Rahasto-osuusrekisteri ja rahasto-osuudet Rahastoyhtiö pitää rahasto-osuusrekisteriä kaikista rahasto-osuuksista ja rekisteröi rahasto-osuuksien siirrot. Rahasto-osuudet voidaan jakaa murto-osiin, jolloin rahasto-osuus muodostuu kymmenestä tuhannesta (10 000) yhtä suuresta murto-osasta eli rahasto‐osuuksien lukumäärä ilmoitetaan neljän desimaalin tarkkuudella. Arvo-osuusjärjestelmään liitettyjä rahasto-osuuksia ei jaeta murto-osiin. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että Rahastossa on eri osuussarjoja (Osuussarja), jotka poikkeavat toisistaan joko palkkiorakenteeltaan tai siten, että jokin Osuussarja on liitetty arvo-osuusjärjestelmään tai Osuussarjalla on indeksi-, inflaatio-, korko- tai valuuttasuojaus tai Osuussarja on laskettu liikkeelle muussa valuutassa kuin euromääräisenä. Osuudenomistaja voi vaihtaa Osuussarjasta toiseen vain Rahastoyhtiön luvalla ja vaihdettavaan Osuussarjaan mahdollisesti liittyvien ehtojen täyttyessä. Kussakin Osuussarjassa voi olla sekä kasvu- että tuotto-osuuksia (Osuuslaji). Osuudenomistaja voi vaihtaa kasvuosuuden tuotto- osuudeksi tai päinvastoin. Kunkin Rahaston olemassa olevat Osuussarjat, niiden palkkiorakenne ja Osuuslajit ilmoitetaan voimassa olevissa rahastoesitteissä. Rahasto-osuudet tai Osuussarja voidaan liittää arvo-osuusjärjestelmään. Arvo-osuusjärjestelmään liitettyjen rahasto-osuuksien oikeuksiin ja suoritusvelvollisuuksiin sovelletaan arvo-osuustileistä annettua lakia (827/1991). Arvo-osuusjärjestelmään liitettyjen rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastuskäytäntöjen yksityiskohdat ja palkkiot kerrotaan rahastokohtaisissa säännöissä ja voimassa olevissa rahastoesitteissä. Arvo-osuusjärjestelmään liitetyt rahasto-osuudet voidaan saattaa julkisen kaupankäynnin kohteeksi pörssissä. Mikäli Rahaston rahasto-osuudet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, tarkennetaan siihen liittyvät menettelytavat rahastokohtaisissa säännöissä ja voimassa olevissa rahastoesitteissä. Rahastoyhtiön hallitus päättää siitä, onko kaikissa Osuussarjoissa molempia Osuuslajeja (kasvu- ja tuotto-osuuksia) sekä sarjojen / lajien merkitsemisen edellytyksistä. Osuussarjojen ja/tai -lajien merkintäehdot ja/tai nimet voivat vaihdella esimerkiksi jakelukanavan ja kokonaisasiakkuuden perusteella. Tiedot näistä julkaistaan voimassa olevissa rahastoesitteissä. Rahasto-osuus oikeuttaa rahasto-osuuksien määrän suhteessa jakautuvaan osuuteen Rahaston varoista ottaen huomioon Osuussarjojen ja Osuuslajien suhteelliset arvot. Rahastoyhtiö voi antaa rahasto-osuudesta osuudenomistajan pyynnöstä osuustodistuksen. Osuustodistus voi koskea useita osuuksia tai niiden murto-osia ja voidaan antaa vain nimetylle rahasto-osuusrekisteriin merkitylle henkilölle, yhteisölle tai säätiölle. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, ettei sen hoitamien rahastojen rahasto-osuuksista anneta osuustodistuksia päätöksessä määrätystä ajankohdasta lukien.. Rahastoyhtiöllä on oikeus veloittaa osuudenomistajalta kulloinkin voimassa olevissa rahastoesitteissä ilmoitettu käsittelykulu osuustodistuksen antamisesta ja toimittamisesta. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvista rahasto-osuuksista ei anneta osuustodistusta.
Vakuutuksenottajan velvollisuudet Vakuutuksenottaja on velvollinen • omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn, • esittämään vakuutusyhtiölle hallussaan olevat tiedot, asiakirjat sekä muun aineiston, joilla on merkitystä vahingon selvittelyssä, • hankkimaan tai valmistamaan tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin vakuutuksenottajan saatavilla sekä • varaamaan vakuutusyhtiölle mahdollisuuden myötävai- kuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen.
Laitoksen velvollisuudet Laitos suorittaa tonttijohtojen liitostyön laitoksen johtoihin. Laitos vastaa suorittamis- taan töistä kulloinkin voimassaolevien rakennusurakan yleisten sopimusehtojen mu- kaisesti. Jos laitos toteaa, että asiakkaan vedenkulutus on niin suuri, että on syytä epäillä vuo- toa kiinteistön kvv -laitteistossa, laitos saattaa asian asiakkaan tietoon.
Vakuudet 7.1 Lämmönmyyjällä on oikeus vaatia asiakkaalta kohtuullinen vakuus tai ennakkomaksu lämpösopimukseen perustuvien saataviensa maksamisesta lämpösopimusta tehtäessä ja lämpösopimuksen voimassa ollessa. Lämpösopimuksen voimassa ollessa vakuutta tai en- nakkomaksua voidaan vaatia vain, jos asiakas on olennaisesti laiminlyönyt maksuvelvolli- suutensa tai jos asiakas on luottotietojen perusteella ilmeisesti kyvytön suoriutumaan lämpösopimukseen perustuvista maksuista. 7.1.1 Kuluttajalta vakuutta tai ennakkomaksua voidaan vaatia kuitenkin vain etukä- teen selvitetyistä erittäin painavista syistä. Erittäin painavia syitä voivat olla esimerkiksi: a) kuluttajan lämmöntoimitus on keskeytetty maksulaiminlyönnin vuoksi b) lämmönmyyjällä on kuluttajalta lämpösopimukseen liittyviä saatavia, joi- den määrää voidaan pitää huomattavana lämpösopimuksen laskutuksen määrään nähden; tai c) kuluttajan luottotiedoista ilmenee, että kuluttaja on ilmeisesti kyvytön suoriutumaan lämpösopimukseen perustuvista maksuista. Lämpösopimuksen voimassa ollessa vakuutta tai ennakkomaksua voidaan vaatia vain, jos kuluttaja on olennaisesti laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa. 7.2 Lämmönmyyjä ei maksa vakuudelle tai ennakkomaksulle korkoa. 7.3 Vakuus tai ennakkomaksu voi olla määrältään enintään laskutuskauden alun ja lämmön- toimituksen keskeyttämisen välisen ajan lämpölaskun suuruinen, jollei asiakkaan kanssa ole toisin sovittu. Lämpölaskun suuruus lasketaan asiakkaan lämmönkäytöstä tehdyn ar- vion mukaan. Arvio voidaan tehdä suurimman lämmönkäytön ajanjakson mukaan. 7.3.1 Kuluttajan kanssa ei voi sopia suuremmasta vakuudesta tai ennakkomaksusta kuin laskutuskauden alun ja lämmöntoimituksen keskeyttämisen välisen ajan lämpölasku. 7.4 Lämmönmyyjällä on oikeus käyttää vakuutta tai ennakkomaksua lämmönmyyntiin perus- tuvien erääntyneiden saataviensa, kertyneiden viivästyskorkojen ja kohtuullisten perimis- kulujen suorittamiseksi. Jos lämmönmyyjä käyttää vakuuden tai ennakkomaksun tai osan siitä saataviensa suorittamiseksi on lämmönmyyjällä oikeus vaatia asiakasta täydentä- mään vakuus tai ennakkomaksu kohdassa 7.3 mainitun määräiseksi, jos sopimussuhde edelleen jatkuu. 7.5 Lämmönmyyjä palauttaa vakuuden lämpösopimuksen päätyttyä välittömästi, kun loppu- lasku on maksettu ja mahdolliset muut asiakkaan velvoitteet suoritettu. Lämpösopimuk- sen pysyessä voimassa vakuus palautetaan viimeistään kahden vuoden, kuluttajalle yh- den vuoden, kuluttua sen antamisesta. Vakuutta ei lämpösopimuksen voimassa ollessa palauteta, jos asiakas on vakuudenpitoaikana laiminlyönyt maksujaan olennaisesti. Va- kuutta tai sen osaa ei lämpösopimuksen pysyessä voimassa tai päätyttyä kuitenkaan pa- lauteta, mikäli lämmönmyyjä voi vaatia koko vakuuden tai vakuuden osan käyttämistä asiakkaan muihin voimassa oleviin ja päättyneisiin lämpösopimuksiin perustuvien erään- tyneiden saataviensa, kertyneiden viivästyskorkojen ja kohtuullisten perimiskulujen kuittaamiseen. Jos asiakas ei ole kuluttaja, lämmönmyyjä ja asiakas voivat sopia vakuu- den palauttamisesta toisin. Ennakkomaksu käytetään erääntyvien lämpölaskujen suorit- tamiseen tässä kohdassa vakuuden palauttamiselle määritellyn ajan kuluessa. 7.6 Vakuuden tai ennakkomaksun luovuttamisesta laaditaan vahvistus kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla. 7.7 Vakuuden tai ennakkomaksun luovuttamisen sijasta asiakas ja lämmönmyyjä voivat sopia lämpösopimuksen mukaisten maksujen maksamisesta ennakkoon. Palaamisesta tavan- omaiseen maksuaikatauluun noudatetaan soveltuvin osin, mitä kohdassa 7.5 on mää- rätty. 7.8 Tässä luvussa tarkoitetusta ennakkomaksusta tai kohdassa 7.6 tarkoitetusta ennakosta ei ole kyse, jos asiakas valitsee valittavissaan olevista erilaisista maksutapavaihtoehdoista sellaisen, johon kuuluu etupainotteinen maksujärjestely.
Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.
Asiakkaan velvollisuudet Laitoksen verkostoon liitetyn kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistosta liittämiskohtaan saakka. Asiakkaan on suunniteltava, rakennet- tava ja kunnossapidettävä kvv-laitteistot siten, että niistä ei aiheudu haittaa kiinteis- tölle, laitokselle eikä kolmannelle osapuolelle ja että vesi säilyy jatkuvasti talousveden laatua valvovien viranomaisten asettamien laatuvaatimusten mukaisena. Haittana pi- detään esimerkiksi vuotavia viemäreitä. Kiinteistönomistaja tai – haltija vastaa myös muista kuin edellä mainituista kiinteistön laitteistoista, laitteista tai järjestelmistä, joita kiinteistöllä käytetään talousveden, jäte- veden tai huleveden ja perustusten kuivatusveden johtamisessa tai käsittelyssä. Mikäli asiakkaan viemärivesi ei sellaisenaan täytä yleiseen viemäriin johdettaville vie- märivesille asetettuja vaatimuksia tai se sisältää merkittävissä määrin laitoksen kan- nalta haitallisia aineita, se on esikäsiteltävä ennen laitoksen viemäriin johtamista lai- toksen hyväksymällä tavalla. Asiakas on velvollinen huolehtimaan sellaisten tonttijohtojensa tai niihin kuuluvien laitteiden uudistamisesta ja korjaamisesta, jotka saattavat vaikeuttaa tai vaarantaa laitoksen toimintaa. Jos asiakas laitoksen kehotuksesta huolimatta laiminlyö korjaus- työn, voi laitos asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa työ on suoritettava toi- mituksen keskeyttämisen uhalla. Laitos voi laskuttaa asiakasta mahdollisen vuodon aikana hukkaan valuneesta vedestä. Asiakas on velvollinen viipymättä ilmoittamaan laitokselle tonttijohdoissa sekä laitok- sen laitteissa havaitsemistaan vioista ja vuodoista. Asiakas vastaa kiinteistökohtaisten kvv-laitteiden kunnosta. Asiakkaan on säännölli- sesti tarkastettava ja kunnossapidettävä kiinteistökohtaiset kvv-laitteensa kuten vesi- johtopaineen korottamiseen ja alentamiseen, viemäriveden pumppaukseen, käsitte- lyyn ja padotukseen varautumiseen, vedensaannin ja viemäriveden johtamisen kat- koksiin varautumiseen tarkoitetut sekä muut vastaavat laitteet Asiakkaan tulee huolehtia siitä, että kiinteistön jätevesilaitteistossa käytettävät erotti- met (hiekanerottimet, öljyn- ja bensiinierotin, rasvanerotin, amalgaamierotin) tyhjen- netään säännöllisesti siten, että erottimet pysyvät jatkuvasti toimintakuntoisina. Li- säksi erottimet ja niiden hälyttimet tulee huoltaa säännöllisesti, jotta erotinlaitteisto toimii suunnitellulla tavalla. Erotinten tyhjennyksessä ja huoltamisessa asiakkaan tu- lee noudattaa myös viranomaisen antamia jätehuoltomääräyksiä. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisto tulee muutenkin pitää sellaisessa kunnossa ja sitä tulee käyttää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa laitoksen laitteiston käytölle eikä terveydelle ja ympäristölle. Asiakas on velvollinen noudattamaan laitoksen anta- mia ohjeita tai määräyksiä näiden laitteiden asentamisesta, käytöstä, kunnossapi- dosta ja toiminnan tarkkailusta. Asiakas on laitoksen kirjallisesta pyynnöstä velvolli- nen poistamaan laitoksen toimintaa haittaavat kiinteistökohtaiset kvv-laitteistot. Asiakas ei saa sulkea eikä avata tonttivesijohtoon kuuluvaa sulkuventtiiliä ilman lai- toksen lupaa.
Laitoksen korvausvelvollisuus Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon. Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä kuluttajalle aiheutuvan taloudellisen vahingon. Välillisen vahingon laitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella. Välilliset vahingot on lueteltu vesihuoltolain 28 §:n 3 momentissa. Laitos ei vastaa niistä haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka aiheutuvat asiakkaalle sellaisista toimituksen keskeytyksistä ja rajoituksista, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä. Laitos ei vastaa niistä veden laadun ja paineen vaihteluista tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista aiheutuvista haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä. Laitos ei myöskään vastaa vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä, jotka johtuvat siitä, että kiinteistön vesihuolto on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä tai jotka johtuvat asiakkaan tai kolmannen henkilön laitteista, toimenpiteistä tai laiminlyönneistä.
