Tulosten tarkastelu. Selvitysprosessin aikana koottiin tulokset ILO:n merityötä koskevan yleissopimuksen sopimusprosessin etenemisestä ja valvonnan toteuttamisesta. Selvityksen aikana osoittautui, että Suomessa käytännön järjestelyt koskien valvonta- asioita ovat vielä kesken ja tämän takia tiedonhankinta oli vaikeaa. Toisaalta ratifiointiprosessi etenee tällä hetkellä Suomessa (syyskuu 2010). Työ- ja elinkeinoministeriössä merimiesasiain neuvottelukunnassa työstetään merityösopimuslakia, joka tulee korvaamaan merimieslain. Merityösopimuslaki tulee korvaamaan merimieslain ja tällä tavoin ILO:n merityötä koskeva yleissopimus saatetaan voimaan Suomessa. Tässä kohdassa on myös oleellista huomioida, että ILO:n merityötä koskeva yleissopimus asettaa vain vähimmäisvaatimukset koskien merenkulkijoiden työoloja ja valtiot voivat säätää kansallisella tasolla lakeja, jotka ovat työntekijöiden kannalta parempia. Toinen huomioon otettava asia on, että Suomen lainsäädäntö on ollut jo aikaisemmin pääasiallisesti ILO:n merityötä koskevan yleissopimuksen mukainen. Näin ollen merityösopimuslaki on sisällöltään suurelta osin merimieslain mukainen ja muutokset Suomessa ovat melko yksityiskohtaisia. Tästä seuraten, en ole lähtenyt opinnäytetyössäni analysoimaan merimieslain ja merityösopimuslain välisiä eroja, vaan oleellista on esitellä merenkulkijoille yleissopimuksen tuoma muutostilanne merityölainsäädännössä. Yksityiskohtaisia tietoja jokainen voi tarkastella itse tarkemmin. Selvityksen tuloksena sopimusprosessi tulee johtamaan siihen, että Suomessa merityölainsäädännössä kansallisella tasolla sovelletaan merityösopimuslakia, Euroopan tasolla EU-direktiiviä 2009/13/EY ja kansainvälisellä tasolla ILO:n merityötä koskevaa yleissopimusta. Selvityksen perusteella monitasoinen valvontajärjestelmä tulee koskemaan monia osapuolia kuten merenkulkijoita, alusten päälliköitä, varustamoja, luokituslaitoksia, lippuvaltion viranomaisia, Port State Control –tarkastajia ja ILO:n hallintoa. Tästä syystä myös päälliköiden on oltava tietoisia omista velvollisuuksistaan ja sopimuksen mukanaan tuomista muutoksista. Valvonta-asiat on koottu selvityksessä kansainvälisen ohjeiston pohjalta, koska Suomen järjestelyt ovat vielä kesken. ILO:n merityötä koskevan yleissopimuksen mukanaan tuomia vaikutuksia on arvioitu osittain yleisellä yhteiskunnallisella tasolla ja osittain vaikutuksia on arvioitu lippuvaltioiden ja satamavaltioiden tarkastuksissa huomioitavien 14 pääalueen pohjalta. Samalla on tuotu tietoisuuteen val...
Tulosten tarkastelu. Opinnäytetyömme tehtävinä oli kuvata työntekijöiden kokemuksia vuonna 2006 alkaneesta muutosprosessista ja selvittää, kuinka työntekijät kokevat päihdetyön integroituneen Sopimusvuoren ideologiaan. Opinnäytetyömme kolmas tehtävä syntyi aineiston pohjalta. Kolmannen tehtävän tarkoituksena on selventää työntekijöiden kehitysideoita ja toiveita suhteessa työhön tulevaisuudessa. Tarkastelemme aineistosta nousseita tuloksia suhteessa aiempiin tutkimuksiin, teoreettisiin lähtökohtiin ja asetettuihin tehtäviin. Käymme aineistosta nousseet tulokset läpi tehtäväkohtaisesti. Muutos ilmiönä on moniulotteinen prosessi, johon näin ollen liittyy monia eri tekijöitä. Opinnäytetyössämme tutkimme muutosta ainoastaan työntekijöiden kokemusten näkökulmasta. On myös hyvä huomata, että työntekijöiden kokemusten pohjalta laaditut tulokset heijastavat samalla sitä vaihetta muutosprosessista, jossa työntekijät aineistonkeruu hetkellä olivat. Tulosten pohjalta muutoksen käsite sai paljon laajemman määritelmän kuin alun perin ajattelimme. Tulosten pohjalta tähän näkökulmaan liittyi eritasoisia muutoksia monella eri taholla (KUVIO 2). Muutoksilla on kauaskantoisia seurauksia riippumatta siitä, tapahtuuko muutos itsessään siinä yksikössä mihin se vaikuttaa. Näistä syistä emme voineet käsitellä muutosta vain kuntoutuskodin, työyhteisön tai yksilön tasolla. Tarkastelemme muutosta tämän opinnäytetyön tehtävien yhteydessä lyhyesti myös palvelurakenne- ja organisaatiotasolla. Palvelurakenteiden muutoksella tarkoitamme erityisesti vuonna 2007 Tampereella käyttöön otettua tilaaja- tuottajamallia. Asiakasohjausjärjestelmä kuluu läheisesti tilaajaorganisaatioon. Organisaatiotason muutoksena näemme vuoden 2008 alun Sopimusvuoren hallinnollisen muutoksen ja eriytymisen Sopimusvuori Oy:ksi, Sopimusvuori ry:ksi ja Sopimusvuorisäätiöksi. Tilaaja- tuottajamalli voidaan nähdä organisaatiotason muutoksen käynnistäjänä. Sopimusvuori Oy:n alaisuudessa olevien asumiskuntoutuspalveluiden tuli erottua selkeästi muusta toiminnasta, jotta palvelut voidaan tuotteistaa ja kilpailuttaa. Kuntoutuskodin muutos tarkoittaa vuonna 2008 toimintansa aloittanutta Sopimusvuoren päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien tehostetun tuen kuntoutuskotia. Kuntoutuskodin muutos liittyy työntekijöiden ammatillisiin valmiuksiin ja uuden asukaskunnan mukana tuomiin muutoksiin kuntoutuksen toteutuksessa. Työyhteisön muutos käsittää työntekijävaihdokset sekä haastateltavien kokemukset erilaisista muutosvaikutuksista työyhteisö...