi		17.–23.6.
Buođđu		17.–23.6.
Golgadat

Váljoga luossamáddodat; geahpeduvvon bivdináigi Váljoga njálmmis davás rádjajogas:

	Áigodat unnimusat 5 % spiehkastagain	Áigodat unnimusat 10 % spiehkastagain
Bivdin gáddeguolástanlobi- in ja fanasguolástanlobiin	17.6.–14.7.	17.6.–14.7.
Stággobivdin báikkálaš bivdiide	17.6.–7.7.	17.6.–7.7.
Njaŋggofierbmi		10.–23.6.
Buođđu		10.–23.6.
Golgadat		10.–15.6.

Kárášjoga ja oalgejogaid luossamáddodagat; geahpeduvvon bivdináigi rádjajoga olles váldo- jogas:

	Áigodat unnimusat 5 % spiehkastagain	Áigodat unnimusat 10 % spiehkastagain
Bivdin gáddeguolástanlobi- in ja fanasguolástanlobiin	17.–30.6.	10.6.–7.7.
Stággobivdin báikkálaš bivdiide	23.–30.6.	10.–30.6.
Njaŋggofierbmi		10.–30.6.
Buođđu		10.–30.6.
Golgadat	10.–15.6.	10.–15.6.

Iešjoga luossamáddodagat; geahpeduvvon bivdináigi rádjajoga olles váldojogas:

	Áigodat unnimusat 5 % spiehkastagain	Áigodat unnimusat 10 % spiehkastagain
Bivdin gáddeguolástanlobi- in ja fanasguolástanlobiin	17.–30.6	10.6.–7.7.
Stággobivdin báikkálaš bivdiide	23.–30.6.	10.–30.6.
Njaŋggofierbmi		10.–30.6.
Buođđu		10.–30.6.
Golgadat	10.–15.6.	10.–15.6.

Anárjoga ja dan oalgejogaid luossanálit; geahpeduvvon bivdináigi rádjajoga olles váldojo- gas:

	Áigodat unnimusat 5 % spiehkastagain	Áigodat unnimusat 10 % spiehkastagain
Bivdin gáddeguolástanlobi- in ja fanasguolástanlobiin	17.6.–14.7.	17.6.–28.7.
Stággobivdin báikkálaš bivdiide	23.6.–14.7.	17.6.–21.7.
Njaŋggofierbmi		24.6.–14.7.
Buođđu		24.6.–14.7.
Golgadat

Anárjoga ja dan oalgejogaid luossamáddodagat; geahpeduvvon bivdináigi Anárjogas:

	Áigodat unnimusat 5 % spiehkastagain	Áigodat unnimusat 10 % spiehkastagain
Bivdin gáddeguolástanlobi- in ja fanasguolástanlobiin	15.7.–10.8.	8.7.–10.8.
Stággobivdin báikkálaš bivdiide	23.7.–10.8.	23.7.–20.8.
Njaŋggofierbmi		24.6.–12.8.
Buođđu		24.6.–21.7.
Golgadat

8 kapihtal

Eará mearrádusat 36 § Fanasregisttar

Fanasregistreremii Xxxxx čázádagas gustojit našunála lágat. Njuolggadusaid mearrideapmi galgá dáhpáhuvvat gulahaladettiin nuppi beali ovddasvástideaddji eiseválddiiguin.

Bivdin fatnasis lea lohpi dušše fatnasiin mii lea registrerejuvvon Deanu čázádaga fanasregis- tarii, ja mas lea našunaliteahtaidovdomearka ja nummar.

Báikkálaš olbmot geain lea vuoigatvuohta bivdit firpmiin 2 § vuođul, sáhttet registreret ea- nemusat 3 fatnasa.

Báikkálaš olbmot geain lea vuoigatvuohta bivdit firpmiin 2 § vuođul ja geain xxx xxxxx- taealáhus, sáhttet registreret eanemusat 15 fatnasa. Eará báikkálaš bivdit ja guolástanvuoigat- vuođalaččat 2 § vuosttaš lađđasa 2. čuoggá vuođul sáhttet registreret eanemusat ovtta fatnasa.

37 §

Eanet rájáid ja bivdobáikkiid mearrideami birra

Beliid ovddasvástideaddji eiseválddit mearridit ovttas joga govdodaga gaskamearálaš geas- sečáhceallodagaid áigge váldojogas ja oalgejogas, ja oalgejoga oalis. Rádjajoga oalli boahtá ovdan ođđaseamos rádjegeassimis gaskal Norgga ja Suoma.

Ovttaskas stáhta ovddasvástideaddji eiseváldi sáhttá mearridit:

1) joga ja jávrri rájá;

2) váldojoga ja oalgejoga rájá;

3) ođđa buođđosaji jus buođđosadji ii šat dohkke johkabotni dahje eará rievdadusaid geažil;

4) lobálaš nuohttesajiid bivdit eará guollešlájaid jávrriin Anárjogas.

38 §

Sierralohpi doaibmabijuide main lea guollenáliid gáhtten dahje ovdáneapmi ulbmilin

Ovddasvástideaddji eiseválddit sáhttet ovttaskasdilálašvuođain addit sierralobi guolástann- juolggadusa mearrádusain go ulbmil lea goddit máddodatguliid dahje gilvvaguliid dieđalaš dutkamii, praktihkalaš iskkadallamiidda dahje guollegieldindoaibmabijuide. Lohpi galgá leat vuođuštuvvon guollenáliid gáhttemiin dahje suvdilis ávkkástallama ovddidemiin ja doaibma- bidju galgá dávistit šiehtadusa 1. artihkkala.

Lobi addá eiseváldi dan riikkas gos doaibma lea. Ovdalgo lohpi addo, de galgá dieđihit guolástanvuoigatvuođalaččaide ja nuppi beali ovddasvástideaddji eiseválddiide. Nuppi beali ovddasvástideaddji eiseváldái galgá dieđihit lobiin mat addojit.

Kártamieldus 1

Kártamieldus 2

JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ XXXX 0000-0000

Document Metadata

Table of Contents

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN

Document Metadata