Kestävä kaupunkikehitys. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, etenkin metropolialueelle. Kaupunkiseutujen kehitys vaikuttaa koko kansantalouden kehitykseen ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Väestö kasvaa suurimmilla kaupunkiseuduilla ja vastaavasti suuressa osassa maata väestö vähenee. Kasvavilla kaupunkiseuduilla kysyntään nähden liian vähäinen asuntojen tarjonta nostaa asuntojen hintatasoa ja vuokria, mikä voi heikentää kaupunkiseutujen kilpailukykyä ja kotitalouksien taloudellista tilannetta. Vuokra-asuntotarjonta on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa, ja pandemia on samalla vähentänyt kasvukeskuksissa vuokra- asuntokysyntää lyhyellä aikavälillä. Väestöltään vähenevillä alueilla asuntoja on tarjolla liikaa, jolloin niiden ylläpito ja korjaaminen vaikeutuvat ja niistä voi aiheutua omistajille taloudellisia tappioita. Asuntopolitiikassa toteutetaan pitkäjänteistä asuntopoliittista kehittämisohjelmaa. Asuntopoliittisen kehittämisohjelman ehdottamia toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan lainsäädäntöhankkeiden ja ohjelmassa esitettyjen selvitystarpeiden kautta. Kaupunkiseutujen kasvun toteutuminen kestävällä tavalla edellyttää toimia. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitelmia sekä toteutusta sovitetaan yhteen yli kunta- ja aluerajojen. Suurimmilla kaupunkiseuduilla valtio ja kaupunkiseutujen kunnat toteuttavat MAL-sopimuksia, joiden avulla rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja, lisätään asuntotuotantoa ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta. Kaupunki-kehityksen kestävyyden merkitys korostuu mm. Uusi kaupunkikehitysohjelman (NUA, YK Habitat III) ja Kestävän kaupunki- ohjelman toimeenpanossa. Asuntojen tarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin ja kysyntään. Kohtuuhintainen asuminen ja asuntomarkkinoiden toimivuus edellyttävät asuntorakentamisen pitämistä korkealla tasolla niillä alueilla, joissa on kova kysyntä asunnoista. Erityisenä tavoitteena on asunnottomuuden puolittaminen hallituskauden aikana, johon liittyen toteutetaan yhteistyöohjelmaa kuntien kanssa sekä laajennetaan asumisneuvontaa. Lähiympäristöjä kehitetään sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviksi. Asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden, viihtyisyyden sekä asuinympäristön monimuotoisuuden merkitys kasvaa. Lähiöohjelmalla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota. Kaupunkien viheralueet lisäävät kaupunkitilan viihtyisyyttä, kannustavat liikkumaan, edistävät hyvinvointia sekä puhdistavat ilmaa...
Kestävä kaupunkikehitys. Edistetään kuntien sekä kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheytymistä. - Osallistutaan MAL- sopimuksen 2020–2031 tavoitteiden toteuttamiseen ja seurantaan. - Korostetaan Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman huomioimista kuntien kaavoituksessa. - Huomioidaan sään ääri-ilmiöt yhdyskuntien hulevesien suunnittelussa. • Pandemian jälkeisen johtamisen ja työskentelyn malli • ELYn tehtävienhoidon jatkuvuuden turvaaminen (henkilöstösuunnittelu) • Viestintästrategiatyö • Valtakunnallinen asiakkuusstrategian jalkautustyö ELYn toimintaan • Digitalisaation edistäminen ja tiedonhallinta • 31.8 Puolivuotisraportti valmis • 7.10 Tarkistusehdotuksen luonnos valmis (+muistiot) • 15.10 Tarkistusehdotuksen palautus • Vuoropuhelu • 13.12 Sopimuksen allekirjoitus • Tarkistusehdotuksen alueellinen käsittely • 13.10 KAI MYRS ja MYR • 18.10 POP MYRS ja 27.10 MYR • 4.11 ELY-keskuksen neuvottelukunta