ASFALTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS 2017–2018

ASFALTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS 2017–2018

ISBN 978-952-267-192-9

ISBN 978-952-267-193-6 (pdf)

Kustantaja: Rakennustieto Oy Taitto: DTPage Oy

Kirjapaino: Oy Fram Ab, Vaasa 2017

3

Sisällysluettelo

Asfalttialan työehtosopimus 5

1 § Soveltamisala 5

2 § Työaika 5

3 § Työajan sijoitus 6

4 § Tauot 6

5 § Yli-, sunnuntai- ja hätätyö sekä varallaolo 7

6 § Erilliset lisät 7

7 § Vuorokausi- ja viikkolepo 7

8 § Pääsiäislauantai 8

9 § Hälytysluontoinen työ 8

10 § Työajan lyhennys 8

11 § Arkipyhäkorvaus 8

12 § Työpalkat 9

13 § Nuorten työntekijöiden palkka 24

14 § Työpaikkaohjaaja 24

15 § Urakkatyömääräykset 24

16 § Palkanmaksu 24

17 § Päiväraha ja matkakustannusten korvaaminen 25

18 § Päivittäiset matkakustannukset 26

19 § Siirto toiseen työhön 27

20 § Sairausajan palkka 28

21 § Lääkärintarkastusten korvaaminen 35

22 § Ryhmähenkivakuutus 37

23 § Vuosiloma 37

24 § Vaate- ja ruokailusuojat 39

25 § Muita korvauksia 40

26 § Suojavarusteet 41

27 § Paikallinen sopiminen 42

28 § Vastuu sopimuksesta 42

29 § Riitaisuuksien ratkaisu 43

30 § Sopimuksen voimassaoloaika 43

31 § Sopimuskappaleet 43

Allekirjoituspöytäkirja, Asfalttialan työehtosopimus 44

Kokeiluluontoiset työaikamääräykset. 52

Työajan lyhennys tienpäällystysalalla 54

Sopimus irtisanomisesta ja lomauttamisesta

asfalttialalla 57

Työehtosopimus tiemerkitsijöiden palkkauksesta 62

Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta

asfalttialan yrityksissä 65

Koulutussopimus 75

Yleissopimus 79

Yleissopimuksen, koulutussopimuksen ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen sekä irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennus- alalla solmitun sopimuksen muuttamiseen liittyvä allekirjoituspöytäkirja. 81

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus 83

Sopimus Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 85

TES

TYÖEHTOSOPIMUS

INFRA ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä

1 § Soveltamisala

Tämä työehtosopimus koskee asfaltti- ja tiemerkintäalan töitä ja sitä sovelletaan INFRA ry:n jäsenten ja sen työntekijöiden työsuh- teisiin lukuun ottamatta jäsenten teettämiä maa- ja vesirakennus- alan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä.

2 § Työaika

1. Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja. Määräykset työajan pituudesta, yli-, sunnuntai- ja hätätyökorvauksista koskevat sekä tunti- että urakkapalkalla työskenteleviä.

2. Työviikko alkaa maanantaina. Säännöllinen työaika on enin- tään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, mikäli alempana ei muuta ole sanottu.

3. Kuljetus-, vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmitystyö voidaan järjestää työaikalain 7 §:ssä sanotulla tavalla jaksotyöksi.

4. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteesta taikka tuotanto- teknillisistä syistä jotakin työtä ole tehtävä silloinkin, kuten välttä- mättömät korjaustyöt, matkatöiden lopettaminen tai muu sellainen. Lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä sa- malla tai seuraavalla viikolla.

5. Ns. arkipyhäviikolla on kuitenkin arkipäiväksi sattuvan juh- lapäivänaaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia. Uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä- ja itsenäisyyspäiväviikon lau- antait sekä pääsiäisen, helatorstain ja joulun jälkeiset lauantait ovat

vapaapäiviä. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto sekä tapanin- päivä ovat vapaapäiviä ellei tuotantoteknillisistä syistä tai työn luonteesta muuta johdu.

3 § Työajan sijoitus

1. Työaika alkaa yksivuorotyössä kello 07.00.

2. Kaksivuorotyössä työ alkaa yleensä klo 06.00 ja päättyy klo

24.00. Lyhyehkön ajan kestävissä töissä työ voidaan järjestää kah- teen vuoroon ylläsanotuista ajoista poiketen.

3. Työvuorokauden lasketaan alkavan kello 00, kuitenkin siten, että työvuoron jatkuessa keskeytyksettä yli vuorokauden vaihteen katsotaan kaikkien työtuntien kuuluvan siihen työvuorokauteen, jolloin työskentely alkoi.

4. Mikäli aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön taikka muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, tai milloin siitä paikallisesti sovitaan, voidaan säännöllinen työaika järjestää tavanomaisesta poikkeavasti (siirretty työaika).

Mikäli edellisessä kappaleessa mainittu järjestely toteutetaan muutoin kuin paikallisesti sopimalla, tulee ennen järjestelyn toi- meenpanemista laatia työvuoroluettelo enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi työntekijöille vä- hintään kolme päivää ennen sen käyttöön ottamista. Muussa kuin edellä mainitussa tilanteessa ei työvuoroluetteloa tarvitse laatia.

Mikäli tavanomaisesta poikkeavaa työaikaa (siirretty työaika) ei ole järjestetty edellä esitetysti, työntekijällä on oikeus korvaukseen siirretystä työajasta. Xxxxxxx tässä säännöksessä tarkoitetusta siir- retystä työajasta määräytyy 6 §:n 3 kohdan mukaan.

5. Kolmivuorotyö voidaan järjestää myös siten, että säännölli- nen työaika enintään viiden viikon jakson kestäessä on keskimäärin enintään 40 tuntia. Vuorotyötä varten laaditaan etukäteen tuntijär- jestelmä, joka osoittaa, milloin työvuoro säännönmukaisesti alkaa ja päättyy sekä työvuoroon kuuluvat vapaapäivät.

4 § Tauot

1. Ruokailutauon pituudesta ja sijoituksesta voidaan sopia pai- kallisesti. Ellei mitään sovita, ruokailutauko kestää tunnin ja se on sijoitettava työvuoron puoliväliin. Ruokailutauko voi olla eri työn- tekijöillä eri aikaan.

2. Kahdeksantuntisen työvuoron sekä ensimmäisellä että toisella puoliskolla on 15 minuutin virkistystauko. Jatkettaessa tämän jäl- keen työpäivää pidetään kahdeksan tunnin jälkeen ja työn jatkuessa kahden tunnin välein 15 minuuttia kestävä virkistystauko.

TES

Nämä virkistystauot luetaan työaikaan. Paikallisesti voidaan so- pia myös muunlainen menettely.

5 § Yli-, sunnuntai- ja hätätyö sekä varallaolo

1. Ylityötä on se työ, jota työnantajan esityksestä tehdään sään- nöllisen työajan lisäksi. Yli- ja hätätyöstä maksetaan kahdelta (2) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikottaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta

(8) ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Työaikalain 19 §:n mukainen ylitöiden enimmäismäärien tar- kastelujakso on kalenterivuosi.

3. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka työ- aikalain 33 §:n mukaisesti.

4. Varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta on sovittava työaikalain 5 §:n mukaisesti.

6 § Erilliset lisät

1. Vuorotyössä maksetaan iltavuorossa 1,45 euron suuruinen lisä.

2. Työstä, jota tehdään klo 21.00–05.00 välisenä aikana, makse- taan 4,77 euron suuruinen lisä tunnille.

3. Työehtosopimuksen 3 §:n 4 kohdan 3. kappaleessa tarkoite- tusta siirretystä työajasta maksetaan klo 16.00–21.00 välisenä aika- na tehdystä työstä korvauksena kohdan 1 suuruinen korvaus. Kello 21.00–05.00 välisenä aikana korvaus määräytyy kohdan 2 mukaan.

7 § Vuorokausi- ja viikkolepo

1. Vuorokausilevon tulee olla vähintään 11 tuntia, ellei paikalli- sesti toisin sovita.

2. Mikäli työntekijää on tarvittu tilapäisesti työhön hänen viik- koleponsa aikana eikä hänen säännöllistä työaikaansa ole vastaa- vasti lyhennetty seuraavan kalenteriviikon aikana, maksetaan työn- tekijälle tilapäiseen työhön käytetyltä ajalta hänen varsinaisen palk- kansa suuruinen erillinen korvaus.

8 § Pääsiäislauantai

Muussa kuin keskeytymättömässä 3-vuorotyössä maksetaan pääsiäislauantaina tehdystä työstä, vaikka se ei olekaan ylityötä, enintään kahdeksalla (8) tunnilla 50 %:lla korotettu palkka. Jos työ samalla on ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus.

9 § Hälytysluontoinen työ

Mikäli työntekijä työstä kotiin saavuttuaan kutsutaan hälytys- luontoiseen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hä- nelle varsinaisen palkan lisäksi ns. hälytysrahana kolmen (3) tunnin palkka ammattitaitolisineen. Palkan suuruus määräytyy tuotannon taulukkopalkan mukaisesti. Tämä määräys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työtä eikä työajan siirtoa. (Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa). Hälytystapauksissa työssä käymisestä maksetaan päivittäisten matkakustannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan muuten siihen oikeus. Jos hälytystyön suoritus kestäisi alle tunnin, maksetaan siitä kuitenkin tunnin palkka. Hälytysluontoiseen työhön ei lueta asfaltin- valmistuksessa käytettävien raaka- ja tarveaineiden vastaanottoa.

10 § Työajan lyhennys

Työajan lyhennys toteutetaan siten kuin siitä on sovittu tämän työehtosopimuksen liitteenä olevassa työajan lyhentämistä tien- päällystysalalla koskevassa sopimuksessa.

11 § Arkipyhäkorvaus

1. Työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helators- tailta, juhannusaatolta, jouluaatolta, ensimmäiseltä joulupäivältä sekä tapaninpäivältä jäljempänä mainituin edellytyksin aikapalkan taulukkopalkan mukainen tuntipalkka ilman henkilökohtaista pal- kanosaa ja ilman ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisää hänen työtuntijärjestelmänsä mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviänsä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kuusi (6) viikkoa en- nen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työtun- tijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä,

TES

jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai poissaolo on perustu- nut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin.

2. Edellä mainittu kuuden (6) viikon yhtäjaksoinen työsuhde katsotaan syntyvän myös 23 §:n 1 kohdan 2 kappaleen laskentata- van mukaisesti sen edellytyksin.

3. Arkipyhäkorvaus suoritetaan muiden edellytysten vallitessa myös niissä tapauksissa, joissa arkipyhää lähinnä seuraavan päivän poissaolo perustuu lomautukseen.

4. Arkipyhäkorvaukseen muuten oikeutetulle työntekijälle suo- ritetaan arkipyhäkorvaus myös sellaiseen ajanjaksoon sisältyvältä arkipyhältä, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Arkipyhä- korvaus maksetaan myös vuosiloman ajalle sattuneilta arkipyhiltä.

5. Työntekijä ei menetä oikeutta arkipyhäkorvaukseen, jos hän arkipyhää edeltävänä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä myöhästyy, mikäli sen on aiheutunut liikennevälinettä kohdannut odottamaton vaurio tai kulkuyhteyksissä sattunut normaalista poik- keava häiriö.

Yleistä sääntöä hyväksyttävän myöhästymisen pituudesta ei voida antaa. Asia on ratkaistava tapauksittain ottaen huomioon kui- tenkin, ettei mikä tahansa lyhyt viivästys sinänsä aiheuta arkipyhä- korvauksen menetystä.

6. Mikäli työntekijä on työssä uudenvuoden päivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helators- taina, juhannusaattona, jouluaattona, ensimmäisenä joulupäivänä sekä tapaninpäivänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöstä, eikä arkipyhäkorvausta suoriteta.

7. Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka lain (laki itsenäisyyspäi- vän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä 26.11.1937/388) mukaisesti. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palk- kaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

12 § Työpalkat

Asfalttialan työehtosopimuksen mukaiset palkkausmuodot ovat aikapalkka, tuotantopalkkiopalkka ja urakkapalkka.

Koneasemanhoitaja, koneasemamies, huolto- ja korjaustöitä teke- vät sekä muut erikoistöitä tekevät työntekijät ovat aikapalkkajärjestel- mässä, mikäli paikallisesti muuta ei sovita.

Remixer-, uraremixer- tai muissa vastaavissa töissä, joissa massan menekki on pieni, maksetaan aikapalkkajärjestelmän mukaista palkkaa

(sisältäen myös henkilökohtaisen palkanosan). Edellä mainituiden töi- den hinnoittelu voidaan sopia myös paikallisesti siten, että palkkaus on vähintään työntekijän aikapalkkajärjestelmän mukaisen palkan suu- ruinen. Paikallinen sopiminen on tehtävä kirjallisesti.

AIKAPALKKAJÄRJESTELMÄ

Aikapalkkajärjestelmässä työntekijän palkka muodostuu kol- mesta osatekijästä, jotka ovat:

1. Taulukkopalkka

2. Henkilökohtainen palkanosa (pisteytyksen perusteella)

3. Ammattitutkintolisä

1. Taulukkopalkka

Taulukkopalkan palkkaryhmät ovat I – V. Työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään alla olevan taulukon mukaisesti ammattinimik-

keen perusteella. Nimikkeissä on otettu huomioon nykyisin asfaltti-

töissä käytössä olevat nimikkeet.

Taulukko. Työntekijöiden sijoittuminen palkkaryhmiin I–V ja niitä vastaavat taulukkopalkat.

Palkka- ryhmä	Työntekijän nimike	Vuosi 2017 €/tunti
I	Kesätyöntekijät, siivooja, liikenteenohjaaja, asfalttityöntekijä ilman työkokemusta	9,99
II	Lapiomies, asfalttityöntekijä (apumies), laborantti, varastotyön­ tekijä, kuitumies, liikenteenjärjestelijä / huoltoautonkuljettaja (sisältää autonkuljettajan), liimamies / ruiskukoneen kuljettaja	13,76
III	Kuumennuskoneen hoitaja (kuumennuskoneen kuljettaja), kuorma­autonkuljettaja, koneasemamies (vaakaaja), jyrsin­ mies, valuasfalttityöntekijä, kolamies, koneenkuljettaja (esim. stabilointi), jyränkuljettaja, pohjatyöntekijä, urheilupaikkarakentaja (perusosaaja), laborantti (laborantin pätevyyden omaava henkilö, koulutettu), lapiomies (monitaitoinen), liimamies / ruiskukoneen kuljettaja (monitaitoinen), liikenteenjärjestelijä / huoltoauton kuljettaja (kokonaisvastuu liikennejärjestelyistä)	14,63
IV	Koneasemanhoitaja, levittimen kuljettaja, koneasentaja (korjaus­ mies), perämies, tiehöylänkuljettaja, pohjatyöntekijä, urheilu­ paikkarakentaja (huippuosaaja), kuumennuskoneen hoitaja (itsenäiseen työskentelyyn pystyvä)	15,47
V	Etumies, muu IV­ryhmään kuuluva nimike	16,33

2. Henkilökohtainen palkanosa (0–25 pistettä)

TES

Työntekijän henkilökohtainen palkanosa perustuu pisteytykseen siten, että pisteet vastaavat prosenttia taulukkopalkan päälle. Esi- merkiksi työntekijän henkilökohtaisen palkanosan suuruuden ol- lessa 10 pistettä, tarkoittaa tämä sitä, että taulukkopalkan päälle lisätään 10 % henkilökohtaista palkanosaa.

Henkilökohtainen palkanosa arvioidaan seuraavien viiden eri tekijän osalta:

1. Ammattitaito

2. Henkilökohtainen ominaisuus

3. Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus

4. Etumies / raportointi

5. Huolto- ja korjaustehtävät

Kussakin kohdassa työntekijälle annetaan pisteet asteikolla 0–5. Pisteytys voidaan tehdä 0,5 pisteen tarkkuudella. Huomaa, että osatekijän 3 (Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus) arvioi- daan pääsääntöisesti ryhmäkohtaisesti. Muissa kohdissa arviointi tehdään kunkin työntekijän osalta erikseen.

1. Ammattitaito

Ammattitaitoon sisältyy moniosaaminen ja alallaolo.

Pisteytys	Perusteet
0	Työntekijällä ei ole aikaisempaa kokemusta asfalttialan töistä.
1­2	Työntekijä hallitsee oman työtehtävänsä työt.
2­3	Työntekijällä on sellaiset tiedot ja taidot, että hän hallitsee jonkin asfalttialan työtehtävän työt hyvin tai suoriutuu useammasta muusta työryhmänsä työtehtävästä.
3­4	Työntekijä kykenee suorittamaan itsenäisesti ja monipuolisesti useamman asfalttialan työtehtävään liittyvät työt ammattitaidolla.
4­5	Työntekijä kykenee suorittamaan erityisiä ammatti­, suunnittelu­ ja soveltamistaitoa vaativia töitä, joihin sisältyy muiden työntekijöiden ohjausta ja laadun tarkkailua.

2. Henkilökohtainen ominaisuus

Pisteytys	Perusteet
0–2,5	Säännöllinen / Aloitteellinen
0–2,5	Työn laatu (henkilökohtainen) / Tiimityöskentely (yhteistyökyky)

3. Työn ja työkohteen poikkeuksellinen fyysinen vaativuus

Raskaalla työllä tarkoitetaan sellaisia työtehtäviä, jotka oleel- lisesti poikkeavat fyysisen raskautensa takia normaalista asfaltti- työntekijän työtehtävistä. Tämä kohta arvioidaan pääsääntöisesti ryhmäkohtaisesti. Työn ja työkohteiden fyysisyyden arvioinnissa otetaan huomioon mm. kaivojen määrä.

Pisteytys	Perusteet
0–5	Työn fyysiseen vaativuuteen vaikuttavat mm. käsityön osuus, kaivojen määrä, kohteiden sijainti ja vaativuus.

4. Etumies / raportointi

Pisteytys	Perusteet
0	Työntekijällä ei ole raportointi­ eikä etumiesvelvoitteita.
1–2	Työntekijä raportoi työstä.
2–3	Työntekijä opastaa ja ohjaa oman alansa työntekijöitä ja raportoi.
3–4	Työntekijä organisoi ja vetää työryhmänsä työskentelyä sekä raportoi.
4–5	Työntekijä vastaa raportoinnista. Työntekijä kykenee suorittamaan erityisiä ammatti­, suunnittelu­ ja soveltamistaitoa vaativia sekä vastuullisia töitä.

5. Huolto- ja korjausosaaminen

Pisteytys	Perusteet
0	Työntekijä ei suorita huolto­ ja korjaustöitä.
1–2	Työntekijä suorittaa päivittäiset tarkistukset huolto­ohjeen mukaisesti ja tekee tarvittavat huoltotehtävät.
2–3	Työntekijä suorittaa huolto­ ja korjaustöihin liittyvät perustehtävät.
3–4	Työntekijä suorittaa itsenäisesti ja monipuolisesti vaativat huolto­ ja korjaustyöt tai suorittaa myös ns. talvikorjauksia.
4–5	Työntekijä suorittaa itsenäisesti ja monipuolisesti erityisen vaativia huolto­ ja korjaustöitä.

3. Ammattitutkintolisä

TES

Ammattitutkintolisä ja erikoisammattitutkintolisä maksetaan erillisenä lisänä taulukkopalkan ja henkilökohtaisen palkanosan päälle niille henkilöille, jotka ovat suorittaneet hyväksyttävästi maa- rakennusalan ammattitutkintoon liittyvän asfalttiosion tai asfaltti- alan erikoisammattitutkinnon (tutkintolisä maksetaan ainoastaan yhdestä tutkinnosta). Ammattitutkintolisän suuruus on 0,31 e/h ja erikoisammattitutkinnon lisä 0,72 e/h.

Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutuvan henkilön suositellaan keskustelevan työnantajan edustajan kanssa ennen koulutuksen aloittamista tutkinnon aiheuttamien kustannus- ten korvauksista.

Aikapalkkajärjestelmän sovellusohjeet

Siirtyminen aikapalkkajärjestelmään ei saa alentaa työntekijän nykyistä palkkaa.

Kullekin työntekijälle määritetään työsuhteen alussa henkilö- kohtainen palkanosa. Uuden työntekijän palkkaryhmä ja henkilö- kohtainen palkanosa tulee tarkistaa ensimmäisen kerran viimeis- tään kahden palkkajakson jälkeen.

Mikäli aikapalkkajärjestelmässä ei ole tehty henkilökohtaisen palkanosan määritystä, määräytyy henkilön palkka tämän työeh- tosopimuksen tuotantopalkkiojärjestelmän alle 50 tonnin töiden kiinteän taulukkopalkan mukaisesti.

Työntekijän pyytäessä työnantajan tulee esittää henkilökohtai- sen palkanosan muodostuminen. Mikäli työntekijä ei ole tyytyväi- nen henkilökohtaisen palkanosansa muodostumiseen, työntekijän niin halutessa luottamusmies avustaa työntekijää neuvottelussa henkilökohtaisen palkanosan määrittelemiseksi.

Työntekijän henkilökohtainen pisteytys arvioidaan uudestaan työkauden päätyttyä työsuhteen jatkuessa ja/tai toimenkuvan muut- tuessa.

Mikäli työntekijän työsuorituksessa tapahtuu muutoksia huonom- paan suuntaan, työnantaja antaa kirjallisena työntekijälle ilmoituk- sen työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien ja niihin liittyvien pisteiden muutoksista. Asiasta annetaan samanaikaisesti luottamus- miehelle tieto. Mikäli työntekijän työsuorituksessa ei tapahdu muu-

toksia kahden palkkajakson sisällä, voidaan henkilökohtaista palka- nosaa alentaa. Myös tästä annetaan tieto luottamusmiehelle.

Paikallisesti voidaan lisäksi sopia työkohtaisesta lisästä tehtä- vän hankaluuden sitä edellyttäessä (esimerkiksi sisäparkkihallit, sisävarastot, tunnelit yms. hankalat työkohteet).

Milloin levitystyötä ei voida tehdä aikapalkalla, työnantaja pyr- kii järjestämään muuta työtä. Mikäli keskeytys johtaa sääolosuh- teiden vuoksi odotusajan tunteihin, työntekijälle maksetaan ko. tunneilta aikapalkkajärjestelmän mukaista taulukkopalkkaa sekä mahdollista ammattitutkintolisää tai erikoisammattitutkintolisää.

TUOTANTOPALKKIOJÄRJESTELMÄ

Tuotantopalkkiojärjestelmän tarkoituksena on antaa työnte- kijälle hänen työsuoritukseensa ja työn vaativuuteen suhteutettu oikeudenmukainen ansio. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi työpanoksen ja sen perusteella maksettavan tuotantopalkkion tulisi vastata toisiaan. Tuotantopalkkiotyön taulukkopalkan lisäksi mak- settavassa tuotantopalkkiossa otetaan huomioon erilaatuiset työt ja tuotantotekniset tekijät siten, että sillä innostetaan työntekijää hyvään määrälliseen työsuoritukseen sekä laadun entistä suurem- paan huomioimiseen. Näiden periaatteiden huomioonottaminen on tavoitteena tässä tuotantojärjestelmässä.

Tuotantopalkkiotyössä työntekijän palkka muodostuu seuraa- vista osatekijästä:

1. Tuotantopalkkion taulukkopalkasta

2. Tuotannon määrään perustuvasta tuotantopalkkiosta

3. Tuotantopalkkion lisäksi maksettavasta urakkapalkasta.

Alle 50 tonnin kohteissa maksetaan edellä mainittujen kohtien 1 ja 2 sijasta kiinteää taulukkopalkkaa.

Mikäli tuotantopalkkiotyössä oleva työntekijä tekee muuta kuin tuotantopalkkiotyötä, työntekijälle maksetaan tuotantopalkkiojär- jestelmän mukaisen taulukon kokonaistuntipalkkaa.

Ammattitutkintolisä ja erikoisammattitutkintolisä maksetaan erillisenä lisänä tuotannon taulukkopalkkojen (taulukkopalkka, kiinteä taulukkopalkka ja kokonaistuntipalkka) päälle niille henki- löille, jotka ovat suorittaneet hyväksyttävästi maarakennusalan am-

TES

mattitutkintoon liittyvän asfalttiosion tai asfaltin erikoisammatti- tutkinnon (tutkintolisä maksetaan ainoastaan yhdestä tutkinnosta). Ammattitutkintolisän suuruus on 0,31 euroa/h ja erikoisammatti- tutkinnon lisä 0,72 euroa/h. Ammattitutkintoon tai erikoisammat- titutkintoon hakeutuvan henkilön suositellaan keskustelevan työn- antajan edustajan kanssa ennen koulutuksen aloittamista tutkinnon aiheuttamien kustannusten korvauksista.

1. Yleiset määräykset

1. Näitä määräyksiä sovelletaan, kun levitystyötä tehdään tuo- tantopalkkiotyönä.

2. Tuotantopalkkiotyötä ovat päällystystyön valmiiksi saattami- seen kuuluvat tarpeelliset työt ja työvaiheet.

3. Levitysryhmän koon määrittää työnantaja ottaen huomioon työn luonne, koneistus ym. seikat. Jos levitysryhmään tuodaan eril- linen, ulkopuolinen työntekijä tai ryhmä, ei näitä lasketa mukaan levitysryhmään. Kyseiselle työntekijälle tai ryhmälle lasketaan täl- löin oma palkka.

4. Tuotantopalkkiota maksetaan tuotantopalkkiotyöstä levitysryh- mälle, joka levittää ja tiivistää asfalttimassan valmiiksi päällysteeksi.

5. Levitysryhmälle on annettava viikoittain kirjallinen tuotanto- palkkiolaskelma.

6. Tuotantopalkkiota maksetaan kaikille sellaisen työvuoron tunneille, jonka aikana on tehty edellä sanottua tuotantopalkkio- työtä. Tuotantopalkkiotyönä ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi:

• koneaseman pystytystä, purkamista ja siirtoa

• koneaseman tai levityskaluston korjaamista ja huoltoa

• pohjien tekemistä

• liikennemerkkien pystytystä

• liikenneohjausaitojen siirtoa

• valuasfaltointia

• urheilukenttäpäällysteiden tekemistä

• jyrsintää

• stabilointia.

7. Tuotannon keskeytyspalkka

Milloin työtä ei voi tehdä tuotantopalkkiotyönä, työnantaja pyr- kii järjestämään muuta työtä. Mikäli keskeytys johtaa sääolosuhtei- den vuoksi odotusajan tunteihin, työntekijälle maksetaan tuotanto- palkkiojärjestelmän mukaista taulukkopalkkaa.

8. Kohteen keskeytys

Työkohteella tarkoitetaan yhtä työkohdetta, joka on työehtoso- pimuksessa määritelty. Jos työ työntekijästä riippumatta keskeyte- tään ja levitysryhmä siirtyy työskentelemään uuteen kohteeseen, päällystetty työkohde mitataan kulloinkin levitetyn yhtäjaksoisen massamäärän mukaan. Kuitenkaan pienehköt paikkaus- ja käsitöi- den tekemiset eivät aiheuta työkohteen mittaukseen keskeytymistä. Kohteen keskeytyessä ja työn jatkuessa muuna kuin tuotantopalk- kiotyönä, työntekijälle maksetaan tuotannon kokonaistuntipalkkaa.

2. Tuotantopalkkion määrääminen

Tuotannon taulukkopalkka

Taulukkopalkan palkkaryhmät ovat yhdenmukaiset aikapalkka- järjestelmän palkkaryhmien I – V kanssa. Työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään ammattinimikkeen perusteella.

Tuotantopalkkiojärjestelmän taulukkopalkat ovat seuraavat:

	2017
Palkkaluokka	euroa/tunti
I	7,54
II	10,38
III	11,02
IV	11,66
V	12,31

TES

Tuotantopalkkiojärjestelmän kiinteät taulukkopalkat alle 50 tonnin töissä ovat seuraavat:

	2017
Palkkaluokka	euroa/tunti
I	12,70
II	15,59
III	16,26
IV	16,92
V	17,57

Tuotantomäärään perustuva palkkio

Tuotantopalkkion laskemisen perustana on työkohteen koko. Työkohteella tarkoitetaan päällystettävien alueiden, katujen tai tei- den muodostamaa kokonaisuutta.

Toistensa läheisyydessä ja toisiinsa liittyvissä alle 50 tonnin kohteissa maksetaan kiinteää taulukkopalkkaa. Paikallisesti voi- daan sopia myös toisin ennen työn suorittamista ottaen huomioon päällystettävien alueiden kokonaisuus.

Teitä ja moottorikatuja päällystettäessä muodostavat sellaiset päällystettävät pysäkki- ja risteysalueet, joita ei päällystetä saman- aikaisesti ajoradan kanssa, omat työkohteensa. Tämä koskee myös paikoittaisia tasauksia. Näihin noudatetaan kadut, pihat ja vastaavat taulukkoa. Myös päällystettäessä ajoradan ulkopuolisia pientareita, joiden leveys on alle 2,5 metriä, noudatetaan kadut, pihat ja vastaa- vat taulukkoa.

Työkohteen koolla tarkoitetaan teoreettista massamäärää lasket- tuna lopullisesta pinta-alasta.

Työryhmäkohtainen tuotantopalkkio jaetaan työntekijöiden kes- ken tasan tehtyjen työtuntien suhteessa. Tuotantopalkkiolaskelmaan otetaan huomioon vain tuotannon määrään (euroa/tonni) perustuva tuotantopalkkio.

Työssäoppijat ja harjoittelijat eivät ole tuotantopalkkiolaskel- massa mukana laskettaessa tuotantopalkkiota viikon tarkastelujak- sossa.

Tuotantopalkkiotyössä palkkaryhmässä I olevan uuden työnte- kijän (muun kuin työssäoppijan ja harjoittelijan) palkkaryhmä tu- lee tarkistaa ensimmäisen kerran viimeistään kahden palkkajakson jälkeen.

Vuonna 2017 työkohteen koon mukaan määräytyvä kerroin las- ketaan seuraavalla kaavalla:

KADUT, PIHAT JA VASTAAVAT:

Työkohteen koko: 50 – 1000 tonnia

Kerroin = 15,430 * (Kohteen koko(-0,497)), euroa/tonni Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.

Työkohteen koko: yli 1000 tonnia Kerroin = 0,521 euroa/tonni

Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu ker- roin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).

TIET, MOOTTORIKADUT, LENTOKENTÄT JA VASTAAVAT:

Työkohteen koko: 50 – 1000 tonnia

Kerroin = 31,209 * (Kohteen koko(-0,6614)), euroa/tonni Kerroin ilmoitetaan kolmella desimaalilla.

Työkohteen koko: yli 1000 tonnia Kerroin = 0,331 euroa/tonni

Tuotantopalkkio (euroa) saadaan kertomalla edellä laskettu ker- roin (euroa/tonni) levitetyllä massamäärällä (tonnia).

Tuotantopalkkiotyön kokonaistuntipalkka

TES

Tuotantopalkkiota maksetaan levitysryhmälle. Kun levitysryh- mä tekee muuta kuin päällysteen levitystyötä, maksetaan työryh- män jäsenille tuotannon kokonaistuntipalkkaa.

Tuotantopalkkiojärjestelmän kokonaistuntipalkat ovat seuraavat:

	2017
Palkkaluokka	euroa/tunti
I	12,26
II	15,08
III	15,73
IV	16,35
V	17,00

3. Tuotantopalkkion lisäksi maksettavat urakkapalkat

Ns. kelluvan kaivon nostosta massanlaskun yhteydessä oikeaan korkeuteen maksetaan lisähintana 6,17 euroa/kaivo/työryhmä. Lau- tarännin ja 5 cm kolmiolistan teosta maksetaan kokonaishintana 0,15 euroa/m + tuotantopalkkio.

Koururännin ja isomman kolmiolistan sekä ns. makkaran teos- ta maksetaan 0,41 euroa/m + tuotantopalkkio. Mikäli em. työssä joudutaan käyttämään sabluunaa, maksetaan kokonaishintana 0,47 euroa/m + tuotantopalkkio. Hinnoittelu edellyttää kourua tai ns. makkaraa, jonka kaarevuussäde on enintään 10 cm ja kolmiolistan korkeus 5–10 cm.

Kiinteän kaivon korotus metallisella tai muusta materiaalista valmistetulla lisäkehyksellä korvataan kuten kelluva kaivo. Kor- vaus maksetaan kerran korotettua kaivoa kohden, ei kehysten luku- määrän mukaan.

Urakkapalkoista voidaan sopia myös paikallisesti erikseen.

4. Erinäisiä määräyksiä

1. Koneasemilla tulee olla seuraava miehitys: koneasemanhoita- ja, koneasemamies ja tarvittaessa kuitumies sekä asfalttityöntekijä. Mikäli koneaseman miehitys poikkeaa työehtosopimuksen määrä- yksistä, sovitaan paikallisesti erillinen korvaus mahdollisesta lisä- työstä (esimerkiksi kuormaus tai yksintyöskentely).

2. Työntekijän tuotantopalkkio tuotantopalkkiotyössä ei voi olla viikon laskentajaksolla alle 4,91 e/h.

3. Tuotantopalkkiotyöhön osallistuvalle huoltoautonkuljettajalle maksetaan huoltoauton ajon ajalta huolto- ja ajotunneista tuotanto- palkkiotaulukon kokonaistuntipalkan mukaista palkkaa.

Tuotantopalkkiopalkkauksesta voidaan paikallisesti sopia toi- sin. Paikallisesti sovitun tuotantopalkkiopalkkauksen (tuotanto- palkkiotaulukko + tuotanto/viikko tuntia kohden) tulee olla ko- konaisuus huomioon ottaen vähintään kunkin työntekijän osalta tämän työehtosopimuksen tuotantopalkkiojärjestelmän mukaisen alle 50 tonnin töitä koskevan kiinteän taulukkopalkan ao. ammat- tinimikkeen/palkkaryhmän mukainen. Paikallisesti sopiminen on tehtävä kirjallisesti.

Mikäli tilaajan toimesta tilattu massan menekki on alle 70 kg/ m2 työssä, joka ei ole remixer-, uraremixer- tai muuta vastaavaa työtä, tuotantopalkkiosta on aina sovittava erikseen.

Mikäli tuotantopalkkiotyötä tehdään käsilevityksenä (koko työ- kohde ilman levityskoneita), tulee tuotantopalkkiopalkkauksen (tuotantopalkkiotaulukko + tuotanto/viikko tuntia kohden) olla kokonaisuus huomioon ottaen vähintään kunkin työntekijän osalta tämän työehtosopimuksen tuotantopalkkiojärjestelmän mukaisen alle 50 tonnin töitä koskevan kiinteän taulukkopalkan ao. ammatti- nimikkeen/palkkaryhmän mukainen.

PAB-V ja PAB-O töissä maksetaan tuotantopalkkiotaulukon mukaisesti alennettuna 20 %:lla levitystyötä tekevälle levitysryh- mälle, jossa on enintään kuusi tuotantopalkkiotyötä tekevää työn- tekijää. Mikäli levitysryhmä on tätä suurempi, alennusta ei tehdä. Alennusta ei tehdä valmistettaessa näitä massoja suodattimella va- rustetulta kuuma-asemalta.

TES

PAB-B töissä maksetaan tuotantopalkkiotaulukon mukaisesti alennettuna 10 %:lla levitystyötä tekevälle levitysryhmälle, jossa on enintään kuusi tuotantopalkkiotyötä tekevää työntekijää. Mikäli levitysryhmä on tätä suurempi, alennusta ei tehdä. Alennusta ei tehdä valmistettaessa massaa suodattimella varustetulta kuuma-asemalta.

Tuotantopalkkioon maksetaan 10 %:n korotus niille tuotanto- palkkiotunneille, kun koneliuostustyötä tekevä henkilö kuuluu tuo- tantopalkkioryhmään ja joutuu levitystyön kestäessä liuostamaan.

Levitettäessä kumibitumista SMA päällystettä maksetaan 10 % korotus tuotantopalkkioon.

Massanlevityksen yhteydessä tasausmassaan tai asfalttilaattaan asennettavista verkoista maksetaan 0,92 euron suuruinen haittalisä tehdyille tunneille kaikille kyseisellä työmaalla tuotantopalkkioon oikeutetuille työntekijöille tuotantopalkkion lisäksi.

URAKKAPALKAT PÄÄLLYSTYSTÖISSÄ

Mikäli työsuoritus ei perustu aikapalkkaan tai tuotantopalkki- oon, voidaan työ sopia myös tehtäväksi urakkapalkalla. Urakka- palkan on oltava vähintään tuotanto- tai aikapalkkiojärjestelmän palkkaryhmän mukainen taulukkopalkka lisättynä joko takuutuo- tannolla tai henkilökohtaisella palkanosalla palkkausjärjestelmästä riippuen.

Tuotantopalkkauksen suorat urakat

Kaivojen nostoissa ja laskuissa maksetaan 41,94 euroa/kpl, mi- käli työhön kuuluu piikkaus sekä muuraus ja betonin valu silloin, kun työnantaja järjestää kompressorin kaivonnostajien käyttöön. Kaivon nostosta tai laskusta, kun työhön sisältyy koneellinen piik- kaus ja jätteiden poisto, maksetaan 25,82 euroa/kaivo urakkahin- tana.

Käsin suoritetusta liuostuksesta maksetaan 0,12 euroa/m2 urak- kahintana.

Urakkapalkoista voidaan sopia myös paikallisesti erikseen.

Tuotantopalkkiotaulukot 2017

KADUT, PIHAT JA VASTAAVAT 2017

Kohteen koon (tonnia) mukaiset yksikköhinnat (euroa/tonni). Kohteen koko on esitetty taulukossa 10 tonnin välein. Tuotanto- palkkiolaskelmassa kohteen koko ilmoitetaan tonnin tarkkuudella. Yksikköhinta ilmoitetaan kolmen desimaalin tarkkuudella.

Kohteen	Yksikkö­		Kohteen	Yksikkö­		Kohteen	Yksikkö­		Kohteen	Yksikkö­
koko	hinta		koko	hinta		koko	hinta		koko	hinta
(tonnia)	(€/tn)		(tonnia)	(€/tn)		(tonnia)	(€/tn)		(tonnia)	(€/tn)
50	2,208		310	0,892		570	0,659		830	0,546
60	2,017		320	0,878		580	0,653		840	0,543
70	1,868		330	0,864		590	0,648		850	0,540
80	1,748		340	0,852		600	0,642		860	0,537
90	1,649		350	0,839		610	0,637		870	0,534
100	1,564		360	0,828		620	0,632		880	0,531
110	1,492		370	0,817		630	0,627		890	0,528
120	1,429		380	0,806		640	0,622		900	0,525
130	1,373		390	0,795		650	0,617		910	0,522
140	1,324		400	0,785		660	0,612		920	0,519
150	1,279		410	0,776		670	0,608		930	0,516
160	1,239		420	0,767		680	0,603		940	0,514
170	1,202		430	0,758		690	0,599		950	0,511
180	1,168		440	0,749		700	0,595		960	0,508
190	1,137		450	0,741		710	0,591		970	0,506
200	1,109		460	0,733		720	0,587		980	0,503
210	1,082		470	0,725		730	0,582		990	0,501
220	1,057		480	0,717		740	0,579		1000	0,498
230	1,034		490	0,710		750	0,575		Yli 1000	0,521
240	1,013		500	0,703		760	0,571
250	0,992		510	0,696		770	0,567
260	0,973		520	0,689		780	0,564
270	0,955		530	0,683		790	0,560
280	0,938		540	0,677		800	0,557
290	0,922		550	0,671		810	0,553
300	0,906		560	0,665		820	0,550

TES

TIET, MOOTTORIKADUT, LENTOKENTÄT JA VASTAAVAT 2017

Kohteen koon (tonnia) mukaiset yksikköhinnat (euroa/tonni). Kohteen koko on esitetty taulukossa 10 tonnin välein. Tuotanto- palkkiolaskelmassa kohteen koko ilmoitetaan tonnin tarkkuudella. Yksikköhinta ilmoitetaan kolmen desimaalin tarkkuudella.

Kohteen	Yksikkö		Kohteen	Yksikkö		Kohteen	Yksikkö		Kohteen	Yksikkö
koko	hinta		koko	hinta		koko	hinta		koko	hinta
(tonnia)	(€/tn)		(tonnia)	(€/tn)		(tonnia)	(€/tn)		(tonnia)	(€/tn)
50	2,347		310	0,702		570	0,469		830	0,366
60	2,081		320	0,688		580	0,464		840	0,363
70	1,879		330	0,674		590	0,459		850	0,360
80	1,720		340	0,661		600	0,454		860	0,358
90	1,591		350	0,648		610	0,449		870	0,355
100	1,484		360	0,636		620	0,444		880	0,352
110	1,393		370	0,625		630	0,439		890	0,350
120	1,316		380	0,614		640	0,435		900	0,347
130	1,248		390	0,603		650	0,430		910	0,344
140	1,188		400	0,593		660	0,426		920	0,342
150	1,135		410	0,584		670	0,422		930	0,340
160	1,088		420	0,574		680	0,418		940	0,337
170	1,045		430	0,566		690	0,414		950	0,335
180	1,006		440	0,557		700	0,410		960	0,333
190	0,971		450	0,549		710	0,406		970	0,330
200	0,938		460	0,541		720	0,402		980	0,328
210	0,909		470	0,533		730	0,399		990	0,326
220	0,881		480	0,526		740	0,395		1000	0,324
230	0,856		490	0,519		750	0,391		Yli 1000	0,331
240	0,832		500	0,512		760	0,388
250	0,810		510	0,505		770	0,385
260	0,789		520	0,499		780	0,381
270	0,769		530	0,493		790	0,378
280	0,751		540	0,486		800	0,375
290	0,734		550	0,481		810	0,372
300	0,718		560	0,475		820	0,369

13 § Nuorten työntekijöiden palkka

Nuorille alle 18-vuotiaille työntekijöille, jotka hakeutuvat as- falttialalle työhön, voidaan asianomaisen työntekijän ja työnanta- jan sekä luottamusmiehen kesken sopia palkasta toisinkin kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty.

14 § Työpaikkaohjaaja

Työssäoppijoiden ja oppisopimusoppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työpaikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittami- seen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkaukseensa.

15 § Urakkatyömääräykset

1. Muista urakkatöistä kuin tuotantopalkkauksen suorista ura- koista on sovittava erikseen.

2. Urakkapalkan on oltava vähintään tuotanto- tai aikapalkkio- järjestelmän palkkaryhmän mukainen taulukkopalkka lisättynä jo- ko takuutuotannolla tai henkilökohtaisella palkanosalla palkkaus- järjestelmästä riippuen.

16 § Palkanmaksu

1. Työpalkka maksetaan joka toinen perjantai taikka, jos silloin on pyhä, edellisenä arkipäivänä.

2. Työryhmälle on annettava viikottain kirjallinen tuotantopalk- kiolaskelma.

3. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suo- messa toimivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

4. Työnantajan antaessa lopputilin on palkka maksettava heti työsuhteen päätyttyä paitsi tehtäessä urakkatyötä tai työtä, josta maksetaan tuotantopalkkiota, jolloin palkka on maksettava mitta- uksen jälkeisen päivän kuluessa.

TES

5. Paikallisesti voidaan sopia, että lopputili maksetaan viimeis- tään työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksu- päivänä.

17 § Päiväraha ja matkakustannusten korvaaminen

1. Jos työntekijä työnantajan pyynnöstä matkustaa työhön koti- paikkakuntansa ulkopuolelle, josta hän ei voi saapua yöksi kotiinsa, työnantaja järjestää työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuhteet huomioonottaen kohtuullisen majoituksen.

2. Työntekijälle maksetaan jokaiselta edellisessä kohdassa tar- koitetulta vuorokaudelta päivärahaa 41 euroa 1.1.2017 lähtien.

Päiväraha maksetaan myös matkapäiviltä, ensimmäiseltä mat- kapäivältä vain, jos matka alkaa ennen kello 12.00 päivällä.

Päiväraha maksetaan joka tilinmaksun yhteydessä eikä sitä mer- kitä palkaksi.

3. Matkoista, jotka tehdään työnantajan pyynnöstä, maksaa työnantaja kaikki tarpeelliset matkakustannukset II luokassa, mat- katavarakustannukset sekä makuupaikkaliput II luokassa.

4. Työnantaja on velvollinen maksamaan joka neljän (4) viikon kuluttua työntekijän matkasta tämän kotipaikkakunnalle ja takaisin työpaikalle aiheutuvat kustannukset edellisen kohdan mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Neljän viikon laskennan lähtökohtana pidetään juhannusviikonlop- pua, josta korvattavien viikonloppumatkojen ajankohdat lasketaan vuosittain. Työntekijän oikeuteen saada korvaus tällä tavalla laske- tusta viikonloppumatkasta ei työsuhteen kestolla ole vaikutusta.

Sanotut kustannukset työnantaja on velvollinen maksamaan myös pääsiäisenä, juhannuksena ja jouluna työntekijälle tämän käydessä kotipaikkakunnallaan.

Jos työntekijä sairastuu komennuspaikkakunnalla ja lääkäri to- teaa hänet työkyvyttömäksi tai jos työntekijä lähtee vuosilomal- le, työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle edellisessä kohdassa sanotut kustannukset matkalta kotipaikkakunnalle.

5. Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle 11,12 €/h. Palkkaryhmässä I työntekijän matka-ajan palkan suuruus määräytyy kuitenkin taulukkopalkan ja henkilökohtaisen palka- nosan perusteella niin, ettei se ylitä edellä mainittuja korvauksia matkatunneilta.

Jos työntekijälle on järjestetty makuupaikka, ei matka-ajan palkkaa makseta kello 20.00–07.00 väliseltä ajalta.

6. Vesitse tapahtuvista matkoista sovitaan jokaisessa tapauksessa erikseen.

7. Paikallisesti voidaan sopia komennusmatkakustannusten kor- vaamisesta toisin kuin työehtosopimuksessa on määrätty. Mikäli toisin ei ole sovittu, noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.

8. Ulkomaantyöt

Työskenneltäessä ulkomailla maksetaan työntekijälle kustan- nusten korvaukset kokonaisuus huomioon ottaen vähintään koti- maan kustannusten korvausten tasoisina. Työnantajan ja työnteki- jän tulee sopia kirjallisesti ulkomailla työskentelyn ajalta maksetta- vista kustannusten korvauksista ennen ulkomaan työkomennuksen alkamista.

18 § Päivittäiset matkakustannukset

1. Työntekijän päivittäiset työmatkat korvataan sovitusta 0-pis- teestä lukien 4 km:n etäisyyden ulkopuolelta laskettu maksu julkista kulkuvälinettä käyttäen menon ja paluun osalta. Sitä vastaava kor- vaus maksetaan kaikille työntekijöille riippumatta heidän asuinpai- kastaan.

Työnantaja maksaa työntekijänsä matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksen matkatunneilta 4 km:n etäisyyden ulkopuolella käytetystä ajasta 11,12 €/h. Palkkaryhmässä I työntekijän matka- ajan palkan suuruus määräytyy kuitenkin taulukkopalkan ja henkilö- kohtaisen palkanosan perusteella niin, ettei se ylitä edellä mainittuja korvauksia matkatunneilta.

2. Työskenneltäessä jyrä- ja valuasfaltin siirtyvillä työmailla katsotaan koneasema 0-pisteeksi ja se on työhönottopaikka. Työ- hönottopaikkakunnan koneasema jää laskennan lähtökohdaksi.

TES

Työntekijän matka ja matka-ajan korvaus maksetaan yli 5 km:n matkalta, kuten kohdassa 1 on mainittu.

3. Edellä mainittuja matka-ajan korvauksia ei makseta silloin, kun työntekijä työskentelee kiinteällä koneasemalla, varastolla tai korjaamolla.

4. Tämän pykälän määräyksistä voidaan paikallisesti sopia toisin.

19 § Siirto toiseen työhön

Jos työntekijä työn vähyyden tai sen loppumisen takia siirretään omalla suostumuksellaan tekemään muuta kuin omaa ammattityö- tään, voidaan tämän jälkeen ensiksi sattuvan palkanmaksukauden alusta sopia palkka sen työn mukaan, jota hän suorittaa.

20 § Sairausajan palkka

1. 1)Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväk- symän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi es- tynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä, enintään seuraavanpituisten ajanjaksojen työpäiviltä:

Työsuhde on ennen työkyvyttömyyden

alkua jatkunut yhdenjaksoisesti Ajanjakso:

alle 2 viikkoa –

vähintään 2 viikkoa mutta alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 kalenteripäivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 kalenteripäivää

10 vuotta tai kauemmin 56 kalenteripäivää

Jos työkyvyttömyys on jatkunut yli sairausvakuutuksen karens- siajan pituisen ajan maksaa työnantaja sairausajan palkan myös odotuspäivältä.

Ns. karenssipäivä poistuu kun työntekijä on

A) ollut yhdenjaksoisessa työsuhteessa vähintään yhden vuoden.

B) tienpäällystysalalla kausiluontoisissa töissä ollut viimeisen kolmen vuoden aikana perättäisinä työkausina saman työnantajan palveluksessa yli kahden kuukauden työsuhteet yhteenlaskettuna vähintään 12 kuukautta. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle siitä, että edellä mainitut ehdot täyttyvät.

2. Edellä olevasta poiketen maksetaan työntekijälle, joka on estynyt tekemästä työtä työnantajan työssä sattuneen tapaturman vuoksi, sairausajan palkka työsuhteen kestoajasta riippumatta ensimmäisestä sellaisesta sairauspäivästä alkaen, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.

3. Mikäli saman sairauden uusiutumiseen on kulunut enintään 30 päivää siitä päivästä, jolloin viimeksi suoritettiin sairauspäivä- rahaa tai työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, aloitetaan sairausajan palkan maksaminen heti ensimmäisenä täytenä sairau- den uusiutumispäivänä, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, jos työntekijän palkallinen työkyvyttömyysjakso ei aikai- semmin ole ehtinyt täyttyä. Sairausajan palkan maksamista jatke-

1) Xxxxx menettelytapaohjeet.

TES

taan tässä tapauksessa, kunnes edellä mainittu palkallinen ajanjakso on täyttynyt. Palkallisen ajanjakson ei sairauden uusiutuessa tarvitse olla yhdenjaksoinen.

Mikäli saman sairauden uusiutumiseen kuluu yli 30 päivää sii- tä, jolloin on viimeksi suoritettu sairauspäivärahaa tai työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, menetellään sairausajan palkan maksamisen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus.

Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai uusi sairaus, ta- pahtuu sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.

4. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheut- taa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoi- don kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

5. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toi- minnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuotta- muksella.

6. Sairausajan palkka lasketaan työntekijän kolmen edellisen pal- kanmaksukauden säännöllisen työajan keskituntiansion perusteella.

7. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatus- maksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin elä- kelain tai liikennevakuutuslain perusteella.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mai- nituista korvauksista on suoritettu, on työnantajalla oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä. Työntekijä on vel- vollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

8. Milloin työpaikalla toimii sairausavustuskassa tai sairausva- kuutuslain alainen sairausvakuutuskassa, voi työnantaja toteuttaa edellä oleviin kohtiin perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös sairausvakuutuslain ulkopuolella maksettavat avus- tukset, jotka työnantaja peittää kassalle suorittamillaan kannatus- maksuilla.

9. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän pykälän sairausajan palkkaa koske- vien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolos- ta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat van- hemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopi- muksen sairausajan palkan maksamisesta koskevien määräysten mukainen selvitys sekä että työntekijän työsuhde on kestänyt vä- hintään kahden viikon ajan. Edellä sanottua sovelletaan myös yk- sinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuviin puolison lapsiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Lapsella tarkoitetaan paitsi omaa lasta, myös puolison lasta sekä perheeseen sijoitettua tai perheen huollossa olevaa lasta.

Pöytäkirjamerkintä:

Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä samassa taloudessa asu- vaa avopuolisoa.

Saman sairauden johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista.

Samoin perustein maksetaan korvausta lapsen isälle tai äidil- le, mikäli toisella puolisolla ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai koulutukseen osallistumisesta johtuvan, toisella paikkakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdol- lista osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi. Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.

10. Sairastumisen tai tapaturman sattuessa kesken työvuoron maksetaan palkka työvuoron loppuun. Palkka lasketaan tällöin tä- män pykälän 6 kohdan mukaisesti.

11. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston ase- tuksella säädettyä lääketieteellisin perustein vaikeaksi arvioitavaa sairautta tai vammaa, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10. luvun 2 §:ssä (1224/2004) tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Lapsella tarkoitetaan paitsi omaa lasta, myös puolison lasta sekä perheeseen sijoitettua tai perheen huollossa olevaa lasta.

TES

Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet

1. Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä to- distuksella

Työkyvyttömyys todetaan työehtosopimuksen 19 §:n mukaisesti yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kir- joittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

Työkyvyttömyys voidaan flunssatyyppisissä, lyhytaikaisissa, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa osoittaa yri- tyksen työterveyshoitajan todistuksella. Perustellusta syystä myös muun terveydenhoitajan antama todistus kelpaa todistukseksi työ- kyvyttömyydestä.

Sairauden uusimistapauksessa todistuksen antajan tulee olla sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeeseen.

2. Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella

Yrityksessä voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työn- antaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvi- tykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Samalla voidaan so- pia:

• ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan

• rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien pois- saolojen määrään

• hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittö- mästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua

• työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus

Soveltamisohje:

Töiden järjestelyn vuoksi työntekijän on ilmoitettava sairaudestaan heti kun se on mahdollista. Mikäli työntekijä ilman perusteltua syytä jättää ilmoituksen tekemättä, käsitellään poissaoloa lu- vattomana poissaolona.

Mikäli työntekijän ilmoituksella hyväksytty poissaolo toistuu enintään 30 päivän kuluessa edellisestä hyväksytystä poissaolos- ta, sovelletaan siihen työkyvyttömyyden uusiutumista koskevia määräyksiä.

Tässä kohdassa tarkoitetulla sopimuksella sovitaan ainoastaan yrityksessä paikallisesti sovittavasta työkyvyttömyyttä koskevasta selvityksestä. Sopimuskohdalla tai soveltamisohjeella ei puututa muualla työehtosopimuksessa oleviin sairausajan palkkaa kos- keviin määräyksiin ja vakiintuneisiin tulkintoihin.

2. Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltolain edellyttämää vähimmäistasoista työterveyshuoltoa, selvitykseksi lyhytaikaisista, enintään kolme vuorokautta kestävistä sairaus- poissaoloista riittää työnantajalle tai tämän edustajalle tehty oma ilmoitus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän menemään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutuvat kustannukset maksaa työnantaja.

3. Kohdissa 1 ja 2 olevia määräyksiä sovelletaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumista koskeviin määräyksiin.

Työkyvyn ylläpito ja sairauspoissaolojen hallinta

Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettelytavoista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä. Tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jak- saminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen.

3. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvi- tyksen.

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lää- kärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lää- kärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodis- tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

TES

4. Yrityksen työterveyspalvelujen hyväksikäyttö tulee olla ensisijaista

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslää- kärin vastaanotolla.

Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antaman todistus työky- vyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamisel- le, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.

Pöytäkirjamerkintä:

Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäi- syys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanottoajan kohtuuttoman pitkä odotus.

5. Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtoso- pimuksen säännösten oikeaan soveltamiseen ja pyrkiä omalta osaltaan ehkäisemään väärinkäytöksiä

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaa- maan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koske- vien määräysten oikeaan soveltamiseen.

Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositeltavaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sai- rauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suo- siteltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

6. Selvä väärinkäyttö on työsopimuksen purkamisperuste

Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärin- käyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen.

7. Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esi- miehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo en- nen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tu- lee saattaa työntekijöiden tietoon.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja mi- ten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairas- tumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvolli- suus aikaisintaan siitä päivästä, jona ilmoitus on tehty.

8. Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamien vammojen käsitte- ly järjestelmässä

Esimerkiksi urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeamman asteiset vammat aiheuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairaus- ajan palkkauskustannuksia ja vaikeuksia työntekijän työhön sijoit- tumisessa.

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota yllä mainit- tujen ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

9. Xxxxxxx tehdystä työstä aiheutunut työkyvyttömyys

Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheu- tunutta työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansio- työstä.

10. Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspois- saoloja ennalta ehkäisevään toimintaan.

TES

21 § Lääkärintarkastusten korvaaminen

Lääkärintarkastukset

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset. Työnantaja maksaa työn- tekijälle korvauksena ansion menetyksen lakisääteistä työterveys- huoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoitta- missa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on ky- symys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93), ja sä- teilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveydensuojelulain (763/94) edel- lyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintar- kastus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämät- tömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivära- han siten kuin työehtosopimuksessa määrätään.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 euroa.

2. Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

a) Perusedellytykset

(koskevat kaikkia b)-kohdan tapauksia)

1. Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapa- us, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hy- väksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintar- kastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.

2. Muissa kuin tämän a)-kohdan kohdassa 1 tarkoitetuissa sai- rastumis- ja tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä va- raa vastaanottoajan työnaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan

(esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ul- kopuolelta. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

3. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida tehdä etukäteen, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

4. Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen.

5. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta kos- kevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssi- päivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

6. Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata.

b) Erityisedellytykset

Ansionmenetys korvataan:

1. Uusi tai uusiutuva sairaus

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokau- den kestäneen työkyvyttömyyden ajalta. Milloin työntekijä sairaus- oireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

2. Aikaisemmin todettu sairaus

Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suoritta- ma tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. sil- mälasien hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

3. Laboratorio- ja röntgentutkimukset

TES

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän la- boratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuk- sen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. tutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiet- tynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

4. Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyk-

senä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimi-

seksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset ansion menetyk- sestä suoritetaan samoin palkkaperustein kuin sairausajan.

22 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöjen välillä on sovittu.

23 § Vuosiloma

1. Työntekijän oikeus vuosilomaan ja vuosiloman pituus sekä vuosiloman antaminen määräytyvät vuosilomalain mukaan.

Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa peräk- käisinä työkausina 1.4.1982 jälkeen, lasketaan vuosilomaa sekä lo- mapalkkaa ja -korvausta laskettaessa peräkkäisten työkausien työ- suhteiden kestoajat yhteen.

2. Alle kuusi (6) kuukautta keskeytymättä saman työnantajan palveluksessa olleen tienpäällystysalan työntekijän lomapalkan ja -korvauksen määrä lomaltapaluurahoineen on 14 prosenttia ja vähintään kuusi (6) kuukautta olleen työntekijän 18,5 prosenttia työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkas-

ta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien 6 kuukauden täyttymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta.

Xxxxxxxxx kertyy myös sairaus- ja tapaturma-ajalta maksetusta palkasta, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuo- dessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena loman- määräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden.

Lomarahaa alkaa kertyä edellä olevan määräyksen mukaisesti sairaus- ja tapaturma-ajalta 1.9.2013 tai sen jälkeen maksetusta palkasta.

3. Työntekijällä, joka työsuhteensa aikana on ollut työssä vä- hemmän kuin 14 päivää, ei kuitenkaan ole oikeutta lomakorvauk- seen, jos hän itse päättää työsuhteensa, vaikka hänelle olisi edelleen työtä tarjolla tai hänen työsuhteensa puretaan työsopimuslain 43

§:n perusteella.

4. Perhevapaiden ajalta (erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan) työntekijälle kertyy vuosilomaa 1.4.2005 voimaan astuvan vuosilomalain mukaisesti. Tältä ajalta kertyneiden vuo- silomapäivien lomapalkka ja xxxxxxxx määräytyy seuraavasti: jokaiselta perhevapaan aikana kertyneeltä lomapäivältä työntekijä saa lomarahaa 12 kertaa kolmen (3) edellisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan mukaisen keskituntiansion.

Esimerkki: Työntekijä, jolla perhevapaan ajalta kertyy 2,5 lomapäi- vää kuukaudessa. 2,5 lomapäivää * 12 = kuukauden ajalta kertyvä lomarahan määrä.

Jos täydessä lomanmääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perhevapaapäiviä, työntekijälle maksetaan perhevapaan perus- teella kertyneestä lomarahasta suhteellinen osuus.

Esimerkki: Työntekijä, jolla perhevapaan ajalta kertyy 2 lomapäi- vää kuukaudessa. Kuukauden aikana on 21 työpäivää, josta työn- tekijä on ollut perhevapaalla 5. Lomarahana kyseisen kuukauden perhevapaalta maksetaan: 2 lomapäivää * kolmen edellisen pal- kanmaksukauden säännöllisen työajan mukainen keskituntiansio * 12 * 5/21 (23,8 %).

5. Äitiys- ja isyysvapaa

TES

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukaut- ta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta 56 ja isyysvapaansa ajalta 6 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäi- vän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä laskettava työntekijän palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen äitiys- tai isyyspäivärahan tai siihen verrattavan muun lain tai sopimuksen perusteella tulevan korvauksen välinen erotus työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiys- tai isyysvapaan al- kamispäivästä lukien.

Jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen perhevapaan aikana siten, että työntekijä ei palaa välillä työhön, työnantajalla ei ole 1 momentissa mainittua palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan osalta.

Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa peräk- käisinä työkausina, määritetään työsuhteen pituus laskemalla pe- räkkäisten työkausien työsuhteiden kestoajat yhteen.

24 § Vaate- ja ruokailusuojat

1. Jokaiselle vakinaiselle työpaikalle tai sen läheisyyteen on työnantajan varustettava työntekijän ruokailua ja vaatteiden sekä työkalujen säilytystä varten tarkoitustaan vastaavat suojat, jotka tu- lee varustaa vedenpitävillä katoilla, lukollisilla ovilla ja seinillä. Suojat on työnantajan kustannuksella pidettävä puhtaina ja varti- oituina, mikäli työmaille on vartiointi järjestetty, sekä kylmänä ja kosteana vuodenaikana vähintään 15 °C lämpöisinä. Em. suojien tulee olla myös jokaisen työpaikan levityskohteessa tai sen lähei- syydessä, jos siinä työskennellään vähintään kahtena työpäivänä.

2. Jokaisella työpaikalla tulee työnantajan toimesta järjestää juomaveden saantia varten vesijohto taikka hanalla varustettu vesi- astia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyy- teen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.

3. Työnantajan on pidettävä vakinaisella työpaikalla tarpeelli- set pesulaitteet. Työntekijälle on varattava 5 min. pesuaikaa ennen työajan päättymistä. Työnantaja järjestää pesuaineet peseytymistä varten.

4. Työnantaja vakuuttaa työntekijäin vaatteet ja työkalut vaki- naisella työpaikalla.

5. Työnantajan työkalut ja tarvikkeet on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja.

6. Työnantajan toimesta järjestetään ensiapuvälineet jokaiselle työpaikalle.

25 § Muita korvauksia

1. Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

2. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kut- suntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsunta- päivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsun- tatoimitus pidetään.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistu- valle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttä- vän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

3. Reservinharjoitusten ajalta maksetaan työntekijälle palkkaa siten, että hän saa valtion maksaman reservipalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka reserviläisinä on kutsuttu väestönsuojelukoulutukseen.

4. Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuukau- den, on oikeus saada läheisen omaisensa hautauspäivä, mikäli se sattuu työpäiväksi vapaapäivänä ja saada siitä korvauksena tunti- palkka 8 tunnilta. Tuntipalkka määräytyy aikapalkkajärjestelmässä aikapalkan taulukkopalkan ja tuotantopalkkiojärjestelmässä tuo- tannon taulukkopalkan mukaisesti ammattitaitolisineen.

Pöytäkirjamerkintä:

Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa tai samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen van- hempiaan, veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia.

5. Mikäli työntekijän silmälasit todisteellisesti rikkoutuvat kor- jauskelvottomiksi tai muutoin vahingoittuvat hänen työssään, työn-

TES

antaja korvaa rikkoutuneet silmälasit tai vastaa niiden korjauskus- tannuksista. Edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuusi (6) kuukautta. Mikäli työntekijä ei ole käyttänyt ko. työn mahdollisesti edellyttämiä suojavälineitä, silmä- laseja ei korvata.

26 § Suojavarusteet

Työnantaja antaa työntekijän käyttöön:

1. Työtehtäviin soveltuvat haalarit tai takin ja housut taikka muut tarvittavat suojavarusteet sekä turvajalkineet. Suojavaatteita ja turvajalkineita annetaan yhdet vuodessa, ellei olosuhteista tai käyttötarpeesta johtuen muu menettely ole perusteltua (esimerkik- si suojavaatetuksen poikkeavan voimakas tai vähäinen kuluminen, turvajalkineiden vähäinen käyttötarve).

Kylmissä olosuhteissa työskenneltäessä työnantaja antaa läm- pösuojatut haalarit tai takin ja housut niitä tarvitseville työntekijöil- le. Työnantajan harkinnassa on, minkälaiset suojavaatteet ja turva- jalkineet hän katsoo tarkoituksenmukaisimmiksi ja kuinka niiden jako käytännössä suoritetaan. Suojavaatteet ja turvajalkineet ovat työnantajan omaisuutta. Saadessaan uudet suojavaatteet tai turva- jalkineet työntekijän on palautettava entiset työnantajalle. Samoin työsuhteen päättyessä työntekijän on palautettava hallussaan olevat suojavaatteet ja turvajalkineet.

Työnantaja voi pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluorganisaation kanssa paikallisesti sopia yrityskohtai- sesta menettelystä, jolla ne työntekijät, jotka haluavat turvakengät omakseen, osallistuvat turvajalkineiden hankintakustannuksiin.

2. Suojakypärän sekä siihen sopivan myssyn, mikäli se on työ- turvallisuuden kannalta tarpeellista. Työntekijä huolehtii suoja- kypärän ja myssyn kunnosta ja luovuttaa ne työsuhteen päätyttyä työnantajalle.

3. Meluisissa töissä työntekijän käyttöön kuulosuojaimet.

4. Yhden sadetakin ja -housut, mikäli työntekijän on työsken- neltävä sateessa ilman katosta tai muuta suojaa. Työntekijä palaut- taa em. sadevarusteet työsuhteen päättyessä.

5. Yhdet käsineet kerran kahdessa viikossa emulsioruiskutus- työtä suorittaville sekä tuotantopalkkiotyössä työskenteleville, niitä tarvitseville työntekijöille.

6. Amiinia käsiteltäessä amiinin käsittelyyn osallistuville työn- tekijöille työntekijöiden käyttöön tarvittavat suojavälineet, joiden viennistä säilytyspaikkaan vastaa työntekijä.

27 § Paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan As- falttiliitto ry:hyn kuuluvissa yrityksissä paikallisesti sopia toisinkin tämä työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kes- ken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustaa luottamusmiehen sijasta työsuojelusopimuksen määrittelemät hen- kilöstön edustajat.

Jos sopimisen kohteena oleva asia koskee työntekijöitä yleisesti, on asia sovittava luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmies ei sovi asiaa kaikkia edustamiaan työtekijöitä koskien, voidaan asiasta sopia työnantajan ja työntekijän / -jöiden kesken myös suoraan.

Luottamusmiehen ja työantajan välillä tehty sopimus sitoo työn- antajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöitä.

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa tois- taiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisa- nomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole toisin sovittu. Työntekijöitä yleisesti koskevan sopimuksen voi irtisanoa aina sopimuksen solmimiseen oikeutettu luottamusmies taikka tämän edustamien työntekijöiden enemmistö.

Työntekijöitä yleisesti koskeva sopimus on aina solmittava kir- jallisena. Työnantajan ja työntekijän välillä solmittu sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.

Milloin sopimus on tehty kirjallisena, se on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voi- massaolo muutoin on lakannut.

28 § Vastuu sopimuksesta

Allekirjoittaneet sopijapuolet eivät vastaa sellaisista rikkomuk- sista tätä sopimusta vastaan, joita ne järjestöinä eivät ole aiheut-

TES

taneet, mutta ovat kuitenkin velvolliset huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimusta vastaan.

29 § Riitaisuuksien ratkaisu

l. Tähän sopimukseen liittyvistä hinnoitteluista tai niiden tulkin- nasta aiheutuvat erimielisyydet alistetaan välittömästi työnantajien ja työntekijäjärjestöjen kesken muodostetun hinnoittelutoimikun- nan ratkaistavaksi. Jos hinnoittelutoimikunta ei pääse yksimieli- syyteen, jätetään asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Mikäli asia ei kuulu työtuomioistuimen käsiteltäviin, jätetään se välimies- oikeuden käsiteltäväksi ja noudatetaan siinä, mitä laki välimiesme- nettelystä määrää.

2. Kannetta sopimuksen ja hinnoittelun rikkomisesta, joka sa- malla voi koskea korvausta, on työntekijäin järjestöllä oikeus ajaa yksityisen työntekijän puolesta ilman eri valtuutusta.

30 § Sopimuksen voimassaoloaika

Asfalttialan työehtosopimus on voimassa 1.3.2017 alkaen.

Sopimuskausi päättyy 28.2.2018.

31 § Sopimuskappaleet

Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista kumpikin sopijapuoli on saanut yhden kappaleen.

Helsingissä, 9. päivänä helmikuuta vuonna 2017.

INFRA RY

Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx

RAKENNUSLIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ASFALTTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Aika 9.2.2017

Paikka Helsinki

Läsnä INFRA ry:stä Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxx

Rakennusliitto ry:stä Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxxxx

1

Uusi työehtosopimus ja sopimuskausi

Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry ovat sopineet ra- kennusalan kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisesta. Raken- nusalan työehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella niin, että uudet työehtosopimukset tulevat voimaan 1.3.2017 ja päättyvät 28.2.2018.

INFRA ry ja Rakennusliitto ry sopivat, että asfalttialan työ- ehtosopimuksen voimassaoloa jatketaan yhdellä vuodella ajalle 1. 3.2017 – 28.2.2018.

2

Palkankorotukset

Työehtosopimus 1.3.2017 – 28.2.2018 ei sisällä yleiskorotusta. Työehtosopimuksen mukaiset rahamääräiset lisät pysyvät ennal- laan.

3

TES

Koko rakennusalaa koskevat yhteiset muutokset Työkokeilua koskeva paikallinen sopiminen

Rakennusalalla voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa

sopia yrityksessä noudatettavasta menettelystä alalle ensimmäistä kertaa tulevan henkilön työkokeilusta. Tämä yrityskohtainen sopi- mus on voimassa työehtosopimuskauden loppuun asti.

Yrityskohtaisessa sopimuksessa on sovittava seuraavista eh- doista:

• Työkokeiluun osallistuvan työntekijän työkokeilusopimus tehdään kuudeksi kuukaudeksi. Työkokeilusopimus voidaan tänä aikana molemmin puolin purkaa kuten koeaikainen työ- sopimus.

• Työkokeiluaikana työntekijän tuntipalkka voidaan sopia työ- ehtosopimuksen aikapalkoista poiketen kuitenkin niin, että se on vähintään 6,00 euroa tunnilta. Tuntipalkan lisäksi työ- ehtosopimuksessa maksettavaksi määrätyt lisät maksetaan normaalisti työehtosopimuksen mukaan.

• Samalla kun yrityksessä työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan yrityskohtaisesta työkokeilumenettelystä, ni- metään myös ammattityöntekijä, jonka tehtävänä on työko- keilijan opastaminen ja perehdyttäminen. Samalla sovitaan miten opastaminen ja perehdyttäminen toteutetaan.

Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskeva paikallinen sopiminen

Rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kans- sa sopia tuottavasta ja kannustavasta palkkauksesta. Sopimuksessa voidaan sopia mm. seuraavista asioista:

• Sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulu

• Työtä koskevista työaikajärjestelyt

− Työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi voidaan keskelle viikkoa osuvana arkipyhänä tehdä töitä. Pitämä- tön arkipyhä korvataan vapaa-aikana tai rahana työaika- lain mukaisesti eikä erillistä arkipyhäkorvausta makseta.

− Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskevassa sopi- muksessa voidaan sopia työehtosopimuksen ja työaika- lain mahdollistamista työajan joustoista.

• Työn lopputulokselta edellytettävä laatu

• Työssä käytettävän materiaalin määrä ja laatu

• Palkkion suuruus ja em. tekijöiden vaikutus palkkion suu- ruuteen

• Palkkion maksamisen ajankohta

• Takuupalkka, joka maksetaan siinäkin tapauksessa, että sovi- tut tavoitteet tai työ ei valmistunut työntekijästä tai työnteki- jöistä riippumattomista syistä johtuen.

Rakennusalan työehtosopimusosapuolet ovat valmiita paranta- maan alan tuottavuutta yhteisin toimenpitein, esimerkiksi yhtei- sin koulutustilaisuuksin, joissa opastaa tuottavien ja kannustavien palkkausjärjestelmien sekä joustavien työaikojen käyttöön.

INFRA ry ja Rakennusliitto ry sopivat, että tuottavaa ja kan- nustava palkkausta koskevan sopimuksen on oltava kohde- ja/tai asemakohtainen. Sopimuksessa määritellyn takuupalkan on oltava vähintään tuotanto- tai aikapalkkiojärjestelmän palkkaryhmän mu- kainen taulukkopalkka lisättynä joko takuutuotannolla tai henkilö- kohtaisella palkanosalla palkkausjärjestelmästä riippuen.

Korttimaailman yksinkertaistaminen

Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry perustavat työ- ryhmän, jonka tehtävänä on yhdistää Valttikortti ja Rakennusliitto ry:n jäsenkortti niin, että kaikki Rakennusliiton jäsenet ovat auto- maattisesti Valttikortin tietokannassa. Valtti- ja jäsenkortilla voi- daan automaattisesti siirtää tiedot kehitteillä olevaan tulorekisteriin ja työttömyyskassan edellyttämät asiakirjat olisi automaattisesti saatavissa.

Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry toimivat yhtei- sesti niin, että erilaisten pätevyyksien ylläpitäminen taitorekisteris- sä helpottuu ja myös pätevyyksien edellyttämiä koulutuksia järki- peräistettäisiin.

4

TES

Vanhat määräykset

Osapuolet sopivat vanhasta allekirjoituspöytäkirjasta säilytettä- väksi seuraavat määräykset:

Kulunseuranta ja valvonta

Osapuolet ovat sopineet, että kulunseurannasta ja valvonnasta kirjataan alla oleva yhteinen kannanotto työehtosopimusten allekir- joituspöytäkirjaan. Samalla osapuolet ovat sopineet, että kannan- ottoa koskevista rikkomuksista osapuolilla ei ole mahdollisuutta vaatia hyvityssakkoseuraamusta. Kannanotolla ei puututa muihin työnantajien ja työntekijöiden oikeuksiin eikä velvollisuuksiin.

Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry toteavat seuraavaa: Työnantajalla ja päätoteuttajalla on lakiin perustuva velvolli- suus kerätä, pitää hallussaan ja ilmoittaa Verohallinnolle sen edel- lyttämät tiedot. Verohallinto suosittelee ilmoittamaan myös työnte-

kijöiden tuntitiedot. Työnantaja tai päätoteuttaja ei tarvitse tietojen keräämistä tai luovuttamista varten työntekijältä tai tämän työnan- tajalta erillistä lupaa. Päätoteuttajan tulee huolehtia siitä, että kerät- tyjä tietoja käsittelevät vain sellaiset henkilöt, joiden työtehtäviksi se on annettu.

Päätoteuttaja voi luovuttaa sähköisen kulunvalvonnan – tai seu- rannan tietoja työmaan ali- ja sivu-urakoitsijoille näiden työmaal- la olevan työvoiman osalta. Luovutettavia tietoja voivat olla mm. työntekijän nimi, työnantaja sekä töiden päivittäinen aloitus- ja päättymisaika. Päätoteuttajan luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuu- tetuilla sekä yhteysmiehillä on oikeus saada vastaavat tiedot toimi- alueensa urakoitsijoista, työvoimaa vuokraavista yrityksistä sekä näiden henkilöstöstä.

Tekninen valvonta kuten kulunvalvonta ja kulunseuranta kuu- luvat yhteistoimintalain tarkoittaman yhteistoimintamenettelyn piiriin ja sen käyttöönotossa on meneteltävä lain mukaisesti. Kun teknisen valvonnan yhteydessä kerätään työntekijöitä koskevia tietoja, yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä myös tietojen keräämisen periaatteet ja käytännöt. Sopijaosapuolet suosittelevat, että kulunvalvonnan ja kulunseurannan periaatteista keskustellaan

myös niissä yrityksissä, jotka kokonsa puolesta eivät kuulu YT-lain soveltamisalan piiriin.

Työmaan henkilöluettelon pitäminen ja Verohallinnolle tehtävä ilmoitus edellyttävät tietoa työmaalla olevista henkilöistä ja mah- dollinen sähköinen järjestelmä on tarpeen työmaalle saapumisen ja sieltä poistumisen valvontaa varten. Työmaan sisällä tapahtuvan tai muun valvonnan tarpeellisuus on harkittava erikseen. Työnte- kijät ovat velvollisia kirjaamaan työmaalle saapumisensa ja pois- tumisensa sähköiseen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmään. Kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä on oltava käytössä aina kun työmaalla työskennellään, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kesken työpäivän pidettävien taukojen kirjaaminen ei ole Verohallinnolle kerättävien tietojen kannalta tarpeellista.

Jos sähköinen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä edellyttää henkilökohtaisten välineiden hankkimista, työnantaja maksaa niis- tä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.

Kulunvalvontatietoja ei voida sellaisenaan käyttää yksinomaise- na palkanmaksun perusteena. Osapuolet suosittelevat, että yrityk- sessä käsitellään etukäteen kulunvalvonnan käyttöä työaikaseuran- nassa ja sovitaan, miten menetellään mahdollisten työajan ylitysten ja alitusten suhteen.

Käytännöstä poikkeavat työajat

Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöi- den työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäi- vät ja työtunnit.

Pöytäkirjamerkintä

Tällä määräyksellä on tarkoitus turvata työntekijän mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin eikä se koske eläkeläisiä, opiskeli- joita ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan satunnaisia työpäiviä tekeviä. Määräystä ei myöskään sovelleta tilanteissa, joissa päivittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tien hoito) tai muuttuneiden olosuh- teiden vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työajan siirtä- minen on mahdollista sitä koskevien määräysten mukaisesti. Tätä määräystä sovelletaan myös vuokrattujen työntekijöiden työsuh- teissa työsopimuslain tarkemmin määrittelemällä tavalla.

TES

Xxxxxxx lapsen hoito ja poissaolo esimiehen hyväksymällä työntekijän ilmoituksella

Osapuolet suosittelevat, että yrityksissä sovitaan paikallisesti menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työn- tekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyp- pisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloista. Osapuolet suosittelevat lisäksi, että tähän paikalliseen sopimuk- seen sisällytetään menettelytavat lapsen tilapäisestä hoidosta ai- heutuvista poissaoloista.

Pöytäkirjamerkintä

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että sovittaessa työntekijän il- moitus – menettelystä on mahdollista sopia erilaisia työehtosopi- muksessa tarkoitettuja ehtoja työntekijän omasta sairastumisesta ja lapsen sairastumisesta johtuvien poissaolojen kohdalla (esim. ilmoituksen muoto, kenelle ilmoitus tehdään, poissaolojen määrä, miten pian ilmoitus on tehtävä ja lääkärintodistuksen vaatimises- ta).

Häikäisyvaaran torjuminen

Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida tor- jua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).

Kehityskeskustelu vuosittain

Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskustelut kerran vuodessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisällös- tä. (kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännöllisin välein käytäviä keskusteluja).

Tutustu työelämään ja tienaa -suositukset

Kaikilla työehtosopimusaloilla hyväksytään noudatettavaksi viimeisintä keskusjärjestöjen allekirjoittamaa Tutustu työelämään ja tienaa -suositusta.

Varaluottamusmiehen ja varatyösuojeluvaltuutetun irtisa- nominen ja lomauttaminen

Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamusmies- tä ja varatyösuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanottaessa määräytyy irtisanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen määräys- ten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan, onko heille mahdol- lisuutta tarjota työtä työssäkäyntialueella. Tarkastelusta annetaan kirjallinen selvitys. Tähän menettelyä koskevaan määräykseen noudatetaan asfalttialan irtisanomis- ja lomauttamissopimuksen 7

§:n määräyksiä.

Harjoittelijat ja opiskelijat

Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoit- telupaikkoja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa työehto- sopimuskauden ajan.

Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa

Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähin- tään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan 1.9.2014 al- kaen lyhennyskorvausta kuten työajanlyhennysjärjestelmään kuu- luvillekin.

Erillistä palkanosaa ei makseta esim. vuorotöissä, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla.

Mikäli alle 40 ja yli 24 tunnin säännöllistä työaikaa noudattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy noudatta- maan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan ly- hennysjärjestelmän piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoitettu palkanosan maksaminen päättyy.

Pöytäkirjamerkintä

Tämä säännös on tarkoitettu estämään työajan lyhentämisen sillä tarkoituksella, että työntekijä jää ilman työajan lyhennyskorvausta ja työajan lyhennyspäiviä. Osapuolet pitävät epätodennäköisenä, että ainakaan alle 24 tunnin säännöllisestä viikkotyöajasta olisi sovittu vain jotta vältyttäisiin maksamasta työajan lyhennyskor- vausta. Muutoksella ei ole tarkoitettu lisätä aidon osa-aikatyön kustannuksia.

TES

Kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi siirtyneellä työntekijällä, jolle on osa-aikaistamisen yhteydessä korvattu työajan lyhennys uutta työaikaa vastaavasti, ei ole oikeutta uuteen prosenttiperusteiseen korvaukseen.

Helsingissä, 9.2.2017

Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxxx INFRA ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx RAKENNUSLIITTO ry

KOKEILULUONTOISET TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

Työnantaja ja työntekijä voivat Asfalttiliiton jäsenyrityksessä paikallisesti sopia toimivansa työehtosopimuksen määräyksistä poiketen jäljempänä olevien työaikamääräysten mukaisesti.

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2. Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan 1 koh- dan määräysten estämättä järjestää myös siten, että se tasoittuu 4 viikon aikana keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Viikottainen sään- nöllinen työaika voi tällöin olla enintään 50 tuntia ja päivittäinen säännöllinen työaika enintään 10 tuntia.

3. Työtuntijärjestelmä laaditaan enintään neliviikkoisjaksolle etukäteen. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä työn alkamis- ja lo- pettamisaika, ruokailu- ja lepotauot sekä vapaapäivät.

4. Kun paikallisesti sovitaan tässä määritellystä työaikakokei- lusta, tulee samalla määritellä ne tilanteet, milloin työtuntijärjestel- män muuttaminen on mahdollista. Samalla tulee sopia pelisäännöt, joita työtuntijärjestelmän muutostilanteissa noudatetaan. Kun asia on käsitelty osapuolten kesken, voidaan menetellä 5. kohdan mu- kaisesti työtuntijärjestelmän muutostarpeiden tullessa ajankohtai- seksi.

5. Työtuntijärjestelmän muutoksista perustellusta syystä (esim. tilaajan vaatimus) ilmoitetaan työntekijälle mahdollisimman ajois- sa, kuitenkin viimeistään muutosta edeltävänä työpäivänä.

Osapuolet voivat sopia työtuntijärjestelmän muuttamisesta.

6. Milloin on paikallisesti sovittu järjestettäväksi tämän kokei- lun mukaisesti työaika, määräytyvät vapaapäivät työtuntijärjestel- män mukaisesti. Tällöin on työtuntijärjestelmää laadittaessa pidet- tävä tavoitteena, että työntekijälle järjestetään sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Mikäli mahdollista sen tulisi olla lauantai.

7. Ylityötä on se työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä kunakin työviikkona säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. Työviikon kahdeksalta (8) ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan

TES

viidelläkymmenellä (50) ja seuraavilta tunneilta sadalla (100) pro- sentilla korotettu palkka.

Jos ajanjakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijä ei ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan, montako tuntia työntekijä kunakin tekemänään työpäivänä on tehnyt työtä yli työtuntijärjestelmän mukaisen työ- ajan. Työtuntijärjestelmässä määrätyn työajan ylittäviltä ylityötun- neilta suoritetaan ylityökorvausta edellä määritellyn mukaisesti.

Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka työaika- lain 18 §:n mukaisesti.

8. Jos tasoitusvapaa annetaan samanaikaisesti kaikille yrityksen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, kat- sotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mahdolli- sesta muusta poissaolon syystä.

9. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoit- tumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti työehtosopimukseen pe- rustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi ja tämän tuntimäärän ylit- täviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava erillinen korvaus.

10. Työajanlyhennysvapaan kertymistä laskettaessa tehdyiksi työpäiviksi luetaan tasoitusjaksoon sisältyvien työssäolopäivien li- säksi ns. tasoituspäivät.

11. Työ voidaan järjestää myös kahteen vuoroon.

12. Muutoin sopimiseen, samoin kuin sen nojalla työnantajan ja työntekijöiden välillä sovittuihin työaikajärjestelyihin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta.

13. Yksittäisen työntekijän jättäytyessä perustellusta syystä, jol- laisia ovat mm. lastenhoitoon liittyvät syyt, kokeilun ulkopuolelle, noudatetaan häneen työehtosopimuksen mukaisia työaikamäärä- yksiä. Työntekijää ei saa tällöin lomauttaa tai irtisanoa sillä pe- rusteella, että tämä kieltäytyi siirtymästä työaikakokeiluun. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta rajoittaa työnantajan lain ja RISS:n mukaista lomautus- ja irtisanomisoikeutta.

14. Liitot selvittävät keskenään välittömästi työaikajouston väi- tetyt väärinkäytökset.

TYÖAJAN LYHENNYS TIENPÄÄLLYSTYSALALLA

Asfalttiliitto ja Rakennusliitto ovat sopineet tienpäällystysalalla työajan lyhennyksestä seuraavaa:

1. Soveltamisala

Näitä määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Lisäksi edellytetään, että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäi- sen jälkeinen lauantai.

Tämän sopimuksen mukaisesta työajan lyhennyksen määrästä vähennetään lakisääteisen vuosiloman ylittävät vuosilomajärjeste- lyt sekä vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäi- vät, kunnes vuonna 1988 ja myöhemmin toteutuvan työajan lyhen- nyksen yhteismäärä ylittää nämä vapaa-aikajärjestelyt.

2. Työajan lyhennyksen määrä

Lyhennysvapaata kertyy 1 päivä 18 tehtyä työpäivää kohti. Työ- ajan lyhennyksen määrä on enintään 12 päivää.

3. Työajan lyhennysvapaan antaminen

Työajan lyhennysvapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä työn- antajan määräämänä aikana. Lyhennysvapaata ei voi määrätä pidet- täväksi lomautuksen tai vuosiloman aikana. Kausiluontoisissa töissä ennen 30.9. ansaittuja lyhennysvapaita ei voi määrätä pidettäväksi työkauden päätyttyä, jollei paikallisesti ole muuta sovittu.

3.1. Kausiluontoiset työt

Niille työntekijöille, jotka eivät tuotantokautena tehtävän kausi- luontoisen työn tekemisen vuoksi pidä vuosilomaa lomakautena,

lyhennysvapaa annetaan siten, että 15.6.–30.9. välisenä aikana annetaan yhdessä lauantai-, sunnuntai- ja arkipyhäpäivien kanssa yhteensä vähintään 7 päivän pituinen vapaajakso (sisältää viisi ly- hennyspäivää).

TLS

Loput 7 lyhennyspäivää annetaan 1.10.–30.4. välisenä aikana työnantajan määräämällä tavalla yksittäisinä päivinä tai useamman päivän jaksoissa. Vapaapäivät annetaan kuitenkin siten, että vähin- tään kaksi (2) vapaapäivää sijoittuu ajalle 1.10.–31.12. ja vähintään kaksi (2) vapaapäivää ajalle 1.1.–30.4.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapaan antamisesta edellä olevasta poikkeavasti. Sopimus on tällöin tehtävä kirjallisesti.

3.2. Muut työt

Niiden työntekijöiden osalta, jotka pitävät vuosilomansa vuosi- lomalain tarkoittaman lomakauden aikana vuosilomalain määräys- ten mukaisesti, työajan lyhennys toteutetaan antamalla lyhennys- vapaa (12 lyhennysvapaapäivää) 1.10.–30.4. välisenä aikana.

Lyhennysvapaa annetaan työnantajan määräämällä tavalla yksit- täisinä vapaapäivinä tai useamman päivän jaksoissa kuitenkin niin, että työntekijälle annetaan yhdessä lauantai-, sunnuntai- ja arkipy- häpäivien kanssa yksi vähintään 7 päivän pituinen vapaajakso (5 lyhennyspäivää). Loput seitsemän (7) vapaapäivää annetaan siten, että vähintään kaksi (2) vapaapäivää sijoittuu ajalle 1.10.–31.12. ja vähintään kaksi (2) ajalle 1.1.–30.4.

Tulkintaohje:

Tienpäällystysalan lyhennyssopimuksen 3.2 kohdan ”Muut työt” mukaan työnantaja ja työntekijä voivat vapaasti sopia kolmen työajan lyhennyspäivän pitämisestä muulloinkin kuin 1.10.–30.4. välisenä aikana.

3.3. Ilmoittaminen ja siirto

Työnantaja ilmoittaa vapaapäivien ajankohdan vähintään kaksi

(2) viikkoa ennen vapaan alkamista.

Mikäli työnantajan ilmoitettua vapaan ajankohdan käy ilmi, et- tä työnantajasta riippumattomista syistä vapaan antaminen ilmoi- tettuna ajankohtana siirtäisi suunniteltua työn valmistumista, voi työnantaja siirtää vapaata ilmoittamalla siitä viimeistään kaksi (2)

päivää ennen vapaan alkamista. Vapaan alkamista voi siirtää enin- tään kahdella (2) viikolla. 15.6.–30.9. pidettävien lyhennyspäivien siirrosta voidaan sopia paikallisesti.

Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, jotka muu- toin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomaa ansaittaessa.

4. Ansionmenetyksen korvaaminen

Ansionmenetyksen korvauksena maksetaan työntekijälle työs- säolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyökorotus mukaan lukien 5,0 %:n suuruinen lyhennys- korvaus työsuhteen kestosta riippumatta.

Edellä mainittu lyhennyskorvaus maksetaan työntekijälle vuosi- neljänneksittäin vuosineljänneksen vaihtumista seuraavan tilikau- den tilinmaksun yhteydessä. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy kesken vuosineljänneksen, maksetaan hänelle em. lyhennyskorva- us lopputilin yhteydessä.

Edellä mainitusta lyhennyskorvauksesta maksetaan työehtoso- pimuksen 23 §:n mukainen lomapalkka ja korvaus.

5. Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan allekirjoittamisella. Tällä sopi- muksella ei ole muutettu aiempaa sopimusta muutoin kuin poista- malla siitä vanhentuneita tekstikohtia sekä siirtämällä kertymistä koskevat tekstikohdat alaviittauksesta kappaleeseen 2 sekä siirtoa koskeva osuus kohtaan 3.3.

Helsingissä 14. päivänä maaliskuuta 2008

Rakennusliitto ry Infra ry Asfalttiliitto ry

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA ASFALTTIALALLA

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että asfalttialalla työsken- televien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettely- tavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työso- pimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. Xxxxxxxxxx 0

RISS

§:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuu- luvista asioista sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3

§:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.

Sopimuksen 2 §:n 2., 3. ja 4. kohdissa, 3 §:n 2. kohdassa, 5 §:n 2. kohdassa, 6 §:n 2. kohdassa ja 8 §:ssä on sovittu määräyksistä, jotka koskevat vain kausiluontoisessa työssä olevia työntekijöitä. Kausi- luontoisessa työssä olevalla työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka aloittaa vuosittaisen työskentelynsä asfalttialan yrityksen pal- veluksessa keväällä päällystyskauden alkaessa ja lopettaa sen pääl- lystyskauden päätyttyä.

1 § Koeaika

Koeajan pituus on toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään 3 kuu- kautta, ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 lu- vun 4 §:ssä tarkoitettua koulutusta. Kuutta kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työ- sopimuksen kestoajasta.

Työsopimusta ei voi solmia koeajaksi silloin, kun työntekijä tu- lee 5 vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaavan kaltaisiin tehtäviin, missä hän on jo aikaisemmin ollut.

2 § Lomauttaminen

1. Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen. Työnantajan tai tämän edustajan tulee keskusteluin selvittää ennakoitavissa oleva työkauden kesto, kun lomautuksen alku perustuu työkauden päättymiseen.

2. Kausiluontoisessa työssä ei lomautusilmoitusaikaa ole sil- loin, kun lomautuksen alku johtuu työkauden päättymisestä.

3. Kausiluontoisessa työssä kesken päällystyskautta tapahtuvi- en lomautusten osalta tulee työnantajan ilmoittaa lomautuksesta mahdollisimman ajoissa, kuitenkin viimeistään kahta päivää ennen lomautuksen alkua, jos xxxxxxxx kestää enintään kaksi viikkoa.

4. Kausiluontoisessa työssä lomautus voi kestää yhdenjaksoi- sesti 20 kuukautta ennen kuin työntekijällä on oikeus työsopimus- lain mukaisesti tämän sopimuksen määräämään irtisanomisajan palkkaan irtisanoutuessaan.

5. Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää ker- ran lomautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lo- mautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä.

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lo- mautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.

7. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan solmia yritystä tai sen osaa koskevia lomautus- sopimuksia. Tällaisella sopimuksella voidaan poiketa työnantajan aloitteesta tapahtuvissa lomautuksissa työsopimuslain ja tämän so- pimuksen lomautusta koskevista määräyksistä.

3 § Irtisanominen

1. Työntekijän irtisanomisaika on 5 päivää

2. Irtisanoessaan kausiluontoisen työntekijän työnantajan on noudatettava vähintään seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut irtisanomisaika keskeytyksettä

enintään 5 vuotta 2 viikkoa

yli 5 mutta enintään 15 vuotta 4 viikkoa

yli 15 vuotta 10 viikkoa

3. Irtisanoessaan muun kuin kausiluontoisen työntekijän työn- antajan on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut irtisanomisaika keskeytyksettä

enintään 2 vuotta 2 viikkoa

yli 2 mutta enintään 4 vuotta 4 viikkoa

yli 4 mutta enintään 8 vuotta 8 viikkoa

RISS

yli 8 mutta enintään 12 vuotta 12 viikkoa

yli 12 vuotta 16 viikkoa

4. Työsopimuksen lakkaaminen voidaan sitoa tietyn työn val- mistumiseen tai työkauden päättymiseen. Tällainen irtisanomisil- moitus on annettava siten, että irtisanomisesta työsuhteen lakkaa- miseen mennessä kuluu vähintään irtisanomisaika. Työsuhteen päättyminen täsmennetään viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä työpäivänä.

5. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan sopia irtisanomisilmoituksen peruutuksesta taikka irtisanomisen toimeenpanon siirtämisestä.

4 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

1. Silloin, kun kyseessä on alalla tavanomainen työvoimatar- peen vaihtelu, tuotannollisin ja taloudellisin perustein toimeenpan- tavat lomautukset tai irtisanomiset eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin.

Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle toimenpiteen perusteet, vaikutuk- set ja vaihtoehdot. Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edustavalle luottamusmiehelle.

2. Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 lu- vun 3 §:ää sovelletaan sen sijaan yrityksen tavanomaisesta toimin- nasta poikkeavaan päätökseen, jolla on henkilöstövaikutuksia pää- sääntöisesti useassa työkohteessa.

5 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana

1. Työnantajan velvollisuus tarjota työtä toistaiseksi voimassa- olevassa työsuhteessa olevalle työntekijälle (myös lomautetulle) rajoittuu työkohteisiin, joissa työntekijä voi, paikkakunnalla tavan- omaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakitui- sesta asunnostaan käsin.

Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka teke- miseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työkokemuk- sensa ja -kykynsä huomioon ottaen, asfalttialan luonteeseen ja yri- tyksen kokoon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnantaja kykenee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.

2. Kausiluontoisessa työssä siirtyvillä koneasemilla ja niiden piiriin kuuluvissa levitysryhmissä työskentelevien työntekijöiden osalta kohdassa 1 mainittu työntarjoamisvelvollisuus koskee ko. koneasemalta tai korvaavalta koneasemalta tehtävää työtä.

6 § Takaisinottaminen

1. Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan laista poiketen työnteon lopettamisesta. Tiedustelu- ja takaisinotto- velvollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työnte- kijät, joiden vakituinen asunto sijaitsee 5 §:n mukaisella etäisyydellä tarjolla olevasta työkohteesta.

2. Kausiluontoisessa työssä takaisinottovelvollisuuden piirissä ovat työntekijät, jotka ovat työvoimatoimistossa työnhakijoina sillä työssäkäyntialueella, jolla 5 §:n 2. kohdassa tarkoitettu koneasema tai korvaava koneasema sijaitsee.

7 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamus- ta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellais- ten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingon- korvausta, korvausta tai hyvitystä.

8 § Vuosiloman pitäminen kausiluontoisessa työssä

1. Kausiluontoisessa työssä työntekijällä on oikeus halutessaan sopia työnantajansa kanssa työkauden aikana ansaitsemansa vuosi- loman pitämisestä ennen lomautuksen alkua. Tällöin vuosiloma- palkka maksetaan viimeistään loman alkamista seuraavana nor- maalina palkanmaksupäivänä.

RISS

2. Ilmoitus vuosiloman pitämisestä on tehtävä työnantajalle riit- tävän ajoissa ennen töiden päättymistä.

9 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämän sopimuksen määräykset tulevat voimaan 20.3.2014 lukien.

2. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

ASFALTTILIITTO RY RAKENNUSLIITTO RY

TYÖEHTOSOPIMUS TIEMERKITSIJÖIDEN PALKKAUKSESTA

Allekirjoittaneet työehtosopimusosapuolet ovat sopineet asfalt- tialan tiemerkintätöiden työpalkkojen osalta seuraavaa:

1 § Soveltamisala

Tiemerkitsijöiden työehdot INFRA ry:n jäsenyrityksissä palk- kauksen osalta määräytyvät tämän sopimuksen mukaisesti. Muilta osin tiemerkitsijöiden työehdot määräytyvät asfalttialan työehtoso- pimuksen mukaisesti.

2 § Työpalkat

Tiemerkitsijöiden palkkausmuodot ovat asfalttialan työehtoso- pimuksen mukainen aikapalkka ja vaihtoehtona tälle paikallisesti sovittava urakkapalkka tiemerkintätöissä.

AIKAPALKKAJÄRJESTELMÄ

Aikapalkkajärjestelmässä työntekijän palkka muodostuu neljäs- tä osatekijästä, jotka ovat:

1. Taulukkopalkka

2. Henkilökohtainen palkanosa (pisteytyksen perusteella)

3. Ammattitutkintolisä

4. Ylläpitolisä

1. Taulukkopalkka

Taulukkopalkan palkkaryhmät ovat I–V. Työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään alla olevan taulukon mukaisesti ammattinimikkeen perusteella.

Palkka- ryhmä	Työntekijän nimike	Vuosi 2017 euroa/tunti
I	Kesätyöntekijä, työntekijä ilman työkokemusta	9,99
II	Käsimerkintätöiden apumies	13,76
III	Turva­auton kuljettaja, huoltoauton kuljettaja, ajorata­ jyrsintäkoneen kuljettaja, käsimerkintäryhmän vastaava	14,63
IV	Tiemerkintäkoneen kuljettaja (vastaava), etumerkitsijä	15,47
V	Kokenut etumerkitsijä, muu IV­ryhmään kuuluva nimike	16,33

RISS

2. Henkilökohtainen palkanosa (0–25 pistettä)

Työntekijän henkilökohtainen palkanosa perustuu pisteytykseen siten, että pisteet vastaavat prosenttia taulukkopalkan päälle.

Esimerkiksi työntekijän henkilökohtaisen palkanosan suuruu- den ollessa 10 pistettä, tarkoittaa tämä sitä, että taulukkopalkan päälle lisätään 10 % henkilökohtaista palkanosaa.

Henkilökohtainen palkanosa arvioidaan seuraavien viiden eri tekijän osalta:

1. Ammattitaito

2. Henkilökohtainen ominaisuus

3. Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus

4. Etumies / raportointi

5. Huolto- ja korjaustehtävät

Kussakin kohdassa työntekijälle annetaan pisteet asteikolla 0–5. Pisteytys voidaan tehdä 0,5 pisteen tarkkuudella. Huomaa, että osatekijän 3 (Työn ja työkohteen fyysinen vaativuus) arvioi- daan pääsääntöisesti ryhmäkohtaisesti. Muissa kohdissa arviointi tehdään kunkin työntekijän osalta erikseen.

3. Ammattitutkintolisä

Ammattitutkintolisä ja erikoisammattitutkintolisä maksetaan erillisenä lisänä taulukkopalkan ja henkilökohtaisen palkanosan päälle niille henkilöille, jotka ovat suorittaneet hyväksyttävästi maarakennusalan ammattitutkintoon liittyvän tiemerkintäosion tai tiemerkintäalan erikoisammattitutkinnon (tutkintolisä maksetaan ainoastaan yhdestä tutkinnosta). Ammattitutkintolisän suuruus on 0,31 €/h ja erikoisammattitutkinnon lisä 0,72 €/h.

Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutuvan henkilön suositellaan keskustelevan työnantajan edustajan kanssa ennen koulutuksen aloittamista tutkinnon aiheuttamien kustannus- ten korvauksista.

4. Ylläpitolisä

Aikapalkkajärjestelmässä maksetaan nimikekohtaisen taulukko- palkan, henkilökohtaisen palkanosan ja mahdollisen ammattitutkin- tolisän lisäksi ylläpitolisää. Ylläpitolisä määräytyy työntekijän työ- tehtävän perusteella. Ylläpitolisää maksetaan työryhmän vastaavalle (A), muulle työntekijälle (B) ja työryhmän apumiehelle (C).

Ylläpitolisän suuruus on ryhmässä (A) 5,58 €/ h, ryhmässä (B) 2,28 €/ h ja ryhmässä (C) 1,01 €/ h.

Ylläpitolisästä voidaan sopia paikallisesti toisinkin, mutta yllä- pitolisän pitää olla vähintään edellä mainitun suuruinen.

Aikapalkan keskeytyspalkka

Milloin tiemerkintätyötä ei voida tehdä aikapalkalla, työnantaja pyrkii järjestämään muuta työtä.

Tästä työstä työntekijälle maksetaan ko. tunneilta aikapalkka- järjestelmän mukaista taulukkopalkkaa, henkilökohtaista palka- nosaa sekä mahdollista ammattitutkintolisää tai erikoisammattitut- kintolisää.

Mikäli (lumi- tai vesi)sade estää työnteon maksetaan työnteki- jälle sääesteen ajalta 11,12 €/h.

URAKKAPALKKA TIEMERKINTÄTÖISSÄ

Mikäli työsuoritus ei perustu aikapalkkaan, voidaan työ sopia myös tehtäväksi kokonaisurakkapalkalla. Urakkapalkan on oltava vähintään aikapalkkajärjestelmän palkkaryhmän mukainen tauluk- kopalkka lisättynä henkilökohtaisella palkanosalla, ammatti- tai erikoisammattitutkintolisällä.

Tiemerkitsijöiden palkkausta koskeva sopimus on irtisanottavis- sa kuten asfalttialan työehtosopimus.

Helsingissä, 9. päivänä helmikuuta vuonna 2017.

INFRA ry Rakennusliitto ry

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA ASFALTTIALAN YRITYKSISSÄ

Johdanto

TED

Yrityksen jatkuva toiminta ja sitä kautta henkilökunnan työsuh- teiden pysyvyys edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Yhteistyöllä voidaan tehostaa yrityksen kilpai- lukykyä ja kannattavuutta, mahdollistaa yrityksen sopeutuminen alati muuttuviin markkinoihin sekä edesauttaa työympäristön ja työmenetelmien kehittämistä.

Työturvallisuus työpaikoilla ja yrityksessä edellyttää työsuoje- lutoiminnalle myönteistä ilmapiiriä, joka saavutetaan parhaiten työnantajan ja työntekijän välisellä yhteistyöllä.

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuh- teisiin, joilla turvataan osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimie- lisyys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan ylläpitämi- nen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi allekirjoittaneet liitot ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työnte- kijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä asfalttialan yrityksis- sä. Sopimuksella määritellään luottamusmiestoimintaa, työsuoje- luyhteistoimintaa sekä laissa yhteistoiminnasta yrityksissä säädet- tyä työnantajan ja työntekijän välistä yhteistoimintaa sikäli kun kyse ei ole eri henkilöstöryhmien välisestä yhteistyöstä.

Työturvallisuuslain 43 a §:n nojalla pääurakoitsija, tai ellei työ- maalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa, raken- nuttaja tai muu rakennushanketta ohjaava tai valvova taho (pääto- teuttaja) on velvollinen huolehtimaan työsuojeluyhteistoiminnasta yhteisellä rakennustyömaalla.

Siltä osin kuin tällä sopimuksella ei muuta ole sovittu nouda- tetaan työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä, työsuojelun valvontalakia sekä lakia muutoksenhausta työsuojeluasioissa.

1 § Työnantajan edustajat

Työantajan edustajia tämän sopimuksen tarkoittamassa yhteis- työssä ovat työnjohto ja työsuojelupäälliköt.

2 § Työntekijöiden edustajat

1. Yrityskohtainen järjestelmä on ensisijainen tapa hoitaa työn- tekijöiden edustus. Työntekijät voivat valita keskuudestaan yrityk- sen pääluottamusmiehen ja yrityksen työsuojeluvaltuutetun.

2. Yrityksessä, jonka toiminta on jaettu alueyksiköihin tai jo- ka toimii muuten laajalla maantieteellisellä alueella, voidaan pai- kallisesti sopia valittavaksi pääluottamusmiehen ja yrityskohtaisen työsuojeluvaltuutetun lisäksi tai sijasta myös alueellinen pääluotta- musmies ja työsuojeluvaltuutettu.

3. Yrityksen pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä alueellisena pääluottamusmiehenä ja alueellisena työsuojelu- valtuutettuna voi toimia sama henkilö.

4. Työpaikalle, jossa työskentelee yli 10 työntekijää toimihenki- löt mukaan luettuna taikka jossa työskentelee yhtäaikaa kahden tai useamman työnantajan työntekijöitä, on aina valittava työsuojelu- valtuutettu.

Tämän sopimuksen mukaisella työpaikalla tarkoitetaan ensisi- jaisesti yritystä. Mikäli yritys toimii laajalla maantieteellisellä alu- eella tai jos se muuten on työsuojelun kannalta tarkoituksenmu- kaista, työpaikaksi katsotaan rajoitetumpikin alue kuten yrityksen piirikonttori, alueyksikkö tai jokin muu alueellinen toimipaikka tai pitempikestoinen työkohde, jossa säännönmukaisesti työskentelee vähintään viisi (5) työntekijää.

Monitoimialayrityksessä edellä tarkoitettu määräytyy siten, että tässä sopimuksessa tarkoitetun yhden alan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toiminnoista erillään olevan kokonaisuuden, ellei paikallisesti toisin sovita.

5. Kaikille työntekijöiden edustajille valitaan myös varamiehet. Työsuojeluvaltuutetulle on valittava kaksi varamiestä.

3 § Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset

1. Pääluottamusmieheksi yritykseen tai sovitulle alueelle voi- daan valita toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa tai kausi- luonteisuudesta johtuen määräaikaisessa työsuhteessa ja työssä oleva henkilö, joka on Rakennusliiton jäsen ja perehtynyt edusta- mansa alan ja yrityksen olosuhteisiin.

2. Työsuojeluvaltuutetuksi yritykseen voidaan valita yrityksessä työssä oleva henkilö ja työsuojeluvaltuutetuksi sovitulle alueelle toiminta-alueella työssä oleva henkilö. Työpaikan työsuojeluval- tuutetuksi voidaan valita työpaikalla työssä oleva henkilö.

TED

4 § Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto

1. Yrityksen pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toi- mialueena on koko yritys ja toimikausi on kaksi vuotta.

2. Alueellisen pääluottamusmiehen ja alueellisen työsuojeluval- tuutetun toimialueena on sopimuksen mukainen alue ja toimikausi on kaksi vuotta.

3. Työpaikan työsuojeluvaltuutetun toimialueena on ao. työ- paikka ja toimikausi kestää enintään kaksi vuotta.

4. Mikäli tehtävään valitun henkilön työsuhde päättyy tai hän luopuu tehtävästään kesken toimikauden, varamies hoitaa hänen tehtäviään toimikauden jäljellä olevan ajan. Muissa tapauksissa va- ramies hoitaa estyneen työntekijöiden edustajan tehtäviä vain es- teen ajan.

Työnantajalle on tehtävä ilmoitus siitä, että varamies ryhtyy hoi- tamaan työntekijöiden edustajan tehtäviä.

5 § Työntekijöiden edustajien valinta

1. Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnan- tajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksessä, sovitulla toi- mialueella tai työpaikalla työsuhteessa olevista työntekijöistä.

2. Työntekijöiden on saatava käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimitta-

miseen. Vaalista ei saa aiheutua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toiminnalle.

3. Vaali on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen, toimialueen tai työpaikan työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.

4. Vaalien ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovittava ennakolta työnantajan kanssa ja niistä on ilmoitettava kaikille työn- tekijöille toimitettavalla tiedonannolla vähintään 7 päivää ennen ehdokasasettelun alkamista.

5. Ehdokkaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki valittavan luottamushenkilön toimialueeseen kuuluvat työntekijät ja ehdokas- asettelulle on varattava aikaa 7 päivää. Ehdokasasettelun määräajan päättymisen ja vaalitoimituksen alkamisen välille tulee jäädä vä- hintään 7 päivää.

6. Yrityksen, alueen tai työpaikan työntekijät voivat halutessaan järjestää edustajan vaalin myös edellä mainittuja määräaikoja nou- dattamatta.

7. Vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, jonka tulee työpaikan työsuojeluvaltuutetun vaalin kyseessä ollessa ilmoittaa vaalin tulos edelleen työturvallisuuskeskukselle.

6 § Työntekijöiden edustajan tehtävät

Pääluottamusmies

• toimii yrityksen työntekijöiden edustajana henkilöstöpoli- tiikkaan ja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä tiedonvälit- täjänä yrityksen ja edustamiensa työntekijöiden välillä

• edustaa työntekijöitä työehtosopimukseen perustuvassa pai- kallisessa sopimisessa

• valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudatta- mista sekä työrauhaa

• on Rakennusliiton edustaja suhteessa työnantajaan neuvot- telujärjestelmän mukaisesti ja pitää yhteyttä liiton ammatti- osastoihin ja alueorganisaatioon

Alueellinen pääluottamusmies

• suorittaa edellä tarkoitettuja pääluottamusmiehelle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella

Yrityksen työsuojeluvaltuutettu

• edustaa työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoimin- nassa koko yritystä koskevien asioiden osalta ja toimii tie- donvälittäjänä työsuojeluun liittyvissä asioissa

• tutustuu yrityksen työkohteiden työsuojeluun liittyviin suun- nitelmiin

• seuraa yrityksen työterveyshuoltoa

• on yhteyshenkilö mahdollisten työpaikkojen työsuojeluval- tuutettujen välillä

TED

• hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työsuojeluval- tuutetulle kuuluvia tehtäviä sikäli kun ne eivät kuulu mah- dollisen alueellisen tai työpaikan työsuojeluvaltuutetun toi- menkuvaan

Alueellinen työsuojeluvaltuutettu

• suorittaa edellä tarkoitettuja yrityksen työsuojeluvaltuutetul- le kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella

Työpaikan työsuojeluvaltuutettu

• hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työpaikan työ- suojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä

7 § Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja an- sionmenetyksen korvaus

1. Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjes- tetään tarvittaessa tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstään. Vapaa-ajan tarve määräytyy yrityksen työntekijäin keski- määräisestä lukumäärästä sekä siitä kuinka paljon pääluottamus- miehen on osallistuttava urakkamittauksiin ja selvityksiin.

2. Mikäli pääluottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistu- viksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa pääluottamusmie- hen tehtävät sinä aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa pääluottamusmiehelle vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.

3. Mikäli olosuhteet eivät anna aihetta muuhun, työsuojeluval- tuutetun vapautus tehtävien hoitamista varten lasketaan siten, että

työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä kerro- taan luvulla 0,291 (TOL). Näin saatu luku ilmoittaa työstä vapau- tuksen tuntimäärän neljän viikon jaksona.

4. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka työntekijöiden edustaja menettää työaikana tehtäviensä hoitamisen takia.

5. Jos työntekijöiden edustaja suorittaa työnantajan kanssa so- vittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan käytetyltä ajalta ylityökorvaus, mikäli muusta lisäkorvauksesta ei ole sovittu.

6. Korvattavalla ansiolla tarkoitetaan työntekijän edustajan omaa keskituntiansiota ilman yli- tai sunnuntaityökorotusta.

8 § Työntekijöiden edustajan palkka

1. Mikäli yrityksen pääluottamusmies tai alueellinen pääluot- tamusmies taikka työsuojeluvaltuutettu edustaa vähintään 10 työntekijää, maksetaan hänelle tehtävän hoidosta erilliskorvausta 32,19 euroa kahden viikon tilijaksoissa.

Silloin kun pääluottamusmiehen tai alueellisen pääluottamus- miehen varamies esim. luottamusmiehen vuosiloman tai sairauden aikana hoitaa pääluottamustehtäviä vähintään kahden viikon aika- na, maksetaan erilliskorvaus hänelle.

Mikäli yrityksessä ei ole toimintaa lomautuksen, vuosiloman tai näihin verrattavien muiden syiden vuoksi, ei erilliskorvausta mak- seta.

Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajantehtäviä, hän on oi- keutettu vain yhteen erilliskorvaukseen.

2. Pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli edustajaksi vali- tuksi tullessaan eikä häntä edustajatehtävän takia saa erottaa työstä. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työn- antaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Edellä mainittujen työntekijöiden edustajien ansiokehityk- sen tulee vastata yrityksessä tai sen alueyksikössä tapahtuvaa an- siokehitystä.

9 § Toimitilat ja tarvikkeet

Osapuolet toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tarvittavien toimistotarvikkeiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja työmaalla yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja työmaan koko, pääluottamusmie- hen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikal- lisesti.

10 § Käynnit työkohteissa

TED

1. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käydä toimialueensa työkohteissa, milloin se tehtävien suoritta- miseksi on tarpeellista. Työmaakäynnistä on sovittava etukäteen esimiehen kanssa ja siitä on ilmoitettava asianomaisen työmaan johdolle.

2. Työnantaja korvaa työntekijöiden edustajalle sovittua mat- kustustapaa käyttäen syntyneet matkakustannukset ja maksaa mat- kapäiviltä säännöllisen työajan palkan.

11 § Oikeus osallistua koulutukseen

1. Työntekijöiden edustajille varataan sopimusosapuolten välis- ten koulutussopimusten mukaisesti tilaisuus osallistua koulutuk- seen, mikä on omiaan lisäämään heidän pätevyyttään edustajateh- tävän hoitamisessa.

12 § Työsuhdeturva

1. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain siinä ta- pauksessa, että heille ei voida tarjota ammattitaitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella.

2. Muilla kuin taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä ei pääluot- tamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa muuten kuin työsopimuslain mukaisilla edellytyksillä.

3. Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuk- sen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

4. Jos pääluottamusmiehen, alueellisen pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuk- sen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vä- hintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin työpaikassa säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, on työsuojeluvaltuutetun kohdalla edellä tarkoitettu korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain perusteiden mu- kaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tä- män sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuh- teen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erittäin painavana syynä huomioon korva- uksen suuruutta määrättäessä.

5. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan pääluottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

6. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös 5§:n mukaisesti asetettuihin ehdokkaisiin (ehdokassuoja). Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

7. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyk- siä on sovellettava yrityksen tai alueen pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään myös kuusi kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen. Ilmoitus irti- sanomisesta tai lomauttamisesta voidaan kuitenkin antaa kuuden kuukauden määräajan kuluessa niin, että ilmoituksen tarkoittama toimenpide astuu voimaan jälkisuojan päättymisen jälkeen.

8. Työsuojeluvaltuutettu voidaan kausiluontoisessa työssä lo- mauttaa kauden päättyessä taloudellisista ja tuotannollisista syistä, kun hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä työpaikalla tai hänen työllistämisensä edellyttäisi vielä muualla

työskentelevän työntekijän lomauttamista tai irtisanomista kesken jo aloitetun urakan.

Työsuojeluvaltuutetulla on etuoikeus työhön, joten hänet kutsu- taan töihin seuraavan kauden alkaessa ensimmäisten joukossa.

9. Ehdokassuoja ja jälkisuoja eivät estä työnantajaa lomautta- masta tai irtisanomasta kausiluontoisessa työssä työskentelevää työntekijää työkauden päättyessä tuotannollisella ja taloudellisella syyllä. Ehdokassuoja ja jälkisuoja eivät estä myöskään määräaikai- sen työsuhteen päättymistä kauden päättyessä.

13 § Oikeus tietojensaantiin

TED

1. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada neljännesvuosittain tietoonsa yrityksen työntekijöiden nimet ja palkkaryhmät sekä työ- suhteitten alkamisajat. Tiedot tulee saada myös mies- ja naispuolis- ten työntekijöiden ansiotasosta, sen koostumuksesta ja kehityksestä siten, että selvitys annetaan työntekijöiden keskituntiansiosta aika- työssä, keskituntiansiosta urakkatyössä ja keskituntiansiosta tehdyl- tä työajalta.

Yrityksissä, joihin on sovittu alueellinen pääluottamusmiesjär- jestelmä, pyritään em. tiedot antamaan myös alueellisesti työnteki- jöitä edustavalle pääluottamusmiehelle.

2. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada RISS:n, UTS:n ja AYM:n perusteella näissä sopimuksessa tarkoitettuja tietoja ja sel- vityksiä. Lisäksi pääluottamusmiehellä on oikeus saada tieto toimi- alueensa työkohteista.

3. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tehtävänsä hoitoa varten tarpeelliset tiedot.

4. Työntekijän työsuhteeseen liittyvän epäselvyyden ja erimieli- syyden selvittämiseksi on pääluottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5. Pääluottamusmiehellä, alueellisella pääluottamusmiehellä sekä työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla ole- vasta työvoimasta. Tietojen tulee olla kirjallisesti saatavilla mikäli mahdollista ennen aliurakoitsijan töiden aloittamista.

6. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tu- tustua työaikakirjanpitoon siten, kun työaikalaissa on säädetty.

7. Työnantaja hankkii pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuu- tetun käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeel- liset lait, asetukset ja työsuojelumääräykset.

14 § Työntekijöiden edustajan vastuu

1. Työntekijöiden edustaja on työsuhteessa työnantajaan samas- sa asemassa kuin muut työntekijät. Hänellä on velvollisuus hen- kilökohtaisesti noudattaa yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä ja muita järjestysmääräyksiä.

2. Työntekijän edustaja vastaa siitä, että työnantajan hänelle an- tamia tietoja käytetään ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on annettu.

15 § Neuvottelujärjestys

Yrityksessä syntyneet erimielisyydet pyritään ratkaisemaan yri- tyksessä. Mikäli tässä ei onnistuta, kiistanalainen asia siirretään liittojen välisiin neuvotteluihin.

16 § Sopijapuolten vastuu

Työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat omalta ja edustamien- sa jäsenten osalta noudattamaan työehtosopimusosapuolten välillä sekä tämän sopimuksen perusteella tehtyjä sopimuksia, noudatta- maan työehtosopimuksen mukaista työrauhaa sekä selvittämään erimielisyydet neuvottelujärjestelmän mukaisesti.

17 § Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan yhtäaikaa kulumassa olevan sopi- muskauden jälkeen solmittavan työehtosopimuksen kanssa ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuu- kauden irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopi- muksen kanssa.

Helsingissä 20. päivänä maaliskuuta 2014

Rakennusliitto ry Infra ry

KOULUTUSSOPIMUS

1. Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilai- suuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustan- nukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys keskituntiansion mu- kaan laskettuna, ellei ao. työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilai- suuteen ilmoittautumista.

KTS

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetus- materiaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräy- tyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansion- menetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käyte- tystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vä- hennetä.

2. Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävät koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työnte- kijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tar- koituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin pai- kalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyh- teistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua

yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edel- lytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuu- tettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 1 kohdas- sa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyö- elimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osal- listumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevana koulutuk- seen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnanta- jan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallitusmisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

3. Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilai- suus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpai- kan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamus- miehelle viimeistään viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdolli- nen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisim- man varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoi- tus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilai- suuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, on-

ko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

4. Korvaukset

KTS

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutus- laitoksissa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutusta- pahtumassa ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamus- miehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoi- mikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslai- toksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulu- tustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vä- hintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työnte- kijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruo- kailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet toteavat, että Koulutussopimuksen tekstin muutoksella ei ole tarkoitettu lisätä työnantajan kustantamia kursseja nykyisestä, ainoastaan järjestää kursseja muuallakin kuin Siikarantaopistossa. Työnantajia edustavien tahojen osallistumista kurssien sisältöön pidetään molemmin puolin toivottavana.

5. Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6. Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.5.2010 ja on voimassa toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä huhtikuun 19. päivänä 2010

RAKENNUSLIITTO

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

INFRA RY

Xxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxx

YLEISSOPIMUS

Lähtökohtia

Asfalttiliitto ja Rakennusliitto pyrkivät edistämään neuvottelu- suhteita ja sopimustoimintaa niin liittojen välillä kuin työpaikoilla- kin sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

YS

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorgani- saatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työs- sään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoi- keus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut

Jommankumman liiton esittäessä työmarkkinaneuvotteluja xx- xxx ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Osallisliittojen asiamiehillä, toimitsijoilla tai muilla niiden ni- meämillä edustajilla on oikeus työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikoilla sovittuaan tarkoitukseen so- pivasta ajasta paikalla olevan tai muutoin työmaasta vastaavan asi- anomaisten työnantajan edustajan kanssa.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä il- moitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnanta- ja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaiste- lun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistai- seksi. Sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisano- misajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä marraskuun 30. päivänä 2002

ASFALTTILIITTO

Xxxxxx Xxxxx

RAKENNUSLIITTO

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Asfalttiliitto Rakennusliitto

YLEISSOPIMUKSEN, KOULUTUSSOPIMUKSEN JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVAN SOPIMUKSEN SEKÄ IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA RAKENNUSALALLA SOLMITUN SOPIMUKSEN MUUTTAMISEEN LIITTYVÄ ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 11.12.1997

Paikka Rakennusliiton keskustoimisto, Helsinki Läsnä Xxxx Xxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxx

1. Sovittiin, että pöytäkirja tarkistetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat allekirjoittavat sen.

2. Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin liittojen välillä solmitut uudet sopimukset:

UTS

• yleissopimus

• koulutussopimus ja

• ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus sekä muu- tokset jo voimassa oleviin sopimuksiin:

• irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla solmi- tun sopimuksen 6 §:ään sovittu uusi 3. kohta sekä

• asfalttialan työehtosopimuksen 12, 28 ja 30 §:n poisto.

3. Todettiin, että koulutussopimus on sanasta sanaan samansi- sältöinen TT:n ja SAK:n välillä solmitun yleissopimuksen 7 lu- vun (Koulutus) kanssa ja että osapuolilla on tarkoitus yhtyä saman yleissopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 6 kohdan mukaisiin jär- jestelyihin:

Osapuolet sitoutuvat siihen, että korvausten piiriin kuuluvat kurssit sekä ateriakorvauksen suuruus hyväksytään keskusjärjestö- jen välisessä koulutusasioiden toimeenpanoa varten perustetussa koulutustyöryhmässä keskusjärjestöjen välisen yleissopimuksen mukaisesti.

4. Nyt sovitut työehtosopimusmuutokset astuvat voimaan seu- raavan työehtosopimuksen astuessa voimaan. Siihen saakka sovel- letaan v. 1996-97 työehtosopimuksen määräyksiä sekä Asfalttilii- ton ja Rakennusliiton välisinä työehtosopimuksina nyt voimassa olevassa työehtosopimuksessa olevia koulutussopimusta sekä so- pimusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä.

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdis- tysten Keskusliiton välillä 15.11.1990 solmitus koulutussopimuk- sen STK:n ja SAK:n 11.9.1969 solmiman ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen ja saman pykälän tekstin mukaan so- pimuksen lisäksi noudatetaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä 15.5.1946 al- lekirjoitetun yleissopimuksen määräyksiä.

Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxxx Tarkistettu Xxxxx Xxxxxxx

Xxxx Xxxxxxxxx

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVA SOPIMUS

1. Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrit- täjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksi- anto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopi- mukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimitta- mat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsu- taan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mai- nittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

UTS

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys si- toutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

2. Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

3. Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuip- pujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadulli- sesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivi- en yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja sa- man työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvit- tää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

4. Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä marraskuun 30. päivänä 2002 ASFALTTILIITTO RAKENNUSLIITTO

Asfalttiliitto Rakennusliitto

Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä

Asfalttiliitto ja Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnanta- jien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton vä- lillä 13. päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta ammattiyhdis- tysjäsenmaksujen perinnästä seuraavaa:

1 §

Jäsenmaksujen perinnän perusteena on ennakonperinnän alai- nen palkka.

2 §

Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- teella. Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan harkin- nan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kunkin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmaksut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää pe- rityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuksessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille.

AYM

3 §

Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jä- senkohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimistään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukau- den kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt am- mattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvityk- sessä on tietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopimuksen työnantajan kanssa, mutta joilta työnantaja ei perintää ole suorit-

tanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvitykseen syy perimättä jättämiseen. Jäsenmaksujen perinnästä verotusta varten annettavaa selvitystä lukuunottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityksen lisäksi muuta selvitystä.

4 §

Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Raken- nusliiton painattamaa ja Asfalttiliiton hyväksymää jäsenmaksujen perintäsopimusta.

5 §

Silloin kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus irtisa- notaan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Rakennusliiton painattamaa ja Asfalttiliiton hyväksymää päättymisilmoitusta.

6 §

Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Asfalttiliitolle kuukautta en- nen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (prosentti) ilmoi- tetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voida tänä aikana muut- taa, ellei muutos johdu työttömyyskassamaksun muutoksesta joko lain tai sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen takia.

7 §

Mikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lukien, ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työnantajati- littäjille ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua.

8 §

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2001 ja on voimassa toistai- seksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä 30. päivänä marraskuuta 2002

ASFALTTILIITTO RY RAKENNUSLIITTO