Hirvisaalis Mallilausekkeet

Hirvisaalis. Vuotuinen hirvisaaliin määrä vaihtelee hirvikannan koon ja verotusasteen mukaisesti. Viimeisen 30 vuoden aikana saalismäärä on vaihdellut 22 000-84 000 yksilön välillä (kuva 44). 1970 –lukua edeltäneen ajan saa- lismäärät olivat vaatimattomia ja 1970-luvun puolivälissä alkaneen hirvikannan kasvun myötä saalismäärät nousivat moninkertaisiksi aikaisempiin vuosiin nähden. Suurin hirvisaalis saatiin vuosina 2002 ja 2003, jol- loin ammuttiin runsaat 84 000 yksilöä vuodessa. Saalismäärässä on huomattavaa alueellista vaihtelua vuosien välillä. Viime vuosina suhteellisesti suurin hirvisaalis on saatu Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Etelä-Lapin alueilta (Kuva 45). Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna hirvisaaliin kokonaismäärä on ollut suurin Rannikko-Suomessa. 1971-2007 välisenä aikana alueen keskimääräinen vuotuinen hirvisaalis oli noin 2,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Vastaava hirvisaalis oli Sisä-Suomessa 1,9 hirveä, Oulun läänissä 1,5 hirveä ja Lapissa 0,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohti (Nygrén T. 2009). Kuva 45. Hirvisaalis 2011 (Suomen riistakeskus 2012a) Hirvisaaliin rakenteellisista tunnusluvuista seurataan vasojen osuutta saaliissa sekä saaliin sukupuolija- kaumaa. Hirvisaaliin ikäjakaumasta tietoa kerätään ainoastaan erittelemällä vasat ja aikuiset hirvet. Aikuis- saaliin ikäjakaumasta ei vuoden 1999 jälkeen ole järjestelmällisesti kerätty tietoa. Vasojen osuus koko Suomen hirvisaaliissa on vaihdellut viimeisen 30 vuoden aikana 38 - 54 prosentin välillä (kuva 46). 1970-luvulla vasojen osuus hirvisaaliissa kasvoi nopeasti, kun hirvikannan tuottotavoitteita muu- tettiin aiemmasta. Säädösmuutoksen myötä vuonna 1993 alkaen tuli mahdolliseksi kaataa kaksi vasaa yh- dellä hirven pyyntiluvalla, mikä johti edelleen vasaosuuksien kasvuun hirvisaaliissa. Vasojen osuus hirvisaa- liissa vaihtelee ja vuonna 2011 saaliin vasaosuus oli suurin Pohjanmaalla ja pienin Lapissa (Kuva 47). Vuosi- na 1993-2007 vasaosuudet hirvisaaliissa olivat korkeimpia Sisä-Suomessa ja pienimpiä Lapissa. Erot vasojen osuudessa hirvisaaliista kuvaavat alueellisia eroja hirvikannan tuottotehossa sekä asetettuja hirvikannan tuottotavoitteita (Nygrén T. 2009). Kuva 46. Vasojen osuus koko hirvisaaliissa ja urosten osuus vuotta vanhemmista saalishirvis- tä vuosina 1980-2011 (Suomen riistakeskus 2012a) Kuva 47. Hirvisaaliin vasaosuus vuonna 2011 (Suomen riistakeskus 2012a) Koko maan hirvisaaliissa urosten osuus aikuisista hirvistä on vaihdellut vuosina 1980-2011 noin 47-63 pro- sentin välillä (k...
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now

Related to Hirvisaalis

  • Keskitettävä hoito Sairaala/sairaalat Edellytykset toiminnalle Avosydänkirurgia KYS

  • Koulutustyöryhmä Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hy- väksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Allekirjoitukset Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Vakuutuksenottajan velvollisuudet Vakuutuksenottaja on velvollinen • omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn, • esittämään vakuutusyhtiölle hallussaan olevat tiedot, asiakirjat sekä muun aineiston, joilla on merkitystä vahingon selvittelyssä, • hankkimaan tai valmistamaan tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin vakuutuksenottajan saatavilla sekä • varaamaan vakuutusyhtiölle mahdollisuuden myötävai- kuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen.

  • Vakuutuksen irtisanomista edellyttävät muutokset Jos vakuutusyhtiö muuttaa vakuutusehtoja, vakuutusmaksuja tai muita sopimusehtoja muissa kuin edellä kohdassa A luetelluissa tapauksissa tai poistaa vakuutuksesta voimakkaasti markkinoi- dun edun, vakuutusyhtiön on irtisanottava vakuutus päättymään vakuutuskauden lopussa. Irtisanominen suoritetaan kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä.