Sukupuolten erot koulutuksessa Mallilausekkeet

Sukupuolten erot koulutuksessa. Kaikki suomalaiset tytöt käyvät koulua ja naiset ovat hyvin koulutettuja. Perusasteen jälkeisen tutkinnon on 20-64 -vuotiaista naisista suorittanut 75,4 %, miehistä 71,5 %. Myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden naisten osuus on Suomessa korkeampi kuin miesten. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että naiset sijoittuvat heti peruskoulun jäl- keen lukiokoulutukseen useammin kuin miehet. Peruskoulun vuonna 2001 päättäneistä tytöistä 65 % sijoittui samana vuonna lukiokoulutukseen, kun taas pojista 46 % sijoittui lukiokoulutukseen ja 45 % ammatilliseen koulutukseen. Vuonna 2001 korkeakoulututkinnon suorittaneista naisten osuus oli 59 %. Samana vuonna lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneista naisten osuus oli 46 %. Xxxxxxx- xxxxx ja tohtorin tutkinnon suorittaneista naisten osuus on noussut vuoden 1975 15 %:sta 33 %:iin vuonna 2001. Vaikka Suomessa erityisesti nuoret naiset ovat korkeasti koulutettuja, ovat koulutusalat jakautuneet naisten ja miesten aloihin. Teknisen koulutuksen saaneista yli 80 % oli miehiä vuonna 2001. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneista 89 % oli puolestaan naisia. Myös koulutus-, palvelu- ja humanistiset koulutusalat olivat naisvaltaisia noin 70 %:n osuudella. Naiset ovat selvänä enemmistönä myös maahanmuuttajien valmista- vassa koulutuksessa. Naiset opiskelevat pidempään kuin miehet ja tulevat työmarkkinoille vanhempina kuin miehet. Naispalkansaajista korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 39 % ja miespal- kansaajista 31 %. Koulutusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.1999 lukien. Lainsäädännön uudistamisen yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että se turvaa koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaiset koulutuspalvelut. Lainsäädäntöön sisällytettiin myös säännös opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Suomalainen perusopetus perustuu sukupuolineutraalille ajattelutavalle, mikä lähtökoh- taisesta tasa-arvoisuudestaan huolimatta saattaa kuitenkin käytännössä aiheuttaa epäta- sa-arvoisuutta koulujärjestelmässä. Koulujen opetussuunnitelmiin ei esimerkiksi kuulu tasa-arvokasvatusta eikä opetus välttämättä tue sukupuolisensitiivisyyden kehittymistä. Opettajankoulutuksessa, opetusohjelmissa ja opetusmateriaalin tuottamisessa tulisikin useiden kansalaisjärjestöjen näkemysten mukaan kiinnittää entistä enemmän huomiota sukupuolisensitiivisten ja tasa-arvoisten opetusmallien ja käytäntöjen edistämiseen. Ta- sa-arvon toteuttamiseksi laaditut toimenpideohjelmat tulisi niiden ...