Yhteistoiminta. Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mu- kaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
Yhteistoiminta. Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perus- tamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteistoimintaelin voi korvata erilliset yhteis- toiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimi- kunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoiminta- lain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu otetaan yrityksissä mukaan osaksi uusien ylempien toimihenkilöiden perehdyttä- mistä paikallisesti sovittavalla tavalla. Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa työskentelee yhteensä vähintään 20 toimi- henkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen. Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomis- ja lomautussuoja. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua työajalla sopimuspuolten yhdessä hyväksymään työsuojelukoulutukseen. Työnantaja korvaa koulutuksen aihteuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetyksen. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työterveyshenkilöstön, linja- johdon ja henkilöstöhallinnon kanssa työterveyshuollon toiminta- suunnitelman laadintaan sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Tässä yhteydessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä. Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle, ellei paikallisesti toisin sovita, erillisen kuukausikorvauksen, jonka suuruus on 63 euroa. Korvaus maksetaan, jos edustettavia on vähintään 20.
Yhteistoiminta. 1. Muista tästä sopimuksesta poikkeavista yhteistoimintaelimistä voidaan sopia yt- neuvottelukunnassa.
Yhteistoiminta. Yrityksen kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi edellyttävät yrityksen toiminnan kehittämistä. Kehittämistoimien tarkoituksena on johtaa tuottavuuden kasvuun, reaalipalkkojen kehittymiseen sekä mielekkäisiin ja kehittäviin työtehtäviin. Kun tuottavuuden kehittämiseen liittyvät tutkimukset kohdistuvat toimihenkilöiden tehtäväkenttään, käsitellään tutkimuksen sisältöä ja tarkoitusta työnantajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilöiden valitseman edustajan kesken. Tuottavuuden kehittämistä koskevia hankkeita käynnistettäessä toimihenkilöiden edustajille annetaan riittävää koulutusta, jotta kehittämishankkeiden tavoitteet on myös käytännössä mahdollista saavuttaa. Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
Yhteistoiminta. Yhteistoimintaelin Organisaatiomuutokset
Yhteistoiminta. Työnantajan tulee käsitellä luottamusmiehen kanssa kaikki kehittämistoimen- piteet ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ainoastaan muutamaa henkilöä kos- keva toimenpide voidaan käsitellä suoraan työnantajan ja kyseisten henkilöiden kanssa. Mikäli kehittämistoimenpiteet aiheuttavat olennaisia muutoksia henkilöstön asemaan, työtehtäviin tai lukumäärään, työnantajan on yhdessä luottamusmie- hen kanssa selvitettävä mahdollisuudet ja vaihtoehdot, joilla henkilöstön työsuh- teiden jatkuvuus voidaan turvata. Jos asia on jo käsitelty työnantajan ja kyseisen henkilön välillä, ei em. selvitystä tarvitse tehdä. Työntekijän siirtyessä uuteen tai muuttuneeseen työtehtävään työnantajan tu- lee huolehtia tarpeellisen lisäkoulutuksen tai perehdytyksen järjestämisestä. Ammattitaidon ja koulutuksen tarve selvitetään ja todetaan työnantajan ja luot- tamusmiehen kesken.
Yhteistoiminta. Osapuolet ovat sopineet, että yhteistoimintalain 16-20 §, 23-24 §, 27 § sekä 44 § ovat tämän työehtosopimuksen osia. Erimielisyys yhteistoimintalain 44 §:n tarkoittamasta hyvityksestä ratkaistaan työehtosopimuksen mukaisessa sopimuksen tulkintamenettelyssä noudattaen yhteistoimintalaissa säädettyjä hyvityksen suuruuteen ja suorittamiseen vaikuttavia perusteita. Työntekijällä ei ole oikeutta saattaa vaatimusta hyvityksen suorittamiseksi yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos työtuomioistuin ei kuitenkaan ole toimivaltainen käsittelemään tähän sopimukseen perustuvaa yhteistoimintalain 44 §:n mukaista vaatimusta hyvityksen suorittamisesta, voidaan vaatimus käsitellä yleisessä tuomioistuimessa. Tämän sopimuksen osana olevaan yhteistoimintalain määräykseen liittyvää kysymystä ei voida saattaa yhteistoimintalain 46 §:n mukaisen seuraamuksen määräämiseksi yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Yhteistoiminta. Liikkeen luovutuksen valmistelussa on noudatettu työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) määräyksiä. Osapuolet vastaavat kumpikin omalta osaltaan tarvittavien yhteistoimintaneuvotteluiden käymisestä ja muista yhteistoimintavelvoitteista.
Yhteistoiminta. ● Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapuri anojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns.yhteisanomus) päätetään vuosittain seuran vuosikokouksessa. ● Yhteisluvalla metsästavien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.
Yhteistoiminta. Yhteistoiminnasta vastaavat sekä luovuttaja että luovutuksen saaja omalta osaltaan yhteistoimintalakien mukaisesti. Hyvinvointialueelle siirtyy työntekijöitä seuraavista pääsopijajärjestöistä: JUKO ry, Sote ry ja JAU ry. Yhteistoiminnasta vastaa luovutuksen saaja. Yhteistoiminta organisoituu hyvinvointialueen toiminnan käynnistyessä. Hyvinvointialueen yhteistyötoimintaorganisaatiota koskevat neuvottelut käydään erikseen.