Johdanto. Tämä tiivistelmä on Ohjelmaesitteen johdanto. Sijoittajan tulee perustaa päätöksensä sijoittaa arvopapereihin koko Ohjelmaesitteeseen. Sijoittaja voi menettää sijoitetun pääoman kokonaisuudessaan tai osittain. Jos Ohjelmaesitteeseen sisältyviä tietoja koskeva kanne pannaan vireille Suomen ulkopuolella, kantaja voi Euroo- pan talousalueeseen kuuluvan valtion kansallisen lainsäädännön nojalla joutua ennen oikeudenkäynnin vireillepa- noa vastaamaan Ohjelmaesitteen käännöskustannuksista.1 Ohjelmaesitteestä vastuulliset henkilöt voidaan asettaa siviilioikeudelliseen vastuuseen tiivistelmästä vain, jos tii- vistelmä luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa on harhaanjohtava, epätarkka tai epäjohdonmu- kainen tai jos siinä ei luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa anneta keskeisiä tietoja sijoittajien auttamiseksi, kun he harkitsevat sijoittamista tämän Ohjelmaesitteen alla liikkeeseen laskettaviin arvopapereihin. Olette ostamassa tuotetta, joka ei ole yksinkertainen ja joka saattaa olla vaikea ymmärtää. Lainan nimi: OP Pankit Booster 24/2021 Lainan ISIN-koodi: FI4000508387 Liikkeeseenlaskija nimi ja yhteystiedot: OP Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, 00510 Helsinki, Suomi, puh. 0100 05151 Liikkeeseenlaskijan oikeushenkilötunnus (LEI): 549300NQ588N7RWKBP98 Finanssivalvonta on hyväksynyt tämän Ohjelmaesitteen 23.4.2021. Finanssivalvonnan osoite on XX 000, 00000 Xxxxxxxx, puhelin 09 183 5339 ja sähköposti: xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
Johdanto. Yrityksen ja ylemmän toimihenkilön yhteistyöllä on kasvava mer- kitys yritysten toiminnassa. Tämän vuoksi sekä ylempiä toimi- henkilöitä koskevan aktiivisen ja yksilöllisen työsuhdepolitiikan edistämiseksi työmarkkinoilla ovat Teknologiateollisuus ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry tehneet seuraavan työehto- sopimuksen, jossa sopijapuolilla tarkoitetaan Teknologiateolli- suutta ja YTN:ää. Ottaen huomioon ylemmän toimihenkilön aseman, koulutuksen, kokemuksen ja vastuun merkityksen sopijapuolet korostavat, että yrityksen ja ylemmän toimihenkilön välisen suhteen tulee olla luottamuksellinen ja että yrityksen tulee tukea ylempää toimi- henkilöä hänen hoitaessaan tehtäviään, kehittäessään itseään ja toimiessaan yrityksen edustajana yleensä sekä suhteessa muihin henkilöstöryhmiin. Sopijapuolet pyrkivät edistämään ylempiä toimihenkilöitä koske- vaa aktiivista, kannustavaa ja yksilöllistä työsuhdepolitiikkaa siten, että ylempien toimihenkilöiden yleiset työehdot tulevat kokonaisuutena ottaen noudattamaan elinkeinoelämässä kul- loinkin yleisiä toimihenkilöiden työehtoja ellei ylempien toimi- henkilöiden asemasta tai tehtävien luonteesta muuta johdu. Lisäksi sopijaosapuolet hyväksyvät sen, että työmarkkinoilla yleisesti noudatettuja kehittämis-, koulutus- ja työsuojelua kos- kevia periaatteita sovelletaan myös ylempiin toimihenkilöihin. Sopijaosapuolet seuraavat yhteistoimin aktiivisesti ylempien toimihenkilöiden työehtojen kokonaiskehitystä sekä pyrkivät siihen tarpeen tullen vaikuttamaan. Yrityksen kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi edellyttävät yrityksen toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Tässä tarkoituksessa sopijaosapuolet myötävaikuttavat osaltaan yhteistoiminnan kehittämiseen ja henkilöstön voimavarojen hyödyntämiseen. Kehittämistoimien tarkoituksena on johtaa tuottavuuden kas- vuun sekä mielekkäisiin ja kehittäviin työtehtäviin. Yrityksen menestykselle on tärkeää henkilöstön riittävä osaaminen ja sen edellyttämä jatkuva kouluttautuminen. Sopijaosapuolet pyrkivät omalta osaltaan edistämään yritysten ja ylempien toimihenkilöiden tarpeisiin sopivaa ammatillista koulutusta. Työpaikan yhteistoiminnan kehittämisessä on yhteisellä koulutuksella keskeinen merkitys. Tämän vuoksi sopijaosapuolet kehittävät yhteistä koulutusta siten, kuin siitä osapuolten välillä sovitaan. Koulutus on investointi, jonka suuruus riippuu yrityksessä työs- kentelevien ylempien toimihenkilöiden koulutustarpeista, yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja kehityssuunnitelmasta. Tulokselli...
Johdanto. Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopi- musten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sil- lä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja toimihenkilöiden välille so- pimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tar- koituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja toimihenkilöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpi- täminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla. Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvotte- lumenettely vähentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomat- tavasti edistää sekä työnantajan tavoitteiden saavuttamista että toi- mihenkilöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikal- linen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi mo- lempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstö- kysymyksissä ja siten toimia osana työpaikan informaatio- ja osal- listumisjärjestelmää.
Johdanto. Tämä tiivistelmä on Ohjelmaesitteen johdanto. Sijoittajan tulee perustaa päätöksensä sijoittaa arvopapereihin koko Ohjelmaesitteeseen. Sijoittaja voi menettää sijoitetun pääoman kokonaisuudessaan tai osittain. Ohjelmaesitteestä vastuulliset henkilöt voidaan asettaa siviilioikeudelliseen vastuuseen tiivistelmästä vain, jos tiivistelmä luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa on harhaanjohtava, epätarkka tai epäjohdonmukainen tai jos siinä ei luettuna yhdessä Ohjelmaesitteen muiden osien kanssa anneta keskeisiä tietoja sijoittajien auttamiseksi, kun he harkitsevat sijoittamista tämän Ohjelmaesitteen alla liikkeeseen laskettaviin arvopapereihin. Olette ostamassa tuotetta, joka ei ole yksinkertainen ja joka saattaa olla vaikea ymmärtää.
Johdanto. 1. Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.
Johdanto. Yrityksen jatkuva toiminta ja sitä kautta henkilökunnan työ- suhteiden pysyvyys edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Yhteistyöllä voidaan tehostaa yri- tyksen kilpailukykyä ja kannattavuutta, mahdollistaa yrityksen sopeutuminen alati muuttuviin markkinoihin sekä edesauttaa työympäristön ja työmenetelmien kehittämistä. Työturvallisuus työpaikoilla ja yrityksessä edellyttää työ- suojelutoiminnalle myönteistä ilmapiiriä, joka saavutetaan par- haiten työnantajan ja työntekijän välisellä yhteistyöllä. Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuh- teisiin, joilla turvataan osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien eri- mielisyys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan yllä- pitäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla. Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi allekirjoitta- neet liitot ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä maalausalan yrityksissä. Sopimuksella määritellään luottamusmiestoimin- taa, työsuojeluyhteistoimintaa sekä laissa yhteistoiminnasta yri- tyksissä säädettyä työnantajan ja työntekijän välistä yhteistoi- mintaa sikäli kun kyse ei ole eri henkilöstöryhmien välisestä yh- teistyöstä. Työturvallisuuslain (738/2002) 6 luvun nojalla pääurakoitsi- ja, tai ellei työmaalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa, rakennuttaja tai muu rakennushanketta ohjaava tai valvova taho (päätoteuttaja) on velvollinen huolehtimaan työ- suojeluyhteistoiminnasta yhteisellä rakennustyömaalla. Siltä osin kuin tällä sopimuksella ei muuta ole sovittu nouda- tetaan työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä, työsuojelun valvonta lakia sekä lakia muutoksenhausta työsuojeluasioissa.
Johdanto. Saavutettavuus on noussut viime aikoina tärkeäksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi, mikä on saanut eri alojen asiantuntijat etsimään vaihtoehtoisia menettelytapoja sellaisia ihmisiä varten, jotka eivät esimerkiksi syystä tai toisesta pysty ymmärtämään luke- maansa. Pitkälti kirjoitettuun tekstiin nojautuva yhteiskuntajärjestys vaatii kansalaisiltaan erityisen hyvää luku- ja kirjoitustaitoa, xxxxx lakeihin ja asetuksiin viittaava virkakieli on täsmällisyyteen pyrkivää ja siksi usein vaikeaselkoista. Tavallinen kansalainen joutuu kuitenkin xxxxx xxxxx tilanteisiin, joissa hän saa luettavakseen erilaisia viranomaisteks- xxxx xx muita asiakirjoja. Xxx xxxxx kohtaamiensa tekstien sisältö jää epäselväksi, myöskin jokapäiväisen elämän pienissä ja suuremmissa käännekohdissa tarvittava tieto oikeuk- sista ja velvollisuuksista jää vajaaksi tai kokonaan saamatta. Jokapäiväiseen arkeen kuu- xxxxx oikeudellisia tekstejä ovat esimerkiksi viranomaispäätökset, kauppakirjat ja erilaiset sopimukset. Saavutettavuuden näkökulmasta allekirjoitettavat oikeudelliset asiakirjat, esimerkiksi tässä artikkelissa tarkastelemani työsopimukset, muodostuvat ongelmallisiksi, mikäli toi- nen allekirjoittavista osapuolista ei luku- tai kielitaidon puutteellisuuden tai jonkin kog- nitiivisen häiriön vuoksi ymmärrä sopimuksen sisältöä. Tällöin hänellä ei ole riittävää tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka hänelle kuuluvat, ja säännöistä, xxxxx xxx al- lekirjoituksellaan vahvistaa suostuvansa noudattamaan. Vaikka asiat selitettäisiinkin työntekijälle työhönottotilanteessa, hän ei pysty tarkistamaan, xxxx sovitut asiat sisältyvät allekirjoitettavaan asiakirjaan. Eteläafrikkalainen juristi Xxxxxx xx Xxxx tarttui tähän saa- vutettavuusongelmaan ja kehitti yhdessä Jincom-nimisen yhtiön piirtäjien kanssa vuonna 2014 Indigo Fruit Growers -hedelmäplantaasin rekrytointitarpeisiin sarjakuvamuotoisen työsopimuksen xxx sarjakuvasopimuksen (comic contract), johon vain välttämättömät tie- dot on kirjattu kirjoitetun tekstin muodossa xx xxxxx kaikki visualisoitavissa oleva sisältö on ilmaistu kuvin (ks. Creative Contracts n. d.). Sarjakuvasopimus on juridisesti xxxxxx, xxx se voidaan allekirjoittaa työsopimuksena. De Rooyn kehittämä sarjakuvasopimus otet- tiin käyttöön ClemenGold-nimisessä hedelmäyhtiössä vuonna 2016 (Haapio, Plewe & de Rooy 2017, 412–413), ja sittemmin erilaisia sarjakuvasopimuksia on tehty eri käyttötar- koituksiin. ClemenGoldissa käytetään perinteistä kirjoitetussa muodossa ole...
Johdanto. Allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet seuraavan työsuojeluvaltuutettuja koske- van sopimuksen. Sopimus sisältää määräyksiä soveltuvin osin PT:n ja STTK:n yh- teistoimintasopimuksen (2001) 6 §:stä ja 7 §:stä. Sopimus täydentää työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annettua lakia (20.1.2006/44).
Johdanto. Yksi oppimisen yleisimmistä ja tärkeimmistä tavoista on työssä oppiminen. Se on mahdollisuus vaikuttaa omaan työtilanteeseensa ja oman elämän hallintaan. Työssä oppimisen mielekkyys lisää osaamista. Merkityksien ja mielekkyyksien kokemisesta muodostuu oman elämän hallin- ta. Osaamisella on vaikutusta siihen työhön jota tekee sekä omiin mahdollisuuksiin tulevai- suudessa. Osaamisella voi hallita stressiä, sillä oikeilla keinoilla päästään tehokkaaseen työ- aikojen käyttöön ja ajan hallintaan. Työssä viihtymisen ja kehittymiseen vaikuttaa myös se, että työ on asianosaisen työntekijän persoonallisuudelle sopiva ja hän tuntee olevansa oikeas- sa tehtävässä. Useimmiten työssä oppiminen tapahtuu tekemisen kautta, joko itsenäisesti vähitellen oppien tai ohjatusti. Viimemainittu onkin tiedostettuna oppimismuotona lisääntynyt. Tällaista on pe– rehdytys. Se voi olla lyhytkestoista tai suunnitelmallisesti etenevää ja ajallisesti pitkää työhön valmennusta. Molemmissa on kyse kokemuksen kautta oppimisesta. Lyhytkestoisessa se on vähitellen, usein yritys-erehdys tietä, karttuvasta kokemuksesta oppimista. Ohjatuissa ja suunnitelmallisesti etenevissä tilanteissa ohjaavan henkilön kokemus tukee oppivan ja ohjat- tavan työntekijän kokemuksen kehittymistä, ja se on tietoinen, tapahtumia analysoiva proses- si. Työssä oppiminen on myös toisilta oppimista erilaisissa tilaisuuksissa. Niissä voidaan vaihtaa kokemuksia, esittää kysymyksiä, käydä ammatillista keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Työs- sä oppimisessa tiimimäinen työskentely on todettu toimivaksi. Sitä käytetään esimerkiksi op- pivan organisaation yhtenä työskentelymuotona. Toisilta oppimisessa haetaan hyviä toiminta- käytäntöjä ja arvioidaan niiden käyttösoveltuvuutta omaan työhön. Kaikki nämä ovat reflek- toivia prosesseja, joko tiedostamatta tai tiedostetusti enemmän tai vähemmän.(Paane- Tiainen 2000, 102.) Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppolukuinen opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakoulut- tajalle sekä muille henkilöille, jotka ohjaavat oppisopimusopiskelijaa. Oppaan avulla työpaik- kakouluttajille ja työnantajille muodostuu selkeämpi kuva omasta vastuusta ja siitä mitä kaikkea sisältyy oppisopimusopiskelijan polkuun. Opas jäsentää ja helpottaa työpaikkakoulut- tajan tehtävää ohjaajana sekä toimii hyvänä tukimateriaalina. Opinnäytetyö oli vastaus työ- yhteisöni kehittämiseen liittyviin tarpeisiin ja omaan henkilökohtaiseen tarpeeseeni vahvistaa osaamistani koulutustarkastajana oppisopimuskoulutuksessa. Hav...
Johdanto. Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän yleissopimuksen allekirjoittaneet valti- ot, jotka katsovat, että Euroopan neuvoston pyrkimyksenä on luoda kiinteämmät yhteydet jäsenvaltioidensa välille; pitävät mielessä lukuisat kansainväliset asiakirjat, jotka liittyvät kansalaisuuteen, mo- nikansalaisuuteen ja kansalaisuudettomuu- teen; tunnustavat, että kansalaisuutta koskevissa asioissa tulisi ottaa huomioon sekä valtioiden että yksilöiden oikeutetut edut; haluavat edistää kansalaisuutta koskevien oikeusperiaatteiden asteittaista kehitystä ja niiden saattamista osaksi valtionsisäistä lain- säädäntöä sekä mahdollisuuksien mukaan välttää kansalaisuudettomuutta; haluavat välttää syrjintää kansalaisuuteen liittyvissä asioissa; ovat tietoisia ihmisoikeuksien ja perusva- pauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuk- sen 8 artiklaan sisältyvästä oikeudesta nauttia perhe-elämän kunnioituksesta; panevat merkille valtioiden erilaiset lähes- tymistavat monikansalaisuuteen ja tunnusta- vat, että kukin valtio voi vapaasti päättää val- tionsisäiseen lainsäädäntöön sisällytettävistä seurauksista tapauksissa, joissa kansalainen saa jonkin toisen valtion kansalaisuuden tai tällä on jonkin toisen valtion kansalaisuus; ovat yhtä mieltä siitä, että ne haluavat löy- tää sopivia ratkaisuja monikansalaisuuden seurauksiin erityisesti monikansalaisten oike- uksien ja velvollisuuksien osalta; pitävät toivottavana että henkilöiltä, joilla on kahden tai useamman sopimusvaltion kan- salaisuus, tulisi edellyttää asevelvollisuuden suorittamista ainoastaan yhdessä näistä valti- oista; Preamble The member States of the Council of Europe and the other States signatory to this Convention, Considering that the aim of the Council of Europe is to achieve greater unity between its members; Bearing in mind the numerous international instruments relating to nationality, multiple nationality and statelessness; Recognising that, in matters concerning na- tionality, account should be taken both of the legitimate interests of States and those of in- dividuals; Desiring to promote the progressive devel- opment of legal principles concerning na- tionality, as well as their adoption in internal law and desiring to avoid, as far as possible, cases of statelessness; Desiring to avoid discrimination in matters relating to nationality; Aware of the right to respect for family life as contained in Article 8 of the Convention for the Protection of Human Rights and Fun- damental Freedoms; Noting the varied app...