Psykologinen sopimus vuokratyösuhteessa henkilöstövuokrausyrityksen edustajan näkökulmasta. Vuokratyöntekijöiden käytön lisääntyminen on johtanut siihen, että myös henkilöstöä vuokraavien yritysten määrä on kasvanut (Smith & Neuwirth, 2009). Psykologisia sopimuksia on kuitenkin tutkittu hyvin vähän henkilöstövuokrausyrityksen näkökulmasta, joka kuitenkin muodostaa yhden osapuolen kolmikantaisista työsuhteista sekä niihin liittyvistä psykologisista sopimuksista (Cropanzano ja muut, 2022). Asiakasyrityksen tavoin myös henkilöstövuokrausyritys vaikuttaa keskeisesti vuokratyöntekijän urakokemuksiin (Cropanzano ja muut, 2022). Henkilöstövuokrausyritykset ovat asemassa, jossa ne joutuvat miettimään niin työntekijöidensä kuin asiakkaidensa luottamusta heihin. Asiakasyritysten luottamuksen ylläpitämiseksi henkilöstövuokrausyrityksen täytyy tarjota heidän käyttöönsä työntekijöitä, jotka täyttävät asiakasyrityksen vaatimukset (Druker & Stanworth, 2004). Lapalmen ja muiden (2011) mukaan tällaisessa tilanteessa erityisesti vuokratyöntekijöiden käytöksellä on henkilöstövuokrausyrityksen kannalta merkitystä, sillä heidän tutkimuksensa mukaan henkilöstövuokrausyritykseen sitoutuneet työntekijät ovat sitoutuneempia myös asiakasyritykseen, jossa he työskentelevät. Vastavuoroisesti henkilöstövuokrausyrityksen keinoista vaikuttaa vuokratyöntekijän sitoutumiseen ei ole juurikaan tietoa, sillä yleensä tutkimuksissa käsitellyt asiat ovat sellaisia, joihin lähinnä asiakasyritys voi vaikuttaa, kuten johtamistyyli, työtyytyväisyys ja työtehtävien ominaisuudet (Xxxxxxxxx & McLean Parks, 2001). Lapalme ja muut (2011) ovat samoilla linjoilla siinä, että henkilöstövuokrausyrityksen keinoista on puhuttu tutkimuksissa hyvin vähän. Heidän mukaansa henkilöstövuokrausyrityksen keskeisin keino onkin pyrkiä täyttämään psykologisesta sopimuksesta oma osuutensa ja sitä kautta pyrkiä vaikuttamaan työntekijöiden sitoutumiseen lisäämällä heidän luottamustaan. Moser ja Galais (2009) ovat tutkineet, mitä tapahtuu kun työntekijää siirretään asiakkaalta toiselle (Cropanzano ja muut, 2022). Heidän saksalaisella otoksellaan tekemässä tutkimuksessa huomattiin, että työntekijöiden hyvinvointi kasvoi, kun heidät siirrettiin asiakasyrityksen palvelukseen. Samojen työntekijöiden siirtäminen myöhemmin toiselle asiakkaalle puolestaan laski heidän hyvinvointiaan. Tästä voisi siis päätellä, että työntekijöiden siirtämistä asiakkaalta toiselle kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää, ainakaan jos työntekijät eivät itse halua siirtyä. Cropanzano ja muut (2022) toteavatkin, että jo yhden kolmikantaisen...
