ETELÄ-KARJALAN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

ETELÄ-KARJALAN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Hyväksytty: Maakuntahallitus 21.9.2015 Etelä-Karjalan liiton jäsenkunnat: 2015

Voimaantulo: 1.1.2016

I luku

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Etelä-Karjalan liitto -kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Etelä-Karjalan liitto. Kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

2 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän toimialue on Etelä-Karjala ja sen jäsenkunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari, jotka ovat kuntayhtymän jäseniä.

Kunta, joka valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan kuntayhtymän alueeseen tulee kuntayhtymän jäseneksi päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.

Jäsenkunnan liitos, lakkauttaminen, perustaminen tai muut kuntien aluejaoissa johtuvat muutokset tulevat voimaan valtioneuvoston päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.

Milloin jäsenkunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakun- taan, se lakkaa olemasta kuntayhtymän jäsenenä päätöksessä mainitusta ajankohdasta lu- kien.

Muussa tapauksessa jäseneksi hyväksyminen ja jäsenyydestä eroaminen voi tapahtua sii- nä järjestyksessä, kun tätä perussopimusta voidaan muuttaa.

3 §

Kuntayhtymän toimiala ja tehtävät

Etelä-Karjalan liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden eduksi, elinolojen, kuntien, elinkeinoelämän, kulttuurin ja ympäristön kehittäjänä.

Kuntayhtymän tehtävänä on:

1. hoitaa alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 10 §:n mukaiset alue- kehitysviranomaisen tehtävät:

- vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toimii tällöin yhteistyössä val- tion viranomaisten kanssa;

- vastaa maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman laatimisesta ja hyväk- syy ne;

- valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman to- teuttamissuunitelman yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa, hyväksyy sen sekä neuvottelee suunnitelman toteuttamiseen liittyvien toimenpiteiden ja määrä- rahojen kohdentamisesta toimeenpanoon osallistuvien aluehalintoviran- omaisten tulosohjauksen ja muiden tahojen vastaavien menettelyjen yhtey- dessä;

- osallistuu valtion aluehallintoviranomaisten strategiseen suunnitteluun ja oh- jaukseen alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi;

- vastaa alueellisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimisesta maakuntaa varten;

- vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden enna- koinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmiste- lusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua, vastaa lii- kennejärjestelmäsuunnitelman sekä alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta suunnitteluprosessin käynnis- tämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa;

- laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireelli- syysjärjestyksen;

- asettaa alueelliset taidetoimikunnat ja liikuntaneuvostot;

- edistää julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetussa laissa tarkoitettua yh- teispalvelua alueellaan;

- edistää kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä;

- edistää yhteistyötä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja alueiden kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten oikeushen- kilöiden kanssa;

- vastaa ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä:

- hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita;

- hoitaa muut sille alueiden kehittämisestä annetussa laissa säädetyt tehtävät,

2. huolehtia alueellaan maankäyttö- ja rakennuslain 26 §:n mukaisista maakunta- kaavan laatimisesta ja muista maakuntasuunnitteluun liittyvistä tehtävistä ja edistää maakuntakaavan toteuttamista,

3. valvoa maakunnan etua, edistää maakunnan henkistä ja aineellista vaurastumista sekä kestävää kehitystä,

4. vahvistaa maakunnan sisäistä sekä kuntien ja kuntayhtymien välistä yhteistyötä ja toimia maakunnallisena yhteistyöelimenä maakunnan kehittämis- ja edunval- vonta-asioissa,

5. avustaa ja palvella kuntia niiden tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnas- sa sekä

6. huolehtia muista jäsenkuntien sille osoittamista tehtävistä.

Kuntayhtymä voi olla jäsenenä tai osakkaana kuntayhtymän toimialaan liittyvissä yhtei- söissä ja yhtiössä.

Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa täyttä korvausta vastaan suorittaakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta.

II luku

KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET

MAAKUNTAVALTUUSTO

4 §

Yhtymävaltuuston nimi

Yhtymävaltuustosta käytetään nimitystä Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto, lyhennet- tynä maakuntavaltuusto.

5 §

Kokoonpano, valinta ja toimikausi

Jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat maakuntavaltuustoon toimikauttaan vastaa- vaksi ajaksi jäsenet kunnan edellisen vuoden alun asukasluvun mukaan seuraavasti:

Kustakin jäsenkunnasta valitaan maakuntavaltuuston yksi jäsen jokaista alkavaa 5 000 asukasta kohti.

Kuntaliitostapauksissa yhdistyvien kuntien asukasluvut lasketaan yhteen ja laajentu- neen kunnan kunnanvaltuusto valitsee maakuntavaltuustoon jäsenensä ja varajäsenen- sä toimikautensa loppuajalle tai mikäli yhdistymisessä perustetaan uusi kunta, kunta- jaon muutoksen voimaantulosta alkavan toimikautensa alusta lukien maakuntavaltuus- ton toimikauden loppuun.

Kullekin maakuntavaltuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen samasta ryhmästä ja kunnasta kuin varsinainen jäsen.

Maakuntavaltuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja ja maakuntavaltuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti (Kuntalaki (365/1995) 86 a §).

Mikäli jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai muus- ta syystä eroaa valtuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemista jäljellä ole- vaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen on edustettava sa- maa poliittista ryhmää ja sukupuolta kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.

Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään uusia jäsenkuntia, ao. kuntien valtuustot valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat jäsenensä yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen valintakriteerejä.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta toimielinten jäseniä valittaessa on säädetty laissa erikseen.

6 § Äänivalta

Jokaisella maakuntavaltuuston jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on poissa tai es- teellinen, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.

7 § Kokouskutsu

Maakuntavaltuuston kokouskutsusta määrätään maakuntavaltuuston työjärjestyksessä.

8 § Päätösvaltaisuus

Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on kokouksessa läsnä ja vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista on kokouksessa edustettuina.

9 §

Maakuntavaltuuston kokoukset

Maakuntavaltuusto kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 2 kokoukseen vuodessa, kevät- ja syyskokoukseen.

10 §

Jäsenkunnan esille ottamat asiat

Milloin jäsenkunta haluaa jonkin asian ottamista esille maakuntavaltuustossa, siitä on kirjallisesti ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen maakuntavaltuuston ko- kousta maakuntahallitukselle, jonka on esitettävä asia lausuntonsa ohella maakunta- valtuuston käsiteltäväksi.

11 §

Maakuntavaltuuston tehtävät

Maakuntavaltuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa.

Sen lisäksi, mitä kuntalaissa, erityislainsäädännössä tai tässä sopimuksessa määrätään, maakuntavaltuusto

1. valitsee maakuntavaltuuston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa,

2. valitsee maakuntahallituksen jäsenet, näiden henkilökohtaiset varajäsenet sekä puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa,

3. valitsee tarkastuslautakunnan jäsenet ja näille henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi,

4. valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perusteella yhden tai useamman tilin- tarkastajan, tilintarkastaja voi olla henkilö tai yhteisö,

5. hyväksyy tilinpäätöksen, päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille ja toimen- piteistä, joihin tarkastuslautakunnan arviointikertomus, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta,

6. hyväksyy talousarvion ja -suunnitelman,

7. hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset säännöt,

8. valitsee kuntayhtymän johtajan,

9. perustaa tarpeellisiksi katsomiansa toimielimiä.

Menettelystä valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksessä.

MAAKUNTAHALLITUS

12 §

Kokoonpano, valinta ja toimikausi

Kuntayhtymällä on maakuntavaltuuston valitsema hallitus, josta käytetään nimitystä Ete- lä-Karjalan maakuntahallitus, lyhennettynä maakuntahallitus.

Maakuntahallitukseen kuuluu yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin on henkilökohtainen vara- jäsen. Jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja.

Maakuntahallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.

Maakuntahallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti (Kuntalaki 81 § 4 mom).

Maakuntahallitusta valittaessa pyritään sen lisäksi, mitä kunta-, vaali- ja tasa-arvolaissa on säädetty, ottamaan huomioon alueellinen edustavuus ja jäsenkuntien erilaisuus.

13 §

Maakuntahallituksen kokoontuminen

Maakuntahallituksen kokoontumisesta määrätään hallintosäännössä.

14 § Esittely

Maakuntahallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan viranhaltijan esittelystä. Esittelystä määrätään hallintosäännössä.

15 §

Maakuntahallituksen tehtävät

Maakuntahallituksen lakisääteiset ja muut tehtävät määritellään tarkemmin hallintosään- nössä.

16 §

Kuntayhtymän edustaminen, sopimusten tekeminen ja kuntayhtymän nimen kirjoittaminen

Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä.

MUUT TOIMIELIMET

17 §

Muut kuntayhtymän toimielimet

Etelä-Karjalan liitossa on tarkastuslautakunta, jonka maakuntavaltuusto asettaa toimi- kauttaan vastaaviksi vuosiksi. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapu- heenjohtaja ja kolme jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Tarkastus- lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla maakuntavaltuuston jä- seniä.

Lisäksi maakuntavaltuusto voi perustaa muita pysyviä lautakuntia, neuvottelukun- tia ja yhteistyöryhmiä.

18 §

Maakunnan yhteistoimintaryhmä

Maakuntahallitus asettaa alueiden kehittämisestä annetun lain 17 §:n mukaisesti yhteis- toimintaryhmän rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikut- tavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten.

Yhteistoimintaryhmän tehtävistä ja kokousmenettelystä määrätään työjärjestyksessä.

III luku

TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS

19 § Peruspääoma

Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan ko- rottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkunta- osuuksiin.

Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää maakuntavaltuusto.

Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoituk- sen määrästä ja suoritusajasta päättää maakuntavaltuusto.

Mikäli jäsenkunta liittyy toiseen jäsenkuntaan tai jäsenkuntien yhdistymisessä perustettu uusi kunta liittyy kuntayhtymän jäseneksi, on laajentuneen tai uuden kunnan peruspää- oman suuruus yhdistyneiden kuntien aikaisempien pääomaosuuksien yhteenlaskettu määrä.

Mikäli jäsenkuntaan liitetään kunta tai kunnan osa kuntayhtymän ulkopuolelta, voi maa- kuntavaltuusto päätöksellään edellyttää jäsenkunnalta vastaavan lisäyksen pääomasijoi- tukseen.

Mikäli jäsenkunnan osa siirtyy kuntayhtymän alueen ulkopuolelle, voidaan maakuntaval- tuuston päätöksellä maksaa kyseiselle maakunnan ulkopuoliselle kunnalle vastaava osuus peruspääomasta.

20 §

Jäsenkuntien osuudet ja vastuu

Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräy- tyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa

Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntaosuuksista.

21 §

Talousarvio ja -suunnitelma

Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen teke- miseen kuntayhtymän tavoitteiden ja toiminnan kehittämiseksi.

Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investoin- tien osalta hankkeittain. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 15.11. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma vuoden loppuun mennessä.

Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.

22 § Suunnitelmapoistot

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy maakuntavaltuusto.

23 §

Jäsenkuntien maksuosuudet

Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittami- seen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet kuntayh- tymän menoihin määräytyvät edellisenä kalenterivuonna toimitetussa kunnallisverotuk- sessa kertyneiden verotulojen suhteessa.

Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana maakuntahallituksen määräämissä erissä ja määrääminä aikoina.

24 §

Investointien pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsen- kunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslai- tokselta.

Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättävät jäsenkunnat hankekohtaisesti.

Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuksien määräämiseksi jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suh-

teessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti. Jäsenkunnan osuus val- tionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen.

Jäsenkunnilta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennyk- seen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi.

Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättävät jäsen- kuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin.

Mahdollisen erillisen valtionosuuden ja -avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on saavuttanut kuntayh- tymälle sovitun peruspääomatason, suoritetaan mahdollinen erillinen investointien valti- onosuus jäsenkunnille.

Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla.

25 §

Rahastojen perustaminen

Sijoituspääomarahaston perustamisesta ja sen säännöistä päättävät jäsenkuntien valtuus- tot yhtäpitävin päätöksin. Muun rahaston perustamisesta ja sen säännöistä päättää maa- kuntavaltuusto.

26 § Viivästyskorko

Jäsenmaksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain (633/1982) 4 §:n mukaisen vii- västyskoron.

27 §

Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen

Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen maakuntavaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tar- vittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.

28 §

Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema

Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan maakuntavaltuuston päätök- sellä kunnan osuus peruspääomasta. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsen- kunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suo- ritetaan tasasuuruisina erinä 3 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

29 §

Hallinnon ja talouden tarkastaminen

Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä.

30 §

Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymä voidaan purkaa vain mikäli sen lakisääteiset tehtävät säädetään muun vi- ranomaisen kuin tämän kuntayhtymän hoidettaviksi.

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautu- essa maakuntahallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.

Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suoritta- miseen eikä sitoumusten täyttämiseen jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa.

IV luku

Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen jäsenkun- taosuuksien suhteessa.

MUUT MÄÄRÄYKSET

31 §

Sopimuksen muuttaminen

Tätä perussopimusta voidaan muuttaa kuntalain 79 §:n mukaisesti, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaik- kien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

32 §

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämän perussopimuksen tultua voimaan edellinen vuonna 2012 hyväksytty ja vuoden 2013 alusta voimaan tullut perussopimus lakkaa olemasta voimassa.

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2016.

IMATRAN KAUPUNKI RAUTJÄRVEN KUNTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI RUOKOLAHDEN KUNTA

LEMIN KUNTA SAVITAIPALEEN KUNTA

LUUMÄEN KUNTA TAIPALSAAREN KUNTA PARIKKALAN KUNTA

IMATRAN KAUPUNKI RAUTJÄRVEN KUNTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI RUOKOLAHDEN KUNTA

LEMIN KUNTA SAVITAIPALEEN KUNTA

LUUMÄEN KUNTA TAIPALSAAREN KUNTA

PARIKKALAN KUNTA