LUOTON ERÄÄNNYTTÄMINEN Mallilausekkeet

LUOTON ERÄÄNNYTTÄMINEN. Luotonantajalla on oikeus periä muutoin erääntymätön maksuerä, mikäli Luotonottaja on suorittanut tämän luottosopimuksen mukaisen maksun myöhässä tai on muulla tavoin olennaisesti rikkonut luottosopimusta. Luotonantajalla on oikeus käyttää mainittua oikeutta, jos erääntynyt maksu on vähintään yhden (1) kuukauden myöhässä ja edelleen maksamatta. Muita olennaisia sopimusrikkomuksia ovat muun muassa väärien tai harhaanjohtavien tietojen ilmoittaminen luottorajahakemuksen yhteydessä. Luotto erääntyy neljän (4) viikon tai, jos Luotonottajalle on aiemmin lähetetty muistutus viivästymisestä tai muusta sopimusrikkomuksesta, kahden (2) viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin erääntymisilmoitus on annettu tai lähetetty kirjallisena Luotonottajalle. Jos Luotonottaja tänä aikana maksaa viivästyneen maksun tai oikaisee muun sopimusrikkomuksen, erääntyminen kumotaan.
Sample 1Sample 2Sample 3
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
LUOTON ERÄÄNNYTTÄMINEN. Pankilla on oikeus eräännyttämisperusteen synnyttyä tai milloin ta- hansa sen jälkeen ilmoittamalla siitä velalliselle peruuttaa luoton käyttämätön osuus, määrätä luotto korkoineen ja muut luoton ehto- jen mukaisesti maksettavat määrät kokonaan tai osittain eräänty- viksi ja välittömästi takaisin maksettavaksi ja realisoida kaikki luoton vakuudet. Eräännyttämisperusteita ovat: (a) velallinen ja luoton käyttöön oikeutettu henkilö käyttävät korttia tai muuta luotonkäyttövälinettä siten, että luottoraja ylittyy tai luoton määrä ylittää provisiota tai korkoa tai muita ehtojen mu- kaisia maksuja veloitettaessa sovitun luottorajan; (b) velallinen laiminlyö luottosopimuksen mukaisen luoton lyhen- nykset, koron, provision tai muun luoton ehtojen mukaisen maksun suorittamisen pankille, paitsi jos laiminlyönti johtuu yk- sinomaan velallisen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella ole- vasta syystä ja maksu on tehty kolmen (3) pankkipäivän kulu- essa eräpäivästä; (c) velallinen tai joku heistä kuolee; (d) velallinen tai luoton takaaja lopettaa liiketoimintansa tai olen- naisen osan siitä tai poistetaan kaupparekisteristä tai muuttaa toimialansa olennaisesti toiseksi tai jos velallisen tai luoton ta- kaajan omistussuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai jos velallisena tai luoton takaajana olevan henkilöyhtiön vas- tuunalainen yhtiömies on kuollut; (e) velallinen ei ole täyttänyt kohdan 12 mukaisia myötävaikutus- velvollisuuksia; (f) velallinen, luoton takaaja, velallisen kanssa samaan konserniin kuuluva yhteisö tai velalliseen olennaisessa taloudellisessa etuyhteydessä oleva yhteisö tai henkilö (i) on laiminlyönyt minkä tahansa muun maksuvelvoitteen maksamisen pankille tai muulle velkojalle eräpäivänä eikä ole korjannut viivästys- tään kyseistä maksuvelvoitetta koskevassa sopimuksessa so- vitun ajan puitteissa ja maksuvelvoite on yhä suorittamatta tai (ii) on rikkonut minkä tahansa muun sopimuksen ehtoja, jonka johdosta maksuvelvoite on eräännytetty tai se voidaan erään- nyttää pankin tai muun velkojan toimesta ennenaikaisesti takai- sinmaksettavaksi; (g) velallinen, luoton takaaja, velallisen kanssa samaan konserniin kuuluva yhteisö tai velalliseen olennaisessa taloudellisessa etuyhteydessä oleva yhteisö tai henkilö haetaan tai hakeutuu itse konkurssiin, yrityssaneerausmenettelyyn, yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukaiseen velkajärjestelyyn tai selvitystilaan, lakkauttaa maksunsa, velvoitteet järjestellään uudelleen tai tämä ei kykene maksamaan ...
Sample 1Sample 2
LUOTON ERÄÄNNYTTÄMINEN. CB pidättää oikeuden irtisanoa Xxxxxxxxxxxxx ja eräännyttää käytetty luotto kokonaisuudessaan välittömästi maksettavaksi, mikäli jokin seuraavista seikoista toteutuu: 1. Maksusuoritus on viivästynyt vähintään kuukauden ja on edelleen suorittamatta; 2. Maksusuoritus on muutoin olennaisesti viivästynyt; tai 3. On selvää, että pyrit välttelemällä, omaisuutta hävittämällä tai muulla tavoin käyttäytymällä välttämään velan maksun. Jos CB käyttää tässä kohdassa tarkoitettua irtisanomis- ja eräännyttämisoikeuttaan, irtisanomisaika on vähintään neljä viikkoa siitä, kun CB lähettää sinulle kirjallisen irtisanomisilmoituksen maksumuistutuksen yhteydessä tai muulla tavalla taikka kun irtisanominen tulee muulla tavoin sinun tietoosi. Et ole velvollinen suorittamaan velkaa ennenaikaisesti, jos olet ennen irtisanomisajan päättymistä maksanut pääoman, luoton koron ja viivästyskoron siltä osin kuin ne ovat erääntyneet.
Sample 1
LUOTON ERÄÄNNYTTÄMINEN. Avardalla on oikeus irtisanoa Xxxxxxxxxxxxx ja vaatia Luotto ennenaikaisesti maksettavaksi takaisin kokonaisuudessaan Avardan määräämänä ajankohtana seuraavissa tapauksissa: a) Luotonsaajalla on maksamatta yli kuukausi sitten erääntynyt summa, joka muodostaa yli 10 prosenttia luottosaatavasta, b) Luotonsaajalla on maksamatta yli kuukausi sitten erääntynyt summa, joka muodostaa yli 5 prosenttia luottosaatavasta ja viivästys koskee kahta (2) tai useampaa eri aikoina erääntynyttä maksuerää, c) Luotonsaaja on jollakin muulla tavalla olennaisesti myöhässä Luoton takaisinmaksun osalta tai d) on selvää, että Luotonsaaja välttelee velkansa maksamista poikkeavalla toiminnalla, varallisuutta siirtämällä tai muulla tavoin. Xxx Xxxxxx on vaatinut ennenaikaista takaisinmaksua kohtien a–d perusteella, irtisanomis- ja takaisinmaksuaika on neljä (4) viikkoa siitä hetkestä, kun Xxxxxx on lähettänyt irtisanomisilmoituksen kirjeitse Luotonsaajalle tämän väestörekisterikeskukseen merkittyyn kotiosoitteeseen tai Luotonsaaja saa muulla tavoin tiedon irtisanomisesta. Luotonsaajalla ei tällöin ole velvollisuutta maksaa koko velkaansa takaisin ennenaikaisesti, jos hän maksaa erääntyneen saatavan viivästyskorkoineen. Tämä ei kuitenkaan koske tilannetta, jossa Luotonsaaja on jo aikaisemmin vapautunut velvollisuudesta maksaa koko Luotto ennenaikaisesti takaisin.
Sample 1

Related to LUOTON ERÄÄNNYTTÄMINEN

  • Kunnian tai yksityiselämän loukkaaminen Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kunnian tai yksityiselämän loukkaamisesta.

  • HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

  • Ammattitaidon ylläpitäminen Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Liittyminen toiminta-alueen ulkopuolella Laitos voi tehdä sopimuksen vedentoimituksesta ja/tai viemäröinnistä, mikäli liittyjä sitoutuu kustantamaan ja ylläpitämään johdot laitoksen vesijohdosta tai viemäristä kiinteistölle saakka silloin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella. Tässä kohdassa sanottua sovelletaan myös liittymiseen laitoksen hulevesiviemäriin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella, tai sen jälkeen, kun kunta on päättänyt vesihuoltolain 17 a §:ssä tarkoitetusta alueesta, tämän alueen ulkopuolella.

  • Päivittäinen lepoaika Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työpai- kaltaan. Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.

  • Huleveden erottaminen Kiinteistö, joka liittyy tai on liittynyt laitoksen jätevesiviemäriin, on laitoksen anta- massa kohtuullisessa määräajassa velvollinen liittymään myös laitoksen huleve- siviemäriin, jos laitos hoitaa alueen hulevesiviemäröinnin. Mikäli laitos muuttaa tai on muuttanut sekaviemäröintijärjestelmän erillisviemäröin- niksi tai ei ota enää vastaan hulevesiä jätevesiviemäriin vesihuoltolain 17 d §:n mu- kaan, laitos ilmoittaa kiinteistölle kohtuullisen ajan, jonka kuluessa kiinteistö on velvol- linen erottelemaan jätevedet sekä hulevedet ja liittymään laitoksen erillisiin jätevesi- ja hulevesiviemäreihin. Jos laitos ei hoida alueella hulevesiviemäröintiä, mutta siellä on toinen laitos, joka siitä huolehtii, liittyjä sopii liittymisestä tämän laitoksen hulevesiviemäriin edellä maini- tulla tavalla. Siitä huolimatta, mitä edellä tässä kohdassa sanotaan liittymisestä, kiinteistöä ei tar- vitse liittää laitoksen hulevesiviemäriin, jos vesihuoltolaissa tarkoitettu liittämisvelvolli- suus ei koske sitä viranomaisen myöntämän vapautuksen johdosta tai muusta syystä. Jos kiinteistöllä ei ole velvollisuutta liittyä laitoksen hulevesiviemäriin, kiinteistö huo- lehtii hulevesiensä käsittelystä muulla tavoin. Jos alueella on kunnan hulevesiviemäri tai muu maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu kunnan hulevesijärjestelmä, kiin- teistö sopii kunnan kanssa hulevesiensä johtamisesta siihen, ellei niitä voi käsitellä kiinteistöllä tai ellei viranomainen muuten toisin päätä. Huleveden ja jäteveden johtaminen samassa viemärissä katsotaan jäteveden viemä- röinniksi. Silloin, kun hulevettä johdetaan samassa viemärissä kuin jätevettä, laitos voi periä korotettua maksua siten kuin siitä sanotaan laitoksen taksassa tai hinnas- tossa.

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.

  • Liittäminen 6.1 Jakeluverkonhaltija liittää liittyjän sähkölaitteistot verkkoonsa, kun liittymissopimus on voimassa ja liittyjä on maksanut liittymismaksun tai sovitun osan siitä ja ilmoittanut jakeluverkonhaltijalle, että liittymä voidaan kytkeä. Liittyjä vastaa siitä, että liittyjän sähkölaitteistot täyttävät jakeluverkonhaltijan julkaisemat liittämistä koskevat tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan mahdollisesti asettamat järjestelmätekniset vaatimukset. Liittyjän tulee esittää jakeluverkonhaltijalle selvitys siitä, että sähköntuotantolaitteisto on sellaisessa kunnossa, että yhteen kytkemisestä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä ja että se täyttää yksilöllisissä sopimusehdoissa esitetyt tekniset vaatimukset sekä järjestelmävastaavan asettamat järjestelmätekniset vaatimukset. Liittyjän tulee esittää sähkölaitteistoa koskeva asianmukainen tarkastuspöytäkirja jakeluverkonhaltijan sitä vaatiessa. 6.2 Liittyjä ja jakeluverkonhaltija sopivat sähkönjakelua varten tarvittavien jakeluverkonhaltijan käyttöön tulevien sähkölaitteistojen ja -johtojen sijoittamisesta ja rakentamisesta liittyjän omistamiin tai hallitsemiin tiloihin ja maa- ja vesialueille. Tässä yhteydessä sovitaan myös sähkölaitteistojen ja -johtojen omistuksesta ja käyttöoikeudesta, mittauskalustosta, pääsystä liittyjän tiloihin, mahdollisesta kauko-ohjauksesta, vastuurajoista sekä laitteistojen ja johtojen huollosta, suojauksesta ja tarkastuksesta. Nämä sähkölaitteistot ja -johdot sijoitetaan niin, ettei niistä aiheudu tarpeetonta haittaa. Tilojen ja alueiden käyttöoikeudesta ei makseta korvausta, ellei siitä toisin sovita. 6.3 Liittyjä ja jakeluverkonhaltija sopivat muiden kuin kohdassa 6.2 tarkoitettujen (eli muiden kuin yksin liittyjää palvelevien) johtojen ja laitteiden sijoittamisesta liittyjän omistamalle tai hallitsemalle alueelle. Mikäli johtojen ja laitteiden sijoittamisesta ei päästä yksimielisyyteen, asia ratkaistaan maankäyttö- ja rakennuslain soveltuvien säännösten mukaisesti. 6.4 Jos sopijapuolen tietoon tulee ennen liittämistä kolmanteen tahoon liittyvä seikka, joka estää liittämisen sovittuna ajankohtana, tästä on ilmoitettava välittömästi toiselle sopijapuolelle liittämisajankohdan yhdessä tehtävää tarkistamista varten. Tällaiset seikat voivat koskea mm. sitä, ettei maanomistaja tai viranomainen myönnä johdon, jakelumuuntajan tai muun tarpeellisen laitteen rakentamisessa tarpeellista maankäyttöä tai tien käyttöä koskevaa lupaa tai, että sähkönkäyttö- tai sähköntuotantopaikan sähkölaitteiston rakentaminen tai lupien hankinta viivästyy.

  • Työsuojelua koskevat määräykset Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.