Maahanmuuttajanaiset. Ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on pieni, kaksi prosenttia vuonna 2002. Mai- nittuna vuonna ulkomaan kansalaisia oli Suomessa 103 682, joista naisia oli 51 985. Ulkomaalaisista noin kolme neljännestä oli työikäisiä. Ikä- ja sukupuolijakaumat vaihte- levat kansalaisuusryhmittäin. Naisenemmistö oli muun muassa thaimaalaisten, filippii- niläisten, venäläisten ja virolaisten keskuudessa. Valtioneuvoston vuonna 2001 asettaman etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) tehtäväksi on määritelty erityisesti hyvien etnisten suhteiden edistäminen sekä rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen. Neuvottelukunta toimii yhteistyössä erilaisissa syrji- mättömyyshankkeissa valtiovallan edustajien, aluehallinnon, kolmannen sektorin ja ta- sa-arvoelinten kanssa osallistumalla ja järjestämällä keskustelutilaisuuksia ja seminaare- ja sekä osallistumalla yhteisiin julkaisuhankkeisiin. Neuvottelukunta asetti toimikaudellaan 2001-2003 kolme pysyvää jaostoa, joiden tehtä- väalueina ovat maahanmuuttajanaisten ja perheiden asema, rasismi ja etniset suhteet se- kä tasa-arvoinen, monimuotoinen työelämä. Maahanmuuttajanaisten ja perheiden asioi- hin keskittynyt jaosto on vuonna 2002 järjestänyt eri puolilla maata työpajoja, joissa on keskusteltu maahanmuuttajanaisten tilanteesta ja heidän asemastaan suomalaisessa yh- teiskunnassa. Syyskuussa 2003 on järjestetty työpajojen jatkona valtakunnallinen foo- rumi, jossa tutkijat, maahanmuuttajanaiset sekä heidän kanssaan työskentelevät järjestöt ja viranomaiset pyrkivät löytämään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia naisten tilan- teen parantamiseksi ja heihin kohdistuvan syrjinnän torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan yhteyteen on nimitetty myös kaksi määräaikaista työryhmää, joista ensimmäinen keskittyy Suomen venäjänkielistä väestönosaa koske- vaan tutkimukseen ja heidän asemansa kartoittamiseen sekä toinen kotouttamislain toi- mivuuden seurantaan. Lastensuojelun keskusliitto on selvittänyt osana toteuttamaansa monikulttuurisuuspro- jektia suurimpien kuntien maahanmuuttajatyön asiantuntijoiden näkemyksiä lapsiper- heiden kotouttamisesta.7 Kuntien työntekijät näkivät kotouttamislain pahimpana puut- teena sen, ettei se velvoita kuntia tukemaan työvoiman ulkopuolelle jäävien maahan- muuttajien kotoutumista eikä tekemään kotoutumissuunnitelmia. Maahanmuuttajaper- heissä työtön työnhakija, johon kotouttamistoimenpiteitä kohdistetaan, on useimmiten isä. Äiti jää usein kotiin hoitamaan lapsia, kun isälle pyrit...
