Contract
Etelä-Karjalan kuntien välinen lakisääteinen yhteistoimintasopimus yhteisestä toimielimestä työvoimapalvelujen ja kotoutumisen edistämisen tehtävien hoitamisessa ja Etelä-Karjalan työllisyysalueen suunnitelma työvoimapalvelujen järjestämisestä ja kotoutumisen edistämisen tehtävien hoitamisesta
Khall 18.09.2023 § 177
Valmistelija:
kunnanjohtaja Xxxxx Xxxxxx puh. 044 781 1250
Taustaa
Lainsäädäntö julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämisestä (laki työvoimapalveluiden järjestämisestä 380/2023) vahvistettiin 23.3.2023. Lainsäädäntöön liittyvä voimaanpanolaki (383/2023) astui voimaan 1.4.2023. Vahvistetun lainsäädännön mukaan julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille työ- ja elinkeinotoimistoilta 1.1.2025 ja samalla työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan. Tavoitteena on, että työvoimapalvelut siirtyvät sujuvasti ja hallitusti valtiolta kuntien vastuulle asiakkaat ja henkilöstö huomioiden. Kunnille siirtyy myös ELY-keskusten julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät hankintatehtävät ja KEHA-keskuksen julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät maksatustehtävät. Työvoimapalvelujen järjestäminen ja niihin liittyvien palvelujen hoitaminen on kunnille uusi valtionosuustehtävä, jonka rahoitus on yleiskatteisessa valtionosuudessa.
Samanaikaisesti TE2024-uudistuksen rinnalla valmistellaan kotoutumisen kokonaisuudistusta KOTO24-uudistus. Laki kotoutumisen edistämisestä (681/2023) hyväksyttiin 3.3.2023. Työvoimapalveluiden myötä kuntien vastuulle siirtyy myös kotoutumispalveluiden järjestäminen työnhakijana oleville kotoutuja-asiakkaille. Työvoimapalvelu- ja kotoutumislakien toimeenpanoa valmistellaan valtakunnantasolla kokonaisuutena.
Työvoimapalvelut siirretään kunnille tai useammasta kunnasta muodostuville työllisyysalueille, joiden työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa ja niiden tulee muodostaa työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue. Valtioneuvosto voi tietyin laissa määritellyin perustein myöntää järjestämisvastuun työllisyysalueelle, jonka työvoimapohja on alle 20 000 henkilöä.
Poikkeuslupa edellyttää, ettei palveluiden saatavuus alueella vaarannu.
Kuntien on sovittava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta ja ilmoitettava siitä työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun 2023 loppuun mennessä. Käytännössä kuntien, jotka muodostavat työllisyysalueen, on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle sopimus yhteisestä toimielimestä tai kuntayhtymän perussopimus. Samassa yhteydessä kuntien on ilmoitettava, jos ne eivät halua vastaanottaa palveluiden järjestämiseen tarkoitettuja toimitiloja. Työllisyysaluetta koskevan ilmoituksen ja sopimusten lisäksi kuntien tulee laatia myös suunnitelma työvoimapalvelujen toteuttamisesta lokakuun 2023 loppuun mennessä.
Työ- ja elinkeinoministeriölle toimitettavasta suunnitelmasta tulee käydä ilmi:
• laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen varattavat taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen
• laissa tarkoitettujen palvelujen tuottamista ja kohdentamista koskevat ratkaisut
• toimipisteiden määrä ja sijoittuminen
• yhteistyötahot ja -muodot
• työperäisen maahanmuuton, työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen
• varautuminen rakennemuutostilanteisiin.
Etelä-Karjalan työllisyysalue
Etelä-Karjalassa maakunnan kaikki kunnat ovat keväällä 2023 tehneet päätöksen sitoutumisesta Etelä-Karjalan työllisyysaluevalmisteluun ja kotoutumispalvelujen uudelleen organisointiin, jossa Lappeenrannan kaupunki toimii vastuukuntana kuntien järjestämisvastuulla olevien työvoima- ja kotoutumispalvelujen osalta vuoden 2025 alusta. Etelä- Karjalan työllisyysalueen muodostavat Lappeenrannan ja Imatran kaupungit sekä Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat. Etelä-Karjalassa on valmisteltu lakisääteinen yhteistoimintasopimus yhteisestä toimielimestä Etelä- Karjalan kuntien työvoimapalvelujen ja kotoutumisen edistämisen tehtävien hoitamisessa. Yhteistoimintasopimus on esityslistan oheismateriaalina.
Yhteistoimintasopimus on kuntalain 52 §:n mukainen sopimus kuntien yhteisestä toimielimestä, jossa Lappeenrannan kaupunki toimii kuntalain (410/2015) 51 §:n mukaisena vastuukuntana kuntien vastuulla olevien lakisääteisten julkisten työvoimapalvelujen (380/2023) ja kotoutumista edistävien palvelujen (681/2023) osalta. Sopimuksessa sovitaan edellä kuvattujen palvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä kustannustenjaosta. Etelä-Karjalan kunnat muodostavat sopimuksella yhteistoiminta-alueen eli työllisyysalueen, jonka yhteisenä toimielimenä toimii Lappeenrannan kaupunginhallituksen alainen Etelä-Karjalan työvoima- ja maahanmuuttopalvelujen lautakunta. Lappeenrannan kaupunginhallituksella ei ole kuntalain 92 §:n mukaisesti oikeutta ottaa lautakunnan päättämää asiaa käsiteltäväkseen. Jäseniksi lautakuntaan valitaan kuntalain 77 §:n mukaisesti sopijakuntien vastaavaan toimielimeen vaalikelpoiset henkilöt. Työvoimaviranomaisen johtavana viranhaltijana ja xxxxxxxxxxx esittelijänä toimii työllisyysjohtaja. Lautakunta toimii yhteistyössä palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä muiden kuntien, viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Lautakunnan alaisena työvoimaviranomaisena toimii Etelä-Karjalan työllisyys- ja maahanmuuttopalvelut eli työvoimaviranomainen.
Etelä-Karjalan kuntien ja eri sidosryhmien yhteisvalmistelun pohjalta on myös laadittu Etelä-Karjalan työllisyysalueen suunnitelma työvoimapalvelujen järjestämisestä ja kotoutumisen edistämisen tehtävien hoitamisesta. Suunnitelmassa on kuvattu palveluiden nykytila ja suunnitelma palveluiden järjestämisestä vuodesta 2025 eteenpäin kesän 2023 käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Suunnitelmaa hyödynnetään tulevan työllisyysalueen palvelustrategiatyössä ja tietoja täsmennetään valmistelun edetessä osana palvelustrategiatyötä. Suunnitelmassa on myös todettu, että Etelä-Karjalan työllisyysalue ottaa käyttöön-sä nykyiset
Kaakkois-Suomen TE-toimiston toimipisteiden tilat Lappeenrannassa ja Imatralla. Etelä-Karjalan työllisyysalueen suunnitelma palvelujen järjestämisestä on esityslistan oheismateriaalina.
Etelä-Karjalassa TE2024 valmistelu on käynnistynyt vuoden 2021 lopulla Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun työvaliokunnan ohjauksessa.
Valmistelussa on ollut mukana yli 20 eri organisaatiota. Etelä-Karjalan maakuntaliiton maakunnan omaehtoisella kehittämisrahoituksella (MOKRA) on käynnistetty valmistelua tukeva Elinvoimaa Etelä-Karjalaan hanke, joka keskittyy toimintaympäristömuutoksen koordinointiin. Etelä- Karjalan työllisyysalueen kuntien välinen yhteistoimintasopimus ja suunnitelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä kuntien ja eri sidosryhmien kanssa. Yhteistoimintasopimusta ja suunnitelmaa on esitelty kuntapäättäjille 17.8.2023 yhteisessä info- ja keskustelutilaisuudessa.
Asiakirjoja on esittelyn jälkeen ollut mahdollista kommentoida. Tulleet kommentit ovat olleet lähinnä teknisiä täsmennyksiä ja ne on huomioitu asiakirjojen viimeistelyssä.
Työ- ja elinkeinoministeriöön toimitettavien asiakirjojen on oltava kunnan toimivaltaisten elinten hyväksymiä. Sopimus ja suunnitelma palvelujen järjestämisestä on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle kahden viikon kuluessa yhteistoimintasopimuksen hyväksymisestä. Asiakirjoilta ei aikataulusyistä voida edellyttää lainvoimaisuutta toimittamishetkellä.
Asiakirjat tulee toimittaa Työ- ja elinkeinoministeriöön sähköisesti xxxxxxxx.xxx@xxx.xx diaarinumerolla VN/17693/202 31.10.2023 mennessä. Kuntien päätöksenteon ja asiakirjojen toimittamisen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö käyvät läpi kuntien toimittamat asiakirjat, jonka jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö viestii 27.11.2023 järjestämisvastuun kriteerit täyttävistä työllisyysalueista.
Päätökset eri työllisyysalueista julkaistaan viimeistään 29.2.2024 mennessä.
Ennen sopimuksen voimaantuloa kaikkien sopijakuntien tulee olla käytynä muutokseen liittyvä yt-prosessi henkilökuntansa kanssa.
Toimintaympäristö on muutoksessa niin kuntien tukipalveluiden kuin yhdyspintaa koskevien palvelujen osalta kuten esimerkiksi elinvoima- ja yrityspalveluiden, kuntien omien työllisyyspalveluiden ja Ohjaamotoiminnan osalta. Parikkalan kunnan yt-prosessi on näiltä osin käynnistynyt ja päättynyt ja jatkuu, kun valtiolta siirtyvä henkilöstö on tiedossa. Muutos ei tähtää kuntien palveluksessa olevan henkilöstön henkilöstövähennyksiin.
Etelä-Karjalassa siirtyneen valtiolta kuntiin eli vastuukunnan Lappeenrannan kaupungin organisaatioon noin 110–120 henkilötyövuotta.
Esittelijä: Kunnanjohtaja Xxxxxx Xxxxx
Päätösehdotus Parikkalan kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy oheismateriaalina olevan lakisääteisen yhteistoimintasopimuksen yhteisestä toimielimestä Etelä-Karjalan kuntien työvoimapalvelujen ja kotoutumisen edistämisen tehtävien hoitamisessa, jossa Lappeenrannan kaupunki toimii vastuukuntana. Lisäksi kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto hyväksyy oheismateriaalina olevan Etelä-Karjalan työllisyysalueen suunnitelman työvoimapalvelujen järjestämisestä ja kotoutumisen edistämisen tehtävien hoitamisesta. Toimitiloja koskeva linjaus on esitetty osana suunnitelmaa.
Päätös Hyväksyttiin.
Merkintä 1: Xxxxx Xxxxxxxxx poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 15.13.
Merkintä 2: Xxxxx Xxxxxxxxxx henkilökohtainen varajäsen Xxxxxx Xxxxxxxx saapui kokoukseen klo 15.13.
Merkintä 3: Xxxx Xxxxxxxx oli poissa kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 15.13-15.15.
Kvalt 16.10.2023 § 30 129/00.01.01/2022
Päätösehdotus Parikkalan kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy oheismateriaalina olevan lakisääteisen yhteistoimintasopimuksen yhteisestä toimielimestä Etelä-Karjalan kuntien työvoimapalvelujen ja kotoutumisen edistämisen tehtävien hoitamisessa, jossa Lappeenrannan kaupunki toimii vastuukuntana. Lisäksi kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto hyväksyy oheismateriaalina olevan Etelä-Karjalan työllisyysalueen suunnitelman työvoimapalvelujen järjestämisestä ja kotoutumisen edistämisen tehtävien hoitamisesta. Toimitiloja koskeva linjaus on esitetty osana suunnitelmaa.
Päätös Hyväksyttiin.
Merkintä 1: Aluksi puheenvuoron käytti kunnanjohtaja Xxxxx Xxxxxx. Merkintä 2: Puheenvuoron käytti valtuutettu Xxxxx Xxxxxxxxx.
Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa:
Parikkalassa 18.10.2023
Xxxxx Xxxxxxxx pöytäkirjanpitäjä
JAKELU Lappeenrannan kaupunki Imatran kaupunki
Lemin kunta Luumäen kunta Rautjärven kunta Ruokolahden kunta Savitaipaleen kunta Taipalsaaren kunta
Muutoksenhakuohje koskee pykäliä: § 30
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:
• se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
• kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
• päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
• päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
• päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle. Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Xxxxx Xxxxxxx xxxx 00, 00000 Xxxxxx Sähköpostiosoite: xxx-xxxxx.xxx@xxxxxx.xx Puhelinnumero: 029 564 2502
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa xxxxx://xxxxxxxx0.xxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3. vaatimusten perustelut;
4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Xxx xxxxxxxxxx käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä:
1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
2. selvitys siitä, xxxxxxx valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Parikkalan kunnan neuvonnasta.
Postiosoite: Xxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxxx
Käyntiosoite: Xxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxxx
Sähköpostiosoite: xxxxx@xxxxxxxxx.xx
Puhelinnumero: 0400 851 951
Neuvonnan aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9 - 15.
Pöytäkirja on viety nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen viimeistään kolmantena päivänä kokouksen päättymisestä.