Ylivoimainen este Vapauttamisperusteeksi (force majeure) katsotaan sellainen sopimuksen täyttämisen estävä ja sopimuksen syntymisen jälkeen sattunut epätavallinen ja asiaan vaikuttava tapahtuma, jota sopijapuolten ei ole ollut syytä ottaa huomioon sopimusta tehdessään, joka on sopijapuolista riippumaton ja jonka seuraamuksia ei voida estää ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia tai kohtuutonta ajanhukkaa. Tällainen tapahtuma voi olla poikkeuksellisen vai- kea työvoimatilanne, sota, kapina, pakko-otto tai takavarikko julkiseen tar- peeseen, tuonti- tai vientikielto, luonnonmullistus, yleisen liikenteen tai ener- giajakelun keskeytys, työselkkaus, tulipalo tai muu vaikutuksiltaan yhtä mer- kittävä ja epätavallinen sopijapuolista riippumaton syy. Jos sopimusvelvoit- teen viivästyminen johtuu tällaisesta ylivoimaisesta esteestä, sopimusvel- voitteen täyttämisaikaa jatketaan niin paljon kuin kaikki tapaukseen vaikutta- vat olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä kohtuullisena. Sopijapuolten on viipymättä ilmoitettava ylivoimaisesta esteestä kirjallisesti toiselle sopija- puolelle samoin kuin esteen lakkaamisesta. Vapauttamisperusteeksi katso- taan myös sopijapuolen alihankkijaa kohdannut ylivoimainen este, mikäli alihankintaa ei voida ilman kohtuuttomia kustannuksia tai oleellista ajanhuk- kaa hankkia muualta.
Vahingon torjuminen ja rajoittaminen Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.
Vapaan antaminen Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat va- paapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuo- den loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai use- ammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yh- teydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennys- vapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennysvapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä. Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 10 lyhennysvapaapäivää, anne- taan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä niitä siten, että niistä muodostuu kaksi viiden päivän pituista vapaata. Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartuttavaan ai- kaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämiseen ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työntekijä kuiten- kin sairastuu ennen viiden päivän pituista yhdenjaksoista lyhennysva- paata ja sairaus kestää yhtämittaisesti vähintään viiden päivän lyhennys- vapaajakson ajan, siirretään työntekijän sitä pyytäessä sairauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annettavaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän lyhennysvapaajakson osalta kalenterivuodessa. Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään lyhen- nyksen tuntimäärällä. Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden ansaitse- mista, mikäli työntekijä siihen suostuu.
Johtojen ym. sijoittaminen Kiinteistön omistaja sallii kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden yms. ja niiden kiinnikkeiden sekä jalankulkutasojen ja jalankulku-ulokkeiden ja niiden katosten kannattimien si- joittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä kiinteistön omistajalle aiheutuva suoranai- nen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kaupunki ei ole korvausvelvollinen maasto-olosuhteiden edellyttämän katu- alueen luiskan ulottamisesta tonttirajan sisäpuolelle. Mikäli katujen rakentaminen vahvistettujen suunnitelmien mukaan vaatii ka- dun ja kiinteistön pihatason korkeuseroista johtuen joko penger- tai leikkaus- luiskan ulottamista tontille, kiinteistönomistajan on sallittava tämä korvauk- setta.
Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristö, kehittyvä pedagoginen osaaminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit, yrittäjyys ja uusi liiketoiminta sekä älykkäät koneet ja laitteet. Uudelle konsernille määritellään alustavat vahvuusalat vuoden 2017 loppuun mennessä ja niitä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 2018 aikana. TAMKin vahvuusalat ovat muodostuneet tunnistettujen painoalojen kautta. Painoalojen tutkimusryhmien avulla painoalojen tehtävää on täsmennetty. Energiatehokas ja terveellinen rakennettu ympäristö-painoalan rahoituspohja on laajentunut ja painoalalla on tiivis yhteistyö TAU:n kanssa. Painoalalla merkittävää kehittämistyötä tehdään mm. kaupunkien tulevaisuuden energiaratkaisuihin liittyen, jota viisivuotista TAMKIn ja TAUn yhteistyöhanketta rahoittaa Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry. Kehittyvä pedagoginen osaaminen painoalalla oli 2018 käynnissä yli 50 kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Painoalalla toimii neljä tutkimusryhmää joiden kehittämiskohteet ovat: oppimisanalytiikka, korkeakoulupedagogiikka, opiskelukokemus, ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit-painoalalla hankekanta lisääntyi merkittävästi. Tutkimusryhmissä painopisteet ovat: ikääntyminen ja kotiin vietävät palvelut, Sote-alan digitalisaatio, muuttuva osaaminen sote-palveluissa, työhyvinvointi ja tuottavuus, kulttuurihyvinvointi sekä eriytyvä yhteiskunta. Profiloitumista edistää vuonna 2019 alussa myönnetty profirahoitus, joka keskittyy genomidataan ja sen osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi vuoden 2019 alkupuolella TAMK kohdensi painoaloille suunnatun tulevaisuusskenaario-kilpailun perusteella rahoitusta vahvistamaan kahden painoalan liittymäpintaa muodostettavaa Sote Virtual Lab and Industry Virtual Lab -toimintaa, jossa tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan uusien toimintamallien sekä älykkäitä koneita ja laitteita luovien innovaatioekosysteemien kehittyminen ja vahvistuminen. Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta painolala vahvisti toimintaansa erityisesti Tampereen korkeakoulukampuksilla toimivien Y-kampusten yhteistyössä sekä edistämällä alueen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintaa järjestämällä innovointitapahtumia ja osallistumalla hankkeisiin. Painoala toimii aktiivisesti Tampereen startup- ekosysteemissä ja yhteistyö ulottuu mm. Yhdysvaltojen Piilaakson startup-vaikuttajiin ja TAMKin kansainvälisiin partnerikorkeakouluihin. Älykkäät koneet ja laitteet painoalan painopisteet ovat uusissa teknologioissa, digitalisaation mahdollistamisssa älykkäissä ratkaisuissa ja tämän alueen kehittämistä tukee merkittävästi vuonna 2018 saatu profiloitumista tukeva FieldLab -The testbed capability creation for Industry 4.0 -kehittämistyö. Merkittävää kehittämistyötä on tehty mm. Kataja-projektissa, jossa on kehitetty 3D-tulostusteknologiaa ja tehty käytännön kokeilua 3D-tulostetuista suurista rakenteista biomateriaalilla. Business Finlandin rahoittaman projektin tuloksena syntyi 3D-tulostin, jolla pystyttiin tulostamaan puumuovikomposiitista osia. Näkyvin pilotti oli kolme metriä pitkä kevytsilta, joka toteutettiin Porin asuntomessuille yhdistämällä robotti osaksi 3D- tulostinta. Vuoden 2019 strategiatyöhön liittyen on tavoitteena tehdä analyysiä vahvuusaloihin liittyen vastaamaan alueellisten- ja yhteiskunnallisten tarpeiden pohjalta nouseviin kehittämishaasteisiin. Tampereen korkeakouluhteisön tutkimusstrategian laadinnan yhteydessä on todettu, että yliopiston ja TAMKin painoalat tukevat toisiaan ja monissa hankkeissa korkeakoulut myös tekevät yhteistyötä.
Vuosiloman antaminen Työntekijän kesäloman ja talviloman ajankohdan päättää työnan- taja sen jälkeen, kun työntekijä on esittänyt toiveensa loma-ajan- kohdasta. Työnantaja antaa mahdollisuuksien mukaan loman työntekijän esittämän toiveen mukaisesti. Kesäloma annetaan 2.5.–30.9. välisenä aikana ja talviloma 1.10.–30.4. välisenä aikana vuosilomalain sallimin poikkeuksin. Vuosiloma pidetään ennen työsuhteen päättymistä, mikäli työntekijä esittää asiaa koskevan pyynnön. Tämä koskee tilantei- ta, joissa työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomista syistä. Määräaikaisissa työsuhteissa pyyntö on esitettävä työsopi- musta solmittaessa. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa pyyntö esitetään viimeistään vuorokauden sisällä, kun työntekijän on saanut tietoonsa työnantajan suorittaman irtisanomisen. Kun työntekijä irtisanomisilmoituksen saatuaan pyytää vuosi- lomansa pitämistä työsuhteensa aikana, työnantaja päättää, alkaa- ko vuosiloma irtisanomisaikana vai siirretäänkö työsuhteen päät- tymistä niin, että vuosiloma alkaa aiemmin ilmoitetusta työsuh- teen päättymisestä lukien. Työntekijällä on halutessaan oikeus ylimääräiseen vapaaseen, mi- käli hänellä ei ole kertynyt täyttä lomaoikeutta, kuitenkin niin, että vapaan ja mahdollisesti ansaitun kesäloman pituus on enintään 2 viikkoa. Työntekijän tulee ilmoittaa halukkuudestaan ylimääräi- seen vapaaseen työsopimusta solmittaessa. Liittojen välinen tulkinta, joka koskee lattianpäällystysalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 3 §:n mu- kaista siirrettyä työsuhteen päättymistä ja vuosiloman pitämistä alkuperäisen irtisanomisajan jälkeen: Työntekijällä ei ole oikeutta siirretyssä työsuhteen päättämisti- lanteessa vuosilomansa ajalta sairausajan palkkaan, arkipyhäkor- vaukseen eikä oikeutta siirtää vuosilomaansa vuosilomalain 5 lu- vun 25 ja 26 §:n mukaisissa tapauksissa. Mikäli työmaa tai yritys suljetaan vuosiloman ajaksi, ovat ne työntekijät, jotka eivät ole vuosilomalla tai edellisessä kappalees- sa tarkoitetulla ylimääräisellä vapaalla ja joita ei ole tilapäisesti si- joitettu käynnissä oleviin työkohteisiin, lomautettuina.
Käsiteltävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun • valmistettavana, asennettavana, korjattavana, käsitel- tävänä, taikka muulla tavoin työn kohteena, • säilytettävänä, • suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai • muulla tavoin huolehdittavana.
Rakentamisvelvoite Vuokralainen sitoutuu rakentamaan vuokra-alueelle asemakaavan, rakennusjärjestyksen ja hyväk- syttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuksen kolmen (3) vuoden kuluessa vuokra-ajan alkami- sesta siihen valmiusasteeseen, että rakennusvalvontaviranomainen on vuokralaisen pyynnöstä suo- rittanut käyttöönottokatselmuksen ja hyväksynyt rakennuksen käyttöönotettavaksi. Rakentamisvelvoitteella tarkoitetaan pysyvän rakennuksen rakentamista. Tilapäinen rakennus ei täytä rakentamisvelvoitteen ehtoja. Vuokranantaja voi hakemuksesta pidentää tässä tarkoitettuja rakennusaikoja. Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan rakennustensa ja vuokra-alueen kunnossapidosta, siistey- destä ja turvallisuudesta. Valmiita rakennuksia ei saa osaksikaan purkaa ilman Vuokranantajan kir- jallista suostumusta. Alueella kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä luvatta kaataa, mikäli ne eivät aiheuta vaaraa turvallisuudelle. Vuokra-alueella sijaitsevat puut kuuluvat Vuokranantajalle. Vuokralainen huolehtii tarpeelliseksi katsottujen vuokra-alueeseen kohdistuvien perusparannustöi- den tekemisestä ja vastaa töiden kustannuksista. Oleellisiin perusparannustöihin tulee saada Vuok- ranantajan kirjallinen suostumus. Kunnossapitovelvollisuudesta tai perusparannuksista taikka muista suorittamistaan töistä johtuvista kustannuksista Vuokralaisella ei ole oikeutta saada korvausta eikä vuokranmaksussa hyvitystä. Vuokralaisella ei ole myöskään oikeutta vuokrasuhteen päättyessä saada korvausta sopimuksen kohteen arvoa nostaneista perusparannuksista tai muista töistä.
Osapuolet Tämän Liittymissopimuksen osapuolina ovat:
Soveltaminen 1.1. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan toimittajan yrityksille ja yhteisöille tarjoamiin palveluihin. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan myös muulloin, jos niin on sovittu.
