Tasa-arvobarometri. Vuonna 2001 tasa-arvoasiain neuvottelukunta ja Tilastokeskus julkaisivat Suomen toi- sen tasa-arvobarometrin (liite 2); ensimmäinen julkaistiin vuonna 1998. Barometri sel- vittää naisten ja miesten arvioiden, asenteiden ja omakohtaisten kokemusten avulla su- kupuolten työnjakoa ja valtasuhteita sekä sitä, miten hyväksyttyjä ne ovat kulloisessakin yhteiskunnallisessa tilanteessa. Eri ajankohdilta saatavien tulosten vertailu tuottaa tietoa jatkuvuuksista tai murroksista sukupuolten keskinäisissä suhteissa. Barometrin tutki- muskohteet heijastelevat väljästi Suomessa käytyä keskustelua sukupuolten tasa- arvosta. Yleiseen tasa-arvoa koskevaan kysymykseen vastattiin suunnilleen samalla tavoin vuo- sien 1998 ja 2001 barometreissä. Reaktiot yksityiskohtaisempiin väittämiin viittasivat kuitenkin muutoksiin asenneilmastossa. Kummankin sukupuolen keskuudessa on yleis- tynyt eriävä näkemys siitä, että miehellä on ensisijainen vastuu perheen toimeentulosta. Naisten ja miesten selkeä enemmistö oli sitä mieltä, että miesten tulisi lisätä osallistu- mistaan omien lastensa hoitoon ja kasvatukseen. Työssäkäyvien naisten ja miesten enemmistö katsoi, ettei työpaikoilla kannusteta miehiä riittävästi käyttämään lastenhoi- tovapaita. Suomalaiset siis kannattavat jaettua vastuuta perheen taloudellisesta toimeen- tulosta ja vanhemmuudesta. Kun vastaajilta vuonna 2001 kysyttiin työpaikkojen suhtautumista lakisääteisten perhe- vapaiden käyttöön, kävi ilmi, että isille on paljon vaikeampaa jäädä vanhempainvapaal- le muutaman kuukauden ajaksi kuin äideille jäädä hoitovapaalle siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Naisilla kriittisyys tasa-arvon toteutumiseen työpaikoilla on lisääntynyt vuodesta 1998 vuoteen 2001. Seuraavan tasa-arvobarometrin on tarkoitus valmistua vuonna 2004. Suomen kuntaliitossa on tehty elokuussa 2003 aloite ”Budjetin SUVA” – pilottihankkeen käynnistämiseksi kuntasektorilla. Hankkeen pilottivaiheen toimenpitei- siin kuuluvat tietoisuuden lisääminen sukupuolten tasa-arvon tärkeydestä pilottikohteis- sa, budjetointiprosessiin osallistuvien koulutus, budjetin (tai sen osan) arviointi sekä ky- seisten budjettierien oikaisu. Hankkeen tuloksena laaditaan toimintaohjelma ja järjeste- tään työpaja sukupuolivaikutusten arvioinnin vaiheittaiseksi käyttöönotoksi kuntien budjetointiprosessissa. Suomen kuntaliitto tuottaa syksyllä 2003 "Kuntalaisen vaikuttamisopas" -nimisen in- ternet-oppaan kuntalaisen oikeuksista, velvollisuuksista, vaikuttamismahdollisuuksista ...
Tasa-arvobarometri. 53. Tilastokeskuksen tekemä neljäs tasa-arvobarometri julkaistiin vuonna 2008. Barometri tarkas- telee suomalaisten naisten ja miesten sukupuolen tasa-arvoon liittyviä arvioita ja asenteita sekä kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta työelämässä, koulussa ja perhepiirissä. Barometrissä tarkastellaan muutoksia 10 vuoden ajalta. Useassa mitatussa asiassa ei ole tapahtunut muutok- sia. Jonkin verran muutosta oli havaittavissa muun muassa isän roolin vahvistumisessa per- heessä, korkeasti koulutettujen naisten sukupuolestaan kokemien haittojen lisääntymisessä työssä sekä naisten kokeman seksuaalisen häirinnän lisääntymisessä. Uuden tasa- arvobarometrin 2012 valmistelu on käynnistynyt.