Rakennettu ympäristö. 1. Tuotetaan uutta tietoa:
1.1. Rakennetun ympäristön tilasta ja tilan kuvaamisen ja analysoinnin mene- telmistä.
1.2. Vapaa-ajan asumisen suhteesta vakituiseen asumiseen ja siinä tapahtuneis- ta muutoksista sekä rannikon virkistyksen tarjonnasta.
1.3. Väestön ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksesta vertaamalla in- tialaista ja eurooppalaista kaupunkia, ja siitä kuinka maantieteen ja väes- tötieteen työkalut tukevat toisiaan, osana Suomen Akatemian Pixels and Population Structure -hanketta.
1.4. Indikaattoreiden käytöstä kestävän kehityksen strategioiden arvioinnissa ja kestävän kehityksen indikaattoreiden mahdollisista ei-oletetuista vaiku- tuksista osana eurooppalaista POINT-hanketta.
1.5. Kaupan yhdyskuntarakenteellisesta sijoittumisesta sekä kehitetään ana- lyysimenetelmiä kaupallisten hankkeiden yhdyskuntarakenteellisten vai- kutusten arviointiin ja kaupan sijainnin ohjaukseen.
1.6. Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvistä tietotarpeista ja kehitetään indikaattoreita yhteistoiminnallisesti alueiden ja kuntien kanssa pohjois- maisissa, eurooppalaisissa ja Suomen akatemian hankkeissa.
1.7. Ilmastonmuutokseen liittyvästä lehdistöuutisoinnin kehityksestä Suomes- sa sekä paneudutaan autoverouudistuksesta sekä EU:n energia- ja ilmasto- paketista käytyyn keskusteluun, erityisesti tulevaisuuden käsittelyn osalta, osana liikennesektorin ilmastovaikutuksiin pureutuvaa Suomen Akatemian CAST-hanketta.
2. Kehitetään:
2.1. Alueidenkäytön aineistojen saatavuutta ja käyttöä.
2.2. Aalueidenkäyttötietojen vaikuttavuutta kuntaohjauksessa.
2.3. Aalueellisten ympäristökeskusten kaavoituksen ja rakentamisen sekä kult- tuuriympäristönhoidon paikkatietojärjestelmää (GISALU).
2.4. Kaava-aineistojen sähköistä tiedonsiirtoa kunnista, erityisesti asemakaavan seurantalomakkeen xml-tiedostonsiirron käyttömahdollisuuksia.
2.5. Kestävän kaupunkirakenteen indikaattoreita, testataan niiden käyttöä paikkatietoaineistojen avulla, kartoitetaan paikkatietoaineistojen kehittä- mistarpeita ja kehitetään kaupunkiseutujen ekosysteemipalveluita kuvaa- via indikaattoreita osana Seutukeke, -hanketta.
2.6. Kestävän kehityksen toteutumisen viestimistä indikaattoreilla tai muussa muodossa kansallisen kestävän kehityksen toiminnan tueksi, ilmaston- muutosraportointien käyttöön ja yhteiskuntaan yleensä.
2.7. Rakennetun ympäristön energiatehokkuuden analysointimenettelyjä ja indikaattoreita.
3. Hahmotellaan yhdessä XXx kanssa, millaisia kestävän kehityksen näkökul- masta nousevia tietotarpeita ...
Rakennettu ympäristö. Varsinaisella asemakaavan muutosalueella on yksi varastorakennus ja osa Koivuniementietä, muutoin alue on rakentumaton. Koivuniemen alueella Koivuniementien ja Ritvakoivunkujan varressa on yhteensä 25 omakotitaloa pihapiireineen. Xxxxxxxxxxx omakotitonteista on yksi tontti rakentamatta niemen alkupäässä sen itärannalla. Asuinrakennuksista 17 on rakennettu 1960-luvulla. Rakenne on täydentynyt 1990- ja 2000 -luvuilla uusien asemakaavojen myötä. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä Koivuniemen lounaisrannalla on kaksi 1960- luvulla rakennettua omakotitaloa niemen lounaisrannalla ja vuosina 1999 ja 2007 rakentuneet kaksi omakotitaloa niemen kaakkoisrannalla.
Rakennettu ympäristö. Rakennetulla ympäristöllä on omat piirteensä maan eri osissa. Nämä piirteet tekevät paikasta asukkaalleen tutun, turvallisen ja yhteisöllisen sekä vieraalle erikoisen, eksoottisenkin. Lapin omaleimaista kulttuuriympäristöä arvostetaan korkealle sekä asukkaiden viihtyisyyden ja kotiseututunteen kannalta että matkailun vetovoimatekijänä. Kulttuuriympäristöä muokataan ja uutta luodaan uudisrakentamisella. Viime vuosikymmeninä tapahtuneet rakennetun ympäristön muutokset ovat Lapissa pitkälti samanlaisia kuin muuallakin Suomessa. 1960-ja 1970-luvuilla rakentaminen irtaantui vanhoista perinteistä, minkä johdosta monet taajamat muistuttavat suuresti toisiaan. Historian tapahtumien seurauksena Lapin rakennettu ympäristö on yleisesti ottaen varsin nuorta. Sotien jälkeisen jälleenrakennuskauden aika onkin määrittänyt useimpien Lapin kuntien rakennetun ympäristön laatua, suunnitteluperiaatteita ja toteutusta. Jälleen- rakennuskauden jälkeinen aika on tuottanut varsinkin maaseutumaisessa ympäristössä ja kyläkeskuksissa monimuotoista, ajallisesti kerroksellista ja usein kulttuuriympäristöönsä varsin huonosti sopeutuvaa rakentamista. Talojen ja ulkoympäristön rakentamisen laatutasoa voidaan nostaa kaikkialla, erityisesti kaupunkien, taajamien ja matkailukeskusten ydinkeskustoissa. Lapissa matkailukeskusten rakentaminen vastaa yhdyskuntarakenteeltaan ja tehokkuudeltaan kaupunkimaista rakentamista palveluvaatimuksineen. Nykykehityksessä matkailuympäristöt uhkaavat yhdenmukaistua sekä toimintaperiaatteiltaan että arkkitehtuuriltaan. Matkailun lisääminen on muokannut merkittävästi Lapin perinteikkäitä matkailuympäristöjä ja -maisemia. Viime vuosina erityisesti revontulimatkailun tarpeisiin on kehitetty erilaisia iglutyyppisiä majoituksia. Vaalimalla Lapin matkailun vetovoimatekijöitä laadukkaalla ja omaperäisellä arkkitehtuurilla, sisustuksella, muotoilulla ja maisema-arkkitehtuurilla, Lappi saisi entistä kestävämpiä ja vetovoimaisempia matkailuympäristöjä.7 Laajoja maaseutualueita uhkaa rakennetun ympäristön rappeutuminen väestön vähentyessä. Näillä alueilla rakennetun ympäristön ylläpito, korjaus ja käyttö tuottavat ongelmia alueen kunnille. Jokivarsikulttuuri on ollut leimallista jo vuosisatojen ajan suurelle osalle Peräpohjolaa ja Lappia. Saamelaiskulttuuri on monipuolisimmillaan saamelaisten kotiseutualueella. Lapissa on jäljellä paljon arvokkaita kulttuuriympäristöjä, jotka vaativat suunnitelmallisia korjaus- ja ennallistamistoimia ja tarvetta on uusista käyttötarkoit...