Miksi yritykset verkostoituvat Mallilausekkeet

Miksi yritykset verkostoituvat. Verkostoitumisen syyt ovat alkusysäys yritysten välisille sopimussuhteille. Syntyvän sopimusverkoston hallitsemisesta riippuu se, miten hyvin ylipäätään yrityksen toi- mintaa voidaan hallita ja johtaa. Sopimussuhteisiin kohdistuu niiden elinkaaren aika- na merkittäviä muutospaineita ja niihin täytyy reagoida tavalla tai toisella. Yksi mer- kittävimmistä syistä verkostoitumisen taustalla on yritysten pyrkimys organisaatiora- kenteen sisällä suoritettavien toimintojen karsimiseen. Tämän kehityksen mukana on syntynyt uusia taloudellisen organisoitumisen tapoja, joista merkittävin on verkostoi- tuminen. Verkostoilla ja verkostoitumisella viitataan liiketaloustieteissä markkinaeh- toista syvempään mutta yrityksen sisäistä rakennetta löyhempään organisoitumiseen. (Xxxxxxxxxx 1985.) Arhio (2007: 53-54) jakaa verkostonäkökulmat kahteen näkökulmaan, sosiaalipsyko- logiseen ja taloudelliseen. Edellinen tuo tarkasteluun inhimillisen näkökulman, jossa luottamus, henkilökohtainen vuorovaikutus, ihmissuhteet ja oppiminen ovat merkit- tävässä roolissa. Taloudellinen näkökulma verkostoihin korostaa taloudellista hyötyä, rationaalista päätöksentekoa ja resurssiriippuvuutta. Käytännössä nämä näkökulmat ovat osittain päällekkäisiä eli verkosto on sekä taloudellinen että sosiaalinen toimin- tamalli. Strategisen liikkeenjohdon näkökulmasta kunkin osapuolen ydinosaamisten tehokas hyödyntäminen ja lisäarvon tuottaminen yhteiseen arvoketjuun ovat avain- kysymyksiä. Taloustieteen näkökulmasta rationaalinen yritys organisoi rakenteensa ja toimintansa maksimoidakseen hyötynsä. Yritys kysyy siis jatkuvasti, mitä tuotantopanoksia sen kannattaa tuottaa itse ja mitä ostaa muilta, ostaako se standardituotteen vai teettääkö se tarpeisiinsa räätälöidyn ratkaisun. Teknologisen muutoksen nopeatempoisuus ja kilpailun paine pakottavat yrityksen myös pohtimaan, miten tieto saadaan tehokkaas- ti yrityksen käyttöön. Onko aikaa opetella itse vai onko hankittava pääsy muiden tietovarantoihin. (Ollus et al. 1998: 9.) Liiketaloustieteellisestä näkökulmasta tuotantovaiheen ostaminen markkinoilta vaih- toehtona integroidulle tuotantovaiheelle, joka on yrityksen omaa sisäistä tuotantoa, voi olla usein perusteltua myös kustannussyistä. On selvää ettei sisäisen tuotantoyk- sikön kannustimet kustannustehokkaaseen toimintaan ole yhtä vahvat kuin kilpail- luilla markkinoilla toimivalla toimittajalla. Integroidun tuotantovaiheen kustannuk- sia nostavat myös usein yrityksen sisäinen byrokratia ja pientuotannon...

Related to Miksi yritykset verkostoituvat

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu 2 samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopi- japuolelle. Turussa xx.xx.2020 Turun kaupunki Raision kaupunki Liite 1. Talousarvio

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin.

  • Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset Asiakas ei saa johtaa yhtiön viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai viranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyötykäytölle tai vastaanottovesistölle. Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa. Yhtiön viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita tai muita ongelmajätteitä. Yhtiön viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti: • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat aiheuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ainetta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua, • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemäriyhtiön rakenteita syövyttäviä aineita, • viemärivettä, jonka pH luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11, • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpö¬tila ylittää +40 °C, • viemäriyhtiön tai purkuvesistön kannalta muita vahin¬gollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden. Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erillisellä sopimuksella.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Tämä sopimus tulee voimaan sen allekirjoittamisella ja on voimassa 30.6.2029 asti. Sopimuskautta voidaan yhdessä sopien jatkaa enintään kahdella (2) vuo- della (optio). Optiokaudelle tehdään erillinen sopimus.

  • Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Kaupungin yhteiset tavoitteet Henkilöstöohjelman painopistealue Toimialan tavoite TA 2020 Palvelualueen tavoite TA 2020 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia. Sivistystoimiala säilyy kyselyissä kärkipaikalla Turussa Palvelualueen tulokset paranevat kyselyissä. Aktiivinen osaamisen ennakointi Riittävän ja monipuolisen sisäisen koulutustarjonnan turvaaminen Seurantajärjestelmä kehittynyt. Turku on vetovoimainen työnantaja Hakijoiden määrä pysyy vähintään nykytasolla Hakijoiden määrä pysyy vähintään ennallaan. Lisätietoja: