Sopimuksen toimeenpanon nykytila ja suurimmat haasteet. Ensimmäisessä osapuolikokouksessa sopimuksen piiriin lisättyjen uusien aineiden jou- kosta jätetty krysotiiliasbesti saattaa pahimmassa tapauksessa muodostaa sopimuksen kehittämisen ja toimeenpanon kannalta ongelmallisen ennakkotapauksen. On mahdol- lista, että krysotiiliasbestin jääminen sopimuksen ulkopuolelle vaikuttaa haitallisesti tuleviin päätöksiin, jotka koskevat taloudellisesti merkittäviä kemikaaleja ja niiden mahdollista lisäämistä sopimuksen piiriin. Tällaisen kehityksen myötä on vaarana, että taloudelliset intressit saattavat tietyissä tapauksissa ohittaa ympäristölliset ja terve- ydelliset näkökohdat. Kehitysmaiden näkökulmasta on tärkeää, että teollisuusmaat antavat lähitulevai- suudessa vahvan tukensa uusien ratifiointien varmistamiseksi, jonka myötä kehitys- maiden mahdollisuudet saada teollisuusmailta apua kemikaali- ja torjunta-ainestrate- gioidensa erityistarpeisiin paranevat. Suuria haasteita liittyy etenkin ennakkoilmoitus- menettelyyn, jonka suhteen kehitysmaiden aktiivisuus on ollut varsin alhainen. Lähitulevaisuuden kannalta on tärkeää, että Rotterdamin sopimuksen ja Africa Stockpiles Programmen (ASP) väliset synergiaedut saadaan hyödynnettyä. ASP on Maailmanpankin, FAO:n ja WWF:n koordinoima kumppanuushanke, jonka rahoi- tukseen ovat sitoutuneet Maailmanpankki ja GEF. Lisäksi monet teollisuusmaat ja ympäristöjärjestöt ovat olleet aktiivisesti kehittämässä hanketta. ASP:n tarkoituksena on käsitellä, varastoida ja hävittää asianmukaisesti Afrikan maissa olevat vanhentunei- den torjunta-aineiden ylijäämävarastot sekä estää uusien varastojen kertyminen. Insti- tutionaaliseen vahvistamiseen, kemikaalien sääntelyyn ja kemikaaliturvallisuuteen liit- tyvien valmiuksien parantamiseen tähtäävillä toimenpiteillä on mahdollista edistää sekä PIC-sopimuksen että myös ASP:n päämääriä. On esimerkiksi arvioitu, että ennak- kosuostumusmenettelyn tehokkaan toteuttamisen avulla voidaan myös ehkäistä ASP:n toiminnan kohteina olevien vanhentuneiden torjunta-aineiden ylijäämävarastojen kertyminen.
Sopimuksen toimeenpanon nykytila ja suurimmat haasteet. Lähitulevaisuudessa suurimmat haasteet ovat toukokuussa 2005 järjestettävässä Tuk- holman sopimuksen ensimmäisessä osapuolikokouksessa ja sen jälkeisissä toimen- piteissä. Osapuolikokouksessa tullaan myös päättämään uuden rahoituksen kanavoi- misesta POP-yhdisteitä koskeviin projekteihin. Sopimuksen kehittämisen kannalta on olennaista, että osapuolet perustavat arviointi- komitean tutkimaan uusia kemikaaleja ja torjunta-aineita, jotka voitaisiin lisätä kiel- lettyjen POP-yhdisteiden listalle. Lisäksi on tärkeää, että ihmisten ja eläinten elimis- tössä sekä luonnossa esiintyvien POP-yhdisteiden määrää tutkitaan ja seurataan. POP-yhdisteiden vaihtoehtojen käyttöönoton perinteisinä esteinä ja ongelmina ovat olleet korkeat kustannukset, tiedon vähäisyys sekä soveltuvan infrastruktuurin ja tek- nologian puuttuminen. Valtioiden on lähitulevaisuudessa räätälöitävä ratkaisunsa kun- kin kemikaalin erityiset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset sekä kunkin maan ilmas- tolliset ja sosioekonomiset reunaehdot huomioiden. Valtioiden tulee vähentää tai kokonaan lopettaa teollisuudessa palamisen sivutuot- teena syntyvien karsinogeenisten dioksiinien ja furaanien tuottaminen. Tarvittavat tek- nologiset parannukset ovat kuitenkin kalliita ja teknisesti vaikeasti toteutettavissa eri- tyisesti kehitysmaissa. Kehitysmaiden kannalta merkittävä ongelma on DDT:n korvaavien yhdisteiden korkea hinta. Edullisten vaihtoehtoaineiden puuttuessa sopimus sallii yhä kehitysmai- den käyttää DDT:tä kansalaistensa suojelemiseen malarialta. DDT:n aiheuttaman ongel- man merkittävyyttä lisää aineen kaukokulkeutuminen, minkä tuloksena sille saattavat altistua myös käytön ulkopuolisten maiden asukkaat ja luonto, mukaan lukien poh- joiset ekosysteemit. Tukholman sopimuksen osapuolten on määrä laatia kansalliset täytäntöönpano- suunnitelmansa vuoteen 2006 mennessä. Tukholman sopimusta tukevan Africa Stockpiles Programmen mukaisesti Afrikan valtioiden tulee osana täytäntöönpanosuunnitelmiaan laatia suunnitelma POP-yhdisteitä sisältävien ylijäämävarastojensa käsittelemiseksi. ASP on Maailmanpankin, FAO:n ja WWF:n koordinoima kumppanuushanke, jonka ra- hoitukseen ovat sitoutuneet Maailmanpankki ja GEF. Lisäksi monet teollisuusmaat ja ympäristöjärjestöt ovat olleet aktiivisesti kehittämässä hanketta. ASP:n tarkoituksena on käsitellä, varastoida ja hävittää asianmukaisesti Afrikan maissa olevat vanhentunei- den torjunta-aineiden ylijäämävarastot sekä estää uusien varastojen kertyminen. ASP:n ja Tukholman ...