Sopimustekniikka. Ennen uudenlaisiin sopimusteorioihin liittyvien sopimustekniikoiden esittelyä on mainittava, että vähintä, mitä hyvinvointialueiden on kriittisiä sopimuksia muodostaessaan huomioitava, on irtautuminen toimintatavoista, joissa vakioehtojen muodossa sopimukseen sisällytetään force majeure- ehdot ja tarjotaan täten sopimuskumppanille vapaus irtautua sopimuksesta olosuhteiden muuttuessa. Toisaalta edelliseen päälukuun viitaten voidaan myös huomauttaa, että ylivoimaisella esteellä on itsenäinen asema oikeusperiaatteena sopimusoikeuden yleisten oppien joukossa. Tämän ja kohtuullisuusperiaatteen vaikutuksen vuoksi ylivoimaisen esteen kumoamiseen pyrkivä sopimustekniikka vaikuttaa raskaalta sekä epätarkoituksenmukaiselta. Ei liene realistista tai tarkoituksenmukaista pyrkiä syrjäyttämään force majeure- tilanteita sopimusteknisin ratkaisuin; täydellisen ja vastapuolen olosuhteista huolimatta sitouttavan sopimusehdon laatiminen on todennäköisesti mahdotonta, eikä sopijakumppanin etujen mukaista todennäköisesti olisi siihen suostuakaan. Sopimuksiin liittyy aina riski. Sopimusoikeudellinen osaaminen sekä sopimustekniikka ovat välineitä sopimusriskien hallintaan285. Sopimustekniikalla sopimuksiin voidaan esimerkiksi rakentaa erilaisia taloudelliseen korvausvastuuseen johtavia sanktiomekanismeja. Ne eivät kuitenkaan ole erityisen tehokkaita varautumisen tai jatkuvuuden hallinnan kannalta286 ja kuten jo edellä on todettu, jälkikäteiset seuraamukset eivät edesauta häiriötilanteissa tai 285 Hoppu – Hoppu 2016, s. 152. 286 Aine – Nurmi – Xxxx – Penttilä – Salmi – Xxxxxxxx 2011, s. 105. poikkeusoloissa toimivan sopimuksen aikaansaamista. Kärjistäen voidaan myös todeta, että ennakoinnin ja jouston vastakohtana sopimustekniikaltaan kaikenkattavuutta tavoittelevien ja vaikeaselkoisten sopimusehtojen tavoitteena on valmistautua tuomioistuinnäkökulmaisesti juridisiin ongelmiin287, tämän tutkielman näkökulma on toinen. Riskien jakamisesta sopimussuhteissa ja sopimusteknisistä keinoista on runsaasti oikeuskirjallisuutta sekä soveltamiskokemuksia. Nyt etsitään kuitenkin vastausta uudenlaiseen haasteeseen, siihen miten kriittisiä toimintoja koskevat riskiherkät vastuut jaetaan siten, että tuloksena on toimiva ja sitova sopimus. Edellä ennakoivan oikeusajattelun yhteydessä korostettiin myös sopimuksen kohdetta, taustaa ja tarkoitusta määrittelevien sopimusehtojen merkitystä varautumisesta ja jatkuvuudenhallinnasta sovittaessa. Kuten edellä mainittiin, sopijakumppanien yhteisen ymmärry...
