Asukkaiden kuntoutustarpeen muutos. Haastateltavien mukaan tehostetun tuen kuntoutuskoti oli aiemmin suunnattu pitkäai- kaisille mielenterveyskuntoutujille, joilla kaikilla oli samantyyppiset kuntoutustarpeet ja mielenterveydelliset ongelmat. Osa työntekijöistä koki, että muutoksen myötä asukkai- den mielenterveysongelmat ovat laajakirjoisempia kuin ennen. Haastateltavat kertoivat uusien asukkaiden diagnoosien olevan osaltaan epäselviäkin, mutta mainitsivat muuta- mia yleisempiä. Mainittuja mielenterveysongelmia olivat muun muassa erilaiset persoo- nallisuushäiriöt, psykoosit, psykoottistasoinen masennus, Asperger-oireyhtymä, bipo- laarinen häiriö ja ADHD. Haastateltavat kokivat, että diagnoosien epäselvyys ei vaikuta asukkaiden hoitoon kuntoutusyhteisössä. Kaikki kertovat hyväksyvänsä asukkaat ihmi- sinä, vaikka eivät hyväksy päihteiden käyttöä sinänsä. Jotkut toivat esille, että mielen- terveysongelmiin liittyvät lieveilmiöt ovat samanlaisia kuin ennenkin, ja että päihdeon- gelma kulkee siinä mukana. Haastateltavat liittivät päihdeongelman problematiikkaan muun muassa päihdeongel- man syklimäisen uusiutumisen. Asukkaiden retkahdukset, niiden käsittely ja niiden en- naltaehkäiseminen koettiin olevan yksi merkittävimmistä päihdeongelmaisen kuntou- tuksen ominaispiirteistä. Osa koki, että päihdeongelmaan liittyy myös epärealistisuutta suhteessa asukkaan omiin taitoihin ja valmiuksiin, kuten esimerkiksi vahva usko omaan pärjäämiseen itsenäisessä asumisessa, vaikka kuntoutusyhteisössä eläminen viittaa täy- sin päinvastaiseen suuntaan. Päihdeongelman problematiikan kuvattiin liittyvän myös asukkaan taustoihin. Päihdekulttuurin koettiin tuovan asukkaan kielenkäyttöön ja toi- mintatapoihin karkeita piirteitä ja toisinaan myös impulsiivista tunteiden ilmaisua. Muutoksen myötä asukasyhteisön keskinäisten suhteiden koettiin muuttuneen. Asukkaat ovat paljon kiinnostuneempia toistensa asioista ja kykenevät osoittamaan empatiaa toi- siaan kohtaan. Osa kokee, että asukkaat ovat hyviä vertaistuen antajia toisilleen. Osa taas kokee asukkaiden minäkeskeisyyden ja mustavalkoisen ajattelun lisääntyneen asu- kaskunnan muutoksen myötä. Osa koki, että yhteisöllisyys on murentunut minäkeskei- syyden lisääntymisen myötä. Kuntoutuskeinojen mukauttaminen asukkaiden tarpeita vastaaviksi on haastateltavien mukaan vielä kesken. Jotkut haastateltavista kokivat, että yhteisöhoito kuntoutuskeino- na on yhä toimiva, vaikka asukkailla on samanaikainen päihde- ja mielenterveysongel- ma. Osa nosti esiin muualla Suomessa toimi...
