Ajamattomat vuorot Mallilausekkeet

Ajamattomat vuorot. Ajamatta jääneestä liikenteestä ei makseta korvausta. Ajamatta jääneen vuoron vuoksi kokonaiskorvausta pienennetään ajamatta jääneen vuoron linjatuntien ja linjakilometrien määrällä. Ajamatta jääneiden lähtöjen linjakilometreihin ja linja- tunteihin sisällytetään myös lähtöihin liittyvät siirtoajojen suoritteet. Autopäivä vä- hennetään mikäli ajamaton osuus vähentää kohteen ajokaavioista laskettua suu- rinta samanaikaisesti tarvittavaa automäärää. Vuoro katsotaan ajamattomaksi myös, jos linja-auton lähtö viivästyy vähintään kymmenen (10) minuuttia taikka, jos linja-auto lähtee päätepysäkiltä / Kauppato- rilta etuajassa taikka myöhemmin kuin seuraava aikataulun mukainen lähtö. Edellä mainittua vähennystä ei tehdä siltä osin, kuin ajamattomuus on aiheutunut ylivoimaisesta esteestä, johon liikennöitsijä ei ole voinut vaikuttaa Ajamattoman linjakilometrimäärän ylittäessä kalenterikuukaudessa 0.05 % koh- teen tilatusta linjakilometrimäärästä, vähennetään ko. kuukauden ajamattomien linjakilometrien ja linjatuntien osuus kaksinkertaisena ja kolminkertaisena mikäli ylitys on suurempi kuin 0,1 %. Lisäksi ajamattomasta vuorosta peritään määrätty palvelurikemaksu.
Ajamattomat vuorot. Ajamatta jääneestä liikenteestä ei makseta korvausta. Ajamatta jääneen vuoron vuoksi kokonaiskorvausta pienennetään ajamatta jääneen vuoron linjatuntien ja linjakilometrien määrällä. Ajamatta jääneiden lähtöjen linjakilometreihin ja linja- tunteihin sisällytetään myös lähtöihin liittyvät siirtoajojen suoritteet. Autopäivä vä- hennetään, mikäli ajamaton osuus vähentää kohteen ajokaavioista laskettua suurinta samanaikaisesti tarvittavaa automäärää. Liikennöitsijä on velvollinen tekemään ajamatta jäävästä tai vähintään 10 minuut- tia myöhästyneestä/myöhästyvästä lähdöstä peruutuksen seudullisen joukkolii- kenteen matkustajainformaatiojärjestelmään reaaliaikaisesti (sopimusliite 2 kohta 2.6). Vuoro tai sen osa katsotaan ajamattomaksi myös, jos linja-auto lähtee pääte- pysäkiltä / Kauppatorilta / keskustasta / muulta ajantasauspysäkiltä etuajassa taikka myöhemmin kuin seuraava aikataulun mukainen lähtö. Edellä mainittua vähennystä ei tehdä siltä osin, kun liikennöinti on estynyt sellai- sesta syystä, johon liikennöitsijä ei ole voinut vaikuttaa. Vuoro katsotaan myöhästyneeksi, mikäli lähtö tapahtuu myöhemmin kuin mi- nuutti aikataulun mukaisesta lähtöajasta, mutta kuitenkin ennen seuraavaa aika- taulun mukaista vuoroa. Mikäli vuoron lähtö on myöhässä vähintään 5 minuuttia, vuorosta vähennetään 25 % ko. vuoron linjatunti- ja linjakilometrimäärästä. Vuo- ron ollessa myöhässä 10 minuuttia tai enemmän, vuorosta vähennetään 50 % ko. vuoron linjatunti- ja linjakilometrimäärästä. Ajamattomien ja myöhässä ajettujen linjakilometrimäärän ylittäessä kalenterikuu- kaudessa 0,05 % kohteen tilatusta linjakilometrimäärästä, vähennetään ko. kuu- kauden ajamattomien ja myöhässä ajettujen linjakilometrien ja linjatuntien osuus kaksinkertaisena ja kolminkertaisena mikäli ylitys on suurempi kuin 0,1 %. Lisäksi ajamattomasta ja myöhässä ajetusta vuorosta peritään määrätty palvelu- rikemaksu.
Ajamattomat vuorot. Ajamatta jääneestä liikenteestä ei makseta korvausta. Kokonaiskorvausta pienen- netään ajamatta jääneen vuoron vuoksi kyseisen vuoron linjatuntien ja linjakilo- metrien määrällä. Ajamatta jääneiden lähtöjen linjakilometreihin ja linjatunteihin si- sällytetään myös lähtöihin liittyvät siirtoajojen suoritteet. Autopäivä vähennetään, mikäli ajamaton osuus vähentää kohteen ajokaavioista laskettua suurinta samanai- kaisesti tarvittua automäärää. Vuoro katsotaan ajamattomaksi myös, jos linja-auton lähtö viivästyy vähintään (15) minuuttia taikka, jos linja-auto lähtee ajantasauspysäkiltä etuajassa. Ajamattomasta vuorosta peritään määrätty palvelurikemaksu. Jos ajamaton lähtö tulee tilaajan tietoon muutoin kuin, että liikenteenharjoittaja on siitä ilmoittanut ja liikenteenharjoittaja on näin laiminlyönyt raportointivelvoitteen- sa, peritään sanktiomaksu tällaisissa tapauksissa kolminkertaisena. Mikäli liikenteenhoidossa tapahtuu palvelurikkeitä, niin Liikennöitsijä on velvollinen hyvittämään rikkeen maksamalla Tilaajalle palvelurikemaksun. Liikennöitsijä on velvollinen osallistumaan tai lähettämään edustajansa kerran kuu- kaudessa pidettäviin liikennöitsijäneuvotteluihin, joissa käydään läpi mm. asiakas- palautteet. Liikennöitsijän lausunnot asiakaspalautteisiin tulee saada seuraavaan kokoukseen mennessä, jossa viimeistään päätetään seuraamuksista. Palvelurikemaksut peritään seuraavista rikkeistä: Rike maksu
Ajamattomat vuorot. Ajamatta jääneestä liikenteestä ei makseta korvausta. Ajamatta jääneen vuoron vuoksi koko- naiskorvausta pienennetään ajamatta jääneen vuoron linjatuntien ja linjakilometrien määrällä. Ajamatta jääneiden lähtöjen linjakilometreihin ja linja-tunteihin sisällytetään myös lähtöihin liitty- vät siirtoajojen suoritteet. Autopäivä vähennetään mikäli ajamaton osuus vähentää kohteen ajo- kaavioista laskettua suurinta samanaikaisesti tarvittavaa automäärää. Vuoro katsotaan ajamattomaksi myös, jos linja-auton lähtö viivästyy vähintään viisitoista (15) minuuttia taikka, jos linja-auto lähtee päätepysäkiltä etuajassa taikka myöhemmin kuin seuraava aikataulun mukainen lähtö. Edellä mainittua vähennystä ei tehdä siltä osin, kuin ajamattomuus on aiheutunut ylivoimaisesta esteestä, johon Liikennöitsijä ei ole voinut vaikuttaa.
Ajamattomat vuorot. Ajamatta jääneestä liikenteestä ei makseta korvausta. Mikäli ajopäivästä jää osa ajamatta, vähennetään päiväkorvauksesta ajamattomien reittien pituuden mukaisesti kilometrikorvauksen mukainen summa.

Related to Ajamattomat vuorot

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018- 31.3.2020 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa terveyspalvelualan työehtosopimuksen osana. HYVINVOINTIALAN LIITTO RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

  • Salassapitovelvollisuus Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tilaajalla on oikeus saada vahingonkorvausta Liikennöitsijän sopimusrikko- muksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta sekä menetetyistä lipputu- loista siltä osin kuin vahingon määrä ylittää maksettavan sopimussakon ja palveluista sovitut sanktiot. Liikennöitsijällä on oikeus saada vahingonkor- vausta tilaajan sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahin- gosta. Korvauksen enimmäismäärä on palvelun laskennallinen 12 kuukau- den hinta. Liikennöitsijällä ei ole oikeutta saada korvausta välillisistä vahin- goista. Näiden ehtojen mukaiset vahingonkorvausvelvollisuuden rajoitukset eivät koske tapausta, jossa sopijapuoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

  • Sopimusasiakirjat Sopimusasiakirjat muodostuvat tästä sopimuksesta liitteineen. Sopimuksen liitteitä ovat seuraavat asiakirjat:

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Asiakkaan velvollisuudet Yhtiön verkostoon liitetyn kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistosta liittämiskohtaan saakka. Asiakkaan on suunniteltava, rakennettava ja kunnossapidettävä kvv-laitteistot siten, että niistä ei aiheudu haittaa kiinteistölle, yhtiölle eikä kolmannelle osapuolelle ja että vesi säilyy jatkuvasti talousveden laatua valvovien viranomaisten asettamien laatuvaatimusten mukaisena. Haittana pidetään esimerkiksi vuotavia viemäreitä. Kiinteistönomistaja tai – haltija vastaa myös muista kuin edellä mainituista kiinteistön laitteistoista, laitteista tai järjestelmistä, joita kiinteistöllä käytetään talousveden, jäteveden tai huleveden ja perustusten kuivatusveden johtamisessa tai käsittelyssä. Mikäli asiakkaan viemärivesi ei sellaisenaan täytä yleiseen viemäriin johdettaville viemärivesille asetettuja vaatimuksia tai se sisältää merkittävissä määrin yhtiön kannalta haitallisia aineita, se on esikäsiteltävä ennen yhtiön viemäriin johtamista yhtiön hyväksymällä tavalla. Asiakas on velvollinen huolehtimaan sellaisten tonttijohtojensa tai niihin kuuluvien laitteiden uudistamisesta ja korjaamisesta, jotka saattavat vaikeuttaa tai vaarantaa yhtiön toimintaa. Jos asiakas yhtiön kehotuksesta huolimatta laiminlyö korjaustyön, voi yhtiö asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa työ on suoritettava toimituksen keskeyttämisen uhalla. Yhtiö voi laskuttaa asiakasta mahdollisen vuodon aikana hukkaan valuneesta vedestä. Asiakas on velvollinen viipymättä ilmoittamaan yhtiölle tonttijohdoissa sekä yhtiön laitteissa havaitsemistaan vioista ja vuodoista. Asiakas vastaa kiinteistökohtaisten kvv-laitteiden kunnosta. Asiakkaan on säännöllisesti tarkastettava ja kunnossapidettävä kiinteistökohtaiset kvv- laitteensa kuten vesijohtopaineen korottamiseen ja alentamiseen, viemäriveden pumppaukseen, käsittelyyn ja padotukseen varautumiseen, vedensaannin ja viemäriveden johtamisen katkoksiin varautumiseen tarkoitetut sekä muut vastaavat laitteet. Asiakkaan tulee huolehtia siitä, että kiinteistön jätevesilaitteistossa käytettävät erottimet (hiekanerottimet, öljyn- ja bensiinierotin, rasvanerotin, amalgaamierotin) tyhjennetään säännöllisesti siten, että erottimet pysyvät jatkuvasti toimintakuntoisina. Lisäksi erottimet ja niiden hälyttimet tulee huoltaa säännöllisesti, jotta erotinlaitteisto toimii suunnitellulla tavalla. Erotinten tyhjennyksessä ja huoltamisessa asiakkaan tulee noudattaa myös viranomaisen antamia jätehuoltomääräyksiä. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisto tulee muutenkin pitää sellaisessa kunnossa ja sitä tulee käyttää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa yhtiön laitteiston käytölle eikä terveydelle ja ympäristölle. Asiakas on velvollinen noudattamaan yhtiön antamia ohjeita tai määräyksiä näiden laitteiden asentamisesta, käytöstä, kunnossapidosta ja toiminnan tarkkailusta. Asiakas on yhtiön kirjallisesta pyynnöstä velvollinen poistamaan yhtiön toimintaa haittaavat kiinteistökohtaiset kvv-laitteistot. Asiakas ei saa sulkea eikä avata tonttivesijohtoon kuuluvaa sulkuventtiiliä ilman yhtiön lupaa.