Sisältö

Sopimusosapuolten välillä on 10.2.2022 saavutettu uutta työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka on 24.2.2022 hyväksytty kaikkien sopimus- osapuolten hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi.

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi on 24 2.2022 – 31.1.2024.

Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole kirjallisesti irtisanottu kummaltakaan puolelta viimeistään kuukautta ennen sopimusjakson päättymistä.

Sopijaosapuolet neuvottelevat optiovuoden palkkaratkaisun 15.12.2022 men- nessä.

2. Palkkaratkaisu

2.1. Palkkaratkaisu 2022

2.1.1. Palkkoja korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 2,0 %:n suuruisella yleiskorotuksella.

2.1.2. Palkkataulukoita korotetaan 1.5.2022 lähtien 2,0 %:lla.

2.1.3. Työehtosopimuksen mukaisia ilta- ja yötyölisiä (11 §) korotetaan 1.5.2022 läh- tien 2,0 %:lla.

2.1.4. Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.5.2022 lukien 2,0 %:lla.

2.2. Palkkaratkaisu 2023

Vuoden 2023 palkankorotuksista sovitaan 15.12.2022 mennessä. Ellei vuoden 2023 palkantarkistuksista saavuteta ratkaisua 15.12.2022 mennessä, sopimus voidaan irtisanoa päättymään 31.1.2023, ellei toisin sovita.

3. Tekstimuutokset

3.1. 10 §:n 1. kohdan taulukot ovat:

Veikkaus työntekijöiden tasopalkkaluokat 1.5.2022 alkaen:

	Kk-palkka	Tuntipalkka
A	1745	11,05
B	1853	11,74
C	1951	12,35
D	2059	13,04
E	2179	13,79
F	2416	15,29
G	2708	17,14
T1	2199	13,92
T2	2469	15,64
T3	2600	16,45
T4	2708	17,14

3.2. Muutetaan 11 § (ilta- ja yötyölisät kuulumaan seuraavasti):

• Kello 18-23 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä

o 30.4.2022 asti 1,09 €/t

o 1.5.2022 lukien 1,11 €/t

• Kello 23-06 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä

o 30.4.2022 asti 2,17 €/t

o 1.5.2022 lukien 2,21 €/t

Ilta- ja yötyölisiä ei makseta, kun työntekijä päättää työajastaan liukumarajojen puitteissa.

3.3. Poistetaan 4 §:n (Työsuhteen päättyminen) ensimmäinen rivi ja muute- taan ensimmäinen johdantokappale kuulumaan seuraavasti:

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisano- misaikoja, ellei muusta irtisanomisajasta ole osapuolten välillä irtisanomisen yh- teydessä sovittu:

3.4. Muutetaan 4 §:n (Työsuhteen päättyminen) toinen johdantokappale kuu- lumaan seuraavasti:

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisano- misaikoja, ellei muusta irtisanomisajasta ole osapuolten välillä irtisanomisen yh- teydessä sovittu:

3.5. Lisätään 6 §:n 4. kohtaan ja 7 §:n 3. kohtaan uusi virke kuulumaan seu- raavasti:

Työvuoroluettelon laatimisesta voidaan sopia luottamusmiehen kanssa paikalli- sesti toisin liiketoimintaan vaikuttavissa äkillisissä muutostilanteissa.

3.6. Muutetaan 7 §:n (Jaksotyö) 2. kohdan neljäs kappale kuulumaan seuraa- vasti:

Mikäli vuorokautinen työaika on seitsemää tuntia pitempi, työntekijälle annetaan työn aikana vähintään puoli tuntia kestävä lepotauko. Mikäli työntekijä ei saa esteettömästi poistua työpaikalta työvuoron aikana, luetaan lepotauko työai- kaan.

3.7. Muutetaan 7 §:n (Jaksotyö) 7. kohdan toinen lause kuulumaan seuraa- vasti:

Arkipyhävapaa annetaan ansaintaa seuraavan vuosineljänneksen aikana, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Muutos astuu voimaan 1.4.2022.

3.8. Jatketaan edellisen neuvottelukierroksen aikana sovittujen seuraavien työryhmien työtä:

Esihenkilöohjeen laatiminen viikonloppuvapaaseen

Työnantaja ja pääluottamusmies laativat yhdessä esihenkilöohjeen, jonka mu- kaan työvuorolistaan pyritään suunnittelemaan TES 7 § 7. kohdan mukainen viikonloppuvapaa siten, että myös viikonloppuvapaata edeltävä perjantai suun- niteltaisiin vapaaksi.

Ohjeen laatiminen osa-aikaisten työsopimustuntien tarkastelusta

Työnantaja laatii yhdessä pääluottamusmiehen kanssa esimiehille ohjeen siitä, miten tarkastellaan osa-aikaisten työntekijöiden työsopimusten tunteja suhteessa toteutuneisiin tunteihin.

Työryhmätyötä jatketaan aikaisintaan vuoden 2023 alussa.

4. Muut asiat

4.1. Muutetaan pykälien otsikot ja korjataan tekstit työehtosopimukseen seu- raavasti:

10.3 § Työntekijän palkkaminimi

22 § Lomaraha

4.2. Perhevapaatyöryhmä

Perustetaan osapuolten välinen työryhmä, jonka tehtävänä on 31.5.2022 men- nessä selvittää 1.8.2022 voimaan tulevan perhevapaauudistuksen vaikutukset työehtosopimukseen. Työryhmä tekee tarvittavat mukautukset kustannusneut- raalisti siten, että palkallisten vapaapäivien kokonaislukumäärä pysyy uudista- mista edeltävällä tasolla.

Helsingissä 24.2.2022

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Xxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxxx ammattiliitto ry

Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

VEIKKAUS OY:N TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

I YLEISET EHDOT ‌

1 § Soveltamisala ‌

Tätä sopimusta noudatetaan Veikkaukseen työsuhteessa oleviin työntekijöihin.

2 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia työsopimuslain mukaisesta koeajasta.

2. Työsopimus tulee tehdä kirjallisesti yhden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan luotta- musmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.

3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa työn- tekijöitä.

Lisätyötä tarjotaan työsopimuslain 2 luvun 5 § mukaisesti, ellei paikallisesti ole toisin sovittu (30 §).

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisano- misaikoja, ellei muusta irtisanomisajasta ole osapuolten välillä irtisanomisen yh- teydessä sovittu:

Työnantajan irtisanoessa

• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään vuoden

• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enin- tään 4 vuotta

• 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4, mutta enintään 8 vuotta

• 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 8, mutta enintään 12 vuotta

• 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisano- misaikoja, ellei muusta irtisanomisajasta ole osapuolten välillä irtisanomisen yh- teydessä sovittu:

Työntekijän irtisanoutuessa

• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta

• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta

5 § Muut sopimukset ‌

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan alla mainittuja keskusjärjestö- sopimuksia, ellei niistä liittojen välillä ole toisin sovittu:

• yleissopimus 1990 (TT – SAK 4.6.1997, muutettu 10.5.2001)

• yhteistoimintasopimus PT – SAK 1997 (muutettu 4.5.2001)

II TYÖAIKA ‌

6 § Kiinteä, keskimääräinen ja liukuva työaika Kiinteä työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia vii- kossa.

Keskimääräinen työaika

2. Työnantaja ja työntekijä tai työntekijät sekä jommankumman osapuolen esi- tyksestä luottamusmies voivat tämän pykälän määräyksistä poiketen kirjal- lisesti sopia, että säännöllinen viikoittainen työaika on keskimäärin 37,5 tun- tia. Vuorokautinen säännöllinen työaika saa tällöin olla enintään 10 tuntia ja vähintään 4 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika enintään 48 tuntia. Tasoittumisjakso on enintään 20 viikkoa.

3. Edellisessä kappaleessa tarkoitettu sopimus voidaan irtisanoa päättymään tasoittumisjakson päättyessä. Irtisanomisaika on 4 viikkoa, ellei toisin sovita. Luottamusmiehen tekemä sopimus on annettava työntekijälle tiedoksi vii- meistään viikkoa ennen sen soveltamisen alkamista. Sopimus sitoo kaikkia työntekijöitä, joihin sovelletaan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää.

4. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu 37,5 viikkotuntiin. Samoin on laadittava vähintään 3 viikoksi työvuoroluettelo, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymi- sen ajankohdat. Työvuoroluettelo laaditaan nähtäväksi viikkoa ennen tasoit- tumisjakson alkamista. Tiedoksi saattamisen jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Syyt on selvitettävä luottamusmiehen kanssa.

Työvuoroluettelon laatimisesta voidaan sopia luottamusmiehen kanssa pai- kallisesti toisin liiketoimintaan vaikuttavissa äkillisissä muutostilanteissa.

Liukuva työaika

5. Liukuvan työajan (TAL 12 §) käytöstä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimusten raameista neuvotellaan ja sovitaan työnantajan ja pää- luottamusmiehen välillä.

Lepotauko

6. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei perusteltua aihetta muuhun menettelyyn ole, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoisesti. Jos säännöllisen työajan yhdenjaksoisuudesta joudutaan poikkeamaan, käydään perusteet läpi pääluottamusmiehen kanssa. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

Työviikko

7. Työviikko järjestetään pääsääntöisesti 5 päiväiseksi. Edellä olevasta voi- daan poiketa, milloin se paikallisista olosuhteista johtuen tai yrityksen toi- minnan kannalta on tarpeellista. Työviikko alkaa maanantaina.

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kah- delle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Arkipyhäjärjestelyt

8. Pääsiäislauantai, joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toiminnasta muuta johdu.

9. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä.

Työtuntijärjestelmä

10. Mikäli päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole määrätty kiinteäksi, on ennakolta laadittava työtuntijärjestelmä, josta työnte- kijän työ ja vapaa-ajat käyvät ilmi.

7 § Jaksotyö ‌

Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan noudattaa työntekijätehtävissä pe- lisaleissa, kasinoissa, ravintolakasinopeleissä, palvelukeskuksissa, asiakaspal- velukeskuksissa ja valvontakeskuksessa. Jaksotyöaikaa voidaan noudattaa myös muissa edellä mainittuja töitä vastaavissa töissä edellyttäen, että työteh- tävät tai toiminnan luonne sitä edellyttävät.

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 225 tuntia kuudessa viikossa (keskimäärin 37,5 tuntia viikossa).

Työvuorot ja lepoajat

2. Työvuoro, mikäli se pelipaikan tai pelin aukiolon puitteissa on mahdollista, pyritään järjestämään vähintään 5 tunnin mittaiseksi. Työvuoron enimmäis- pituus on 10 tuntia. Työntekijän suostumuksella työvuoro voi olla myös 10 tuntia pidempi. Työvuoroluetteloon merkityt palaverit katsotaan työajaksi.

Kymmentuntisia työvuoroja ei saa järjestää kohtuuttomasti. Työvuorojen väliin tulee jäädä vähintään seitsemän tunnin lepoaika.

Mikäli vuorokautinen työaika on seitsemää tuntia pitempi, työntekijälle an- netaan työn aikana vähintään puoli tuntia kestävä lepotauko. Mikäli työnte- kijä ei saa esteettömästi poistua työpaikalta työvuoron aikana, luetaan lepo- tauko työaikaan.

Työvuoro ei saa alkaa klo 00:01-05:59 välisenä aikana. Jos tästä poiketaan, maksetaan ylimääräisenä korvauksena kuten varallaolosta, lähimpään sal- littuun työvuoron alkamisajankohtaan.

Työvuorolistat

3. Työvuorolistat laaditaan nähtäväksi viikkoa ennen kuusiviikkoistasoittumis- jakson alkamista. Työvuorolistasta voidaan poiketa vain molempien osa- puolten suostumuksella.

Työvuorolistaa voidaan lisäksi muuttaa töiden järjestelyihin liittyvästä pakot- tavasta syystä, joka voi olla esimerkiksi pelin tai pelipaikan sulkemisesta ai- heutuva odottamaton muutos työvoiman tarpeeseen, jos pakottavasta syystä tapahtuvasta työvuorolistan muuttamisesta on ilmoitettu vähintään

yhtä vuorokautta (24h) ennen työvuoron alkamista. Pakottava syy todetaan työntekijän ja työnantajan edustajan välillä. Pakottavasta syystä tapahtuva työvuorolistan muuttaminen ei voi johtaa julkaistun työvuorolistan mukaisten tuntien vähentymiseen.

Työvuoroluettelon laatimisesta voidaan sopia luottamusmiehen kanssa pai- kallisesti toisin liiketoimintaan vaikuttavissa äkillisissä muutostilanteissa.

Työaikamuutokset / toiminnan lopetus

4. Työnantaja ilmoittaa työntekijälle työaikamuutoksista tai pelin sulkemisesta mahdollisimman ajoissa. Pysyvistä työaikamuutoksista tulee ilmoittaa vähin- tään 2 viikkoa etukäteen. Pelitoiminnan lopettamisen johtaessa työsuhteen päättämiseen noudatetaan 4 §:n mukaisia irtisanomisaikoja.

Viikoittainen vapaa-aika

Viikoittainen vapaa-aika järjestetään työaikalain 27 §:n mukaisesti.

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitse- män päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Viikon toinen vapaapäivä

5. Viikolla annetaan myös toinen vapaapäivä, joka on pyrittävä sijoittamaan viikoittaisen vapaa-ajan yhteyteen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken ole toisin sovittu.

Soveltamisohje:

Viikon toiset vapaapäivät voidaan sijoittaa myös yhteen pidem- mäksi vapaaksi kuusiviikkoisjaksolle. Työvuorolistasta tulee myös tuolloin ilmetä vapaan ja työn yhteismäärät kuitenkin enintään työ- ajan enimmäismäärään saakka (225 tuntia). Tällainen järjestely ei voi muodostua pysyväksi työaikajärjestelyksi.

Viikonloppuvapaa

6. Työntekijällä on oikeus kuusiviikkoisjakson aikana vähintään yhteen lauan- tai - sunnuntai viikonloppuvapaaseen, ellei toisin sovita. Sopimus on irtisa- nottavissa kolmen kuukauden välein.

Pöytäkirjamerkintä

Työnantaja ja pääluottamusmies toteavat pelisäännöt viikonloppu- vapaisiin liittyvistä käytännön menettelyistä.

Arkipyhävapaat

Momentti 7. kuuluu 31.3.2022 asti seuraavasti:

7. Kuukausipalkkainen ansaitsee arkipyhävapaata kaksi päivää täydeltä vuo- sineljännekseltä tai kolme päivää vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä lop- piaisen osuessa muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi. Vapaa annetaan sa- man tai viimeistään seuraavan vuosineljänneksen aikana. Arkipyhävapaat lyhentävät ko. tasoittumisjakson työaikaa vapaan määrällä. Arkipyhävapaat annetaan kokonaisina päivinä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Momentti 7. kuuluu 1.4.2022 alkaen seuraavasti:

7. Kuukausipalkkainen ansaitsee arkipyhävapaata kaksi päivää täydeltä vuo- sineljännekseltä tai kolme päivää vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä lop- piaisen osuessa muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi. Arkipyhävapaa xxxx- xxxx ansaintaa seuraavan vuosineljänneksen aikana, ellei työntekijän kanssa toisin sovita. Arkipyhävapaat lyhentävät ko. tasoittumisjakson työai- kaa vapaan määrällä. Arkipyhävapaat annetaan kokonaisina päivinä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

8 § Virkistystauko ‌

Työntekijälle annetaan työn aikana sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta ja siinä keskeytystä ai- heuttamatta käy päinsä, kaksi virkistystaukoa täyden 7,5 tunnin työpäivän tai työvuoron aikana ja yksi virkistystauko lyhyemmän työpäivän tai työvuoron ai- kana.

9 § Työaikapankki ‌

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työaikojen joustavaa käyttämistä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpei- den huomioon ottamista.

Työaikapankki järjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovitaan työnan- tajan ja luottamusmiehen kanssa paikallisesti.

Työaikapankkisopimuksessa tulee olla kirjattuna ainakin:

• Mitä yrityksen toimipaikkoja sopimus koskee

• Keitä sopimus koskee

• Mitä aika- ja palkkaeriä työaikapankkiin voidaan siirtää

• Työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat

• Työaikapankki saldon ylläpitämisestä (saldon näkyvyys)

Työaikapankkivapaan ajankohta ja määrä sovitaan työntekijän ja työnantajan kesken.

III PALKKA JA ERILAISET KORVAUKSET

10 § Palkat ‌

1. Palkka määräytyy Veikkauksessa paikallisesti sovitun työn vaativuuden ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkkausjärjestelmän mu- kaan.

Ennen varsinaisen työn tekemisen alkamista järjestettävän koulutuksen ajalta maksetaan koulutusajan palkkana 50 % A-tason palkasta.

Veikkaus työntekijöiden tasopalkkaluokat 1.5.2022 alkaen:

	Kk-palkka	Tuntipalkka
A	1745	11,05
B	1853	11,74
C	1951	12,35
D	2059	13,04
E	2179	13,79
F	2416	15,29
G	2708	17,14
T1	2199	13,92
T2	2469	15,64
T3	2600	16,45
T4	2708	17,14

Tilapäiset vaativammat tehtävät

2. Jos työntekijä muusta syystä kuin vuosilomien järjestelyn takia väliaikaisesti siirretään yli kahdeksi viikoksi hoitamaan sellaista tehtävää, josta sen vaati- vuuden ja vastuullisuuden perusteella maksetaan korkeampaa palkkaa, maksetaan hänelle siirron alusta lukien korvauksena 10 % suuruista lisää.

Työntekijän palkkaminimi

3. Työntekijälle taataan kutakin työvuoroa kohti 4 tunnin mukaan laskettu palkka. Palkkaminimi ei koske palavereja.

11 § Ilta- ja yötyölisät ‌

• Kello 18-23 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä

o 30.4.2022 asti 1,09 €/ t

o 1.5.2022 lukien 1,11 €/ t

• Kello 23-06 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä

o 30.4.2022 asti 2,17 €/ t

o 1.5.2022 lukien 2,21 €/t

Ilta- ja yötyölisiä ei makseta, kun työntekijä päättää työajastaan liukumarajojen puitteissa.

12 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

Matkakustannusten ja päivärahojen korvaamisessa noudatetaan Xxxxxxxxxxx matkustussääntöä.

Päiväraha

Päivärahan osalta noudatetaan verohallinnon vuosittain vahvistamaa päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista:

Työmatkan kesto päiväraha

yli 6 tuntia osapäiväraha

yli 10 tuntia kokopäiväraha

Ateriakorvaus

Työmatkan tapahtuessa työajalla ja työskentelyn kestäessä vieraalla paikka- kunnalla yli 8 tuntia maksetaan ateriakorvaus työntekijälle, jolla ei ole oikeutta päivärahaan noudattaen verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannus- ten korvauksista.

Kilometrikorvaus

Työntekijän omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmat- kasta suoritetaan korvausta verohallinnon vuosittain vahvistaman matkakustan- nusten korvausten enimmäismäärän mukaan.

13 § Lisä-, yli- ja pyhätyö sekä viikkolepokorvaus ‌

a) Kiinteä, keskimääräinen ja liukuva työaika Lisä- ja ylityö

1. Lisätyötä on säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi tehtävä työ, joka ei ylitä 8 tuntia.

2. Ylityötä on työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella alla määri- tellyin edellytyksin tehtävä työ.

3. Kiinteässä työajassa ylityötä on työ, joka ylittää 8 tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa.

4. Keskimääräisessä työajassa ylityötä on työ, joka ylittää työvuoroluetteloon merkityn vuorokautisen säännöllisen työajan edellyttäen, että työaika ylittää 8 tuntia. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 48 tuntia viikossa.

Maksettavat korvaukset

5. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

6. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

7. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seu- raavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

8. Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan viikoittaisen vapaa-ajan aikana työ- hön hänen suostumuksellaan, korvataan menetetty viikoittainen vapaa-aika rahakorvauksena siten, että hänelle siltä ajalta maksettu perustuntipalkka maksetaan 100 % korotettuna. Mikäli viikoittaisena vapaa-aikana tehty työ vaihdetaan vapaaseen, on vapaa-aika aina 100 %:lla korotettu.

b) Jaksotyö Lisä- ja ylityö

1. Ylityöllä tarkoitetaan kuuden viikon tasoittumisjakson aikana 240 tunnin li- säksi tehtyä työtä. Säännöllisen työn lisäksi ylityörajaan asti tehty työ on li- sätyötä.

Maksettavat korvaukset

2. Ylityöstä suoritetaan 36 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100

%:lla korotettu palkka. Lisätyö korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla.

3. Viikoittaisena vapaa-aikana, sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapy- hänä sekä vapun- ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100

%:lla korotettu perustuntipalkka. Mikäli viikoittaisena vapaa-aikana tehty työ vaihdetaan vapaaseen, on vapaa-aika aina 100 %:lla korotettu.

4. Pääsiäislauantaina, vapun-, juhannus- ja joulu- sekä uudenvuodenaattona tehdystä työstä maksetaan alkavan työvuoron osalta 50 %:lla korotettu tun- tipalkka.

14 § Varallaolo ‌

Varallaolosta on sovittava. Varallaolosta sovittaessa on sovittava työhön saa- pumisajasta. Jos varallaolovelvollisuus on pitkäaikaista, on varallaolosta sovit- tava kirjallisesti. Varallaolon pituus ja toistuvuus eivät saa haitata kohtuutto- masti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Varallaolo ei ole työaikaa eikä päivys-

tystä. Varallaoloajasta maksetaan puolet säännöllisestä peruspalkasta. Varal- laoloon liittyviin työtehtäviin ei sovelleta vähimmäistyöaikaa koskevia määräyk- siä eikä lepoaikoja koskevia määräyksiä, ellei erikseen toisin sovita. Jos työn- tekijä lähtee varalla ollessaan suorittamaan työtehtävää, korvataan työ työeh- tosopimuksen 13 §:n mukaisesti.

15 § Palkan jakaja ‌

Tuntipalkan jakajana käytetään lukua 158. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuu- kausipalkka 21:llä, ellei yrityksen käyttämästä tietojärjestelmästä johtuen käy- tetä kuukauden todellisten työpäivien lukumäärää.

IV SOSIAALISET ASIAT ‌

16 § Sairastuminen ‌

1. Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan kunkin yhdenjaksoisen työkyvyttö- myystapauksen johdosta seuraavasti:

Työsuhteen kesto vähintään	Palkka ajalta
alle 1 kuukausi	50 % palkasta sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä
1 kuukausi	21 kalenteripäivää
1 vuosi	30 kalenteripäivää
3 vuotta	60 kalenteripäivää
5 vuotta	90 kalenteripäivää

Sairausajan palkka

2. Työntekijällä on oikeus saada palkkansa niiltä työpäiviltä tai tunneilta, jotka ovat merkitty hänen työvuoroikseen työvuoroluetteloon. Ilta- ja yötyölisät huomioidaan työntekijän sairausajan palkkaa määritettäessä. Työkyvyttö- myysajan kestäessä niin kauan, ettei ajalle ole vahvistettua työvuoroluette- loa, maksetaan hänelle sairausajan palkkaa keskimääräisen työajan mu- kaan ja ilta- ja yötyölisiä keskimääräisen toteuman perusteella. Tämä tar- kastelujakso on puoli vuotta. Alle puoli vuotta kestäneessä työsuhteessa laskennassa huomioidaan ainoastaan edellinen kuukausi.

Kun työnantaja on maksanut sairausajalta täyden palkan, on työnantajalla oikeus hakea itselleen sairausvakuutuslain mukainen päiväraha enintään kuitenkin siltä ajalta, jolta palkka on maksettu.

Saman sairauden uusiutuminen

3. Sairauslomat ovat yhdenjaksoisia, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivat sai- rauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista.

Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyt- tömyysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sairausvakuu- tuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu viime kädessä Kelan tekemän ratkaisun perusteella.

Sairauspäivärahan menettäminen

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suoritta- matta.

5. Jos työntekijälle ei makseta päivärahaa työnantajasta johtuvasta syystä, on työntekijällä oikeus saada palkkaa siltä ajalta, jolta etuus olisi pitänyt mak- saa.

Päivärahan yhteensovittaminen

6. Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttö- myyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa kor- vausta tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa kor- vaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Sairastumisesta ilmoittaminen

7. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumi- sestaan ja sen arvioidusta kestosta.

Lääkärintodistus tai muu selvitys työkyvyttömyydestä

8. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodis- tus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Työnantajan nimetessä käytet- tävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta ai- heutuneet kustannukset.

17 § Äitiys- ja isyysvapaan palkka ‌

Työntekijälle maksetaan hänen lakisääteisen äitiys- ja adoptiovapaansa ajalta palkkaa enintään kolmelta kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta palkkaa kuudelta arkipäivältä. Palkanmaksunedellyttää, että työsuhde on ennen vapaan alka- mista kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta.

Työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain äitiys-/isyysrahan. Jos työnte- kijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiys-/isyysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Lapsen syntymä

Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempain- vapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

18 § Lääkärintarkastukset ‌

Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat ja tarkastusten aiheuttaman ansi- onmenetyksen korvaaminen käsitellään yhteistoiminnasta annetun lain mukai- sessa menettelyssä henkilöstön edustajien kanssa.

19 § Tilapäinen poissaolo Xxxxxx sairastuminen ‌

1. Työntekijän alle 10 vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan asuvan vastaavan ikäisen lapsen tai vammaisen lapsen hoitotukea saavan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkkaa sairausajan palk- kaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Sama oikeus on lapsen vanhemmalla, joka ei asu samassa taloudessa. Palkkaa maksetaan enintään 3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä. Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

• lyhyt poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoi- tamiseksi ja

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta, ja jos mahdollista, sen kestosta ja

• lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hy- väksymä selvitys.

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos

• toisella huoltajalla,

• huoltajan avio- tai avopuolisolla tai

• lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, ei ole ansiotyön, työajan, välimatkan, asevelvollisuuden tai siviilipalvelun suoritta- misen tai kertausharjoitusten takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on pyynnöstä annettava selvitys.

Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo.

Vaikeasti sairas lapsi

2. Lapsen ollessa vaikeasti sairas, työntekijä voi sovittaessa olla pois työstä palkattomasti (VNP 130/85).

Lähiomaisen kuolema, hautajaiset, vakava onnettomuus tai vakava sai- rastuminen

3. Työntekijällä on oikeus 1 päivän palkalliseen poissaoloon, jos työntekijän työpäivänä tapahtuu hänen lähiomaiselle vakava sairastuminen, vakava on- nettomuus, kuolema tai hautajaiset. Tällaisen poissaolon takia ei hänen vuo- silomaetujaan vähennetä.

Lähiomaisia ovat avio- tai avopuoliso, lapset, vanhemmat, sisaret sekä iso- ja appivanhemmat.

Vihkiäisvapaa

4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen re- kisteröimistä varten, jos vihkimis- tai rekisteröimispäivä sattuu hänen työpäi- väkseen.

Merkkipäivät

5. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työ- päiväkseen.

Kutsunnat ja reservin harjoitukset

6. Työntekijän osallistuminen kutsuntatilaisuuteen sekä siihen liittyvään lääkä- rintarkastukseen ei aiheuta hänen ansionsa alentamista.

Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä. Erotuksen maksami- nen edellyttää työntekijän selvitystä reserviläispalkan suuruudesta.

20 § Muut poissaolot Luottamustoimet ‌

Työntekijän on ilmoitettava jäljempänä mainittuihin kokouksiin osallistumises- taan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallistumi- seen tarvittavasta ajasta.

Valtio ja kunta

1. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansiomenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen tai valtiollis- ten ja kunnallisten vaalien vaalilautakunnan työskentelyyn. Erotus makse- taan työntekijän annettua selvityksen ansiomenetyskorvauksesta.

Ammattiliitto

2. Työntekijällä on oikeus osallistua työpäivänään Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n edustajiston/ valtuuston, hallituk- sen sekä neuvottelukunnan (sopimusalatoimikunta / -johtokunta) kokouksiin ilman, että se vähentää hänen palkkaansa tai muita työsuhde-etujaan. Vas- taavaoikeus koskee myös osallistumista keskusjärjestö SAK:n toimielimien kokouksiin.

21 § Vuosiloma Ansainta ‌

1. Vuosiloma määräytyy vuosilomasta annetun lain mukaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijä, jonka työsuhde on alkanut viimeistään 1.4.2009, ansait- see vuosilomaa 3 päivää kuukaudessa lomanmääräytymisvuodelta edellyttäen, että hänen työsuhteensa on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

2. Työntekijän vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain mukaan.

3. Tuntipalkkaiselle työntekijälle, joka ei ansaitse vuosilomaa, suoritetaan lo- makorvaus lomanmääräytymisvuoden aikana työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta, lukuun ottamatta hätätyön tai yli- työn ajalta maksettavaa palkkaa.

Lomakorvaus ja prosenttiperusteinen lomapalkka

4. Lomakorvauksen suuruus on

• 9 % edellä mainitusta palkasta, jos työntekijän työsuhde on kestänyt vähemmän kuin yhden vuoden

• 11,5 %, jos työsuhde on keskeytyksettä kestänyt yhden vuoden, mutta alle 10 vuotta

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijän, jonka työsuhde on alkanut viimeistään 1.4.2009, lo- makorvauksen suuruus on 13,8 % edellyttäen, että hänen työsuh- teensa on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta loman- määräytymisvuoden loppuun mennessä.

5. Vuosilomapalkka tai sen osa vahvistettuun vuosilomasuunnitelmaan perus- tuvana maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle ennen vuosiloman tai sen osan alkamista edeltävänä palkanmaksupäivänä.

22 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisääteisen vuo- silomansa palkasta.

2. Lomaltapaluurahan maksuajankohta määräytyy Veikkauksen ohjeistuksen mukaan.

3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuo- silomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosi- loman päätyttyä. Xxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxx syntyy myös, jos hän välittö- mästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kes- täessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2. momentissa mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomaltapaluu- raha kuten 2. kappaleessa on määrätty.

4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lo- maltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina vuosilomapalkasta ja vuosilo- makorvauksesta.

5. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan hänen palvelukseen as- tuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lo- mapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

6. Lomaltapaluurahan vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Sopimusten raameista neuvotellaan ja sovitaan työnan- tajan ja pääluottamusmiehen välillä.

23 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

V MUUT ASIAT ‌

24 § Toimintaohjeet ‌

Työntekijän on noudatettava voimassa olevia toimintaohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

25 § Työasu ‌

Mikäli työnantaja vaatii työntekijöitä käyttämään erityistä työasua, on työnanta- jan se kustannettava. Työasujen huollosta sovitaan paikallisesti.

26 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

1. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n yhdis- tykset voivat työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikan työsuhde- asioista edellyttäen, että:

• kokouksen pidosta etukäteen sovitaan työnantajan kanssa

• työnantaja osoittaa tarkoitukseen soveltuvan kokouspaikan

• järjestyksestä ja siisteydestä vastaa järjestäjä.

2. Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

27 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijän välillä tai työnantajan ja luot- tamusmiehen kesken sekä, ellei yksimielisyyteen näin päästä, riitakysymys voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toi- nen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon ku- luessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

28 § Työtaistelutoimenpiteet ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen ko- konaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

29 § Jäsenmaksun periminen ‌

1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen am- mattiliitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäsenmaksut palkan- maksun yhteydessä ja antaa vuoden päättyessä verotusta varten todistuk- sen pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut kunkin edellä mainitun ammat- tiliiton pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

30 § Paikallinen sopiminen ‌

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropu- helua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta pai- kalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla.

Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopimi- nen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

1. Sopijapuolia ovat työnantaja ja luottamusmies tai työnantaja ja työntekijät, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu.

2. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

3. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

4. Toistaiseksi voimassa olevan tai vähintään 9 kuukautta voimassa olleen määräaikaisen sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta.

5. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

6. Sopimus on osa työehtosopimusta.

31 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Sopimuskausi on 24.2.2022 – 31.1.2024

Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole kirjallisesti irtisanottu kummaltakaan puolelta viimeistään kuukautta ennen sopimusjakson päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ja työrauhavelvoite ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on liittojen välillä allekirjoitettu tai joku osa- puoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneeksi.

Helsingissä 24. päivänä helmikuuta 2022

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Sähköalojen ammattiliitto ry

VEIKKAUKSEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

1 § SOVELTAMISALA ‌

Tätä sopimusta sovelletaan Xxxxxxxxxxx Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäseniin.

2 § LUOTTAMUSMIES ‌

Luottamusmiehen tulee olla Xxxxxxxxxxx palveluksessa ja työehtosopimus- alalla työskentelevä työntekijä. Hänen tulee olla myös asianomaisen työehtoso- pimuksen solmineen ammattijärjestön jäsen.

3 § LUOTTAMUSMIEHEN VALITSEMINEN ‌

Xxxxxxxxxxx palveluksessa olevat, asianomaisen ammattiliiton jäsenet valitse- vat pääluottamusmiehen ja hänen mahdollisen varamiehensä. Pääluottamus- miehen lisäksi voivat edellä mainitut henkilöt valita tarpeellisen määrän muita luottamusmiehiä siten, kuin siitä Veikkauksen ja asianomaisen liiton yrityskoh- taisen yhdistyksen välillä sovitaan.

Vaali voidaan pitää työpaikalla työaikana siten, että kaikilla äänioikeutetuilla jä- senillä on mahdollisuus osallistua vaaliin. Vaalin toimittaminen ei saa kuiten- kaan häiritä työntekoa. Vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeis- tään 7 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Valituista luottamusmiehistä ja heidän varamiehistään sekä luottamusmiesteh- tävän päättymisestä on työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen tai vaalin jär- jestäjän ilmoitettava työsuhdepäällikölle kirjallisesti tai sähköpostitse.

Luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siir- tyvät sijaisena toimivalle varamiehelle. Sijaisesta ja sijaisuusajasta on ilmoitet- tava työsuhdepäällikölle kirjallisesti tai sähköpostitse.

Veikkauksen tai sen osan toiminnan olennaisesti supistuessa tai laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai niihin verrattavien olennaisten organi- saatiomuutosten vuoksi saatetaan luottamusmiesorganisaatio mahdollisimman pian vastaamaan Veikkauksen tai sen osan muuttunutta rakennetta.

4 § TYÖSUHDETURVA ‌

Tässä sopimuksessa on sovittu niistä luottamusmiehen työsuhteeseen liitty- vistä seikoista, jotka poikkeavat muiden henkilöiden työsuhteen ehdoista. Muissa kohdin luottamusmies on työsuhteessa työnantajaansa samassa ase- massa kuin muut henkilöt. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti

noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työ- paikan muita ohjeita.

Henkilöstön edustajien asema ja oikeudet

Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille annetaan käyttöön matkapuhelin ja sähköpostiosoite. Niiden käytöstä ohjeistetaan erikseen.

Intranetin uudistamiseen liittyen sovitaan henkilöstön edustajien kanssa järjes- telmän käyttötavoista koskien heille kuuluvien tehtävien hoitamista.

Ennen henkilöstön edustajan työsuhteen mahdollista päättämistä suositellaan liittojen välisiä neuvotteluja.

Syrjintäkielto

Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erottaa työstä eikä muutoinkaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta häntä ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähempiarvoiseen tai luottamusmies- tehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön. Yhteisesti sovitut, esim. palkkausjärjes- telmämuutokset koskevat kuitenkin myös luottamusmiehiä.

Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluot- tamusmiestehtävien hoitamista, on hänelle järjestettävä mahdollisuuksien mu- kaan muuta työtä ottaen huomioon Xxxxxxxxxxx tai sen osan olosuhteet ja pää- luottamusmiehen ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen an- sionsa alentumista.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisilla tai tuotan- nollisilla perusteilla, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei Veikkauksen tai luottamusmiehen toimialueena olevan Veikkauksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan. Tästä säännöstä voidaan poiketa, jos yhteisesti todetaan tai jos työnantaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoit- taa, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimus- lain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja

Luottamusmiehellä on työsopimuslain 7:10 §:n mukainen erityinen irtisanomis- suoja. Luottamusmiehen edustaman henkilöstöryhmän enemmistön suostu- muksen selvittää työehtosopimusosapuolena oleva ammattiliitto.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun purkamisperusteita koskevia säännöksiä.

Ehdokassuoja

Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan 3 kuukautta ennen pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalinjärjestäjän todettua vaalitulok- sen.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toiminee- seen henkilöön 6 kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Ilmoitus työsuhteen päättymisestä

Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmie- helle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle yhdistykselle.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, on hänelle suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimus- lain 12:2 §:n 2. momentissa on säädetty. Tällöin on otettava huomioon myös luottamusmiesasema.

5 § LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT ‌

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehto- sopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden tai työntekijöiden edustajana työehto- ja palkkasopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa oman sopimusalansa piiriin kuuluvia järjestäytyneitä jäseniä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä henki- löstön ja työnantajan välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä ky- symyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös toimia yrityksen ja henkilös- tön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi.

Luottamusmiehen toimivaltansa mukaisesti tekemä sopimus sitoo myös hänen edustamiaan toimihenkilöitä ja työntekijöitä.

6 § LUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT TIEDOT ‌

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä luottamusmiehen edustamien toimi- henkilöiden tai työntekijöiden palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai so- pimusten soveltamisesta, luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen sel- vittämiseen vaikuttavat tiedot.

Pääluottamusmies saa kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla edustamaansa ammattijärjestöön järjestäytyneistä henkilöistä seuraavat tiedot:

• suku- ja etunimet

• kustannuspaikka

• uusien työsuhteiden alkamisaika

• irtisanotut ja lomautetut

• määräaikaisten lukumäärä ja työsuhteen sovittu kestoaika

• koko- ja osa-aikaisten lukumäärä

Pääluottamusmies saa tiedot kerran vuodessa helmikuun loppuun mennessä. Uusista henkilöistä tiedot annetaan neljännesvuosittain huhti-, heinä-, loka-, ja tammikuussa edeltävän neljännesvuoden tilanteen mukaan. Lisäksi määräai- kaisten työsuhteiden perusteista annetaan tiedot tammi- ja heinäkuussa edel- tävän puolen vuoden tilanteen mukaan.

Pääluottamusmiehelle annetaan kerran vuodessa helmikuun loppuun men- nessä edustamansa henkilöstöryhmän osalta

• selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista

• selvitys palkkausjärjestelmän mukaisesta tehtävän vaativuudesta.

Pääluottamusmies saa vuosittain toukokuun loppuun mennessä edellisen syk- syn palkkatilaston perusteella seuraavat tiedot edustamansa henkilöstöryhmän osalta erikseen miesten ja naisten osalta:

• palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuustasoihin kuuluvien lukumäärä

• palkkausjärjestelmän mukainen henkilökohtaisen työmenestyslisän kes- kiarvo

• palkkausjärjestelmän mukainen keskipalkka

Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § LUOTTAMUSMIEHELLE MYÖNNETTÄVÄ TYÖSTÄ VAPAUTUS ‌

Luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoitamista varten vapautusta työstä siihen riittävä aika tai kuten siitä erikseen sovitaan.

Luottamusmiehellä on oikeus käydä sovittavalla tavalla luottamusmieskautensa aikana työajalla edustamillaan Veikkauksen omilla työpaikoilla. Työnantaja maksaa aiheutuvat matkakulut päivärahoineen.

8 § LUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT SÄILYTYS JA TYÖSKENTELYTI- LAT ‌

Luottamusmiehelle annetaan riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asia- kirjoille. Hänelle annetaan myös käyttöön työnantajan hallinnassa olevaa tar- koituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä, jotta asiakirjat voidaan säilyttää ja jotta tehtävän vaatimat keskustelut voidaan käydä luotta- muksellisesti.

9 § PALKKAUS JA ANSIONMENETYKSEN KORVAUS ‌

Pääluottamusmiestehtävässä toimivan henkilön palkka määräytyy sopimus- palkkana. Kun hänen pääluottamusmieskautensa päättyy, palkka määräytyy hänen työtään koskevan voimassa olevan palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Luottamusmiestehtävien hoitamisesta maksettava erillinen korvaus on 59 eu- roa/kk, ellei muuten ole sovittu korkeammasta korvauksesta. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää hoitaessaan luottamusmiestehtäviä työaikanaan.

Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan tästä ajasta lisä- tai ylityökorvaus asian- omaisen työehtosopimuksen mukaan.

Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovittujen luotta- musmiestehtävien vuoksi, suoritetaan matkakorvaukset kuten normaalien työ- tehtävien yhteydessä.

Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata vähintään edustamansa henkilöstöryhmän ansiokehitystä. Tarkastelu tapahtuu vuosittain toukokuussa Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) ansiotilaston pohjalta ja sen edellyttämät mahdolliset korotukset toteutetaan kesäkuun alusta lukien.

10 § LUOTTAMUSMIEHEN KOULUTUS ‌

Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutukseen siten, kuin siitä Veikkauk- sessa erikseen sovitaan.

Pääluottamusmiehen tehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työn- antaja selvittävät yhdessä, edellyttääkö ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantajan järjestää selvityk- sen edellyttämän koulutuksen.

11 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS ‌

Työntekijän tulee kääntyä välittömästi esimiehensä puoleen palkkaustaan tai työehtojaan koskevissa asioissa.

Ellei asiaa saada selvitetyksi suoraan esimiehen kanssa, voidaan asia saattaa luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa ratkaista- vaksi. Ellei asiaa näin saada ratkaistuksi, voi luottamusmies siirtää sen pääluot- tamusmiehelle. Jos asiasta ei pääluottamusmiestasolla päästä yksimielisyy- teen, noudatetaan työehtosopimuksen 24 pykälän mukaista neuvottelujärjes- tystä.

Luottamusmiehelle ja työntekijälle on ilmoitettava, kuka toimii työnantajan edus- tajana paikallisissa neuvotteluissa.

Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä.

Jos erimielisyys koskee luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, paikalliset ja liittojen neuvottelut on käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitautettu. Jos pääluottamusmies riitauttaa taloudelli- silla tai tuotannollisilla perusteilla tapahtuneen irtisanomisen, on liittojen väliset neuvottelut käytävä irtisanomisajan kuluessa.

12 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

Irtisanomisaika on 6 kuukautta.

Sopimus on irtisanomisen jälkeen voimassa siihen asti, kun uusi sopimus on tullut voimaan tai neuvottelut jonkun osapuolen toimesta on todettu päätty- neiksi.

KOULUTUSSOPIMUS ‌

1 § KOULUTUSTYÖRYHMÄ ‌

Sopimuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliito ry:n Veikkauksessa toimivat yhdistykset nimeävät kukin yhden edustajan ja Veikkaus omat edustajansa.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, kohderyhmästä, ajankohdasta, kurssivahvuudesta ja järjestämispaikasta ja mahdollisista muista koulutustyöryhmän pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutus- tarve.

Koulutustyöryhmä pyrkii päättämään ja tiedottamaan seuraavalle vuodelle hy- väksymän kurssit pääsääntöisesti kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua. Työryhmä voi hyväksyä kursseja myös kesken kalenterivuoden. Tällöin kurssista on tiedotettava viimeistään neljä viikkoa ennen kurssin alkua.

Pääluottamusmiehet tiedottavat hyväksytyistä kursseista edustamalleen henki- löstöryhmälle.

2 § AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS ‌

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työn- tekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset matkustusohjeen mukaan ja säännöllisen työajan an- sionmenetys.

Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan peruspalkan mukaan. Yötyö- ja sunnuntaityökorotukset tai muut mahdolliset tuntikohtaiset lisät eivät sisälly pe- ruspalkkaan. Kuukausikohtaiset lisät sisältyvät peruspalkkaan. Jos koulutus ta- pahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työnteki- jälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § YHTEINEN KOULUTUS ‌

Työsuojelu- ja yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettu yhteinen koulutus anne- taan yleensä työpaikkakohtaisesti.

Työsuojeluvaltuutetulla ja työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus osallistua hyväksytyille työsuojelukursseille.

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti esimiehen, työntekijän ja luottamusmiehen kesken.

Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS ‌

Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Työntekijälle ja annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutus- työryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli kou- lutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan työntekijän vä- lillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntu- vaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa pääluottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päi- vää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurs- sista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palk- kaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta palkkaa ei kuitenkaan makseta kuukautta pitemmällä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä palkan maksamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liit- tyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Luottamusmiesten lisäksi palkka maksetaan myös rekisteröityjen yhdistysten puheenjohtajille enintään kuukauden ajalta.

Palkka tarkoittaa peruspalkkaa ilman yö- ja sunnuntaityölisiä tai muita tuntikoh- taisia lisiä. Kuukausikohtaiset lisät sisältyvät peruspalkkaan.

5 § SOSIAALISET EDUT ‌

Osallistuminen 4 §:ssä tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosi- loma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

Tällä sopimuksella kumotaan voimassa olevat Veikkausta koskevat allekirjoit- tajajärjestöjä sitovat koulutussopimukset ja se on voimassa 1.3.2003 lukien toistaiseksi.

Irtisanomisaika on 6 kuukautta.

Sopimus on irtisanomisen jälkeen voimassa siihen asti, kun uusi sopimus on tullut voimaan tai neuvottelut jonkun osapuolen toimesta on todettu päätty- neiksi.

Helsingissä 16.12.2011 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Sähköalojen ammattiliitto ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Siltasaarenkatu 18 A

PL 54, 00531 Helsinki

Puh. 000 000 000

xxx.xxx.xx

Sähköliitto

Alxxxxxxxxxxxxxx 00

PL 747, 33101 Tampere

Puh. 03 252 0700

xxx.xxxxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Sisältö

Document Metadata