Tutkimusmenetelmä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Haastattelun mene- telmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu (Hirsjärvi & Hurme 2009, 47). Puo- listrukturoitu haastattelu valittiin sen takia, koska tiedettiin melko tarkasti, mitä halutaan kysyä. Hirsjärvi ym. (2000, 213–214) ovat todenneet, että kyselytutkimuksen validius eli luotettavuus voi kärsiä, jos vastaaja ymmärtää kysymyksen eri tavalla kuin tutkimuksen tekijä on sen ajatellut. Opinnäytetyöstä pyrittiin saamaan mahdolli- simman luotettava ja sen takia haastattelua pidettiin lomakekyselyä parempana vaihtoehtona. Haastattelun luotettavuutta pyrittiin lisäämään myös haastattelu- rungon huolellisella suunnittelulla. Haastattelurungon suunnittelu olikin yksi eni- ten aikaa ja ajattelua vaatineita työvaiheita tätä opinnäytetyötä tehdessä. Haastattelua pidettiin parempana vaihtoehtona myös sen takia, koska se mah- dollisti tarkentavien kysymysten kysymisen. Haastatteluissa saattoi esimerkiksi tulla esille sellaisia tärkeitäkin asioita, joita ei ollut osattu ajatella tutkimusta suunniteltaessa. Tällaiset seikat olisivat voineet jäädä lomakekyselyssä koko- naan huomaamatta. Tarkentavien kysymysten kysyminen parantaa myös osal- taan haastattelututkimuksen luotettavuutta. Haastattelun etuna pidettiin myös sitä, että sillä saavutetaan todennäköisesti parempi vastausprosentti kuin loma- kekyselyllä. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina. Puhelinhaastattelun etuina ovat taloudellisuus, nopeus sekä se, että sillä voidaan tavoittaa kiireisiä ja pitkien välimatkojen päässä asuvia ihmisiä. Puhelinhaastattelun maksimikestona pide- tään yleensä 20–30 minuuttia. Puhelinhaastattelut sopivat parhaiten strukturoi- tuihin ja puolistrukturoituihin haastatteluihin. On myös todettu että puhelinhaas- tattelussa kysymysten pitää olla lyhyempiä kuin kasvokkain tehtävässä haastat- telussa. (Hirsjärvi & Hurme 2009, 64–65). Näiden syiden takia haastattelujen tekemistä puhelimitse pidettiin tähän opinnäytetyöhön sopivana ratkaisuna. Maastotiedot kerättiin mittaamalla. Mittaamisen lisäksi käytettiin jossain määrin myös systemaattista havainnointia (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 199– 203). Menetelmät valittiin siksi, koska halutut tiedot olivat sellaisia joita pystyt- tiin mittaamaan tarkasti. Valinnan syynä oli tietysti myös se, ettei muita käyttö- kelpoisia menetelmiä oikeastaan ole olemassa.
Tutkimusmenetelmä. Opinnäytetyössäni käytetään laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, kuten aiemmin mainitsin. Tässä luvussa avaan tutkimusmenetelmä käsitettä laa- jemmin ja kuinka sitä hyödynnän omassa työssäni. Kyseisen tutkimusmenetel- män koin parhaaksi sen vuoksi, koska opinnäytetyössäni haastattelen, ja perus- tan analyysini sekä pohdintani jo olemassa olevaan tietoon. Empiirinen tutkimuk- seni on kasuaalinen eli selittävä tutkimus. Aineistoa hankin haastattelemalla, xx- xxxxxxx sekä havainnoimalla. Xxxx käyttää laadullisen analyysin eri menetelmiä tutkimusaineiston käsittelemiseen. Analysoin työtäni mm. fenomenografisen ana- lysoinnin tavoin. Kyseessä on kvalitatiivinen tapaustutkimus eli tutkimuksessa tiedonhankinta ta- pahtuu todellisissa ympäristöissä. Todellisen elämän kuvaaminen on kvalitatiivi- sen lähtökohta tutkimukselle. Tutkimuksessa kohdetta tutkitaan siis kokonaisval- taisesti. Kvalitatiivinen tutkimus paljastaa ja löytää tosiasioita kohteestaan. Ta- paustutkimus (case-tutkimus) on kvalitatiivisen tutkimuksen yksi muoto. Tutki- musotteeni on siis laadullinen tutkimus, ehkä ripauksella määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Laadullisen tutkimuksen tuloksen on tarkoitus luoda yhtenäinen, selkeä ja tiivis kuva hajanaisesta tiedosta, joka kuvaa tutkittavaa ilmiötä. Laadullisen tutkimuk- sen tulos perustuu loogiseen päättelyyn sekä tulkintaan. Laadullisessa tutkimuk- sessa pyritään ymmärtämään tutkimuksissa tarkasteltavia ilmiöitä tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden näkökulmista. Ollaan siis kiinnostuneita kohteena olevien henkilöiden kokemuksista, ajatuksista sekä tunteista ja niistä merkityk- sistä, joita ihmiset tutkimuksen kohteena olleelle aiheelle antavat. Laadullinen tut- kimus on saanut vaikutteita vuosikymmenien saatossa mm. hermeneutiikasta, fenomenologiasta sekä poststrukturalismista ja nämä ovatkin laadullisen tutki- muksen eri menetelmiä. Tällä hetkellä laadullisissa tutkimuksissa hermeneuttiset näkemykset ovat suuressa osassa. Tarkoittaa siis sitä, että tutkijan ajatellaan kir- joittavan sen perinteen valossa, jota aiheesta on aiemmin tutkittu. Lisäksi tutkija pyrkii tuottamaan uusia tulkintoja aiemmin tutkitusta. Fenomenologiassa puoles- taan halutaan selvittää sitä, kuinka ihmiset itse kokevat ilmiöt, joiden sisällä he elävät ja ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka ihmiset konstruoivat eri merkitysyh- teyksin sen sosiaalisen todellisuuden, minkä sisällä elävät. Laadullisen tutkimuk- sen menetelmät ovat induktiivisia eli laadullisel...
Tutkimusmenetelmä. Opinnäytteeni on oikeustieteellinen tutkimus sen lainsäädäntöä käsittelevän luonteen vuoksi. Oikeustiede on nimensä mukaisesti tiede, joka tutkii oikeutta ja se voidaan jakaa esimerkiksi Xxxxxxxx mukaan kolmeen tieteenhaaraan: lainoppiin, oikeusteoriaan ja oikeuden yleistieteisiin.4 Työni aiheen perusteella päädyin tutkimusmetodin valinnassa oikeusdogmaattiseen, eli lainopilliseen tutkimukseen. Tutkimuksessani kyse on siitä, miten voimassaolevaa lainsäädäntöä voidaan soveltaa ja mitä ongelmia siihen liittyy, joten oikeusdogmaattinen tutkimusmenetelmä soveltuu luonnollisesti tässä tapauksessa parhaiten tutkimuskysymyksiin vastaamiseen ja sitä kautta tutkimusongelman ratkaisemiseen. Lainoppi, jonka kohteena on voimassa oleva oikeus, on ollut perinteisesti oikeustieteen ydinaluetta.5 Keskeisin tutkimusongelma lainopissa on selvittää, mikä on voimassa olevan oikeuden sisältö kulloinkin käsiteltävässä oikeusongelmassa. Xxxxxxxx pyrkii antamaan vastauksen siihen, miten tietyssä tilanteessa voimassa olevan oikeusjärjestyksen mukaan tulisi toimia. Tämä lainopin tehtävä johtuu epätietoisuudesta, joka koskee oikeusjärjestyksen sisältöä.6 Lainopin tuottama tieto on normatiivista tietoa eli tieteellistä tietoa oikeusnormeista. Oikeusnormi on käsitteenä monimerkityksinen. Sillä voidaan tarkoittaa jotakin lakikielen ilmaisua, sen sisältöä tai näiden kahden, ilmaisun ja sen sisällön yhdistelmää.7 Lainopin keskeisiä osia ovat oikeusjärjestyksen sääntöjen tutkimus ja niiden tulkinta eli sisältöjen selvittäminen.8 Toinen lainopin tehtävä on systematisoida eli jäsentää voimassa olevaa oikeutta. Systematisoinnin avulla luodaan ja kehitetään käsitejärjestelmää, jonka varassa tulkitaan oikeutta. Systematisointi auttaa kokonaiskuvan hahmottamisessa oikeusjärjestyksiin ja niitten välisiin suhteisiin liittyen.9 Yhteenvetona lainoppi tutkii siis sitä, mikä on voimassaolevaa oikeutta sekä sitä, mikä merkitys on laista ja muista oikeuslähteistä löytyvällä materiaalilla. Muita oikeuslähteitä lakien lisäksi ovat esimerkiksi lainvalmisteluasiakirjat, Korkeimman oikeuden ja EU- tuomioistuimen ratkaisut.10
Tutkimusmenetelmä. Työ suoritettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Toiminnallinen opinnäytetyö keskittyy käytännön työelämän kehittämiseen enemmän kuin, muut tutkimus- menetelmät. Toiminnalliseen opinnäytetyöhön kuuluu kaksi vaihetta, produkti ja teoria. Produktilla tarkoitetaan tuotosta, joka syntyy toiminnallisessa opin- näytetyössä, esimerkiksi käsikirja tai tässä tapauksessa tarkastuslista. Toimin- nallisessa opinnäytetyössä tutkimuksellista osiota käytetään tiedonhankinnan tärkeänä apuvälineenä ja tukena itse produktille. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9, 56–60.)
Tutkimusmenetelmä. Tutkimusmenetelmillä ymmärretään empiirisen tutkimuksen konkreettisia aineiston hankinta ja -analyysimetodeja tai -tekniikoita, jotka voidaan puolestaan luokitella laadullisiin eli kvali- tatiivisiin ja määrällisiin eli kvantitatiivisiin menetelmiin.” (Tutkimusmenetelmät ja tutkimus- aineistot. n.d.) Tutkimuksessa käytetään laadullista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimusmenetelmässä on lähtökohtana tosielämän kuvaaminen. Menetelmän tyypillisiä piir- teitä ovat muun muassa kohdejoukon valinta tarkoituksenmukaisesti, ei satunnaisesti. Laadul- lisessa tutkimuksessa kohdejoukon koolla ei ole suurta merkitystä, koska ei ole tarkoitus tut- kia keskimääräisiä yhteyksiä eikä tilastollisia säännönmukaisuuksia. Menetelmässä tutkitaan ihmistä tiedonkeruun instrumenttina. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on tarkoitus tulkita toi- mintaa sen luonnollisessa ympäristössä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, 155, 170.) Määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä ei sovellu käytettäväksi tässä kandidaatin tutkielmassa, koska kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä perustuu pääosin tilastollisen tutki- muksen tekemiseen. Usein kvantitatiivisen tutkimuksen tutkimusongelmat muotoillaan: mik- si, missä, paljonko tai kuinka usein? (Pulkka, 2013). Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tyypil- listä on, että havaintoaineisto soveltuu määrälliseen, numeeriseen mittaustapaan (Hirsjärvi, S., Xxxxx, P & Sajavaara, P. 2005, 131). Kun käytetään määrällistä tutkimusmenetelmää, tutkija on usein kiinnostunut vertailusta sekä numeerisista tuloksista, joilla pyritään selvittämään jo- kin ilmiö (Määrällinen tutkimus. n.d). Laadullinen tutkimus osoittautui tutkielmaan sopivaksi, sillä tutkimushenkilöiden määrä oli melko pieni, mikä on tyypillinen piirre laadullisessa tutkimuksessa. Tutkielmassa ei ole tar- koitus tutkia keskimääräisiä yhteyksiä eikä tilastollisia säännönmukaisuuksia. Lisäksi kohde- joukko valittiin tarkoituksenmukaisesti, eikä satunnaisesti. Tutkielmassa tutkitaan henkilöiden toimintaa luonnollisessa ympäristössä lomakehaastattelun avulla.
Tutkimusmenetelmä. Tutkimukseni on kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Laadullisessa tutkimuksessa kuva- taan tiettyä ilmiötä ja pyritään tekemään se ymmärrettäväksi.1 Tässä tutkimuksessa kuvattu ilmiö on sopimussotilaiden perehdyttäminen Porin prikaatissa. Tutkimuksen tutkimusmene- telmä on aineistotriangulaatio. Triangulaatiolla tarkoitetaan eri menetelmien, tutkijoiden, tie- tolähteiden tai teorioiden yhdistämistä yhdessä tutkimuksessa. Yhdessä triangulaation päätyy- pissä, aineistotriangulaatiossa yhdistetään useita erilaatuisia aineistoja.2 Tämän tutkimuksen viitekehyksessä yhdistetään olemassa oleva kirjallisuus, puolustusvoimien sotilaskäskyt ja oh- jeet sekä rajatulla vastaajajoukolla teetetty kysely. Kirjallisuutta sekä käskyjä ja ohjeita tutkittiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sisällön- analyysissä tutkittavaa aineistoa tarkastellaan eritellen, yhtäläisyyksiä tai eroja etsien sekä ai- neiston sisältöä tiivistäen. Sisällönanalyysi on siis tekstianalyysiä, jossa tarkastelun kohteena on tekstimuotoisia aineistoja. Tekstit voivat olla mitä vain kirjoista haastatteluihin.3 Aineistotriangulaation käytöllä tässä tutkimuksessa yhdistettiin aineistoanalyysin kautta tär- keiksi havaitut perehdyttämisen osatekijät rajatun sopimussotilasjoukon kokemuksiin. Näin tutkimuksessa pystytään tarkastelemaan Porin prikaatin perehdyttämisen prosessin onnistu- mista tämän rajatun vastaajajoukon kohdalla. Perehdyttämisen onnistumisen kannalta on tär- keää, että prosessin tärkeiksi havaitut avainkohdat pannaan täytäntöön myös lyhytaikaisten työntekijöiden kohdalla. Tällaisia asioita ovat työpisteeseen tutustuttaminen, työyhteisöön tu- tustuttaminen sekä tarvittavien jokapäiväisten rutiinien opettaminen.
Tutkimusmenetelmä. Tämä tutkimus on tehty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Laadullisessa tutkimuksessa tutkija nähdään osana tutkimusta ja täten sillä katsotaan olevan vaikutusta tutkimuksesta saataviin tuloksiin. Sen ominaispiirteenä on keskittyminen pieneen määrään tapauksia, joita sitten pyritään mahdollisimman tarkasti analysoimaan (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2008). Tutkimuksen aineistona on käytetty IFRS 16 – vuokrasopimukset standardiuudistusprosessin eri vaiheiden BigFour – yhteisöjen kommenttikirjeistä, joita on yhteensä 12 kappaletta. Standardiuudistusprosessin aikana julkaistiin yksi keskustelupaperi ja kaksi standardiluonnosta vuosien 2009-2013 välillä. Tutkimuksessa käytettyä aineistoa voidaan kuvata sekundääriaineistoksi, joka auttaa tiettyjen teemojen keskinäistä vertailtavuutta (Eskola & Suoranta, 1998). Kommenttikirjeissä vastaajat käsittelevät lautakuntien keskustelupaperissa ja standardiluonnoksissa ehdottamia uudistuksia vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittelyyn. Tutkimuksessa hyödynnettävää tutkimusmenetelmää voidaan luonnehtia sisällönanalyysiksi, joka menetelmänä perustuu erilaisten dokumenttien objektiiviseen ja järjestelmälliseen aineistoanalyysiin (Tuomi & Sarajärvi, 2009).
Tutkimusmenetelmä. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui edellä esitettyjen rajoitusten ja toisaalta valitun tutkimusmenetelmän mahdollisuuksien myötä systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on seuloa tieteellisten tulosten kannalta mielenkiintoista ja tärkeää tutkimustietoa olemassa olevasta tutkimusaineistosta. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus kartoittaa tutkimuksia ja keskustelua ja sen avulla voidaan nostaa esiin mielenkiintoisia ja tärkeitä tutkimuksia. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on hyvä tapa testata hypoteeseja ja arvioida tutkimusten johdonmukaisuutta. Osittain siksi se on valikoitunut myös tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa on tärkeää vastata selkeään kysymykseen, vähentää tutkimusten valintaan liittyviä harhoja ja vinoumia ja arvioida valittujen tutkimusten laatua. Lisäksi tarvitaan objektiivinen arvio käsitellyistä tutkimuksista. (Salminen 2011) Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmäksi valikoitui Finkin malli. Siinä on tarkoitus tehdä seitsemänvaiheinen jaottelu, jonka osat ovat seuraavat:
Tutkimusmenetelmä