Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Pirojektoonni rawatamaa jiran yeroo qabameefitti akka
Bara 2 Lakk. 59 Maxxansa Torbe Roobii - Waxabajjii 01 - 2014 ALI Gatii Qar. 2:00
Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Pirojektoonni rawatamaa jiran yeroo qabameefitti akka
xumuramuu qaban ibsame.
Bulchiinsaan Dirree Dhawaatti Pirojektonni mootumaan geggeef- amaa jiran kanneen Bara bajataa 2014 tti xumuramuu osoo qabanii harkifan- naan irratti mul’atuu Sababoottan ittiin hin xumuramin foo’uun xxxxx itttiin xumuramuu qabanii fi kallattiiwan fuulduraa dhaabilee Kontiraaktarootaa fi abbootii qabeenyaa dhaabilee Kontiraaktarootaa akkasumaas qaamolee dhiheesota oomishoota galtee waliin xxxxxx irratti geggeefameera.
Xxxxx geggeefame irratti Kontiraaktaronni hojii isaanii irratti rakkoolee gufuu itti ta’xx xxxxx keessattu rakkoo Diizaayinii, rakkoo hanqina Simintoo akkasumaas rakkoolee hanqina bajataa fi Qaalayiinsa Gatii meeshaalee Ijaarsa Pirojektoota geggeessaa jiran.
Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Pirojektonni ijaaramaa jiraniin walqa- batee Kontiraaktaroota raawii hojii
cimaa galmeessan jajjabeessuu fi Kontiraaktaroota raawii hojii irratti han- qinoottan qaban hojiin Seeraan itti-gaa- fatamoo gochuu kan raawatamu taachaa
Itti fayyadama Bajata Bara 2015tti daran fooyyeessuuf xiyyeeffannoon hojjatamaa jiraachuu ibsame
Kantiibaan Bulchiinsa Xxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxx Juhaar himanii magaa- lattii keessa Warshaaleen Simintoo lama osooniifi jiranii rakkoon hanqina
Gara fuula 9 tti naanna’e
Simintoo mudachuu kan hin qabne ta’uu ibsuudhaan fuulduraaf rakkoon hanqina
Leenjiin Hojjatootaa Mootummaa kan miseensota Paartii Badhaadhinaaf kennamaa ture xumurame.
Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Hojjattoota Mootummaa kan miseensa Paartii Badhaadhinaaf “Ilaalchi Siyaasaa haaraan jijjii- rama bu’uraa biyyaattiif” xxxx xxxxx jedhuun.
Leenjiin Jidugala lamatti jechuuniis Manbarnoota Waliigala Hayaaskuul Dirree Dhawaa kan Sadarkaa lammaffaa fi qophaa’naatii fi Manbarnoota Saabiyaan Sadarkaa lammaffaa fi qophaa’naatti Guyyoottan
4 Sanadoota ‘Ilaalcha Siyaasaa haaraan jijjiirama bu’uraa biyyaattiif’, Karoora Waggoottan 10 kan Dhaabaa fi Mootummaa irratti ga’ee geg- geesotaa, Komunikeeshinii fi Miidiyaan milkaa’inaaf sana- doottan jedhan irratti kennamaa ture xumurame.
Leenjii kana irratti Miseensa
Koree jiddugaleessaa fi Itti
gaafatamaan Paartii Badhaadhinaa bulchinsa Dirree Dhawaa xxx xxxxx Obbo Ibraahim Yuusuf akka jedhanitti kaayyoon walgahii kanaa biyyi teenya essarraa garamitti ce’aa akka jirturratti kan xiyyeeffatu tahuu dubbatu.
Jalqaba irraa eegale paartii badhaadhinaa wantoota garagaraa kan biyyaaf bu’aa qaban hojjachaa turuufi akkasuma wantootni hin hojjatamin gara fuulduraatti hojjatamuu qaban jiraachuu saa ibsaniiru.
Gara biraatiin immoo paartiin badhaadhinaa bulchinsa Dirree Dhawaa miseensa Kuma shantamii shan olqabaachuu fi gara fuulduraatti miseensa saa hundaaf leenjii kennuuf akka jedhuus himaniiru.
Hooganaan Biiroo Misooma Maallaqa fi Dinagdee Bulchiinsa Dirree Dhawaa Obbo Sulxaan Aliyyii Itti fayyadama Bajata Bara 2015ti daran fooyyessuuf xiyyeeffannaan hojjatamaa jiraachuu ibsan
Kaabineen bulchiinsa Dirree Dhawaa bara bajataa 2015 ilaalchisee jalqaba baatii Caamsaa kallattii kaa’uun ni yaadatama.
Gara fuula 8 tti naanna’e
Bu’uruma kanaan, hojiileen bara bajataa 2015 baajata idilee fi Kaappitaalaan raawwatamuuf
Jaalalaa Fi Dhiifamaan Xxxx’amuun Bu’ura Jabaa Amna Badhaadhina Keenyaati!!
Roobii - Waxabajjii 01 - 2014 ALI
Dinqisiifachuun Qaroomuudha
Galaalcha Dirree
2
Saayintistii suuraalee miiliyoona 80 haqsiiste
Xxxxx xxxxx keessaa barattuu cimtuu turte Saayintistii lammii Itoophiyaa suuraalee miiliyoona 80 ‘MIT’ irraa haqsiiste
Waxabajjii irratti barattoota waraqaa ragaa fudhachuuf hiriiran keessaa xxxxx tokko turte.
Amma saayintistoota kompiitaraa maqaa guddaa qaban keessaa Ababaaa Birhaanee xxxxx tokkodha. Ijoollee taatee gatiittii abbaasheerra teesseeti waraqaa ragaa barnootashee fudhatti ture.
Ganni yeroo dhufu abbaan gatiittii irratti baatanii waraqaa xxxxx xxxx fud- hataniin booda, karameellaa Dastaa bituufiif ture.
‘’…Karameellaa naa bitee mana daadhii na geessee, hiriyyootasaatti na agrsiifata. Yaadannoo kana baayyeen jaaladha. Iddoon amman gaheef abbaan koo gumaacha guddaa qaba. Rifeensa koo illee shurrubba naaf dhahaa ture…’’
Abbaanshee du’aan erga boqotanii waggaan sagal darbeera. Yeroo lubbuun jiran barnootaaf jaalala akka qabaattu xxxxx jajjabeessaniiru.
Xxxxxxxxx, magaalaa Dabliin keessa jiraatti. Ababaadhaan tibbana mataa ijoo dubbii akka taatu kan godheen qoran- nooshee ‘MIT’n suuraalee miiliyoona 80 akka haqu ittiin taasifteef miidiyaalee idil-addunyaa irratti bal’inaan gabaafa- maa turedha.
Haatishee, ‘’dubartiin gara golaatti…’’ jedhuuni ture. Maatii barachuu dubartii xxxxxx xxxx hin jajjabeessine keessatti isheen garuu barnoota akkaan jaalachuu himti.
Addatti barsiisota xxxxx galateeffa- chuu barbaaddi, keessattuu barsiisaa kutaa sagalitti Fiiziksii xxxxx barsiisan. Torbee tokkoof yeroo barnoota dirqamaan addaan kuttee yeroo turte, gara mana barumsaatti xxx xxxxx deebisan isaan turan.
Isa boodas irraa deddeebiin barnoota addaan kuttee turte, boodarra Yuunivarsiitii Baahirdaaritti barnoota Fiiziksii digrii jalqabaa barattee, boodarra Ayarlaanditti carraa barnoota bilisaa argatte.
Saayintistoota kompiitaraa dhalataa Itoophiyaa tahaniif addunyaan xxxxxx maqaa waamtu keessaa Ababaan tokko. Timniit Gabruu, Radi’eet Abbaba fi Ababaa Birhaaneetu maqaan dhahama.
Ababaan hayyuu Kogniitiiv Saayins jedhamuti. Dameen beekumsaa kuni afaan, xiin-sammuu, falaasama, saayinsii kompiitaraa, Antirooppolojii fi hubannoo nam-tolche(AI) walitti fur- gaasuun qo’ata.
‘’… jireenya koo baayyee barnoota irrattin dabarsa. Yeroo ammaa waantan jaaladhun hojjechaa jira. Haqa buusuu, waan gaarii fakkatu tokko rakkoosaa saaxiluun jaalalaan akkaan hojjedhu xx xxxxx…’’
Hojiinshee sammuu namaa, naannoo, hawaasa, aadaafi seenaan hubachuun erga sakatta’anii booda qeequu fa’I dabalata.
Xxxxx xxxxx xxxxxxxx xxx-xxx- xxxx(AI) keessaa tokko (machine learning) dha. Xxxxx teeknolojii xxxx- hiniin tokko odeeffannoo ofitti fudha- chuun saffisaafi dogoggora malee akka hojjetu kan godhudha.
Ababaan odeeffannoo(data) maashina kanaaf dhiyaatu qo’atti. Gama naamusaan ni qeeqxi. Xxxxxxxx PHD ishees akka fakkeenyaatti ilaaluu ni dandeenya.
Suuraalee miiliyoona 80 akkamiin haqsiiste
Xxxxxxxx xxxxx PHD xxxxx kana Kooleejii Yuunivarsiitii Dabliinitti yeroo dhiyeessite gaazexeessitoonni 80 ol gabaasaniiru.
Xiyyeeffannoo qorannichaa suuraalee barnoota maashinii(machine learning) dhaaf akka odeeffannootti kennaman qaawwa yk hir’ina qaban agarsiisuudha.
Suuraaleen kunneen miiliyoona 80tti kan siqan yoo tahu, ibsa suuraalee kunneen waliin dhufanis, Ababaan qorannoo xxxxx keessatti ilaalteetti.
‘’…odeeffannoon eessaa dhufaa? Suuraalee kunneeniin namoonni akkamiin ibsaman, gareeleen hawaasaa garagaraa akkamiin ilaalaman, kan jedhu sakatta’uu, qorachuufi adda baasuu ture hojiin koo…’’ jetti.
Bu’aa qorannichaa akkasiin ibsiti: ‘’Ibsawwan saalaan qoodan, sanyummaa irraa mul’atuufi kabaja namaa tuqan kana malees namoota bifa gurraacha qaban akka hin taanetti ibse fa’i qabateera.
Qorannoo koo booda MIT’n tuuta odeeffannosaa kusaa isaa keessaaa bal- leesseera. Hojiirra akka hin oollettis
haqeera. MIT’n suuraalee kunneen haquun milkaa’ina guddaa natti fakkata…’’
Akka hayyuuwwan dhimma kana qoratan jedhanitti, teeknolojiin yaada loogii saalaa, sanyiifi kaan irraa ka’uun hojiirra oolu haqni akka hin jiraanne gochuu danda’a.
Akka Ababaan jettutti Facebook, Google, Amazon, Netflix fi appiiwwan kaan kan isaan odeeffannoo fudhatan karaa barnoota maashinii(machine learning) dhaani.
‘’Dhaabonni teeknolojii tuuta odeef- fannoo(data set)isaanii kuusaa isaanii keessatti dhokfataniiru. Kuni immoo yaaddeessaa dha. Iftoominni odeeffan- noo jiraachuu qaba. Qeeqaaf banaa tahuu dhabuun balaa qaba,’’ jetti.
Waggoota 15 darban keessatti ‘machine learning’ damee teeknolojii guddaa xxxxxxx. Akka Abaaboon jettutti dhaabonni marsariitii irraa odeeffannoo sassaabuun samuudawwan leenjisa.
Xxxxx xxxxxx kuufamani odeeffannoo baay’achuun dameen kuni akka malee akka guddatu godheera.
Xxxxx xxxxxx taateewwan gara fuulduraa tahuuf xxxxx xxxx hin hafiin tilaamaama jechuun himti Ababaan.
Garuu teeknolojiin xxxx xxxxx fe’e xxx xxxxxx’xxxxx amala nama hundaa baruu hin danda’u.
Namoonni damee teeknolojii kana akka malee amanuu kana ni qeeqxi. ‘’Shakkuu waan teeknolojii fi hubannoon nam-tolchee hundi sirrii tahuu dhiisuu malu,’’ jetti.
Kanaaf ofee (selfie) kaanee
maxxansuu haa dhiisnuuree
Xxxxxxx Xxxxxxxxxx keessatti xxx xxxxx yaaddessu hubannoo eeggannoo odeeffaannoo dhuunfaa irratti jirudha. ‘’…Fakkeenyan sii kenna yeroo bu’aan qabxii maatrikii yeroo xxxx barataan qabxiiisaa baruuf lakkoofsa waraqaa eenyuummaafi odeeffannoo dhuunfaa biraa calliseema marsariitii irratti galchaa ture.
Odeeffannoon kana dhaaboti teek- nolojii gurguddoo ni funaannatu. Kana booada namoota qooduufi miidhuuf itti fayyadamu.
Marsariitii odeeffannoon takkaa gadhiifamnaan akka hin badneefi bololi’aa akka turu beekuu qabnu..’’
Kaan immoo suuraa xxxxxx akka feete isa gadhiisnu kanadha jetti. Suuraan gadhiisnu qembee odeeffannoo dhaabota teeknolojii kunneen keessa galuun (machine learning) dhaaf itti fayyadamu.
‘’Jaalannes jibbines odeeffannoo seenaa namootaa, xxxxxxx maallaqaa, sabootaafi kaanis ilaaluudhaan liqii kenninuufimoo dhiisnu waan jedhutu murteeffamaa jira. Itoophiyaanis garuma sanaa adeemaa jirti,’’ jetti Ababaan.
Unuufi Feesbuukii
Feesbuukiidhaan teeknolojii ‘namuusa hin qabne,’’ jechuun waamti. Dhaabichi oduun sobaa hanga tamsa’e, Itoophiyaan hangam goolamte dhimmi jedhu akka isa hin yaaddeessine himti.
Dhaabichi dhimma siyaasaafi fayyaa irratti oduu sobaa tamsa’uuf ykn odeef- fannoo walitti bu’insa fidu daangees- suufi haquuf maallaqa gahaafi humna namaa akka hin bobbaasne qeeqxi.
Sochiin dijitaala irratti taasifnu martii ashaaraa dhiisee akka darbu hubachuu qabna. Odeeffannoo xxxxxx miidiyaa hawaasaa irratti akka feene facaasuu hin qabnu. Teeknolojiin seerawwaan hunda beeka jennee duchaatti amanuu dhiisuu qabna.
Teeknolojiin akka biyyoota lixaa rakkoo xxxxxx tahaa hin jiru taha. Suuta tahus garuma achitti tirachaa jirra jetti.
Akka hawaasaatti yoo ilaalle teekno- lojiin suuta deemuunsaa waan gaarii dha jennee ilaalla warri qeeqnu jetti.
Itoophiyaan akkuma biyyoota kaanii hubannoon nam-tochee (AI) waan xxxxx yaaddessuuf miidhaa qaqqaabuu malu hir’isuuf gamanumaa qajeelfamaa baafachuu qabdi jetti.
Facebook, Google, Twitter fi kaan illee hamma baadiyyaatti galanii tajaajila kennuu barbaadu, karooras qabu.
Dhaabonni kunneen hawaasni kana fakkaachuu qaba, namoonni hariiroo uumuu kan qaban karaa akkasiinii jechuuniifi dhibbaa hawaasaafi siyaasaa gochuu akka barbaadan irra deddeebiin qeeqamu.
Gara fuula 5 tti naanna’e
Ababaanis dhimma kana akkasiin ibsiti, ‘’Kuni gita bittaa ala kallattiidha. Kanaanis dhimma tokko akkaataa isaan barbaadaniifi adeemsisaniin beeksisaa,
Roobii - Waxabajjii 01 - 2014 ALI
Ijoo Dubbii
Galaalcha Dirree 3
Guyyaa tokkotti Biqiltuu kum dhibba 700
Biqiltuu kum dhibba 700 Guyyaa tokkotti dhaabuuf hojjatamaa jiraachuu ibsame.
Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Duula Hojii Biqiltuu dhaabuu Faana Magariisaa Marsaa 4ffaa ji’oota Gannaa bara 2014tti geggeefamuuf kurfiin hojii haal-du- ree xumuramaa jiraachuu Itti-Aanaa Hooganaa Biiroo Qonna, Bishaan, Albuudaa fi Inarjii Itti Gaafatamaan Waajjira Qonnaa fi Qabeenya Uumamas Obbo Iliyaas Aliyyii ibsan.
Duula Biqiltuu dhaabuu Marsaa 4ffaaf kurfiin hojii haal-duree xumuramaa jiraachuus Obbo Iliyaas ibsanii Duula
Hojii Biqiltuu dhaabuu marsaa 4ffaa ji’oota dhufu geggeefamuuf Biqiltuun Shanyii gara garaa Miiliyoona 1.8 qophiin xumuramaa jiraachuu fi qaama Duula hojii Biqiltuu dhaabuu Marsaa 4ffaa kan ta’ee fi Guyyaa tokkotti Biqiltuu kum dhibba 900 dhaabuuf karo- orfamee hojjatamaa jiraachuu eeran.
Hojiin Duula Biqiltuu dhaabuu Faana Magariisaa marsaa 4ffaa ji’oota Gannaa bara 2014tti geggeefamuuf Biqiltuun qophaa’aa jiraachuu kan eeran Obbo Iliyaas Duula hojii Biqiltuu dhaabuu marsaa 4ffaan Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Biqiltuun Miiliyoona 1.8 dhaabuuf kaaroorfamuu addeessan.
Hanga ammaatti Boolli Biqiltuu kum
dhibba 230 qophaa’uus addeessan.
Waggoottan darban Duula hojii Biqiltuu dhaabuu marsaa sadeen darbeen Biqiltuu dhaabaman keessaa Biqiltuun harki 68% kan qabate taachaas ragaawan kan mul’isan taachaas addeessan.
Xxxxx qilleensaa fi roobaa irratti hundaa’uun ji’a Adooleessaa 20 hanga Hagayyaa 20 geggeessuuf karoorfamuus addeessan.
Xxxxxxxx xxxxxxxxx . . .
Fuula 7 irraa naanna’e
Sabaaf aadaa gaariidha. Amma aadaan tun laafaa dhufuu bira dabarree yeroo hoggansi mootummaatuu ‘DV’ guutaa oolu agarra. Kanaaf, aadaa ormaa nama kajeelchiftu dhaalleerra.
5) Kallattii jijjiirachuu rakkoo: Wanti beekuu qabnu ‘Garbummaa’ qofaa miti ‘Hiyyummaallen’ kaabaa nutti dhufte. Seenaa biyya keenyaa keessatti kaabatti beela, baqa, waraanaaf wal-ajjeechaan beekama. Ammaa Baaleefi Booranatti beela’e dhageenya. Tun waan haarawa.
Ajandaa
" Dachee takkiittii qofa "
Sirna barnootaa . . .
Dhiibbaa ol’aanaa Jijirama qileensaan ga’u irrissuuf yeroo itti qaamoleen xxxxx tumsuu qaban ammaa jedhan.
Jiruu fi jireenya lubbu-qabeeyyii adunyaa irra jiraattan mara baraaruun rakkoolee gara garaa Sababa Jijjiirama qilleensaan mudatan ittiisuuf yeroo itti qaamoleen xxxxx tumsuu qaban ammaa jechuun Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Ittigaafatamaan Abbaan Taayitaa Naannoo, Bosonaa, Eegumsa fi faalama Qilleensaa Xxxx Xxxxx Xxxxxxx Ibsa gaazexesitootaaf laataniin ibsan.
Xxxxxx Xxxxxxx idil-addunyaa kan baranaa Caamsaa 28 akka Adunyaatti marsaa 49ffaaf akka biyya teenya Itoophiyaatti marsaa 29ffaaf “ Dachee takkiittii qofa “ xxxx-xxxxx jedhuun kabajamu ilaalchisuun hubannoo Hawaasni faalamaa fi Jijirama qileensaaf
qabu guddisuuf kurfiiwan gara garaan hubannoo gabbisuun jijjiirama ‘Ilaalcha Uumuuf hojjachaa jiraachuus Obbo Abduun addeessan.
Obbo Abduu Ibsa laataniin akka addeessanitti Sababa Jijjiirama qilleen- saan Ho’i dachee dabaluun oomish- tummaan qonnaa irrisuu irraa n hanga rakkoo walxaxaa baay’ee geesisuu danda’u oolchuuf yeroo ammaa tarkaan- fiin fudhatame malees, jaarraa dhufuun booda Pilaantii Lafaa irra jireenya lubbu-qabeeyyii irra rakkoon cimaan mudachu akka maluus dhaamanii Jijjiirama qilleensaan Ho’i dachii dabaluun miidhaawan uumamaa fi namtolcheen akka dachaan guddatan taasisuus eeran.
Fuula 6 irraa naanna’e
qoricha ta’a. Dhaabbileen barnootaa siyaasarraa akka walaba ta’an gochuun
gaariidha.
Dabballeefi kaabinee manneen barnootaarraa fageessuu, barsiisota ga’umsa siyaasaa osoo hin taane ga’umsa akkaadaamii qaban ramaduun, qulqullina barnootaa yeroo yeroodhaan madaaluufi too’achuu, qormaata sadarkaa kutaa barnootaa eeggate baasanii barattoota qoruu, kootadhaan barattooti akka hin dabarre ulaa cufuu, aadaa gadhee walirraa waraabuu xxxxx xxxxx’ate kan duubaa deeggarsa akka qabu mul’atu ulaa itti cufuun haaromsa xxxxx baruufi barsiisuutif bu’uura.
GALAALCHA DIRREE
Qopheessaan Ol’aanaan
Xxxxx Xxxx
)0915039254(
Gulaalaan
Xxxxxxx Xxxxx
Qopheessitoonni
Xxxxxxxx Xxxxxxxx
Biiroo Dhimmoota Koominikeeshinii Mootummaa Bulchiinsa Dirree Dhawaa
Torbanitti kan maxxanfamuu Ebla 18/2013 A.L.H kan jalqabame
Roobii - Waxabajjii 01 - 2014 ALI
Bilbila :- 000 000 00 00
Fax :- 000 000 00 00
Email :- info xxxxxxx@xxxxx.xxx Website :- xxx.xxxxxxxx.xxx.xx
Photographer
Selaam Xxxxx
Laayaawutii fi Diizaayinii
Sammaan Musxafa
Facebook :- Xxxx Xxxx Government Communication Affairs Bureau Youtube :- Xxxx Xxxx Government Communication Affairs Bureau
Roobii - Waxabajjii 01 - 2014 ALI
Galaalcha Dirree
Muuxannoo
4
Baankiin Dashin Leenjii fi Dorgommii Marsaa 2ffaa Kalaqa hojii jajjabessuuf kayyeffate Magaalaa Xxxxxx Xxxxxxxx gaggessaa jiraa.
Magaaloota biyya keenyaa garaga- raatti Dorgommiin wal fakkaatu eega gaggeeffamee booda kan dorgommii mohataniif qarshii miiliyoona tokko akka badhaasaniis ibsameeraa.
Baankiin Dashin akka biyyatti yeroo balaawwan uumamaa fi nam-tolchee mudatan akkuma tajaajiloota isaa saffisaan maammiltoota isaaf kennutti baankii dursee itti gaafatama hawaas- summaa Isaa bahachaa jiruu dhaa.
Baankichi Dorgommii fi leenjii kalaqa hojii Itoophiyaan taalant paawar siiriyas jedhamuu, Magaalaa Dirree Dawaatti dargaggoota(120) ta’aniif kennaa jiraachuu isaa hoji gaggeessaa ol’aanaan Sab-qunnamtii Baankii Dashin Obbo Silashii Yilmaa ibsaniiruu.
Leenjii kanaan amaloota kalaqa hojii bu’a qabeessa ta’anii,qophii karoora hojii daldalaa,itti fayyadama yeroo,xxx- deettii bulchiinsa dhaabbilee xixiqqoo fi kalaqawwan hojii gara garaa bu’a qabeessa nu godhuu danda’an irratti xiyyeffachuun leenjicha kennamaa jiraa.
Bara xxxxx Baankiin Dashin Dorgommii kalaqa hojii Itoophiyaan taalant paawar siiriyas qophaa’e irratti dargaggoota kalaqa qoricha Awwaannisa ballessuuf gargaaruu fi kalaqawwan biroo hojjatanii sadarkaa argataniif, Beekkamtiin Abbummaa kalaqa hojii Itoophiyaa irraa kenneefii
jiraa.Baankiin Dashin dargaggoota kanaaf deggarsa qarshii isaan barbaa- chisuu xxx xxxxx xxx xx’u, dorgommii kalaqa sadarkaa biyyalessaatti baankichi qophesse kana irraa abdiin kalaqawwan rakkoo lammiilee biyya keenyaa furuuf gargaaru hedduun mullachaa jiraas jedhan hoji gaggeessaan olaanaan Sab- qunnamtii Baankichaa Obbo Silashii.
Torbaan muraasa dura dorgommii fi leenjiin Itoophiyaan taalant paawar siiriyas Baankiin Dashin Magaalaa Hawaasaatti kan gaggeeffamee xxx xx’u,yeroo ammaa kana immoo Magaalaa Dirree Dawaatti bifa wal-fak- kaataan kan kennamaa jiru fi itti fufinsaan immoo dorgommiiwwan wal fakkaataan Magaaloota akka Adaamaa, Baahirdaar,Dasee fi Finfinneettiis eega
gaggeeffameen booda,xumura irrattiis kalaqa rakkoowwan hedduu furuu xxx- da’u,kan carraa hojii hedduu uumuu fi kalaqa teknolojii jaarraan kessa jirru barbaadu dhiyessuun dorgommicha kanneen mohataniif badhaasa qarshii miiliyoona tokko dorgomtootaaf Baankiin Dashin akka badhaasu Obbo Silashii Yilmaa ibsa gaazexessitoota Miidiyaa garagaraaf kennaniiruu.
Hoji gaggeessituun Baankii Dashin Distiriktii Dirree Dawaa Aadde Nuurituu Xxxxxxxx akka dubbatanitti, Baankiin Dashin yeroo hunda tarkaan- fii tokko dursinee argamna akkuma jedhu san,biyya keenyaatti iddoowwan garagaraa fi ollaa xxxxxx naannoo Soomaaleetti hongee mudateen, horsiisee bultoota miidhamaniif baankichi qarshii
xxxxxxxxx Xxxx(5) deggarsa godhuun isaa ni yaadatamaa jedhan.
Baankiin Dashin jireenya lammiilee biyya xxxxxx xxxx sadarkaa fooya’aatti guddisuuf,aadaan qusannaa hawaas- ichaa akka cimu godhuuf baankichi filannoowwan maammiltoonni bar- baadaniin, iddoo hundatti tajaajila kan kennaa jirru xxx xx’u dabalataaniis ,dar- gaggootni abdii biyyaa ta’an kalaqaw- wan hojii qabanii akka biyyaalessaatti jajjabeeysuuf xiyyeffannoon hojjachaa jirra jedhan hoji gaggeessituun Baankii Dashin Distiriktii Dirree Dawaa.
Leenjiin kun xxxxxxx xxxxxxx aanan shaniif akka kennamaa jiruus sagantaa xxxx irraa beekuun danda’ameeraa.
Buufata fayyaa Jaldeeysaaf maashiniin Xxxxxx qorannoo dhiigaa kan 'CBC' deegarsi taasifame.
Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Biiroon Mallaqaa fi Misooma Dinagdee Biiroo faayyaa Bulchiinsa Dirree Dhawaa jalatti kan argamu buufata fayyaa Jaldeeysaaf tajaajila walii galaa Xxxxxx qorannoo dhiigaaf kan oolu maashina CBC deegarsa taasise.
Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Biiroon mallaqaa fi misooma dinagdee buufata fayyaa Jaldeeysaaf deegarsa kan taasisen maashina marmaraa CBC mallaqa gara qarshii 500,000
tilmaamu yeroo tahu mashinichi deeggarsa kan godhameef hawaasa naannootiif kennaa xxx xxxxx tajaajila naamusa ogummaan gaafatu
akka kennaniifi buufata fayyaatti Ogeeyyilee fayyaa fi Hojjatoota hojii
tumsaan hojjachaa jiraniif kaka’uumsa uumuuf kan yaadamee kenname ta’uu buufata fayyaatti Jaldeeysaatti qaamaan argamuun kan deegarsa kan gumaachan Hooganaan Biiroo Misooma Mallaqaa fi Dinagdee Bulchiinsaa Dirree Dhawaa
Obbo Sulxaan Aliyyii ibsan.
Kurfii kana irratti Hoogantuun Biiroo Faayyaa Bulchiinsa Dirree Dhawaa Adde Lamlam Bazaabbih gama isaaniin akka jedhanitti kanaan duraas Hooganaan Biiroo Misooma Mallaqaa fi
Dinagdee Bulchiinsaa Xxxxxx Xxxxxx, xxxxxxxxxxxx biroo dawwii hojiif yeroo gara jaldeeysaa dhufan tajaajila buufanni fayyaa Jaldeeysaa Hawaasaaf kennaa jiruufi Ogeeyyilee fayyaa fi Hojjatoota hojii tumsaa hojjatan kaka’uumsa isaanii ilaaluun isa kana xiyyeeffannoo keeysa
galchuun tajaajila kennaa jiraniifi rakkoo maashina CBC jiraachuu hubachuun baajata biiroon gamatti bitanii deegarsa isaaniif godhutti gammaduu ibsanii hog- gantoota biiroo fi isaanii waliin warra horra hojjatan hundaaf galata dhi- heeysanii jiran.
Roobii - Waxabajjii 01 - 2014 ALI
Keessummaa
Galaalcha Dirree
5
Ustaaz Ahmaddiin Jabal Maqaan Isaanii Guutuun Ahmaddiin Jabal Muhammad jedhama.
Bara 1972tti Xxxxxx Xxxxxx magaala Jimmaatti Abbaa isaanii Xxxx Xxxxx Muhammad fi Haadha isaanii Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx irraa dhalatanii achumatti guddachuu seenaan isaanii ni ibsa.
Ustaaz xxxxxx Ahmaddiin Jabal maatii isaaniif xxxx 4ffaa yommuu tahan obboleewwan dhiiraa afur fi Obboleettiiwwan shaamaraani sadii qabu.
Ustaaz Ahmaddiin yommuu Umriin isaanii Barumsaaf gahutti gara mana barumsa Sadarkaa 1ffaa Jiddu galeessa magaala Jimmaatti mana barumsa Qeeraa jedhamutti barnoota isa jalqaban.
Ustaaz Ahmaddiin Jabal Barumsa Caalaa gara Ogummaa fi makaanikum- maatti jaalata ture.
Ustaaz Ahmaddiin Jabal kutaa 12
Seenaa Ustaaz Ahmaddiin Jabal
Saayintistii suuraale . . .
Fuula 2 irraa naanna’e
akkasumas yaada namaa xxxxxx xxx- xxxxxxx jiru.
Teeknolojii mataa keenyaa diriirsuuf maallaqa hin qabnu. Xxxxxx, isaan xxxx xxxxxx dhufaa waan jiraniif Itoophiyaa keessatti imaammata isaaniin itti to’annu baasuudha qabna’’
Hubannoon nam-tolchee(AI) addunyaa xxxxxx ni yaaddessaa?
Ni yaaddssas, hin yaaddessus jetti. Gama tokkoon loogiifi bulchiinsi badaa laffarra xxxx xxxx teeknolojiin itti fufuun ni yaaddessaanii.
Gama kaaniin hayyuuwwan kanneen
faa mana baruumsa Sadarkaa 2ffaa Jimmaatti barachuun qabxii ol Aanaa galmeessuun Xumuranii.
Ergasiis Barumsa Sadarkaa ol Aanaa Finfinneetti kaanphaasii kiiloo 4 tti barnoota Kemistrii Digrii jalqabaa kan barachu jalqabe. Itti aansuudhaanis Arabic and liphrecheritti Masterdigrii qabataniiru.
Ustaaz Ahmaddiin Kaanpaasa keessa woggota 6 baracha xxx xxxxx yommuu ta’an woggoottan kana keessatti barnoota isaanii cinaatti jama’aa barattoota musli- maatiif Amiira ta’anii tajaajilaniiru.
Ahmaddiin Jabal Bara 2009 Akka lakkoofsa Awuroophaatti Nayjeeriyaa Abuujaa fi yuunaayitid kiing doom loon- donitti leenjii gaggabaabaa barnoota hooggansaa fudhataniiru.
Akkasumaas Barnoota Diinii/ Qur’aanaa fi Hadiisota magaala Jimmaatti masjiidota adda addaatti Ulamaa’ota jelaa fudhataniru.
kitaabota islaamummaa irratti
Xiyyeeffatan torba barreessaniiru.
kitaabonni isaani maxxansanii gama Hawaasaatti raabsan baay’inni isaa kuma torbaatamaa ol kan tahuudha.
Kitaabni fudhatama guddaa Hawaasa biratti isaaniif argate kitaaba Afaan amaaraatiin seenaa qabsoo fi Cunqursaa muslimatoota Ethiopia kan bara 615 hanga bara 1700 yommuu ta’u, Kitaabichi kun koppii kuma digdamii shan olitti kan manxxanfamee Hawaasan dubbifameedha.
Africa TV gubbaattis Afaan Oromoo fi Afaan Amaaraatiinis Seenaa fi dhimmoota biroo irrattis barnoota guddaa kan kennee yuunvaritoota adda addaa fi
Da’awaa Masjiidotaa adda addaatti qophaa’an irrattis barnoota kennaa tureera.
Bara kuma lamaaf lama (2002) hiriyyoota
isaanii wojjiin ta’uun Kusbarruu ye muslimoochi guddaay(dhimma mus- limtoota) jedhamu bu’uuressuudhaan xxxxx yeroo dhimma Hawaasummaa fi diinagdee Seenaa fi kallattiilee karaa furmaata agarasiisu gubbatti maxxan- siisaa turaniiru.
Kuusbarruun kunis koppii kuma dhibbaa ol kan ta’u Hawaasaaf Raabsameera. Kuusbarruun jelqabaaf yeroo Raabsamu 3000 qofa tureera garuu boodarra hamma kuma dig- damaatti raabsuun jelqabameera.
Adoolessa bara kuma lamaaf afur (2004) Ustaaz Ahmaddiin fi hiriyyootan isaanii gaazexeessaa Yuusuf g pm Geetachoo fi Gaazexeessaa Salamoon Kabbadee Gaazexessaa Xxxxxxxxx Xxxxxx wojjiin Shororkeessummaan yakkamanii Hamma
hidhamanittii fi hiriyyoon hojii isaanii lamaan (2) Gaazexeessaa Akmal Nagaash fi Gaazexeessaan Yishaaq Isheetuu Hamma biyyaa baqatanii bahanitti maxxansi Kuusbarruu itti fufee ture.
Ustaaz Ahmaddiin Jabal kuusbar- ruu Ye muslimoch gudday jedhuuf wal qabsiisee guyyoota afur (4) muddee kuma lamaaf afur (2004) Gaazexeessaa Yishaaq Isheetuu fi Akmal Nagaash wojjiin Mana Hidhaa ma’akalaawii/ jiddu galeessatti Hidhamanii turan.
Ustaaz Ahmaddiin Jabal hirmaan- nan akka guutuu biyyoolessaatti inni qabu baroota yunivarstii barataa turetti bara (1996-1998 ) tti Amiira Barattoota
muslimaa yuunivarsitii fi Finfinnee
ta’uun tajaajilaa turaniiru.
Bara (1999-2000) tti Ayyaana bar kumee biyya xxxxxx keessatti majlisa magaala Finfinneen jelatti koree tahuun Tajaajilaniiru. Akkasumaas woltajjii xxxxxx majlisa bar kumee Itiyoophiyaa qopheessite gubbaatti barruu qorannoo barreessuudhaan dhiyeessaniiru. kanaaf immoo Presidaantii fedraal- awaa biyyatti kan yeroo xxxx Xxxx Girmaa wolda Giworgis fi Jeneraal Saamorraa Yuunis fii (ministers)min- isteroonni adda addaa bakka jiranitti 2002 gumaacha gumaacheef kilabiiw- wan Finfinneen irraa waraqaa ragaa fi beekkamultiwwaan qophaay’e bulchiisa irraa fudhateera.
▪Bara kuma lamaatti (2000) wol dhabbiin majliisa magaala Finfinneen fi majliisa Federaalaa jidduutti ka’eefis araara buusuuf koree jaarsummaaf dhaabbate keessaa dargaggoota bakka bu’uun qooda irraa fudhateera.
Ustaaz Ahmaddiin Jabal Amajjii bara 2004 tti kan dhaabbatee fi gaafii Hawaasa Muslimaa Sadan qabatuun kan socho’xx xxxxx miseensaa fi dhimma Hawaasummaa xxxxx xxxx barbaadduu Hawaasa muslimaa tahuun karaa seera qabeessaan mootummaaf gaafii mirgaa dhiheessuu isaaniitiin shororkeessaa jedhamee Adoolessa 2004 irraa jalqabee baroota hedduf mana hidhaa keessatti dararamaa ture.
Dararaa hedduun booda mana hidhaatii ba’uun sadarkaa ammaa irra ga’eera.
Hordooftoonni amantii muslimaa hundinuu baga Tsooma Ramadaanaa geessan.
akka Timniit dhaabota gurguddoo dura
dhaabbatan jiraachuun abdii kennaaf.
Akka Ababaan jettutti, ‘’…bara 1950 xxxxxx xxx ilaalte koompiitarri otoo hin kalaqamiin shallaga herreegaa kan hojjetan dubartoota gurracha turan.
Ogummaan kun yeroo guddataa dhufu garuu dhiiroti gara hoggansaatti dhufuu jalqaban. Kunis dubartoota gur- rachaaf qormaata guddaa tahe.
Amma garuu dubartootni lammiin Itoophiyaa tahan otoo hin hafiin dhiibbaa gochaa jiru.’’
Hayyuuwwan addunyaan qaba jettu keessaa tokko Dr Xxxxxx dha Bara darbe hubannoo nam-tocheedhaan namoota dhiibbaa olaanaa taasisan jedhamuun filamtee turte.
Kalaqa suuraa kompiitaraan badhaasa ‘Venture’ jedhamus fudhatteetti. Ammas gama hubannoo nam-tocheen (AI) dhaan ogeeyyii Afrikaa dhiibbaa uuman keessaa tokkodha.
Badhaasota argatte xxxxxxx xxxxxxx ijoo eerre malee beekamtii garagaraa argatteetti.
Isheen garuu iddoo guddaa kan kennituuf battala qorannoo PHD xxxxx dhiyeessitee xumurte sana dha.
‘’ abjuu baayyee qaba. Xxxxxxx PHD koo diffeend godhee yeroo xxxx xxxx hin dagadhu, sababiinsaas hojii wagga shanii booda dha gatii taheef,’’ jetti.
Xxxxxx sanas ergaan baga gammaddee Tiwiitara irraattii isheef yaa’xx xxxx.
Roobii - Waxabajjii 01 - 2014 ALI
Galaalcha Dirree
Hawaasummaa
6
Sirna barnootaa dhukkubsataaf haaromsa barbaachisu
Wanti tokko altokko yoo jeeqame akka laayyootti bakkatti hindeebi’u. Xxxxxx xxxxxxxx xxxxx xxxxxxx. Yookin bakkatti deebi’uuf yeroo dheeraa itti fudhata. Xxx xxxxx xxxx xxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxx keessatti yeroo gabaabaatti deebi’a.
Kovid-19 addunyaa kana garmalee jeeqe. Dinagdeen koovid-19iin jeeqame hanga ammaa bakkatti hindeebine. Omishtummaan gadi bu’eera, namni hojii dhabeera; jireenyi qaala’era. Dinagdeen addunyaa bakkatti deebi’uu dadhabee okkolaa jira.
Jireenyi hawaasummaa sababa kanaan miilaaf mataa dhabeera. Walmarqeera; wallaaqeera. Kuun maatii dhabe. Kuun fira dhabe. Daa’imman haadhaafi abbaa maleetti hafan. Firri yeroo san addaan fagaate walitti deebi’uuf akkuma rak- katetti jira.
Wantoota koviid 19n jeeqaman keessaa tokko barnoota. Haalli baruufi barsiisuu sababa dhukkuba hamaa kanaan jeeqame hanga ammaa bakkatti hin deebine. Muuxannoon addunyaas ta’e kan biyya keenyaa kanuma ibsa. Qulqullinni barnootaa sigigaatee qilee bu’e qilee keessaa bahuu hin dandeenye. Barattooti hiriyootasaaniin adda citaniiru. Barsiisotaan adda fagaataniiru.
Barnooti biyya kanaa kan jeeqame kovid qofaan miti. Walitti bu’iinsi biyya kana keessa tureefi jiru kovid irratti dabalamee xxxxx baruufi barsiisuu garmalee qoraa jira. Waraanni garmalee fokkataa ture bu’uraalee banootaa qofa osoo hintaane barattoota hedduu jireenya dhabsiiseera. Xxxxxxx barnootaa sababa waraanaafi walitti bu’iinsaatiin cufaman danuudha.
Dhahaan (kaalandarri) barnootaa biyya keenyaa kan Fulbaanatti jalqabee Waxabajjiitti raawwatu sun kompaasiin- saa badeera. Xxxxxxx xxxx xxxx xxxxx- xxxxxxx yoom akka cufamu beekuun rakkisaa ta’aa jira. Wanti hunduu xxxxx yeroorratti hundaa’uu jalqabeera. Yuunivarsiitiiwwan Fulbaanarratti barattootasaanii miidiyaadhaan waaman sagaleensaanii eddii badee bubbuleera.
Sirni eebba barattootaa kan baatii Waxabajjiitii eegalee walcinqu sun xxxx xxxxxx xxxxxx xxxxx mul’achuu dhiiseera. Haalli sagantaan barnootaa itti deemaa jiru kun akka biyyaatti kan nama yaachisuudha. Dhalooti ammaa dhaloota boriif dhaamoo akkamii dhiisnee akka dabarru sirriitti ittiyaaduun barbaa- chisaadha. Gama kanaanimmoo gaheen mootummaa olaanaadha.
Sababa jeequmsa dhaha barnoot- aatiin (academic calendar) Barnooti yeroo eegalee hin jalqabamu. Yeroosaa eeggatee hin xumuramu. Fakeenyaaf, qormaati kudha 12ffaa kan bara tare kennamuu qabu barana kenname.
Qabxiin barattootaa dhihoo kana xxxx. Ramaddiin barattootaa kan bara jalqa- baatiif yuunivarsiitii xxxxx torbee kana xxxx.
Xxxx xxxxxxxx xxxx jalqaban ammaaf ifa hin taane. Silaa akka sagantaa duriin yeroon kun yeroo qormaata simisteera lammataa fudhachuuf itti qophaa’ani- idha. kan nama gaddisiisuufi xxxxxxxx hin argatin umurii ijoollee xxxxxx- xxxxxxx. Waggaan tokko umurii namaa keessatti qisaasamuun kisaaraa guddaadha; kisaaraa dhalootaa.
Sababoota kovidiifi tasgabbiin dhabamuun haalli manneen barnootaa keessa jiru namatti hin tolu. Barattooti kitaaba kutaasaanii ni jalqabu malee xumuruu dhiisaniiru. Gariin wad- hakkaatti dhiisanii kutaa biraatti darbu. Gariin, bakka itti adda kutanuu hinbeekan. Garuu akka waan barnoota kutaasanaaf qophaa’e gahinaan xumura- niitti kutaa biraatti darbu. Yoo itti siqanii qoratan garuu barattooti gahumsa sana qabaatan xiqqaadha.
Xxxxxxx warra maatiin manatti deeggaru, warra haalli mijaa’efii karaa teeknolojiitiin ykn barnoota manaatiin (home schooling) barnootasaanii hordo- faniidha. Dimshaashumaan kaayyoon kaarikulamii galma gahuu waan jiruu miti. Beekumsi barattootaafi kutaan- saanii walmadaaluu dhiiseera. Barnooti durayyuu cunuufachaa ture amma guututti ijaa jaamuuf waan deemu fakkaata.
Xxxxx xxxx wajjin walqabatee amalli barattootaas jijjiiramaa deemaa akka jiru dhugaan mul’atu ni jira. Dardarooti heddumminaan barnootaaf fedhii dhabaa jiru. Gaaffii “xxx xxxxxx eessa gahe” jedhu akka kaasan kan taasisu barattoota fuuldurasaanii turaniidha. Haalli nageenya biyyattii kan barnoot- aaf nama onnachiisuu miti. Gochoota hammaataan manneen barnootaa kees- sayyuu yuunivarsiitii keessatti raawwat- aman tokko tokko kan hamilee barat- tootaa cabsuudha; Kan maatii abdii kutachiisuudha.
Kan duubaa isa fuulduraa ilaala. Fakkeenya godhata. Dargaggooti barnoota xumuran danuun sababa hojii dhabuutin maamila jimaa, shiishaafi baala sammuu addochaniifi araada nama qabsiisanii ta’aniiru. Kuun maamila dhaabbata mana dhugaatii ta’anii galmaa’aniiru. Kan duuba jirus isa fuulduraa waan ilaaluuf sarara sanirra deemuu akka jalqaban ragaa naannawa manneen barnootaa jiranirraa hubachuun ni danda’ama.
Magaalaa keessatti manneen jimaa, shiishaa, karambullaa, jotanii, puulii, manneen tajaajila siree dhoksaa… kan danatan naannawa manneen barnoota- atti. Gochoota jiruufi jireenya dardaraafi shamarran xxxx biyya dhaalanii kanneen balleessanii kan dhaabsisu ykn kan dhorku hinjiru.
Haalli baruufi barsiisuu biyya keenyaa jeequmsa dhabee hinbeeku. Baruma baraan waan haaraatu dhalata ykn mudata. Xxxxx xxxxxx’e yoo jedhame rakkoo caalutu uumama. Fakeenyaaf yuunivarsiitota keessatti gareen, sanyiin, ilaalcha siyaasatiin akkasumas naannawa irraa dhufaniin walqoodanii waltumuun, waldanquun, kaayyoorraa walgufachiisuun yeroo hedduu uumama. Kanaanis yeroo yuunivarsiitoti itti cufaman ni mudata.
Xxxxxxx barnootaa biyya keenyaa iddoo barnootaa qofaa miti. Qeyee siyaasaafi meeshaa kaayyoon siyaasaa galma ittiin ga’amu akka ta’an warri fedhan ni jiru. Dhalooti dammaqe, kan mirgaafi dirqamasaa adda baafatu, kan mirgoota namummaafi hawaasummaaf qabsaa’u, kan dhugaaf dhaabbatuufi mormu manneen barnootaa keessa akka bahu beekamaadha. Xxxxxx garuu xxxxxx xxxx ta’ee mul’ata.
Sirnoota biyya kanaa keessatti imaammati barnootaa kan lammii hundaaf mijataa ta’ee miti. Kan loogii qabuudha. Kan tokko qaruufi kan biroo doomsu, kan gariin ajjeesuufi gariin fayyisu, kan kaan duroomsufi kaan hiyyummaatti ergu akka ta’e kan
walnama gaafachiisuu miti. Sirnoota hunda keessattuu Oromoon dhiibbamaa ture. Fakkeenyumaaf sirna barnootaa bara Wayyaanee kaasuun gahaadha.
Bara sana keessa akka Oromootaa kan miidhame waan jiru natti hin fakkaatu. kuun hin miidhamne jechuu kootii miti. Itti yaadamee malaafi tarsiimoo dhokata- adhaan qulqullinni barnootaa naannoo kanaa akka gadi bu’u ta’e. Barattooti barreessuufi dubbisuu hindandeenye, kanneen mallattoo heerreega afran sir- riidhaan hinherreegne baratanii beekanii osoo hin ta’in osoo hinbeekiin kutaa saddeettaffaatti of argu. Hedduunsaanii kutaa saddee harca’anii haamileen- saanii cabee hafu. Xxxxxx akkuma ta’ettii kabaadhaan kutaa 10ffaa ga’anii isaanis hiriyootasaanii kutaa 8ffaatti harca’anitti makamu. Kanneen kutaa 12ffaa gahanii kan irraa harca’e harca’ee muraasti yuunivarsiitii galu. Isaanuu kiyyoon qophaa’eefi barattooti ciccimoo ta’an akka manneen barnootaatii xxxx’xxxxxx, xxxxxxxx, ajjeefaman ta’u. Kun ajandaa dhokataa lafa jalaan adeemsisamu ture. Rakkoon akkanaa kun barnooti kaayyoosaarra akka maqu, barattoo- tis waan biroo akka yaadan gochuud- haan gahumsa barnootaarratti dhiibbaa taasiseera.
Rakkoon siyaasni barnootarratti uumaa jiru kana qofa miti. Kan biraa, waan hedduu tarreessuun ni danda’ama. Fakeenyuma tokko dabaluudhaaf, torbee kana ramaddiin barattoota yuunivarsiitii galanii baheera. Rammaddiin kun maatii garmalee cinqaa jira. Bakka ramadame sanatti “mucaa koo ergumoo dhiisu?” jedhee kan marii gaafatu hedduudha. Kan hin erginu jedhanii murteeffatanis jiru. Maaliif? Xxxxx nageenyaa; sodaa tasgabbii yuunivarsiitii; Jibba sanyii warri oftuultotaa sabaafi sablammii biroo irraa qaban. Kan biraa itti dabalaa. Ilaalcha fokkataa finxaaleyyii karaa kaabaa.
Maalumaafuu akkuma siyaasa biyya xxxxxxx xxxxx barnoota biyya keenyaas garmalee dhukkubsateera. Barnooti xxxxxx hakiimaa akkamii uumaa jira? Injinara beekumsa akkamii qabu gabaatti baasaa jira? Barsiisaa beekumsa akkamii qabu horataa jira? Dhuguma dhaloota kalaqaafi falaasamaan akkasumas ogum- maadhan biyya guddisan uumaa jiraa? Dhukkubsachuunsaa asirratti mul’ata.
Rakkoowwan kanneenif maddi, malliifi fallisaa maalinni jedhanii qo’achuufi mari’achuu barbaachisa. Imaammati barnootaa sakatta’amuu qaba. Kaayyoo sirna barnootaa madaaluu, sirreessuufi qajeelchuun dirqama ta’a. Adeemsa baruufi barsiisuu kallattiitti deebisuun kaalaandara barnootaa qabatee akka deemu taasisuun
Gara fuula 3 tti naanna’e
Roobii - Waxabajjii 01 - 2014 ALI
Galaalcha Dirree
Hawaasummaa
7
Liibiyaa keessatti "yeroo sadi na gurguratan"
Baqattoonni Itoophiyaa fi kaan Liibiyaa keessatti guyyaa 10ffaaf mormiirra jiru
‘’Yoo xiqqaate bakka torbatti gurgurameera’’
Abdiin akka jedhutti, jalqaba baqat- toota Oromoo 140 waliin magaalaa Tiripoolii keessa turan, adeemsa keessa lakkoofsi isaanii gara 47tti gadi hir’ate jedhe.
Baqattoonni eessa akka jiran wayita ibsu akkas jedhe: ‘’kaan isaanii naannicha gadhiisanii badan, kan hafan galaanatti dhuman,’’ jedhe.
Abdiin baqattoonni lammii Itoophiyaa, Somaalee, Sudaan, Sudaan Kibbaa, Sooriyaa fi Ertiraa isa waliin baay’inaan akka Liibiyaa keessa xxxxx xxxx. Xxxxxxxxxxxxxxx nammoonni gara 500 ta’an Tiripoolii bakka Ain Zaraa jedhamuutti waliin akka argaman hima.
Isaan keessaayis, lammiileen Itoophiyaa dhiiraafi dubartoonni, daa’ima baatii jahaatii kaasee hanga gaheessaa ni argamu.
Lammiileen Itoophiyaa gara 140 ta’an achi akka turaniifi amma garuu kan hafan gara 41 qofa ta’u jedha. Baay’een isaanii karaa galaanaatiin gara Awurooppaatti qaxxaamuruuf osoo deemanuu du’usaanii, kaan gara biraatti isa biraa imaluu hima.
Amma maal keessatti argamu? Jalqabuma rakkoo siyaasaatiin lub-
buusaaf yaadda’uun biyyaa bahuu kan himu Abdiin, yeroo garaa garaatti hidhaafi kanfaltii maallaqaatiif saaxila- maa jiraachuu dubbata.
‘’Xxx xxxx baate ni xxxxxxxx, xxxxx xxxxx maallaqa kanfaltee baata. Akkasumas karaan cufameera garuu faddaalaan nama gowwoomsee erga maallaqa si kanfalchiiseen booda, gara Awurooppaatti ce’uufan jettee bishaan- irra daqiiqaa muraasa erga deemteen booda qabanii si deebisu,’’ jechuun bu’aa bahii mudataa jiru hima.
Kanaafuu baqattoonni Itoophiyaa erga bara 2018 kaasee galmaa’xxxxxx xxxxx seeraatiin Liibiyaa keessaa bahuu akka hin dandeenye dubbata. Lammiileen biyya biraa isaan booda galmaa’an tokko tokko garuu dhaabbata mootummoota gamtoomaniitiin deeggarsa argachaafi gara biyya biraatti dabarfamaa jiraachuu hima.
Abdiin erga bu’aa bahii hedduu keessa darbuun bara 2017tti Liibiyaa qaqqabeen booda gara Awuroppaatti qaxxaamuruuf yaalii taasisulleen ergasii achumatti danqamee jiraachuu BBCtti hime.
Rakkoon kun Abdiin qofaa miti
kan mudate, baqattoota Itoophiyaafi biyyoota Afrikaa shan irraa dhaqan biroo wajjiin maraammartoo kana keessatti kufuu dubbate.
‘’Gurguramne, maallaqa kaffallee baane, karaa galaanarra miliquuf yaallee deebinee qabamne, ammas mana hidhaa tokkorraa gara biraatti darbaa jirra, Liibiyaa keessaa bahu hin dandeenye,’’ jedhe.
Liibiyaa keessatti baqataan akka meeshaatti xxxxx hin baratamneen gur- guramuu fi hidhamuun baratamaa ta’uu dubbata.
Liibiyaa biyya ‘baqattoonni itti
gurguraman’
‘’Rakkoo guddaan baqattoota mudatus daldaltootaan qabamanii gur- guramuudha. Kan jalqaba si qabe osoo maallaqa sirraa hin buufannee gadi si hin dhiisu,’’ jedha.
Abdiin ergan biyya Liibiyaa seenee waggoota xxxx xxx guute xxx xx’x, xxxxxx Xxxxxxxx keessa ‘’yeroo lamaafan gurgurame,’’ jedhe.
Waliigalattis, dararaan Liibiyaatti baqattootarra gahu cimaadha jedha Abdii kan ijaan argeera jedhurraa kaasun.
Faddaaltoonni biyyattii daa’imaa hanga nama guddaatti akka hidhaniifi gurgurtaaf dhiyeessan dubbate.
Nama hiree toletu galaana keessatti
dhidhimuurra hafee jalaa miliqa jedha.
‘’Keessattuu dubartoonni baqat- toonni bakka mana hidhaatti gudeeda- mun ijoollee dhalanii waliin rakkataa jiraniifi kanneen sababiidhuma miidhaa irra gahuutiin hanga sammuun darbuu irra qaqqaban jiru,’’ jedha.
Sababii kanaatiin ‘’dubartoonni ‘maraatanii’ daa’imman baatanii magaalaa Tiriippoolii keessa xxxxxx xxxx,’’ jedhe.
Mana hidhaa inni keessa jirutti xxxxx- toonni sadii daa’imman isaanii waliin
hidhaman dhibee sammuutiin rakkataa akka jiran himeera.
Osoo mana hidhaa sana hinseeniin dura ji’oota sadiif karaa Tiripoolii irra akka jiraataa turanillee kaaseera.
Abdiin ammas gara Itoophiyaatti deebi’uu hin barbaadu. Dhaabbata Biyyoota Gamtoomaniitti Komishiniin Dhimma Baqattootaa UNHCR gara biyya birootti akka isa qubsiisu barbaada.
Haata’u malee, dhaabbatichi garuu biyyattii keessaa isaan baasurratti harki- fachuu dubbata.
Namni maaliif biyyaa ba’a?
— May 21, 2022 comments off Namni sababoota garagaraatiin
biyyaa ba’uu danda’a. Rakkinni Biyya dhiisii manaayyuu nama baasa. Rakkataa biyyaa ba’eef ormatu maqaa baasa (undocumented immigrant/day- xxxxxxx, Refugees, illegal alien…)
Diyaasporaan moggaasuma fooyya’eedha. Yeroo mootummaan keenna lammiilee biyyatti galchaa jiru kanatti dubbii xxxx waanin kaaseefin qaba. Sababa biyyaa ba’uu lammiilee Itoophiyaa keessaa muraasan xxxxx:
1) Ormi baqataa jaalata: Baqachiisuuf ammoo yeroo filatee xxxxx mijeessa. Namni akka beelaafi waraana baqatu waan beekuuf ormii yeroo beelaafi waraanaa baqataa jaalata. Yeroo dhukkubni dhufu garuu fagootti ofirraa dhowwa (Covid-19)n ragaadha.
Beela ALA bara 1975-85 Itoophiyaa gara Kaabaatti dhufterratti Ameerikaan gargaarsa caala baqataaf xxxxx mijees- site. Ummanni Gondar harki hedduun gaafas biyyaa ba’e. Yaroo bulchiinsii Dargii kufuuf daddaaqamu Ameerikaan qaamolee sadii (CIA, Israel Secrete Service, Sudan Security) qindeessuun lammiilee biyyattii namoota hanga 17,000 ga’an moggaasa, “Operation Moses” jedhamuun karaa Suudanitin baafte. Nama 8000- 10,000tti biyyaa
bahee karaatti hafe. Baqaa kana kan olaantummaan qindeesse sagantaa Mootummaa Ameerikaa kan “American Resettlement Program” jedhamuudha.
Sababni lammiileen biyyaa baatuuf tokko jaalala/yaamicha ormaa kana. Yeruma dhihoo biyyattiin waraana Juntaa keessa galte kanatti mootum- maan Ameerikaa Baqadhaa! Baqadhaa! jechuu bira dabree hanga mooraa baqat- tootaa daangaa Itoophiyaaf Keeniyaatti ijaaruu ga’e. Imbaasiifi miidiyaa qabuun baqa labsaa turuunsaa ni yaadatama.
2)Walrakkisuu ormaati: Xxx xxxx wal- rakkisu xxxx xxxxxx rakkata. Diigamuun Impaayera Raashiyaa akkuma kufaatii Dargiitif karaa bante baqataa keennaaf daandii saaqxe. Gaafasis gaheen Ameerikaa/CIA guddoo. Kaampii baqat- tootaa kan yeroo lola juntaa deebiftee ijaarte sun duruu isumatti ijaare.
Ammas akkuma diigamuun Impaayera Raashiyaa dhiibbaa nurratti uume waraanni Xxxxxxxxxx Xxxxxxx/ Ameerikaa adoo qaala’iinsa jireennaal- xxxx xx’e dhiibbaa nurratti uuma.
3) Xxxxx Baqachiisaa: Biyyaa baqachuu lammiileetiif wantoonni biyyuma keessaa maddan/muudatan bifa lamaan dhufuu danda’u:
A) Uumama: Weerarri hawaannisaa qonnaan bultoota miidhuun, weerarri koronaa hojii daldaltootaa/hojjattootaa/ barattootaa jeequun, hongeen dhihoo tun horsiisee bulaa hubuun harka biyya ormaa nama kajeelchisa.
B) Namaan: Xxxxx’xxxxx jireenyaa, dhabamuun nageenyaa, hojmaanni badaan caasaa mootummaa keessatti ripheefi rakkoon bulchiinsa gaarii lammiilee baqaaf kakaasuu danda’u. Hundaa ol, baay’achuun maddeen sobaa/ miidiyaa babal’achuun hayyootaaf sab- boontota/qabsaa’ota sobaa dhaloota baqataa qopheessuu dandeetti.
4) Uumamuu aadaa baqachiiftuu: Dhaloonni durii jaalala biyyaatiin beekama. Aadaa barreessuu waan hin- qabneef dhugaa xxxx hojii weellistoot- arraa hubachuu dandeenna. Taaddassaa Maasinqoo: “Yartuudha biyyi ormaa lammii nama gaafatti akka waan namaaf hirtuu,” Abbitoo Kabbadaa: “Bishaan Awash guutuudha maaltu hirdhatee daaki naan jedha! biyya alagaan jiraa maaltuu beelofte nyaadhu naan jedha,”
Xxxxxx Xxxx “Yaa jiruu biyya ormaa mukaa citaan naan morma,” Xxxxxxxxx xxxxxx: “Dhaba hojiitti dira keessa nu yaasa xxxx hamaan maqaa nutti baasa duuriyyee jedhee nuyaamaa” kkf jedhanii yoo weellisan dhageen- yeerra. Kun dhalootaaf ergaa cimtuu.
Gara fuula 3 tti naanna’e
Roobii - Waxabajjii 01 - 2014 ALI
Galaalcha Dirree
Aadaa fi Artii
8
Xxxxxxx Xxxxxxxxx
Yeroo maqaan Dirree Dhawaa
Ka’u wantoota Dirree Dhawaa faana ka’an keeysaa Artiin hojiilee isaan ijoodha.Barruu xxxxxx arraatiin DIRREE FI ARTII irratti seenaalee turee fi namoota seenaa kana duuba turan akkasumaas Dirree Garba Artii godhuuf ga’een dhaloota arraa maal tahuu akka qabu irratti waan wali qin- deeysine barruu arraatiin isin biraan geenyaa hanga dhumaatti Obsaan akka nu waliin turtii gootan abdii guutu isinirraa qabna.Oromoon yeroo makmaaku Gaalli hiriira duraa laala jechuun tolli namoota hangafa tahanii namoota yookaan dhaloota boodaan dhufaniif ga’een isaan qaban ol aanaa tahuu kan ibsani.Isa kana dhugoomsuuf ragaaleen jiran hedduudha.
Fakkeenyaaf Seenaa Artii musiqaa sirbaa Oromoo keeysatti Dr kabajaa Artiisti Xxxx Xxxxxxx,Seenaa artii fakkii suuraa fi bobbocaatiin Looreet Artiisti Lammaa Guyyaa,Seenaa Lolaatiin Kone’el Abdiisaa Agaa fi Seenaa Figichaan Atileet Shambal Ababaa Biqilaa isaan hangafoota dhaloonni
Aartii fi Dirree Dhawaa
Dirree Alatti dhalate jidduu.Warri akka
Alii shabboo,XXxx Xxxxxxx,Xxxxxxxx Xxxx Xxxx Xxxxx,Xxxxx Xxxxxxxx,Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxx,Xxxxx Xxxxxxxx
~ Xxxxxxxx Harawwee,
~ Halloo daawee,Barreeysituun bar- siiftuu Makkiyaa Abdullahii
Abuubakar Mussaa Xxxxxxx shubbisaa Abdii Qophee fi warreen biraatiis,namootan yeroodhaaf maqaa isaanii hin beeyne hedduutu ture. Kanaafuu Magaalaa Dirree Dhawaa hundee Artii fi Artiistootaa dachii Sabboonummaa,biyya qabsoon itti xxxxxx daraaree,biyya hayyuu fi hayyootaa biyya Tokkummaa,Jaalalaa Lafa Qaabsoo fi Ammayummaan itti eegalte Magaalaa Xxxxx qabeettidha. Kanaafuu kana hunda tahuu hubannee akka yaada namoota guddina Xxxxxx Xxxxxx arkuuf hawwii qaban dubbif- netti Maqaa Dirree Kaleeysaa deebisuuf xiyyeeyfannoo xxxx xxxxx argachuu kan qabu hojii
hiriira isaanii laalaa dhufeedha.Dirreen Dhawaa burqaa Artii fi Artiistootaa turte burqaa kana gara galaanaa fi garba artiitti olguddisuuf maaltu godhamu qaba maaltuu godhamaa jira?
Kana godhuun ga’ee enyuuti?Ogeeyyiin kana goosisan arraaf Dirreen ni barbaaddii?Ogeeysa meeqa kan muziqaa qindeeysuu fi sirbuu danda’an kan kaleeysa turan kan arra hin jirre warri xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx (Afranqalloo keeysatti Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx)Gazeexeeysaa fi Artiisti Xxxxxxxxx Xxxx Xxxx fi Meeshaa fi Sirbaan Artiisti Xxxxx Saabitee Rabbiin Rammata isaaniif hagodhuu mana kitaabaa Du’aan ifbiraa dhabneedha.
Hanga xxxx namaa taneetti duuti waan
hin olleedha.Kanaafuu Namni hanga jirutti waan dhaloonni isa dura ture isaan dhaalchise isaaniis dhaloota
Dhalchisuun dirqama seenaan xxxx xxxxxx gaafatu.Namni arra jiru xxxx jiraachuu dhabuu mala.
Kanaafuu muxannoon hangafoota keenyaa warra akka Alii shabboo Xxxxxxx Shubbisaa fi Xxxx Xxxxxxx
kan laayyootti laalamuu qabani miti. Abbaan artii Afaan Oromoo bu’ureey- sitoota hawwisoo Afran-Qalloo keeysaa nama tokko kan tahee fi ogeeysi Gitaaraa fi walitti qabaan walliftoota Oromoo Dr xxxxxxx Alii shabboo Mootiin Muziqaa
Oromoo wallisaan Wallee Afaan hedduu
kan sagalee jollummaatiin eegalee hanga arraatti wallisaa jiru Dr XXxx Xxxxxxxxxxx gumaacha Dirreen artii Oromootiif goote kan yoomuu dagatamne.Akkasuma hojiileen Artiisti Xxxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxx Xxxxx fi Artiisti Xxxxx Xxxxxxxx fi isaan biraatiin hojjataman hojii bara baraan maqaan Dirree Dhawaa galmee Seenaa Artii keeysatti itti bahee
Mullatuudha.wallistoota qaqqaalii sabboontoota ilmaan aayyaa warra dura dammaqe hedduu qabdi,warra Ummata dammaysaa ture,warra sabaaf aarsaa lubbuu kafale.Kan arra jiranii fi hin jirre jidduu.Kan Dirree Dhawaa dhalateefi
Artii guddisuu akka taheedha.
Walliftootaa fi barreeysitoonnin Maqaa artiitiin kaasee dubbadhe Kun xxxxx xxxxx qabeeyyii jaalata-
mtootafi beekamtoota warra walaloo fi sagaaleen isaanii midheegdu isaan ummataa oromoo gurraa bu’ani. Xxxxx xxxxxx Xxxxxxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx. Ergaan keenyaas Dirree Garba Artii fi Artistootaa ha gonuu kana godhuuf namuu ga’ee isarraa eegamu bahachu qaban dhamsa
Barruu arraatii torbaan barruu biraatiin hanga wal garruu arraaf xumurree nagayatti.
Xxxxxxxx Xxxxxxx. . . | Itti fayyadama Bajata. . . Fuula 1 irraa naanna’e bahachuu isaan dandeessisu ilaalchi- karoorfaman akkaatuma kallattii see gaafii biiroo maallaqaa fi misooma bulchinsi kaa’een sirnaan akka raw- Diinagdee Bulchiinsa Dirree Dhawaatiif wataman taasisuuf Biiroon Maallaqaa dhiheessuun bakka miseensonni maane- fi Misooma Diinagdee Bulchiinsaa, tor- jimantii dhaabbilee hundaa argamanitti beewwan darban keessa qophii bajataa falmii fi mariin taasifamuun qophiin ilaalchisee waajjiraalee mootummaa baajataa fooyya’aa tahe akka jiraatuuf hundaa waliin mari’atee jira. waliin mari’achuu isaanii ibsuun, Hogganaan Biiroo Maallaqaa Biirichi wixinee baajata Kaappitaalaa fi Misooma Diinagdee bulchi- bu’ura godhachuun torbaan kana insa Dirree Dhawaa Obbo Sulxaan qophaa’e torbaan dhufu kaabinee Aliyyii,waajjiraaleen mootummaa bulchiinsaatiif dhiyeessuun mana marii seektaroota dinagdee, hawaasummaa fi bulchiinsaatiif akka erguus dubbatanii bulchiinsaa bajata idilees tahee, xxxx- xxxxx. pitaalaa itti gaafatamummaa isaanii | |
Fuula 12 irraa naanna’e Liivarpuul gadhiisee bahu barbaadu- umi? Waan jedhan nan raawwadha,’’ | Gareen kubbaa miilaa biyyaalessa Senegaal maqaa qoosaa Leencota Teraangaa jedhamuun beekkaman | |
jechuun Maaneen deebise. ‘’Hin yaadda’iinaa. Fagoo miti. | ramaddii isaanii qabxii sadiin dursaa jiru. Guyyaa Kamisaa qixa kan bahan | |
Amma arguuf jirtu. Xxxxxxx hin jirtu,’’ jechuun hime. | Madagaaskaarii fi Ruwaandaan qabxii tokko tokkoon itti aanu. | |
Maaneen tapha kaleessaa irratti | Senegaaliin kan moohamte Beeniin | |
galchii jalqabaa penaalitiidhaan erga galchee booda galchii lama taphaan | qabxii tokkollee hin qabdu. Tapha biroon Maaliin Koongoo- | |
galche. Senegaal yeroo jalqabaaf barana ture | Biraazaavil xxx xxxxx, Aljeeriyaa, Gaabon, Mooritaaniyaafi Gaambiyaaniis | |
Waancaa Afrikaa kan fudhatte. Kana keessattis gaheen Maane olaanaa ture. | injifatanii jiru. |
Roobii - Waxabajjii 01 - 2014 ALI
Galaalcha Dirree
9
Bulchiinsa Dirree. . .
dhiheessii Simintoo akka hin jiraanneef xiyyeeffannoon akka irratti hojjatamuus addeessan.
Rakkoon hanqina dhiheessii Simintoo akka hin mudanneef xiyyeeffannoo ol’aanan hojjachaa jiraachuu Bulchiinsa Dirree Dhawaatti Hooganaan Biiroo Misooma Magaalaa fi Konistiraakshinii Injiinar Xxxxxx Xxxxxxxx waltajjicha irratti eeraniiru.
Bu'aawan Dubisuu. . .
akkasuma kaka’umsa miira keen- yaallee laaffisuu irratti dhiibbaa waan qabaniif dursinee waan dubbisuu qabnu adda baafachuun gaarii ta’a. Kitaabota akkasii dubbisuuf, dura sammuun xxxxxx akka qophaa’aa fi bilchaataa ta’uu fi sammuun xxxxxx ilaalcha waan hunda xxxxx salphaatiin simatu horachuu danda’uu qaba. Sana booda kitaabota akka barbaadde dubbisuu jalqabda.
Sammuun kee guutummaatti qophaa’aa gaafa ta’u, kan sammuun kee fudhatu simattee, kan sammuun kee dide dhiifta jechuudha.
Fuula 10 irraa naanna’e
Fuula 1 irraa naanna’e
Roobii - Waxabajjii 01 - 2014 ALI
Tibbana
Galaalcha Dirree
10
Bu'aawan Dubisuu fi barreessuu
Dubbiisu fi_Barreessuun bu’aa qaba
Dubiftotaafi hordoftoota qophii Galaalcha.dirree qophii xxxxxx xxx torbaani waa’ee hawaasummaa kenyaa isiniif dhi’eessun xxxxxx ni yadatama ara garuu waa’ee dubisaa fi barayyasa bu’aa isaa isiniif dhi’eesinera.
Barreessuun bu’aa waan arganii yookaan dhagahanii, jiraatanii, dub- bisanii yookaan qorataniifi waan uumaniiti. Kamiyyuu haata’u garuu, dubbisuun hafuura baafannaa bar- reeffama lubbuu qabuuti. Barreeffamni lubbuu qabummoo, xxxxxx xxxxxxx; umuriin isaas, umurii barreessaa xxxxx xxxx. Kan faallaa kanaammoo, barrees- saa isaan dura rirmaan nyaatama. Xxx xxxxxx xxxxxx dheeratemmoo, umurii barreessaa xxxxx xxxxxxx xx’x.
Dubbisuu keessaanis waan barrees- san qofaatu argama osoo hintaane, maal akka barreessan, akkamitti akka barrees- saniifi maaliif akka barreessantu jira. Kana qofaa miti, dubbisuun waan bar- reeffamuun irra hinjirrellee adda namaaf baasa. Qaama biraa qofa osoo hintaane, ofii keenyallee akka of gaafannu nu xxxxx. “Waan ani barreessaa jiruu kun, dhalootaafimoo dhaloota irratti?” jennee akka of gaafannu nu xxxxx. Qubee bar- reessuu waan beeknuuf walitti fidnee hima ijaarree, hima ijaaramte walitti coorree waan barbaanne barreessuu dandeenya. Namni yookaan qaamni nu gaafatu hinjiru, ammaaf!
Waan barreessine walitti fidnee fuulaan lakkaa’amuu eegallaan bifa kitaabaanis qindeessuu ni dandeenya. Bifa kanaan, maxxansiifnees hawaasaan gahuun salphaadha. Waan hawaasaan geenye sanas, dubbifamee dhiisee dhimma isaatiitii, maqaa ‘barreessaa’ jedhu ofiif kenninee deebina. Xxxxx, kaayyoon kitaaba barreessuu kanuma qofaafii? Waan tokko walitti qabanii qin- deessanii, ‘kitaaba ta’a’ jedhanii waan yaadan qofaaf kitaaba ta’aa? Kitaaba akkamiimmoo ta’a? Bifa kanaanis bar- reessaa ta’uu? Galmi guddaanis bar- reessaa ta’uu qofaa? Sanaan boodahoo maaltu ta’a? Maalis haata’uu maal, kaayyoofi galmi waa barreessuu kanaafi akkana ta’uu qaba jedhee kan barreessuu eegaluutti barreessuun itti haa hafu. Haa hafu!
Waa xxxxx xxxxx hinjenne Waggoota muraasaan dura, osoo qalamni barruukoo waa katabuu hin eegaliin dura gaaffilee muraasa of gaafachuu- xxx xxx yaadadha. Dhugaadha, anumatu anatti nama biraa ta’ee gaaffii irratti gaaffii ofii dhiyeesse! “Yaa anaa!.. kitaaba barreessuun waan ulfaatu sitti fakkaataa?. xxxxxxx xxxxxxx? kitaabu-
Gara fuula 9 tti naanna’e
man baanaa jira!....waan sammuukoo keessa deddeebi’uun taa’iifi dhaabii na dhorku kana walitti qabee qindeessee
bifa kitaabaan baasuun waan ulfaatu hinse’u. Wanti gaaffii natti ta’u garuu, kitaaba ta’amoo hinta’u kan jedhudha! Kitaaba kitaaba ta’u barreessuun salphaa akka hintaane garuu gaaffii tokkoyyuu hinqabu. Waan ani barreessu dirqama kitaaba haata’us hinjedhu. Garuu nan barreessa!” Akkas ofiin jechuukoo nan yaadadha. Asoosama miti, waanuma sirriidha. Anuma dura ‘nan barreessa,... nan barreessa’ jechuun taa’iif dhaabii of dhorkaa turetu, ofirraas ofiifis deebii dhabe. Yeroo ta’eefis xxx xxxxxxx!
Gaaffii kana hundaaf deebii quubsaa ofii dhabus, sababa gaaffii kana beekuun nan rakkifne. Kitaabaaf bakka guddaan qaba, kanaafi! Akkanuma, nama kitaaba barreessuufi maqaa barreessaa jedhuuf bakki ani qabu olaanaadha. Xxxxxxxxxx, akkanuma.
Namni kamuu waan itti dhagahame qindeessee, bifa kitaabaan baasuun waan hindanda’amne miti; garuu, wanti nuyi ‘kun kitaaba’ jennee hawaasatti baafne sun kitaaba ta’ee argamuun salphaa miti. Akkanuma, kitaaba dubbisaan si’anaafi boruu dhugaa bahuufii danda’u barrees- suun ulfaataadha. Xxx xxxxxxxx ta’uu
kanarraa hinfagaatu. Kitaaba maxx- ansanii ‘ani barreessaadha’ jedhanii waamamuun barreessaa jidduutti garaagarummaa hin uumu. Wanti garaagarummaa uumu kitaaba kamiin akka waamamanidha. Kana jechuu akka ani hinsodaanne kan xx xxxxx, kitaabaafi barreessaaf bakka guddaa ani qabu ta’uu hinhafu. Dhugaa dubbachuuf taanaan, hanga har’aatti maqaa barrees- saa jedhuun of waamuu nan surura. Xxxxx xxxx hinmalu osoo hintaane, xxxxx xxx- xxxxxxx. Waan hedduutu akka na hafu nan beeka.
Addumaanimmoo, barreessi- toota kitaaba yeroofi haalli gatee bira hindabarre barreessanii dhalootaafi addunyaaf gumaachaan gaafan argu, qixa isaanii barreessaa jedhamee waamamuu dhiisuu wayyuu hinhafu. Kanaafis, of sakatta’uun filadhe. Of haa sakattaanu jechuumaafi.
Akkuma dubbisaan bara lama jiraatu, barreessaan immoo bara sadi jiraata” jedhama. Bara xxx xxxxx dubbisee, amma jiraatee, bara isa fuuldura isaa jirummoo barreessee jiraata.
Haata’u malee, har’a mee maalif
dubbisuun barbaachise? Waan dubbis- tuuf beektaa? Callifamee dubbifama moo, hiika, yookan immoo waan dubbisaa jirtuuf adda baaftee beekta? Akka kootti...dubbisuun, hubannaf, barumsa argachuuf, waan hin beekne baruuf, dandeettii qabnu ittiin madaaluuf, ofii xxxxxx ittiin tilmaamuuf, xxxxxxx xxxxxx baruuf sirritti barbaachisa.
Yeroo dubbistuu, jalqaba irratti xxx- deettii dubbisuu danda’u kee yaada keessa galfatta. Dandeettii dubbisuu keetti gammaduu eegalta. Itti aansee, dandeettii waan dubbiste hubachuu xxx xxxxx, isattis gammadda. Dabalataan, dandeettii waan dubbiste yaadachuu kee bira geessa sunis gammacchuu sitti uuma.
Dubbisuu keessatti yaada dabalataa maddisiisuu, yaadota biroo qorachuuf kaka’umsa horachuun si keessatti maddaa deemu. Bal’istee, fagootti yaaduun kee dabalaa deema. Hubannaan kee cimaa, ariitiin kee tasggabbaa’aa, yaadonni kee of ijaaraa deemuu jalqabu.
Adeemsa dubbisuu keessatti, araada dhugaatii fi kanneen biroo irra fayyaa ofiif, akkasuma sammuu bashannansi- isuuf araada biroo irra dubbisni humna qaba.
Dubbisuun jijjiiramuufi, baay’ee dubbisnee, kitaabota dubbisne maqaa dhoofnee lakkaa’uufi maqaa barrees- saa waamnee ittiin daadhachuun bu’aa hinqabu. Dubbisni sin jijjiiru taanaan baay’inni kitaabota dubbistee bilaas- huma ta’a.
Hojiin kitaabota ati dubbistuu akka of ilaaliitti si fayyaduu isaaniiti. Xxx’xxx xxx, xxxxxxxxx xxx, wallaalummaa kee fi waan ati gatii kenniteefii hin beekne sitti mul’usu. Kitaabni ati dubbistu qajeelchituudha. Karaa sitti agarsiisu. Akka ati of argitu of si yaadachiisu. Xxxxxx kee si yaadachiisu.
Jalqaba garuu filannoo toluudha. Waanuma arganne dubbisuu miti. Kitaaba xxxxx keenyaan wal simatu fila- chuutu murteessaadha. Waan ilaalcha xxxxxx ajjeesu, dadhabsiisu, humna dhoowwuun dubbisuun eegaluun, tarii fuulduratti dubbisa irraa nu dhoowwuu mala. Kanaaf immoo manneen kitaaba gurguran barbaachisoodha.
Man-kuusni itaabaa, wanti barbaachi- suufiyyuu, kitaabota ilaalcha keenyaan wal madaalan sakatta’ee akka dhiyees- suufi. Man-kuusni kitaabaa waanuma arge walitti qabee dubbisaatti gurguruuf qofa osoon taane, waan dubbisaan dursee dubbisuu qabu dhiyeessuu irratti.
Kitaabonni hedduun, sadarkaa xiinsammuutti, xxxxx nageenyaatti, wantoota dhugaarraa fagaatanitti,
xxxxxx, salphaa miti. Kan barreessaas
Roobii - Waxabajjii 01 - 2014 ALI
Galaalcha Dirree
Heeraa fi Seera
11
Xxxxxx Xxxxxxxx
Bu’uura seera kamiitiin?
Keewwata 2095(1) jalatti namootni gama ittiin bulinnaatiin beenyaa gaa- fachuuf mirga qaban, gaaffiin beenyaa isaan dhiyeessan qophaa- qophaatti keessummeeffama moo jiraachuu fi i beenyaa gaafachuun isaa tokkoo warra biroo beenyaa gaafachuu irraa ni daangessa?
1.5. Namni ittigaafatamummaan irratti kufu eenyu?
Otoo waliigalteen hin jiraatiin miidhaa qaqqabuuf namootni seerich ittigaafat- amaa taasisu miidhicha beenyaadhaan sirreesuudhaaf ittigaafatamummaa qabu. Raawwirratti namoota seerich miidhaa qaqqabeef ittigaafatamaa taasisu kana adda baasuudhaan ittigaafatamummaa
Mirga beenyaa gaafachuuf
hin jiraatiin miidhaa waliigalteen otoo hin jiraatiin qaqqabuuf himatamaa tok- koffaan rukuttaa konkolaataa himatamaa lammaffaa sababeeffachuudhaan itti- gaafatamummaa miidhaa qaqqabee jalaa miliquu kanisa dandeessisu seerri hin jiru jechuudhaan miidhaa qaqqabeef himatamaa tokkoffaa ittigaafatamaa taasiseera.
Murtiilee manneen murtii lamaanii
xxxxxxx xxx xxxxxx xxxxxxxxxx? Maaliif?
Mana murtii waliigalaatiin kan itti murtaa’e himatamaa tokkoffaan maallaqa itti murtaa’e deebisiifachuuf himatamaa lammaffaa irratti himannaa otoo bane dhimmich maal waan ta’u sitti fakkaata? Leenjitootni irratti mar’adhaa.
Xxxxx abbaan qabeenyaa hin
akka baatan gochuun rakkisaa yemmuu ta’u ni mul’ata. Fakkeenyaaf konko- laataan tokko daandiirra deemaa otoo jiruu miidhaa yoo qaqqabsiise, namni miidhaan irra ga’e abbaa qabeenyaa konkolaatichaa moo? Konkolaachisaa moo? Lamaan isaanii walitti qabee himachuu qaba? gaaffiin jedhu yeroo baay’ee ni mudata.
Gaaffii miidhaa akkasiitiif ittigaa- fatamummaan eenyurratti kufaa jedhu deebisuuf seera bu’uuraa fi seera adeemsaa sirritti ilaaluu gaafata.
Bu’uura seera hariiroo hawaasaa lakk. 2081(1)tiin miidhaa konkolaataan (waantotni motoraan konkolaatan) qaqqabsiisaniif abbaan qabeenyaa itti- gaafatamaa akka ta’e caqafameera. Abbaan qabeenyaa konkolaatichaa ittigaafatamummaa jalaa miliquu kan danda’u bu’uura lakk. 2081(2)tiin konkolaatich yeroo miidhaa geessisetti kan jalaa hatame ta’uu ykn bu’uura lakk. 2082tiin konkolaatich yeroo miidhaa qaqqabsiiseetti faayidaa nama biraatiif nama biraa xxxxx xxx ture ta’uu ykn bu’uura lakk. 2086(2)tiin miidhaan kan qaqqabe guutummaatti badii miidhamaatiin ta’uu yoo hubachiise qofaadha.
Faayidaa abbaa qabeenyaaf ykn faayidaa nama biraaf namni konko- laatichaan hojjetu badii yoo raawwate malee konkolaatich miidhaa qaqqabsii- suuf ittigaafatamaa akka hin taane seera hariiroo hawaasaa lakk. 2086(2) jalatti tumameera.
Abbaan qabeenyaa konkolaatichaa dirqisiifamee miidhamaa eerga been- ya’een booda badii lakk. 2082(2) jalatti caqafame mirkaneessuudhaan kasaaraa kaffalee ture eegduu konkolaatichaa irraa deebifachuu akka danda’u lakk. 2083/1/ /2/ jalatti caqafameera.
Namni konkolaataadhaan miidhaan irra qaqqabe, beenyaa miidhaa isarra ga’eef abbaa qabeenyaa qofa himatamoo, xxxxx seeraatiin nama faayidaa abbaa qabeenyaaf ykn nama biraaf hojjetu bar- maataan konkolaachisaa jedhamee kan yaamamu itti dabalee himachuu qaba? Himataan abbaa qabeenyaa konkolaataa fi konkolaachisaa walitti qabee xxx xxxxxx, xxxxx murtii lamaanuu tokkum- maadhaan miidhicha akka beenya’an murteessuu ni danda’aa?
Leenjitootni seera adeemsa falmii hariiroo hawaasaa lakk. 33(3) fi 36 xxxxxxxx xxxxx xxxxxxxx xxxxxxxx olitti
caqasaman waliin ilaaluudhaan gaaffii- wwan kana irratti xxx’xxxxx.
Dhimma mana murtii zoonii bulchi- insa naannoo 14 jedhamaa turetti dhiyaate tokko irratti, himataan daan- diirra deemaa otoon jiruu, konkolaataan himatamaa lammaffaa konkolaataa himatamaa tokkoffaa duubaan sababa rukuteef konkolaataan himatamaa tokkoffaa daandii keessa ba’uudhaan miidhaa waan narraan ga’eef, beenyaa naaf haa kaffalan jechuudhaan abbootii qabeenyaa konkolaattota lamaanii fi konkolaachiftoota isaanii walitti qabuudhaan xxx xxxxxx, himatamaa tokkoffaan konkolaataan koo miidhicha kan qaqqabsiise sababa konkolaataa himatamaa lammaffaatiinidha jedhee waan falmeef xxxxx murtii dhimmicha qorate galmee lakk. 1359/82 irratti miidhaan kun kan qaqqabe konko- laataan himatamaa lammaffaa konko- laataa himatamaa tokkoffaa booddeen rukutuusaatiin waan ta’eef himatamaa lammaffaa fi konkolaachisaan isaa miidhaa qaqqabeef ittigaafatamtootadha jechuudhaan murteesseera.
Dhimmi kun ol iyyannoodhaan kan dhiyaateef xxxxx murtii waliigalaa g/h/h/lakk. 1941/88 ta’erratti badiin otoo
beekneen ykn hin eeyyamneen konko- laattota geejibaaf otoo hin ta’iin waan biraaf bobba’an irratti barmaataan konkolaachiftootni imalaa irraa faayidaa argachuu(fudhachuudhaan) fe’anii otoo deemanii konkolaatich garagaluudhaan ykn wayitti rukutamuudhaan miidhaa qaqqabsiisuu danda’x. Xxxxx xxxxxx konkolaataa yaabanii otoo deemaa jiranii konkolaatich garagaluusaatiin namootni miidhaan irra qaqqabe miidhaa isaanirra ga’eef himannaa beenyaa abbaa qabeenyaa konkolaataa irratti dhiyeeffannaan xxxxx murtii waliigalaa galmee lakk. 1854/88 fi 9881 ta’erratti seera hariiroo hawaasaa lakk. 2089 fayyadamuudhaan himannicha xxxxx xxxxxxxx.
Akkas taanaan miidhaa himattoot- aaf furmaatni maal? Himattootni gorsa seeraa otoo isin gaafatanii maal gootu?
Xxxx xxxxx kana wajjin qabxiin ka’uu malu kan biraa dhimma namoota sadaffaa ilaallatuudha. Ittigaafatamummaa miidhaa otoo waliigalteen hin jiraatiin qaqqabuun walqabatee falmiin qaama sadaffaa bal’inaan ka’u inshuraansii kan ilaaluudha.
Xxxxxxxxx Xxxxxx. . .
Fuula 12 irraa naanna’e
kophaa isaa magaalattii xxxxxx xxxx
jiraachaa ture xxxxxxxx xxxxx.
Shaakiraan sirboota xxxxx fi agarsiisa kallattiin artistoota muuziqaa bebbeek- kamoo addunyaa tahan keessaa takka xxx xxxxx, Piikeen immoo taphatoota kubbaa miilaa sarara ittisaa Awurooppaa ciccimoo tahan keessaa tokkoodha.
Waggoota kurnan dabraniif lamaan isaanii bultii jaalalaa fi gammachuu waliin dabarsan. Kuniis beekkamtum- maan isaanii akka daran dabalu taasisee jira.
Shaakiraa fi Piikeen yeroo dhunfaan dhimmi seeraa isaan mudatetti gargar bahuun isaanii kun dhufe.
Xxxxxxxxxx Xxxxxx xxxxxxxxx gibira burjaajessuun mana murtiitti dhiyaachuu dandeessi jedhamaa jira. Abukaatoon seeraa galii bara 2012 hanga 2014 jidduutti argatte irraa gibira Yuuroo miiliyoona 14.5 (Doolaara miiliyoona 15.5) kafaluu qabdu hin kafalle jechuun xxxxx himata. Shakiiraan gama isheetiin badii tokkollee hin hojjanne jechuun kan haalte yoo tahu, dhaabbanni qunnamtii hawaasaa xxxxx immoo waan kafaluu qabdu yeroon kafaltee jirtii, liqiin irra
hin jiru jechuun ibse.
Piikeen gama isaatiin qorannoo abbaan alangaa mootummaa Ispeen waliigaltee waancaan moo’aa moo’at- toota Ispeen Sa’uudii Arabiyaatti taphatamuu duuba jiran irratti gaggeey- seen dhimmicha keessaa harka qaba jedhamee jira.
Sagaleen miliqee bahuun miidiyaa Ispeen irratti dhagahame tokko, dhaab- banni Piikeen durfamu komishinii Yuuroo (doolaara) miliyoona hedduutti tilmaamamu argachuun dorgommichi akka Saa’udi Arabiyaatti gaggeey- famu taasisuu keessaa qooda qabaachuu
agarsiisa. Tahuus, Piikkeen badiin
hojjadhe hin jiru jechuun haale.
Piikeen Ispeen keessatti ammallee osoo taphataa kubbaa miilaa xxxx xxxxx tahee taphachaa jiruu, hojiiwwan daldalaa biroo hedduu irratti hirmaachaa jira.
Yeroo kubbaa miilaa taphachuu dhaabetti, Pireezidantii Baarseloonaa tahuu akka barbaadu dubbachuu isaatiin walqabatee, miidiyaaleen ispoortii Ispeen hedduun akka pireezidaantii Baarseloonaa gara fuula duraatti isa laalu.
Gareen kubbaa miilaa biyyaalessa Itoophiyaa gitasaa Maalaawiin moohame.
Xxxxx Xxxxxxxxxx
Gareen kubbaa miilaa biyyaalessa Itoophiyaa Waancaa Afrikaa bara 2023’f dabruuf tapha gulaallii dirree isaatii ala Maalaawii waliin taphateen 2 fi 1’n injifatame.
Xxxxx xxxxxx dura naannoo istaadiy- eemii Binguutti walitti bu’insi deeggar- tootaa fi humnoota nageenyaa jidduutti uumame taphichi gara yeroo biraatti akka dabarfamuus sababa tahuu mala jedhamee sodaatamuus, yeroo qabametti taphatamee jira.
Pireezidantiin biyyattii fi itti aanaan isaanii dirreetti argamuun taphicha daaw- watanii jiran.
Tapha istaadiyeemii biyyaalessaa Binguutti taphatame kanaan, Maalaawiin
Peenaaliitii lama Gabadiinoo Mihaangoo lakkoofsiseen xxx xxxxxxxxx, Xxxxxxxx
Naasiriis haaluma walfakkaatuun goolii takkittii moohamuurraa isaaan hin baraarre Peenaaliitiin xxxxx kubbaa miilaa biyyaalessaa Itoophiyaatiif lak- koofsisee jira.
Dogongora taphattoonni sarara ittisaa Yaareed Baayyee fi Minyoot Dabbabee boqonnaa dura raawwataniin kan moohame gareen kubbaa miilaa biyyaa- lessa Itoophiyaa, boqonnaa booda of fooyyessee gara dirree seenuun dhiibbaa uumee taphachaa turuus injifatamuurraa hin baraaramne.
Gareen biyyaalessaa Itoophiyaa taphoota 12 dirree isaatii ala booda xxxx taphateen tapha tokkollee hin injifanne.
Waaliyaawwan tapha 2ffaa isaaniis achuma Maalaawii keessatti Kamisa dhufu Masri waliin taphatu.
Saadiyoo Maaneen biyya isaaf goolii hedduu galchuun riikkardii haaraa galmeesse.
Jeeraardi Piikee fi Shaakiraan addaan bahuu
mikaneessan.
Xxxxx Xxxxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxxxx
Taphataan Senegaal Saadiyoo Maanee tapha tok- koorratti goolii sadi galchee haatrik hojjachuun taphataa biyya isaatiif goolii hedduu galche tahuu danda’ee jira.
Barana Liivarpuul waliin waancaa Pirimiyeer Liigii fi Chaampiyoonsi Liigii kan dhabe Maaneen, osoo kilabichaan gargar bahuufi jedhamee eeggamaa jiruuti seenaa haaraa kana galmeesse.
Gulaallii Waancaa Afrikaa bara 2023’f taasifamuun Senegaal Sanbata Beeniin waliin taphattee goolii 3fi 1’n injifatte.
Goolii sadeenuu Saadiyoo
Maaneetu galche.
Kanaaniis, Maaneen tapha 86 irratti goolii 31 galchuun seenaa kana dura Xxxxxx
Kamaaraan biyya xxxx Xxxxxxxxxxx galmeesse fooyyessuun seenaa haaraya galmeessuu danda’ee jira.
Taphataan umrii 30 kun waliigalteen Liivarpuul waliin qabu waggaa tokko qofaatu hafe. Gara Baayer Muunik imaluu danda’a jedhamee haasa’amaa jira.
Taphicha dura waa’ee gorsa lammiilee Senegaal miidiyaa hawaasummaarra mul’ate akka dhagahu qoosee ture.
Gara fuula 11 tti naanna’e
Gara fuula 8 tti naanna’e
‘’Lammiileen Senegaal 60-70% ta’an akkan
Taphataan sarara ittisaa Barseeloonaa Jeeraardi Piikee fi haati warraa isaa wallistuu beekkamtuun lammii kolom- biyaa Shaakiraan waggaa 11 booda gargar bahuu isaanii beeksisan.
Jaalalleewwn kun ibsa waloo dhaabbata qunnamtii hawasaa Shaakiraa irratti baasaniin “Akka xxxxxx xxxxx jirru mirkaneessuun xxxxxx nu gaddisiisa,” jedhan.
“Fayyummaa ijoollee keenyaaf jennee wal tahinsaan xxxx xxxxx, isin immoo kana nuuf hubattu xxxxxx xxxxxx. Xxxxxxxxxx’’ jedha ibsi isaanii kun.
Xxxxxxxxxx xxx xxxxx
45 yeroo faaruu waancaa addunyaa bara 2010 “Waka- Waka (This Time for Africa)” jedhu beeksisaa turtetti
taphataa sarara ittisaa Baarseloonaa Jeeraardi
Piikkee wajjiin kan wal xxxxx.
Bara 2011 gaa’xxx isaanii kan ijaarratan Piikee fi shaakiraan daa’imman lama Saashaa fi Miilaan jedhaman wajjiin horatanii qabu.
Guyyoota muraasa dura oduun hariiroon jaalalleewwan kanneenii waggoota 11’f ture adda cituu mirkaneessu miidiyaalee Ispeeniin miidiyaa hawaasummaa irra naannawaa ture.
Miidiyaaleen kanneen Piikeen kan umrii 35 maatii isaa Baarseloonaa keessatti dhiisee,
Jaalalaa Fi Dhiifamaan Xxxx’amuun Bu’ura Jabaa Amna Badhaadhina Keenyaati!!