Kunnan kaavoitusoikeudesta ja kaavoitusoikeuden suhteesta CETA-sopimukseen Mallilausekkeet

Kunnan kaavoitusoikeudesta ja kaavoitusoikeuden suhteesta CETA-sopimukseen. Käytännössä kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun velvollisuuden vastaisiksi tai välilliseksi pakkolunastukseksi katsottavia tilanteita voisivat olla erityisesti lupien epäämiset tai peruuttamiset silloin kun nämä katsotaan syrjiviksi, mielivaltaisiksi tai muutoin lakiin perustumattomiksi. Vaikka kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun velvollisuuden vastaisiksi tai välilliseksi pakkolunastukseksi katsottavat valtion toimet ovat CETA-sopimuksissa määritelty melko tarkasti ja yksityiskohtaisesti, on sopimuksen perusteltujen odotusten suojan määrittely selvästi epämääräisempi. Kuten lausunnon kohdassa 3.3 on esitetty voidaan olettaa investoijan vetoavan juuri perusteltujen odotusten suojaan niissä tilanteissa, kun kyse on lupien epäämisestä tai peruuttamisesta. Kaivoslain lupia koskevat kohdat ja niihin nyt ehdotetut muutokset eivät kuitenkaan itsessään muodosta perustetta korvausvelvollisuudelle. Luvan myöntämisen edellytykset on esitetty laissa tarkasti ja lupaviranomaisen harkintavalta on rajattua ja ennakoitavaa. Arvioitavana olevan muutosesityksen mukaan kunnan kaavoituspäätös olisi edellytys kaivosluvalle. Kaivoslain nykyisen 47 §:n mukaan yksi kaivosluvan myöntämisen ehdoista on, että "Kaivostoiminnan tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan taikka kaivostoiminnan vaikutukset huomioon ottaen asian tulee olla muutoin riittävästi selvitetty yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa. Kaavan oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. [kursiivi lisätty]" Ehdotuksessa sanamuoto on kapeampi ja toteaa vain, että "Kaivostoiminnan tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen yleiskaavaan tai asemakaavaan, jossa kaivosalueen ja kaivoksen apualueen sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty." Muun riittävän selvityksen mahdollisuus ehdotetaan siis poistettavaksi ja kaivosluvan edellytyksenä olisi siten maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleiskaava tai asemakaava. Kaivostoiminta ei jatkossa myöskään voisi perustua maakuntakaavaan. Muutosta koskeva siirtymäsäännös kattaa vain olemassa olevan kaivoksen vähäistä apualuetta tai aluetta, jolla vähäisesti laajennetaan olemassa olevaa kaivosta. Kaivoksen laajentamista koskeva hakemus olisi jätettävä viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Siirtymäsäännös ei koskisi uutta kaivoslupaa koskevaa hakemusta. Kaavoitukseen sisältyy tarkoituksenmukaisuusharkintaa ja sen lähtökoh...