Bara 2 Lakk. 74 Maxxansa Torbe Roobii - Fulbaana / 11 / 2015 ALI Gatii Qar. 2:00

Baasii Birrii Miiliyoona 650 Deebi'xx Xxx Misoomfame Warshaa Huccuu Dirree Dhawaa 'Kottaniin' Eebbifame.

Warshaa huccuu Dirree Dhawaa ‘Kottaniin’ keessatti Dhaabatni Weeviingiin fi Gaarmantii ijaarsa Warshaa huccuu Baasii Birrii Biiliyoona 5.4 geggeessuuf dhagaan bu’uraa kaa’ameera.

Seenaa Magaalaa Dirree Dhawaa keessatti Warshaalee iddoo ol’aanaa qaban keessaa hangafaa fi tokko Kan ture

Warshaa huccuu Kottanii xxxxx fooyya’aa Ammayaa’aa deebi’ee hojii oomisha Ittiin beekamutti deebisuuf dhagaa bu’uraa kaa’ame.

Jiraatota Magaalaa Dirree Dhawaa baa’eef utubaa jireenyaa fi Mana hojii kan ture Warshaan huccuu Kottanii duraanii, bifa ammayaatiin foyya’ee qokkee maatii baayyee cufuuf hojii jalqabuu isaati gammad- deetiin jira. Ijaarsa Warshaa Weeviingii fi Gaarmantiitiif dhagaa bu’uraa keenyee jira.

Bara haarayati abdii qofa osoo hin taane Riivaanii muraa, abbootii qabeenyaa roga garagaraarati bobbahan caalatti jajjabeeysaa, Dirree Dhawaan jalqabii industirii tahuu hojiin mirkaneeysuu xxxxxx itti fufna.

Odeeffannoon Dhaabilee Sab-qunnamtii milkaa'ina Naannoo daldala Walabaaf shoora ol'aanaa qabaachuun ibsame.

Baratoota Mana barnoota Ganda Gabbataa 700 oliif Deegarsa Yunifoormii fi meeshaalee Barnootaa deegarsa taasise.

Dhaabileen Sab-qunnamtii Odeeffannoo Sirraawaa fi Si’aawaa hawaasaan ga’uun milkaa’ina Naannoo daldala Walaba Dirree Dhawaa shoorri gumaachan ol’aanaa taachaan ibsame.

Kun Kan ibsame Korporeeshiniin Misooma Paarkiiwanii Naannawa daldala Walaba Dirree Dhawaa ilaal- chisuun Ogeeyyii Dhaabilee Sab-qunnamtii biyya keessaaf Ibsa hubannoo yeroo laatetti Kan ibsame.

Ibsa Kana Kan taasisan Korporeeshiniin Misooma Paarkiiwaniitti Gorsaa Dhimma Tarsiimoo Kan ta’an Obbo Kiyyaa Takkaalinyi.

Obbo Kiyyaa Takkaalinyi

Ibsa Kanaan akka

Naannoo daldala Walabaa

xxxxxxx maal jechuudha?

*Seenaa Zoonii Daldalaa Walabaa fi Adeemsa Al-ergii (EPZ) xxxx addaa FTZ

mootummoonni biyyoota guddachaa jiran keessatti al-ergii industirii fi daldalaa guddisuuf hundeeffamaniidha.

*Barbaachisummaa fi Kaayyoon Naannoo Daldalaa Walabaa maali?

Gara fuula 2 tti naanna’e

*Biyyi xxxxxx hanga ammaatti naannoo daldala bilisaa hin qabdu turte, kanaaf maal

Warshaan Simintoo Naashinaal Baratoota Mana barnoota Ganda Gabbataa kan Araddaa Ija-Aananiitiif Deegarsi Yunifoormii fi mee- shaalee Barnootaa taasise.

Sirna deegarsaa kana irratti kan argaman Kantiibaan Bulchiinsa Dirree Dhawaa Obbo Kadiir Xxxxxx xxxxxxx taasisaniin akka jedhanitti Warshaan Simintoo Naashinaal sadarkaa Bulchiinsaatti hojiiwan misoomaa Kan Hawaasa fayyadan kanneen gara garaa irratti hirmaachaa turuu eeranii Baratoota Mana barnoota Ganda Gabbataaf Deegarsa meeshaalee Barnootaa taasiseefiis Dhaabata Warshaa Simintoo Naashinaal galateefatan.

Daangaa qabiyyee Mooraa Mana barnoota

Ganda Gabbataa keessa seenuun ijaarsa Seeraan alaa ijaaruu fi lafa weeraruuf Qaamolee yaalan irratti bulchiinsi Kan hin obsine taachaas ibsan.

Xxxxxxx Xxxxxxxxx Warshaa Simintoo Naashinaalitti Ittigaafatamaan Sabqunnamtii Obbo Wanduu Nugusee gama isaaniin deegarsi akkanaa xxx xxxxx idilee Warshaan Simintoo Naashinaal waggaa waggaan raawatu kanamalees Ittigaafatamaa Hawaasummaa bahachuuf hojiiwan jalqabe kan cimsee akka ittifufsiisuus eeran.

Jaalalaa Fi Dhiifamaan Xxxx’amuun Bu’ura Jabaa Amna Badhaadhina Keenyaati!!

Roobii - Fulbaana / 11 / 2015 ALI

Dinqisiifachuun Qaroomuudha

Galaalcha Dirree

Guyyaa tola ooltummaa

Qaammee 1 Hojii Tola-Oooltummaa adda addaa hojjechuun kabajamaati jira.

Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Xxxx xxxxx “Qaammee Xxx’amuun” Guyyaa Tola Oltummaa! gosoota hojii adda addaa raawachuun kan jalqabame xxx xx’x, guyyaa har’aa Kutaalee Bulchiinsaa kan adda addaa keessatti hojii Tola-Oooltummaa hojjechuun kabajamaati jira.

Bara kana hojii tola oltummaa akka biyyatti labsamee hojjetama jiru milkees- suuf akka Dirree Dhawaatti manneen hawaasa harka qalleeyyii keessattuu kan Manguddootaa ijaaruu, dhigaa arjomuu irratti Kantiibaa Bulchiinsa Dirree Dhawaa Obbo Kadiir Juhaar dabalatee Hoogantoonni ol’aanoo fi Sadarkaa gara garaa kan Bulchiinsa boba’anii jiru.

Hooggantoonnii fi Hojjatoonni Biiroo Dhimma Komunikeeshinii Bulchiinsa Dirree Dhawaa Hojii Mana haadha harka qalleeyyii tan waggoottan 35 oliif Hojii Citaa bittee gurguruun jiraattuu ijaaruun Guyyaa Tola Oltummaan jalqabaniiru.

yaadaa kennaniin hojiin kenna tajaajila lamummaa kun Hunda keessatti kara walfakkatan kan itti fuufuu ta’uuf qamni kamuu hojii kana irratti waan danda’uun akka hirmatuu jechuun Hoogganaan Biiroo Dhimma Komunikeeshinii Bulchiinsa

Dirree Dhawaa Obbo Biruuk Falaqaa wammicha dabbarsaniiru.

Dirree Dhawaattii Tajaajila Tola ooltummaa:-

Dinagdee (Ijaarsa manneen, deeggarsa nyaataa fi dinagde battalaa(Relief)),

Hawaasummaa (Ittisaaf kunuunsa Fayyaa fi leenjii fi kenna Barnoota gannaa), fi

Kunuunsa Naannoo (Biqiltu, Biyyoo fi Bishaan) hundinuu bu’urri isaanii faayidaa waloof tumsuuf garaagartum- maa ilaalchaa fi fedhii addaa bu’ureffa- tan kan dalagaman miti.

yaada kennaniin Tola ooltummaan xxxx, saala, xxxxxx, amantii fi daangaa

osoo hin ilaalin beekumsa, humnaafi qabeenya kaka’umsa mataa isaaniitiin sochoosuun namoota biroo gargaaruu akka ta’e hedduun irratti walii galu. Tola ooltummaa jechuun xxxxx xxxx kana xxxxx xxxx xxx argadha jedhee shallaguu miti.

Tola Ooltummaan Qajeeltoo Duudhaa Sirna Gadaa keessattis qooda ol’aanaa qaba.

Hojii gaarii kana irratti hundi xxxxxx Xxxxx jiruu waan dandeenyuun irratti haa hirmaannuu.

Sammuu of danda’een hojii tola ooltummaa irratti hirmaachuun, gumaacha gochuun, qalbiidhaaf hojja- chuun dirqama hunda keenyaa ta’uu qabaa jedha.

Shaakala qulqulluu kana shaakala hundarra gaarii waan ta’eef namni mormuu danda’u akka jiru natti hin fakkaatu. Kana malees, faayidaa hedduu qaba:

Warri dandeettii isaaniitiin laafaa ta’an meeshaalee mana barumsaa ijoollee isaanii, kan akka dabtara, qalamaa, qalama, yuunifoormii fi boorsaa akka argatan dandeessisa.

Sadarkaa Dirree Dhawaatti hamma

addaan cituu ni xxx’xxx.

Rakkoo barattoota rakkatan furamuu arguun miira itti quufinsa namaafkenna.

dabalataan, hojiin dammaqsuu sadarkaa bulchiinsaatti, garuu bifa qin- doomina qabuun hojjetamaa akka jiru miidiyaalee hawaasaa tokko tokko irratti argeera.

Waajjira mana barumsaa bulchiinsa Diree Dhawaa keessatti akkasumas kebelelee sagal fi sadarkaa kilaastara baadiyyaa afran keessatti qaawwa xxxx xxx xxxx xxxx xxxxx qindoomina qabuun hojjachuutiin, akkasumas karaa qin- doominaan hojjechuun qaama dhuunfaa, qaamolee sadarkaa giddu galeessaa fi invastara irraa.Ani fiduu dandeenya xxxxx xxx xxxxxxx xxx jedha.

Afaan Oromoo . . .

Fuula 5 irraa naanna’e

‘’Biyyoota afaansaanii hiikaa google xxxx xxxxx keessaa Itoophiyaanis amma tokko taateetti waan ta’eef waajjira banuuf hawaasa qindeessuun dirqama ta’xx xxxxxx, kanaafuu amma xxx xxxxx hojjetaa jirra.’’

Pirojektiin ‘Google Crowdsourcing Itoophiyaa’ kun Afaan Oromoo irratti qofa miti kan inni hojjetu, afaanota Itoophiyaa hunda irratti hojjeta.

‘’Fakkeenyaaf xxxxxx xxxxxx dura hiikaa afaan Amaaraaf suuraawwan galchaa turre, suuraawwan jechaan walsimuu mirkaneessaa turre.’’

Tumsi mootummaa hagami?

Xxxxxxx Xxxxxxxx keessaa jaarmiyaaleen dhimma guddina Afaan Oromoorratti adda durummaan dhimmi ilaallatu Biiroo Barnootaa fi Institiyuutii Qorannoo fi Qo’annoo Oromoo akkasumas ammoo Biiroo Aadaa fi Tuurizimiiti.

Obbo Abdiisaan gama qaama mootum- maatiin nama dhuunfaarraa gargaarsa argachaa turuurraan kan hafe akka jaarmiyaatti gargaarsa akka hin arganne ibse.

‘’Ammoo nutillee deeggarsa gaafachuuf

jaarmiyaa seera qabeessa (eeyyama seera qabeessa qabu) qabaachuu malle,’’ jedhe Abdiisaan.

‘’Amma sana oggaa argannu qaamolee mootummaa deeggarsa gaafachuuf ija jabaanna, isaanillee nu deeggaru abdii jedhu qabna. Sababni isaa Afaan kun hiika google irra galuusaatti guddoo gammachuu qabu.’’

Yeroo ammaa hayyoota yuuniversitii, ogeeyyii teeknooloojii fi hayyoota garaagaraa xxxxx of keessaa qaburraa jaarmiyaa sirnaan caaseffame ijaaraa jiraachuus eere.

‘’Gama hirmaannaatiin tumsi ogeeyyii Afaanii yuuniversitiiwwan biyyattii keessa jiranii akkaan jajjabeessaa ture. Inumaa erga hojiin eegalamee yuuniversitii Adaamaa, Yuuniversitii Finfinnee, Yuuniversitii Mattuu, Yuuniversitii Arsii irraa xxxxx telegram uumuun walkakaasanii hedduu hirmaachaa jiru.’’

‘’Ammas taanaan xxxxx hayyoota yuuni- versitii kunneen cimsuun hojii hanga ammaa hojjetame akka gulaalan, madaalan akkasumas waan hafurrattis akka tumsan gochuuf waltajjii qopheessuutti jirra,’’ xxxxx Xxxxxxxx Bancaa.

Guyyaa . . .

Fuula 7 irraa naanna’e

guyyaan of fooyyessaafi waan haaraa uumaa deemuutu nurraa eegama. Tokkummaafi hariiroo xxxxxx caalaatti cimsaa deemuuf ammoo hundi xxxxxx waliif amanamuu qabna.

Waliif amanamuun waliigaltee uuma. Tokkoon tokkoon xxxxxx xxxxxx namummaa walii keenyaa eeguu qabna. Kana malees walqixa fayyadamumuutti amanuu qabna. Hundi xxxxxx duud- haalee armaan olitti eeraman hojiirra oolchuudhaan nageenya, tok- kummaafi waliigaltee ummataafi biyya keenyaa haa mirkaneessinu.

Nageenyiifi tokkummaan biyya kamiifuu barbaachisaadha. Nageenyaafi tokkummaa biyya tokkoo mirkaneessuuf ummanni biyyattii keessa jiraatu wal kabajuu, hariiroo gaarii qabaachuu, tok- kummaan jiraachuufi carraa walqixa fayyadamuutti amanuu qaba. Kun ta’uu baannaan nagaan, jaalalaafi tokkummaafi obbolummaan waliin jiraachuun gaaffii keessa gala.

Odeeffannoon . . .

Fuula 1 irraa naanna’e

dhabde?

*Free Business Zone Biyya teenyaafis biyya ishiitiif bu’aan maal qabaata?

ilaalchisuun Ogeeyyii Dhaabilee Sab-qunnamtii biyya keessaaf Ibsa bal’aa laataniiru.

Roobii - Fulbaana / 11 / 2015 ALI

Galaalcha Dirree

Ijoo Dubbii

Qacceen ofii garaftee ofii iyyiti

Wayita mootummaan rakkoo naannoo Tigiraayitti uumame karaa nagaa furuuf hojjechaa jirutti humni shororkeessaa TPLF maree nageenyaa eegalame cinatti dhiisuun waraana filatee jira.

Mootummaan waraana dirqamee seene karaa nagaa furuuf tarkaanfiiw- wan garaa garaa fudhachaa ture.

Gareen Shororkeessaa ABUT naannolee Amaaraafi Affaar iddoolee weeraree turee dhiibamee erga ba’ee booda mootummaan waraanni gara naannoo Tigraay seenurraa of qusachuu ibse.

Mootummaan ummataa har’as xxxxx rakkoo ummata Tigraay karaa nagaan furuutu filataamaadha jedhee amana.

Deeggarsi namoomaa gara naan- nichaa akka xxxxx xxxxx galtee dhukaasa dhaabuu gamtokkee taasisuun xxxxx mijataas uumeera.

Nageenyaaf karra banuuf xxxxx hidhamtoota hiikuu dabalatee filannoo nageenyaa hunda fayyadamuufi koree olaanaa filannoo nageenyaa hundees- suun gara hojiitti galuun kallattiin ifa ta’es kaa’ameera.

Meeshaaleen barbaachisoo ta’an

gara naannoo Tigraay akka xxxxx taa- siifamuufi dhaabbilee tajaajilaa xxxxx Shororkeessaa TPLF’n barbadaa’an qaama 3ffaan hojii eegalchiisuuf sochiin taasiifamaa jira.

Haata’u malee garichi deeggartoota alaa waliin ta’uun irra deebiin waraana eegaluuf dhibbee waraanaa tumaa tureera.

Baatiwwan 6 darban dhaadannoow- wan garaa garaa ummata waraanaaf kakaasaniifi qoccolloowwan xxxx xxxxxx taasiisaa ture.

Gareen waraana madda jiruu taasifate

kun guyyaa har’aa barii sa’aatii 11:00 irraa eegalee Kallattiiwwan Bahaa Biisoobarri, Zoobiliifi Takulaashiin haleellaa raawwateera. Kunis walii galtee dhukaasa dhaabuu ifatti diiguu isaa mul’isa.

Qaamoleen nageenyaa Itoophiyaa nageenya uummatichaa eeguuf waadaa seenaniin haleellaa xxxxx shororkeessi- cha irraa itti aggaamame xxxxx qindaa’aa ta’een qolachaa jiru.

Qacceen ofii garaftee ofii iyyiti akkuma jedhamu garichi ofuma isaa qoccolloo eegaluufi ofuma isaa ammoo holola sobaas afarsaa jira.

Ajandaa

Kantiibaan Bulchiinsa Dirree Dhawaa ergaa baga geessanii dabrsan

Kantiibaan Bulchiinsa Dirree Dhawaa Kabajamoo Obbo Kadiir Juhaar waggaa haaraa sababeeffachuun ergaa baga geessanii dabrsan.

Obbo Kadiir Xxxxxx xxxxxxxxxxxx, wag- goottan arfan darbanitti akka biyyaatti

rakkooleefi gufuuwwan hedduun biyyattii mudachuu yaadachiisaniiru.

Waloofi tokkummaan dhaabbachuun shirawwan biyyi akka bittinnooftuuf xaxaman fashaleessuun sadarkaa amma irra jirrurra geenyeerra jedhan.

Waggaa haaraan Itoophiyaaf nageenyi kan itti dhufu, ummatasheef bara tasgabbii akka ta’u hawwii gaarii akka ummata Bulchiinsa Dirree Dhawaa dabarsan.

Barri 2015 bara nageenyaa, jaalalaa,

badhaadhinaafi tokkummaa akka ta’u ummata Itoophiyaa maraaf hawwaniiru.

Qopheessaan Ol’aanaan

Xxxxx Xxxx

Biiroo Dhimmoota Koominikeeshinii Mootummaa Bulchiinsa Dirree Dhawaa

Torbanitti kan maxxanfamuu Ebla 18/2013 A.L.H kan jalqabame

Roobii - Fulbaana / 11 / 2015 ALI

Bilbila :- 000 000 00 00

Fax :- 000 000 00 00

Gulaalaan

Xxxxxxx Xxxxx

Photographer

Selaam Xxxxx

)0915039254(

Qopheessitoonni Xxxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx

Laayaawutii fi Diizaayinii

Sammaan Musxafa

Email :- info xxxxxx x@xxxxx.xxx Website :- xxx.xxxxxxxx.xxx.xx

Facebook :- Xxxx Xxxx Government Communication Affairs Bureau Youtube :- Xxxx Xxxx Government Communication Affairs Bureau

Roobii - Fulbaana / 11 / 2015 ALI

Galaalcha Dirree

Muuxannoo

Namoonni qabeenya guddaa horatan hundi kanneen aarsaa guddaa kaffalaniidha.

Abbootiin qabeenyaa guguddoon har’a addunyaa irratti beekaman, namoonni hojii kalaqa adda addaatiin ummatni addunyaa beeku yeroo tokko harka duwwaa turan. Akkasumas namoota damee hojii adda addaarraa ari’atamaniifi dhiibaman turan. Namoonni baay’een harka duwwaa (zeeroo irraa) ka’anii, ari’atamuufi dhiibamuu keessaa ba’anii qabeenya guddaa horachuudhaan sadarkaa addunyaatti beekamuun kan danda’amu ta’uu hojiisaaniitiin mirkaneessaniiru jedhu Hayyoonni Dinagdee .

Barreeffamni kun namni tokko akkamitti sadarkaa gadaanaa ykn zeeroorraa ka’ee qabeenya guddaa horachuu akka danda’u gorsuu ykn kallattii agarsiisuurratti xiyyeeffata. Sadarkaa qabeenya barbaaddaniirra ga’uufi dhiisuu keessan kan murteessu isinuma mataa keessani. Addunyaa kanarra sadarkaa qabeenya horachuu barbaaddanirra akka hingeenye namni ykn humni isin dhaabuu ykn dhorku tokkollee hinjiru. Imala qabeenya guddaa horachuu keessanitti gufuu kan ta’u ykn kan milkeeffatus isinuma mataa keessani jechuun ibsu.

Bu’aaleen qo’annoofi qorannoow- wan xiinsammuu sadarkaa addunyaatti adeemsifaman akka mul’isanitti, namoonni kutannoofi kaka’umsa cimaadhaan hojjetan, utuu abdii hin- kutatiin hanga dhumaatti qabsaa’an baay’eensaanii bakkaafi sadarkaa bar- baadanirra ga’uun milkaa’aniiru.

Fakkeenyaaf abbaan qabeenyaa Chaayinaa sadarkaa addunyaatti beekamu; Alibaabbaa fudhachuu dandeenya. Alibaabbaan nama xxxxxxxxx xxx’xxxxxx xxxxx hojii duwwaa baay’ee dorgomee hinmilkoofne ture. Alibaabbaan nama yeroo ammaa qabeenya guddaa horachuudhaan sadarkaa addunyaatti beekamuudha. Abbaan kalaqaa maayikiroosooftii (Microsoft) ‘Xxxx Xxxxx’ nama yeroo tokko barumsa kolleejii hordofuu hin- dandeessu jedhamee ari’ame ture.

Yeroo ammaa garuu Biilgeet qabeenya guddaa horachuudhaan addunyaarraa nama afuraffaadha. Namoonni utuu abdii hinkutatin hanga dhumaatti qabsaa’an bakka barbaadaniifi karoorfatan ga’uu ni danda’u jedhu hayyoonni dinagdee kun.

Dameen hojii irratti bobbaanu adda adda ta’uu danda’a. Tokko tokkoon xxxxxx akkaataa dandeettii, barumsa, muuxannoofi kennaa keenyaatiin dameen hojii qonnaa, daldalaa, tajaa- jilaa, manifaakchariingii, teknolojii, gorsaafi kanneen biroorratti hirmaachuu dandeenya.

Waan hojjennutti milkaa’uufi qabeenya horachuuf “Ani xxx xxxxx’a, hojjechuuf itti yaadeera, karoorfadheera. Kanaafuu bakkan ga’uu barbaadu nan

ga’a yaada jedhuun of amansiifnee hojiitti seenuu qabna. Namoonni tokko tokko qabsaa’anii, fiiganii, dadhabanii bakka barbaadan kanneen hingeenye jiru.

Utuu itti hinqophaa’in, hinqo’atin, utuu haaldureewwan barbaachisan hunda hinqindeeffataniifi hinkaroorfatin yoo hojiitti seenne itti milkaa’uu dhiisuu dandeenya. Namni tokko dorgommii fiigichaarratti hirmaatee injifachuuf dura qophiilee barbaachisan taasisuu qaba. Qophiin kun shaakala taasisuu, nyaatasaa sirreeffachuu, haalota qilleensa adda addaa keessatti shaakaluu ta’uu danda’x. Xxx qophii dhabuufi aarsaa barbaachisu kaffaluu dhabuu ta’e malee waanti bakka barbaanne akka hingeenye nu taasisu hinjiru jedhu Doktar Guutuun.

Xxxxx Xxxxx mucummaasheetii jalqabdee nama dhaga’uufi arguu hindandeenye turte. Garuu aarsaa guddaa kaffaluudhaan addunyaarratti dhiibbaa guddaa uumuu dandeesseetti. Barreeffamoota hedduu maxxansii- suudhaan ummata addunyaa biraan geesseetti. Dhaabbilee gargaarsaafi fal- mitoota mirga namaa hundeessuudhaan addunyaarratti dinqisiifannaa guddaa argatteetti.

Namoonni addunyaarratti dhiibbaa uumaniifi qabeenya guddaa horatan hundi namoota aarsaa guddaa kaffala- niidha. Ameerikaatti warri gurraachaafi adii gidduutti walqixxummaan akka jiraatuuf Maartiin Luutar Kiingi qabsoo guddaa taasiseera, aarsaa guddaas kaf- faleera. Xxxxxxxx Xxxxxx yeroo sana “Xxxxx xxx’xxx warri adiifi gurraachaa kutaa tokko keessa taa’anii yeroo waliin baratan.

Natti mul’ata warri adiifi gurraachaa hoteelaafi kaaffee tokko keessa taa’anii yeroo waliin nyaatan, Natti mul’ata gaarren Ameerikaa keessa jiran keessaa tokkummaafi jaalalli akka bishaaniitti yeroo yaa’u” jechuun dubbachaa ture. Mul’atasaa kana dhugoomsuufis aarsaa hanga lubbuun wareegamuutti kaffaleera jedhu.

Hojii kamittuu milkaa’uuf haalduree- wwan barbaachisan guuttachuu qabna.

Haaldureewwan barbaachisan guutta- chuuf ammoo obsa, yeroofi maallaqatu nu barbaachisa. Bakka barbaannu bira ga’uun bu’aa ba’ii guddaa keessa darbuu nu gaafata.

Bu’aa ba’iiwwan nu qunnaman keessa darbuun ammoo qophii barbaa- chisu taasisuu, aarsaa guddaa kaffaluufi fuulduratti tarkaanfachuu nu gaafata. Bakka barbaanneefi karoorfanne bira ga’uuf, qabeenya guddaa horachuu barbaannu bira ga’uuf miira nan xxx- da’aafi nan milkaa’aatiin hojjechuu qabna. Akkasumas jijjiirraa amalaa fiduufi akkaataa itti yaadnu jijjiiruu qabna.

Yaada gad bu’aa, kan addaan nama qoodu, yaada duubatti nu deebisu qabannee milkaa’uufi fuulduratti tarkaanfachuu hindandeenyu. Yaadni ijaaruufis ta’e diiguuf, dhaabuufis ta’e buqqisuuf, guddisuufis ta’e xiqqeessuuf humna guddaa qaba. Kanaafuu jijjiirama yaadaafi amalaa fiduurratti xiyyeeffan- nee hojjechuun barbaachisaadha jedhu.

Wantoonni addunyaarratti arginu hundi yeroo tokko xxxxx xxxxx kan jedhan hayyuun dinagdee kun, fak- keenyaaf samiifi dacheen amma arginu kun yeroo tokko yaada Waaqayyoo keessa turan. Gamoowwan, daandiiw- waniifi iddoowwan bashannanaa har’a Finfinnee keessatti ijaaramanii mul’atan yeroo tokko yaada namootaa xxxxxx xxxxx.

Erga yaadni sammuu namaa keessa ture waraqaarra buufatee booda xxxxx- xxxxx mul’ate. Xiyyaarriifi konkolaat- xxxxx xxxx har’a ittiin imallu yeroo tokko sammuu namoota muraasaa keessa turan. Kanaafuu dandeettii yaaduu keenyaa fooyyessuu, leenjisuufi sirrees- suu qabna. Waan salphaa yaadaa bakka guddaa ga’uu hindandeenyu. Waan duubatti hafe yaadaa sadarkaa guddaarra ga’uu hindandeenyu. Sammuu xxxxxx- da’amuutiin yaadaa sadarkaa guddaarra ga’uu hindandeenyu. Namni tokko hammam ga’a gaaffii jedhuuf deebiinsaa hamumma yaadasaa ga’a kan jedhudha. Addunyaarratti nama guddaadha kan jedhamu nama barumsa, qabeenyaafi taayitaa guddaa qabu utuu hintaane

nama yaada guddaa qabuudha jedhu.

Namni tokko kan inni ittiin madaalamu yaadasaatiini. Namni waanuma sammuusaatti yaadu fakkaata. Namni waan xiqqoo yaadu xiqqoodha. Namni waan guddaa yaadu ammoo guddaadha. Namni duubatti hafummaa yaadu duubatti hafaadha. Akka Macaafni Qulqulluun jedhutti, namni gaariin galmee yaadasaa keessaa waan gaarii baasa. Waanti inni afaaniin dubbatus sammuusaa keessaa burqa. Yoo nama guddaa taate yaada gaarii, ijaaraa, araarsaa, ceesisaa, tokkummaa, injifa- taafi milkaa’aatu si keessaa madda.

Kanaafuu waan sammuu xxxxxx keessatti yaadnu dubbachuun dura sirriitti xiinxaluu qabna. Sadarkaa yaada keenyaatiin yoo mo’amne addunyaarrat- tis injifatamneerra jechuudha. Loltoonni oggaa gara dirree waraanaa deeman jalqaba sammuusaanii keessatti yoo inji- fachuu yaadaa itti deeman ni injifatu. Xxx xxxxxxxxxxxxxxxxx mo’ame garuu dirree waraanaarratti injifachuu hindanda’an.

Yaadni humna guddaa qaba, xxx xxx xxxxx’a xxxxx ni dandeessa, xxx xxx- xxxxx’u xxxxx ammoo hindandeessu. Fakkeenyaaf Pirezdaantiin Ameerkaa duraanii, Baaraak Obaamaan yeroo Ameerkaan dinagdeen kuftee turtetti dhaadannoo, ‘Eeyyee ni dandeenya ykn “Yes we can” jechuun xiinsam- muu umatichaarratti hojjechaa ture. Kanaafuu bakka barbaanne ga’uuf miira xxx xxxxx’aa sammuu xxxxxx keessaa qabaachuu qabna jedhu.

Garaagarummaan xxxxxx xxxx xxxx itti yaadnuufi ittihojjennuudha kan jedhan Doktar Guutuun, namoonni ni danda’ama, ni milkoofna jedhanii xxxxx’aniifi hanga dhumaatti aarsaa barbaachisu kaffalan hundi sadarkaa guddaarra ga’uu danda’aniiru.

Biyya kana keessa namoonni kophee qulqulleessuurraa eegalanii hoteela abbaa urjii shanii ijaarratan jiru. Konkolaataa nama biraa oofuurraa ka’anii abbaa hoteela urjii shaniifi abbaa warshaa kan ta’xxxx xxxx. Namoonni daldala qociirraa (gulliitiirraa) ka’anii abbaa warshaa shanii ta’an jiru. Icciitii guddaan milkaa’inasaanii yaada ni xxx- da’amaatiin utuu abdii hinkutatin hojj- echuusaaniiti jedhu.

Qabeenyi ykn albuudni gatijabeessi guddaan addunyaa kana jijjiiruu danda’u yaada sammuu namaa keessa jiruudha. Yaada kana akkamitti qotnee baafnee ittifayyadamuu dandeenyaa? kan jedhu ammoo gaaffii deebii argachuu qabuudha. Namoonni yaada xxx- muusaanii keessa jiru qotanii baasanii itti fayyadaman hedduun milkaa’aniiru.

Imalli qabeenya guddaa horachuun

Gara fuula 7 tti naanna’e

Roobii - Fulbaana / 11 / 2015 ALI

Keessummaa

Galaalcha Dirree

Afaan Oromoo Google irratti hiikuun sadarkaa maalirra jira?

Jaarmiyaan teeknolojii guddichi ‘Google’ afaanota Afrikaa kudhan tajaajila afaan tokkorraa afaan biraatti hiikuu ‘Google Translate’ jedhamutti akka dabale Caamsaa 11, 2022 beeksisee ture.

Afaanoti Afrikaa tajaajila kana akka fayyadaman dabalamanis Afaan Oromoo, Afaan Tigree, Tiwii, Baambaaraa, Ewee, Kiriyoo, Lingaalaa, Lugaandaa, Sepedii fi Tsoongaa jedha- manii dha.

‘Google Translate’ tajaajila af-danuu ‘Google’ dhaan kalqame yoo tahu bar- reeffama, sanadoota fi marsariitiiwwan afaan tokkorraa gara kaanitti hiika.

Tajaajilichi marsariitii fi appii mobaayilii irratti argama.

Hojiiwwan teknooloojiin walqabatan hojjechuun kan beekamu ogeessi ICT Abdiisaa Bancaa, ‘Google Translation’ irratti Afaan Oromootiin tajaajilli akka jalqabuuf hiikaa jechootaa irratti namoota afaanicha hiikan qindeessa.

Erga tajaajilli kun eegalee ji’oota afur caale kana keessatti adeemsi xxxx xxxx- xxxxxxx ta’us garuu quubsaa miti xxxxx Xxxxxxxxx.

Hojii hanga ammaa jiru gulaaluuf beektota dhimmi kun ilaallatu dhaab- bilee barnootaa olaanoo keessaa gaafataa jiraachuus hima.

‘’Nutis jaarmiyaa qindaa’aa ta’e kan eeyyama hojii qabu tokko waan of harkaa hin qabneef akkasumas rakkoon baajataas waan jiruuf akka feenetti adeemuu hin dandeenye’’ jedha.

‘’Hiikni jalqabaa gulaalamuu qabaata. Gulaallii kana booda ammoo hiika sagalee isiniif eeyyamna nuun jedhaniiru.’’

Ragaa dhimma Afaanii fi saba abbaa afaanichaan walqabatu qindeessanii interneeta irratti fe’uun dhaabbata Google’f gumaachuu- Crowd sourcing jedhamu kan Afaanota Itoophiyaa hundaa irratti gareen Afaan Oromoorra hojjetutu harkaa qabaachuu hima Abdiisaan.

‘’An waan Afaan Oromoo kana waggaa ja’aa oliif hojjechaa ture. Garuu xxxx kana faayidaa qaba jedhee hin eegne. Miirri hawaasaas hagana ta’a jedhee hin eegne.’’

Wayita hojii kana hojjennu wanti qin- daa’aan hin turre kan jedhu ogeessi kun ‘’kan waliin dorgomnu ammoo Afaan Ingilizii dabalatee afaanota gurguddoo addunyaarra jiran waliini. Afaanota akkaadaamii jaarmiyaa gurguddaan hoogganamu waliin dorgomaa jirra,’’ jechuun kun mataansaa qormaata ta’uu eera.

Baajata guddaa, ogeeyyii

teeknooloojii fi afaanii, dabalataan ammoo qo’annoo fi qorannoo bal’aa kan barbaadu ture.

‘’Xxxx garuu kun hunduu osoo lafa hin jiraatin namoota quuqama qaban waliin hojjennee afaanota kana hunda qaban cinaa Afaan Oromoo hiriirsineerra.’’

‘’Kanatti gammachuu guddoo qabna, garuu waa hedduu fooyyessuu fi dabaluu qabna,’’ xxxxx Xxxxxxxxx.

Itti hin quufne, hojii danuutu hafa

Afaanota guddatan hedduu biraan geenya jechaa jirra waan ta’eef, karoora xxxxxx xxx madaalamu hanga ammaa hojiin hojjetame kan nama quubsu xxxx xxxxx Xxxxxxxxx.

‘’Sana xxxx xxxxxx Afaan Oromoo hawaasa bal’aa qabaachuun waan hubat- ameef sadarkaa hiikaa sagalee (Audio translation)’tti filatameera. Kunis ganaa nu hafa.’’

‘’Jaarmiyaan dhimma kana qindeessu dhibuunis qormaata kan biraadha. Xxxx yoonaa namoonni kaka’umsuma xxxx- asaaniin xxxxxxxxx xxxxx,’’ jedhe.

Namoonni hojjetaa turan kunneen ogummaa garaagaraa kanneen qabani- idha, garuu ogeessota afaanii miti. Kun seer-luga (Caas-luga) afaanichaa qixa sirriidhaan kaa’uurratti rakkoo uume jechuun rakkoo hanga ammaa ture ibse.

‘’Dhimmi ijoon biraan xxxxx, Afaanumti xxxxxx kunuu beektotaan qorannoo fi qo’annoon irratti gag- geeffamee hin waaltofne, kun rakkoo jabaadha,’’ jechuun afaanichi waaltina dhabuun qormata guddaa ta’uu eere.

‘’Hanga ammaatti namootuma fedhii qabantu hirmaataa turan, fuulduratti

garuu namoonni ogummaa Afaanii fi teeknooloojii qaban kaffalameefii akka hojjetan xxx xxxxx (hirmaachifne) ni fooyya’a jennee yaadna.’’

‘’Xxxxx xxxxxx xxxxxxxxxxxx fi jechoota hiikaman keessatti rakkoon qubeessuu, jechoota akkaataa galumsaan osoo hin taane kallattiin hiikuu, maqaan ji’ootaa fi bakkeewwan garaaga- raa Oromiyaa keessa jiranii, maqaan magaalotaa hanqinoota mudataniidha,’’ xxxxx Xxxxxxxxx.

Kana malees namoonni hiika kana hojjetan Oromiyaa bahaa-dhihaa, kaabaa-kibbaa waan ta’aniif akkaataan jechoota itti hiikan kan hundaaf waalta’e ta’uu dhabuun rakkoo guddaa mudateedha.

‘’Afaanni hiikamu kan hunduu hubatu ta’uu qaba waan ta’eef isa kana gulaaluuf keessa deebi’anii sakatta’uun barbaachise.’’

Afaan Oromoo gara hiikaa google osoo hin ga’iniyyuu akkaataa sabi kun hundi walhubatuun waalta’ee sadarkaa sanatti hin guddanne.

Tarree afaanota addunyaa gud- datanii dhaabuuf ammoo kun hudhaa guddaadha.

Xxx afaan hin waaltofne walhu- bachuus ta’e waliif mirkaneessuun rakkisaa xx’x.

‘’Afaan kamuu loqoda tokko (uniform accent) osoo hin taane loqoda garaaga- raa qabaachuu danda’a, garuu yeroo bar- reeffamu afaan hunduu hubatuun ta’uu qaba,’’ jedha Abdiisaan.

Gareen Crowdsource Itoophiyaa maal hojjeta?

Crowdsourcing jechuun ragaa bilisaa waan sabni tokko qabu kan ibsuudha, google ammoo karaa hubannoo nam-tol- chee (AI) isaa itti fayyadama.

‘’Xxxx Xxxxx Crowdsource Itoophiyaa jedhamu jalatti walqindeessinee dhimma hiikaa afaaniin walqabatu hojjenna,’’ jedhe ogeessi ICT Abdiisaa Bancaa.

Xxxxx xxxxxx saba abbaa afaan kanaa ta’e tarree saboota biroo afaan- saanii google irra jiruu cinaa hiriirsuuf hojjechaa jiraachuus hime.

Afaan tokko wayita sadarkaa google irra galuutti guddatu afaanicha qofa osoo hin taane sabichatu guddate jechuudha.

Afaan tokko yoggayyuu jiraachuuf waa’een sabichaa, eenyummaansaa, wanti inni qabu, kan ittiin beekamu hunduu walfaana beeksifamuu qaba.

Kana hunda kan hubannoo nam-tol- cheen qabatu Crowdsourching jedhama.

Afaan tokko bade yeroo jedhamu sabni baduu isaa miti, xxxxx gara afaan isa guddateetti wayita ce’u Afaan saba sanaa dagatamee hafa.

Fakkeenyaaf akkuma saboonni hedduun afaansaanii dhiisanii afaan Ingilizii fayyadaman jechuudha.

Kanaafuu Afaan Kun akka hin badneef eenyummaa fi qabiyyee sabichi uumamaan qabu waliin guddisuun dirqama.

‘’Gareen Crowdsource Itoophiyaas kanumarratti hojjeta. Gaafa sarvarii google irratti afaan xxxxxx dabalamerraa eegallee waa’ee aadaa keenyaa, waa’ee Oromiyaa fi waan xxxxx keessa jiruu, iddoowwan argama tuurizimii, bakkee- wwan bashannanaa, fi waliigalatti waan sabi kun qabu ol fe’aa jirra.’’

Gareen Crowdsourcing Itoophiyaa’ kun duraan Feesbuukii irratti kan ijaarame xxx xx’u namoota dhimma Afaan Oromoorratti hojjetaniin kan dhuunfatameedha, garuu kanneen Xxxxx Xxxxxxx, Afaan Affaar fi xxxx xxxx hojj- etanis keessa jiru.

Gareen miseensa xxxx nama 180 of keessa qabu kun erga afaan Oromoo google irra galee hojii eegalee booda google Crowdsourcing Itoophiyaa kees- sattis kan qooda fudhatan jiru.

‘’Google dhimma afaaniin walqaba- tee waajjirasaa Muummee dhimmoota Afrikaarratti hojjetu kan Indiyaa jiruun alatti dameesaa banachuuf wayita murteessu, kan Itoophiyaas qindeessuu eegalle,’’ xxxxx Xxxxxxxxx.

Google dhimma hiika afaanota Afrikaa irratti hojjetu Keeniyaa, Afrikaa Kibbaa, Naayijeeriyaa fi kaan keessaa damee qaba.

Gara fuula 2 tti naanna’e

Roobii - Fulbaana / 11 / 2015 ALI

Galaalcha Dirree

Hawaasummaa

Baasii Birrii kuma 114 oliin Goota Raayyaa Ittisa Biyyaaf hojii galaa

ykn siinqii qopheessuu raawatamaa.

Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Hogantootaa fi hojjatoonni Biiroo Daldala Indistiriifi inveestimeentii Baasii Birrii kuma 114 oliin Goota Raayyaa Ittisa Biyyaaf hojii galaa ykn siinqii qopheessuu raawatan.

Deegarsicha dhaabbilee itti wamamoo biiroo misooma daldalaa fi,indistiriin kan qophawaa jiru yeroo tahu mallaqa qulqulluu fi mi’oonni biroo kan nyaataan walqabataniis kan ofkeeysaa qaban tahuun ibsame jira.

Biiroon misooma daldala,indistiriifi inveestimeentii goota raayyaa ittisa biyyaatiif galaa yookiin siinqii mallaqa qarshii kuma 114 ol baasii godhuun qopheeysutti jiraachuu Kan ibsan itti aanaa kantiibaa fi itti gaafatamaa biiroo daldala,indistirii fi inveestimeentii bulchiinsa Dirree Dhawaa kabajamoo Obbo Harbii Buuhi.

Dhimma xxxxx yeroo irratti geggeessota Bulchiinsaaf Waltajjii hubannoo gabbisuu kenname.

Hojjatootaa fi Geggeessotni Dhaabbilee Bulchiinsaa Raayyaa Ittisaaf hojii galaa qopheessuu geggeessan.

Bulchiinsaa Dirree Dhawaattiin geg- geessota sadarkaa sadarkaan jiraniif Dhimma Xxxxx Shoorarkeessaa ‘ABUT’ fi xxxxx qabatamaa yeroo irratti Waltajjiin hubannoo gabbisuu kenname.

Waltajjiin hubannoo gabbisuu kana irratti Kantiibaan Bulchiinsa Dirree Dhawaa Obbo Kadiir Juhaarii fi Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxx Damee Dirree Dhawaatti Ittigaafatamaan Damee Siyaasaa Xxxx Xxxxxxx Ahmadii fi Ittigaafatamaan Damee Jaarmayiinsaa Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxxx gamtaan leenjii hubannoo

gabbisuu kana Xxx Xxxxxx xxx xx’u

Xxxx Xxxxxxx Xxxxx

Sanada leenjii hubannoo gabbisuu qophaa’e Kan Dhiheessaa xxx xx’u gaaffii fi yaada hirmaatota irraa ka’aniif Kantiibaa Kadiir Xxxxxx Xxxxx fi kallattii hojii fuula duraa laataniiru.

Hojjatoota Biiroo Dhimma Komunikeeshinii Bulchiinsaaf

Dhimma xxxxx yeroo irratti Waltajjii

Gara fuula 9 tti naanna’e

Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Hojjatoonnii fi Geggeessotni Waajjira Kantiibaa, Biiroo Dhimma Komunikeeshinii Bulchiinsaa fi Biiroo Konistiraakshiniifi Misooma Manneenii Gooticha Raayyaa Ittisa Biyyaaf hojii galaa qopheessuu fi Dhiiga laachuu geggeessan.

Kurfii Raayyaa Ittisa Biyyaaf hojii galaa qopheessuu geggeefame irratti Ittigaafatamaa Waajjira Kantiibaa fi Dhimmoottan Kaabinee Bulchiinsaa Obbo Gabayahu Xilaahuun, Hooganaan

Biiroo Dhimma Komunikeeshinii Bulchiinsaa Obbo Biruuk Falaqaa fi Biiroo Konistiraakshiniifi Misooma Manneenii Injiinar Xxxxxx Ibraahim dabalatee Waajjira Kantiibaa, Biiroo Dhimma Komunikeeshinii Bulchiinsaa fi Biiroo Konistiraakshiniifi Misooma Manneenii Hojjatootaa fi Geggeessotni dhaabilee kanneenii hojii galaa qophees- suu geggeefame irratti hirmaataniiru.

Kabajaa Biyyaaf Haa Gamtoomnuu!

Itoophiyaa Hegeree ijaaruuf Xxxx xxxxxx fayyadamtummaa Dargaggootaa

irratti Mootummaan Xiyyeefannoon hojjatas jedhan.

Magaalotaa Biyyattii 17 keessatti Dargaggoota Roga hawaasummaa fi Dinagdeen fayyadamoo kan taasisu “Kafitaa” jedhame Kan mogaafame Paakeejjiin Qindaawaan Misooma Dargaggootaa Magaalaa Dirree Dhawaatti ifatti jalqabsiifne.

Kurfii Sirna jalqabsiisa Paakeejjiin Qindaawaan Misooma Dargaggootaa Magaalaa Dirree Dhawaatti geggeefame.

Xxxxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx irratti argamuun haasawa baniinsaa Kan taasisan Kantiibaan Bulchiinsa Dirree Dhawaa Obbo Kadiir Xxxxxx xxxx jedhanitti Dhaabilee Qacartootaa fi Hojibarbaadota kan walqunnamsi- isu Paakeejjii Qindaawaan Misooma

Dargaggootaa

“Kafitaa” Dhaabbatni kun Dargaggoota Roga

hawaasummaa fi Dinagdeen fayyadamoo taasisuuf Hojii fi tattaaffii Mootummaa kan deegaruu jedhan.

Roobii - Fulbaana / 11 / 2015 ALI

Galaalcha Dirree

Hawaasummaa

Xxxxxx Xxxxxxxxx

Kantiibaa Kadiir Xxxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxxxxxx jedhamuun badhaafaman

Bulchiinsaa Dirree Dhawaatti

Simmannaa

Bara 2015 kurfii taasifamaa jiruun guyyoottan xxxxxx Qaammee bu’ura moggaasa taa’eefiin Qaammee 3 Guyyaa Nageenyaa qophii gara garaa kabajamaa jiru irratti Xxxxxx Xxxx, Nageenyaa fi Dhimma Seeraa Kantiibaa Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Obbo Kadiir Xxxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxxxxxx taasisuun badhaase.

Kurfii kana irratti Kantiibaa Kadiir Xxxxxx Xxxxxx Nageenyaa fannisaniiru.

Qophii Qaammee 2 Guyyaa Nageenyaa Sababeefachuun “Nageenya Waaraa Dirree Dhawaa Eegsisuudhaan Badhaadhina xxxxx haa mirkaneessinuu” jedhuun kabajameera.

Duudhaalee tokkummaa xxxxxx cimsuufi nageenya mirkaneessuuf gargaaran bu’uura godhachuudhaan xxx xxxxxxxx xxxxxx cimsanne rakkoolee nu mudatan salphaatti furachuu dandeenya. Nageenya, misoomaafi guddina biyya mirkaneessuu kan dandeenyu duud- haalee xxxxxx waliiniitiin geggeef- famnee xxx xxxxxxxxx xxxxxxxx hojjenneedha.

Duudhaalee keenyaan geggeeffamuun nageenyaafi ijaarsa biyyaa mirkanees- suu keessatti gahee olaanaa qaba. Akka ummataafi biyyaatti milkaa’uuf duud- haalee xxxxxx waliiniirratti hundaa’uun geggeeffamuufi tokkummaa xxxxxx xxxxx cimsachuu qabna. Waan gaarii argachuuf hundi xxxxxx waan gaarii

hojjechuu qabna.

Xxx tokkoon tokkoon xxxxxx waan gaarii hojjenne hundi xxxxxx xxxxxx xxxxxxxxxx, xxx xxxx xxxxx xxxxxxxxx xxxxxx xxxxxxxxx. Namoonni hundinuu bu’aa akka argatan gochuudhaan faayidaa guddaa argachuu dandeenya. Guddinni biyya keenyaas badhaadhina hunda keenyaati.

Xxx tokkoon tokkoon xxxxxx waan gaarii hojjenne hundi xxxxxx waliin fayyadamna, xxx xxxx xxxxx xxxxxxxxx

waliin miidhamna. Namoonni hundinuu bu’aa akka argatan gochuudhaan faayidaa guddaa argachuu dandeenya. Guddinni biyya keenyaas badhaadhina hunda keenyaati.

Duudhaaleen armaan gaditti eeraman hundi xxxxxx nagaan waliin akka jiraan- nuufi milkoofnuuf kan gargaaran waan ta’aniif hundi xxxxxx ittiin geggeeffamuu qabnuudha. Isaanis: Dimokiraasii, walqixxummaa, hirmaannaa, bilisum- maa, bilisummaa amantii, xxxx, itti- gaafatamummaa, amanamummaa, hojii gaarii, guyyaa guyyaan of fooyyessaa deemuu, kabaja namummaafi walqixa fayyadamuutti amanuudha.

Dimokiraasiin duudhaalee jiran keessaa adda durummaan kan eeramu xxx xx’u, uummata gidduutti bilisum- maafi walqixxummaan akka jiraatu kan taasisuudha. Walqixxummaan ammoo hundi xxxxxx xxxxxx walqixa akka

argannu kan taasisuudha. Hirmaannaan misoomaafi nageenya biyyaa mirkan- eessuun keessatti gahee guddaa kan qabu ta’uu beeknee hirmaannaa nurraa eegamu bahachuu qabna.

Hundi xxxxxx bilisummaa waan bar- baannuuf bilisummaa saba ykn nama biraa eeguu qabna. Mirga ykn bili- summaa nama (saba) tokko miidhuufi qabeenyasaa saamuu kan hinqabne ta’uus hubachuu qabna. Haqa mir- kaneessuuf ittigaafatamummaa seeraa akka dhuunfaafi gareetti qabnu sirnaan ba’achuu qabna.

Hojii gaariin hojjechuun Waaqa birattis ta’e nama biratti gatii guddaa kan qabu ta’uu hubannee hojii gaarii nus ta’e nama biraa fayyadu hojjechuuf kaka’uu qabna. Addunyaa keessa jiraannu itti- fufiinsaan jijjiiraa deemuuf guyyaa

Gara fuula 2 tti naanna’e

Namoonni qabeenya . . .

Fuula 4 irraa naanna’e

yaada sammuu keessa jirurraa jalqaba. Kana dhugoomsuuf ammoo jijjiir- raan amalaa, yaadaa, akkasumas utuu walirraa hinkutin xxxxx’uu, aarsaa bar- baachisu kaffaluufi abdii utuu hinkutatin hanga dhumaatti qabsaa’uun dirqama ta’uu dubbatu.

Namoonni tokko hanga tokko car- raaqanii xxx xxxxxx’uu dadhaban xxx xxx carraan harka Waaqayyoo waan jiruuf boriif yaadda’uu hinqabu jedhu. Kun yaada dogoggora. Carraan koo harkuma koo jira. Waaqayyos dafqii xxxxx’xx xxxxxxx jedha. Barsiisni Kiristaanaa, Islaamaafi Waaqiffataas kanuma deeggara. Carraafi jireenya xxxxxx milkeeffachuuf yoo carraaqne Waaqayyos nu gargaara, dadhabbiin keenyas bu’aa qabaata. Harki dhoqqee laaqee hojjete ni jijjiirama jedhu.

Akka qorattoonni xiinsammuu xxx- hanitti, yeroo hundumaa sochii qaamaa taasisuu yaadni gaariin sammuu xxxxxx keessaa akka xxxxx, fayyaan xxxxxx akka eegamu, dhiigni qaama xxxxxx keessa sirnaan akka naanna’u, jabina qaama keenyaaf, dhiphina sammuurraa bilisa akka taanuufi umurii dheeraa akka jiraannuuf nu gargaara.

Yaada cimaafi jijjiirama fidu yaaduu akka dandeenyuuf yeroo hundumaa sochii qaamaa taasisuun barbaa- chisaadha. Akkasumas namoota yaada gaariifi cimaa qaban waliin hariiroo uummachuu qabna. Xxxxxxxxxxx “Hiriyaa kee natti himi, eenyu akka ati taate sittin himaa” kan jedhamuuf.

Namoota qarshii garmalee ballees- san, bashannana baay’isan, araada adda addaan qabaman, kan boriif hinyaadne waliin ooluufi hariiroo isaan waliin qabnu cimsuun ammoo daandii gad

deebiiti jedhu.

Jireenya keenyatti milkaa’uuf waa’ee waan hinqabne utuu hintaane waa’ee waan qabnuu (fayyaa, barumsa, muuxannoo, dandeettii) qabnuu yaaduu qabna kan jedhan hayyuun dinagdee kun, akkasitti yaaduun yaadaafi karoora fooyya’aa akka qabaannuuf akka nu gargaaru dubbatu.

Akkasumas yaada hamaa keessaa baanee yaada gaariifi ijaaraa maddisiisuu qabna. Yaadni badaan yeroo hundumaa balaa hanga lubbuu dhabamsiisuutti geessisu qaba. Yaadni gaariin ammoo yeroo hunda ijaaraafi bu’aa waliiniirratti xiyyeeffatuudha. Yaadni gaariin humna addunyaa jijjiiru of keessaa qaba. Yaadni gaariin rakkoo kamiifuu furmaata kaa’a. Yaada gaarii qabaachuuf araada ykn amaloota badaa qabnurraa deebi’uu, of jijjiiruufi rakkoolee mudatan kamuu salphisnee ilaaluu qabna jedhu Doktar

Guutuun.

Of jijjiiruun barumsaafi shaakallii guddaa barbaada. Of jijjiiruuf ammoo sammuu keenyarratti hojjechuu qabna. Addunyaa jijjiiruuf dura of jijjiiruu qabna. Namoonni addunyaa kana jijjiiraniifi rakkoolee addunyaa hedduu furan warra dura of jijjiiraniidha.

Har’a dukkana keessa ifa akka argannu kan taasisan, galaana, lafaafi samiirra akka imallu kan taasisan namoota dura of jijjiiraniifi xxxxx jijjiiraniidha. Kanaafuu dura ofiii xxxxxx jijjiiruu, xxxxx ittifayyadama hojii keenyaa jijjiiruu, xxxxx ittifayyadama qarshii keenyaa jijjiiruu qabna. Hojii keenyarratti dammaqinaafi kaka’umsa qabaachuuf ganama ganama sochii qaamaa taasisuufi bakki hojii keenyaa ifa ga’aa akka argatu gochuun barbaa- chisaa ta’uu dubbatu.

Roobii - Fulbaana / 11 / 2015 ALI

Galaalcha Dirree

Aadaa fi Artii

Xxxxxxx Xxxxxxxxx

Ayyaana Faasikaafi duudhaa Oromoo

Ayyaanni guyyaa gammachuu, kabajaa, galataa, yaadannoo guyyaa yeroo kaanirra adda ta’een dabarsin- uudha. Guyyaan ayyaanaa xxxxxx xxxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxxxxxxx. Ayyaanotni hojii hafuuraatiin, soomaan, sagadaan kabajamanis jiru.

Ayyaanni Du’aa Ka’uu hordoftoota amantii kiristaanaatiin xxxx kabajamus miiruma eerre xxxxxx xxxxx ho’aadhaan kabajama. Kakuu Moofaarraa eegalee Isiraa’eelonni ayyaanota gara garaa kabajaa akka turanillee barreeffamoonni Macaafa Qulqulluu keessattin argaman dhugaa ba’u.

Ayyaana kabajuun kan eegalame fedhii Waaqayyootiin akka ta’e Seera Uumamaarraa ni hubanna. Waaqayyo guyyaa torbaffaa (Sanbataa) hojiisaa hundarraa boqote. Xxxxxxxx xxxxx keessaa kanneen adda ta’an ayyaana godhanii kabajuunis yeruma sana eegalame.

Kanaaf ayyaana kan eegale Waaqayyo jechuudha. Xxxxx xxxxxx Kakuu Moofaa keessatti ayyaanni jalqabaa guyyaa Sanbata Xiqqaa ture. Abboommii Museef kennerrattis guyyaa Sanbataa yaadadhu kan jedhame isuma.

Ayyaanni Faasikaas ayyaanota Yihuudonni kabajaa turan keessaa isa tokko. Yihuudonni ayyaana Faasikaa kan kabajan hojii foonii hojjechuu laga- chuudhaan, aarsaa dhiyeessuufi gara mana qulqullummaa dhaquudhaani.

Kakuu Haaraa keessattis Gooftaa Iyyasuus ayyaanota gara garaa kabajuuf gara Iyyarusaalem deemaa akka ture Macaafa Qulqulluu keessatti barreeffa- meera. Fakkeenyaaf ayyaana Faasikaa kabajuuf maatiisaa wajjin Iyyarusaalem dhaqee achumatti akka hafe ibsameera.

Ayyaanni Faasikaa ykn du’aa ka’uu Iyyasuus Kiristoos guyyaa akka guyyaa bilisummaafi injifannootti fudhatama. Xxxxxx xxxx soomnis ni xxxxxxx. Akka amantaa Ortodoksiitti guyyaa du’aa ka’uu Iyyasuus Kiristoosii eegalee hanga guyyaa 50fatti soomni wayiituu guyyaadhaan adda bahee hinjiru jechuun ibsu ragaaleen adda addaa.

Ragaan ‘BBC Afaan Oromoo’ irraa argannes, Ayyaanni Faasikaa hordoftoota amantii kiristaanaa biratti bakka guddaa qaba. Guyyootni torban Ayyaana Faasikaa dura xxxxx xxxxxx qulqulluu jedhamanii waamamu. Torban kana keessa adamoon ummata Oromoo biratti haalaan beekama. Tibbi kun ummata Oromoo amantii kiristaanaa hordofu biratti yeroo itti ayyaanichaaf qophaa’uufi adamoon bineensotaa bal’inaan raawwatamu ture.

Jiraataa Magaalaa Buraayyuu kan ta’an Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxx ‘BBC’ Afaan Oromootti akka himanitti, xxxxxxx xxxxx Xxxxxx keessatti bakka guddaa qaba. Xxxxxxx Xxxxxx, xxxxxxxxx, gafarsaafi bineensota ciccimoo ajjeesee gootummaasaa mul’isa ture.

Adamoon yeroo ayyaana Faasikaa waantota lamaaf geggeeffamuu danda’a. Tokkoffaan tibba ayyaanaatti namootni waan boqonnaa qabaniif bakkeew- wan gara garaatii walitti dhufuun waliin xxxxxx. Eenyu goota akka ta’xx xxxxx adamootti walbaru. Lmmaffaan ammoo akka yeroo ammaa namoonni hundi bitatee waan hinqalleef bineen- sota kanneen akka bosonuu, borofaa, kuruphee, waliin adamsanii qalatanii ayyaana waliin dabarsu turan.

Namootni kaan ayyaanni Faasikaa du’aa ka’uu Iyyasuus Kiristoos waliin walqabata jedhu. Gama Biraatiin ammoo ayyaanni Faasikaa du’aa ka’uu duras tureera jedhama. Akka Macaafa Qulqulluutti ayyaanichi ‘ayyaana maxinoo’ jedhamee kabajama ture.

Ayyaanni xxx Xxxxx Musee keessatti hordoftoota amantii kiristaanaatiif kan kennameedha. Haata’u malee adamoofi ayyaanni faasikaa akkamitti akkamiin walitti dhufu kan jedhu ifatti waanti qoratamee taa’e hinjiru.

Gara adamootti oggaa deebinu, Oromiyaa lixaatti baloo buuna jedhama. Xxxxx xxxxxx xxxxxx, gafarsaafi bineen- sota gugguddootu jiraata. Namni baloo bu’e galaa qabatee waan deemuuf yeroo dheeraa taa’ee leencas ta’e gafarsa ajjeesee gala ture. Xxxxx Xxxxxx ykn gafarsa ajjeese faacha fudhatee gala, dhadhaa dibata, ni faarfama. Ajjeesaan akaakuu bineensa ajjeeseen geerara. Xxxxx Xxxxxxx ajjeese gootummaad- haan hundaa olitti ilaalama. Kan leenca ajjeese ammoo ittaana.

Yeroo ayyaanni Faasikaa ga’u adamoon namoota baay’eedhaan geg- geeffama. Yeroo adamoo kanatti eeboon bineensaaf darbatame nama waraanuu, miidhuus ta’e ajjeesuu danda’a. Kun akka seera Gadaatti addatti hiikama. Akka ajjeechaa kaaniitti haaloo walqa- bachuun hinjiru. Gumaan addatti ilaalamee araarri akka bu’u ta’a jedhu Xxxx Xxxxxxxxx.

Dur bosonas ta’e bineensi baay’in- aan waan jiruuf waanti nama yaaddessu hinturre. Akka seera adamootti namni bineensa kaachise harka bitaa fudhata. Namni jalqaba waraane ammoo miila mirgaa fudhata. Yeroo ammaa bosonni haphatee bineensonni bosonaa badaa waan dhufaniif bineensota bosonaa

ajjeesuu osoo hintaane kunuunsuu akka qabus ni yaadachiisu. Bineensonni dur midhaan irraallee eegamaa turan yeroo ammaa daaw’annaafi ijaan arguufiyyuu dhabamaa jiraachuus ni dubbatu.

Kitaabni ‘Kiristaanummaafi Xxxxxx Xxxxxxxx hanga Ammaatti’ jedhamu oan Xxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxxx barreef- fame akka ibsutti ammoo, warri Afaan Hibiruu dubbatan Ayyaana Faasikaatiin ‘Paassaah’ jedhu. Hiikaasaas ‘darbanii, utaalanii deemuu’ jechuudha. Ilmaan Israa’eel deemmii (imala) jalqabuun dura guyyoota torbaaf midhaan hinbu- kaa’in (maxinoo) nyaachaa waan turaniif ayyaana kanaan ayyaana maxinoo jedhu. Isiraa’elonni guyyoota torbaaf maxinoo baala dhangaggaa’aafi foon hoolaa kor- beessaa (xobbolaa) wajjin nyaachuun gabrummaa biyya Gibtsii jalaa ba’uun- saanii ni yaadatama.

Israa’elonni biyya Gibtsii bahanii Galaana Diimaa ce’uusaanii sababeef- fachuudhaan hundi kan ta’eef diinas kan mo’atan humna Waaqayyoo, Uumaasaaniitiin ta’uu amanuudhaan Ayyaana Faasikaa kana ni kabaju. Bara Kakuu Moofaas ta’e bara Kakuu Haaraa ergaan ayyaana Faasikaa kennaa fayyisummaa Waaqayyoo ibsuudha. Hogganaa ilmaan Israa’eel akka ta’u Waaqayyo kan muudeef Musee raajicha ture.

Ummanni Israa’eel utuu Gibtsii hinba’in dura hoolaa korbeeyyii (xobbolaa) qaluudhaan dhiiga bal- balasaaniirratti akka dibaniif guyyaa sanaaf isaan keessaa namni tokkollee akka manaa hinbaane ajajamaniiru. Kunis yemmuu ergamaan Waaqayyoo Gibtsi dhahuudhaaf dhufu balbala saba Israa’eelirratti dhiiga argee balbali- charra darbuuf mallattoo ture. Lammiin Israa’eel hundi ajajamuun mallattoo kennameef kanaan Gibtsootarrraa fo’amaniiru. Ergamaan Waaqayyoo warra Gibtsii yemmuu dhahu manneen Israa’eelota bira darbuun du’a hanga- faarraa isaan oolcheera.

Ummatni Oromoos aadaafi duud- haasaa keessatti yommuu horii qalu dhiiga buusaa balbalarratti kan dibu dheekkamsa Waaqayyoo ofirra dabar- suufi. Keessumaa akka Kakuu Haaraattis dhiiga Iyyasuus Kiristoosiin fayyina kan argate ta’uu mul’isuufi. Bara Kakuu Haaraattis Ayyaanni Faasikaa keessattuu Yihuudotaan kabajamaa tureera.

Iyyasuus Kiristoos daa’immum- maasaatti haadhasaa xxxxxx Qulqullittii Maaramii wajjin waggaa waggaan gara Iyyarusaalem dhaquudhaan Ayyaana Faasikaa ayyaanefffachaa ture. Utuu fannifamuuf dabarfamee xxxxxx- naminillee Irbaata Faasikaa duuka

buutotasaaf qopheesseera. Phaawuloos Qulqulluunillee barumsasaa keessatti “Kiristoos, hoolaan Faasikaa xxxxxx aarsaa nuu ta’e” jechuun ibseera.

Xxxx Ummatni Oromoos akka kiristaanummaa keenyaatti hoolicha Waaqayyoo isa cubbuu biyya lafaarraa fuudhu Kiristoos Iyyasuusitti amanuun cubbuurraa walaba ta’uu keenyatti gamanna. Du’a Gooftaa Iyyasuus Kiristoosiin jireenya biyya dukkanaa keessaa ba’uufi gabrummaa Daabiloos jalaa bilisoomuu xxxxxx yaadachaa gammadaa jiraanna.

Sirna Ayyaana Faasikaa Kakuu Moofaafi Kakuu Haaraa walitti firoomsu

Lakk. Kabaja Ayyaana Faasikaa akka bara Kakuu Moofaatti Kabaja Ayyaana Faasikaa akka bara Kakuu Haaraatti

1 Sabni Israa’eel gabrummaa biyya Gibtsii jalaa ba’uusaanii sababa godhachuun kabaju. Nutis cubbuur- raa Kiristoosiin waan walaboomneef, madaa’uu kiristoosiin fayyina waan arganneef kabajna.

2 Isiraa’eelonni Ergamaan waaqayyoo dhiiga balbalarratti argee balbalicharra akka darbuuf dhiiga hoolaa korbees- saa balbalaafi xxxxxxx xxxxxxxxxxxxx dibaniiru. Nutis aadaafi duudhaa xxxxxx keessatti yeroo qamaa dhiiga balbalar- xxxxx yommuu dibnu Kiristoos dhiigasaa isa gatijabeessaan cubbuurraa kan nu xxxx xx’uu ittiin yaadanna.

3 Hoolaa korbeessi (xobbolli) warri Isiraa’eel qalatan Ilmaan hangafoota Isiraa’eelotaa bakka bu’uudhaan aarsaa kan ta’eedha. Nuufis Iyyasuus Kiristoos dhiphina xxxxxx ofirra kaa’ee muddama keenyas baatee jireenyasaa dabarsee kennuudhaan aarsaa nuu ta’eera.

4 Hoolaa korbeessi (xobbolli) Isiraa’eelonni qalatan korbeessa waggaa tokkoo kan mudoo hinqabne ture. Gooftaan xxxxxx Iyyasuus Kiristoos Qulqulluu Xxxx Waaqayyoo innumtuu Waaqayyo ta’ee cubbuu keenyaan du’aa kaasuuf fooniin du’ee, du’a mo’achuud- haanis ka’eera.

5 Isiraa’eelonni jarjaraan Gibtsi keessaa ba’uuf qophiirra waan turaniif guyyoota torbaaf midhaan raacitii hinqabne (maxinoo) akka nyaatan aja- jamaniiru. Midhaan raacitii hinqabne (maxinoo) soorachuun akka hiika kakuu Haaraatti daddafanii ilaalcha raacitii ta’e gidiraa, shiraafi daba (cubbuu) keessaa ba’uu ilaallata.

Roobii - Fulbaana / 11 / 2015 ALI

Galaalcha Dirree

Dhimma xxxxx . . .

hubannoo uumuu kenname.

Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Hojjatoota Biiroo Dhimma Komunikeeshinii Bulchiinsaf Dhimma xxxxx yeroo biyyaalessaa fi kallattii hojiiwan fuuladuraa irratti Waltajjii hubannoo uumuu kenname.

Waltajji hubannoo uumuu geggeefame irratti Hooganaan Biiroo Dhimma Komunikeeshinii Bulchiinsaa Obbo Biruuk Falaqaa Sanada Dhimma xxxxx yeroo biyyaalessaa fi kallattii San fuula duraa mul’isuuf qophaa’e Kan Dhiheessuun mariin irratti geggeefameera.

Kabajaa Biyyaaf Haa Gamtoomnuu!

Kilabiin . . .

Dr. Xxxxxx Yuusuf

፦ Ittigaafatmaan Dhimma Akaadaamii Piroofeesar Mangistuu Urgee

፦ Ittigaafatmaan Hirmaannaa fi Misooma Hawaasaa Dr. Yishaaq

Yuusuf

፦ Ittigaafatmaan Akaadaamii Saayinsii Ispoortii Dr. Dastaa Iniyawu

፦ Ittigaafatmaa Koolejjii Saayinsii Fayyaa

Hooganaan Hospitaala Riferaala Hiwat Xxxxxx Xxxxx dabalatee Qaamolee sadarkaa sadarkaan jiraniin deegarsaa fi tumsa taasisaafii turaniif

Galteefateera.

Fuula 12 irraa naanna’e

Fuula 6 irraa naanna’e

Roobii - Fulbaana / 11 / 2015 ALI

Tibbana

Galaalcha Dirree

Yeroo xxxxxx

Waantota uumama maraaf walqixaan kennaman keessaa inni tokkoffaafi jalqabaa yeroodha. Yeroon addunyaa maraaf kaabaanis ta’e kibbaan bahaanis haata’u dhihaan walqixa hundumaaf guyyaatti sa’aatii 24:00; jalatti ammoo daqiiqaafi sakandiidhaan qoqqoodamee arjoomameedha.

Waan jireenya namaatiif daran barbaachisaa ta’eefi yoo sirnaan itti- fayyadamneef guddina keenyaaf sababa akkasumas yoo akkafeeteedhaan qisaa- sessinemmoo kufaatii keenyaaf ka’umsa jalqabaati; yeroo.

Qarshii qusachuu, namaa kennuu ykn liqeeffachuu dandeenya garuu yeroo tasumaa akkana gochuu hindandeenyu. Yeroo tokko nu darbeera taanaan lammaffaa hindeebi’u. Tarii guyyaan ittiaanu jiraachuu danda’a garuu inni guyyaa biraati. Xxxxx waan biraa akka itti hojjennuuf nuu kenname.

Biyya keenyatti waanti akka bar- siifataatti fudhatamee labatatti darbaa jiru dhimma “boruuf haa bulu” jedha- muudha. Otoo waantota hedduu har’uma xumuruu dandeenyuu baay’een xxxxxx borutti bulfanna. Inni xxxx hojjenna xxxxx sunimmoo yeroo hedduu osoo hinhojjetamin oggaa hafu mul’ata.

Rakkoo guddaan namoota yeroo hinqabu jedhan waliin walqabatee jiru inni guddaan dhuguma yeroo dhabanii osoo hintaane ittifayyadama yeroo sirrii ta’e /properly time utilization/ waan hin- qabneefi. Kanaafimmoo sababni inni jalqabaa yeroo keenyaaf karoora itti- fayyadamasaa dhabuu xxxxxx.

Namoonni akkanaa maatiisaanitiif, ijoolleesaaniitiif, hojiisaaniitiif, hiri- yaasaanitiif darbees matumasaaniitii- fillee yeroo xxxxx. Kunimmoo hojiifi jireenyasaaniirratti rakkoofi hanqina fida. Hanqina yeroo isaan mudatur- raa kan ka’e hojiisaaniirratti qulqul- xxxx dhabuutu mul’ata. Sababa maati- isaaniitiif yeroo kennuu dhabuurraa kan ka’emmoo rakkoon hedduun uumamee hanga maatiin diigamuutti inni deemus inuma jira.

Akka xxxx yeroo dhabnu waantonni nu taasisan hedduun jiraatanis isaan keessaa muraasa kaasnee ilaalla.

Hirriba

Akkuma mammaaksi Oromoo “barii raffisaan deega/hiyyummaa farrisa” jedhu hirribni baay’ate karoora keenyaaf, yeroo keenyaaf akkasumas guddina xxxxxx fuulduraatifillee dhiibbaa guddaa qaba. Yeroo xxxxxx sirnaan ittifayyadamuuf hanga hirriba keenyaa hir’isnee ganama waariin kaanee waan hojjechuuf nurraa eegamu hojjechuun

isa kanaaf furmaata duraati. Xxxx biraatin akkuma fayyaattis xxx xxxxxxx hirribni baay’ate furdina hinbarbaachis- neef nu saaxiluu xxxxx’x. Adaduma xxxx ganamaan kaanee hojjennu yeroon xxxx hojiif qabnu nuuf dabala.

Xxxxxx ittaanu maal hojjechuu akka

qabnu karoora dhabuu

Inni kun waan salphaa ta’ee nutti mul’achuu danda’a garuu yeroo xxxxxx sirnaan ittifayyadamuuf baay’ee nubar- baachisa. Kana hingoonu taanaan nutu yeroo xxxxxx hoggana osoo hintaane yeroo keenyatu nu hagganuu jalqaba. Kana jechuunis ganama yoo biiftuun baatu baanee galgala oggaa lixxu gallee rafuu; guyyaa ittaanus nyaannee dhugnee kanuma raawwachuu ta’a.

Hundaafuu karoorri furtuu milkaa’ina keenyaati. Waan xxxx hojjechuu qabnu har’a hinkaroorsinu taanaan guyyaa ittaanu maal hojjechuu akka qabnu wal nujalaa dhaha. Kana murteessuufis yeroo xxxxxx qisaaseessina. Waan xxxx hojjechuu qabnu har’a sa’aatiidhaan karoorsuu dandeenyaan salphaatti waahin irraanfannu; qulqullina hojii keenyaafis gahee guddaa qaba.

Altokkotti hojiilee hedduu raawwa- chuu yaaluu

Yeroo tokko tokko hojii hedduu yeruma tokkoon hojjechuun waan guddaadha. Ciminasi! Garuu akkuma, “Inni hunda ari’u tokkoyyuu dhaba” jedhamu hojii heddu altok- kotti hojjechuuf yaaluun dhiibbaa qaba. Keessumaa qulqullinarratti. Dogoggoraaf saaxilamuun isa jalqabaa ta’ee, lammaffaan hojii tokkoonillee bu’aa barbaannu argachuu dhabuuf carraan xxxx qabnu bal’aadha. Kanaafis irra deebinee hojjechuuf dirqamna. Inni kunimmoo isa duraarra yeroo dabalataa nutti fudhata.

Bashannana baay’isuu

Bashannanni dhiphina nurraa hir’isuu danda’a garuu yoomiyyuu taanaan galma ykn milkaa’xxx xxxx yaadnu biraan nugahuu hindanda’u. Keessumaa yeroo ammaa qisaasama yeroo keen- yaatiif sababni inni jalqabaa karoora malee miidiyaalee hawaasaatti fayyada- muu, TV daaw’achuu (baay’inaan), hiriyaa waliin yookan namoota adda addaa waliin yeroo hedduu dabarsuu, darbees waan hin malle hedduu raawwa- chuudhaan yeroo xxxxxx qaalii gubuun barameera. Bashananuun barbaachisaa ta’ee osoo jiruu garuu bashannanni baay’ate galma yaadnerraa duubatti nuhambisa.

Yeroon kiyya hin dhufa/hin geenye

jedhanii yaaduu

Rakkoon inni biraa itti fayyadama yeroo waliin wal qabatee jiru yaada yookan ilaalcha yeroon kiyyas guyyaa tokko ni dhufa jedhuun ofhiinee taa’uudha. Namoonni akkanaa yeroon hojjedhee itti milkaa’uu danda’u amma jedhanii amananii hojjeechuurra anaafis guyyaan ni dhufa jedhanii dhufaatii yeroo sababa godhachuun sakaalamanii umriisaanii dheeraa dabarsu. Waanti xxx xxx sirriin ilaalame doggogummaarra darbee iddoon itti qoosaa fakkaatus jira. Yeroo ofii matuma keenyaaf ofjalaa gubaa yeroon koo nidhufa jedhanii eeguun dogoggora gaabbiin hindeebineedha. Yeroon xxxxxx har’a! Ammumarraa kaasnee jabaannee jireenya xxxxxx fooyyessuuf yeroo qabnutti haafayyadamnu.

Waantonni biraas kan yeroo xxxxxx qisaasessan hedduun jiraatanis isaan gubbaarratti eeraman kunneen isaan ijoofi irra deddeebiin namoota hedduu biratti kan mul’ataniidha. Ilaalchi duubatti hafaan xxxx itti fayyadama yeroo keenyaaf qabnu biyyattiifi ummatashee waan maraan duubatti hambisee jira. Kunimmoo hiyyummaan xxxxxx akka cimuufi numarratti umrii akka dheereef- xxxx xxxxx kan mijeessudha.

Dhalli xxxxx xxxxx lafarratti waan haaraa tokko dabaluuf uumame. Jireenya waggootaan boodas eeyyama hanga turtii lafarraa uumamaan isaaf kenname xxx xxxxxx kan darbu ta’a. Namni kamiyyuu lafa kanarratti hinhafu. Kana jechuunis hanguma guyyaan tokko darbaa deemtuun turtiin xxxxxx lafarratti qabnus asdhihaachaa deema jechuudha. Kanaaf yeroo murtaa’aa qabnutti fayyadamnee yoo danda’ame xxxxx biyyaafi hawaasa bal’aaf faayidaa buusuu danda’u yoo xiqqaate ammoo maatii keenyaafi xxxxx xxxxxx jijjiirree jiraachuun waan xiqqaa miti.

Keessumaa warreen umrii dargag- gummaa xxxx xxxxx yeroo kamuu caala yeroon isaan umrii isaanii keessatti itti fayyadamanii ofirratti jijjiirama fiduu danda’an yeroo humnaafi anniisaa ho’aa ta’e qaban yeroo kanattidha. Umriin yeroo dargaggummaa kun osoo itti hin fayyadamin qisaasofnaan xxxx yeroo qaamnifi humnisaanii dadhabaa dhufe rakkina irratti kufuun waan oolu miti. Darbees harka namaa ilaaluufi daandi- xxxx xx’uutu dhufa.

“Olkaa’an malee olkaatanii hin fuudhan” akkuma jedhamu waanti har’a hojjennee dabarre boruu keenyaaf utubaa jireenyaa ta’ee yeroo dadhabnetti kan itti boqonnee fayyadamnu nutaasisa. Biyyoota dinagdeen guddatan hedduu keessatti ilaalcha bilchaataa yeroof qabanirraa kan ka’e lammiileen isaanii

waan boriif isaani ta’u har’a hojjetanii

darbu.

Taa’anii hawwuun gatii homaatuu hinqabu. Waan hawwaniif bira ga’uuf yoo ciniinnatanii hojjetan hawwii ofii argachuutti tarkaanfii tokko nama siiqsa. Hojjeechuu malee hawwuun cimina hin gaafatu. Galma keenyaaf yeroo qabnutti haafalmannu.

Ramaddiin . . .

Zooniin Dhihaa (WESTERN A ZONE)

Senegaal Maali Moiritaniyaa

Zooniin Dhihaa B (WESTERN B ZONE)

Kot Divaar Nijeer Gaana

Zooniin Jidugalaa (CENTRAL ZONE)

Cameroon

Congo

DR Congo

Zooniin Jidugala fi Bahaa (CENTRAL-EAST ZONE)

Uganda Sudan Itoiphiyaa

Zooniin Kibbaa (SOUTHERN ZONE)

Mozambik Angoola Madagaskar

Fuula 12 irraa naanna’e

Walumaagalatti yeroo xxxxxx har’a qabnutti haa fayyadamnu; guyyaan kun nudarbee xxxx, “Osoon kaleessa akkana godhee jiraadhee” gaabbiin jedhu furmaata miti. Ilaalchi “yeroon warqiidha” jedhus sirrii miti. Yeroo xxxxxx homtuu bakka nuuf bu’uu hindanda’u. Warqii akka barbaannetti binnee gurgurree olkeenyee ittifayyada- muu dandeenya; yeroo garuu tasumaa! Haa ta’uutii garuu qaalummaa yeroo nuu ibsuu nidanda’a.

Roobii - Fulbaana / 11 / 2015 ALI

Galaalcha Dirree

Heeraa fi Seera

Hojjattuu Mootummaa(civil servant):

HAYYAMA DAHUUMSAA:

Hojjattuu Mootummaa(civil servant):

1. Hojjattuun mootummaa ulfa taate:qorannoo fayyaa walqabatee taasisuuf akkaataa ogeessi fayyaa ajajuun mindaa itti kanfalamu ni kennamaaf.Dahumsaan dura boqonnaa akka taasiftu ogeessi fayyaa yoo ajaje boqonnaan mindaan itti kaffalamu ni kennamaaf,Labsii Lakk.215/2011 keewwata 42(1) fi Qajeelfama Lakk.21/2014 keewwata 202.

Hojjattuun mootummaa ulfa taate yeroon dahumsa xxxxx xxx xxxx xxxxxx xxx daha jettee tilmaamteen dura guyyoota walitti aanan 30 hayyama dahumsaan duraa,akkasumas xxxxxx xxxxxx irraa eegalee guyyoota walitti aanan 90,walumaagalatti hayyamni dahumsaa guyyoota walitti aanan 120 mindaan itti kaffalamu ni kennamaaf. Eeyyamni dahumsa duraa kennameef osoo hin xumuramin dura xxx xxxxxx,xxxxxxxx xxxxxxxx xxxx itti hin fayyadamin hafte erga deessee booda akka itti fayyadamtu ni taasifama.

2. Abbaan Seeraa dubartiin hayyama da’uumsaa ji’oota afur(4),dhiirri hayyama abbummaa guyyoota hojii kudhan(10) ni qabaata(Labsii Lakk.216 keewwata 44/3).

3. Abbaan Alangaa ulfa taate yeroon dahumsa xxxxx xxx xxxx,guyyaa nan daha jettee tilmaamteen dura guyyoota walitti aanan 30 hayyama dahumsaan duraa,akkasumas xxxxxx xxxxxx xxxxx xxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxx aanan 90,walumaagalatti xxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxx aanan 120 mindaan itti kaffalamu ni kennamaaf,Xxxxxx Xxxx.218 keewwata 44(3).

4. Hojjattuu hojjachiisaa biratti qaca- ramtee hojjattu ilaalchisee:dubartii hojjattuun dhaabbata/nama dhuunfaa biratti qaxaramtee hojjattu ulfa taate yeroon dahumsa ishii yoo gahu guyyaa nan daha jettee tilmaamteen dura xxxxxxxx xxxxxxx aanan 30 eeyyama dahumsaan duraa,akkasumas guyyaa deesse irraa kaasee guyyoota walitti aanan 90 mindaan itti kaffalamu ni xxx- namaaf,Labsii hojjataa fi hojjachiisaa Lakk.1156/2019 keewwata 88.

Kanfaltii Sooramaa Hojjattoota Dhaabbata Dhuunfaa fi Hojjattoota Mootummaa Vs Seerota Haaraa Bahan:

Kanfaltii Sooramaa Hojjattoota Dhaabbata Dhuunfaa:

Hojjataan kamiyyuu kanfaltii sooramaa argachuuf mirga qaba.Barri tajaajila hojjataa lakkaa’amuu kan eega- lu,guyyaa qaxarame sana umrii bara dhalootaa galmaa’e bu’uura godhachuun umrii waggaa 60 yoo guuteedha,Lab- sii Sooramaa haaraa Lakk.1269/2014 keewwata 18(1).

Hojjataan Dhaabbata Dhuunfaa Yoo xiqqaate waggaa 10 tajaajile,tajaajila hojii Dhaabbata Dhuunfaa Xxx xxxxxx citee fi xxxxxx Xxxxxxxx xxx xxxx,kaf- faltii Sooramaa hanga umrii guutuutti ni kanfalamaafi,Labsii Lakk.1268/2014 keewwata 19(1).

Hojjataan Dhaabbata Dhuunfaa waggaa 25 tajaajilee fi hojii fedhiin yoo gadhiise,umriin Sooramaa gahuuf waggaa 5 osoo hafu Soorama isaa bahee hanga umrii guutuu kanfaltii durgoo Sooramaa argachuu akka qabu,Labsii Lakk.1268/2014 keewwata 19(2) jalatti tumeera.

Kanfaltii Sooramaa Hojjattoota Mootummaa:

Kanfaltiin sooramaa kan kaffalamu ji’a ji’aan akka ta’e Labsii Soramaa fooyya’xx xxxx Lakk.1267/2022 keewwata 47(1) jalatti tumeera.

1. Hojjataan mootummaa tokko sababa miidhaa hojiirraa gaheen miidhame kanfaltii 10% gadi hin taane yookiin miidhaa fayyuu hin dandeenye xxx xx’e durgoo sooramaa umrii guutuu argachuu akka danda’u Labsii Sooramaa Lakk.1267/2014(2022) keewwata 36 jalatti tumeera.Kun akkuma jirutti ta’ee,hammi durgoon sooramaa mindaa isaa 47% ta’uu akka danda’u keewwata 37 jalatti tumeera.

2. Durgoon sooramaa haadha warraa du’aa yookiin abbaa warraatiif kaffalamu du’aan argatu yookiin argachuu danda’u ture 50% ni ta’a Labsicha keewwata 41(1).

3. Durgoo sooramaa xxxx du’aatiif kaffalamu du’aan argatu yookaan argachuu danda’u ture 20% ni argata.

4. Haati warraa fi Abbaan warraa lachuu yoo du’an mucaan isaanii durgoo sooramaa 30% ni argata.

5. Mirgi durgoo argachuu idaan hin qabamu,dhaalaan hin darbus,keewwata 50.

6. Durgoo sooramaa ilaalchisee dhimma adabbii mootummaaf galii ta’u,gibira yookiin qaraxa kanfaluu,fi dirqama qallaba kennuu waliin wal qabatee Xxxxx Murtii yoo ajaje malee hin qabamu(hin dhorkamu).

Darbiinsa Yeroo:

Gaaffiin kanfaltii durgoo sooramaa kamiyyuu guyyaa mirga isaa fayyada- muu eegale irraa kaasee waggaa 5 keessatti yoo hin gaafanne ta’e,darbiinsa yerootiin waan daangeeffamuuf waggaa 5 booda gaafachuun hin danda’amu.

Labsiilee_Haqaman:

Labsii Lakk.714/2011,Labsii Lakk.146/1998 keewwanni 12 fi 30(1) fi xxxxxxxxxxxx xxxxxx xxxxxxxx

ilaallatu,Labsii Lakk.653/2009 keewwata 12 fi 21 Labsii sooramaa haaraa 1267/2014 keewwata 63 tiin haqamaniiru.

Labsii Lakk.715/2011 fi Labsii Lakk.908/2015 Labsii haaraa Lakk.1268/2014 tiin haqamaniiru.

Durgoo Sa’aatii Hojii Dabalataa Hojjattoota Mootummaa Federaalaa:

Hojjataan mootummaa tokko mindaa ji’aan argatu guyyoota 30 hiruu mindaa xxxxxx xxxxxx,mindaa guyyaa tokkoon argatu ammoo sa’aatii 8 tiin yoo hiramu mindaa sa’aatii tokkoon kanfalamu kenna.Bu’uuruma kanaan hojjataan sa’aatii dabalataa hojjatu yoo xiqqaate mindaa idileetiin dabalataatti:-

1. Ganama barii sa’aatii 12:00 hanga halkan sa’aatii 4:00 tti hojii hojja- teef,yeroo hojii idileetiin mindaa kanfal- amuuf 1.25 baay’ifamee kanfalamaafi.

2. Guyyoota hojii halkan sa’aatii 4:00 hanga ganama barii sa’aatii 12:00 tti hojjateef,sa’aatii hojii idileetiin mindaa kanfalamuuf 1.5 baay’ifamee kanfalamaafi.

3. Torbaanitti guyyoota boqonnaa isaatti sa’aatii dabalataa hojjateef,- sa’aatii hojii idileetiin mindaa argatu

2.00 baay’ifamee kanfalamaafi.

4.Hojjataan mootummaa guyyoota ayyaanaa xxx xxxxxxx,sa’aatii hojii idileetiin mindaa argatu 2.50 baay’ifa- mee kanfalamaafi.

Durgoo Sa’aatii Hojii Dabalataa Konkolaachistootaa:

Konkolaachisaan konkolaataa Hooggansa Ol’aanoo sa’aatii dabalataa konkolaachise qarshii 1500 kan- falamaafi.Konkolaachistoonni kanneen biroo immoo qarshii 1300 argatu.

Konkolaachistoonni konko- laataa Pirezidaantii Yuunibarsitii fi itti aanaa Pirezidaantii Yuunibarsitii Konkolaachisu sa’aatii dabalataa konkolaachise qarshii 1500,fi Konkolaachistoota kanneen birootiif immoo qarshii 1300 kanfalamaafi.

Gargaaraa Konkolaachisaa Sa’aatii dabalataa hojjateef qarshii 800 kanfala- muuf Akka qabu Qajeelfama Hojjattoota Mootummaa Lakk.921/2014 tumeera.

Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx Dhaqqabu: ”Miidhaa hojiirratti dhaqqabu”

jechuun balaa hojii irratti dhaqqabu yookiin dhukkuba sababa hojiitiin dhufuudha.

”Balaa hojii irratti dhaqqabu” jechuun hojjataan mootummaa hojii idilee isaa raawwachaa osoo jiruu yookiin sababa hojii isaa waliin walqabateen qaama isaa irratti yookiin hojii uumama qaama isaa irratti miidhaa tasa xxxx xxx

xx’u,kanneen armaan gadii ni dabalata:

A.Hojjataan Mootummaa hojii idilee isaa irraa,iddoo hojii isaa yookiin xx’xxxxx hojii idileetiin alatti nama aangoon isaa hayyamuun ajaja kenname raawwachaa osoo jiru miidhaa dhaqqabe,

B.Ajajni nama aangoon isaa hayyamuun kenname jiraachuu baa- tus,hojjataan mootummaa balaa tasaa Mana hojii isaa keessatti dhaqqabe yeroo hojii yookiin sa’aatiitii hojii idileetiin ala badii ittisuuf sababa hojii raawwateen miidhaa dhaqqabe,

C.Hojjataan Mootummaa gara iddoo hojii isaatti tajaajila geejjibaa Mootummaan hojjataan ramadeen osoo deemaa jiruu yookiin tajaajila geejjibaa Xxxxx hojii isaa kireeffatee ifaan ramadeen deemaa osoo jiru miidhaa dhaqqabe,

D.Hojjataan Mootummaa miidhaa sababa raawwii hojii isaatiin walqa- bateen yeroo hojii dura yookiin booda yookiin hojiin isaa yeroof addaan cite iddoo hojii isaatti yookiin mooraa Mana hojiitti argamee miidhaa irra gahe kamiyyuu,

E.Hojjataan Mootummaa hojii isaa raawwachaa yeroo jiru miidhaa sababa gocha Mana hojii isaatiin yookiin qaama sadaffaatiin irra gaheef.

Garuu,hojjataan ta’e jedhee keessat- xxx Xxxxx hojii xxxxxx Qajeelfamoota eegumsa nageenyaa fi fayyummaa ifaan kennameef darbuun yookiin cabsuun qaama yookiin sammuu xxxx xxxxx too’achuu hin dandeenyeen dhugaatiin yookiin baala sammuu adoochuun machaa’ee hojii irratti argamuun miidhaa irra gaheef akka miidhaa sababa hojiitiin dhaqqabetti hin lakkaa’amu.

“Dhukkuba sababa hojiitiin dhufu” jechuun hojjataan mootummaa xxxx hojii raawwatuun yookiin Naannoo hojii isaatiin kan ka’e haalota dhibee dhaqqab- siisaniif saaxilamee turuu isaatiin rakkoo fayyaa irra gahe xxx xx’u,dhukkuboota duraan turan yookiin daddarboo idilee iddoo hojiitti dhaqqabuu danda’an hin dabalatu.Kun jiraatus,sababa hojii idileetiin dhukkuba daddarbaa yookiin duraan turan balleessuu irratti hojjataa Mootummaa bobba’e dhukkuba kanaan qabame sababa hojiitiin akka qabametti ni fudhatama.

Garaagarummaan Labsii Hojjattoota Mootummaa Federaalaa Lakk.1064 keewwata 53 fi Labsii Naannoo Oromiyaa Lakk.215 keewwata 53 maali?

Bara 2 Lakk. 74 Maxxansa Torbe Roobii - Fulbaana / 11 / 2015 ALI Gatii Qar. 2:00

Federeeshinichi waliigaltee Wubatuu Abaatee dheeresse

Xxxxx Xxxxxxxxxx

Federeeshiniin Kubbaa Miilaa Ityoophiyaa Waliigaltee Leenjisaa xxxxx Biyyaalessaa Wubatuu Abaatee dheeresseera.

Federeeshinichi waggoota lamaan darbaniif xxxxx Kubbaa Miilaa Biyyaalessa Ityoophiyaa leenjisaa xxx xxxxx Leenjisaa Wubatee Abaateef waggoottan lamaan itti aananiif akka itti xxxxx xxxxxxxxxx dheereseera.

Leenjisaa Wubatuu Abaateen gareen Kubbaa Miilaa Biyyaalessa Ityoophiyaa waggoota 8 booda Waancaa Afrikaatti akka deebi’u taasiisaniiru.

Akkasumas waggoota 6 booda dorgommii Shaampiyoonsippii(Chaan) Afrikaaf qaqqabsiisaniiru.

Waliigalteen duraa xumuramuu hordofee waggoota lamaan itti aananiif garicha akka leenjisan har’a wali- igaltee isaanii dheeressuu ragaan federeeshinicharraa argame ni xxx’xxx.

Kilabiin Ispoortii Magaalaa Dirree Dhawaa

Yuunivarsitii Haroomaayaa Galteefate.

Ramaddiin dorgommii Seekafaa (CECAFA)

umrii 17 gadii ifoome

Xxxxx Xxxxxxxxxx

Magaalaa Dirree irraa Fageenya Km 40 irratti Kan argamu Lafa Qilleensa Baddaa qabu xxx Xxxx’iinsa Afooga galaanaa irraa Meetira 2040 irratti argamu Mooraa Yuunivarsitii Haroomaayaatti turtii yeroo ji’a tokkoof Shaakallii qophii taasisaa ture xumuruun Magaalaa Bahar Daaritti kan geggeefamu Dorgommii Geeba “Xaanaa Kaapii” Kan Fuulbana 6/2015 irratti hirmaachuuf xxxxx imaluuf ka’uu isaan Yuunivarsitii Haroomaayaa Galteefateera.

Gareen Kilabiin Ispoortii Magaalaa Dirree Dhawaa Kan xxxxx xxxx Yordaanoos Abbaay leenjisaa Ijoo gochuun muudee fi leenjistoota haaraa ijaaratee fi Taphatoota haaraa mallateesifateen

Xxxxxx Xxxxxxxxxx qophii taasisaa ture xumuruun gara Magaalaa Bahar Daar imaleera.

Gareen Kilabii Ispoortii Magaalaa Dirree Dhawaa Akkuma gara Mooraa Yuunivarsitii Haroomaayaa akkuma seeneen turtii leenjisaa Xxxxx haaraa muudee Yordaanoos Abbaay fi miseensota leenjistoota haaraan ijaaree fi Taphatoota haaraa mallateesisee waliin qophii taasisaa tureen kanneen HoogantootaYuunivarsitii Haroomaayaa jechuuniis

፦Pirezidaantiin Yuunivarsitii Haroomaayaa

Gara fuula 9 tti naanna’e

Ramaddiin tapha waancaa Seekafaa umrii 17 gadii guyyaa har’aa ifoomeera.

Ramaddiin gulaallii waancichaa qopheessum- maa Ityoophiyaan Fulbaana 20 hanga Onkoloolessa 5, 2015tti gaggeeffama.

Akkaataa sagantaa ba’eetiin ramaddii 1ffaa jalatti Ityoophiyaa, Eertiraa, Sudaan Kibbaa, Taanzaaniyaa fi Somaaliyaa akkasumas rammaddii 2ffaa jalatti Ugaandaa, Ruwaandaa, Sudaan, Jibuutii fi Burundiin ramadamuu isaanii ragaan Federeeshinii Kubbaa Miilaa Ityoophiyaarraa argame ni mul’isa.

Biyyoonni 18 Dorgommii Shaampiyoons Liigii Biyyoota Afrikaa (CHAN)

irratti hirmaachuuf darban ifoomanii.

Itiyoophiyaan Waggoota 6 booda yeroo jalqabaaf Dorgommichaaf dabartee.

Here are the countries that will participate in the 18-team African Nations Championship (CHAN) Algeria 2022.

Zooniin Kaabaa (NORTHERN ) Aljeeriya

Gara fuula 10 tti naanna’e

Morocco Libya

Jaalalaa Fi Dhiifamaan Xxxx’amuun Bu’ura Jabaa Amna Badhaadhina Keenyaati!!

Document Metadata

Bara 2 Lakk. 74 Maxxansa Torbe Roobii - Fulbaana / 11 / 2015 ALI Gatii Qar. 2:00

Document Metadata