Lapsen oikeuksien sopimus. <.. image(Kuva, joka sisältää kohteen Grafiikka, animaatio, luonnos, teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..> Lapsen oikeuksien sopimus ei ole suora palvelutarpeen arvioinnin opas, mutta se toimii viitekehyksenä varmistamaan, että kaikki lapset voivat elää turvallista, terveellistä ja osallistuvaa elämää. Palvelutarpeen arvioinnissa on tärkeää noudattaa näitä periaatteita ja varmistaa, että lapsen oikeuksia kunnioitetaan ja toteutetaan kaikissa tilanteissa. • Lapsen oikeuksien sopimus korostaa lapsen edun etusijaa kaikissa päätöksissä, jotka koskevat lasta. Palvelutarpeen arvioinnissa on varmistettava, että lapsen edun mukaiset tarpeet tunnistetaan ja huomioidaan. • Sopimus painottaa lapsen oikeutta osallisuuteen ja mielipiteiden ilmaisuun. Palvelutarpeen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon lapsen näkemykset ja kuunnella hänen omia toiveitaan ja tarpeitaan.
Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä.
Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Se hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimus on yleisesti hyväksytty käsitys siitä, mitä oikeuksia kaikilla lapsilla pitäisi olla “ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliit- tisiin mielipiteisiin, kansallisuuteen, etniseen tai so- siaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuu- teen tai syntyperään” katsomatta (LOS 2. artikla). Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sen ulkopuolella on ainoastaan kaksi maata, Somalia ja Yhdysvallat. Suomessa. Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus tuli voimaan 1991.
Lapsen oikeuksien sopimus lakimies Xxxxx Xxxxx, lapsiasiavaltuutetun toimisto
Lapsen oikeuksien sopimus. YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien sopimuksen 20. marraskuuta 1989. Ruotsi ratifioi sopimuksen vuonna 1991.1 Tämä merkitsee sitä, että kaikki lapsia koskevat lait ja asetukset on sovitettava yhteen lapsen oikeuksien sopimuksen pyrkimysten kanssa. Tämä taas tarkoittaa sitä, että kaikkien viranomaisten, kuntien, maakäräjien ja yksityisten toimijoiden on noudatettava lapsen oikeuksien sopimusta päätöksissään ja toiminnassaan. Lapsen oikeuksien sopimus ei ole Ruotsissa laki.2 Sopimuksen periaatteita on sisällytetty eräisiin Ruotsin lakeihin:3 • Lapsen etua koskeva periaate on sisällytetty vanhempainkaaren 6 ja 21 lukuun • Lapsen etua koskeva periaate on sisällytetty sosiaalipalvelulain 1
Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen ja nuoren oikeuksia suojaava, kaikkia alle 18-vuotiaita koskeva YK:n lapsen oikeuksien sopimus on Suomessa voimassa lakina. Yksi sopimuksen keskeisiä periaatteita on lasten näkemysten huomioon ottaminen. Jokaisen lapsen oikeus tulla kuulluksi ja otetuksi vakavasti on yksi yleissopimuksen perusarvoista. Lapsen oikeus vaikuttaa on turvattu perustuslain 6. pykälässä. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lain 24. pykälä toteaa: Nuorten mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa nuorisovaltuustossa tai vastaavassa nuorten vaikuttajaryhmässä säädetään kuntalain (410/2015) 26 §:ssä. Sen lisäksi, mitä tässä laissa tai muualla laissa säädetään, kunnan ja valtion viranomaisen tulee tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisolain 3 § mukaan tarkoitetaan: Lasten ja nuorten kuulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia säännellään erityisesti heihin kohdistuvalla lainsäädännöllä (esim. nuorisolaki, lastensuojelulaki, perusopetuslaki, varhaiskasvatuslaki), mutta myös esim. hallintolain (41 §) turvaamat vaikutusmahdollisuudet kuuluvat kaikille, myös lapsille, vaikkei tästä ole erikseen mainintaa laissa. • ei tarkoita lapsen oikeuksien sopimuksen ja perustuslain näkökulmasta pelkästään lasten ja nuorten kuulemista ja heidän näkemystensä kirjaamista. • on myös näkemysten huomioon ottamista päätöksenteossa • on tämän huomioon ottamisen kirjaamista näkyviin esimerkiksi yksittäisen päätöksen perusteluihin siten, että lapset ja nuoret ymmärtävät, miten heidän näkemyksensä on vaikuttanut – tai miksi sen mukaan ei ole voitu toimia. Palautetta ja kehittämisideoita käsikirjasta Valtiovarainministeriöön xxxxxxxxxxxxx@xx.xx
Lapsen oikeuksien sopimus. Artikla 12. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa.
Lapsen oikeuksien sopimus. Allekirjoittamalla sopimuksen valtio ilmaisee yleisesti hyväksyvänsä sopimuksen periaatteet. • Xxxxxxxxxxxxx sopimuksen valtio hyväksyy sen laillisesti sitovaksi omassa maassaan. • Lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä, ellei maan lakien mukaan täysi-ikäisyyttä saavuteta aikaisemmin (pyritään muuttamaan lainsäädäntöä niin, että raja on 18 vuotta); (artikla 1) • Lapsi on yksilö ja lapsen perustarpeet ovat oikeuksia, joita tulee kunnioittaa ja toteuttaa. • Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia - lapset ovat samanarvoisia kuin muutkin ihmiset • Sopimuksessa luetellut oikeudet koskevat kaikkia lapsia "ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua". • Lapsen etu on koko sopimuksen kattava ja sen määräyksiä yhdistävä periaate. • Lapsen edun tulee olla ensi sijalla aina, kun tehdään lapsia koskevia viranomaispäätöksiä, lakeja, valtion ja kuntien budjetteja, tuomioistuinpäätöksiä tai muita yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja. • Lapsen edun on määrättävä myös vanhempien (tai lapsen muiden huoltajien) toimintaa (artikla 18). • Lapsen ja vanhempien (tai huoltajien) etu voi olla ristiriidassa. • Tavoitteena luoda lapselle ympäristö, joka takaa hänelle parhaat kehittymisen mahdollisuudet. • Velvoittaa valtiot ehkäisemään kaikin mahdollisin keinoin lapsikuolleisuutta. • Kehittymisellä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, moraalista, ja sosiaalista kehittymistä. • Näihin oikeuksiin kuuluvat oikeudet terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliturvaan, vapaa-aikaan ja leikkiin. • Xxxxxxxx ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään
Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle.
Lapsen oikeuksien sopimus. 3.3.1 Lapsen edun ensisijaisuus 38 3.3.2 Syrjinnän kielto 40