Tasapuolinen aluekehitys. Nämä haasteet ovat edelleen relevantteja, siitä huolimatta, että Koronaepidemia on muuttanut toimintaympäristön nopeasti ja rajusti. Sen si- jaan tilastopohjainen tieto, jota hyvinvointiker- tomuksen laadinnassa on hyödynnetty, on vanhentunut käsiin. Korona on voimakkaasti vaikuttanut sekä väestöön että palveluihin. Näi- tä vaikutuksia on pyritty hyvinvointitoimialalla analysoimaan sekä kansallisen aineiston (mm. THL:n ja VNK:n tuottamat analyysit, raportit ja tutkimukset) että omien asiantuntijoiden ja pal- veluista saatavien asiakkailta suoraan kerättä- vien signaaleiden kautta. Koronaepidemia näkyy eriarvoistumiskehi- tyksen syventymisenä ja laajenemisena. Sekä kansallisen että omasta toiminnasta saa- tavan tiedon pohjalta nähdään, että Korona on entisestään heikentänyt niiden väestöryhmien tilannetta, jotka ovat olleet haavoittuvassa asemassa jo ennen epidemiaa (esim. päihde- ja mielenterveysongelmaiset, ikääntyneet ja riskiryhmäläiset). Tämän lisäksi on havaittu, et- tä esimerkiksi lomautukset ja irtisanomiset sekä pienyrittäjien konkurssit ovat voineet nopeasti vaikuttaa kokonaisten perheiden toimeentuloon ja pärjäämiseen. Toisin sanoen uusia ryhmiä on putoamassa syrjäytyneiden ja haavoittuvas- sa asemassa olevien piiriin. Samalla on havait- tavissa, että osalla väestöstä menee jopa entis- tä paremmin. Esimerkiksi osalla perheistä etä- työt ja arjen hidastuminen, ovat lisänneet hy- vinvointia, aikaa liikkumiselle ja läheisille sekä vähentäneet koettua stressiä. Hyvinvointitoimialalla koronaepidemian vaiku- tukset heijastuvat asiakastarpeiden muutok- sina kahdella pääasiallisella tavalla:
1. Epidemiasta johtuva palvelutarpeen kas- vu
2. Epidemian seurauksena syntynyt hoito- ja palveluvelka Lasten ja nuorten osalta kevään etäopetus ja harrastusten osittainen peruuntuminen, van- hempien taloudelliset ja mielenterveyteen liitty- vät ongelmat, yksinäisyys ja eristäytyneisyys heijastuvat mm. sosiaalityön ja lastensuojelun palvelutarpeina sekä kouluterveydenhuollossa ja psyykkisen tuen palveluissa kasvavina tar- peina. Aikuisväestössä työttömyys, lomautukset, ta- loudellisen toimeentulon ongelmat, tukiverkko- jen (esim. isovanhemmat) puuttuminen arjesta, huoli ja psyykkinen kuormitus heijastuvat mm. päihde- ja mielenterveyspalveluihin, sosiaali- työn ja terveysasemien palveluihin lisääntyvinä tarpeina. Ikääntyneiden osalta sosiaalinen eristäytymi- nen, koettu yksinäisyys, toimintakyvyn heikke- neminen ja hoitamattomat sairaudet heijastuvat mm. vanhuspalvelu...
