Tilanne vuoden 1925 kuntajakolain aikana Mallilausekkeet

Tilanne vuoden 1925 kuntajakolain aikana. Suomessa 1900-luvun alun poliittinen tilanne ja kansalaissodan heijastama epävakaisuus näkyi myös kunnallishallinnon sääntelyssä. Kaupunkien hallintoa uudistettiin perustamalla kaupunginhallitus, määräämällä lautakunnat kaupunginhallitusten alaisuuteen, säätämällä päätoiminen kaupunginjohtajan virka sekä siirtämällä kunnalliset hallintotehtävät pois maistraateilta. Yleisesti ottaen uudistuksella oli kansanvaltaa huonontavia vaikutuksia ja varsin suuri ja pysyvä merkitys nykyisen kaltaisen kunnan hallintorakenteiden muodostumisen kannalta.67 1920-luvulle tultaessa kunta oli edelleen kytköksissä seurakuntaan ja asiaan kaivattiin muutosta. Lainvalmistelukunta ehdotti, että kunta on saatettava itsenäiseksi alueyksikökseen, eikä kytköstä kirkolliseen jaotukseen pidetty enää perusteltuna. Niinpä vuonna 1924 valmistuneessa hallituksen esityksessä ehdotettiinkin, että jokaisella maalaiskunnalla tulisi olla rajoiltaan määrätty alueensa. Ehdotus sai kannatusta, joten se hyväksyttiin eduskunnassa tammikuussa 1925. Laki kunnallisen jaoituksen muuttamisesta (19.5.1925/180) tuli voimaan vuoden 1926 alussa68 ja uudistus piti jaotuspäätäntävallan valtioneuvoston vapaan ja joustavan oikeusharkintavallan käsissä. Harkintavaltaa rajoittivat jo tuolloin tunnetut hallinto-oikeudelliset periaatteet.69 Vuoden 1925 KjaoitusL oli varsin pitkäikäinen ja se säilyi voimassa aina vuoteen 1977 saakka kokien vuosien mittaan vain pienehköjä osittaisuudistuksia. KjaoitusL:n keskeisenä periaatteena oli turvata muutosta koskevien kuntien oikeudet ja asema jakotilanteessa. Jakotilanteeseen joutunut kunta tuli säilyä toimivana kokonaisuutena niin, ettei sen taloudellinen elinkelpoisuus vaarantunut. Muutoksilla tuli pyrkiä tarkoituksenmukaisempiin kuntiin. Kuntia tuli myös kohdella muutostilanteissa tasavertaisina koosta tai taloudellisesta tilasta riippumatta. Vuoden 1925 laki oli merkittävä myös siltä osin, että siinä ilmentyneet periaatteet säilyivät kuntarakenneuudistuksissa aina vuoden 1992 uudistukseen saakka.70 Jaotuksen edellytykset sisältyivät KjaoitusL 2 § ja 3 §:iin. Huomionarvoista on se, ettei laki