Sopimuksen sitovuuden ja sovittelun välinen jännite Mallilausekkeet

Sopimuksen sitovuuden ja sovittelun välinen jännite. Suomen sopimusoikeuden johtavana oikeusperiaatteena pidetään sopimusten sitovuutta (pacta sunt servanda; sopimukset on pidettävä), joka on sopimusvapauden oleellinen osa. Tämä on ilmaistu ainakin Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnössä siten, että Suomen sopimusoikeuden on katsottu perustuvan sopimusvapauden periaatteelle, johon liittyy pacta sunt servanda -sääntö. Kuten edelläkin on jo mainittu sopimusten sovittelu merkitsee poikkeusta pääsääntöiseen sopimusten sitovuuteen nähden. (Xxxxx, X. 2003, 45-46, 53, Pöyhönen J. 1988, 275-276, Ämmälä T. 2006, 48.) Osasyynä sopimuksen sitovuuden ja sovittelun vastakkainasettelulle voidaan nähdä myös sovittelusäännösten joustava muoto. Esimerkisi Xxxxxxxx epäilee ettei AvtL 36 §:n sovittelusäännöksen sisältöä voida täsmentää relevanttien harkintatekiöiden vahvistamista pidemmälle. Hän kutsuu säännöstä sen heikon ennustettavuuden vuoksi ”työkalupakkinormiksi”, sillä sen soveltamisessa käytettävät keskeiset argumentit ovat tunnettuja, mutta niiden käyttötapaa ei voida päättää ennalta yksityiskohtaisesti. (Xxxxxxxx, X. 1993, 20-21.) OikTL 36 §:n valmisteluaineistossa (HE 247/81) sopimuksen sitovuuden justifikaatiota on käsitelty ulottuvuudella vapaus (eli johdettuna sopimusvapaus) ja oikeudenmukaisuus (eli johdettuna heikomman suoja). Tämä ulottuvuus on HE:n perusteluissa osaksi täsmennetty varsin perinteisesti sopimusten sitovuuden vaatimuksen ja muiden, yleensä heikompien suojeluun tähtäävien yhteiskunnallisten tavoitteiden väliseksi jännitteeksi. (Xxxxxxxx, X. 1988, 275-276.) Vastakkainasettelua ei tulisi kuitenkaan nähdä niin jyrkästi mitä edellä on esitetty, vaan sovittelun ja sopimusten sitovuuden periaatteen suhteen määrittäminen riippuu siitä puhutaanko (luvussa 3.2 tarkoitetusta) formaalista vai materiaalisesta sitovuuskäsityksestä. (Xxxxx, X. 2003, 47.) Kuten jo luvussa 3.2 on mainittu, formaalin sitovuuskäsityksen mukaan sitovuus seuraa tietyistä muodollisista kriteereistä, kuten vastavuoroisista sitoutumistoimista ja niihin ehkä liittyvän muotovaatimuksen täyttämisestä. Materiaalispainotteinen sitovuuskäsitys taas edellyttää, että sopimuksen sisältö täyttää tietyt velvoitteiden tasapainoisuutta koskevat vaatimukset. Velvoitteet eivät siis saa olla epäsuhteessa. (Xxxxx, X. 2003, 47.) Pöyhösen mukaan OikTL:n 36 §:n uudistuksen yhteydessä olleiden lain esitöiden mukaan (HE 247/81) kohtuuttomuus voi olla seurausta 1) moraalisesti paheksuttavasta toiminnasta tai 2) epäonnistumisesta sopimusta laadittaessa. Näin o...

Related to Sopimuksen sitovuuden ja sovittelun välinen jännite

  • Sopimuksen sitovuus Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden ala- yhdistyksiä sekä työnantajia ja toimihenkilöitä, jotka ovat tai sopi- muksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta huolehtimalla siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja toimihenkilöt eivät riko sen määräyksiä.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Sopimuksen syntyminen Tarjouspohjaisessa kaupassa sopimus syntyy, kun ostaja on ilmoittanut hyväksyvänsä myyjän tarjouksen sellaisenaan. Muussa tapauksessa kauppa syntyy, kun myyjä on vahvistanut tilauksen tai toimittanut tavaran. Ostajan tilauksen poiketessa myyjän tarjouksesta, kaupan katsotaan syntyneen myyjän tarjouksenmukaisin ehdoin, ellei myyjä ole kirjallisesti muuta vahvistanut.

  • Vakuutussopimuksen Päättyminen Y-16.1 Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset Vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vakuutus kirjallisella ilmoituksella – yhtä kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä, – 30 vuorokauden kuluessa ehtojen muutoksesta tai maksunkorotusta koskevan tiedon lähettämisestä tai – vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden vaihtaessa omistajaa niin, että vakuutuksenottajan vakuuttamistarve lakkaa. (Vakuutus voidaan tällöin päättää omistusoikeuden siirtymispäivästä.) Mikäli irtisanomista ei suoriteta kirjallisesti, irtisanominen on mitätön. Määräaikainen vakuutus päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua. Vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta irtisanoa vakuutusta päättymään aiemmin, ellei toisin sovita.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

  • Saman sairauden uusiutuminen Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta. Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään äidin tai isän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehto- sopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta. Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkal- liseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan. Vuosilomalain 3 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastu- misesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä äidin tai isän vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan nämä poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

  • Vakuutuksen kohde Vakuutuksen kohteena on jäljempänä mainittu omaisuus.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen Sitralla on oikeus sopimuksen irtisanomiseen, mikäli olosuhteet tai sopimuksentekohetkellä vallinneet edellytykset ovat Toteuttajasta johtuvasta syystä muuttuneet olennaisella tavalla ja siinä määrin, että Hankkeen tarkoituksen toteutuminen on vaarantunut tai tullut mahdottomaksi saavuttaa tai jos Toteuttaja muutoin on rikkonut sopimusta eikä ole viidentoista (15) päivän kuluessa kirjallisen ilmoituksen saatuaan korjannut rikkomustaan. Sopimus päättyy irtisanomisoikeutta käytettäessä yhden (1) kuukauden pituisen irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisaika alkaa kulua siitä, kun toinen Osapuoli on saanut kirjallisesti tiedon irtisanomisesta. Sitralla on oikeus sopimuksen purkamiseen, mikäli Toteuttaja on rikkonut Sopimusta tahallaan tai törkeän huolimattomasti; tai: − Olennaisella tavalla laiminlyönyt sopimuksen määrittämät velvollisuutensa tai Hankesuunnitelman noudattamisen, tai − Xxxxxxx menetellyt olennaisesti sopimuksen tarkoitusta, hyvää hallinto- tai liiketapaa tai vilpitöntä mieltä loukkaavalla tavalla. Toteuttajalla on oikeus sopimuksen purkamiseen, jos Sitra laiminlyö sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa tilanteessa, jossa Toteuttaja on täyttänyt kaikki sitä koskevat sopimusvelvoitteensa. Purkuoikeuden käyttäminen merkitsee sitä, että sopimussuhde päättyy purkuilmoituksen tiedoksiannolla. Sopimuksen purkaminen on tehtävä kirjallisella ilmoituksella toiselle Osapuolelle.