Sisällönanalyysi. Koska haluan löytää aineistostani tietoa, millaisia osaamisia varhaiskasvatuksen tiimeissä nostetaan mukaan keskusteluun ja kirjataan tiimisopimukseen, halusin aineiston sisällön nousevan esiin mahdollisimman hyvin siinä muodossaan, kuin se on. Kun aineiston pohjalta ryhdytään luomaan käsitystä ilmiöstä, puhutaan aineistolähtöisestä analyysista (Tuomi & Sarajärvi 2018). Aineistolähtöisen analyysin avulla voidaan siis tuottaa perustietoutta ilmiöstä, joka ei ole ennestään selkeä (Eskola & Suoranta 1998, 19). Aineisto pyritään tiivistämään systemaattisesti ja objektiivisesti, jossa kaikki tutkittavaan asiaan liittyvät asiat, joita aineisto sisältä, nostetaan esiin. Se on siis tiivistetty kuvaus aineistosta, mitä juuri tällä hetkellä tämä tutkittavien joukko nostaa esiin tästä ilmiöstä. Analyysiin päätyvät yksiköt, joita litteroidusta aineistosta nostetaan, eivät ole ennalta päätettyjä. Aineistolähtöisen analyysin viitekehyksenä toimii metodologia ja tutkittavasta ilmiöstä jo tiedetty tieto, mutta itse aineiston analyysia tehdessä, pohjana on tämän tutkimuksen aineistosta saatu tieto. Tätä tietoa voidaan puolestaan laajentaa ja syventää teorian kautta. (Tuomi & Sarajärvi 2018.) Aineistoni koostuu neljän varhaiskasvatustiimin tiimisopimuksista ja heidän käymästään vapaamuotoisesta keskustelusta, jossa he jatkoivat tiimisopimuksentekoprosessia siitä vaiheesta, mihin kukin tiimi oli siihen mennessä päässyt. Koska tutkimukseni tavoite oli saada selville mahdollisimman aitoa tilannekuvaa tämän hetken tiimisopimusprosessiin kuuluvasta keskustelusta ja siinä esiin nousevista aiheista, en ollut tarkoituksellisesti antanut tarkempia raameja tai suuntia keskusteluun. Halusin tilanteen vastaavan mahdollisimman tavallista tiimin jäsenten välistä keskustelua heidän tapaansa keskustella tiiminä ja asettaa toiminnalleen tavoitteita. Koen neljän tiimin tuottaman aineiston täydentävän toinen toistaan, kun tavoitteena on saada kuvausta siitä, mitä varhaiskasvatustiimeissä nyt keskustellaan. Tiedostan, että mikäli tiimejä olisi ollut tutkimuksessa enemmän, olisi saattanut nousta esiin vielä enemmän yksittäisiä osaamisen alueita. Aineiston kyllääntyminen eli tilanne, jossa uudet tapaukset eivät tuota tutkimuksen kannalta oleellisesti lisää uutta tietoa, on haasteellista arvioida kvalitatiivisessa tutkimuksessa (Eskola & Suoranta 1998, 62). Koska olin päättänyt hankkia tutkimusaineiston pilottitiimeistä, jossa kaikki eri ammattikunnat ovat tasaisesti esillä, koin perustelluksi pi...
Sisällönanalyysi. Kun laadullisen tutkimuksen kohteena on kommunikaation sisältö, sisällönanalyysi on relevantti valinta tutkimusmenetelmäksi. Kommunikaation sisältöä analysoitaessa pätevä vaihtoehto olisi myös diskurssianalyysi. Näiden menetelmien ero on, että sisällönanalyysi tarkastelee kommunikaatiota todellisuuden kuvana, kun taas diskurssianalyysissä kommunikaation ajatellaan rakentavan itse todellisuutta. (Tuomi & Xxxxxxxxx 2003, 48.) Sisällönanalyysi on perusanalyysimenetelmä, jota voi käyttää kaikissa laadullisen tutkimuksen perinteissä. Sisällönanalyysin alla voi tehdä monenlaista tutkimusta. Sitä voi pitää kaikkien kirjoitettujen, kuultujen tai nähtyjen sisältöjen analyysin väljänä teoreettisena kehyksenä. (Tuomi & Xxxxxxxxx 2003, 93.) Sisällönanalyysi on tekstianalyysiä, jossa tavoitteena on etsiä tekstin merkityksiä. Sisällönanalyysissä pyritään kuvailemaan dokumenttien sisältöjä mahdollisimman tarkasti. Tämä analyysimenetelmä sallii käsitteellisiä vapauksia ja siitä voidaan puhua myös sisällön erittelynä. (Tuomi & Xxxxxxxxx 2003, 109.) Analyysiä tehdessä tutkija pyrkii tunnistamaan aineistossa esiintyviä eri ilmiöitä ja erittelemään niitä. Tutkimuksen tavoitteena voi olla uusien ilmiöiden ja merkitysten löytäminen sekä niiden nimeäminen. Sisällönanalyysissä voidaan pyrkiä myös löytämään tuttuja ilmiöitä uusissa ympäristöissä ja uudenlaisissa merkityksissä. Tärkein tavoite on ilmiöiden ja asioiden syvällinen ymmärtäminen ja mahdollisesti uuden teorian kehitteleminen tämän ymmärryksen pohjalta. Tutkimusaineiston analyysi on vaihteleva prosessi, jonka edetessä aineistoa järjestetään, jäsennetään, koodataan ja luokitellaan tutkimuskysymyksen ja tavoitteiden edellyttämällä tavalla. (Silvasti 2014, 37.) Analyysin koodaamisvaiheessa aineistoa tutkitaan ja eritellään tarkasti ja pyritään purkamaan aineistoa pienempiin osiin. Koodatessa tutkija kiinnittää merkityksen tiettyyn aineistonosaan. Merkitys kiinnitetään valittuun avainsanaan, käsitteeseen tai yhteiseen nimittäjään eli koodiin. Koodeiksi etsitään käsitteitä tai ilmiöitä, jotka kuvaavat mahdollisimman selkeästi jotain aineiston osaa tai ilmiötä. (Silvasti 2014, 38-39.) Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä ajatellaan, että aineiston annetaan puhua mahdollisimman vapaasti. Tutkijalla ei tule olla mitään tiettyjä teoreettisia ennakko- oletuksia, kun hän lähtee tutustumaan aineistoon. Tutkijan on keskityttävä lukemisen ja tarkan merkitysten määrittelyn keinoin koodaamaan aineistosta siinä esiintyvät yksityiskohd...