Keskeiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnat. Keskeisiä kunnan ja kuntayhtymän yhdyspintoja on asumisessa, lapsiperhepalveluissa, työllisyydenhoidossa, kotouttamisessa, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyössä sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä sekä osallistumis- ja vaikuttamistoimielimissä. Kuntayhtymä ja kunta osoittavat edustajansa yhdyspintakohtaisiin yhteistyöverkostoihin. Yhteistyöverkostoihin kutsutaan mukaan myös muita toimijoita kuten järjestöjä, seurakunta, yksityisiä palveluntuottajia ja alueen väestön ja asiakkaiden edustajia. Yhteistyöverkostoille nimetään vastuutaho.
Keskeiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnat. Yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden tai useamman organisaation toiminnallista rajaa. Yhdyspintoja muodostuu palvelujärjestelmään, kun palveluja järjestetään ja tuotetaan eri organisaatioissa. Toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä päätöksenteossa on myös yhdyspintoja. Yhdyspintojen ja niiden toimivuuden merkitys korostuu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteiden että kuntien elinvoimatehtävän näkökulmasta. Palvelutarpeiden moninaistuminen ja ennakoimattomuus edellyttävät moniammatillisten ja organisaatio- ja hallinnonalarajat ylittävää yhdessä tekemistä, verkostoitumista, kuntalaislähtöisyyttä sekä asiakasymmärrykseen perustuvaa johtamista, seurantaa ja ohjausta. Yhdyspintatyössä toimijoiden verkostot ovat luonteeltaan systeemisiä, jolloin systeemin eri osat ja toimijat ovat toisistaan riippuvaisia ja yhdessä kohtaa tehtävät muutokset heijastuvat koko systeemin toimintaan. Yhdyspinnassa tehtävien yhteensovittamisen keinoina on keskinäinen vuoropuhelu ja sopiminen. Yhdyspinta on riippuvainen toimijoiden välisistä tehtävänjaoista ja mahdollisuudesta keskinäiseen sopimiseen.
Keskeiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnat. Keskeisiä kunnan ja kuntayhtymän yhdyspintoja ovat asumisen yhdyspinta, lapsiperhepalvelujen yhdyspinta, työllisyydenhoidon yhdyspinta, kotouttamisen yhdyspinta, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn yhdyspinta sekä osallistumis- ja vaikuttamistoimielinten yhdyspinta. Kuntayhtymä ja kunta osoittavat edustajansa yhdyspintakohtaisiin yhteistyöverkostoihin. Yhteistyöverkostoihin kutsutaan mukaan myös muita toimijoita kuten järjestöjä, seurakunta, yksityisiä palveluntuottajia ja alueen väestön ja asiakkaiden edustajia. Yhteistyöverkostoille nimetään vastuutaho. Kuntien ja kuntayhtymän välisten keskeisten yhdyspintojen tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamiseksi määritellyt toimenpiteet on määritelty palvelusopimuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen liitteessä. Alueen kunnat ja kuntayhtymä ovat yhdessä valinneet neljä maakunnallista hyvinvointia ja terveyden edistämistä tukevaa painopistealuetta, joiden toteutumista tukeviin toimenpiteisiin kunta ja kuntayhtymä yhdessä sitoutuvat. Alueelle valitut painopistealueet ovat mielen hyvinvointi, osallisuus ja yhteisöllisyys, arjen turvallisuus sekä päihteettömyys ja terveelliset elämäntavat. Valitut painopistealueet ja niiden saavuttamiseksi sovitut toimenpiteet on esitelty palvelusopimuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen liitteessä.
Keskeiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnat. Keskeisiä kunnan ja kuntayhtymän yhdyspintoja on asumisessa, lapsiperhepalveluissa, työllisyydenhoidossa, kotouttamisessa, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyössä sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä sekä osallistumis- ja vaikuttamistoimielimissä. Kuntayhtymä ja kunta osoittavat edustajansa yhdyspintakohtaisiin yhteistyöverkostoihin. Yhteistyöverkostoihin kutsutaan mukaan myös muita toimijoita kuten järjestöjä, seurakunta, yksityisiä palveluntuottajia ja alueen väestön ja asiakkaiden edustajia. Yhteistyöverkostoille nimetään vastuutaho. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteena on hyvinvoiva kansalainen. Tavoitteena on, että alueen asukkaiden tarve korjaaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin vähenee ja tavoiteltavaa kehitystä voidaan yhdessä seurata. Toimenpiteitä alueen kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehdään kunnissa ja kuntayhtymässä. Vaikuttava ja kustannustehokas hyvinvointia ja terveyttä edistävät työskentely edellyttää toimivia yhteistyörakenteita, alueellista johtamista sekä tietoperusteista, strategista toiminnan suunnittelua. Kuntien ja kuntayhtymän välisten keskeisten yhdyspintojen tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamiseksi määritellyt toimenpiteet on määritelty palvelusopimuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen liitteessä (Liite 1). Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän järjestämät sotepalvelut laskutetaan kunnilta kuukausittaisena ennakkolaskutuksena, joka perustuu kuntien kesken käytyyn palvelusopimusneuvotteluun ja siinä ennalta sovittuun menoraamiin. Todelliset käytön perusteella muodostuvat menot huomioidaan tilinpäätöksessä. Yhtymän esitys kunnille on, että sote jäsenkuntalaskutus kasvaisi vuonna 2022 yht. 4,5 % jolloin kokonaismeno olisi Hartolan osalta 13.562.000 euroa, jolloin kasvua olisi vuoden 2021 talousarvioon verrattuna +814.944 euroa. Hartolan kunta ei pidä esitystä realistisena, vaikka sotemenoihin kohdistuu väistämätöntä kasvua vuonna 2022. Yhtymä perustelee korotustarvettaan kuntalaskutukseen kohdistuvalla kovalla painella, koska asiakasmaksulain uudistus aiheuttaa maksutuottojen vähenemistä, hoitajamitoituksen muutos kasvattaa palkkamenoja sekä palvelutarpeen kasvu ja poistojen kasvu nostavat kustannuksia. Vuonna 2020 Hartolan sotepalvelujen kustannus oli 12.180.431 euroa. Vuodelle 2021 yhtymä on arvioinut Hartolan palvelunkäytöksi 12.979.310 euroa, mutta kunnan omassa talousarviossa vuoden 2021 palvelujen käytöksi (kokonaismenot) on arvioitu 12.748.000 euroa. Hartolan palvelujen k...