Toimintaympäristön muutostekijät. Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointity...
Toimintaympäristön muutostekijät. Hallituksen kirjaukset oppivelvollisiuusiän nostosta vaikuttavat talousarvioon aikaisintaan 2022. Uuden TAITO-kampuksen hankesuunnittelu käynnistyi syyskuussa 2019. Ruiskadun muutostyöt käynnistyivät lokakuussa 2019 ja Kellonsoittajankadun muutto Ruiskadulle on suunniteltu tapahtuvan kesällä 2020. Tämä aiheuttaa vuokrakulujen kasvua. Järjestämisluvan mukaiseen opiskeljavuosimäärään 5089 haettiin ministeriöltä marraskuussa 300 opiskelijatyövuoden lisäystä. Pääpaino lisäykselle oli tulevan työllisyyspalvelukokeilun vaikutukset ammatillisen koulutuksen tarpeisiin sekä hallituksen mahdolliset pätökset hoitajamitoituksen nostamiseen. Xxxxxxxxx on saada tietyille työvoimapula aloille riittävästi koulutettavia. Koulutusten kysyntään vaikuttaa alueen työvoimatarve ja tilanteet voivat nopeastikin muuttua ja tämä vaikuttaa erityisesti oppisopimus- ja työvoimakoulutuksissa. Varsinais-Suomi elää positiivisen rakennemuutoksen aikaa ja erityisesti teknisten alojen osaajista on kova puute. Kansainvälistyminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen on ammatillisen koulutuksen haaste ja myös mahdol- lisuus. Kilpailulainsäädäntö estää kunnallisen toimijan myytävien palveluiden toteuttamisen. Ammatillisessa koulutuksessa tämä koskee mm. ELY:n ostamia kasvupalve- luita (kotouttamiskoulutus ja yritysten kehittämiskoulutus), koulutusvientiä sekä muita 100%:sti myytäviä koulutuspalveluita. Näiden toteuttaminen on jatkossa mah- dollista uuden perustetun TAITO koulutus oy - yhtiön kautta. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on muuttunut vuoden 2018 alusta siten, että järjestämisluvassa taataan koulutuksen järjestäjälle vähimmäisopiskelijavuosien määrä. Vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöltä haetaan syksyisin seuraavan vuoden tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä, joka sitten tulee olemaan ko. vuoden rahoituksen yksi perusta. Vuoden 2022 rahoituksesta 50% tulee opiskelijavuosista, 35% tutkinnon ja tutkinnon osien osaamispisteiden määrään perustuen ja 15% jatkosijoittumisen ja palautteiden perusteella, tähän siirrytään asteittain. Lisäksi käytössä on eri kertoimia mm. opiskelijan aikaisemmasta koulutuksesta ja työmarkki- natilanteesta riippuen. Em. mittarit arvioidaan talousarviovuodesta kaksi vuotta aikaisemmista tuloksista. Näiden rahoitusten lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoi- tukseen sisältyy strategiarahoitusosuus, joka on koulutuksenjärjestäjän haettavissa vuosittain. Käytettävissä olevan rahoituksen kokonaismäärä päätetä...
Toimintaympäristön muutostekijät. Kuvattu strategisessa sopimuksessa.
Toimintaympäristön muutostekijät. Koko kaupungin hallintopalveluiden uudistamiseen ja muutokseen valmistautuminen ja toimintojen sopeuttaminen uudistuneeseen organisaatioon tarpeellisin osin. Osallistuminen avustustoiminnan uudistamiseen ja muutoksiin.
Toimintaympäristön muutostekijät. Strategisen sopimuksen mukaan. Väestö- ja työpaikkatavoitteet perustuvat kh 22.5.2017 § 219 Yleiskaavan 2029 tarkistettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan vuonna 2029 Turussa on 220 000 asukasta ja 115 000 työpaikkaa. Kunnossapidettävän pinta-alan ha kasvu perustuu kaupungin 1-2 %:n laajentumiseen vuositasolla.
Toimintaympäristön muutostekijät. Ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen palvelualueiden yhdistäminen edellyttää yhteinäisen toimintakulttuurin ja uusien yhteisten toiminohjeiden luomista ja toimintatapojen juurruttamista. Ammatillisen koulutuksen reformi toteutuu v. 2018 alussa: Keskeisiä asioita ovat työelämän ja koulutuksen tiiviimpi yhteistyö, nopeampi siirtyminen työelämään, nuor- ten ja aikuisten koulutusten raja-aitojen poistaminen, joustavat opintopolut, yhtenäinen koulutustarjonta sekä rahoitusmuoto ja ohjaus. Myös kaikki tutkinnon perusteet uudistuvat, yhteiset tutkinnon osat tulevat pakollisiksi myös aikuisten ammatillisissa perustutkinnoissa ja vaatimus opintojen henkilökohtaismisesta lisääntyy. Alueen elinkeinorakenteen kehitysnäkymät ja niihin liittyvät osaamistarpeet: Varsinais-Suomi elää positiivisen rakennemuutoksen aikaa ja erityisesti teknisten alojen osaajista on kova puute ja näiden alojen koulutusta tulisi lisätä. Xxxxxxxxx on kuitenkin koulutuspaikkojen täyttäminen hakijamäärän ollessa pieni. Kansainvälistyminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen on ammatillisen koulutuksen haaste. Kilpailulainsäädäntö aiheuttaa tiettyjä haasteita koulutuksen järjestämiseen, erityisesti ELY:n ostaman kotouttamiskoulutuksen ja yritysten kehittämiskoulutusten myynti ei ole mahdollista kunnalliselle toimijalle. opiskelijavirtauma, aikuiskoulutus 5899 6610 4914 5556 ennuste 5200 opiskelijavirtauma, aikuiskoulutus, vie- raskieliset 1069 1072 1029 1110 992(31.8.) painotettu opiskelijamäärä (VOS) am- matillinen peruskoulutus 4286 4271,66 4351(20.1 .2017) vieraskieliset perustutkinnon aloittaneet opiskelijat, ammi ,VOS 195 155 171 229 107 Lisätään tähän taulukko: Palvelualuetta koskevat tunnusluvut, jotka kuvaavat palvelujen tarvetta (muutosta) 2018 ja mahdollisesti eteenpäin (väestön muutokset yms., esimerkkitieto on strategisesta sopimuksesta )
Toimintaympäristön muutostekijät. Huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen työllisyyskehitys on lähivuosina heikkoa. Turun työttömyysaste nousi vuoden 2014 kesäkuussa 16,8%:iin. Työttömyysaste on noussut edellisvuodesta 1,3% -yksikköä Työttömyys on pysynyt Turussa reilusti koko maan keskiarvon yläpuolella (koko maan työttömyysasteen keskiarvo 12,9%). Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Turun työttömyysaste oli edelleen viidenneksi korkein. Turun telakan siirtyminen uuteen omistukseen on kuitenkin parantanut telakan ja sen alihankkijoiden työllisyysnäkymiä. Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. väestön ikääntymiskehitys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60% kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymisestä johtuen palvelujen tarve kasvaa. Myös palvelujen tuottajan valintaan liittyvä vapaus kasvaa. Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2013 lopun 9,2 %:iin. Mikäli muunkielisten määrä kasvaa lähivuosina samoin kuin 2011-2013 keskimäärin, 20 000:n raja ylittyy 2016. Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy työttömyystilastoissa. Esimerkiksi Varissuon työttömyysaste oli vuoden 2013 lopussa 34% (koko Turku 16,8%). Nuorten alle 25 v. työttömien absoluuttinen määrä on noussut jatkuvasti vuodesta 2011 lähtien (2011 keskiarvo/kk 1349 ja 2013: 1961). Nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut huolestuttavan nopeata ja kasvu on jatkunut myös alkuvuoden 2014 aikana. 15- 64 -vuotiaiden työikäisten määrä laskee ennakkotiedon mukaan noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Xxxxxxxxxx- xxxxxxx (kuvaa yli 65-vuotiaiden prosenttiosuutta työikäisestä 15-64v. väestöstä) oli Turussa v. 2013 28,9 % (2012: 28,2%), joka on vertailukaupunkien suurin. Pienin oli Espoossa, jossa vastaava arvo oli 19,5 %. Xxxxxxxxxxxxxxxx suurin haaste on vanhusten lukumäärän kasvu yli 85-vuotiaiden osalta. Tällä hetkellä ennakkotietojen mukaan kesäkuussa 2014 oli yli 85 -vuotiaita 5050 henkilöä (lisäystä vuoden 2013 kesäkuuhun 204 henkilöä) ja lukumäärä on kasvamassa (ennuste lisäyksestä vuoden 2017 loppuun mennessä 342 henkilöä) . Joulukuun 2013 lopussa yli 85 -vuotiaista 53 % oli säännöl- listen vanhuspalveluiden piirissä. 65-84 vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2017 mennessä arviolta 1631 henkilöllä. Näiden ikäihmi...
Toimintaympäristön muutostekijät. Varhaiskasvatussuunnitelma on keskeinen varhaiskasvatuksen sisältöä ja laatua ohjaava tekijä. Esiopetuksen osalta toimintaa ohjaa Turun esiopetussuunni- telma. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaa sekä valtakunnallinen että Turun kaupungin oma suunnitelma. Varhaiskasvatuslaissa on säädökset varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteesta ja henkilöstön kelpoisuuksista. Lain kohta sisältää siirtymäsäännöksiä. Henkilös- törakenteen muutos tulee huomioida rekrytoinnissa, jotta henkilöstön kelpoisuudet ovat lain mukaiset vuoteen 2030 mennessä. Henkilöstörakenteen muutos tulee vaikuttamaan henkilöstökustannusten lisääntymiseen. Turkulaisten alle kouluikäisten lasten määrä on ollut vähenevä. Osallistuvuus varhaiskasvatukseen on kuitenkin lisääntynyt. Osallistumisasteen ennustetaan lisääntyvän maltillisesti lähivuosina. Käsitys varhaiskasvatuksesta on muuttunut, kyse on lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen eikä se enää ole siinä määrin huoltajien työssäkäynnin mahdollistaja kuin aikaisemmin. On kuitenkin todennäköistä, että työllisyystilanne saattaa vähentää varhaiskasvatukseen osallistuvien määrää tai varhaiskasvatukseen osallistutaan osa-aikaisesti. Iltapäivätoiminnan kysyntä on kasvanut suurempien ikäluokkien johdosta. Lisäksi lähikouluperiaate lisää pienluokilla käyvien lasten määrää lähikouluissa, mikä vaikuttaa myös iltapäivätoiminnan henkilöstöresurssitarpeen lisääntymiseen. Turku on saanut rahoitusta 5-vuotaiden osittain maksuttomaan varhaiskasvatuskokeiluun. Kokeilu kestää heinäkuun loppuun 2021 asti. Lisäksi varhaiskasvatus ja esiopetus on saanut muista valtionavustuksia toiminnan kehittämiseen ja koronasta johtuvien vaikutusten vähentämiseen.
Toimintaympäristön muutostekijät. Perusopetuksessa siirryttiin maaliskuun puolivälissä etäopetukseen. Haastavan alkuvaiheen jälkeen sekä opetushenkilöstö, oppilaat ja huoltajat so- peutuivat muutostilanteeseen varsin hyvin ja tehdyissä kyselyissä lopputulokseen ollaan pääosin tyytyväisiä. Pandemian aiheuttaman pakkoharjoi- tuksen myötä valmiudet etäopetukseen ovat siis tällä hetkellä varsin hyvät. Henkilökunnan koulutuksia on jatkettu tälläkin teemalla vilkkaina. Turku on vetovoimainen maakuntakeskus ja oppilasmäärä kasvaa tasaisesti. Toimintaympäristön kehitys on ollut kutakuinkin sellaista kuin odotettiin. monikulttuurisuus lisääntyy ja erityisopetus on edelleen huomattavan kysyttyä. Muutto-oppilaiden tuen tarpeet aiheuttavat pienryhmien perustamisia vuosittain. Samoin oppilasmäärän kasvulla on ollut yleisopetuksessa samansuuntaisia vaikutuksia, kun kaikki tulijat eivät mahdu ennestään olemassa oleviin oppilasryhmiin. Sivistystoimiala on hankkinut uudet päätelaitteet vuosiluokille 4 ja 7. Laitteet tulevat oppilaille henkilökohtaisiksi kolmen vuoden käyttöajalla. Kaikilla 4.-9.-luokkalaisilla on nyt päätelaite. Henkilökunnan kouluttaminen ja tutorointi jatkuvat. Vuosittaiset laitetäydennykset jatkuvat tämän kolmivuotisen ensihankintavaiheen jälkeenkin, mutta hieman harvennetulla syklillä. Sivistystoimiala huolehtii osaltaan koulutustakuun toteuttamisesta siten, että kaikille opinhaluisille voidaan tarjota opiskelupaikka. Kaupunginvaltuuston 11.11.2019 päätöksen mukaisesti palvelualueelle kohdistuu vuonna 2020 muutostoimenpiteitä, jotka on erikseen kirjattu toi- mialan vuoden 2020 strategiseen sopimukseen. 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 14500 14000 13500 13000 12500 12000
Toimintaympäristön muutostekijät. Lukiokoulutuksessa jatketaan opettajien tietoteknisten taitojen koulutusta. Opiskeluhuoltoa vahvistetaan toiminnan uudistamisella. Pedagogisia menetelmiä kehite- tään lukioiden välisellä yhteistyöllä ja yhteistyöllä korkeakoulujen kanssa. Työväenopiston toiminnassa otetaan erityisesti huomioon maahanmuuttajien ja syrjäyty- misvaarassa olevien nuorten koulutustarpeet. Onko toimintaympäroistö muuttunut ennakoidusti? Palvelujen tarvetta kuvaavat tunnuslu- vut 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä 179 155 174 186 Opettajat ict koulutuksessa 200 200 Yo-kirjoitusten arvosanojen ka 4,66 4,88 4,89 16-vuotiaiden määrä Turun seutukun- nassa (ennuste Tilastokeskus) 0000 0000 0000 3339 3462 3537 3465 3522 16-vuotiaiden määrä Turussa (ennuste) 1603 1585 1472 1526 1547 1665 1549 1641