Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta. Ilmastonmuutos vaikuttaa lähes kaikkeen toimintaan. Ilmastonmuutos aiheuttaa kaikkialla maailmassa riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tulee siirtyä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja samaan aikaan sopeutua muuttuviin ilmasto-oloihin ja lisääntyviin sää- ja ilmastoriskeihin. Ilmastotoimet ja elvytysrahoitus tarjoavat suuria kasvumahdollisuuksia puhtaan teknologian yrityksille. Kiertotalous on merkittävä keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, luonnonvarojen käyttöä ja monimuotoisuuden heikentymistä. Kiertotalouden ratkaisuilla voidaan mm. leikata teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä noin 50 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Raaka-aineiden käytön arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä. Tarvitsemme tuotannon ja kulutuksen muutoksen, jonka täytyy perustua energian ja raaka-aineiden nykyistä vähäisempään käyttöön sekä ratkaisuihin, jotka edellyttävät muutoksia koko arvoketjussa tuotteen suunnittelusta uusiin liiketoiminta- ja markkinointimalleihin sekä kulutuskäyttäytymiseen. Kiertotalouden tulee olla kestävää ja haitalliset aineet on hallittava kierroissa. Ravinteiden kierrätyksellä lisätään Suomen ravinneomavaraisuutta ja vähennetään Itämeren ja sisävesien ravinnekuormitusta. Suomen muovitiekartan toimeenpano on omiaan vähentämään myös Itämereen joutuvien muoviroskien määrää. Eheä yhdyskuntarakenne hillitsee ilmastonmuutosta. Eheä yhdyskuntarakenne erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla parantaa yhdyskuntien toimivuutta, taloudellisuutta ja elinympäristön laatua. Samalla se vähentää liikenteen ja muun toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä. Taloudellisesti kestävät palvelut ja liikenteen ratkaisut edellyttävät, että hajarakentamista lievealueilla hillitään ja runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat toiminnot sijoitetaan ensisijaisesti yhdyskuntarakenteen sisään tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Kiinteistö- ja rakennusalalla lähivuosien painopisteenä on uudisrakentamiseen liittyen koko elinkaaren vähähiilisyyden kehittäminen. Uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia EU:ssa ja jo olemassa olevaan rakennuskantaan sisältyy merkittävä energiatehokkuuden kehittämispotentiaali. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaista, Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiaa 2020-2050 toteutetaan, tavoitteena rakennuskannan muuttaminen erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Hyvä rakennettu ympäristö edistää hyvinvointia. Se luo myös puitteet ta...
Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta. Ilmastonmuutos vaikuttaa lähes kaikkeen toimintaan. Ilmastonmuutos aiheuttaa kaikkialla maailmassa riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tulee siirtyä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja samaan aikaan sopeutua muuttuviin ilmasto-oloihin ja lisääntyviin sää- ja ilmastoriskeihin. Ilmastotoimet tarjoavat suuria kasvumahdollisuuksia puhtaan teknologian yrityksille. Eheä yhdyskuntarakenne sekä energia- ja materiaalitehokkaat rakennukset hillitsevät ilmastonmuutosta. Eheä yhdyskuntarakenne erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla parantaa yhdyskuntien toimivuutta, taloudellisuutta ja elinympäristön laatua. Samalla se vähentää liikenteen ja muun toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä. Taloudellisesti kestävät palvelut ja liikenteen ratkaisut edellyttävät, että hajarakentamista lievealueilla hillitään ja runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat toiminnot sijoitetaan ensisijaisesti yhdyskuntarakenteen sisään tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Kilpailu luonnonvaramarkkinoilla kiristyy. Tarvitsemme tuotannon ja kulutuksen muutoksen, jonka täytyy perustua energian ja raaka-aineiden nykyistä vähäisempään käyttöön. Hyvä rakennettu ympäristö edistää hyvinvointia. Se luo myös puitteet talouden vakaalle kehitykselle. Suomalainen rakennettu ympäristö on Euroopan mittakaavassa pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Suomalaisilla yrityksillä onkin mahdollisuus kehittyä alan edelläkävijöiksi.
Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta. Suomi on vähentänyt kasvihuonekaasu -päästöjään merkittävästi 2.1 Pannaan toimeen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa ja energia- ja ilmastostrategiaa sekä osallistutaan pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun. Vauhditetaan kuntien ja alueiden ilmastotyötä. 2.1.1 Valmistellaan työkoneiden, jätehuollon sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimia ja osallistutaan liikenteen päästövähennystoimien valmisteluun. 2.1.2 Valmistellaan ilmastovuosikertomus ja tarvittavat lisätoimet 2030 päästö- vähennystavoitteen saavuttamiseksi. 2.1.3 Tuetaan ja rahoitetaan kunnissa ja alueilla toteutettavia ilmastohankkeita. Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokka asti YSO, RYMO TIEVIE Luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja kestävästi 2.2 Vaikutetaan ympäristö- ja ilmastonäkökohtien huomioon ottamiseen maatalous-, metsä- ja energiasektorilla sekä muussa biotaloudessa. Osallistutaan Itämeren alueen ravinteiden kierrätysstrategian laatimiseen. 2.2.1 Vaikutetaan EU:n uuden rahoituskauden sisältöihin kuten CAP uudistukseen ja metsätalouden tukijärjestelmän uudistamiseen. 2.2.2 Käynnistetään ravinteidenkierrätyksen toimintaohjelman mukaiset toimet. Hallitusohjelma- kirjaus LYMO, YSO Kiertotalous uudistaa yhteiskuntaa 2.3 Toimeenpannaan valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja muovitiekarttaa sekä kehitetään lainsäädäntöä. 2.3.1 Toimeenpannaan EU:n jätedirektiivipakettia ja kertakäyttömuovi- direktiiviä. 2.3.2 Otetaan käyttöön jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta. Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön 2.3.1 YSO, RYMO, LYMO 2.3.2.YSO TIEVIE 2.4. Vahvistetaan kestävän kulutuksen ja tuotannon tavoitteita ja toimeenpanoa kansainvälisessä yhteistyössä. 2.4.1 Vaikutetaan YK:n ympäristökokouksessa vahvan poliittisen ohjeistuksen aikaansaamiseksi kestävän kulutuksen ja tuotannon sekä merten muovijätteiden osalta ja viedään kiertotalousteemaa eteenpäin YK:n yleiskokouksen alaisissa prosesseissa.